juliatyni

Luin juuri artikkelin Yrityskaupan seitsemän sudenkuoppaa ja miten ne vältetään, ja mieleeni juolahti ajatus näiden Rantasen mainitsemien sudenkuoppien seurauksista. Vaaroista varoitellaan aina etukäteen ja ihmisiä pelotellaan epäonnistumisella. Teemme jokainen joskus virheitä, joten miksemme voisi oppia niistä ja yrittää uudelleen? Tämä pätee sekä meneillään olevaan projektioppimiseemme että yrityskauppaan.

Listasinkin alle Rantasen nimeämät virheliikkeet yrityskaupassa, mutta lisäsin mukaan oman näkökulmani asiaan. Näillä pikaohjeilla yrityskauppaan valmistautuminen on astetta helpompaa!

1. Ostajaa ei löydy – viestintä unohtui

Viestinnällä tärkeä rooli yrityskaupassa

On totta, että sopivia ostajia ei ole joka nurkan takana, mutta uskallan olla eri mieltä siitä, että hyvälle yritykselle löytyy aina ostaja. Yritys voi olla hyvä ja kannattava, mutta jäädä silti myymättä. Vaikka kuinka viestisi eri viestintäkanavien avulla, voi markkinatilanne olla niin huono, että yrityskauppa ei ole lähes kenellekään sillä hetkellä kannattava ostos.

Sen parhaan ostajan löytämiseksi myyjän tulee olla tarkkaavainen, avoin ja yhteistyökykyinen. Yrityskauppa ei tapahdu sormia napsauttamalla, vaan sopimuksista saatetaan vääntää moneen otteeseen. Lopulta voi käydä niin, että myyjä huomaakin haluavansa jatkaa yrityksen johdossa saadessaan ostavalta osapuolelta uusia ideoita, mikäli sopua kaupasta ei synny.

2. Yritys ei ole myyntikunnossa

Yrityksen tulee olla siisti sekä ulkoisesti että sisäisesti

Sen lisäksi, että yrityskauppa tulee suunnitella hyvin, on huolehdittava toimitilojen ja kaluston kunnosta, sekä sisäisen hallinnon toimivuudesta. Yleisilme kertoo ostajalle, millaista huolta myyjä yrityksestään on pitänyt. Huolimattomasti tehdyt kauppakirjat ja epäselvä kirjanpito vaikeuttavat ostajan vakuuttamista siitä, että yrityksellä menee tuottavasti ja toiminta on hallinnassa. Varaudu myös kaikilla mahdollisilla, tarvittavilla dokumenteilla ennen tapaamisia, jotta olet valmiina vastaamaan jokaiseen kysymykseen. Jos et ole varma asiakirjojen ja papereiden tarvittavuudesta, kannattaa ne silti ottaa mukaan varmuuden vuoksi.

3. Tunne vaikuttaa hintaan

Yhtiöllä voi olla tunnearvoa

Yhtiön myyntihintaa mietiskeltäessä, on aiheellista miettiä, myykö yrityksen ulkopuoliselle vai esimerkiksi sukulaiselleen. Vaikka ehkä monesti emme sitä myönnä, sukulaissuhde vaikuttaa kauppahintaan yleensä alentavasti. Tunnearvosta on helppo pyytää enemmän, mutta lopulta sukulaisuussuhteeseen vedoten kauppahinta neuvotellaan alaspäin. Sukulaiselle myytäessä yhtiön tunnearvo säilyy ja luotto yrityksen tulevaisuuteen pysyy korkeammalla kuin silloin, jos yhtiönsä myy henkilölle joka on entuudestaan vieras.

Ulkopuoliselle henkilölle myytäessä tunne-arvolla ei enää ole merkitystä, kuten Rantanenkin toteaa. Uusi yrittäjä alkaa luomaan yritykselle uutta arvoa ja uusia, omanlaisiaan muistoja yrityksen johtajana. Tällöin hän ei ole valmis maksamaan yrityksestä yhtään ylimääräistä, mitä saamiensa taloudellisten tietojen perusteella on arvioinut.

 4. Kauppakirjat huonosti laadittu

Asiakirjojen ulkomuoto kertoo yrittäjän järjestelmällisyydestä

On virhe ajatella, että sopimuspapereiden ja tilinpäätösasiakirjojen ulkomuoto ei ole niin sanotusti justiinsa, kunhan sinne päin ja tarvittavat tiedot löytyy. Tilinpäätösasiakirjojen tulee olla lainmukaisia ja vertailukelpoisia aiempien tilikausien kanssa, tämä helpottaa uuden ostajan kohdalla yrityksen tarkastelua ja arviointia. Kauppakirjojen tulee olla selkeitä, ja mahdollisesti jopa keskustelun aikana ääneen läpikäytyjä, jotta molemmat osapuolet voivat varmuudella allekirjoittaa olevansa yhtämieltä asioista. Kaupan synnyttyä on turha mennä vaatimaan mitään, mistä ei sopimuksessa aiemmin sovittu.

5. Joku osakkaista ei ole sitoutunut prosessiin

Yrityskauppa koskee kaikkia yhtiömiehiä

Yhtiö jossa osakkaita on useampi on vaikeampi myydä, kuin esimerkiksi yksityisyrittäjän ylläpitämä toiminimi. Osakkaiden lukumäärän kasvaessa, asioista syntyy samassa suhteessa uusia näkökulmia. Asioista sopiminen on pitkävetisempää, kun jokaisen mielipide otetaan huomioon. Mitä jos käykin niin, että yksi uskaltautuu sanomaan vastaan?

Mielestäni jo ennen yrityskauppaa, on tällaiset asiat hyvä sopia kirjallisesti kokouksessa, – miten toimitaan konfliktin sattuessa. Yrityskaupan syntyessä on jokainen halukas otettava osaksi kauppaa, mutta mahdolliset vastarannan kiisket tulisi suoraan jättää pois yrityskaupan solmimisvaiheista, jotta vältyttäisiin turhalta piikittelyltä ja vastahakoisuudelta. Yhden ihmisen negatiivisuus voi aiheuttaa takapakkia koko kaupan syntymiselle.

6. Henkilöstöön ei panostettu

Työntekijät vaikuttavat tuloksentekoon

Henkilöstön toimintatapoihin ja työpaikan ilmapiiriin tulee kiinnittää huomiota jatkuvasti vaikka yrityskaupasta ei olisi tietoakaan. Jos yrityskauppa tulee aiheelliseksi tulevaisuudessa, on henkilöstöllä edessä suuri muutos. Ostaja voi halutessaan muovata henkilöstön lukumäärää suuntaan tai toiseen, jolloin on tärkeää että henkilöstö koulutetaan alusta asti asiallisesti ja oikein, jotta he voivat osaamisellaan näyttää ansaitsevansa paikkansa vielä omistajanvaihdon jälkeen.

7. Ennakkoluulot ja asenteet tiellä

Ei saa olla liian epäileväinen

On sanomattakin selvää, että kumpikaan osapuoli ei ole oikeutettu loukkaamaan vastapuolta, syntyi kauppaa tai ei. Aikuisten ihmisten tulisi pystyä työskentelemään kaikenikäisten ja -näköisten ihmisten kanssa ongelmitta. On valitettavaa, ettei tämä todellisuudessa toimi. Muista siis yrityskauppaan liittyvää tapaamistasi sopiessa olla avion, vilpitön ja ennakkoluuloton. Sen ennakkoluulojasi herättelevän yltiölihavan miehen tai huomattavasti vanhemman naishenkilön sisältä voi löytyä itseäsi paljon parempi yrittäjä ja johtajahahmo.