Nelly Korteniemi
Kestävä liiketoiminta on yritysten toimintamalli, jossa ympäristö ja yhteisö huomioidaan niin yrityksen strategiassa kuin arjessakin talousajattelun rinnalla. Se on pääotsikko ratkaisuille, joilla yritys vastaa toimintaympäristön muutoksiin. Näitä ratkaisuja ovat esimerkiksi kiertotalous ja vihreä siirtymä. EU on Green Dealin myötä luonut laajan sääntelykehikon kestävyystavoitteiden vauhdittamiseksi ja vastuuta niistä on siirretty myös yrityksille. Vaikka Omnibus-asetus on nyt jarruttamassa tätä kehitystä, ovat kestävyysteemat nyt olennainen osa yrityskehittämistä.
Suomi lähti etenemään kestävyysteemassa jo varhain ja tuolloin tavoitteeksi asetettiin profiloituminen kiertotalouden kärkimaaksi. Se, mitä saavutettiin, on ehkä lähempänä kärkisijaa strategiapapereiden laadinnassa. Valtioneuvoston selonteossa onkin todettu, että kiertotalouden vaikutukset ja mahdollisuudet tunnetaan huonosti, teema ei ole valtavirtaistunut ja käytännön toteutus on jäänyt pienen joukon toiminnaksi. (Valtioneuvosto 2024, 13.)
Valtavirtaistuminen tarkoittaisi sitä, että pienetkin yritykset lähtisivät aktiivisesti kehittämään kestävää liiketoimintaa. Kansantalouden strategiset linjaukset eivät juuri puhuttele yrityskenttää, jossa 95 prosenttia y-tunnuksista kuuluu mikroyrityksille ja puolet liikevaihdosta syntyy yrityksissä, joissa työskentelee alle 250 henkeä (Suomen Yrittäjät). Valtavirtaistumista edistäisi se, jos pienten yritysten kestävyystoiminnan taloudellisista vaikutuksista olisi enemmän tietoa käytettävissä.
Kestävän liiketoiminnan suuri kuva
Kehittämisen edellytyksenä on raa’an rehellinen analyysi nykytilasta. Jos tämä epäonnistuu, kehittämistyö kohdentuu vääriin asioihin. Sitra arvioi jo vuonna 2014, että kiertotalouden vuotuinen kasvupotentiaali Suomelle olisi vuositasolla 1,5–2,5 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä (Sitra 2014, 3). Kiertotalous tarjoaa yrityksille kustannustehokkaan tavan vastata asiakkaiden tarpeisiin sekä hallita ympäristön liittyviä riskejä ja muotoilla liiketoiminnasta kestävämpää (Sitra & Deloitte 2022, 5).
Suomessa kiertotalouteen investoidaan 0,6 prosenttia BKT:stä, mikä on hyvin lähellä EU:n keskiarvoa. Käytämme resursseja suhteellisen huolettomasti ja resurssitehokkuutemme on vain yksi, kun EU:ssa keskiarvon on 2,3. eli käytännössä siis saamme huomattavasti vähemmän tuottoja materiaalitonnista kuin muut. Kiertotalousmateriaalien käyttöaste on laskenut vuosien 2014–2023 välillä 5,5 prosentista 2,4 prosenttiin (Eurostat). Kehitys ei ihan vastaa asetettuja tavoitteita. Materiaalitehokkuuden ja kierrätysasteen piti tuplaantua vuoteen 2035 mennessä vuoden 2015 tasosta ja uusiutumattomien luonnonvarojen käyttö palata tuolle tasolle (Valtioneuvosto 2024, 17). Puolivälikatsaus osoittaa, että resurssitehokkuudenmittari on jymähtänyt aloilleen ja kiertotalousmateriaalien käyttöaste suuntaa sinnikkäästi alaspäin. Onneksi uusiutumattomien luonnonvarojen käyttö on vähentynyt lähes 40 prosenttia.
Toinen kestävyysteema on vihreä siirtymä, jolla viitataan muutokseen kohti ekologisesti kestävää taloutta hyödyntämällä vähähiilisiä ja kiertotaloutta tukevia ratkaisuja (Lapin liitto). Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan vihreän siirtymän 308 miljardin investointipotentiaalista pelkästään tuulivoiman rakentaminen on 193 miljardia ja datakeskukset 20 miljardia. Kiertotalouden edustaa vain 1,7 miljardin pottia (EK). Näyttääkin siltä, että EK:n tulkinnan mukaan vihreä siirtymä on valtava rakennusprojekti. Toki tämä osaltaan voi olla askel kohti vihreää siirtymää, mutta uudistumisen sijaan nojaamme rakennusalaan, jonka vaikutus kansantalouden tuottavuuteen on tällä hetkellä negatiivinen (Pohjola 2025, 43–45).
Suuresta kuvasta käytännön toimiin
Kestävyysteemat näkyvät nyt selvästi Pohjoismaisten pörssiyritysten strategioissa ja kiertotalous nousee esiin lähes kaikilla. Eniten suunnitelmia on laadittu kierrätyksen, korjaamisen ja resurssitehokkuuden parantamiseen. Nämä keinot kyllä lisäävät yrityksen kustannustehokkuutta, mutta edellyttävät vain harvoin liiketoimintamallin uudistamista. Suurimman kasvupotentiaalin tuottaisivat kestävyysmuotoilun keinot, kuten uudelleensuunnittelu (redesign) ja toiminnan uudelleenajattelu (rethink). Näitä kuitenkin hyödyntää vain 24 prosenttia yrityksistä. (Bajuk & Linder 2024, 10–15.)
Vaikka kiertotaloutta on edistetty melko maltillisilla strategioilla, vaikuttaa siltä, että nyt yrityksissä on huomattu tarve reagoida toiminnan kestävyyteen myös liiketoimintamalleja muotoilemalla. Fibsin selvitykseen vastanneista yrityksistä iso osa muotoilee jo toimintaansa (73 %) ja tuote- ja palveluvalikoimaansa (87 %) kestävämpään suuntaan (Fibs ry 2025, 37). Yritykset myös arvelevat, että kilpailijat hyötyvät merkittävästi kestävyysmuotoilusta liiketoimintamalleista. Kilpailijoiden rohkeutta ihaillessa yritykset kuitenkin toteavat, että kysyntä ei ole kehittynyt odotusten mukaisesti ja riippuvuus nykyisestä toimintamallista estää osaa (30 %) uudistamasta toimintaansa. (Bajuk & Linder 2024, 21.)
Usko kestävän liiketoiminnan potentiaaliin on laskussa. Vuonna 2021 siihen luotti vielä 85 prosenttia Fibsin kyselyyn vastanneista ja tänä vuonna luku oli enää 51 prosenttia. Vaikka usko horjuu, investoinnit jatkuvat. Lähes 80 prosenttia Fibsin tavoittamista yrityksistä investoi ja innovoi kestävään kehitykseen (Fibs ry 2025, 20, 77–79). Ehkä tämä ei ole uskon asia vaan vaatii hieman kärsivällisyyttä. Kestävyysinvestoinnit näkyvät ajan pitkällä aikajänteellä yrityksen resilienssin paranemisena ja arvon kasvuna. Panostaminen sosiaalisiin teemoihin, kuten johtamiseen, työntekijäkokemukseen ja asiakastyytyväisyyteen näkyy suoraa yrityksen tuloksessa. (Yahya 2024, 15.)
Pienten yritysten kestävä talous
Isot yritykset ovat se pieni joukko, joka nyt hyödyntää kiertotalouden potentiaalia ja niistä on myös jo olemassa tutkimustietoa. Pienten yritysten osalta puhutaan usein kilpailukyvystä ja uusista markkinoista, mutta melko vähän on tarjolla konkreettista tietoa talousvaikutuksista. Tähän tietoon voi ehkä päästä käsiksi Sitran Kiertotalouden kiinnostavimmat 2.0 listan avulla (Sitra 2021). Listalla on 41 yritystä, jotka tarjoavat ratkaisuja globaaliin kestävyyskriisiin. Poimin yritysten itse ilmoittamat kiertotalousasteet netistä ja määrittelin tekoälyn avulla niiden ensisijaisen kiertotalousstrategian. Käsittelin yrityksiä kahtena ryhmänä: ennen ja jälkeen vuoden 2000 perustetut yritykset. Tein myös vertailuryhmän niille kiertotalouden kiinnostavimmat yrityksille, jotka on perustettu vuoden 2000 jälkeen ja jotka ilmoittavat kiertotalousasteekseen sata prosenttia. Vertailuryhmään poimin Taloustutkan tietokannasta yrityksiä koon, toimialan ja keskimääräisen perustamisvuoden (2015) mukaan. Tarkistin näiden kolmen ryhmän nettovelkaantumisen, maksuvalmiuden ja käyttökatteen kehityksen kolmen viimeisen tilikauden aikana. Vertailussa käytän keskiarvoja.
Kiertotalouden kiinnostavimmat laistalla (Sitra 2021) on 41 yritystä. Näistä 15 yritystä on perustettu ennen vuotta 2000. Nämä jo pitempään toimineet yritykset ovat uudistaneet toimintaansa kestävyysmuotoilulla hyödyntäen melko varovaisia strategioita. Kiertotalousaste on reilusti alle sata prosenttia eli alkuperäinen toimintamalli on talouden tukijalkana. Näiden yritysten nettovelkaantumisaste ja maksuvalmius ovat vahvoja ja kannattavuus kohtuullista. 11 yritystä tekee positiivista tulosta. Maltillinen kehittäminen vähentää liiketoimintariskejä ja pitää taloudellisen suorituskyvyn kohtuullisella tasolla.
Vuoden 2000 jälkeen perustettuja yrityksiä on 26. Nämä ovat aloituksesta asti toteuttaneet pääasiassa liiketoimintaa uudistavia strategioita. Innovaatio- ja kasvupotentiaalia on normaalia enemmän, mutta myös riskejä. Riskit ovatkin tässä ryhmässä realisoituneet, sillä viisi yrityksistä on konkurssissa ja vain viisi tekee positiivista tulosta. Googlettamalla selviää, että konkurssien taustalla ei ole kestävyystoiminta vaan normaaliin liiketoimintasuunnitteluun ja ennakointiin liittyvät vaikeudet: Uusi tuote etsii riittävää kysyntää, asiakastarpeen kartoitus on ollut puutteellinen, liiketoimintamalli ei käy järkeen tai markkinapotentiaali on arvioitu yltiöoptimistisesti.
Poimin 2000 -luvun puolella perustetuista yrityksistä ne, jotka ovat ilmoittaneet kiertotalousasteeksi sata prosenttia ja ovat yhä toiminnassa. Jäljelle jää 16 yritystä. Yritysten nettovelkaantumisasteen perusteella rahoitusrakenne on vahva, joskin hajonta on todella suurta. Yritysten maksuvalmius hyvä ja käyttökate on kolmen viimeisen tilikauden aikana noussut negatiivisesta heikoksi. Kehitystä siis tapahtuu, mutta todella hitaasti. Vaikka näiden yritysten kannattavuus on kiikun kaakun, löytyy tästä ryhmästä ainakin yksi kestävää liiketoimintaa puoltava seikka. Startup-yrityksistä yleensä noin puolet pysyy toiminnassa yli viisi vuotta ja vain 10 prosenttia selviytyy kymmenen vuoden yli. (Faloppa 2025.) Kiinnostavien listan yritykset ovat sinnitelleet tuon 5–10 vuotta ja vain 20 prosenttia on lopettanut toimintansa.
Vertailuryhmässä 15/16 yritystä tekee positiivista tulosta. Nettovelkaantumisen perusteella näiden yritysten rahoitusrakenne on vahva, maksuvalmius hyvä ja käyttökate on pysynyt kohtuullisena. Taloudellinen tilanne on siis parempi kuin kiertotalousyrityksillä. Valmiit markkinat ja perinteiset toimintatavat toimivat ainakin vielä, mutta nopeasti muuttuva toimintaympäristö ja se, että tähän ei ole reagoitu, muodostaa liiketoimintariskin tulevaisuudessa (kuvio 1).
Kuvio 1. ChatGBT analyysin perusteella
Kestävät konstit pienemmille yrityksille
Samat kestävän liiketoiminnan konstit eivät toimi isoissa ja pienissä yrityksissä. Kun isot yritykset panostavat pääsääntöisesti kierrätykseen ja resurssitehokkuuteen, pienten kannattaa keskittyä liiketoimintamalleja uudistaviin strategioihin. Isoissa yrityksissä sivuvirrat ovat tarpeeksi suuria, ennustettavia ja niistä voikin syntyä jollekin toiselle taloudellinen mahdollisuus ja niiden hallinnasta kustannushyötyjä. Pienissä yrityksissä törmätään mittakaava- ja logistiikkaongelmiin. Pienten yritysten kannattaakin keskittää resurssit liiketoimintamalleja uudistaviin strategioihin. Niissä on suurin kasvupotentiaali, mutta myös suurimmat riskit. Kestävä liiketoiminta on alkanut kiinnostaa myös pieniä yrityksiä täällä Lapissa. Lapin ammattikorkeakoulun Kestävyysraportointi ja kestävä kehitys liiketoiminnassa -hankkeen toimenpiteisiin osallistuneista yrityksistä valtaosa on mukana, koska ne haluavat toimia kestävästi ja viestiä siitä. Jotta taloudelliset riskit eivät realisoituisi, prosessissa kannattaa edetä pienin askelin. Kestävyysteemojen vaikutukset yrityksen liiketoimintamalliin ja yrityksen vaikutukset niihin kannattaa analysoida ja poimia kestävyysmuotoiltavaksi ne, joissa yrityksen vaikutukset ovat negatiivisia ja taloudellinen riski suurin. Lapin ammattikorkeakoulun hankkeessa Kestävyysraportointi ja kestävä kehitys liiketoiminnassa näitä pienten yritysten kestävyystoimia ja niihin liittyvä haasteita työstetään parhaillaan.
Lähteet
Bajuk & Linder 2024. Circula Economy Outlook Nordics. Viitattu 15.8.2025 https://www.cradlenet.se/download-circular-economy-outlook-2024-nordics.
EK 2022. Vihreän siirtymän investoinnit. Viitattu 7.9.2025 https://ek.fi/tutkittua-tietoa/vihreat-investoinnit/.
Eurostat 2025. Circular economy monitoring framework. Viitattu 31.8.2025 https://ec.europa.eu/eurostat/web/circular-economy/monitoring-framework.
Faloppa D 2025. Startup survival rates: Risk Factor in Valuation You Should Think More About. Viitattu 5.9.2025 https://www.equidam.com/startup-survival-rates-risk-factor-valuation-startups-investment/?utm_source=chatgpt.com.
Fibs ry 2025. Yritysvastuu 2025. Viitattu 18.8.2025 https://fibsry.fi/wp-content/uploads/2025/05/FIBS_Yritysvastuu2025_Raportti.pdf.
Pohjola M. 2025. Miksi Suomen talous ei kasva?. Viitattu 7.9.2025 https://www.sitra.fi/wp/wp-content/uploads/2025/02/sitra-miksi-suomen-talous-ei-kasva.pdf.
Sitra 2014. Kiertotalous Suomelle jopa 25 miljardin euron mahdollisuus. Viitattu 31.8.2025 https://www.sitra.fi/uutiset/kiertotalous-suomelle-jopa-25-miljardin-euron-mahdollisuus/.
Sitra 2021. Kiertotalouden kiinnostavimmat. Viitattu 15.8.2025 https://www.sitra.fi/hankkeet/kiertotalouden-kiinnostavimmat/#kiertotalouden-kiinnostavimmat-2-1-lista.
Sitra & Deloitte 2022. Kestävää kasvua kiertotalouden liiketoimintamalleista. Viitattu 7.9.2025 https://www.sitra.fi/wp/wp-content/uploads/2022/02/kestavaa-kasvua-kiertotalouden-liiketoimintamalleista-2-1.pdf.
Suomen Yrittäjät ry 2025. Yrittäjyys Suomessa. Viitattu 20.8.2025 https://www.yrittajat.fi/tietoa-meista/tietoa-yrittajajarjestosta/yrittajyys-suomessa/.
Valtioneuvosta 2024. Suomen kansantalouden materiaalivirrat ja niiden vaikutukset Toteutunut kehitys ja kiertotalouden skenaariot vuodelle 2035. Viitattu 5.9.2025 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165490/VN_2024_8.pdf.
Yahya, H. 2024. ESG and financial performance of firms: Nordic Evidence. Viitattu 8.9.2025 https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9693-3.
Kirjoittaja:
Nelly Korteniemi, Lapin amk
Artikkeli on alun perin julkaistu Lapin ammattikorkeakoulun Kiertotalous ja vastuullinen tulevaisuus – artikkelikokoelmassa 28.11.2025. Yritysten kestävä liiketoiminta