Sisältömarkkinointi ja hakukoneoptimointi

Laitan Digiassari-valmennuksen aikana saadut viimeisetkin kotitehtävät pakettiin aurinkoisen sunnuntain kunniaksi, ja pohdin tässä, mitä ovat sisältömarkkinointi ja hakukoneoptimointi. Tavoite on, että tekstin luettuaan lukija tietää, mistä sisältömarkkinoinnissa ja hakukoneoptimoinnissa on kyse, vaikkei lukijalla olisikaan aihesta aiempaa kokemusta.

Aloitetaan sisältömarkkinnoinnista, joka on kaikista markkinoinnin osa-alueista itseäni eniten kiinnostava (hihkaise jos yllätyit siitä, että sisältö kiinnostaa sisällöntuottajaa :D). Käytännössä sisältömarkkinointi on markkinoinnin strategia, jossa keskitytään tarjoamaan yrityksen kohdeyleisölle arvokasta, relevanttia ja jollain tavalla hyödyllistä sisältöä verkossa – ilmaiseksi. Sisältömarkkinoinninkin lopullinen tavoite on houkutella potentiaalisia asiakkaita ostoksille, mutta se tehdään mahdollisimman ei-myynnillisesti ja tyrkyttämättä tajoamalla maksutonta, yrityksen kohderyhmälle relevanttia sisältöä, jota voivat olla esimerkiksi maksuttomat ladattavat oppaat, e-kirjat tai ilmaiset webinaarit. Tavoite on, että hyödyllistä sisältöä tarjoamalla rakennetaan luottamusta yrityksen ja potentiaalisen asiakkaan välille, ja kun luottamussuhde on syntynyt, he todennäköisemmin tekevät ostoksen kyseisestä yrityksestä, kun ostaminen on ajankohtaista.

Sisältömarkkinoinnin ytimessä on attract-engage-delight -malli, jota markkinoinnin tulisi toteuttaa. Sisällön pitäisi toisin sanoen houkutella (attract) ihmisiä yrityksen verkkosivuille, sitouttaa (engage) nämä ihmiset liideiksi ja lopulta tehdä heistä ostavia asiakkaita. Sisällön pitäisi näiden lisäksi ilahduttaa (delight) asiakasta jollakin tavalla, minkä seurauksena asiakkaista tulee yrityksen tuotteen tai palvelun markkinoijia, sillä he kertovat asiakaskokemuksestaan mielellään eteenpäin.

Oli yrityksen tuottama ja jakama sisältö sitten hyödyllinen e-kirja, videotutorial tai vaikkapa mobiilipeli, sisällön tulisi olla tunnistettavaa, yrityksen brändiin sopivaa ja asiantuntemusta osoittavaa. Sisällöstä pitäisi tulla tunne, että yritys tietää, mistä puhuu, mikä auttaa luottamuksen rakentamisessa. Sisältö tulisi suunnitella niin, että se kiinnostaa nimenomaan yrityksen kohderyhmää. Tärkeää on myös se, että sisältö on hakukoneoptimoitua – optimoinnista pian lisää – ja sitä tulisi jakaa useissa eri kanavissa, jotta mahdollisimman moni löytäisi sen. Tavoite on saada ihmiset jakamaan sisältöä, ja jakamiseen tulisikin suoraan kehottaa. Mitä enemmän sisältö herättää tunteita, sitä todennäköisemmin sitä jaetaan.

Hakukoneoptimointi (tai SEO, search engine optimization) puolestaan tarkoittaa sisältöjen optimointia siten, että hakukoneet löytävät sen helpommin. Hakukonemainonnassa hakukonenäkyvyydestä maksetaan rahaa, mutta optimoinnissa pyritään muiden toimien avulla parantamaan verkkosivujen sisältöä siten, että se nousisi mahdollisimman korkealle sijalle esimerkiksi Googlen hakutuloksissa. Hyvä sisältö on hakukoneoptimoinnin perusta: jos sisältöä ei ole tai se ei ole laadukasta, ei optimoinnistakaan kannata odottaa suuria hyötyjä.

Kun lähdetään tekemään sivuston hakukoneoptimointia, on tärkeää ymmärtää, miten hakukoneet toimivat. Esimerkiksi Googlen algoritmi pyrkii löytämään hakutulokset, jotka vastaavat parhaiten käyttäjän ongelmaan. Hyvä hakukonelöydettävyys ei ole millään tapaa yksinkertainen asia, sillä siihen vaikuttaa yli 200 erilaista tekijää, joita ovat esimerkiksi sivuston mobiiliystävällisyys, tekstisisältö, metatiedot, linkkien kunto, sivuston latausnopeus ja sivulla vietetty aika. Näihin asioihin optimointia tehdessä tulisikin kiinnittää huomiota. Esimerkiksi jos sivuston latautuminen kestää ikuisuuden, kannattaa esimerkiksi tarkistaa, onko sivustolla raskasta mediasisältöä tai isokokoisia tiedostoja, jotka voisivat hidastaa latausaikaa. Toimivat linkit, laadukas sisältö ja sivuston tekninen toimivuus ovat olennaisia asioita, joihin sivuston sisältöä optimoitaessa kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Nykypäivänä niin monet käyttävät sivustoja mobiilaitteilla, että sivuston mobiiliystävällisyyteen panostaminen on tärkeää.

Käytännössä hakukoneoptimoinnissa tunnistetaan asiakkaiden eniten käyttämät hakusanat, ja pyritään muokkaamaan sivuston sisältöä ja rakennetta niin, että kyseisillä hakusanoilla haettaessa yrityksen sivu on hakutulosten kärjessä. Erilaisten työkalujen avulla (esimerkiksi Ubersuggest tai Google Keyword Planner) voi etsiä lisää mahdollisia avainsanoja. Linkkien ansaitseminen omalle sivulle on myös tärkeää, ja linkkien tulisi olla luonnollisia, ei maksettuja – maksetuista linkeistä Google ei pidä. Esimerkiksi blogien vieraskynäartikkelit, someprofiilit ja erilaiset digitaaliset mediasisällöt (videot, valokuvat, audiot yms.) ovat hyviä tapoja linkkien ansaitsemiseen.

Hakukoneoptimointi on iso kokonaisuus, joka koostuu monesta pienemmästä osa-alueesta, ja niiden kaikkien seikkaperäinen läpikäynti olisi tässä mahdotonta. Kannattaakin opiskella aihetta syvällisemmin itse. Esimerkiksi tästä artikkelista löydät useita asioita, joita voit tehdä parantaaksesi sivuston hakukonelöydettävyyttä. Kaikista tärkeintä on aloittaa tuottamalla laadukasta sisältöä aiheesta, joka on relevanttia yrityksellesi ja sen kohdeyleisölle. Optimointia voi alkaa tehdä vasta sitten, kun sisältöpuoli on kunnossa!

Digimarkkinoinnin työkalut, osa 3: Hubspot

Hubspot on hyvin kokonaisvaltainen markkinoinnin työkalu, jossa on erillisiä työkaluja myyntiin, markkinointiin, asiakaspalveluun ja -hallintaan. Likiliike on vastikään ottanut käyttöön ilmaisen version Hubspotista, ja se vaikuttaisi sopivan hyvin, koska Hubspotin CRM-työkalu on täysin ilmainen.

Hubspotin työkalut jaotellaan siis neljään osaan: marketing hub, sales tools, customer service ja CRM. Osa näiden osioiden sisältämistä on käytettävissä myös ilmaiseksi, mutta esimerkiksi sosiaalisen median markkinointityökalut saa käyttöön vain maksullisissa suunnitelmissa. Marketing hubissa on mm. välineitä nettisivustolla kävijöiden konvertoimiseksi liideiksi, sales tools -osiossa on työkaluja henkilökohtaiseen asiakaspalveluun ja customer service -osio sisältää muun muassa help desk -työkalun ja muita asiakkaiden ilahduttamiseksi tarkoitettuja välineitä.

Sähköpostimarkkinointia pystyy tekemään Hubspotin sisältä käsin sen omalla työkalulla. Maksullisissa versioissa markkinointityökalut ovat kattavampia, minkä lisäksi maksullisissa suunnitelmissa pystyy esimerkiksi vastaamaan Facebook-viesteihin ja luomaan vastausbotteja.

Pidän Hubspotissa erityisesti siitä, että sitä voi käyttää eräänlaisena projektinhallinan työkaluna. Projekteista sovitut asiat pysyvät kaikilla muistissa, kun esimerkiksi puheluiden ja tapaamisten sisällöt voi kirjata kunkin yhteystiedon kohdalla activity-ikkunaan.

Hubspotin kokonaisvaltaisuus aiheuttaa toki sen, että siinä on paljon opeteltavaa, mutta sivuilta löytyy onneksi hyviä tutorialeja ja ohjevideoita.

Maksullisten suunnitelmien hinnat hipovat pilviä. Starter-paketin saa käyttöönsä vielä kohtuulliseen 46 euron hintaan, mutta professional-paketin hinnaksi tulee jo 740 euroa ja suuryrityksille tarkoitetun enterprise-paketin hinta on lähemmäs kolme tonnia kuukaudessa. Kalleimpia suunnitelmia ei myöskään pysty maksamaan kuukausittain, vaan ne on maksettava könttäsummana kerralla. Toki en tiedä, millaisissa hinnoissa asiakashallintajärjestelmät yleensä liikkuvat – Hubspot vaikuttaa kaikessa kokonaisvaltaisuudessaan kuitenkin erinomaiselta työkalulta, josta isompi yritys varmasti mielellään maksaakin. Likiliikkeen käytössä ilmaistyökalu on tällä hetkellä täysin riittävä.

+ kattava, Hubspotissa vaikuttaisi olevan aika lailla kaikki, mitä markkinointityökalulta voi toivoa
+ CRM on täysin ilmainen
+ käyttöönottoa on helpotettu hyvillä tutorialeilla
+ toimii myös kevyenä projektinhallinnan työkaluna
– sometyökaluja ei ole ilmaisversiossa

Digimarkkinoinnin työkalut, osa 2: MailChimp, Active Campaign ja MailGenius

Melinda Gimpel Unsplash

Kuva: Unsplash

Tällä kertaa saankin kätevästi pohdittua kolmea sovellusta ja niiden sopivuutta case-yritykselleni. Yrityksellä on jo käytössä MailChimp uutiskirjeiden lähettämiseen, mutta se ei ole aiemman kokemuksen mukaan osoittautunut aina parhaaksi mahdolliseksi vaihtoehdoksi muun muassa viestisen roskapostiutumisen takia. Viestit eivät siis näytä menevän vastaanottajille saapuneiden viestien kansioon, vaan eri sähköpostiohjelmat tulkitsevat MailChimpillä lähetetyt viestit automaattisesti roskapostiksi. Tutkinkin tässä, auttaisiko MailGenius roskapostiutumisen vähentämisessä, ja sopisiko MailChimpin tilalle paremmin Active Campaign.

MailChimp on sähköpostimarkkinoinnin työkalu, jossa sähköposteja kutsutaan kampanjoiksi. MailChimp on helppokäyttöinen työkalu, joka mahdollistaa usein erilaisten sähköpostipohjien luomisen eri tarkoituksia varten. Ilmaisversio sopii hyvin aloittavalle yrittäjälle tai pienyrittäjälle, sillä ilmaista työkalua käytettäessä sähköpostilistalla saa olla parituhatta kontaktia, ja erilaisia  valmiita sähköpostipohjia on käytettävissä vain viisi kappaletta. Lisäksi ilmaisessa versiossa yhdellä käyttäjätunnuksella saa olla vain yksi käyttäjä – maksullisissa suunnitelmissa käyttäjiä voi yhden tunnuksen takana olla useita. Jos markkinointitiimi siis on yhtä henkilöä suurempi tai useamman henkilön pitää jostain syystä päästä sähköpostityökaluun käsiksi yrityksen tunnuksella, niin ilmaisversio ei riitä. Lisäksi A/B-testaus on mahdollista vain maksullisissa suunnitelmissa.

Käyttöönotto on helppoa, sillä yrityksestä kysytään aloittaessa taustatiedot (mitä yritys myy ja kenelle) ja työkalun käyttöliittymä on ulkoasultaan yksinkertainen. Myös ilmaisversio antaa käyttäjälle dataa lähetetyistä kampanjoista: ketkä vastaanottajat avaavat sähköposteja eniten ja millaisiin vuorokaudenaikoihin, paljonko sähköposteissa olevia linkkejä klikataan ja ketkä eivät välttämättä avaa sähköposteja lainkaan.

MailChimpiä voi käyttää myös esimerkiksi yksinkertaisen nettisivun tai laskeutumissivuston luomiseen, mainosten tai ilmoittautumislomakkeiden tekemiseen. Ilmaisenakin MailChimp siis on kohtuullisen monipuolinen työkalu, mutta esimerkiksi ActiveCampaigniin verrattuna se ei tarjoa yhtä kokonaisvaltaista automaation kokonaisuutta.

Maksullisten suunnitelmien kuukausihinnat alkavat 29,99 dollarista ja päättyvät aina 299 dollariin.

Likiliike tosiaan käyttää tälläkin hetkellä MailChimpiä ilmaisena työkaluna uutiskirjeiden lähettämiseen. Uskon, että ilmaiskäyttö jatkuu vastaisuudessakin, sillä tarjolla on kattavampia ohjelmia, jotka ovat maksullisina edullisempia kuin MailChimpin tarjoamat vaihtoehdot.

Plussat ja miinukset pähkinänkuoressa

+ helppokäyttöinen, sopii erityisesti aloittavalle yrittäjälle joka ei ole koskaan tehnyt uutiskirjeitä aiemmin ja / tai aikoo pysyä pienyrittäjänä.
+ ilmaisversiossa on aloittelijalle sopivasti toimintoja.
– ilmaisversio lakkaa olemasta kätevä välittömästi henkilökunnan määrän kasvaessa, sillä yhden tunnuksen takana voi olla vain yksi käyttäjä omalla sähköpostillaan
– en näe syytä maksaa MailChimpistä, kun tarjolla on edullisempia maksullisia työkaluja, jotka mahdollistavat tehokkaamman sähköpostimarkkinoinnin automaation.

ActiveCampaign on tässä se ohjelma, jota kehun MailChimpiä paremmaksi sähköpostimarkkinoinnin työkaluksi. Siitä ei ole ilmaisversiota, mutta se tarjoaa käyttäjälle 14 päivän ilmaisen kokeilun (iso plussa siitä, että kokeilun käyttöönotto ei vaadi luottokorttitietojen antamista). ActiveCampaign on siis hyvin kokonaisvaltainen markkinoinnin automaation työkalu, jossa toimintoja on runsaasti. Siinä on muun muassa sisäinen CRM, site tracking -toiminto, joka mahdollistaa omien nettisivujen kävijäliikenteen tarkkailun, sekä mahdollisuus luoda useita erilaisia automaatioita – vaikkapa automaattinen vastausviesti uutiskirjeen tilaajaksi rekisteröityneelle kontaktille.

ActiveCampaign on paitsi kattava myös edullinen: 9 dollarilla kuukaudessa saa lähettää rajoittamattoman määrän viestejä 500 kontaktille. 1000 kontaktin listan pitämisestä joutuu pulittamaan 17 dollaria, mikä lienee edelleen varsin kohtuullinen hinta pienemmällekin yrittäjälle.

Käyttöönotto vaatii MailChimpiä enemmän vaivaa, sillä toimintoja ja välilehtiä todellakin on runsaasti, ja ohjelman käyttöä joutuu hieman opiskelemaan. Käyttäjän näkökulma on onneksi huomioitu: ohjelma opastaa käyttäjää interaktiivisten tutorialien avulla.

Pidän ActiveCampaignia varteenotettavana vaihtoehtona Likiliikkeellekin, sillä ohjelma on verrattain edullinen ja hyödyllinen myös Likiliikkeen muun digitaalisen markkinoinnin kehittämistä ajatellen. Pohdin kuitenkin sitä, onko MailChimpin tutusta pohjasta vaihtaminen enää järkevää, sillä sähköpostien vastaanottajat ovat tottuneet vastaanottamaan säännöllisin väliajoin ulkoasultaan tietynlaisen uutiskirjeen. Pitäisi tietysti tutkia tarkemmin, saisiko ActiveCampaignilla rakennettua samanlaisen sähköpostin.

Plussat ja miinukset pähkinänkuoressa:

+ erittäin kattava markkinoinnin automaation ohjelma
+ hinta ei päätä huimaa: 9 dollaria kuussa sopii pienyrittäjällekin
+ kokeilujakson käyttöönotto ei vaadi luottokorttitietojen syöttämistä tietokantaan
– + toimintoja on niin paljon, että sähköpostimarkkinoinnin suhteen aivan vihreällä yrittäjällä varmaan menee tovi jos toinenkin ohjelman opiskelussa – investoitu aika maksanee itsensä kuitenkin takaisin

MailGenius liittyy aiemmin mainitsemaani sähköpostien roskakoriin joutumiseen. Kyseessä on maksuton palvelu, joka havaitsee sähköpostiviesteistä ne asiat, jotka aiheuttavat viestien roskapostiutumisen. Tällaisia asioita voivat olla esimerkiksi toimimattomat linkit, vääränlaiset, best practices -käytäntöjen vastaiset fontit tai helppokäyttöisen unsubscribe-toiminnon puuttuminen.

Palvelun käyttö on helppoa. Haluttu sähköposti lähetetään MailGeniuksen sähköpostiosoitteeseen, ja palvelu analysoi sähköpostin sisällön lähes välittömästi eritellen sieltä asiat, joita viestissä pitäisi parantaa roskapostiutumisen estämiseksi. Palvelu kertoo myös, mikä viestissä on jo hyvää ja toimivaa.

Ongelmien ratkaisemiseksi on tarjolla kaksi vaihtoehtoa: ongelmien syitä voi opiskella itse MailGeniuksen tarjoamien ohjeiden avulla tai varata maksuttoman 15 minuutin puhelinkonsultaation asiantuntijalle. Heille voi myös laittaa sähköpostia tai ottaa yhteyttä chatin kautta. Perusteellisemman sähköpostiauditoinnin – joka voi kestää useamman viikon – hinta vaihtelee muutamasta sadasta dollarista useisiin tuhansiin riippuen siitä, paljonko aikaa konsultaatioon käytetään. Mitään tarkkoja pakettihintoja MailGeniuksen sivuilta ei löydy – hinnat määräytyvät siis täysin asiakkaan tarpeiden mukaan.

Plussat ja miinukset pähkinänkuoressa:

+ yksinkertainen, maksuton työkalu
+ sähköpostianalyysi toimii nopeasti, ja käyttäjä saa välittömästi palautteen ja kehitysehdotuksia sähköpostin sisällöstä
+ aidosti hyödyllinen työkalu sikäli, että sen havaitsemia ongelmia pystyy tiettyyn pisteeseen saakka korjaamaan itse
– MailGeniuksen tarjoama syvällisempi sähköpostikonsultaatio on omalle case-yritykselleni hervottoman kallista lystiä

Digimarkkinoinnin työkalut, osa 1: Design Wizard ja Venngage

graphic design

Kuva: Unsplash

Tällä viikolla Digiassarivalmennuksessa keskitytään digimarkkinoinnin lukuisiin työkaluihin. Valitsemme valtaisasta tarjonnasta muutamia ja evaluoimme niiden toimivuutta. Tarkoitus on valita arvioitavat sovellukset sen perusteella, mille ensi viikolla alkavassa työharjoittelussa mahdollisesti olisi tarvetta, ja mitä kyseisessä yrityksessä mahdollisesti voitaisiin alkaa oikeasti hyödyntää.

Tässä kirjoituksessa perehdyn kahteen visuaaliseen työkaluun, Design Wizardiin ja Venngageen, joista ensin mainittu on graafsen suunnittelun työkalu esimerkiksi somegrafiikan tekemiseen, ja viimeksi mainitulla suunnitellaan erilaisia infografiikoita.

Design Wizard on silminnähden helppokäyttöinen, käyttöliittymän puolesta kovasti kilpailijaansa Canvaa muistuttava graafisen suunnittelun ohjelma. Ohjelmasta löytyy runsain määrin erilaisia valmiita pohjia esimerkiksi somegrafiikan, markkinointimateriaalien, julisteiden ja lyhyiden mainosvideoiden tekemiseen.

Valitettavasti ohjelma ei palvele ilmaiskäyttäjää kovinkaan hyvin: lukuisista pohjista useimmat ovat joko kertamaksun tai kuukausimaksullisen suunnitelman takana. Videoiden tekeminen on mahdollista vain kalleimmassa suunnitelmassa.  Maksullisia suunnitelmia on kaksi: Pro, joka kustantaa kymmenisen dollaria kuukaudessa, ja Business, jolla hintaa on pyöreästi viisikymmentä dollaria kuussa. Tilauksen voi maksaa myös isompana könttäsummana kerran vuodessa.

Plussat ja miinukset pähkinänkuoressa:

+ runsaasti erilaisia pohjia ja sisältöä
– ei hyvää ilmaissuunnitelmaa
– ohjelmassa on oman case-yritykseni tarpeisiin liikaakin vaihtoehtoja.

Design Wizard sopinee yritykselle, joka on valmis maksamaan ohjelmistoista vähän enemmän kuukaudessa. Edullisinta suunnitelmaa voisin harkita omankin harjoittelupaikkani käyttöön, mutta uskoisin, että oma yritykseni hyödyntäisi mieluummin ohjelmia, jotka tarjoavat hyvän ilmaissuunnitelman.

Venngage puolestaan on erityisesti infografiikoiden tekemiseen tarkoitettu ohjelma, mutta sillä onnistuu myös vaikkapa ansioluettelon tai käyntikortin tekeminen. Käytön aloitus on tehty helpoksi: alussa työkalu kysyy käyttäjän edustaman organisaation tyyppiä ja käyttäjän omaa roolia organisaatiossa. Tämä siksi, että Venngage osaa suositella erilaisia design-pohjia käyttäjälle ennakkotietojen perusteella. Ohjelmaa voi käyttää jopa brändityökaluna: kun sille syöttää oman organisaation nettisivun osoitteen, Venngage hakee nettisivulta logon, brändivärit ja fontit.

Valikoimassa on runsaasti niin kertamaksullisia kuin ilmaisia pohjia, ja aluksi näyttikin siltä, että ilmaisuunnitelma toimii loistavasti. Luulin jo löytäneeni pätevän kilpailijan case-yritykseni paljon käyttämälle Canvalle. Totuus kuitenkin paljastui, kun valmista grafiikkaa yritti ladata omalle koneelle: mallien lataus onnistuu vain maksullisella suunnitelmalla. Tämä tuntui niin suurelta petokselta, että maksusuunnitelmiin ei oikeastaan tämän jälkeen huvittanut edes tutustua. Kävin kuitenkin upgrade-sivulla toteamassa, että niinkin yksinkertaisen ja perustavaa laatua olevan toiminnon kuin exportoinnin saa käyttöönsä pulittamalla 19 dollaria kuukaudessa. Business-suunnitelma on luonnollisesti hintavampi, se kustantaa 49 dollaria kuukaudessa.

Plussat ja miinukset pähkinänkuoressa:

+ erilaisia pohjia on runsaasti
+ editori on helppokäyttöinen ja käytön aloittaminen on yksinkertaista
– ilmaisuunnitelma on käytännössä vain hiekkalaatikkodemo, koska sillä tehtyjä malleja ei pysty exportoimaan.

Sisältökalenteri Likiliikkeelle

Sosiaalisen median sisältökalenteri Likiliikkeelle

Toinen tämän päivän sometehtävä digiassarivalmennuksessa oli suunitella sisältökalenteri omalle case-yritykselle. Canva-linja jatkuu, koska visuaalista kalenteria on mukavampi tehdä ja lukea kuin tavallista Excel-pohjaa.

Valitsin sisältökalenterin suunnittelua varten somekanaviksi Facebookin ja Instagramin, koska näissä Likiliikkeen aktiivisuus on suurinta ja niitä tullaan varmasti käyttämään vastakin kehittämistehtävän aikana. Pyrin sisältöä suunnitellessani ottamaan huomioon sisältöideoinnin nelikentän, jonka mukaan hyvä somesisältö inspiroi, viihdyttää, kouluttaa ja vakuuttaa kuluttajaansa – eli on mahdollisimman monipuolista. Sisältöideoistani löytyykin yrittäjien omaa uutiskirjettä, henkilökunnan esittelyä IG-tarinoissa, arvontaa, vinkkipostauksia ja oppaita. Viikonpäivistä ainoastaan sunnuntain jätin vapaaksi, koska tavallisesti viikonloppuisin käyttäjien someaktiivisuus jonkin verran laskee (toki hieman kanavasta riippuen). Kaikkina muina päivinä sisältöä julkaistaan, koska algoritmit tuppaavat suosimaan niitä, jotka postaavat usein.

Pyrin siihen, että eri somekanavien sisällöt olisivat linjassa keskenään, jotta kuluttajien olisi helpompi muistaa, mistä juuri nyt on kyse. Siksi tässä suunnitelmassa IG:ssä ja FB-sivulla on osittain samat sisällöt. Instagramiin on kuitenkin hankala jakaa esim. artikkeleita, joten ne jätin vain FB:n puolelle – jota ehkä muutenkin käytetään tekstien lukemisen kanavana mieluummin -, ja Instagramiin sitten keskitin puolestaan visuaalisempaa ja tiivistetympää sisältöä.

IG:hen ja FB:hen on kumpaankin suunniteltu tässä viisi julkaisukertaa viikossa, mikä on mielestäni sopiva päivitystiheys pitämään Likiliikkeen kuluttajien ja yrittäjien mielissä ja algoritmien suosiossa. IG-tarinoihin on hyvä postata samalla kun julkaisee postauksen syötteeseen, koska tarinoista pystytään ohjaamaan ihmisiä suoraan verkkosivuille tai muulle halutulle sivulle (Likiliikkeen kohdalla tämä ei tosin onnistu, koska swipe up -toimintoa pystyy käyttämään vasta, kun tietty seuraajamäärä on täynnä), ja tarinat ovat helposti katseltavissa käyttöliittymän ylälaidassa, siinä missä postauksia joutuu selaamaan ja etsimään uutisvirrasta. Tämän useammin en postaisi, koska informaatioähky painaa kuluttajia jo valmiiksi, ja on järkevää postata vain silloin, kun on aidosti tarjota hyödyllistä sisältöä – ei siis pelkästä postaamisen ilosta.

Parannettavaa tässä suunnitelmassa olisi vielä ainakin yrittäjille suunnatun sisällön kohdalla, mutta tässä aikaikkunassa en ehtinyt pohtia vielä kovin tarkasti, mitä yrityspuolen sisältö voisi käytännössä olla. Jääköön se siis toisen blogahduksen aiheeksi!

Case Likiliike Rovaniemi: somekanavat

Kuvat: Unsplash

Tässä kirjoituksessa tutkailen vähän eilisen tehtävän tapaan Rovaniemen Likiliikkeen somekanavia. Likiliike on näkyvillä neljässä eri somessa, ja valitsen niistä tähän Facebookin, Instagramin ja Twitterin.

SOMEKANAVIEN ERITYISPIIRTEITÄ

Facebook Suomen suurimpana ja suosituimpana somekanavana sopii ison kuluttajamassan tavoittamiseen, uusien asiakkaiden löytämiseen ja nykyisten sitouttamiseen. Instagram puolestaan toimii eräänlaisena tuotteiden ja palveluiden esittelemisen näyteikkunana, jossa visuaalinen miellyttävyys on ensiarvoisen tärkeää. Twitter on niin sanottu “nopea some”, jonne postataan jopa useita kertoja päivässä, ja se sopiikin uusimpien uutisten päivittämiseen ja seuraamiseen, B2B-myyntiin ja verkostoitumiseen.

Nämä kanavat eroavat toisistaan erityisesti siinä, että Facebook ja Instagram sopivat parhaiten ystävien seuraamiseen ja oman henkilökohtaisen elämän jakamiseen, kun taas Twitterissä kommentointi kohdistuu usein yhteiskunnallisiin asioihin. Tätä tarkoitusta tukee myös tviittien pieneksi rajattu merkkimäärä, joka pakottaa lyhyeen, ytimekkääseen ja iskevään viestintään.

MITKÄ KANAVAT JA MIKSI?

Likiliike on rovaniemeläinen, paikallisuuden puolesta puhuva yrittäjäverkosto, joka viestii kahdelle eri kohderyhmälle: rovaniemeläiset yrittäjät ja arvokuluttajat. Näen, että Likiliike tavoittaa kohderyhmänsä hyvin Facebookissa ja Instagramissa, sillä suuri osa Likiliikkeen seuraajista osuu sellaiseen ikähaitariin, jossa näitä kanavia aktiivisimmin käytetään. Tyypillinen Likiliikkeen seuraaja kuluttajapuolella on lapsiperheen isä tai äiti tai eläkeläinen, joka tapauksessa täysi-ikäinen henkilö. Likiliike pyrkii vetoamaan nimenomaan arvokuluttajiin, joilla on varallisuutta keskittää ostokset paikallisiin yrityksiin. Yrityspuolella toki on kaiken ikäisiä yrittäjiä, mutta suurin osa on keski-iän jo ylittäneitä, jotka arvostavat paikallisuutta ja yhdessä tekemisen henkeä. Heihin Facebook jo hieman perinteisempänä viestintäkanavana vedonnee parhaiten.

Twitteristä Likiliike ei välttämättä hyödy. Twitter vaatii todella aktiivista läsnäoloa ja sisällöntuotantoa, ja aiemman kokemukseni perusteella näyttää siltä, että Likiliikkeen henkilöresurssit eivät riitä niin aktiiviseen somen ylläpitoon. Mietin myös, mahtaako Likiliikkeellä olla sellaista sanottavaa, joka sopii Twitteriin. Paikallisuuden puolesta rummuttaminen eri sanakääntein ja joka kerta hieman eri sisällöin varmasti toimisi Twitterissä, mutta alkaisiko viesti kuitenkin toistaa itseään melko nopeasti?

MILLAISTA SISÄLTÖÄ MINNEKIN?

Likiliikkeen yleinen linja somepostausten sisältöjen suhteen on ollut se, että someen julkaistaan niin yrittäjiä kuin kuluttajiakin varten hyödyllistä, auttavaa ja tasapuolista sisältöä. Somessa on jaettu muun muassa Rovaniemen ajankohtaisia asioita, tietoa tapahtumista ja muista rovaniemeläisiä koskettavista asioista. Tiedottamista on pyritty tekemään siten, että yksittäisten Likiliike-yrittäjien suosimista viestinnässä vältetään – ei esimerkiksi ole suotavaa jakaa Antinkaapon kahvilan tarjouksia usein, koska muut verkostoon kuuluvat yrittäjät kokevat sen kyseisen kahvilayrittäjän suosimisena. Tämä on aiemmin tuottanut haasteita Likiliiikkeen markkinointiviestinnässä: tyhjästä ei sisältöä voi nyhjästä, mutta tasapuolisuuden periaate estää yksittäisten Likiliike-yrittäjien esiin nostamisen julkaisuissa. Lisäksi se, että Likiliikkeellä on kaksi erilaista kohderyhmää, aiheuttaa päänvaivaa, koska yrittäjiä kiinnostaa hieman erityyppinen sisältö kuin kuluttajia.

Tarjoaisin ratkaisuksi Likiliikkeen kohderyhmien kirkastamista ja näille selkeästi erillisiä somekanavia, joissa voisi jakaa rohkeasti myös Likiliike-yrittäjien omia sisältöjä. Tasapuolisuuden periaate on hyvä, mutta kuluttajat olisivat varmasti kiinnostuneita kuulemaan myös yksittäisten yrittäjien arjesta ja kuulumisista yleisen tason asioiden lisäksi. Tämä tietysti vaatii aktiivisuutta yrittäjiltä itseltään: jos heillä ei ole sisältöä jaettavaksi, ei sitä Likiliikkeen viestinnässä myöskään voida hyödyntää. Tässä voisi auttaa sisällön muuttaminen enemmän kampanjatyyppiseksi, jolloin yrittäjiltä pyydettäisiin sisältöjä johonkin tiettyyn teemaan liittyen. Jossakin kampanjassa aiheena voisi esimerkiksi olla Likiliike-yritysten henkilöstö, ja kampanjan aikana postattaisiin nimenomaan yritysten työntekijöiden mietteitä ja kuulumisia työpaikalta. Tämä voisi myös tuoda Likiliike-yrityksiä tutummiksi kuluttajille, mikä aikanaan näkyisi myynnin kasvussa.

Nikita Kachanovsky Unsplash

Sisältöjen helposti lähestyttävyyteen ja huumoripitoisuuteen voisi kiinnittää niin Facebookin kuin Instagraminkin puolella enemmän huomiota. Aiemmin Likiliikkeellä työskennellessäni huomasin, että aidot tilanteet, ihmiset ja huumori saavat lähes aina enemmän reaktioita osakseen kuin vaikkapa selkeästi jonkin tuotteen tai palvelun mainostamiseen tarkoitetut julkaisut. Aidosti auttava ja hyödyllinen sisältö vetoaa parhaiten. Lyhyitä videota kannattaa käyttää niin FB:n kuin IG:nkin puolella, sillä ne eivät vaadi katsojalta samaan tapaan keskittymistä kuin tekstit. Kun tekstiä ja kuvia käytetään, teksti kannattaa pitää mahdollisimman ytimekkäänä, ja aina parempi, jos olennaisimman sisällön saa askarreltua visuaalisesti miellyttäväksi vaikkapa Canvalla.

Likiliike voisi myös tehdä itseään tykö jakamalla toimiston arkea enemmän Instagramin tarinoiden kautta. Sinne on helppo lisätä pieniä videoita ja nopeita hetkiä yrityksen arjesta, ja tätä mahdollisuutta Likiliike voisi hyödyntää enemmän. Näkisin myös, että tarinoita voisi postata jopa mieluummin kuin feed-postauksia, koska feedissä postaukset helposti hukkuvat satojen muiden julkaisujen sekaan. Ainakin tärkeitä aiheita kannattaa ehdottomasti nostaa tarinoihin, koska sieltä ne ovat helposti löydettävissä 24 tunnin ajan.

Priscilla du Preez Unsplash

Vielä tärkein on mainittava: Likiliikkeen kannattaa postata yksinkertaisesti enemmän. Algoritmit käsittääkseni suosivat niitä, jotka postaavat usein, ja mitä enemmän postaa, sen paremmin julkaisut nousevat uutisvirrassa esiin. Toki reaktiot ja jakamiset vaikuttavat myös näkyvyyteen, mutta lähtökohta kuitenkin on, että sisältöä täytyy ensin olla, jotta sen näkyvyyttä voidaan alkaa optimoida.

Likiliike Rovaniemen asiakaspersoona

Tämä viikko on omistettu digiassarivalmennuksessa sosiaaliselle medialle, ja siihen liittyvä oppimistehtävä on tänäänkin julkaisuvuorossa. Canva pelasti graafista suunnittelua osaamattoman tallaajan jälleen kerran – sillä sain omat havaintoni muotoiltua kivan infograafin muotoon.

Päivän aikana pohdittiin yrityksen tyypillistä asiakaspersoonaa, ja alla oleviin kuviin olen kirjannut pohdintani paikallisesta yrittäjäyhteisöstä, Rovaniemen Likiliikkeestä. Tämä oli hyödyllinen harjoitus sikäli, että olen menossa Likiliikkeelle tekemään valmennukseen liittyvää kehittämiskehtävää – jos korona ei vesitä suunnitelmia – ja näitä havaintoja voi varmasti jossain muodossa käyttää kehittämistehtävän apuna.

asiakaspersoona Likiliike Rovaniemie Asiakaspersoona Likiliike Rovaniemi kuva 2 Asiakaspersoona Likiliike Rovaniemi kuva 3

Yllä olevien infograafien siltakuvan copyright: Katri Rantala 2019.

Näiden lisäksi käytiin läpi valitun yrityksen somekanavia ja katsottiin, millaista sisältöä niissä on ja millainen sisältö on saanut eniten reaktioita. Tästäkin innostuin siinä määrin, että päätin tehdä ihan esityksen! Tämäkin oli siinä mielessä kiitollista, että olen Likiliikkeellä aiemmin työskennellessäni jonkin verran jo pohtinut näitä asioita, ja tästäkin saa vielä lisää eväitä kehittämistehtävää varten.

[pdf-embedder url=”https://blogi.eoppimispalvelut.fi/k4tr1/files/2020/03/Blue-and-White-Simple-Start-up-Business-Animated-Presentation.pdf” title=”Likiliike Rovaniemi somekatsaus”]

Top 5 sometrendiä vuonna 2020

Tekstin kuvat: Unsplash

Tämän kirjoituksen aihe löytyy Emmi Lehtomaan Somekupla-podcastista, jossa yhden jakson aiheena on uuden 20-luvun sometrendit. Nostan tässä esille viisi tärkeintä pointtia tuosta jaksosta ja hämmennän soppaa omillakin näkemyksilläni – mielipiteitä tämä aihe nimittäin herätti.

  1. Podcastaajat ovat uuden vuosikymmenen bloggaajia

Podcastit ovat olleet jatkuvasti kasvavassa suosiossa jo joitakin vuosia täällä Suomessakin, eikä se Emmin mukaan ole mikään ihme – podcastia kuunnellessa pystyy puuhaamaan muutakin, siinä missä blogikirjoitusta lukiessa joutuu keskittymään nimenomaan lukemiseen. Autolla ajelu tai siivoaminen ei tule lukiessa kyseeseen. Itsekin olen ahkera podcastien kuuntelija: hyvää viihdettä on esimerkiksi näyttelijä Antti Holman podcast Auta Antti, ja luovan alan tekijänä minua toisaalta koskettaa myös valokuvaaja Nani Härkösen Luovia-podcast.

Emmi pitää erityisen tärkeänä sitä, että podcast on ammattimaisesti tehty alusta asti, eli äänittäminen kodin keittiössä puhelimen nauhurilla ei välttämättä ole se paras vaihtoehto. Tästä olen eri mieltä useammastakin syystä.

Ensinnäkin, monella aloittelevalla podcastaajalla ei välttämättä ole mahdollisuutta saati varaa hankkia ammattilaistason välineitä, ja studion vuokraaminen on sen verran hintavaa hommaa, että podcastista mielellään haluaisi siinä vaiheessa jo jotakin tuloja, jotta kulut saa katettua.

Toiseksi, bittiavaruudessa on lukemattomia hyviä podcasteja, jotka on äänitetty iPhonella lakanalla peitetyn keittiönpöydän alla (lakanameininkiä kuulee ainakin Maanantaimysteerissä). Mikrofonitelineen virkaa toimittaa kahvikuppi, ja yhdenlainen ohjelmanumero saadaan aikaiseksi siitä, kun juontaja pahoittelee kahvikupista koituvaa ikävää kilinää ja kolinaa (kts. Murhapäiväkirjat).

Merkittävää näissä kotikutoisen kuuloisissa podcasteissa on yksi yhdistävä tekijä: kotikutoisuus ei tunnu haittaavan yhtään ketään.

Auta Antissa kuulijat ovat puolestaan tottuneet siihen, että jokainen jakso alkaa rituaalinomaisesti sillä, että Antti pohtii ääneen, onko äänityslaite päällä. Kaikenlaisia häiriöääniä on, ja ne kuuluvat ohjelmaan: välillä alakerran naapuri on suihkussa, välillä taas puoliso tulee kotiin kesken podcastin tekemisen, eikä mitään ole editoitu pois. Ja mainitsinko jo, että Auta Antti on äänitetty ruokakomerossa, ja mikrofonistandina toimi ainakin jossain kohtaa suklaakonvehtirasia?

Jason Rosewell Unsplash

Olen toisaalta kohdannut myös podcasteja, joissa studiossa äänittäminen ja äänen ammattilaisten kanssa työskentely on parantanut tiettyjä ongelmia, kuten äänenvoimakkuuden vaihteluita ja epätasaisuuksia – ja samalla tuonut joitain muita ongelmia muassaan. Ammattitasoinenkaan mikrofoni ei takaa hyvää äänenlatua, jos se on tungettu puhujan suuhun kiinni ja se taltioi joka ikisen suun maiskautuksen, mikä on ainakin itselleni ääniyliherkkyydestä kärsivänä kauhistus. Joskus koko tuotoksen volume mainoksineen kaikkineen on väännetty reilusti yläkanttiin, jolloin ne maiskautukset ja muut häiriöäänet kuuluvat erittäin selvästi, ja misofoonikon painajainen onkin sitten sitä myöten valmis. Tässä kohtaa täytyykin korostaa, että misofoonikkona reagoin erittäin herkästi erilaisiin häiriöääniin, ja todennäköisesti jotakuta “normaalin aivotoiminnan” ihmistä samat asiat eivät häiritse ainakaan näin suuressa määrin.

En sano, että hyvän podcastin edellytyksenä olisi välttämättä kotikutoisuus.

Hyvän podcastin edellytys on hyvä sisältö.

Teknistä toteutusta voi miettiä sitten, kun kuulijaa viihdyttävä, hyödyttävä tai muuten auttava sisältö on pohdittu valmiiksi. Mielenkiintoisella asiasisällöllä saa kyllä anteeksi älypuhelimella äänitetyn raidan ja satunnaiset kilinät ja kolinat. Uskon, että pienet virheet eivät loppujen lopuksi haittaa ketään. (Pieniä virheitä eivät mielestäni ole enää sellaiset tekeleet, joissa äänenvoimakkuus vaihtelee jatkuvasti tai varsinainen asiasisältö on mainoksiin verrattuna todella hiljaisella, jolloin mainosten alkaessa kuulijaparan tärykalvot halkeavat. Mutta ei mennä nyt niihin.)

2. Somessa erottautuminen on yhä tärkeämpää

Tähän on helppo yhtyä, sillä sisältöä on nykyään enemmän kuin koskaan aiemmin, ja sisältöä myös julkaistaan sitä tahtia, että massaan on helppo hukkua. Emmin mukaan viimeinen virhe onkin kopioida muita oman genren tai aihealueen somevaikuttajia ja toivoa, että seuraajamäärät lähtevät sillä kasvuun. Persoonallisuus, luonnollisuus ja oman kohderyhmän löytäminen ovat tänä vuonna olennaisia asioita somen käytössä.

Camilo Jimenez Unsplash

3. TikTok raivaa itselleen paikkaa suosituimpien somekanavien joukossa

TikTokilla on maailmalla jo 500 miljoonaa aktiiivista käyttäjää, ja todennäköistä on, että tämän melko uuden somekanavan suosio senkun jatkaa kasvamistaan. TikTok kannattaakin siis ottaa haltuun, mikäli mielii pysyä sometrendin aallonharjalla.

Jos TikTok-kanavan ylläpito ei kuitenkaan nappaa, niin Emmillä on tarjota asiaan ratkaisu: katso TikTokista trendaavia sisältöjä, tee niistä oma TikTok-video ja lataa Instagramiin!

Itse en ole TikTokiin vielä tutustunut, paljolti siksi, että en kohta 26-vuotiaana koe olevani enää sen kohderyhmää. Ymmärrykseni mukaan TikTok on erityisen suosittu 15-16 -vuotiaiden nuorten keskuudessa, siinä missä minun ikäiseni ovat kasvaneet paremminkin Instagramin ja Facebookin maailmaan. Onko tässä nyt sitten ikäkriisin paikka – olenko jo yli-ikäinen lokeroimaan itseni nuorisoksi? 🤨

Kon Karampelas TikTok Unsplash

4. Aitous tulee lisääntymään Instagramissa

Tämä onkin tervetullut ilmiö ylifiltteröityjen poseerauskuvien jälkeen. Jokohan naiset uskaltautuisivat näyttäytymään Instagramin tarinoissa ilman meikkiä? Siihen suuntaan aikakin ollaan Emmin mukaan menossa: liian harkittu ja ylimuokattu sisältö ei näytä enää hyvältä. Yksi askel aitoutta kohti on niin sanottu no-edit editing, jossa kuvat editoidaan näyttämään mahdollisimman luonnollisilta, ikään kuin niitä ei olisi muokattu lainkaan. Oikean elämän vastine tälle varmaan on meikitön meikki, jossa naamaa ehostetaan hyvin kevyesti näyttämään mekikittömältä.

Näen tässä kehityskulussa mahdollisuuden aidosti luonnolliseen sisällöntuotantoon, mutta kehitys voi ottaa myös toisen suunnan. Editointi nimittäin on aina editointia, oli se miten vähäistä tahansa. Kuva on editoimaton vainw ja ainoastaan silloin, kun se laitetaan yleisön nähtäville mitään siihen lisäämättä ja mitään pois ottamatta. Kaikki muut luonnollisuuden yritykset ovat lopulta vain vähemmän radikaaleja filtteröinnin muotoja, sillä niiden tarkoitus on lopulta lisätä kuvattavaan kohteeseen jotain, mitä siinä ei alun perin ole, tai häivyttää jotakin virheeksi ajateltua ominaisuutta.

Sobhan Joodi Unsplash

Aitoutta somessa voisi lähteä määrittelemään niinkin perusteellisesti, että loppujen lopuksi myös kuvakulman valitseminen kuvauskohteelle edullisella tavalla voi olla kuvamanipulointia. Mikä lopulta edes on aitoa sisältöä? Vaatiiko aitous aina meikittömyyttä ja arjen näyttämistä sen rumimmassa ja raadollisimmassa muodossa, vai riittäisikö tässä myös vähemmän puritaaninen lähestymistapa? Tarvitseeko somessa ollakaan sataprosenttisen aito, vai kuuluuko pelin henkeen tietty määrä koristelua ja kaunistelua?

5. Nanovaikuttajatkin ovat vaikuttajia

Tänä päivänä voisi kai sanoa, että joka ikinen on omassa pienessä internetin nurkassaan jonkinlainen somevaikuttaja. Tämä on tietysti ilahduttava uutinen niille, jotka epäröivät, uskaltavatko muutaman sadan tai tuhannen seuraajan somepersoonat kutsua itseään vaikuttajiksi. Emmin mukaan saa! Nanovaikuttajilla on verrattain vähän seuraajia ja he käyttävät Instagramia enemmmänkin henkilökohtaisiin tarkoituksiin, ja heillä on hyvin spesifi aihealue ja sitä kautta myös rajattu kohderyhmä, jolle sisältöä tuotetaan. Ajatus nanovaikuttajista tuntuu sikäli vähän hoopolta, että mitään muuta uutta nanovaikuttaja-termi ei vaikuta tuovan somekentälle kuin uuden käsitteen, jonka alle käytännössä mikä tahansa yli parin sadan seuraajan sometili voi mennä. On silti ehdottomasti positiivista, että somevaikuttajuus on nykyään kaikkien saatavilla, eikä se ole asema, jonka pieni joukko jonkinlaisiksi someguruiksi päässeitä, superkuuluisia vaikuttajia voisi omia itselleen.

Diggity Marketing Unsplash

Mitä on sosiaalinen media?

sosiaalinen media

Viikolla 12 digiassarivalmennuksessa päästään suosikkiaiheeni, sosiaalisen median, kimppuun! Viikko aloitetaan pohtimalla muun muassa sitä, mitä on sosiaalinen media, millainen vaikutus sillä on yrityksen markkinoinnissa, ja mitä trendejä somessa mahdollisesti nähdään vuonna 2020.

Itse näen sosiaalisen median kokoelmana erilaisia digitaalisia alustoja, jotka mahdollistavat vuorovaikutuksen miltei kaikkien kuviteltavissa olevien rajoitusten yli. Koko käsitteen ytimessä on nimenomaan vuorovaikutus – somekanavat tekevät mahdolliseksi ketterän sosiaalisen vuorovaikutuksen ilman, että viestijöiden tarvitsee olla samassa huoneessa, kaupungissa tai edes maassa.

Nykyisin somen merkitys yrityksen markkinoinnissa on valtava. On toki myös yrityksiä, jotka kukoistavat ilman minkäänlaista somepresenssiä, mutta tämän päivän standardi lienee se, että yritys ilman somelöydettävyyttä on jonkinlainen outolintu. Somen avulla voidaan tavoittaa asiakkaita laajasti. Se mahdollistaa markkinoinnin kohdentamisen hyvinkin tarkasti määritellyille kohderyhmille. Some toimii myös asiakkaalta yritykselle, sillä somekanavien kautta asiakas saa yritykseen yhteyden nopeasti ja helposti, ja asiakkaan ongelma voi ratketa jo yhdellä chat-keskustelulla – varsinkin näin koronaviruksen jyllätessä tätä ominaisuutta on helppo arvostaa.

Sometrendeistä sen sijaan on vaikea todeta ykskantaan mitään, niin muuttuvaisesta asiasta on kyse. Voisi olettaa, että eri kanavien algoritmit muuttuvat tänäkin vuonna jollakin tavalla, mikä vaikuttaa muun muassa siihen, millainen sisältö somessa ylipäätään saa huomiota. Uskon, että koroviruksella on oma vaikutuksensa myös trendeihin, sillä toiminta yleisesti siirtyy enenevässä määrin verkkoon lähipäivinä ja -viikkoina. Tämä näkyy varmasti ainakin siten, että koronaan, terveyteen ylipäätään ja etätyön tekemiseen liittyvää sisältöä jaetaan enemmän, ja somessa vietetään enemmän aikaa kuin tavallisesti.

Mielenkiintoisessa somesisällössä yhdistyy moni asia. Se ottaa huomioon kuluttajien huonontuneen keskittymiskyvyn – tekstit jätetään lyhyiksi – ja sen, että sisältö suunnitellaan omaa kohderyhmää kiinnostavaksi. Kun yrittää tehdä kaikkea kaikille, päätyy lopulta tekemään sisältöä, jonka tarkoitusta ei ymmärrä enää itsekään. Hyvä sisältö on myös ajankohtaista, ja sen avulla pyritään auttamaan lukijoita tai tuomaan jotakin muuta arvoa lukijoiden elämään.

Sisällön suunnittelu onkin sitten oma lukunsa, ja sen toteutus riippuu täysin organisaatiosta. Suuremmilla organisaatioilla on luultavasti resursseja suunnitella sisältö itse tai ostaa suunnittelu ulkopuolelta, jolloin sisältö lähtökohtaisesti varmaan on loppuun saakka mietittyä aina julkaisupäiviä ja -aikoja myöten. Pienemmillä yrityksillä ei näitä resursseja välttämättä ole, ja somesisällön tuottaminen saattaa tapahtua hetken huumassa ja hetken mielijohteesta silloin, kun yrityksen pyörittämiseltä jää aikaa.

Somen arvioinnin ja analysoinnin puolestaan ymmärrän toiminnaksi, jossa somesisällön vaikuttavuutta tutkitaan erilaisten työkalujen avulla. Tällaisia työkaluja löytyy somekanavista sisäänrakennettuina – esimerkiksi Instagramissa on mahdollista tarkastella, ketkä ovat kyseisen sometilin kohderyhmää, minkä ikäisiä ja mitä sukupuolta he ovat, missä he asuvat ja mihin aikoihin he yleensä käyttävät Instagramia. Myös yksittäisiä julkaisuja voidaan tarkastella ja tehdä niiden saamien reaktioiden avulla päätelmiä siitä, millainen sisältö vetoaa kohderyhmään parhaiten, ja millaisiin kellonaikoihin sisältöä kannattaa julkaista, jotta se tavoittaa mahdollisimman suuren yleisön.

Oma tavoitteeni sosiaalisen median opiskelussa on syventää aiemmin työelämässä hankkimaani someosaamista. Toivon, että some olisi tulevaisuudessa olennainen työni osa, ja sitä silmällä pitäen kannattaa opiskella lisää aiheesta. Koskaan ei voi tietää liikaa!

Tavoita, vuorovaikuta, konvertoi, sitouta

Hiihtoloma kului digitaalisen markkinoinnin opiskelun merkeissä, ja tuolla viikolla perehdyttiin yritysten ja organisaatioiden digikuvioihin tavoita-vuorovaikuta-konvertoi-sitouta -mallin kautta. Tarkastelen tässä tekstissä rovaniemeläisen Arctic Warriors -yrityksen digimarkkinointia kyseisen mallin avulla: miten yritys onnistuu asiakkaiden potentiaalisten asiakkaiden tavoittamisessa, vuorovaikuttamisessa, konvertoimisessa ja sitouttamisessa?

Mitä Arctic Warriors tekee?

Arctic Warriors on rovaniemeläinen yritys, joka valmistaa ja myy arktisia superfoodeja: erilaisia Lapissa kasvavia yrttejä, marjoja ja alkuperäiskasveja. Yritys kuvailee tuotteitaan nettisivuillaan muun muassa lauseella “superfoodit Lapista, jotka pelastavat arkesi”. Arctic Warriors lupaa tuotteidensa olevan 100-prosenttisesti luonnollisia, tehokkaita ja maukkaita sekä koko perheelle sopivia. Yritys lupaa lisäksi tuotteidensa antavan puhtia ja auttavan jaksamaan arjessa, minkä lisäksi tuotteita ostamalla kuluttaja tukee lappilaista työtä ja auttaa pitämään Lapin elinvoimaisena. Yritys myy tuotteitaan sekä omassa verkkokaupassaan että jälleenmyyjien kautta niin yksityisasiakkaille kuin yrityksillekin.

Hakukonelöydettävyys

Googlessa yrityksen nimellä haettaessa ensimmäisenä hakutuloksena on yrityksen nettisivut. Googlessa näkyy myös yrityksen Google My Business -laatikko, josta näkee heti yrityksen yhteystiedot ja käyttäjien arvosteluja. Yritys löytyy Googlesta myös tuotteiden nimillä haettaessa (esim. Sinni, Puhti), hakusana superfood puolestaan ei tuota hakutuloksia, joissa Arctic Warriors olisi mukana ainakaan ensimmäisellä hakutulossivulla. Myöskään Arctic Warriorsin maksettua mainontaa ei hakukoneessa näy.

Verkkosivujen toimivuus ja liidien keräys

Yrityksen verkkosivuilla navigoiminen on helppoa selkeän valikkorakenteen avulla. Yhteystiedot ja tuotteet löytyvät omista valikoistaan, somelinkitykset puolestaan ovat sivun alapalkissa ja vasemmassa reunassa. Sivusto pysyy helppokäyttöisenä myös älypuhelimella selattaessa. Ostoskorin käyttö tuntuu vaivattomalta niin tietokoneella kuin mobiilissakin, joten siitä ostamisen ei ainakaan pitäisi jäädä kiinni.

Sivusto kannustaa ostamaan tuotteita nimenomaan verkkokaupasta. Heti etusivulla käyttäjän silmiin osuu iso vihreä “tilaa heti”  -nappi, josta klikkaamalla pääsee suoraan tuotesivulle. Lisäksi etusivulla perustellaan käyttäjälle eri argumentein, miksi tuotteita kannattaa ostaa suoraan verkkokaupasta: maksutapoja on paljon, toimituskulut ovat kohtuulliset ja tuotteissa on 14 päivän ilmainen palautusoikeus.

 

 

Etusivulla on paljon informaatiota yrityksestä, sen filosofiasta ja tuotteista, mikä on hyvä, koska se säästää käyttäjältä tiedon etsimisen vaivaa. Toisaalta vaarana on informaatioähky, kun käyttäjä kohtaa jo etusivulla ostokehotuksia, käyttäjien kokemuksia, tietoa tuotteista, linkkejä muun muassa reseptipankkiin, tuotesivuille ja tuotepäällikön blogiin sekä tietoa yrityksen saamista palkinnoista ja tunnustuksista. Sivustolla kävijä saa heti runsaasti tietoa yrityksestä, mutta informaatiotulva saa myös kysymään, olisiko ainakin osalle tiedoista löytynyt jokin luontevampi paikka sivustolta.

Sivusto kerää liidejä pop up -ilmoituksella, joka kehottaa liittymään uutiskirjeen tilaajaksi antamalla sähköpostiosoite. Tietokoneella testaillessa huomasin, että ilmoitus näytetään käyttäjälle vain kahdesti, mikäli ilmoituksen klikkaa pois eikä uutiskirjetilausta päädy tekemään. Tilausta ei siis tyrkytetä aggressiivisesti, ja mikäli sen myöhemmin kuitenkin haluaa tilata, se onnistuu yläpalkin Tietoa-valikon kautta. Uutiskirjeen tilaus ei kuitenkaan tule voimaan, jollei tilausta vahvista klikkaamalla ensin käyttäjän sähköpostiin lähetettävää vahvistuslinkkiä. Uutiskirje tuo asiakaskokemukseen tietyn eksklusiivisuuden asteen, sillä kirje sisältää yrttitietojen lisäksi vain tilaajille tarkoitettuja erikoistarjouksia. Kirje ilmestyy maksimissaan kuusi kertaa vuodessa, mikä viestii siitä, että tilaajan sähköpostilaatikko ei ruuhkaudu ainakaan tämän yrityksen markkinoinnin vuoksi.

Varsinaista kanta-asiakkuusohjelmaa Arctic Warriorsilla ei näyttäisi olevan, mutta uutiskirjeen tilaajat lienevät kanta-asiakkaita sikäli, että heille tarjotaan eksklusiivista sisältöä, joita muut (potentiaaliset) asiakkaat eivät saa.

Ohjaavatko somekanavat ostamaan?

Arctic Warriorsin löytää Facebookista, Twitteristä, Instagramista ja LinkedInistä, minkä lisäksi yrityksellä on YouTube -kanava ja blogi nettisivuilla.

Somepäivityksissä ilahduttaa yrityksen persoonallinen tone of voice, joka viestii reippaudesta, suoruudesta ja rempseydestä. Teksteissä vilkkuu usein Lapin murre, eikä jokaisen pilkun paikkaa ole jääty pohtimaan vaan kirjoitusvirheidenkin on annettu olla, mikä tekee yrityksen somepresenssistä maanläheisen ja helposti lähestyttävän.

Yrityksen aktiivisuus on selkeästi suurinta Facebook- ja Instagram -sivuilla, jossa uusia päivityksiä ilmestyy tiheään tahtiin ja sisältö saa eniten reaktioita. Facebook-sivu myös kannustaa ottamaan yhteyttä chat-ikkunan kautta, jossa teksti on niinikään personoitu yrityksen äänensävyyn sopivaksi.

Aktiivisuus on pienempää yrityksen Twitter- ja LinkedIn -sivuilla, joissa päivityksiä tulee harvemmin, eivätkä ne saa yhtä paljon jakoja ja tykkäyksiä kuin Facebookissa. Kaikkein pienintä aktiivisuus on YouTube-kanavalla, jonne on viimeksi julkaistu video kolme kuukautta sitten.

Näkisin, että Arctic Warriorsin somekanavat lopulta houkuttavat ostoksille, mutta jaetun sisällön tarkoitus on ensisijaisesti auttaa kuluttajaa. Yritys jakaa kanavissaan potentiaalista asiakasta auttavaa sisältöä, johon yrityksen tuotteet on linkitetty – tästä esimerkkinä ylempänä oleva kuva postauksesta, jossa otetaan kantaa tällä hetkellä ajankohtaiseen koronavirukseen ja kehotetaan ottamaan rautaisannos yrttejä.