Digitalisaatio tuo elämäämme paljon hyvää ja elämää helpottavia asioita, mutta se tuo väistämättä mukanaan myös ongelmia ja ei-toivottuja ilmiöitä. Asioilla on yleensä kaksi puolta, niin digitalisaatiossakin. Tietoturvan merkitys kasvaa koko ajan, uusia järjestelmiä kehitetään kovaa vauhtia, mutta myös hakkerit ja rikolliset näyttävät pysyvän kehityksessä mukana. Digitalisaatio synnyttää valitettavasti myös uusia rikollisuuden muotoja. Toistaiseksi hyvin harva järjestelmä on pomminvarma. Itse olen ehkä liiankin luottavainen, enkä hirveästi mieti tietoturva-asioita. Voi olla, että tämä muuttuu tulevaisuudessa.
Tietoturvan kehitys kulkee digitalisaatiokehityksessä jälkijunassa. Tämä on tietoturvan kannalta huolestuttavaa ja mahdollistaa rikollisen toiminnan. On kuitenkin mielenkiintoista, että yleensä tärkeintä roolia tietoturvallisuudessa näyttelee käyttäjä. Se, miten käyttäjä osaa suojautua ja tiedostaa mahdolliset uhkat ja huijaukset, vaikuttaa hyvin paljon tietoturvan tasoon.
Esineiden internet (Iot) kehittyy kovaa vauhtia, ja tuntuu että kaikki tavarat ja asiat pitäisi saada verkkoon. Yritykset näyttävät tekevän kovasti työtä tämän asian eteen, ja tuntuu että tavallinen tallaaja ei pysy kehityksen vauhdissa mukana. Varmasti suurta osaa tässäkin näyttelee raha ja yrityksen pyrkivät maksimoimaan voittonsa. Yritykset myyvät näitä tuotteitaan perustellen monenlaisilla hyödyillä. On kuitenkin unohdettu mainita haitat ja tavallisen pienen ihmisen asema. Esimerkiksi 5G:stä ovat useat tutkijat ilmaisseet huolensa, koska se vahingoittaa ihmisten terveyttä. 5G:stä on tehty useita tutkimuksia, ja todettu sen mukanaan tuomat terveyshaitat ihmisille. Valitettavasti yritykset eivät näitä juuri ajattele, vaan tärkeintä on raha. Tarvitseeko kaiken olla verkossa? Mielestäni ei. Elämän tärkein asia ei ole Internet ja laitteiden kommunikointi keskenään. Itse sovellan tähänkin asiaan vanhaa sanontaa: rajansa kaikella. Toiseksi, tämän kehityksen suunta ja pyrkimys näyttää olevan sellainen, että tulevaisuudessa verkko hallitsee ihmistä eikä päinvastoin. Tänä päivänä on jo nähtävissä, että ihmiset ikään kuin pakotetaan käyttämään Internetiä, sähköpostia, sähköisiä palveluita tms. Jos et käytä, olet vaarassa syrjäytyä yhteiskunnasta. Ihmisellä ei ehkä kohta ole mahdollisuutta päättää omista asioistaan. Toivottavasti näin ei käy.
Digitalisaation mahdollistama riippumattomuus työn suorituspaikasta on mielestäni erittäin hyvä asia. Työtä voidaan tehdä etätyönä esimerkiksi kotona. Etätyö mahdollistaa Suomen tasaisemman asutuksen ja ihmisten vapauden päättää itse asuinpaikastaan. Etätyö säästää luontoa ja kustannuksia. Työmatkakustannukset vähenevät, samoin työnantaja säästää työpaikan kustannuksissa. Työnantajan ei tarvitse järjestää niin isoja tiloja, jos kaikki tai osa työntekijöistä työskentelevät vaikka kotona. On tutkittu, että etätyö lisää työn tuottavuutta ja ihmiset ovat yleensä tehokkaampia kun saavat tehdä työnsä rauhassa ilman keskeytyksiä. Toisaalta, ihmisille on usein hyväksi myös nähdä työtovereita ja kommunikoida heidän kanssaan kasvotusten. Myös uusia ideoita syntyy silloin helpommin. Ihmiset ovat erilaisia, ja etätyö ei välttämättä sovi kaikille. Jotkut taas nauttivat siitä. Suhtautuminen etätyöhön on kuitenkin aivan liian kielteistä vielä nykyään, vaikka teknologia antaa siihen hyvät mahdollisuudet. Etätyötä pitäisikin tutkia ja kehittää enemmän ja antaa siihen työntekijöille paremmat mahdollisuudet. Työntekijä voisi sitten halutessaan päättää omalta kohdaltaan, haluaako etätyötä tehdä, joko osittain tai kokonaan.
Robottien tekemä työ korvaa monien ihmisten työn. Tämä tuo kustannussäästöjä, mutta ei ole välttämättä hyvä asia yhteiskunnan kannalta. Monet ihmiset jäävät työttömäksi ja ovat vaarassa syrjäytyä yhteiskunnasta. Myös heidän toimeentulonsa pienenee, ja tämä vaikuttaa taloustilanteeseen negatiivisesti. Toisaalta väitetään, että yhtä menetettyä työpaikkaa kohden syntyy 2,5 uutta. Tämä ei kuitenkaan ole mielestäni toteutunut.
