Viikolla 12 digiassarivalmennuksessa päästään suosikkiaiheeni, sosiaalisen median, kimppuun! Viikko aloitetaan pohtimalla muun muassa sitä, mitä on sosiaalinen media, millainen vaikutus sillä on yrityksen markkinoinnissa, ja mitä trendejä somessa mahdollisesti nähdään vuonna 2020.
Itse näen sosiaalisen median kokoelmana erilaisia digitaalisia alustoja, jotka mahdollistavat vuorovaikutuksen miltei kaikkien kuviteltavissa olevien rajoitusten yli. Koko käsitteen ytimessä on nimenomaan vuorovaikutus – somekanavat tekevät mahdolliseksi ketterän sosiaalisen vuorovaikutuksen ilman, että viestijöiden tarvitsee olla samassa huoneessa, kaupungissa tai edes maassa.
Nykyisin somen merkitys yrityksen markkinoinnissa on valtava. On toki myös yrityksiä, jotka kukoistavat ilman minkäänlaista somepresenssiä, mutta tämän päivän standardi lienee se, että yritys ilman somelöydettävyyttä on jonkinlainen outolintu. Somen avulla voidaan tavoittaa asiakkaita laajasti. Se mahdollistaa markkinoinnin kohdentamisen hyvinkin tarkasti määritellyille kohderyhmille. Some toimii myös asiakkaalta yritykselle, sillä somekanavien kautta asiakas saa yritykseen yhteyden nopeasti ja helposti, ja asiakkaan ongelma voi ratketa jo yhdellä chat-keskustelulla – varsinkin näin koronaviruksen jyllätessä tätä ominaisuutta on helppo arvostaa.
Sometrendeistä sen sijaan on vaikea todeta ykskantaan mitään, niin muuttuvaisesta asiasta on kyse. Voisi olettaa, että eri kanavien algoritmit muuttuvat tänäkin vuonna jollakin tavalla, mikä vaikuttaa muun muassa siihen, millainen sisältö somessa ylipäätään saa huomiota. Uskon, että koroviruksella on oma vaikutuksensa myös trendeihin, sillä toiminta yleisesti siirtyy enenevässä määrin verkkoon lähipäivinä ja -viikkoina. Tämä näkyy varmasti ainakin siten, että koronaan, terveyteen ylipäätään ja etätyön tekemiseen liittyvää sisältöä jaetaan enemmän, ja somessa vietetään enemmän aikaa kuin tavallisesti.
Mielenkiintoisessa somesisällössä yhdistyy moni asia. Se ottaa huomioon kuluttajien huonontuneen keskittymiskyvyn – tekstit jätetään lyhyiksi – ja sen, että sisältö suunnitellaan omaa kohderyhmää kiinnostavaksi. Kun yrittää tehdä kaikkea kaikille, päätyy lopulta tekemään sisältöä, jonka tarkoitusta ei ymmärrä enää itsekään. Hyvä sisältö on myös ajankohtaista, ja sen avulla pyritään auttamaan lukijoita tai tuomaan jotakin muuta arvoa lukijoiden elämään.
Sisällön suunnittelu onkin sitten oma lukunsa, ja sen toteutus riippuu täysin organisaatiosta. Suuremmilla organisaatioilla on luultavasti resursseja suunnitella sisältö itse tai ostaa suunnittelu ulkopuolelta, jolloin sisältö lähtökohtaisesti varmaan on loppuun saakka mietittyä aina julkaisupäiviä ja -aikoja myöten. Pienemmillä yrityksillä ei näitä resursseja välttämättä ole, ja somesisällön tuottaminen saattaa tapahtua hetken huumassa ja hetken mielijohteesta silloin, kun yrityksen pyörittämiseltä jää aikaa.
Somen arvioinnin ja analysoinnin puolestaan ymmärrän toiminnaksi, jossa somesisällön vaikuttavuutta tutkitaan erilaisten työkalujen avulla. Tällaisia työkaluja löytyy somekanavista sisäänrakennettuina – esimerkiksi Instagramissa on mahdollista tarkastella, ketkä ovat kyseisen sometilin kohderyhmää, minkä ikäisiä ja mitä sukupuolta he ovat, missä he asuvat ja mihin aikoihin he yleensä käyttävät Instagramia. Myös yksittäisiä julkaisuja voidaan tarkastella ja tehdä niiden saamien reaktioiden avulla päätelmiä siitä, millainen sisältö vetoaa kohderyhmään parhaiten, ja millaisiin kellonaikoihin sisältöä kannattaa julkaista, jotta se tavoittaa mahdollisimman suuren yleisön.
Oma tavoitteeni sosiaalisen median opiskelussa on syventää aiemmin työelämässä hankkimaani someosaamista. Toivon, että some olisi tulevaisuudessa olennainen työni osa, ja sitä silmällä pitäen kannattaa opiskella lisää aiheesta. Koskaan ei voi tietää liikaa!
