Hei, kuuleeko kukaan? Ulkoisen viestinnän saavutettavuuden haasteet

Onnistunut projektiviestintä herättää kiinnostusta, tunteita, kysymyksiä ja uteliaisuutta! Mutta kuinka saada nämä reaktiot aikaan kohderyhmällä?

Viestinnän painopiste tänä päivänä on enemmän ja enemmän sosiaalisessa mediassa. Sen vuoksi projektissa kannattaa panostaa ja varata resursseja nimenomaan sosiaalisen median tuotantoon. Kanavia siellä on useampia, eri ikä- ja käyttäjäryhmät käyttävät eri kanavia. Huomioi tämä viestinnän suunnittelussa!

Tänä päivänä viestintä tapahtuu enenevässä määrin eri sosiaalisen median kanavissa. Myös projektien on panostettava yhteisöviestintään.

Opintoihini liittyvässä oppimisprojektissa tarkoituksenamme on oppia liiketoiminnan laajentamisesta tilitoimistoalalla, projektityöskentelystä sekä yhteisöviestinnästä. Lähdin liikkeelle projektiin melkoisena noviisina. Projektityöskentelystä oli jonkin verran kokemusta, yhteisöviestinnästä melko vähän, tilitoimiston liiketoiminnan laajentamisesta ei ollenkaan. Siinäpä sitä haastetta, ja ei muuta kuin innolla matkaan!.

Pohdimme

  • Kuka voisi olla tilitoimiston yrityskauppaan liittyvän projektimme kohderyhmänä?
  • Kenellä asia voisi oikeasti kiinnostaa?
  • Kuinka saavuttaa kohderyhmä?

Aihe oli sellainen, johon suurella yleisöllä ei ole tarttumapintaa eikä sen vuoksi välttämättä kiinnostusta. Rajasimme kohderyhmämme taloushallinnon toimijoihin ja opiskelijoihin.

Mietimme

  • projektimme tavoitetta
  • viestinnän painopistettä, ydinsanomaa, tavoitteita, kohderyhmiä, vastuunjakoa, keinoja ja kanavia.

Tehtävä oli haastava, koska idea projektimme tuotoksesta oli vielä melko raakile. Ehkäpä olisi ollut hyvä käyttää ensin enemmän aikaa itse projektin sisällön ja tuotoksen suunnitteluun ja vasta sen jälkeen miettiä kohderyhmää ja projektin viestintää. On huomattavasti helpompi suunnitella viestintää, kun tietää mistä viestii.

Samoin olisi hyvä liittyä erilaisiin ryhmiin sosiaalisessa mediassa, joihin kohderyhmäkin kuuluu tai luoda muita yhteyksiä kohderyhmään. Näin saisi paremmin äänen kuuluviin ”oikeissa piireissä”. Itselläni ei projektin käynnistyessä ollut omissa sosiaalisen median kanavissa projektin kohderyhmään kuuluvia kavereita ja koin sen puutteeksi ja haasteeksi.

Sovimme projektimme tavoitteeksi sivuston, josta löytyisi tietoiskuopas pienyrityskauppoja suunnitteleville sekä ajankohtaisia artikkeleita asiaan liittyen. Ulkoisiksi viestintäkanavaksi valitsimme WordPress-alusalla olevan blogin sekä Linkedinin ja sähköpostin. Suunnittelimme ja aikataulutimme postaukset kanaviimme, mutta edelleen koemme ongelmaksi kohderyhmän saavutettavuuden.

Valitsimme Linkedinin ulkoiseksi viestintäkanavaksi, koska sen käyttäjämäärät ovat kasvaneet viime vuosina räjähdysmäisesti ja sitä käytetään erityisesti ammatillisen osaamisen myyntiin, verkostoitumiseen sekä tiedonhankintaan. Ryhmämme mielestä kanava oli paras vaihtoehto löytää ja herättää nimenomaan kohderyhmämme (tilitoimistoalan toimijat ja opiskelijat) mielenkiinto. Haasteeksi olemme tähän mennessä kokeneet löytää Linkedinistä nimenomaan kohderyhmämme, ja sitä meidän tulee edelleen kehittää ja pohtia vielä projektimme edetessä.

Näin se onnistuu!

Oppia voisi ottaa Sodankylän kunnassa käynnissä olevasta Vaihtovuosi Sodankylässä –projektista, jossa Sodankylän kunta toteuttaa vaikuttajamarkkinointia yhteistyössä perhe-lifestylevloggarin kanssa. Projekti alkoi 1.8.2019 ja päättyy 31.7.2020. Hankkeen tavoitteena on esitellä mm. vuodenaikojen vaihtelua, Sodankylän matkailu- sekä ulkoilumahdollisuuksia, elinkeinoja, työpaikkoja sekä lapsiperheen arkea. Hankkeessa pääkaupunkiseudulta muuttanut perhe muuttaa Sodankylään vuodeksi ja kertoo sosiaalisen median kanavilla elämästään Sodankylässä. Hanke on tähän mennessä saavuttanut tavoitteensa. Joulukuussa 2019 kokonaistavoittavuus oli 17,2 miljoonaa näyttökertaa, Youtube-videoita oli katsottu 1,9 miljoonaa kertaa, ja Äidin puheenvuoro –kanavalla on 100 000 – 200 000 kävijää kuukausittain (lähde: Markkinointi&Mainonta). Projektin aikana seuraajamäärät ovat nelinkertaistuneet Instagramissa ja tuplaantuneet Youtube-kanavalla. Jo ennen projektin alkua, projekti saavutti laajaa julkisuutta koko valtakunnassa. Projektista kerrottiin tv:ssa, valtakunnallisissa lehdissä (mm. Kauppalehti, Ilta-Sanomat, Maaseudun Tulevaisuus).

Miksi projekti saavutti kohderyhmän mielenkiinnon?

Mielestäni siihen löytyy useampi syy:

  • Ammattitaitoisesti toimivalla Äidin puheenvuorolla oli jo ennen projektia paljon seuraajia sosiaalisessa mediassa. Käytössä on juuri ne kanavat, joita kohderyhmä käyttää.
  • Projekti oli valtakunnallisesti kiinnostava, koska vaikuttajamarkkinointi on kunnissa vielä melko vähän käytetty.
  • Projekti on toteutettu aitona ja perhe lähti toteuttamaan projektia, josta nauttivat itse henkilökohtaisesti.

Humakin Hankekukko antaa hyviä neuvoja ja vinkkejä hankeviestinnän onnistumiseen. Katoppa sieki!

Oletko sinä saavuttanut projektisi viestinnällä kohderyhmän? Miten se onnistui? Jätä kommenttisi.

2 thoughts on “Hei, kuuleeko kukaan? Ulkoisen viestinnän saavutettavuuden haasteet

  1. Hei
    Nyt on kyllä pakko myöntää ihan julkisesti, että tämän viestin takana on vielä tässä maailmassa ihminen, jonka ei tarvitse(!) sosiaalisessa mediassa toimia tai seikkailla työnsä eikä vapaa-aikansa viihtyvyydenkään vuoksi. Onnekseni työnkuvani on sellainen, että kohtaan suoraan oikeita ihmisiä suoralla kasvoista kasvoihin viestinnällä, mikä on ensiarvoisen tärkeää ja itseasiassa käytännön asioiden toimimisen kannalta välttämätöntä työssäni. Tuosta “kasvottomasta” viestinnästä kaikkia nykyajan kanavia myöten vastaa onnekseni toinen henkilö työyhteisössämme. Henkilökohtaisen kohtaamisen kautta olen saanut työtehtävässäni ennen minua toimineiden sijaan luotua sosiaalisen verkoston, jonka kanssa viestintä toimii tasolla, jonka huipputason toimivuutta välillä itsekin ihmettelen! Ehkä olen niitä harvoja “jäänteitä” , joka kykynee saavuttamaan kohderyhmänsä vielä olematta mukana missään ryhmässä tai yhteisössä sosiaalisessa mediassa.

    • Hei, kiitos kommentista! Tämä on hyvä huomio kohderyhmää mietittäessä. Mitä viestintäkanavaa kyseinen kohderyhmä käyttää? On totta, että kaikki ei käytä sosiaalista mediaa, jolloin muut viestintäkanavat on otettava huomioon viestintäsuunnitelmaa laadittaessa. Mm. perinteisellä lehdistölläkin on edelleen vankka lukijakunta. T. Oili

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *