{"id":699,"date":"2025-03-31T00:10:45","date_gmt":"2025-03-30T21:10:45","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/kestavaliiketoiminta\/?p=699"},"modified":"2025-03-31T00:11:25","modified_gmt":"2025-03-30T21:11:25","slug":"johdatus-kestavaan-liiketoimintaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/kestavaliiketoiminta\/2025\/03\/31\/johdatus-kestavaan-liiketoimintaan\/","title":{"rendered":"Johdatus kest\u00e4v\u00e4\u00e4n liiketoimintaan"},"content":{"rendered":"

[et_pb_section fb_built=”1″ theme_builder_area=”post_content” _builder_version=”4.27.4″ _module_preset=”default”][et_pb_row _builder_version=”4.27.4″ _module_preset=”default” theme_builder_area=”post_content”][et_pb_column _builder_version=”4.27.4″ _module_preset=”default” type=”4_4″ theme_builder_area=”post_content”][et_pb_text _builder_version=”4.27.4″ _module_preset=”default” theme_builder_area=”post_content” hover_enabled=”0″ sticky_enabled=”0″]<\/p>\n

\n

Nelly Korteniemi<\/em><\/p>\n

<\/em><\/p>\n<\/section>\n

Yritystoiminnan arviointi\u00a0<\/h2>\n

Yritysten toimintaa on totuttu arvioimaan niiden taloudellisen menestyksen perusteella. Toimintaymp\u00e4rist\u00f6 on kuitenkin muuttunut ja vaatimukset yritystoiminnalle sen mukana. Taloudellisen menestyksen rinnalle on tullut toiminnan vaikutusten arviointi, jota tehd\u00e4\u00e4n vastuullisuuden ja kest\u00e4vyyden n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n

N\u00e4it\u00e4 kahta termi\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n usein toistensa synonyymein\u00e4, mutta t\u00e4ysin samaa asiaa ne eiv\u00e4t kuitenkaan tarkoita. Sek\u00e4 vastuullisuus ja kest\u00e4vyys ovat melko laajoja ilmi\u00f6it\u00e4 ja sen vuoksi niit\u00e4 on yritysmaailmassa rajattu k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4\u00e4n talous, ymp\u00e4rist\u00f6, ihmiset ja liiketoimintatapa. N\u00e4ist\u00e4 teemoista k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kirjainlyhennett\u00e4 ESG (Environmental, Social, ja Governance).\u00a0\u00a0<\/p>\n

 <\/p>\n

Vastuullisuuden l\u00e4ht\u00f6kohdat\u00a0<\/h2>\n

Vastuullisuus tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 pohditaan, mik\u00e4 on oikein ja v\u00e4\u00e4rin. T\u00e4t\u00e4 pohdintaa ohjaavat arvot, jotka m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t sen, kuinka pitk\u00e4lle ollaan valmiita menem\u00e4\u00e4n menestymisen vuoksi. Yritys voi melko vapaasti valita p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4ns\u00e4 ja tapansa toimia, mutta lopulta se on vastuussa toimintansa vaikutuksista eri sidosryhmille. (Pihlstr\u00f6m S. 2021 s. 141\u2013145.) Joskus yrityksen arvot antavat my\u00f6den toimia lain rajojen ulkopuolella. Arvojen joustavuudesta esimerkki on marjanpoimijoihin Suomessa kohdistuneet ihmisoikeusrikkomukset. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa yrityksen ovat asettaneet vastuuseen oikeuslaitos, marjanpoimijat ja marjoja ostaneet yritykset. (Rossvall 2023.)\u00a0<\/p>\n

Edellinen on esimerkki my\u00f6s siit\u00e4, ett\u00e4 sidosryhm\u00e4t reagoivat asioihin eri tavoin: Osa yhteisty\u00f6kumppaneista odottaa oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 ja osa on lopettanut yhteisty\u00f6n heti asian tultua julki. Oikea ja v\u00e4\u00e4r\u00e4 voivat riippua my\u00f6s katsantokannasta. T\u00e4st\u00e4 ajankohtainen esimerkki on Rovaniemell\u00e4 viime aikoina k\u00e4yty keskustelu Airbnb-majoittamisesta: Majoittajat saavat paremman tuoton asunnoistaan, hotelleille t\u00e4m\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4ytyy ep\u00e4tasapuolisena kilpailuna, paikallisille nousevina vuokrina, heikkoina vuokra-asuntomarkkinoina ja asukkaille erilaisina h\u00e4iri\u00f6in\u00e4. (Auvinen & Kukko-Liedes 2024, Rytk\u00f6nen 2025.) Kuka t\u00e4ss\u00e4 keskustelussa on oikeassa ja kuka v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4?\u00a0\u00a0<\/p>\n

Yrityksen toiminta on vastuullista silloin, kun se etuk\u00e4teen ottaa huomioon toimintansa vaikutukset ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n yhteiskuntaan. Vastuullinen yritys kunnioittaa ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 ja v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin noudattaa lakeja ja sopimuksia. Yleens\u00e4 kuitenkin ajatellaan, ett\u00e4 vastuullinen yritys toimii paremmin kuin mit\u00e4 laki vaatii. (Suomen Yritt\u00e4j\u00e4t) Ty\u00f6suhdepy\u00f6r\u00e4t ja kulttuurietu ovat t\u00e4llaisia vapaaehtoisuuteen perustuvia etuja, joita yritykset voivat tarjota ty\u00f6ntekij\u00f6illeen.\u00a0\u00a0\u00a0<\/p>\n

\"\"<\/figure>\n

\u00a0Kuva 1. Vastuullisuuden ja kest\u00e4vyyden ero.\u00a0<\/p>\n

 <\/p>\n

Kest\u00e4v\u00e4 kehitys on toimintaa\u00a0<\/h2>\n
\n
\n

Kest\u00e4v\u00e4 kehitys on kehityst\u00e4, joka tyydytt\u00e4\u00e4 nykyhetken tarpeet\u00a0\u00a0vaarantamatta tulevien sukupolvien kyky\u00e4 tyydytt\u00e4\u00e4 omia tarpeitaan.<\/p>\n

Gro Harlem Brundtland 1987 YK<\/cite><\/p>\n<\/blockquote>\n<\/section>\n

 <\/p>\n

Kun siirryt\u00e4\u00e4n eettisist\u00e4 pohdinnoista yrityksen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tekemiseen, voimme alkaa puhua kest\u00e4v\u00e4st\u00e4 kehityksest\u00e4. Se on l\u00e4hinn\u00e4 strateginen ilmi\u00f6. Strategialla tarkoitetaan t\u00e4ss\u00e4 ohjattua ja jatkuvaan muutokseen pyrkiv\u00e4\u00e4 toimintaa, jossa ymp\u00e4rist\u00f6, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon. T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 systeemi\u00e4, jossa toiminnalle asetetaan mitattavia tavoitteita ja toimenpiteiden vaikuttavuutta seurataan. (Hahn & Tampe2022 s. 461.)<\/p>\n

Toiminnan p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 kutsutaan usein visioksi ja sit\u00e4 kohti edet\u00e4\u00e4n ennalta m\u00e4\u00e4ritellyn suunnitelman eli strategian mukaisesti. Kest\u00e4v\u00e4 kehitys yrityksen visiona tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 pyrkimyksen\u00e4 on kest\u00e4v\u00e4\u00e4n talouteen siirtyminen ja tuolloin toiminnassa otetaan huomioon vaikutukset ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja ihmisiin.\u00a0\u00a0<\/p>\n

Esimerkiksi EU:n kest\u00e4v\u00e4 kehityksen visio on ilmastoneutraalius 2050 ja t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa mittarina toimivat kasvihuonep\u00e4\u00e4st\u00f6t.\u00a0\u00a0<\/p>\n

 <\/p>\n

Nopea vilkaisu per\u00e4peiliin\u00a0<\/h2>\n

Jotta ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 vastuullisuuden ja kest\u00e4vyyden nykyisen painoarvon, pit\u00e4\u00e4 vilkaista hieman taaksep\u00e4in. Yritysmaailman tietyt toimintatavat ovat n\u00e4in j\u00e4lkik\u00e4teen tarkasteltuna kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 ja p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t palvelleet vain yritysten hyvinvointia.\u00a0\u00a0\u00a0<\/p>\n

Yritystoiminta on pitk\u00e4lti perustunut siihen, ett\u00e4 on otettu raaka-aine, tehty siit\u00e4 tuote, myyty asiakkaalle ja lopulta asiakas on k\u00e4rr\u00e4nnyt tuotteen kaatopaikalle. T\u00e4t\u00e4 talousmallia kutsutaan lineaaritaloudeksi, joka on todella tuhlailevaa. Joidenkin laskelmien mukaan pystymme k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n uudelleen vain noin 10 prosenttia raaka-aineista (Isom\u00e4ki R. 2021).<\/p>\n

Toisin p\u00e4in ajateltuna me siis viemme sinne kaatopaikalle 90 prosenttia raaka-aineista. Hyv\u00e4 esimerkki on litiumakut. Niiden raaka-aineista saadaan Euroopassa kierr\u00e4tetty\u00e4 vuoteen 2030 menness\u00e4 noin 10\u201330 prosenttia. Menet\u00e4mme siis prosessissa harvinaisia maametalleja, joita ei kaiveta eik\u00e4 kierr\u00e4tet\u00e4 Euroopassa ollenkaan.\u202f(Aukia 2021.) T\u00e4t\u00e4 kannattaa mietti\u00e4, sill\u00e4 kehittelemme koko ajan lis\u00e4\u00e4 tuotteita, joissa on litiumakku. Hyv\u00e4n\u00e4 esimerkkin\u00e4 t\u00e4st\u00e4 ovat s\u00e4hk\u00f6py\u00f6r\u00e4t ja -potkulaudat. Molemmat kulkuv\u00e4lineit\u00e4, jotka aiemmin liikkuivat lihasvoimalla.\u00a0\u00a0\u00a0<\/p>\n

Suomessa vietet\u00e4\u00e4n ylikulutusp\u00e4iv\u00e4\u00e4 huhtikuun alkupuolella. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 suomalaiset ovat tuossa vaiheessa kuluttaneet laskennallisen osansa vuoden raaka-aineista. Me siis olemme yksi tuhlailevin kansa maailmassa. Nykyinen toimintatapamme aiheuttaa ilmastonmuutosta, luontokatoa ja sosiaalisia ongelmia. (Toiskallio 2024.)<\/p>\n

Vaikka me monesti osoitamme syytt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 sormella Kiinaa, kannattaa peiliin vilkaista t\u00e4\u00e4ll\u00e4kin. Kiinan viennist\u00e4 13 prosenttia tulee Eurooppaan (Bofit 2024). Viime aikoina olemme oikein innostuneet tilaamaan pikkunippeleit\u00e4 lentorahdilla suoraa Kiinasta, kun Temu on ly\u00f6nyt l\u00e4pi Suomen markkinoilla. Uutisista p\u00e4\u00e4tellen meill\u00e4 on t\u00e4h\u00e4n asti ollut valtava pula hatuista ja p\u00e4\u00e4hineist\u00e4, sill\u00e4 olemme tilanneet niit\u00e4 yli kaksi miljoonaa kappaletta viime vuonna. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 noin 40 prosentilla suomalaisista on p\u00e4\u00e4ss\u00e4\u00e4n jonkinlainen Temu-p\u00e4\u00e4hine. (Koskela 2025.)\u00a0<\/p>\n

 <\/p>\n

Ratkaisua voi hakea uudistuvista liiketoimintamalleista\u00a0<\/h2>\n

Luonnon monimuotoisuuden v\u00e4heneminen ja laajenevat sosiaaliset ongelmat haastavat my\u00f6s yritykset miettim\u00e4\u00e4n t\u00e4t\u00e4 tuhlailevaa toimintamallia. Yrityksen sis\u00e4inen n\u00e4k\u00f6kulma liittyy kustannustehokkuuteen, jonka voi suomentaa terveeksi pihiydeksi, itaruudeksi tai saituudeksi. Tuotot ovat parempia, jos ostopuolella pystyt\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4st\u00e4m\u00e4\u00e4n. Taloudellinen tehokkuus ei kuitenkaan en\u00e4\u00e4 riit\u00e4, vaan vaikutusten arvioinnista pit\u00e4\u00e4 siirty\u00e4 est\u00e4m\u00e4\u00e4n ja korjaamaan vahingot ja jopa uudistamaan toimintaymp\u00e4rist\u00f6\u00e4. (Gr\u00e4ber J.) Kest\u00e4v\u00e4 kehitys edellytt\u00e4\u00e4 liiketoimintamalleja, joissa yrityksen ja ymp\u00e4rist\u00f6n vuorovaikutus on tasapainossa.\u00a0 Yksi ratkaisu t\u00e4h\u00e4n on kiertotalouden tunnistetut liiketoimintamallit.\u00a0\u00a0<\/p>\n

Kiertotalousajattelun ytimess\u00e4 on tuotteiden ja materiaalien jakaminen, korjaaminen, uudelleenk\u00e4ytt\u00f6 ja kierr\u00e4tys. N\u00e4ill\u00e4 tavoilla j\u00e4tett\u00e4 syntyy v\u00e4hemm\u00e4n ja raaka-aineet kiert\u00e4v\u00e4t taloudessa pitemp\u00e4\u00e4n. Raaka-ainekierron tehostaminen edellytt\u00e4\u00e4 tuotteiden suunnittelun, tuotantotavan ja k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n teknologian muutosta ja tehostamista. Kiertotalouden onkin arveltu tarjoavan mahdollisuuden parantaa ja yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 yrityksen kilpailukyky\u00e4, lis\u00e4t\u00e4 liiketoimintamahdollisuuksia ja luoda\u202fuusia ty\u00f6paikkoja. (Euroopan neuvosto)<\/p>\n

Sitra arvioi vuonna 2015, ett\u00e4 kiertotalous kasvattaisi bruttokansantuotetta 3 miljardia vuosittain vuoteen 2030 menness\u00e4 (Siren 2015). Vuonna 2022 Tilastokeskus kuitenkin kertoi, ett\u00e4 edistymme t\u00e4ss\u00e4 tavoitteessa, mutta todella paljon aiottua hitaammin. Kuluttaminen ei ole hidastunut, tuotteiden kierr\u00e4tysaste oli tuolloin alle EU:n keskiarvon ja materiaalien kierr\u00e4tysasteen kehitys matelee. Yritystasolla kehitys on kuitenkin ollut my\u00f6nteinen ja Suomi onkin ekoinnovaatioiden osalta Euroopan huippumaa. (Kaariaho & Pirtonen 2022.)\u00a0<\/p>\n

\"\"<\/figure>\n

Kuva 2. Lineaaritalous ja kiertotalous.\u00a0<\/p>\n

 <\/p>\n

Uudistuvat liiketoimintamallit k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4\u00a0<\/h2>\n

Termit lineaaritalous ja kiertotalous kaipaavat ehk\u00e4 hieman t\u00e4smennyst\u00e4 ja t\u00e4ss\u00e4 tuleekin esimerkkej\u00e4 niist\u00e4.\u00a0\u00a0<\/p>\n

Ensin esimerkki lineaaritaloudesta ja sen vaikutuksista. Pari vuotta sitten selvisi, ett\u00e4 esimerkiksi H&M l\u00e4hett\u00e4\u00e4 heille kierr\u00e4tykseen palautetut vaatteet Ghanaan. Edes siell\u00e4 huonolaatuiset ja k\u00e4ytetyt vaatteet eiv\u00e4t k\u00e4y kaupaksi, joten ne vied\u00e4\u00e4n kaatopaikalle. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 siis yritys ottaa puuvillaa, tekee siit\u00e4 paidan, myy sen ja l\u00e4hett\u00e4\u00e4 k\u00e4ytettyn\u00e4 Ghanaan, jossa se vied\u00e4\u00e4n kaatopaikalle. H&M ei ole ainoa kehitysmaihin vaatetta viev\u00e4 yritys ja j\u00e4tevaatteet ovatkin muodostaneet ymp\u00e4rist\u00f6ongelman.\u00a0 (Mustonen 2022.) Ymp\u00e4rist\u00f6ongelman lis\u00e4ksi t\u00e4m\u00e4 toimintamalli lamaannuttaa alueiden omaa tekstiiliteollisuutta ja aiheuttaa sen vuoksi sosiaalisia ongelmia.\u00a0\u00a0\u00a0<\/p>\n

Asioita voi tehd\u00e4 my\u00f6s toisin.\u00a0<\/span>Orgin by Ocean<\/a>\u00a0<\/span>ker\u00e4\u00e4 rehev\u00f6ityneist\u00e4 vesist\u00f6ist\u00e4 lev\u00e4\u00e4 eli puhdistaa vesist\u00f6j\u00e4 liikakasvusta. Tuosta lev\u00e4st\u00e4 se tekee l\u00e4\u00e4keteollisuuden sideainetta sek\u00e4 vaateteollisuuteen v\u00e4riainetta.\u00a0\u00a0<\/p>\n

Oululainen j\u00e4tehuolto\u00a0<\/span>Hauru Oy<\/a>\u00a0<\/span>on v\u00e4hitellen vaihtanut kaikki j\u00e4teautonsa biokaasulla k\u00e4yviksi.\u00a0 Lis\u00e4ksi se on j\u00e4rkeist\u00e4nyt j\u00e4teastioiden tyhjent\u00e4mist\u00e4 ja ajoreittej\u00e4\u00e4n mobiilisovelluksen avulla. Biokaasuautot ovat oululaiselle j\u00e4tealan toimijalle nappivalinta, sill\u00e4\u00a0<\/span>Gasum Oy<\/a>\u00a0<\/span>tuottaa Oulussa yrityksen laitokselle tuomasta bioj\u00e4tteest\u00e4 tuon kaasun.\u00a0\u00a0<\/p>\n

Omistajuudenmuutos on ehk\u00e4 sanana outo, mutta liiketoimintamallina se on jo melko vanha. Aina ei ole pakko omistaa tuotetta vaan voimme vuokrata sen. Hiihtokeskuksissa voi jo harrastaa milloin mit\u00e4kin vuokraamalla sukset, laudan, moottorikelkan ja tietenkin m\u00f6kin.\u00a0 Monella auton omistajalla auto seisoo pihalla ison ajan vuorokaudesta. Yksi auto riitt\u00e4\u00e4 useammalle k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4lle ja yhteisk\u00e4ytt\u00f6autoja onkin saatavilla ainakin isoissa kaupungeissa. Opiskelijoille niit\u00e4 Rovaniemell\u00e4 tarjoaa\u00a0<\/span>DAS<\/a>.\u00a0\u00a0<\/p>\n

Jakelualustat mahdollistavat juuri tuollaisen vajaak\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevan omaisuuden jakamisen. Hyv\u00e4 esimerkki t\u00e4st\u00e4 on\u00a0<\/span>Airbnb,<\/a>\u00a0<\/span>jonka haasteita tuolla aikaisemmin aukaistiin. Airbnb on nyt myrskynsilm\u00e4ss\u00e4, mutta jakelualusta voi toimia my\u00f6s tehokkaasti ja kaikkia osapuolia palvellen.\u00a0<\/span>ResQ Club<\/a>\u00a0<\/span>v\u00e4litt\u00e4\u00e4 kauppojen ja ravintoloiden ylij\u00e4\u00e4m\u00e4ruokaa alennuksella kuluttajille. H\u00e4vikki pienenee ja kuluttaja saa edullisesti laadukasta ruokaa.\u00a0\u00a0<\/p>\n

Lis\u00e4\u00e4 n\u00e4it\u00e4 esimerkkej\u00e4 l\u00f6ytyy Sitran sivulta\u00a0<\/span>Kiertotalouden kiinnostavimmat 2.0<\/a>\u00a0<\/span>-listalta\u00a0<\/p>\n

 <\/p>\n

Uudistumisen edess\u00e4 olevat haasteet\u00a0<\/h2>\n

Yrityksiin ja yritt\u00e4miseen kuuluu pitk\u00e4lti se, ett\u00e4 yrityksen pit\u00e4\u00e4 tuottaa elanto yritt\u00e4j\u00e4lle ja\/tai tuottoa omistajille. Yritysmaailman ajatteluun istuu melko huonosti tuottamattomat investoinnit. Esimerkiksi kiertotalous on edistynyt Suomessa hitaammin kuin viel\u00e4 2015 ajateltiin. Syit\u00e4 siihen voi olla useitakin.<\/p>\n

Ensimm\u00e4isen\u00e4 syy voi olla se, ett\u00e4 yritykset eiv\u00e4t viel\u00e4 usko kest\u00e4v\u00e4n liiketoiminnan taloudelliseen potentiaaliin. Toinen vaihtoehto on se, ett\u00e4 teemaa ei oikein viel\u00e4 tunneta varsinkaan pienemmiss\u00e4 yrityksiss\u00e4. Kolmantena pit\u00e4\u00e4 mainita se, ett\u00e4 yritykset eiv\u00e4t ehk\u00e4 ole edes halukkaita muuttamaan jo toimiviksi todettuja toimintamalleja, koska uudessa piilee usein riski.<\/p>\n

Nelj\u00e4nneksi t\u00e4ytyy nostaa se, ett\u00e4 sidosryhm\u00e4t eiv\u00e4t t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 ole vaatineet kovin \u00e4\u00e4nekk\u00e4\u00e4sti vastuullista ja kest\u00e4v\u00e4\u00e4 toimintaa. Viidenten\u00e4 ja viimeisen\u00e4 syyn\u00e4 voi olla arki. Vuosikymmenten tehostusty\u00f6 yrityksiss\u00e4 on luonut tilanteen, ett\u00e4 uudelle ei ole aikaa eik\u00e4 uudenlaista osaamista.\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0<\/p>\n

 <\/p>\n

L\u00c4HTEET\u00a0<\/h2>\n

Aukia J. 2021. Kierr\u00e4tysakut kaukana tulevaisuudessa. Osoitteessa\u00a0<\/span>https:\/\/www.loimu.fi\/verkkolehden-artikkeli\/kierratysakut-kaukana-tulevaisuudessa\/<\/a>. Viitattu 9.2.2025.\u00a0<\/p>\n

Auvinen A & Kukko-Liedes P. Yksinhuoltaja ei edes yll\u00e4ttynyt, kun vuokranantaja k\u00e4ski muuttaa \u2013 n\u00e4in Airbnb-bisnes on vallannut Rovaniemen. Osoitteessa\u00a0<\/span>https:\/\/yle.fi\/a\/74-20121183<\/a>. Viitattu 9.2.2025.\u00a0<\/p>\n

BOFIT 2024. Kiinan tavarakauppa Euroopan unionin kanssa kohtaa haasteita. Osoitteessa:\u00a0<\/span>https:\/\/www.bofit.fi\/fi\/seuranta\/viikkokatsaus\/2024\/vw202442_1\/<\/a>. Viitattu 9.2.2025.\u00a0<\/p>\n

Euroopan neuvosto. Kiertotalous. Osoitteessa\u00a0<\/span>https:\/\/www.consilium.europa.eu\/fi\/topics\/circular-economy\/<\/a>. Viitattu 8.2.2025.\u00a0<\/p>\n

Gr\u00e4ber J. The pressure for regenerative economy. Osoitteessa\u00a0<\/span>https:\/\/impact-festival.earth\/en\/regenerative-economy\/<\/a>. Viitattu 21.2.2025.\u00a0<\/p>\n

Hahn T & Tampe M. 2021. Strategies for regenerative business. Strategic Organization 2021, Vol. 19(3) 456\u2013\u00a0<\/p>\n

\u00a0477. Osoitteessa\u00a0<\/span>https:\/\/doi.org\/10.1177\/147612702097922<\/a>. Viitattu 9.2.2025.\u00a0<\/p>\n

Isom\u00e4ki R. 2021. Onko kiertotalous ratkaisu maailman suurimpiin ekologisiin ongelmiin? Osoitteessa\u00a0<\/span>https:\/\/www.materiaalitkiertoon.fi\/fi-FI\/Ajankohtaista\/Circblog\/Onko_kiertotalous_ratkaisu_maailman_suur(61629)<\/a>. Viitattu 8.2.2025.\u00a0<\/p>\n

Kaariaho T & Pirtonen H. 2022. Kiertotalous edistyy Suomessa hitaasti \u2013 merkitt\u00e4vimm\u00e4t askeleet kohti asetettuja tavoitteita ovat viel\u00e4 ottamatta. Osoitteessa\u00a0<\/span>https:\/\/stat.fi\/tietotrendit\/artikkelit\/2022\/kiertotalous-edistyy-suomessa-hitaasti-merkittavimmat-askeleet-kohti-asetettuja-tavoitteita-ovat-viela-ottamatta<\/a>. Viitattu 8.2.2025.\u00a0<\/p>\n

Koskela M. 2025. Temu r\u00e4j\u00e4ytti vuodessa pakettirallin \u2013 t\u00e4ss\u00e4 lista suomalaisten tilaamasta kr\u00e4\u00e4s\u00e4st\u00e4. Osoitteessa\u00a0<\/span>https:\/\/yle.fi\/a\/74-20142070-<\/a>. Viitattu 9.2.2025.\u00a0<\/p>\n

Mustonen E 2023. Aftonbladet: H&M osallisena Ghanan ymp\u00e4rist\u00f6katastrofiin. Osoitteessa\u00a0<\/span>https:\/\/www.is.fi\/taloussanomat\/art-2000009652584.html<\/a>. Viitattu 8.2.2025.\u00a0<\/p>\n

Pihlst\u00f6rm S. 2021. Arvot, p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t ja vastuullisuus. Teoksessa Vastuullinen viestint\u00e4. PROCOMMA ACADEMIC 2021. Osoitteessa\u00a0<\/span>https:\/\/doi.org\/10.31885\/2021.00001<\/a>.\u00a0 Viitattu 8.2.2025.\u00a0<\/p>\n

Rossvall M. 2023. Valio ja suuret kaupparyhm\u00e4t ovat edelleen ostaneet marjoja ihmiskaupasta ep\u00e4illyilt\u00e4 marjayrityksilt\u00e4 \u2013 Polarican toimitusjohtajan mukaan yrityksell\u00e4 ei ollut omia poimijoita t\u00e4n\u00e4 vuonna. Osoitteessa\u00a0<\/span>https:\/\/www.lapinkansa.fi\/valio-ja-suuret-kaupparyhmat-ovat-edelleen-ostanee\/6096136?utm_source=chatgpt.com<\/a>. Viitattu 9.2.2025.\u00a0<\/p>\n

Rytk\u00f6nen E. 2025. Hotelliketjut k\u00e4r\u00e4yttiv\u00e4t ammattimaisia lyhytvuokraajia Rovaniemell\u00e4. Osoitteessa\u00a0<\/span>https:\/\/yle.fi\/a\/74-20141690<\/a>. Viitattu 9.2.2025.\u00a0<\/p>\n

Siren I. 2015. Sitran selvitys: Kiertotaloudella 3 miljardia Suomelle. Osoitteessa\u00a0<\/span>https:\/\/yle.fi\/a\/3-8254281<\/a>. Viitattu 8.2.2025.\u00a0<\/p>\n

Suomen Yritt\u00e4j\u00e4t. Yritysvastuu. Osoitteessa\u00a0<\/span>https:\/\/www.yrittajat.fi\/tietopankki\/liiketoiminta\/yritysvastuu\/<\/a>. Viitattu 8.2.2025.\u00a0<\/p>\n

Toiskallio T. 2024. Suomen ylikulutusp\u00e4iv\u00e4 on t\u00e4n\u00e4\u00e4n \u2013 suomalaiset yksi maailman eniten kuluttavista kansoista. Osoitteessa\u00a0<\/span>https:\/\/wwf.fi\/uutiset\/2024\/04\/suomen-ylikulutuspaiva-on-tanaan-suomalaiset-yksi-maailman-eniten-kuluttavista-kansoista\/<\/a>. Viitattu 8.2.2025.\u00a0<\/p>\n

Kirjoittaja:<\/p>\n

Nelly Korteniemi, Lapin amk<\/p>\n

Artikkeli on alun perin julkaistu Lapin ammattikorkeakoulun Pohjoisen tekij\u00e4t \u2013\u00a0 asiantuntijablogissa 26.2.2025<\/em><\/p>\n

[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section]<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Nelly Korteniemi Yritystoiminnan arviointi\u00a0 Yritysten toimintaa on totuttu arvioimaan niiden taloudellisen menestyksen perusteella. Toimintaymp\u00e4rist\u00f6 on kuitenkin muuttunut ja vaatimukset yritystoiminnalle sen mukana. Taloudellisen menestyksen rinnalle on tullut toiminnan vaikutusten arviointi, jota tehd\u00e4\u00e4n vastuullisuuden ja kest\u00e4vyyden n\u00e4k\u00f6kulmasta. N\u00e4it\u00e4 kahta termi\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n usein toistensa synonyymein\u00e4, mutta t\u00e4ysin samaa asiaa ne eiv\u00e4t kuitenkaan tarkoita. Sek\u00e4 vastuullisuus ja kest\u00e4vyys […]<\/p>\n","protected":false},"author":4448,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_et_pb_use_builder":"on","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":"","footnotes":""},"categories":[8],"tags":[],"class_list":["post-699","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogitekstit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/kestavaliiketoiminta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/699","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/kestavaliiketoiminta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/kestavaliiketoiminta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/kestavaliiketoiminta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4448"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/kestavaliiketoiminta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=699"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/kestavaliiketoiminta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/699\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":703,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/kestavaliiketoiminta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/699\/revisions\/703"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/kestavaliiketoiminta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=699"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/kestavaliiketoiminta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=699"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/kestavaliiketoiminta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=699"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}