Vuonna 2013 toteutimme Pelituotanto-jaksolla kuusi peliprojektia. Opiskelijat olivat datanomiopiskelijoita, lisäksi mukana oli kaksi kuvallisen ilmaisun opiskelijaa. Pelit ovat HTML5-muotoa, joten ne toimivat kaikilla uudehkoilla selaimilla. Ensimmäistä lukuunottamatta pelit vaativat näppäimistön käyttöä. Osa on vähän enemmän keskeneräisiä kuin toiset. Alla linkit tuotoksiin:
Boris & Banjo Saving Laika. Toimii myös kosketusnäytöllä!
Datanomiopiskelijoissa minua on jo vuosia häirinnyt se, että opiskelijat viihtyvät tietokoneilla jopa liikaa. Pikkuhiljaa on siirrytty siihen, että kun ilmoitan välitunnin alkavan, ei luokassa tapahdu päälle päin mitään liikehdintää. Opiskelijat siirtyvät sujuvasti Moodlesta Facebookkiin tai Steamiin ja alkavat sosialisoimaan siellä. En usko pitkien istumissessioiden tekevän hyvää kenellekään, ja saankin salaista mielihyvää aina kun keksin tekosyyn nostattaa opiskelijoiden takapuolet tuolista irti.
Kollegan inspiroimana pidin datanomiporukalleni taukojumppana keskinäisen niskahieronnan. Kesken työnteon käskin oppilaita ilman ennakkovaroitus asettumaan pituusjärjestykseen ja siitä pareihin.
Alkuhämmennys hierontaohjeita annettaessa oli suuri
Osa oppilaista nurisi, mutta homma lähti silti vauhdilla käyntiin. Itse hierominen tuntui olevan oppilaille helppoa.
Hieronta alkoi ilman suurempia alkuvaikeuksia
Parin minuutin hieromisen jälkeen vaihdettiin puolia, jotta molemmat pareista saisivat nauttia niska-hartiaseudun rentoutusta. Tässä vaiheessa nurinaa ei enää esiintynyt, vaan suurin osa oppilaista nauroi ääneen.
Loppuvaiheessa porukka alkoi jo nauttimaan hieronnasta
Hieronnan jälkeen käskin kaikkien vielä halaamaan pariaan hetken. Viimeistään tässä vaiheessa kaikilla tuntui olevan hauskaa, tai sitten nauru oli vain ahdistuksen peittämistä.
Lopputulos: Kukaan ei saanut päälle näkyviä traumoja fyysisestä kosketuksesta tai ylös nousemisesta. Omasta mielestäni luokka oli loppupäivän aavistuksen äänekkäämpi ja iloisempi. Tämä tullaan tekemään uudestaan.
Viimeisen kuukauden aikana olen värkännyt Lenovon Thinkpad 2:lla ja opetellut lopulta käyttämään Windows 8:a. Laite on fyysisesti mallikas kapistus, jämäkkä ja komea, pienikokoinen ja sopivan painoinen. Kone on oikeastaan tabletti näppäimistöllä.
Thinkpadilla otettu aina tyylikäs ilmeetön “Selfie”
Koska kyseessä on oikea Windows 8 eikä mikään RT-versio, on käytössä koko Windows-maailman valtava ohjelmistovalikoima. Kun mukaan lisätään vielä USB- ja HDMI-liitännät ja pitkä akunkesto, oli helppo olla innostunut laitteen kokeilusta.
Windows 8
Haukutaan heti alkuun Windows 8 käyttöjärjestelmä, eikä palata enää siihen. Windows 8:n käyttö on mielestäni skitsofreenista hommaa. En tiedä kummassa käyttöliittymässä asiat pitäisi tehdä (“Metron” puolella vai perinteisellä” Win7 työpöydällä”). Välillä huomaa myös pähkäilevänsä käyttääkkö näppäimistöä vai kosketusnäyttöä, vaiko jopa koneen sisällä kulkevaa kynäohjainta.
Teen normaalisti töitä Windows 7:lla, ja 8 on vielä minulle vastenmielisyyttä herättävä järjestelmä. Kotisohvallakin iPad maistuu paremmalta, ja puhelimessa Androidissa ei ole moitittavaa. Mutta kuten jo sanoin, ohjelmistovalikoima on Windowsin vahvuus, ja kaikkeen löytyy yleensä hyvä ja ilmainen työkalu.
Tehot
Kone käynnistyy liukkaasti, tosin kirjautuminen työpaikan toimialueeseen kestää sitten hieman pitempään. Ohjelmat käynnistyvät ja asentuvat vauhdilla, en löytänyt tehoista moitittavaa. Toki en mitään ihmeellistä tehnytkään: Outlook, surffailu, Netflix, Youtube, Facebook ja Wordin käyttö toimivat kuitenkin erittäin sujuvasti.
Kiintolevy on Windows-käyttöön varmasti melko pieni, 45 gigatavua. Käyttöjärjestelmä lohkaisee tuosta varmasti lähes kolmekymmentä gigaa, jolloin tila alkaa nopeasti tuntumaan pieneltä. Tätä ongelmaa voi tietenkin auttaa muistikorteilla. Koneesta löytyy micro-SD korttipaikka.
Näyttö & Kamera
Kosketusnäyttö toimii hyvin, eikä näppäimistössäkään ole moittimista. Ohjelmat asentuvat Windowsin marketista kätevästi, mutta itse haettunakaan ei mitään ongelmia ollut. Netflix rullaa komeasti 10.1 tuuman näytöllä. Näytön pikselikoko on 1366 X 768. Mitään moitetta en näytöstä keksi.
Thinkpad Tablet 2 pöydällä
Kamera tuntuu hyvältä, vaikka en siihen kummemmin keskittynytkään. Tai siis sekä etu- että takakamera, ja videokameratoiminto. Valikoiden esiin ottaminen oli hieman hankalaa, mutta tämä on Windows 8:n ongelma.
Näppäimistö
Mukana tuleva bluetooth-näppäimistö toimii hyvin, vaikka sitä ei kiinnitetä laitteeseen fyysisesti. Näppäimistössä on “noja”, jolla koneen saa laptop-tyylisesti nojalleen. Kiinnitystä jää kuitenkin kaipaamaan, koska sylikäytössä painavampi näyttöosa tippuu helposti lattialle. Sohvalla en keksinyt kätevää “asentoa” käyttää laitetta näppäimistön kanssa, ja ilman näppäimistöä iPadin käytettävyys
Näppäimistö on hyvä, mutta pieni koko tekee siitä omasta mielestäni mahdottoman miellyttävään työskentelyyn. Mukana tulee myös kynä, jonka saa näytön sisältä kätevästi esille. Itse en keksinyt sille oikein käyttöä. Se saattaisi olla piirtämisessä hyvä apuväline.
Yleistä käytöstä
Laite on erittäin pieni ja kevyt. pieni koko on jopa ongelma, ja näppäimistön käyttö muuten kuin vakaassa työpisteessä tuntuu riskipeliltä, tuntuu että näyttö voisi pudota minä hetkenä hyvänsä. Ilman näppäimistöä käyttö oli raivostuttavaa, koska iPadin käyttökokemus on yksinkertaisesti huomattavasti parempi. Metro-puolen IE toimi hyvin, samoin itse metro. Perinteistä näkymää ei kosketusnäytöllä voi käyttää ainakaan ilman kynän avustusta. Ja kynää ei meinaa uskaltaa ottaa reiästään esille, koska itse ainakin hukkaan helposti tuollaiset irralliset osat.
Lopullinen tuomio
Tällä vekottimella voi tehdä käytännössä kaiken, mutta kaikki on hieman tuskallista. Luulisin että tämä on parhaimmillaan reissukäytössä: Junassa tai lentokentällä. Sylikäytön hankaluus pudottaa roimasti pisteitä.
Suurin ongelma on Windows 8. Microsoftin pitää tehdä selkeitä linjauksia miten käyttöjärjestelmää pitäisi käyttää. Kymmenen keskinkertaista käyttötapaa ei voita yhtä erinomaista käyttötapaa.
Tabletti näppäimistöllä
Olen testaillut muutaman päivän Microsoftin näkemystä kosketusnäyttölaitteesta: Surface RT on vähintäänkin mielenkiintoinen laite, mutta ikävä kyllä jo valmiiksi “vanhentunut” – Laite ei myynyt käsittääkseni juurikaan maailmanlaajuisesti, ja tämä tarkoittaa sitä etteivät kolmannet osapuolet panosta sen ohjelmistotuotantoon – Mikä tietenkin johtaa siihen, ettei laitetta kannata ostaa. Huono kierre on valmis. En tiedä miten RT2-laitteella menee, mutta en ole kuullut siitäkään juuri uutisia, ja siitä päättelen että senkään myynti ole lähtenyt varsinaisesti lentoon. Ilmeisesti RT2-laitteita valmistaa tällä hetkellä vain Microsoft ja Nokia.
Luulin aluksi että tässä laitteessa pyörii Windows 8, ja täten sovelluksia piti riittää valtavasti. Koska RT käyttää ARM-prosessorikantaa tarkoittaa se kuitenkin sitä, että käyttöjärjestelmä on itseasiassa Windows RT, joka on erillinen versio Windows 8:sta. Täten siinä toimivat vain Windows RT:lle ohjelmoidut ohjelmat. Ja tämä tarkoittaa tietysti melko rajoittunutta ohjelmistotarjontaa. Miksi sitten uusi käyttöjärjestelmä ARM-arkkitehtuurin ympärille? Ilmeisesti ARM-arkkitehtuuri mahdollistaa paremmat virransäästöominaisuudet mobiililaitekäytössä, ja siksi se on valittu Microsoftin mobiilivalloituksen kehikoksi.
Fyysisesti laite on huippulaatua. Materiaali tuntuu laadukkaalta, ja laite jämäkältä mutta kuitenkin sopivan pieneltä ja kevyeltä. Näppäimistö irtoaa ja loksahtaa paikoilleen vaikka silmät kiinni laadukkaan magneettikiinnityksen vuoksi. Kosketusnäyttö toimii loistavasti. Koneessa tuntuu olevan tehoja vähintäänkin riittävästi ainakin tällaiseen peruskäyttöön.
Surface on tabletin ja läppärin yhdistelmä
Laite on laajakuvan muotoinen, 10,6 tuuman näyttö on pikselikooltaan 1366 x 768. Laajakuvanäyttö on upea, ja sen lisäksi laite erottuu kilpailijoistaan (Galaxy Tab & iPad?) usb-portillaan, joka antaa paljon mahdollisuuksia lisälaitteiden käyttöön. Kahden gigan keskusmuisti tuntuu riittävän, ja se on ilmeisen nopeaa. 32 gigatavun massamuisti riittää varmasti peruskäyttöön, ja Microsoftin pilvipalveluiden kanssa ei varmasti tila lopu kesken.
Oikeastaan laitteessa on (käyttöjärjestelmän lisäksi) vain yksi ongelma: Vasen Shift-näppäin on onnettoman pieni. Itse olen tottunut kirjoittamaan isot kirjaimet vasemman pikkurillin avustuksella, mutta nyt tuo sormi osuu väärään nappiin liian useasti, ja kirjoittamisen flow pysähtyy.
Mukava lisä on näytön takatuki, joka mahdollistaa näytön nostamisen pystyyn ilman lisälaitteiden ostoja. Esimerkiksi iPadilla pystytuen antava kotelo on pakollinen lisäostos joka täytyy muistaa koneen hankintaa budjetoidessa.
Ohjelmistot
Järjestelmää voi käyttää ilman live-tunnusta, mutta silloin ei kaupasta voi asentaa lisää ohjelmia. Live-tunnuksillani kauppa toimi OK, ei kuitenkaan ihan yhtä jouhevasti kuin vaikkapa AppStore. Maksullisia ohjelmia en testannut.
Mukana tuleva Office-paketti on melko iso houkutin, jos on hankkimassa mobiililaitetta työkäyttöön. Netflix näytti upealta, ainakin Hyvät pahat ja rumat laajakuvana oli komeaa katseltavaa. HBO Nordicille ei ainakaan vielä ole tukea.
Selainmaailma onkin sitten karu yllätys. Nykyään yhä useampi palvelu toimii netin avulla, ja varsinkin toimiva HTML5-tuki on elintärkeä. Tälle koneelleppa ei löydy muita isoja selaimia kuin Internet Explorer, ja se on tietenkin valtava miinus. Ei löytynyt Chromea, ei Operaa, ei Firefoxia. Ja kun tämä kyseinen IE ei vielä täysin HTML5-vaatimuksia täytä, olemme ongelmissa.
Kamera vaikuttaa hyvältä molempiin suuntiin, kunhan kosketusnäytön toimintoja oppi käyttämään. Panoraamakuva onnistuu valmisohjelmalla, en tosin jaksanut sitä ominaisuutta testata.
Allekirjoittaneen perusilme töissä klo 15:00 maanantaina
Yhteenveto
Kuten jo alussa mainitsin, ohjelmistot ovat tämän laitteen pullonkaula. Aika näyttää saako Microsoft isoilla muskeleillaan tämän ekosysteemin elinkelpoiseksi vai ei. Laite on fyysisesti huippuluokkaa, ja voisin kuvitella käyttäväni tätä reissukoneenani. Tässä hintaluokassa näkisin Surfacen teoriassa vahvimpana yleiskoneena tällä hetkellä, kun iPad suurin piirtein samoilla herkuilla maksaa kaksin verroin, mutta ohjelmistojen puutteen vuoksi en voi kuitenkaan suositella tätä vielä kenellekään. Mieluummin kuitenkin ottaisin tämän kuin Chromebookin.
Tällä kertaa arvioin käyttökokemukseni laserosoittimesta, jollaisen hankintaa varmaan moni luentoja pitävä on harkinnut. Laitteena on otsikon mukainen vekotin: Fujitech (tai Fuj:Tech) Easy Presenter. Vertailukohtaa ei ole, sillä tämä on ainoa tällainen laite jota olen käyttänyt.
Tällaisella vekottimella voi tehdä kahta asiaa: Siirtää Powerpoint-esitystä (tai mitä tahansa esitystä) langattomasti eteen- ja taaksepäin, sekä osoittaa laserosoittimella esitykseen, ikään kuin optisella karttakepillä. Näitä laitteita voi hakea vaikkapa hakusanoilla laserosoitin tai presenter. Napit toiminevat näppäimistön nuolinäppäinten tavoin, olisikohan nuolet sivuille tai nuolet ylös ja alas. Tällä lienee merkitystä, jos laitetta aikoo käyttää muiden ohjelmien kuin Powerpointin kanssa.
Laite on ainakin Windows-maailmassa nimensä mukaisesti simppeli käyttää: Se ruuvataan noin puolestavälistä kahtia, jolloin sisältä paljastuu urosmuotoinen USB-nuppi. Tämän kun lätkäisee opettajan koneeseen ja odottaa kymmenisen sekuntia ajurien asentumista, laite alkaa toimimaan, ainakin oman kokemukseni mukaan. Käytettävään koneeseen ei tarvinnut olla mitään Admin-tunnuksia, käyttö onnistui ihan peruskäyttäjältä.
Itse esittämisessä punainen laservalo osoittautui ainakin täysillä paristoilla riittäväksi. Napit ovat liiankin jämäköitä, koska niitä saa painaa ihan voimalla että mitään tapahtuu. Kolmen napin käyttöliittymän oppii helposti.
Sitten suurin miinus: kantamaa riittää varmaankin yli kymmenen metrin, mutta käytännössä testaamassani luokassa signaalin väliin tulivat sekä pöydällä olevat koneet että opiskelijat. Esitys tökki, koska piti kurotella kädellä oppilaiden ja koneiden välistä, että päätelaite kädessä löytäisi USB-tikun päässä olevan laitteen. Tämä kannattaa muistaa, ongelma lienee läsnä myös muiden valmistajien tuotteissa, mutta varma en tästä ole.
Laite maksaa tällä hetkellä verkkokaupassa 14,90 euroa. Laite käyttää kolmea kelloparistoa, ja mukana tulee sisällä olevien kolmen lisäksi toinenkin setti. Tämä oli positiivista.
Itse olen enemmän tai vähemmän hajamielinen tyyppi, joten näen ongelmaksi myös tuon usb-pään unohtamisen. Laite on kuitenkin taas yksi vimpain joka voi mennä hukkaan kun kiertelee eri luokissa, siksi tämä jää monesti työhuoneeseen lojumaan.
Karttakeppi-ominaisuus on hyvä, <huumoria>vaikkei sillä voikaan napauttaa oppilasta sormille. Ehkä tulevissa malleissa laser on sen verran voimakas, että sillä voi herättää uneliaan oppilaan käräyttämällä hieman niskavilloja</huumoria>. Lisää huumoria voisi vetää verkkokaupan tuotekuvauksesta, joka liioittelee “ehkä hieman”:
Fuj:techin Easy Presenter vapauttaa sinut saamaan todellisen yhteyden yleisöösi. Helppokäyttöinen ja toimiva laite takaa, että esityksesi ovat aina ammattilaistasoisia.
Yhteenveto: Mikäli luennoit paljon, jokin tällainen laite olisi varmaan hyvä olla olemassa, mutta ei se sinusta mestaria tee. Joskus videotykin kaukosäätimen laserosoitin pelastaa, mutta monista se ominaisuus puuttuu.
Pelien tekemiseen löytyy lukuisia työkaluja. Tässä testiin pääsee Impactjs, jolla voi tehdä html5 -standardin mukaisia 2D pelejä. Näkökulmana on taas tietenkin opetus, peliohjelmoinnin opetus.
Mikä ihmeen Impactjs?
Impactjs on oikeastaan kaksi asiaa: Kenttäeditori Weltmeister sekä JavaScript -ohjelmistokehys bittikarttapohjaisen pelin tekemiseen. Paketti maksaa 99 dollaria, ja sen löytää osoitteesta http://impactjs.com/. Järjestelmän kehittäjä on Dominic Szablewski, ja häneen saa hyvin yhteyden sähköpostilla ja IRC:llä. Sain neuvoteltua koulullemme ilmaisen lisenssi kokeilukäyttöä varten, ja kun varmistui että käytämme tätä opetuksessa, ostin yhden lisenssin tukeakseni alustaa. Mikäli opiskelijat haluavat jatkaa Impactilla työskentelyä kurssin jälkeen, joutuvat he ostamaan oman lisenssinsä.
Impactjs vaatii enemmän tai vähemmän JavaScriptin osaamista. “Ohjelmistokehys” tarkoittaa sitä, että Impactiin on koodattu valmiiksi pelintekemistä helpottavia funktioita ja metodeja, mutta ilman ohjelmointitaitoa ei pitkälle pötkitä. Valmiit funktiot hoitavat törmäystenhallinnan, entiteettien piirtämisen, fysiikan mallinnuksen (kuten painovoiman) yms. Esimerkkinä mainittakoon, että painovoima on vain yksi muuttuja, jota voi luonnollisesti muuttaa pelissä tarpeen mukaan vaikkapa käänteiseksi. Tämän lisäksi yksittäisille entiteeteille voi määrittää gravityFactorin, eli sen miten paljon painovoima näihin vaikuttaa.
Perusidea
Impactissa peli koostuu kartasta (joka tehdään Weltmeisterillä) ja Entiteeteistä. Entiteettejä ovat kaikki pelin toiminnalliset ja liikkuvat elementit, kuten pelihahmo, vastustajat, hissit, luodit tai vaikkapa puhekuplat. Pelien koodaaminen on oikeastaan entiteettien tekemistä. Näissä kannattaa hyödyntää periytymistä järkevästi, jotta koodi pysyisi hallinnassa ja fiksuna.
Impactjs on selvästi tasohyppelypeleihin suunnattu kehys, vaikka se taipuu toki muuhunkin 2D-tekemiseen.
Weltmeister – Kenttäeditori
Weltmeister erottaa Impactin (hinnan lisäksi – muut ovat yleensä ilmaisia) lukuisista ilmaisista HTML-frameworkeistä, kuten vaikkapa LimeJS:stä ja Craftysta. Weltmeisterillä voi luoda nopeasti kenttiä peliinsä, kunhan on piirtänyt ensin grafiikka”tilet”. Weltmeisterillä voi myös sijoittaa kenttään entiteettejä, kuten vaikkapa hirviöitä, kunhan ne on ensin koodannut henkiin. Weltmeister vaatii toimiakseen PHP:n ja web-palvelimen, ja web-palvelinta tarvitset tietenkin myös itse pelin koodaamisessa ja testaamisessa.
Ohjeita
Impactin documentointi on sivustolla tehty mainiosti, ja Impactiin on jo tehty kaksi ohjekirjastakin. Itse tein tutoriaalin Jesse Freemanin erinomaisen kirjan pohjalta, ja toinenkin kirja on jo tilattu. Alla kuva Freemanin ohjeistuksen pohjalta tehdystä pelistä. Itse peliä voit testata tästä. Jostain syystä juuri tuo tuotos ei toimi Firefoxilla eikä Safarilla, mutta muut selaimet (kuten Opera, Chrome ja IE) toimivat, kunhan ovat melko uusia versioita.
Pelin julkaiseminen
Impactilla voi pelinsä julkaista sellaisenaan HTML5-muotoisena. Mitä tämä sitten tarkoittaa? Yksinkertaistettuna sitä, että peli on web-sivu, jonka voit laittaa web-palvelimelle, ja sitä voi pelata jos omistaa uudehkon selaimen. Eli käytännössä pelin levittäminen ympäri maailman on todella yksinkertaista. Pienellä kikkailulla pelistään saa julkaistua versiot kaikille merkittäville alustoille, vaikkapa cocoonjs -sivuston ystävällisellä avustuksella. Tällöin tuotokselleen voi miettiä myös jotain ansaintalogiikkaa, kuten mainokset tai ostettavat lisäominaisuudet.
Kannattaako hankkia Impactjs
Itse en pidä itseäni kovin kummoisena koodarina, mutta koska perusasiat ovat hallussa, oli Impactjs:llä helppoa väsätä pelejä. Oppilaani ovat myös ohjelmoinnissa keskimäärin melko noviiseja, mutta hyvin nopeasti he saivat pelin toimimaan ohjeiden mukaan. Koska pelien tekeminen on ehdottomasti paras ja innostavin tapa ohjelmoinnin opetteluun, Suosittelen ehdottomasti Impactia peliohjelmoinnin perusopetukseen. Impactista voi myös kätevästi jatkaa opettelua astetta ammattimaisempaan Unity3D-ohjelmaan, koska Unityssäkin voi hyödyntää JavaScriptiä pelin ohjelmointiin.
Täten aloitan erinnäköisten vimpaiden ja ohjelmien testaamisesta blogaamisen. Näkökulmana on erityisesti opetuskäyttö.
Tällä kertaa testissä oli Acerin valmistama halpisläppäri Chromebook (C7). Chromebookin idea on selainkäyttö, selaimena yllättäen Chrome. Asennettavat ohjelmat ovat siis Chromen laajennoksia. Chrome toimii tavallaan koko laitteen käyttöjärjestelmänä. Kyseessä on siis uusi käyttöjärjestelmätuttavuus Microsoftin ja Applen tuotteiden sekä Linuxien rinnalle. Googlellahan on toki toinenkin käyttöjärjestelmä, Android, mutta se lienee suurimmalle osalle tuttu lähinnä puhelimista.
Yksi asia mitä minun pitäisi varmaan miettiä myös on se, voisiko Lappian opiskelija tulla toimeen tällaisella halpakoneella, jolla ei juuri offline-käyttöä ole.
Chromebook on pieni mutta painava kapistus. En keksinyt mistä kovalevyn kapasiteetin näkisi, mutta googlettaminen kertoi että sisällä hyrrää 320 gigainen tallennuspalikka. Se tuntuu jopa ylimitoitetulta, kun järjestelmä kuitenkin tarjoaa Google Drivea koko ajan tallennuspaikaksi. Toisaalta ehkä tuollainen 320 gigainen kiintolevy on nykyaikaisesta kiintolevytuotannosta se halvin. Hintahan on tämän paketin ehdoton valtti, jenkeissä tämän saa käsittääkseni kahdellasadalla taalalla. Veikkaan että täälläpäin tulee hintalappuun sata dollaria lisää. Akku kestää hyvin, tuntien työskentely ei tuota ongelmia.
Aluksi ajatus pelkästään pilvipalveluiden ja selainohjelmien käytöstä tuntui erittäin rajoittuneelta. Lyhyen käytön jälkeen sitä kuitenkin huomasi, että tätähän tämä tietokoneen työkäyttö (ja myös siviilikäyttö) on yhä enenevässä määrin: Pilvipalveluiden käyttöä. Sähköpostit, Moodlet, tällaiset blogit, Facebookit ja pankkipalvelut ovat vain selaimen käyttöä.
Pettymyksiä oli edessä. Googletiliini sisäänkirjautuneena kaikki työkoneeni rakkaat kirjanmerkit olivat heti saatavilla, ja päätin testata HBO Nordic -palvelua. Jospa tänään katsoisin Newsroomin jakson Chromebookin pieneltä mutta selkeältä näytöltä? Katseluohjelman Widevinen lataussivu kuitenkin ilmoitti tylysti, että your operating system is not supported. Netflix käsittääkseni toimii, vaikka sitä en voikaan nyt testata, koska en ole enää tilaaja.
Päätin kokeilla parin valokuvan hakemista FTP-palvelimeltani. Chromen sovelluskauppa tarjosi useitakin FTP-ohjelmia, ja asenisin yhden Chromeeni. Asennus ei montaa sekuntia kestänyt, ja yhteydenkin sain kätevästi. Tiedostot eivät kuitenkaan tällä kyseisellä softalla oikein auenneet, liekö vaatii jotain säätämistä, ehkä järjestelmälle pitäisi kertoa millä kuvat avautuvat. Olisin kuitenkin odottanut että jpg-kuva ei tuottaisi näin paljoa ongelmia.
Tietokonetta voi käyttää myös kirjautumatta sisälle, eli eräänlainen vieraskäyttö onnistuu myös. Anonyymin käyttäjän tiedostot ovat kuitenkin muiden anonyymien käytettävissä. Toisaalta, näin PRISM-kohun jälkeen koko ajatus Googleen kirjautumisesta aina koneelle kirjauduttaessa ei varmasti tunnu monesta houkuttelevalta. En tiedä helpottaako oloa se, että todennäköisesti Google pysyy muutenkin melko hyvin sinunkin yksityisasioistasi selvillä, mikäli käytät Chrome-selainta, gmail-sähköpostipalvelua tai Googlen dokumentteja tai muita ohjelmia. Tai edes sitä Google-hakua.
Selainkäyttö on kieltämättä nopeaa, mutta sitähän sen pitääkin uudella koneella olla, saatikka juuri selainkäyttöön optimoidulta laitteelta. Hieman ihmetyttää 3G-ominaisuuden puuttuminen tällaisessa koneessa, mutta onneksi meidän koululla en ole WLAN-katvealueisiin törmännyt, ja muutenkin itse olen tottunut WLAN-verkkojen käyttäjä.
Nyt en kylläkään osannut näemmä kirjautua koulun luc.verkkoon, en ole varma mistä oli kyse. Jotain ihme eap-varmennusta se kyseli.
Päivitys: Eduroam-verkkoonhan tässä piti kirjautua nykyisin, ja se onnistuu.
Lyhyen käytön perusteella sanoisin että Chrome Web Storen ohjelmat ovat aika heikkolaatuisia noin keskimäärin. Ilmeisesti Google ei ole saanut houkuteltua ohjelmistokehittäjiä innostumaan kehittämään kunnollisia softia järjestelmäänsä. Veikkaan että kyse on siitä, että ihmiset eivät ole vielä valmiita maksamaan näistä “selainlaajennoksista”. En edes löytänyt nopeasti maksullisia ohjelmia, vaikka niitäkin ilmeisesti on.
Toisaalta, luulen että Chromen ohjelmistomäärä on vahvassa kasvussa. Varmaankin sieltä alkaisi helmiä löytämään, mikäli kunnolla perehtyisi.
Näppäimistö on hankalan pieni, mutta ehkä siihen tottuu. Vasen SHIFT-nappi on erityisen hankala. Windows-napit on korvattu Google-hakunapeilla. Noh, en ole käyttänyt, en tiedä onko käytännön hyötyä. Kamera on 1.3 megapikselinen, varmaan Skype-käyttöön ihan ok. Alla koevedos.
Summa summarum: Tällä laitteella pystyy varmaankin tekemään kaikki yleiset tietotekniset hommat (muistiinpanot, myös taulukkomuodossa), mutta ainakin Datanomeille tämä kampe taitaa olla liian rajoittunut: Erikoissoftat eivät ole Chromebookin vahvuus.