Anne Tolvanen
Kestävyysraportointi koskettaa myös pk-yrityksiä
Kestävyysraportointi on viime vuosina siirtynyt vapaaehtoisuuteen perustuvasta yritysvastuun viestinnästä kohti sääntelyyn perustuvaa, systemaattista ja standardoitua raportointia. Muutoksen taustalla vaikuttaa erityisesti Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD), joka uudistaa ja laajentaa aiempaa ei-taloudellista raportointia koskenutta sääntelyä Euroopan unionissa. Direktiivin tavoitteena on parantaa raportoidun tiedon vertailukelpoisuutta, luotettavuutta ja läpinäkyvyyttä sekä vahvistaa kestävyyteen liittyvän tiedon asemaa taloudellisen informaation rinnalla (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2022/2464).
CSRD:n toimeenpanoa täsmentävät European Sustainability Reporting Standards (ESRS), jotka määrittelevät yksityiskohtaisesti, mitä tietoja yritysten tulee raportoida ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen ja hyvään hallintotapaan liittyen. Standardit perustuvat kaksoisolennaisuuden (double materiality) periaatteeseen: organisaatioiden on arvioitava sekä toimintansa vaikutukset ympäristöön ja yhteiskuntaan että kestävyyteen liittyvien tekijöiden taloudelliset vaikutukset omaan liiketoimintaansa (EFRAG, 2023).
Sääntely ei koske ainoastaan suuryrityksiä. Raportointivelvoitteet laajenevat vaiheittain ja vaikutukset ulottuvat myös pk-yrityksiin esimerkiksi arvoketjujen kautta. Tämän vuoksi pk-sektorille on kehitetty vapaaehtoinen kevennetty raportointikehys eli VSME-standardi (Voluntary Sustainability Reporting Standard for SMEs), joka tukee pienempiä yrityksiä kestävyystiedon jäsentämisessä ja raportoinnissa.
Kestävyysraportoinnin merkitys ei kuitenkaan rajoitu sääntelyn noudattamiseen. KPMG:n (2022) tutkimuksessa korostetaan, että raportointi on osa strategista johtamista, riskienhallintaa ja sidosryhmäviestintää. Se toimii välineenä, jonka avulla organisaatiot voivat tunnistaa olennaiset vastuullisuusteemat, kehittää mittaristojaan ja vahvistaa kilpailukykyään muuttuvassa toimintaympäristössä.
Ajankohtainen teema opiskelijoiden opinnäytetöissä
Vastuullisuusteeman ajankohtaisuus ja kestävyysraportoinnin sääntelymuutokset näkyvät selvästi myös Lapin ammattikorkeakoulun liiketalouden koulutusohjelmien (tradenomi AMK) opinnäytetöissä. Käsittelen tässä artikkelissa seitsemää vuosina 2025–2026 tehtyä opinnäytetyötä. Niissä kestävyysraportointia tarkastellaan eri näkökulmista: korkeakoulukontekstissa, energiasektorilla, pankkialalla sekä erityisesti pk-yritysten toimintaympäristössä. Yhteistä näille töille on pyrkimys ymmärtää, miten uusi sääntely vaikuttaa organisaatioiden arkeen ja millaisia valmiuksia raportointi edellyttää.
Ammattikorkeakoulu raportointivelvoitteiden kontekstissa
Anni Taljan (2025) opinnäytetyössä tarkastellaan, miten CSRD:n periaatteet soveltuvat Lapin ammattikorkeakoulun kestävyysraportointiprosessiin. Työ avaa konkreettisesti, millaisia prosesseja, mittareita ja tiedonkeruukäytäntöjä raportointi edellyttää myös julkiselta organisaatiolta. Opinnäytetyön tuloksena Lapin AMK ja muut ammattikorkeakoulut saavat konkreettisia ehdotuksia kestävyysraportoinnin laadun ja prosessien parantamiseksi tulevilla raportointikierroksilla. Tarkastelu osoittaa, että kestävyysraportointi ei ole vain yritysten asia, vaan laajempi osa organisaatioiden vastuullisuusjohtamista.
Arvoketjut ja yritysten valmiudet
Tuomas Leppäkankaan (2025) työ käsittelee Kemijoki Oy:n arvoketjun yritysten ymmärrystä kestävyysraportoinnin vaatimuksista. Työ toi esille haasteet saada ohjeistukset ja vastuullisuustiedot välitettyä arvoketjun eri tasoille. Ratkaisuna esitettiin sidosryhmäviestinnän lisäämistä, vastuullisuusohjeiden selkeyttämistä ja tarjoamalla lisäkoulutusta arvoketjun toimijoille. Työn perusteella voidaan sanoa, että suurten yritysten raportointivelvoitteet heijastuvat suoraan alihankkijoihin ja kumppaneihin. Arvoketjuajattelu konkretisoi sen, miten sääntely muokkaa koko liiketoimintaekosysteemiä.
Pk-yritykset muutoksen keskellä
Pk-yritysten näkökulma korostuu useissa opinnäytetöissä. Nämä työt kuvaavat, miten raportointi koetaan osin kuormittavana, mutta nähdään myös mahdollisuutena kehittää toimintaa ja vahvistaa markkina-asemaa.
Heidi Kyrönviita (2025) tarkastelee lappilaisten pk-yritysten vapaaehtoista kestävyysraportointia ja direktiivin vaikutuksia niiden toimintaan. Opinnäytetyön aineistona käytettiin Kestävyysraportointi ja kestävä kehitys liiketoiminnassa -hankkeen Kestävyysraportoinnin startti – koulutukseen osallistuneita yrityksiä. Tutkimuksessa havaittiin, että kestävyysraportointidirektiivillä on jo konkreettisia vaikutuksia lappilaisten pk-yritysten toimintaan, vaikka velvoitteet eivät vielä suoraan koskisi kaikkia toimijoita. Yritykset ovat sekä vastaanottaneet että pyytäneet kestävyystietoja yhteistyökumppaneiltaan, mikä kertoo arvoketjujen kautta välittyvästä raportointipaineesta. Lisäksi vastuullisuuden nähdään tukevan liiketoiminnan menestystä, ja vapaaehtoiselle VSME-raportoinnille on tunnistettavissa selkeä tarve sekä osaamisen kehittämisen että kilpailukyvyn vahvistamisen näkökulmasta.
Pinja Koivuperä (2025) analysoi Euroopan unionin kestävyysraportointidirektiivin vaikutuksia pk-yritysten resursseihin ja kilpailukykyyn. Kirjallisuuskatsauksen näkyi, että pk-yritysten keskeisiä haasteita kestävyysraportointivaatimuksiin vastaamisessa ovat rajalliset resurssit ja osaamispuutteet. Samalla havaittiin, että vaatimusten noudattaminen voi vahvistaa pk-yritysten kilpailukykyä, tunnettuutta, läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta markkinoilla. Lisäksi työssä korostetaan, että selkeät ohjeistukset, alustat ja julkisten toimijoiden tarjoama tuki voivat merkittävästi helpottaa pk-yritysten siirtymää kohti kestävyysraportointia.
Henna-Anniina Juntunen (2025) puolestaan perehtyi ESRS- ja VSME-standardien soveltamiseen ja työn lopputuloksen toimeksiantaja sai työkalun tukemaan kestävyysraportointia. Tutkimuksen näkyi, että huolellisesti toteutettu sidosryhmäanalyysi ja olennaisuusanalyysi muodostavat perustan ESRS- ja VSME-standardien mukaiselle kestävyysraportille, sillä niiden avulla määritellään sekä raportoinnin kohderyhmät että raportoitavat keskeiset kestävyysteemat.
Calle Anderssonin ja Yrjö Salmikiven (2026) työ syventää tarkastelua pk-yritysten vapaaehtoiseen raportointiin VSME-standardin mukaisesti. Opinnäytetyössä tarkasteltiin, miten pk-yritys voi toteuttaa vapaaehtoisen kestävyysraportoinnin VSME-standardin mukaisesti ja millaisia hyötyjä, haasteita ja motiiveja raportointiprosessiin liittyy. Työssä laadittiin toimeksiantajalle VSME-standardin mukainen kestävyysraportti sekä käytännönläheinen raportointimalli, jota voidaan soveltaa myös muissa pk-yrityksissä. Opinnäytetyön kartoitusten perusteella VSME-standardi tarjoaa pk-yrityksille kustannustehokkaan tavan vastata kasvaviin kestävyystietotarpeisiin, vaikka haasteita ilmenee erityisesti datan keruussa, dokumentaation hallinnassa ja osaamisen kehittämisessä.
Toimialakohtainen tarkastelu
Noora Patosalmen (2025) analyysi kotimaisten pankkien vastuullisuusraporteista tuo esiin finanssisektorin erityispiirteitä. Pankkien raportoinnissa korostuvat muun muassa ilmastoriskit, vastuullinen rahoitus ja läpinäkyvä hallintotapa. Toimialakohtaisessa vertailussa näkyi, että raportointikäytännöt ovat kehittymässä, mutta tulkinnanvaraisuutta ja eroja esitystavoissa on edelleen.
Opinnäytetyöt osana alueellista kehittämistä
Yhteistä kaikille esitetyille opinnäytetöille on niiden käytännönläheisyys ja ajankohtaiseen teemaan perehtyminen. Ne tuottavat ajankohtaista tietoa siitä, miten organisaatiot Lapissa ja laajemmin Suomessa valmistautuvat kestävyysraportoinnin uusiin vaatimuksiin. Samalla ne tukevat yrityksiä ja julkisia toimijoita omia raportointikäytäntöjään.
Lapin ammattikorkeakoulussa kestävyysraportointi ja vastuullisuus ovat vahvasti integroitu osaksi liiketalouden opetusta ja TKI-toimintaa. Kestävyysraportointi ei ole enää irrallinen raportti organisaation verkkosivuilla, vaan osa strategista johtamista, riskienhallintaa ja vastuullista päätöksentekoa. Kestävyysraportoinnin aihepiiri onkin erinomainen esimerkki siitä, miten korkeakouluopetus, tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä alueen elinkeinoelämä voivat kohdata kaikkia osapuolia hyödyttävällä tavalla. Vastuullisuus opinnäytetöiden teemana jatkuu myös kevään 2026 opinnäytetöissä. Se, että aihe näkyy vahvasti opiskelijoiden opinnäytetöissä, kertoo muutoksesta. Tulevat asiantuntijat rakentavat jo osaamistaan ympäristössä, jossa vastuullisuus ja kestävyystieto ovat keskeinen osa liiketoiminnan analyysia.
Lähteet:
Andersson, C., & Salmikivi, Y. (2026). Pk-yritysten vapaaehtoinen kestävyysraportointi VSME-standardin mukaisesti. Opinnäytetyö Lapin ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202602092452. Viitattu 24.2.2026
EFRAG (European Financial Reporting Advisory Group). (2023). European Sustainability Reporting Standards (ESRS). https://www.efrag.org. Viitattu 1.12.2025
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2022/2464 yritysten kestävyysraportoinnista (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD). (2022). Euroopan unionin virallinen lehti L 322. https://eur-lex.europa.eu/. Viitattu 1.12.2025
European Financial Reporting Advisory Group (EFRAG). (2023). European Sustainability Reporting Standards (ESRS). https://www.efrag.org. Viitattu 1.12.2025
Juntunen, H.-A. (2025). Kestävyysraportointi ESRS- ja VSME-standardien mukaisesti. Opinnäytetyö Lapin ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052214799. Viitattu 2.12.2025
Koivuperä, P. (2025). Euroopan Unionin kestävyysraportointidirektiivi ja sen vaikutukset pienille ja keskisuurille yrityksille. Opinnäytetyö Lapin ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052415653. Viitattu 2.12.2025
KPMG International. (2022). The time has come: The KPMG Survey of Sustainability Reporting 2022. KPMG International. https://assets.kpmg.com/content/dam/kpmg/se/pdf/komm/2022/Global-Survey-of-Sustainability-Reporting-2022.pdf viitattu Viitattu 1.12.2025
Kyrönviita, H. (2025). Lappilaisten pk-yritysten vapaaehtoinen kestävyysraportointi: kestävyysraportointidirektiivin vaikutukset pk-yrityksille. Opinnäytetyö Lapin ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052315310. Viitattu 2.12.2025
Leppäkangas, T. (2025). Kemijoki Oy:n arvoketjun yritysten ymmärrys kestävyysraportoinnin vaatimuksista. Opinnäytetyö Lapin ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503164321. Viitattu 1.12.2025
Patosalmi, N. (2025). Pankkien vastuullisuusraportointi: analyysi kotimaisten pankkien vastuullisuusraporteista. Opinnäytetyö Lapin ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052315082. Viitattu 2.12.2025
Talja, A. (2025). CSRD-johdannainen kestävyysraportointi: Case Lapin AMK. Opinnäytetyö Lapin ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051913126. Viitattu 2.12.2025
Kirjoittaja:
Anne Tolvanen
Artikkeli on alun perin julkaistu Lapin ammattikorkeakoulun Pohjoisen tekijät – asiantuntijablogissa 27.3.2026