Nelly Korteniemi ja Lasse Kontiola
Lapin ammattikorkeakoulun Kestävyysraportointi ja kestävä kehitys liiketoiminnassa-hankkeessa on seurattu tiiviisti kestävyysraportointisääntelyn kehitystä, ja tehty samalla työkaluja raportoinnin helpottamiseksi. Pelkän raportointiosaamisen lisäksi on kiinnitetty huomiota raportoinnin alkuperäiseen tarkoitukseen eli kestävyyshaasteiden hallintaan ja kilpailukyvyn vahvistamiseen.
Alkuvuodesta 2025 pilotoitiin Lapin kauppakamarin kanssa mikro- ja pk-yrityksille suunnattu Kestävyysraportoinnin Startti-valmennus, jossa yritykset voivat tehdä EU-komission virallisen suosituksen mukaisen kestävyysraportin. Heti pilotointi vaiheessa Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry kiinnostui valmennuksesta ja tammikuussa starttaakin SKALin oma valmennusryhmä.
Polku kohti reilua ja vähäpäästöistä kuljetusalaa
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:lle vastuullisuus on kokonaisuus, joka ulottuu ilmastovaikutuksista kuljetusalan reiluihin toimintatapoihin. Vastuullisuustyöhön kuuluvat tilaajavastuu, läpinäkyvät sopimuskäytännöt, harmaan talouden torjunta sekä kuljettajien lainmukaiset työajat ja palkanmaksu. Nämä teemat on koottu Autoliikenteen Työnantajaliiton kanssa julkaistuun Reilu kuljetus -oppaaseen. SKAL on myös yhdessä jäsenyritystensä kanssa määrittänyt oman päästövähennyspolkunsa, Päästövähennyspolku 2045, joka tarjoaa realistisen ja yrityslähtöisen tiekartan kohti hiilineutraaliutta.
Paljon on siis jo valmista. Ennen raportointivaiheeseen siirtymistä SKAL panosti siihen, että kuljetusalan yrityksillä olisi käytössään selkeä ja luotettava päästölaskentakonfiguraattori, jonka avulla päästöt voidaan laskea vertailukelpoisesti ja ilman ylimääräistä hallinnollista vaivaa. Kun perusta oli kunnossa, yhteistyö Lapin ammattikorkeakoulun kanssa käynnistettiin. SKALin tarjoamat työkalut ja Lapin AMK:n Kestävyysraportoinnin Startti -valmennus täydentävät toisiaan ja tarjoavat yrityksille sujuvan reitin kestävyysraportoinnin aloittamiseen.
Maantiekuljetukset ja savupilvi
SKALin päästövähennyspolku ohjaa kuljetusalaa kohti hiilineutraaliuutta teknologianeutraalilla mallilla, jossa hyödynnetään uusiutuvia polttoaineita, sähköistymistä ja vetyratkaisuja. Lisäksi hyödynnetään älykästä kuljetussuunnittelua ja energiatehokkuutta. Polku perustuu kaluston luonnolliseen uusiutumiseen ja vaiheistettuihin välitavoitteisiin, jotta erityisesti pk-yritysten kilpailukyky säilyy. Tiekartan ytimessä on taloudellisesti mahdollinen siirtymä, jossa päästöjä vähennetään heti käytettävissä olevin keinoin. Näitä keinoja ovat tyhjän ajon vähentäminen, digitaaliset suunnitteluratkaisut ja taloudellinen ajotapa. Näitä valittuja polkuja voi vertailla Eurooppalaisten suuryritysten kestävyysraportteihin, jotka toimivat suunnannäyttäjänä alan kehitykselle.
Maantiekuljetukset tuottavat noin 12 prosenttia globaaleista kasvihuonepäästöistä. Päästöt ovat kaksinkertaistuneet vuoden 1990 tasosta. (Ge, Friedrich & Vigna 2025). Maailma matkaa nyt kumirattailla ja ennuste onkin, että kuljetusten kysyntä kaksinkertaistuu vuosien 2019 ja 2050 välillä. (Fong & Zhou 2025) Ei siis ole täysin yhdentekevää, minkälaisia valintoja logistiikka-alalla tehdään nyt. Jos tuo kuljetuskysynnän kasvu toteutuisi nykyisellä teknologialla, tuloksena olisi vankka savupilvi.
Kuva 1. Yritysten kehitysteemoja. (Tekoälyllä tuotettu kuva)
Kestävyysraportit ovat alan näyteikkuna
Suuryritysten kestävyysraporteista nousee esiin SKALin polkujen kanssa samansuuntaisia kehityskulkuja. DHL Group, XPO Logistics ja DB Schenker Nordics vähentävät päästöjä määrätietoisesti siirtymällä fossiilisista polttoaineista kohti uusiutuvia energialähteitä. Suuntana ovat biopolttoaineet ja sähkö.
Investoinnit uuteen kalustoon ovat mittavia, joten muutosta tehdään kannattavuuden ehdoilla. DHL arvioi, että kustannussäästöt kaupunkikuljetusten sähköistämisestä, reititysten tehostamisesta ja ajoneuvojen energiatehokkuudesta kompensoivat kalliimpien biopolttoaineiden aiheuttamaa kustannusnousua (DHL Group 2024, s. 74–75).
Yritykset käyttävät erilaisia digitaalisia sovelluksia reittioptimointiin sekä tyhjien kilometrien välttämiseen. Kuljetuspuolella on otettu käyttöön matkailusta tuttu dynaaminen hinnoittelu, jolla pyritään vähentämään vajaakuormia laskemalla tyhjän tilan hintaa. Samanaikaisesti tehokkuutta on lisätty suurkapasiteettikuljetuksilla. (XPO Logistics 2024, s. 69).
Sääntelyn vaikutus
Kiristyvä sääntely ja kansalliset päätökset ohjaavat kestävyyssiirtymää. Tanskassa on parannettu latausinfraa, sähköistämistä tuetaan rahallisesti ja raskaista ajoneuvoista maksetaan tiemaksua, joka perustuu päästöihin ja ajettuihin kilometreihin. Norjassa edellytetään, että vuoteen 2030 mennessä raskaista ajoneuvoista puolet on sähkökäyttöisiä. (DB Schenker 2024, s 12). Näiden toimenpiteiden vaikutus näkyy Schenkerin omien autojen maakohtaisessa päästövertailussa.
Kuva 2. DB Schenker Nordicsin omien autojen päästöt maittain vuonna 2024
Isojen kuljetusyritysten päästöjen vertailu keskenään on haastavaa, koska niiden liiketoimintamallit ovat hyvin erilaisia. XPO Logistics tekee pääasiassa pitkiä maantiekuljetuksia, jotka tehdään vielä pääsääntöisesti fossiilisilla polttoaineilla ja kate on pieni. Kaksi muuta ovat taas monialakonserneja, joiden liikevaihdosta suuri osa syntyy vähäpäästöisemmästä ja paremmin kannattavasta toiminnasta.
Suomessa tilanne on toisenlainen. Hankintatuki lopetettiin vuoden 2024 lopussa. 30 prosenttia kuljetusyrityksistä kuitenkin suunnittelee investointeja uusiin autoihin, mutta valinta kohdistuu pääosin dieseliin. Sähkökäyttöisten osuus on ollut reilusti alle kymmenen prosenttia ja kaasua pidetään tässä vaiheessa kiinnostavampana vaihtoehtona.
Sähköistäminen on kallis investointi niin kaluston kuin sen vaatiman latausverkostonkin osalta. (SKAL ry 2025). Vaikka sähköistettyjen kuorma-autojen myynti kolminkertaistui vuonna 2023 Euroopassa, on niiden määrä kuitenkin vain vajaa 2 prosenttia uusista ajoneuvoista (International Energy Agency 2024).
Kysyntä, kilpailukyky ja SKALin rooli
SKAL tavoittelee siirtymää, joka on liikenteenharjoittajalle kilpailukykyä vahvistava ja asiakkaalle realistinen vaihtoehto. Kestävän siirtymän ajureina toimivat teknologiakehitys, sääntely, yritysten omat arvot ja tietenkin asiakkaan tarve. Tällä hetkellä suurin osa kuluttajista valitsee kuljetusvaihtoehdon ensisijaisesti hinnan perusteella. Vain 20 %:lla valintaa ohjaa ympäristövaikutus. (CodeZero 2025). Yritysasiakkaiden valinnoissa painottavat hinta, toimitusvarmuus sekä digitaalinen näkyvyys, ja näiden painotus vain kasvaa yleisen hinnannousun myötä. (Weidman & al. 2025).
Tilanne on nyt tuo edellä mainittu, mutta näkyvissä on myös selkeä muutos, johon voisi tarttua. Kuluttaja-asiakkaista lähes puolet on sellaisia, jotka ovat valmiita maksamaan hieman enemmän tai tinkimään toimitusajoista, jos se vaikuttaa kuljetuksen ympäristöystävällisyyteen. (CodeZero 2025). Kun nuo kaksi asiaa pystytään tuotteistamaan kuluttajaa kiinnostavalla tavalla kestävämmiksi vaihtoehdoiksi, voidaan kuljetusten tilaajalle tarjota ratkaisu, jossa yhdistyvät isompi joustavuus kuljetusjärjestelyissä ja asiakkaan toive kestävämmistä kuljetutuksista.
Tehdyn työn paketointi ja nykytilakatsaus
SKALin rooli kuljetusalalla on toimia ratkaisujen mahdollistajana, ei pelkkänä vaatimusten välittäjänä. Se kehittää työkaluja, kouluttaa, vaikuttaa lainsäädäntöön ja edistää käytännönläheistä vihreää siirtymää, jossa päästövähennykset syntyvät liiketoimintaa vahvistaen eivätkä sitä heikentäen.
Lapin ammattikorkeakoulun hankkeessa kestävyysraportointi ja kestävä kehitys liiketoiminnassa on tunnistettu yritysten halu toimia kestävästi, jos se pystytään tekemään talouden ehdoilla. Tammikuussa aloitetaan SKALin jäsenyrityksille Kestävyysraportoinnin startti -valmennus, joka pohjautuu yhteiseen näkemykseen siitä, että kestävyystoimilla voidaan vahvistaa kilpailukykyä. Raportointi tekee näkyväksi tehdyn kestävyystyön ja antaa myös näkymää siihen, mitä vaatimuksia kestävyys toiminnalle asettaa.
LÄHTEET
CodeZero 2025. https://www.codezero-project.eu/news/unlocking-green-delivery-whats-driving-the-preferences-of-online-consumers/
DB Schenker 2024. Sustainability at DB SCHENKER Nordics osoitteessa https://www.dbschenker.com/resource/blob/1497960/2d062ce723e3847e8cc4ec7db701b5cc/sustainability-report-data.pdf. Viitattu 25.11.2025
DHL Group 2024. Ready for more. 2024 Annual Report. Osoitteessa https://group.dhl.com/content/dam/deutschepostdhl/en/media-center/investors/documents/annual-reports/DHL-Group-2024-Annual-Report.pdf. Viitattu 6.11.2025.
Fong W. & Zhou Y. 2025. Emerging economies can lead the way on green logistics. Experts explain why. World Economic Forum. Osoitteessa https://www.weforum.org/stories/2025/07/emerging-economies-global-green-logistics-development/?utm_source=chatgpt.com. Viitattu 6.11.2025
Ge M., Friedrich J. & Vigna L. 2025. Where Do Emissions Come From? 4 Charts Explain Greenhouse Gas Emissions by Sector. Osoitteessa https://www.wri.org/insights/4-charts-explain-greenhouse-gas-emissions-countries-and-sectors. Viitattu 6.11.2025
International Energy Agency 2024. Global EV Outlook 2024. Moving towards increased affordability. Osoitteessa https://www.iea.org/reports/global-ev-outlook-2024/trends-in-heavy-electric-vehicles. Viitattu 6.11.2025
SKAL ry 2025. SKAL Kuljetusbarometri: kuljetusyritysten investointiaikeet kasvussa. Osoitteessa https://skal.fi/tiedotteet/skal-kuljetusbarometri-kuljetusyritysten-investointiaikeet-kasvussa/. Viitattu 8.11.2025
XPO Logistics 2024. Sustainablity report Europe 2024. Osoitteessa https://lets.go.xpo.com/l/896661/2024-06-10/ymjx1. Viitattu 6.11.2025
Weidmann M., Zepter D., Mikulla D., Benz F., Montero Gomez-Serranillos J., Castelli C. & Korenkiewicz D. What’s Keeping Shippers and Logistics Companies on Their Toes. Osoitteessa https://www.bcg.com/publications/2025/whats-keeping-logistics-leaders-on-their-toes? Viitattu 6.11.2025
Kirjoittajat:
Nelly Korteniemi työskentelee liiketalouden lehtorina Lapin ammattikorkeakoulun Vastuulliset palvelut -osaamisryhmässä ja asiantuntijana Kestävyysraportointi ja kestävä kehitys liiketoiminnassa -hankkeessa.
Lasse Kontiola on SKAL Ympäristöyritykset ry:n toimitusjohtaja.
Artikkeli on alun perin julkaistu Lapin ammattikorkeakoulun Pohjoisen tekijät – asiantuntijablogissa 10.12.2025