{"id":522,"date":"2024-09-16T10:36:09","date_gmt":"2024-09-16T07:36:09","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/kestavaliiketoiminta\/?p=522"},"modified":"2024-11-04T10:57:24","modified_gmt":"2024-11-04T08:57:24","slug":"vastuullisuus-vs-kestavyys","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/kestavaliiketoiminta\/2024\/09\/16\/vastuullisuus-vs-kestavyys\/","title":{"rendered":"Vastuullisuus vs. kest\u00e4vyys"},"content":{"rendered":"<p>[et_pb_section fb_built=&#8221;1&#8243; _builder_version=&#8221;4.27.0&#8243; _module_preset=&#8221;default&#8221; global_colors_info=&#8221;{}&#8221;][et_pb_row _builder_version=&#8221;4.27.0&#8243; _module_preset=&#8221;default&#8221; global_colors_info=&#8221;{}&#8221;][et_pb_column type=&#8221;4_4&#8243; _builder_version=&#8221;4.27.0&#8243; _module_preset=&#8221;default&#8221; global_colors_info=&#8221;{}&#8221;][et_pb_text _builder_version=&#8221;4.27.2&#8243; _module_preset=&#8221;default&#8221; hover_enabled=&#8221;0&#8243; global_colors_info=&#8221;{}&#8221; sticky_enabled=&#8221;0&#8243;]<\/p>\n<p><em>Nelly Korteniemi<\/em><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Vastuullisuus ja siit\u00e4 viestiminen trendaavat nyt yritysmaailmassa. Yrityksi\u00e4 kannustaa vastuullisuustoimenpiteisiin yritysjohdon motivaatio, sidosryhmilt\u00e4 tuleva paine ja tietenkin asiakkaat. Yhdysvalloissa suurista p\u00f6rssilistatuista yrityksist\u00e4 jo 98 prosenttia tekee ESG-raportointia eli raportoi suhdettaan ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n, yhteis\u00f6\u00f6n ja liiketoimintatapaan. (G&amp;A 2023)<\/p>\n<p>EU julkaisi vapaaehtoisuuteen perustuvan vastuullisuusraportoinnin direktiivin (NFRD) 2014. Kyseisen direktiivin kohderyhm\u00e4st\u00e4 95 prosenttia julkaisee raporttia s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti.<\/p>\n<p>Vastuullisuusraporteissa ja -viestinn\u00e4ss\u00e4 kuvataan monenkirjavasti yrityksen vastuullisuutta, mutta vaikuttavuus j\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti pimentoon. 82 prosenttia Euroopan raportoivista yrityksist\u00e4 viestii ilmastoon liittyvist\u00e4 toimintatavoistaan, mutta vain 35 prosenttia on asettanut jotain tavoitteita toiminnalleen ja lopulta vain 28 prosenttia julkaisee toiminnan tulokset. (Alliance for Corporate transparency 2020)<\/p>\n<p>Vastuullisuus yritystoiminnassa tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 toimitaan lakien mukaan ja ehk\u00e4 hieman paremmin. Vastuullisuus perustuu vapaaehtoisuuteen, se liittyy k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kaikkeen toimintaan ja ESG-linssinkin l\u00e4pi katsottuna ty\u00f6kentt\u00e4 on l\u00e4hes maailmaa halaava. Vastuullisuus yrityksen arvona onkin hieman sama kuin listan per\u00e4ss\u00e4 oleva jne tai yms. (Tommi Lehtonen 2023). T\u00e4m\u00e4 ei tarkoita sit\u00e4, ett\u00e4 vastuullisuus olisi nounou-hommia liiketoiminnassa. Se tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 termi t\u00e4ytyy jollakin tavalla konkretisoida, jotta sill\u00e4 olisi toimintaa ohjaava vaikutus.<\/p>\n<h2>Vastuullisuuden inflaatio<\/h2>\n<p>Vastuullisuutta ja kest\u00e4vyytt\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n yrityssanastossa sekaisin ja sekavasti. Molempien m\u00e4\u00e4rittelyss\u00e4 py\u00f6ritet\u00e4\u00e4n sanoja liiketoiminta, ymp\u00e4rist\u00f6 ja yhteis\u00f6. Yritystoiminnassa vastuullisuutta on se, ett\u00e4 asetettuja p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4 ja keinoja niiden saavuttamiseen arvioidaan kriittisesti. Yritys on vapaa valitsemaan p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4ns\u00e4 ja toimintamallinsa ja n\u00e4ist\u00e4 valinnoista se on vastuussa sidosryhmilleen. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 vastuullisuus on sit\u00e4, ett\u00e4 teot ja sanat vastaavat toisiaan. (Pihlstr\u00f6m S. 2021 s. 141 &#8211; 145)<\/p>\n<p>Vastuullisuus on alun perin systeeminen ilmi\u00f6 eli kyse on liiketoiminnan ja ymp\u00e4rist\u00f6n vuorovaikutussuhteesta, jossa molempien tarpeet tulevat huomioiduksi. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 vastuullisuus on kuitenkin yrityksen l\u00e4ht\u00f6kohdista tapahtuvaa toimintaymp\u00e4rist\u00f6n tarkastelua, jossa ymp\u00e4rist\u00f6lle v\u00e4hemm\u00e4n vahingolliset toimet py\u00f6r\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kilpailueduksi. (Hahn 2022 s. 456 &#8211; 458)<\/p>\n<p>Vastuullisuusv\u00e4itt\u00e4mi\u00e4 ei tarkasteta aktiivisesti. Niiden todenper\u00e4isyys paljastuu sattumien kautta. Esimerkiksi Kilpailu- ja kuluttajavirasto puuttui Aino-j\u00e4\u00e4tel\u00f6n markkinointiin elokuussa, koska vastuullisuustermi\u00e4 k\u00e4ytettiin liian suurpiirteisesti, sen perustelut olivat vaillinaisia ja kuluttajaa harhaanjohtavia (Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2023). Vastuullisuus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4kin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 taipuvan maineenhallinnan ty\u00f6kaluksi ja sill\u00e4 on vahva markkinoinnillinen ulottuus.<\/p>\n<h2>Kest\u00e4vyysraportointi korjaa viestinn\u00e4n suuntaa<\/h2>\n<p>Yritysten toiminnalla on ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja yhteis\u00f6ihin suuri vaikutus. YK julkaisi Agenda 2030 v\u00e4liraportin hein\u00e4kuussa. Asetetuista noin 140 tavoitteesta puolet on edennyt suunnitelmista poikkeavaan suuntaan ja 30 prosenttia ei ole edennyt lainkaan tai jopa taantunut l\u00e4ht\u00f6tilanteesta. (YK 2023).<\/p>\n<p>EU:n muun kuin taloudellisen tiedon raportointistandardi (NFRD) on saanut laajasti kritiikki\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 tuotettu tieto on usein kest\u00e4v\u00e4n kehityksen n\u00e4k\u00f6kulmasta merkitykset\u00f6nt\u00e4, vertailukelvotonta ja ep\u00e4luotettavaa. (Hahnkamper-Vandenbulcke N. 2021) Vapaaehtoisuus ei ole tulosten perustella toiminut kovin hyvin.<\/p>\n<p>EU korjasi aiemman standardin (NFRD) puutteita ja julkaisi sen tilalle kest\u00e4vyysraportointistandardin (ESRS), joka veloittaa osaa yrityksist\u00e4 raportoimaan kest\u00e4vyystoimenpiteist\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4muotoisesti. Raportteja k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n jatkossa samoin kuin tilinp\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Ne tarkastetaan ja tietojen oikeellisuudesta vastaa yrityksen johto. Uudella standardilla tavoitellaan tuotetun tiedon l\u00e4pin\u00e4kyvyytt\u00e4, vertailukelpoisuuttaa ja tietenkin sit\u00e4, ett\u00e4 tieto on yhteydess\u00e4 toimenpiteisiin, jotka edist\u00e4v\u00e4t kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4 ja EU:n hiilineutraaliuustavoitetta 2050.<\/p>\n<p>Suuryritykset aloittavan raportoinnin uuden standardin mukaisesti 2024 ja per\u00e4ss\u00e4 seuraavat 2025 yritykset, joissa t\u00e4yttyy kaksi kolmesta seuraavista ehdoista: liikevaihto 40 miljoonaa, tase 20 miljoonaa ja henkil\u00f6st\u00f6 250. Vaikka raportointivelvollisuus ei koske suoraa pieni\u00e4 yrityksi\u00e4, tulevat raportoinnin vaikutukset n\u00e4kym\u00e4\u00e4n niiss\u00e4 arvoketjujen kautta.<\/p>\n<p>Suuryrityksist\u00e4 yli 80 prosenttia ilmoittaakin nyt, ett\u00e4 niill\u00e4 on tarve tarkastaa alihankintaketjuun liittyvi\u00e4 vaatimuksia kest\u00e4vyys- ja vastuullisuussitoumusten vuoksi. Niiden vuoksi yli 40 prosenttia suuryrityksist\u00e4 on jo vaihtanut alihankkijoitaan ja 45 prosenttia tulee tekem\u00e4\u00e4n niin l\u00e4hitulevaisuudessa. (Osuuspankki 2023)<\/p>\n<p>My\u00f6s rahoittaja arvioi yritysten liiketoimintasuunnitelmaa kest\u00e4v\u00e4n kehityksen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Arvio voi vaikuttaa rahan hintaan ja k\u00e4ytettyihin rahoitusinstrumentteihin. My\u00f6s kuluttajat ovat entist\u00e4 kiinnostuneempia yritysten toimintatavoista. He odottavat yritysten aktiivisesti ratkaisevan ongelmia ja mahdollistavan kest\u00e4v\u00e4n kuluttamisen (Winston 2019).<\/p>\n<p>THL:n Terve Suomi -tutkimuksessa naisista 38 prosenttia ja miehist\u00e4 26 prosenttia ilmoitti olevansa hyvin tai eritt\u00e4in huolissaan ilmastonmuutoksesta. Kaikista vastanneista 70 prosenttia torjuu ilmastomuutosta v\u00e4hent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kuluttamista ja s\u00e4\u00e4st\u00e4m\u00e4ll\u00e4 energiaa. (THL 2023)<\/p>\n<h2>Ja suuntana on uudistava talous<\/h2>\n<p>Gro Harlem Brundtlandin m\u00e4\u00e4rittelyn mukaan &#8221;Kest\u00e4v\u00e4 kehitys on kehityst\u00e4, joka tyydytt\u00e4\u00e4 nykyhetken tarpeet viem\u00e4tt\u00e4 tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydytt\u00e4\u00e4 omat tarpeensa.&#8221; T\u00e4ll\u00e4 viitataan ohjattuun ja jatkuvaan muutoksen, jossa ymp\u00e4rist\u00f6, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon. T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 systeemi\u00e4, jossa toimenpiteiden vaikuttavuutta seurataan. (Hahn 2022 s. 456-457)<\/p>\n<p>EU:n yksi kest\u00e4v\u00e4 kehityksen tavoite on hiilineutraalius 2050 ja se muuttuu mitattavaksi ilmi\u00f6ksi hiilijalanj\u00e4ljenlaskemisella. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kysymys on visiosta ja strategisesta mittarista, jonka avulla toimenpiteiden onnistumista arvioidaan.<\/p>\n<p>Luonnon monimuotoisuuden v\u00e4heneminen ja laajenevat sosiaaliset ongelmat haastavat my\u00f6s yritykset miettim\u00e4\u00e4n nykyist\u00e4 liiketoimintalogiikkaansa, joka perustuu yrityksen hy\u00f6tyyn ymp\u00e4rist\u00f6n kustannuksella. Yritysten vastuullisuus on vaikutusten kontrollointia, mutta pitk\u00e4ll\u00e4 t\u00e4ht\u00e4imell\u00e4 se ei en\u00e4\u00e4 riit\u00e4. V\u00e4hitellen liiketoiminnan pit\u00e4isi olla toiminnan j\u00e4lki\u00e4 korjaavaa ja lopulta ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 uudistavaa. (Gr\u00e4ber J.)<\/p>\n<p>Kest\u00e4v\u00e4 kehitys edellytt\u00e4\u00e4 liiketoimintamalleja, joissa yritykset toimivat vuorovaikutussuhteessa ymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4 kanssa. Uudistava talous voisi olla suunta, johon liiketoimintaa pit\u00e4isi kehitt\u00e4\u00e4. Sinne ei voi kuitenkaan hyp\u00e4t\u00e4. Kest\u00e4v\u00e4 kehitys on prosessi, jossa toivottavasti edet\u00e4\u00e4n vahinkojen v\u00e4hent\u00e4misest\u00e4 korjaaviin toimenpiteisiin ja lopulta uudistavaan liiketoimintaan. Uudistavat liiketoimintamallit ovat viel\u00e4 pitk\u00e4lti startup-ainesta. Esimerkki uudistavasta liiketoiminamallista on Origin by Ocean (https:\/\/www.originbyocean.com\/), joka hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 rehev\u00f6itymisen vuoksi lis\u00e4\u00e4ntynytt\u00e4 lev\u00e4\u00e4 elintarvikkeissa, kosmetiikassa ja l\u00e4\u00e4keteollisuudessa.<\/p>\n<p>Painetaan nyt kuitenkin viel\u00e4 jarrua. Yrityksill\u00e4 ei ole osaamista tai ty\u00f6kaluja kest\u00e4v\u00e4n kehityksen edist\u00e4miseen liiketoiminnassa. Asian t\u00e4rkeys ja ajankohtaisuus on kyll\u00e4 havaittu ja 27 prosenttia Business Finlandin asiakasyrityksist\u00e4 n\u00e4kee, ett\u00e4 kest\u00e4v\u00e4 kehitys on heill\u00e4 strategian ja liiketoiminnan ytimess\u00e4. L\u00e4hes kaikki tunnistavat teemaan liittyv\u00e4n liiketoimintapotentiaalin, mutta noin 80 prosenttia my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kest\u00e4v\u00e4n kehityksen liitt\u00e4misess\u00e4 liiketoimintaan on haasteita. (Business Finland 2022).<\/p>\n<h2>Kest\u00e4vyysraportointi on se kaivattu ty\u00f6kalu<\/h2>\n<p>Vastuullisuus termin\u00e4 ja raportoinnin kohteena on j\u00e4\u00e4nyt melko ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4iseksi. Uusi kest\u00e4vyysraportointistandardi (ESRS) m\u00e4\u00e4rittelee hyvin tarkasti, mit\u00e4 yrityksen tulee kest\u00e4vyystoimistaan kertoa ja miten.<\/p>\n<p>Jos yrityksilt\u00e4 kysyy mielipiteit\u00e4 uudesta standardista (ESRS), l\u00e4htee keskustelu r\u00f6nsyilem\u00e4\u00e4n byrokratiasta kohti valtavaa ty\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Kyll\u00e4 ja kyll\u00e4: molempia on luvassa. On kuitenkin kaikkien etu, ett\u00e4 yritysten toimintaa voidaan arvioida my\u00f6s t\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta. Suuret yritykset m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t pelis\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 markkinoilla.<\/p>\n<p>Arvoketjujen kautta vy\u00f6rytett\u00e4v\u00e4t vastuut aiheuttavat kritiikki\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyvien kustannusten ja ty\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4n vuoksi. Pit\u00e4\u00e4 kuitenkin muistaa, ett\u00e4 raportointivelvollisuuden ulkopuolelle j\u00e4\u00e4 noin 90 prosenttia yrityksist\u00e4. Jos niiden toimintaa ei mill\u00e4\u00e4n tavalla ohjata, j\u00e4\u00e4v\u00e4t saavutettavat tulokset yh\u00e4 melko vaatimattomiksi.<\/p>\n<p>Kest\u00e4vyysraportointistandardin tavoitteena on kannustaa yrityksi\u00e4 vihre\u00e4n siirtym\u00e4n toimenpiteisiin. Se on ty\u00f6kalu kest\u00e4vyystoimenpiteiden johtamiseen, kilpailu- ja muutoskyvyn yll\u00e4pit\u00e4miseen Tulostuva raportti on julkinen dokumentti. Julkinen raportti tekee n\u00e4kyv\u00e4ksi yrityksen kest\u00e4vyystoimenpiteet ja niiden tulokset.<\/p>\n<p>Toisaalta raportointiprosessin ytimess\u00e4 oleva kaksoisolennaisuus toimii yrityskehitt\u00e4misen ty\u00f6kaluna. Kaksoisolennaisuus tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 yritys arvio vuorovaikutussuhdettaan ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja yhteis\u00f6\u00f6n. Arviointia tehd\u00e4\u00e4n toimintaymp\u00e4rist\u00f6n vaikutuksista strategiaan ja liiketoimintamalliin sek\u00e4 n\u00e4iden vaikutuksista ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. (EU 2023)<\/p>\n<p>T\u00e4t\u00e4 vuorovaikutussuhdetta tarkastellaan kest\u00e4vyyden elementtien (ESG) n\u00e4k\u00f6kulmista. Jos vaikutus on oleellinen lyhyell\u00e4 tai pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4, t\u00e4ytyy se raportoida, muodostaa prosessi vaikutusten kontrollointiin sek\u00e4 asettaa tavoitteet t\u00e4lle prosessille.<\/p>\n<h2>Lopuksi<\/h2>\n<p>Yritykset ovat tehneet paljon t\u00f6it\u00e4 vastuullisuudestaan eteen. Ongelmana on ollut p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4tt\u00f6myys tai kest\u00e4v\u00e4n kehityksen kannalta v\u00e4\u00e4r\u00e4t p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t. Uusi direktiivi asettaa vaatimuksia viestinn\u00e4lle ja nostaa esiin kest\u00e4vyystoimenpiteiden vaikuttavuuden.<\/p>\n<p>Velvoittavuuden lis\u00e4ksi raportoinnin prosessi ohjaa yritykset pohtimaan vuorovaikutussuhdettaan ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja toiminnan vaikutusten analyysiin. T\u00e4m\u00e4 tarkastelu ja vaikutusten systemaattinen korjaaminen on ehk\u00e4 se ty\u00f6kalu, jolla kest\u00e4v\u00e4n kehitys tulee osaksi yritysten liiketoimintamalleja ja strategiaa. Prosessi l\u00e4htee liikkeelle EU:n tasolla 2024 ja se tulee muuttamaan niin strategiaprosesseja kuin toiminnasta viestimist\u00e4kin, toivottavasti kest\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4n suuntaan.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><em>Artikkelin on kirjoittanut Nelly Korteniemi ja se on julkaistu alunperin osana Lapin ammattikorkeakoulun Pohjoisen Tekij\u00e4t -blogisarjaa.<\/em><\/p>\n<h2>L\u00e4hteet<\/h2>\n<p>Alliance for Corporate Transparency 2020. 2019 Research Report An analysis of the sustainability reports of 1000 companies pursuant to the EU Non-Financial Reporting Directive. Osoitteessa https:\/\/www.allianceforcorporatetransparency.org . Viitattu 12.12.2023.<\/p>\n<p>Business Finland 2022. Pk-yrityksiss\u00e4 kolmanneksella liiketoimintastrategia perustuu kest\u00e4v\u00e4n kehityksen ymp\u00e4rille. Osoitteessa https:\/\/www.businessfinland.fi\/ajankohtaista\/uutiset\/tiedotteet\/2022\/kysely-pk-yrityksissa-kolmanneksella-liiketoimintastrategia-perustuu-kestavan-kehityksen-ymparille. Viitattu 30.11.2023<\/p>\n<p>EU 2023. Eurooppalaiset kest\u00e4vyysraportointistandardit \u2013 ensimm\u00e4inen osa. Osoitteessa https:\/\/ec.europa.eu\/info\/law\/better-regulation\/have-your-say\/initiatives\/13765-Eurooppalaiset-kestavyysraportointistandardit-ensimmainen-osa_fi. Viitattu 12.12.2023.<\/p>\n<p>G&amp;A 2023. Sustainability Reporting In Focus. Osoitteessa https:\/\/www.ga-institute.com\/research\/ga-research-directory\/sustainability-reporting-trends\/2023-sustainability-reporting-in-focus.html. Viitattu 12.12.2023.<\/p>\n<p>Gr\u00e4ber J. The pressure for regenerative economy. Osoitteessa https:\/\/impact-festival.earth\/en\/regenerative-economy\/<\/p>\n<p>Hahnkamper-Vandenbulcke N. 2021. Non-financial Reporting Directive Briefing. Osoitteessa https:\/\/www.europarl.europa.eu\/thinktank\/en\/document\/EPRS_BRI(2021)654213. Viitattu 12.12.2023<\/p>\n<p>Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2023. osoitteessa https:\/\/www.kkv.fi\/ajankohtaista\/tiedotteet\/vastuullinen-on-usein-markkinoinnissa-liian-epamaarainen-termi-aino-jaatelon-pakkausvaittamat-kuluttaja-asiamiehen-syynissa\/. Viitattu 30.11.2023<\/p>\n<p>Lehtonen 2021.Vastuullisuus ja kest\u00e4v\u00e4 kehitys \u2013 hellunen nuoripari. Osoitteessa https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2021\/03\/31\/vastuullisuus-ja-kestava-kehitys-hellunen-nuoripari\/. Viitattu 12.12.2023<\/p>\n<p>Pihlst\u00f6rm S. 2021. Arvot, p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t ja vastuullisuus. Teoksessa Vastuullinen viestint\u00e4. PROCOMMA ACADEMIC 2021. Osoitteessa https:\/\/doi.org\/10.31885\/2021.00001.<\/p>\n<p>Ramm-Schmidt M 2023. Pelastuuko maailma nykymenolla vai onko vastuullisuus rikki?. osoitteessa https:\/\/fibsry.fi\/uutishuone\/blogit\/pelastuuko-maailma-nykymenolla-vai-onko-vastuullisuus-rikki\/. Viitattu 14.11.2023<\/p>\n<p>THL 2023. Terve Suomi -tutkimus: Huoli ilmastonmuutoksesta on yleist\u00e4, ja moni tekee kest\u00e4vi\u00e4 valintoja arjessaan. Osoitteessa https:\/\/thl.fi\/fi\/-\/terve-suomi-tutkimus-huoli-ilmastonmuutoksesta-on-yleista-ja-moni-tekee-kestavia-valintoja-arjessaan. Viitattu 14.1.22023<\/p>\n<p>United Nations 2023: The Sustainable Development Goals Report 2023: Special editionTowards Rescue Plan for People and Planet. DESA. Osoitteessa unstats.un.org\/sdgs\/report\/2023\/The-Sustainable-Development-Goals-Report-2023.pdf. Viitattu 14.12.2023<\/p>\n<p>Winston, Andrew S.2019. The World in 2030: Nine Megatrends to Watch. MIT Sloan Management view. BlogsMassachusetts Institute of Technology, Cambridge, MA. May.<\/p>\n<p>[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section]<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Nelly Korteniemi &nbsp; Vastuullisuus ja siit\u00e4 viestiminen trendaavat nyt yritysmaailmassa. Yrityksi\u00e4 kannustaa vastuullisuustoimenpiteisiin yritysjohdon motivaatio, sidosryhmilt\u00e4 tuleva paine ja tietenkin asiakkaat. Yhdysvalloissa suurista p\u00f6rssilistatuista yrityksist\u00e4 jo 98 prosenttia tekee ESG-raportointia eli raportoi suhdettaan ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n, yhteis\u00f6\u00f6n ja liiketoimintatapaan. (G&amp;A 2023) EU julkaisi vapaaehtoisuuteen perustuvan vastuullisuusraportoinnin direktiivin (NFRD) 2014. Kyseisen direktiivin kohderyhm\u00e4st\u00e4 95 prosenttia julkaisee raporttia s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti. [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":46936,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_et_pb_use_builder":"on","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":"","footnotes":""},"categories":[8],"tags":[],"class_list":["post-522","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogitekstit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/kestavaliiketoiminta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/522","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/kestavaliiketoiminta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/kestavaliiketoiminta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/kestavaliiketoiminta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46936"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/kestavaliiketoiminta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=522"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/kestavaliiketoiminta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/522\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":581,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/kestavaliiketoiminta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/522\/revisions\/581"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/kestavaliiketoiminta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=522"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/kestavaliiketoiminta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=522"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/kestavaliiketoiminta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=522"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}