[et_pb_section fb_built=”1″ _builder_version=”4.27.2″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_row _builder_version=”4.27.2″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.27.2″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.27.2″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Yhteinen eurooppalainen kest\u00e4vyysraportointidirektiivi (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD<\/em>) vaikuttaa yritysten kest\u00e4vyysty\u00f6h\u00f6n monella tavoin vuodesta 2024 alkaen. Direktiivin my\u00f6t\u00e4 yh\u00e4 suurempi joukko eurooppalaisia yrityksi\u00e4 on velvoitettuja raportoimaan kest\u00e4vyysty\u00f6st\u00e4\u00e4n. Direktiivin mukaisen raportoinnin aloittavat suuryritykset, mutta jo 2025 mukaan tulevat yritykset, jotka t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kaksi seuraavista kriteereist\u00e4: henkil\u00f6kuntaa 250, liikevaihto 50 miljoonaa ja tase 25 miljoonaa. Direktiivin mukainen raportointi perustuu eurooppalaisiin kest\u00e4vyysraportointistandardeihin (European Sustainability Reporting Standards, ESRS<\/em>). (Euroopan komissio 2024).<\/p>\n CSRD-direktiivin mukaisen raportoinnin perusta on kaksoisolennaisuusanalyysissa. Analyysi ohjaa raportoinnin prosessia l\u00e4pi E (Environment), S (Social), G (Governance) -teemojen ja auttaa tunnistamaan yrityksen toiminnalle olennaiset kest\u00e4vyysteemat. Kest\u00e4vyysraportointiprosessi tuottaa laajasti analysoitua tietoa yrityksen toiminnasta, jota voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 liiketoiminnan kehitt\u00e4misess\u00e4 ja yrityksen vastuullisuusty\u00f6n priorisoimisessa. Pelk\u00e4n raportin laatimisen sijaan prosessi olisikin hyv\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 esimerkiksi mahdollisuutena tunnistaa liiketoimintaan liittyvi\u00e4 riskej\u00e4 ja mahdollisuuksia kest\u00e4vyysty\u00f6n viitekehyksess\u00e4.<\/p>\n <\/p>\n Kaksoisolennaisuusanalyysiss\u00e4 yritys tarkastelee vaikutuksiaan kahdesta eri n\u00e4k\u00f6kulmasta: taloudellisen olennaisuuden ja vaikutusten olennaisuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta. Taloudellinen olennaisuus viittaa niihin kest\u00e4vyysseikkoihin, jotka voivat vaikuttaa suoraan yrityksen taloudelliseen suorituskykyyn tai asemaan. Vaikutuksen olennaisuus puolestaan keskittyy siihen, miten yrityksen toiminta vaikuttaa ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja ihmisiin. Puhutaan siis kest\u00e4vyysseikkojen vaikutuksesta yritykseen ja yritystoiminnan vaikutuksista ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja yhteis\u00f6ihin.\u00a0 Olennaisuusanalyysi on laaja, sill\u00e4 kest\u00e4vyysseikkojen olennaisuutta on tarkasteltava suoraan yrityksen toimintaan liittyen, mutta my\u00f6s laajemmin sen arvoketjun l\u00e4pi. (EFRAG 2024).<\/p>\n <\/p>\n [\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row _builder_version=”4.27.2″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.27.2″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/kestavaliiketoiminta\/files\/2024\/11\/Kaksoisolennaisuus2.png” title_text=”Kaksoisolennaisuus2″ _builder_version=”4.27.2″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row _builder_version=”4.27.2″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.27.2″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.27.2″ _module_preset=”default” hover_enabled=”0″ global_colors_info=”{}” sticky_enabled=”0″]<\/p>\n Kaksoisolennaisuusanalyysiin panostaminen ja sen dokumentointi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 my\u00f6s kest\u00e4vyysraportin luotettavuuden kannalta. Olennaisuusanalyysin prosessin kuvaaminen toimii t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 ty\u00f6kaluna tilintarkastajille kest\u00e4vyysraportin tarkastuksessa. Kun kaksoisolennaisuusanalyysi on tehty perusteellisesti, se antaa vankan pohjan kest\u00e4vyysraportoinnille ja varmistaa, ett\u00e4 yrityksen vastuullisuustoimet ovat linjassa sen strategisten tavoitteiden kanssa.<\/p>\n <\/p>\n Kaksoisolennaisuuden analysointiin liittyy useita haasteita. Yhten\u00e4 haasteena on raportoinnin moniulotteisuus. Esimerkiksi taloudellisen olennaisuuden osalta kest\u00e4vyysseikkoja on pidett\u00e4v\u00e4 olennaisina my\u00f6s silloin, jos ne aiheuttavat riskej\u00e4 ja mahdollisuuksia, joilla voidaan olettaa pitk\u00e4ll\u00e4 ja keskipitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 olevan vaikutusta taloudelliseen asemaan. Todellisten sen hetkisten vaikutusten lis\u00e4ksi mukaan tulee siis mahdollisuudet ja riskit sek\u00e4 ajallinen ulottuvuus. Lis\u00e4ksi ESRS-standardit vaativat, ett\u00e4 yritykset tarkastelevat vaikutusten laaja-alaisuutta, mittakaavaa sek\u00e4 vaikutuksen korjaamattomuuden luonnetta.<\/p>\n Toinen merkitt\u00e4v\u00e4 haaste on olennaisuusanalyysin prosessi. Itse kest\u00e4vyysseikoille ESRS asettaa selke\u00e4t m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4t. Sen sijaan standardit eiv\u00e4t tarkkaan m\u00e4\u00e4rittele kuinka olennaisuusanalyysin prosessi tulisi toteuttaa. T\u00e4m\u00e4 antaa yrityksille joustavuutta muotoilla arviointiprosessi sopivaksi omiin tarpeisiin, mutta tuo samalla riskin liian monimutkaisista tai raskaista analyysiprosesseista. Yritykset voivat rakentaa j\u00e4rjestelmi\u00e4, joissa jokainen kest\u00e4vyysseikka pisteytet\u00e4\u00e4n laaja-alaisuuden, mittakaavan ja korjaamattomuuden perusteella. T\u00e4m\u00e4 voi johtaa hyvinkin suuriin tietom\u00e4\u00e4riin ja monimutkaisuuteen.<\/p>\n Kolmantena haasteena on analyysiprosessin subjektiivisuus. Vaikka pisteytysj\u00e4rjestelm\u00e4t ja m\u00e4\u00e4r\u00e4lliset mittarit voivat auttaa prosessin hallinnassa, on analyysissa aina mukana yrityksen oma n\u00e4kemys asioista. Erityisesti sellaiset seikat, jotka eiv\u00e4t nouse selviksi raportoitaviksi asioiksi olennaisuusanalyysissa voivat helposti j\u00e4\u00e4d\u00e4 ep\u00e4olennaisten asioiden joukkoon, vaikka todellisuudessa n\u00e4in ei olisi.<\/p>\n Kaksoisolennaisuusanalyysin p\u00e4\u00e4tavoitteena on varmistaa, ett\u00e4 yritys raportoi kattavasti kaikista merkitt\u00e4vist\u00e4 kest\u00e4vyysasioista. T\u00e4m\u00e4 ei ole ainoastaan t\u00e4rke\u00e4\u00e4 l\u00e4pin\u00e4kyvyyden vuoksi vaan my\u00f6s sidosryhmien tiedottamiseksi. Kattavan raportoinnin perusteella sidosryhm\u00e4t voivat tehd\u00e4 p\u00e4\u00e4telmi\u00e4 yrityksen toiminnan vaikutuksista ja vastuullisuudesta. Raportoinnin kattavuuden puutteet voivat heikent\u00e4\u00e4 sidosryhmien luottamusta ja vaikuttaa heid\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoonsa. Onkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 yritykset eiv\u00e4t j\u00e4t\u00e4 olennaisia asioita huomiotta tai ala-arvioi niiden merkityst\u00e4. T\u00e4llainen l\u00e4pin\u00e4kyvyys on olennainen osa vastuullista liiketoimintaa ja kest\u00e4vyysraportointia.<\/p>\n <\/p>\n Yhteenvetona voidaan todeta, ett\u00e4 kaksoisolennaisuusanalyysi on t\u00e4rke\u00e4 ja keskeinen osa kest\u00e4vyysraportointia auttaen yrityksi\u00e4 tunnistamaan olennaisia kest\u00e4vyysseikkoja. Vaikka prosessi voi olla haastava, sen asianmukainen toteutus takaa, ett\u00e4 raportointi on kattavaa ja vastaa sidosryhmien odotuksia. Kest\u00e4vyysraportointiin panostamalla yritykset voivat osoittaa sitoutumisensa kest\u00e4v\u00e4\u00e4n liiketoimintaan.<\/p>\n Kest\u00e4vyysraportointi, sen vaikutukset ja menetelm\u00e4t ovat varsinkin pk-yrityksille viel\u00e4 varsin uusi asia. Vaikka CSRD-direktiivi koskee suoraan vain suuria yrityksi\u00e4, ylt\u00e4\u00e4 sen vaikutus esimerkiksi alihankintaverkostojen kautta my\u00f6s pienempiin yrityksiin. Pk-yritysten kilpailukyvyn ja toimintaedellytysten kannalta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 yrityksille on tarjolla helppok\u00e4ytt\u00f6isi\u00e4 ja ilmaisia ty\u00f6kaluja heid\u00e4n kest\u00e4vyysty\u00f6ns\u00e4 ja kest\u00e4vyysraportoinnin tueksi. Lapin ammattikorkeakoulun\u00a0<\/span>Kest\u00e4vyysraportointi ja kest\u00e4v\u00e4 kehitys liiketoiminnassa<\/em>\u00a0<\/span>-hanke pyrkii vastaamaan juuri t\u00e4h\u00e4n tarpeeseen. Vaikeaselkoisen direktiivin ja standardien pureskelu ty\u00f6kaluiksi, raportointiprosessin kuvaaminen sek\u00e4 tiedon tuottaminen kest\u00e4vyysraportoinnista, tukevat yrityksi\u00e4 liiketoiminnan kehitt\u00e4misess\u00e4 kest\u00e4v\u00e4mm\u00e4lle pohjalle.<\/p>\n EFRAG IG 1: Materiality Assessment Implementation Guidance. Viitattu 22.10.2024\u00a0<\/span>https:\/\/www.efrag.org\/sites\/default\/files\/sites\/webpublishing\/SiteAssets\/IG%201%20Materiality%20Assessment_final.pdf<\/a><\/p>\nMik\u00e4 kaksoisolennaisuus?<\/h2>\n
Haasteet kaksoisolennaisuusanalyysissa<\/h2>\n
Yrityksille tukea kest\u00e4vyysraportointiin<\/h2>\n
L\u00e4hteet:<\/h2>\n