Kest\u00e4v\u00e4 liiketoiminta on yritysten toimintamalli, jossa ymp\u00e4rist\u00f6 ja yhteis\u00f6 huomioidaan niin yrityksen strategiassa kuin arjessakin talousajattelun rinnalla. Se on p\u00e4\u00e4otsikko ratkaisuille, joilla yritys vastaa toimintaymp\u00e4rist\u00f6n muutoksiin. N\u00e4it\u00e4 ratkaisuja ovat esimerkiksi kiertotalous ja vihre\u00e4 siirtym\u00e4. EU on Green Dealin my\u00f6t\u00e4 luonut laajan s\u00e4\u00e4ntelykehikon kest\u00e4vyystavoitteiden vauhdittamiseksi ja vastuuta niist\u00e4 on siirretty my\u00f6s yrityksille. Vaikka Omnibus-asetus on nyt jarruttamassa t\u00e4t\u00e4 kehityst\u00e4, ovat kest\u00e4vyysteemat nyt olennainen osa yrityskehitt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n
Suomi l\u00e4hti etenem\u00e4\u00e4n kest\u00e4vyysteemassa jo varhain ja tuolloin tavoitteeksi asetettiin profiloituminen kiertotalouden k\u00e4rkimaaksi. Se, mit\u00e4 saavutettiin, on ehk\u00e4 l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 k\u00e4rkisijaa strategiapapereiden laadinnassa. Valtioneuvoston selonteossa onkin todettu, ett\u00e4 kiertotalouden vaikutukset ja mahdollisuudet tunnetaan huonosti, teema ei ole valtavirtaistunut ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toteutus on j\u00e4\u00e4nyt pienen joukon toiminnaksi. (Valtioneuvosto 2024, 13.)<\/p>\n
Valtavirtaistuminen tarkoittaisi sit\u00e4, ett\u00e4 pienetkin yritykset l\u00e4htisiv\u00e4t aktiivisesti kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kest\u00e4v\u00e4\u00e4 liiketoimintaa. Kansantalouden strategiset linjaukset eiv\u00e4t juuri puhuttele yrityskentt\u00e4\u00e4, jossa 95 prosenttia y-tunnuksista kuuluu mikroyrityksille ja puolet liikevaihdosta syntyy yrityksiss\u00e4, joissa ty\u00f6skentelee alle 250 henke\u00e4 (Suomen Yritt\u00e4j\u00e4t). Valtavirtaistumista edist\u00e4isi se, jos pienten yritysten kest\u00e4vyystoiminnan taloudellisista vaikutuksista olisi enemm\u00e4n tietoa k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4.<\/p>\n
<\/p>\n
Kest\u00e4v\u00e4n liiketoiminnan suuri kuva<\/h3>\n
Kehitt\u00e4misen edellytyksen\u00e4 on raa\u2019an rehellinen analyysi nykytilasta. Jos t\u00e4m\u00e4 ep\u00e4onnistuu, kehitt\u00e4misty\u00f6 kohdentuu v\u00e4\u00e4riin asioihin. Sitra arvioi jo vuonna 2014, ett\u00e4 kiertotalouden vuotuinen kasvupotentiaali Suomelle olisi vuositasolla 1,5\u20132,5 miljardia euroa vuoteen 2030 menness\u00e4 (Sitra 2014, 3). Kiertotalous tarjoaa yrityksille kustannustehokkaan tavan vastata asiakkaiden tarpeisiin sek\u00e4 hallita ymp\u00e4rist\u00f6n liittyvi\u00e4 riskej\u00e4 ja muotoilla liiketoiminnasta kest\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4 (Sitra & Deloitte 2022, 5).<\/p>\n
Suomessa kiertotalouteen investoidaan 0,6 prosenttia BKT:st\u00e4, mik\u00e4 on hyvin l\u00e4hell\u00e4 EU:n keskiarvoa. K\u00e4yt\u00e4mme resursseja suhteellisen huolettomasti ja resurssitehokkuutemme on vain yksi, kun EU:ssa keskiarvon on 2,3. eli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 siis saamme huomattavasti v\u00e4hemm\u00e4n tuottoja materiaalitonnista kuin muut. Kiertotalousmateriaalien k\u00e4ytt\u00f6aste on laskenut vuosien 2014\u20132023 v\u00e4lill\u00e4 5,5 prosentista 2,4 prosenttiin (Eurostat). Kehitys ei ihan vastaa asetettuja tavoitteita. Materiaalitehokkuuden ja kierr\u00e4tysasteen piti tuplaantua vuoteen 2035 menness\u00e4 vuoden 2015 tasosta ja uusiutumattomien luonnonvarojen k\u00e4ytt\u00f6 palata tuolle tasolle (Valtioneuvosto 2024, 17). Puoliv\u00e4likatsaus osoittaa, ett\u00e4 resurssitehokkuudenmittari on jym\u00e4ht\u00e4nyt aloilleen ja kiertotalousmateriaalien k\u00e4ytt\u00f6aste suuntaa sinnikk\u00e4\u00e4sti alasp\u00e4in. Onneksi uusiutumattomien luonnonvarojen k\u00e4ytt\u00f6 on v\u00e4hentynyt l\u00e4hes 40 prosenttia.<\/p>\n
Toinen kest\u00e4vyysteema on vihre\u00e4 siirtym\u00e4, jolla viitataan muutokseen kohti ekologisesti kest\u00e4v\u00e4\u00e4 taloutta hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 v\u00e4h\u00e4hiilisi\u00e4 ja kiertotaloutta tukevia ratkaisuja (Lapin liitto). Elinkeinoel\u00e4m\u00e4n keskusliiton mukaan vihre\u00e4n siirtym\u00e4n 308 miljardin investointipotentiaalista pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n tuulivoiman rakentaminen on 193 miljardia ja datakeskukset 20 miljardia. Kiertotalouden edustaa vain 1,7 miljardin pottia (EK). N\u00e4ytt\u00e4\u00e4kin silt\u00e4, ett\u00e4 EK:n tulkinnan mukaan vihre\u00e4 siirtym\u00e4 on valtava rakennusprojekti. Toki t\u00e4m\u00e4 osaltaan voi olla askel kohti vihre\u00e4\u00e4 siirtym\u00e4\u00e4, mutta uudistumisen sijaan nojaamme rakennusalaan, jonka vaikutus kansantalouden tuottavuuteen on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 negatiivinen (Pohjola 2025, 43\u201345).<\/p>\n
<\/p>\n
Suuresta kuvasta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toimiin<\/h3>\n
Kest\u00e4vyysteemat n\u00e4kyv\u00e4t nyt selv\u00e4sti Pohjoismaisten p\u00f6rssiyritysten strategioissa ja kiertotalous nousee esiin l\u00e4hes kaikilla.\u00a0 Eniten suunnitelmia on laadittu kierr\u00e4tyksen, korjaamisen ja resurssitehokkuuden parantamiseen. N\u00e4m\u00e4 keinot kyll\u00e4 lis\u00e4\u00e4v\u00e4t yrityksen kustannustehokkuutta, mutta edellytt\u00e4v\u00e4t vain harvoin liiketoimintamallin uudistamista. Suurimman kasvupotentiaalin tuottaisivat kest\u00e4vyysmuotoilun keinot, kuten uudelleensuunnittelu (redesign) ja toiminnan uudelleenajattelu (rethink). N\u00e4it\u00e4 kuitenkin hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 vain 24 prosenttia yrityksist\u00e4. (Bajuk & Linder 2024, 10\u201315.)<\/p>\n
Vaikka kiertotaloutta on edistetty melko maltillisilla strategioilla, vaikuttaa silt\u00e4, ett\u00e4 nyt yrityksiss\u00e4 on huomattu tarve reagoida toiminnan kest\u00e4vyyteen my\u00f6s liiketoimintamalleja muotoilemalla. Fibsin selvitykseen vastanneista yrityksist\u00e4 iso osa muotoilee jo toimintaansa (73 %) ja tuote- ja palveluvalikoimaansa (87 %) kest\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4n suuntaan (Fibs ry 2025, 37).\u00a0 Yritykset my\u00f6s arvelevat, ett\u00e4 kilpailijat hy\u00f6tyv\u00e4t merkitt\u00e4v\u00e4sti kest\u00e4vyysmuotoilusta liiketoimintamalleista. Kilpailijoiden rohkeutta ihaillessa yritykset kuitenkin toteavat, ett\u00e4 kysynt\u00e4 ei ole kehittynyt odotusten mukaisesti ja riippuvuus nykyisest\u00e4 toimintamallista est\u00e4\u00e4 osaa (30 %) uudistamasta toimintaansa. (Bajuk & Linder 2024, 21.)<\/p>\n
Usko kest\u00e4v\u00e4n liiketoiminnan potentiaaliin on laskussa. Vuonna 2021 siihen luotti viel\u00e4 85 prosenttia Fibsin kyselyyn vastanneista ja t\u00e4n\u00e4 vuonna luku oli en\u00e4\u00e4 51 prosenttia. Vaikka usko horjuu, investoinnit jatkuvat. L\u00e4hes 80 prosenttia Fibsin tavoittamista yrityksist\u00e4 investoi ja innovoi kest\u00e4v\u00e4\u00e4n kehitykseen (Fibs ry 2025, 20, 77\u201379). Ehk\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ei ole uskon asia vaan vaatii hieman k\u00e4rsiv\u00e4llisyytt\u00e4. Kest\u00e4vyysinvestoinnit n\u00e4kyv\u00e4t ajan pitk\u00e4ll\u00e4 aikaj\u00e4nteell\u00e4 yrityksen resilienssin paranemisena ja arvon kasvuna. Panostaminen sosiaalisiin teemoihin, kuten johtamiseen, ty\u00f6ntekij\u00e4kokemukseen ja asiakastyytyv\u00e4isyyteen n\u00e4kyy suoraa yrityksen tuloksessa. (Yahya 2024, 15.)<\/p>\n
<\/p>\n
Pienten yritysten kest\u00e4v\u00e4 talous<\/h3>\n
Isot yritykset ovat se pieni joukko, joka nyt hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 kiertotalouden potentiaalia ja niist\u00e4 on my\u00f6s jo olemassa tutkimustietoa.\u00a0 Pienten yritysten osalta puhutaan usein kilpailukyvyst\u00e4 ja uusista markkinoista, mutta melko v\u00e4h\u00e4n on tarjolla konkreettista tietoa talousvaikutuksista. T\u00e4h\u00e4n tietoon voi ehk\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 k\u00e4siksi Sitran Kiertotalouden kiinnostavimmat 2.0 listan avulla (Sitra 2021). Listalla on 41 yrityst\u00e4, jotka tarjoavat ratkaisuja globaaliin kest\u00e4vyyskriisiin. Poimin yritysten itse ilmoittamat kiertotalousasteet netist\u00e4 ja m\u00e4\u00e4rittelin teko\u00e4lyn avulla niiden ensisijaisen kiertotalousstrategian. K\u00e4sittelin yrityksi\u00e4 kahtena ryhm\u00e4n\u00e4: ennen ja j\u00e4lkeen vuoden 2000 perustetut yritykset. Tein my\u00f6s vertailuryhm\u00e4n niille kiertotalouden kiinnostavimmat yrityksille, jotka on perustettu vuoden 2000 j\u00e4lkeen ja jotka ilmoittavat kiertotalousasteekseen sata prosenttia. Vertailuryhm\u00e4\u00e4n poimin Taloustutkan tietokannasta yrityksi\u00e4 koon, toimialan ja keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isen perustamisvuoden (2015) mukaan. Tarkistin n\u00e4iden kolmen ryhm\u00e4n nettovelkaantumisen, maksuvalmiuden ja k\u00e4ytt\u00f6katteen kehityksen kolmen viimeisen tilikauden aikana. Vertailussa k\u00e4yt\u00e4n keskiarvoja.<\/p>\n
Kiertotalouden kiinnostavimmat laistalla (Sitra 2021) on 41 yrityst\u00e4. N\u00e4ist\u00e4 15 yrityst\u00e4 on perustettu ennen vuotta 2000. N\u00e4m\u00e4 jo pitemp\u00e4\u00e4n toimineet yritykset ovat uudistaneet toimintaansa kest\u00e4vyysmuotoilulla hy\u00f6dynt\u00e4en melko varovaisia strategioita. Kiertotalousaste on reilusti alle sata prosenttia eli alkuper\u00e4inen toimintamalli on talouden tukijalkana. N\u00e4iden yritysten nettovelkaantumisaste ja maksuvalmius ovat vahvoja ja kannattavuus kohtuullista. 11 yrityst\u00e4 tekee positiivista tulosta. Maltillinen kehitt\u00e4minen v\u00e4hent\u00e4\u00e4 liiketoimintariskej\u00e4 ja pit\u00e4\u00e4 taloudellisen suorituskyvyn kohtuullisella tasolla.<\/p>\n
Vuoden 2000 j\u00e4lkeen perustettuja yrityksi\u00e4 on 26. N\u00e4m\u00e4 ovat aloituksesta asti toteuttaneet p\u00e4\u00e4asiassa liiketoimintaa uudistavia strategioita. Innovaatio- ja kasvupotentiaalia on normaalia enemm\u00e4n, mutta my\u00f6s riskej\u00e4. Riskit ovatkin t\u00e4ss\u00e4 ryhm\u00e4ss\u00e4 realisoituneet, sill\u00e4 viisi yrityksist\u00e4 on konkurssissa ja vain viisi tekee positiivista tulosta. Googlettamalla selvi\u00e4\u00e4, ett\u00e4 konkurssien taustalla ei ole kest\u00e4vyystoiminta vaan normaaliin liiketoimintasuunnitteluun ja ennakointiin liittyv\u00e4t vaikeudet: Uusi tuote etsii riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 kysynt\u00e4\u00e4, asiakastarpeen kartoitus on ollut puutteellinen, liiketoimintamalli ei k\u00e4y j\u00e4rkeen tai markkinapotentiaali on arvioitu ylti\u00f6optimistisesti.<\/p>\n
Poimin 2000 -luvun puolella perustetuista yrityksist\u00e4 ne, jotka ovat ilmoittaneet kiertotalousasteeksi sata prosenttia ja ovat yh\u00e4 toiminnassa. J\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4 16 yrityst\u00e4. Yritysten nettovelkaantumisasteen perusteella rahoitusrakenne on vahva, joskin hajonta on todella suurta. Yritysten maksuvalmius hyv\u00e4 ja k\u00e4ytt\u00f6kate on kolmen viimeisen tilikauden aikana noussut negatiivisesta heikoksi. Kehityst\u00e4 siis tapahtuu, mutta todella hitaasti. Vaikka n\u00e4iden yritysten kannattavuus on kiikun kaakun, l\u00f6ytyy t\u00e4st\u00e4 ryhm\u00e4st\u00e4 ainakin yksi kest\u00e4v\u00e4\u00e4 liiketoimintaa puoltava seikka. Startup-yrityksist\u00e4 yleens\u00e4 noin puolet pysyy toiminnassa yli viisi vuotta ja vain 10 prosenttia selviytyy kymmenen vuoden yli. (Faloppa 2025.) Kiinnostavien listan yritykset ovat sinnitelleet tuon 5\u201310 vuotta ja vain 20 prosenttia on lopettanut toimintansa.<\/p>\n
Vertailuryhm\u00e4ss\u00e4 15\/16 yrityst\u00e4 tekee positiivista tulosta. Nettovelkaantumisen perusteella n\u00e4iden yritysten rahoitusrakenne on vahva, maksuvalmius hyv\u00e4 ja k\u00e4ytt\u00f6kate on pysynyt kohtuullisena. Taloudellinen tilanne on siis parempi kuin kiertotalousyrityksill\u00e4. Valmiit markkinat ja perinteiset toimintatavat toimivat ainakin viel\u00e4, mutta nopeasti muuttuva toimintaymp\u00e4rist\u00f6 ja se, ett\u00e4 t\u00e4h\u00e4n ei ole reagoitu, muodostaa liiketoimintariskin tulevaisuudessa (kuvio 1).<\/p>\n
<\/p>\n Kuvio 1<\/strong>. ChatGBT analyysin perusteella<\/p>\n Samat kest\u00e4v\u00e4n liiketoiminnan konstit eiv\u00e4t toimi isoissa ja pieniss\u00e4 yrityksiss\u00e4. Kun isot yritykset panostavat p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti kierr\u00e4tykseen ja resurssitehokkuuteen, pienten kannattaa keskitty\u00e4 liiketoimintamalleja uudistaviin strategioihin. Isoissa yrityksiss\u00e4 sivuvirrat ovat tarpeeksi suuria, ennustettavia ja niist\u00e4 voikin synty\u00e4 jollekin toiselle taloudellinen mahdollisuus ja niiden hallinnasta kustannushy\u00f6tyj\u00e4. Pieniss\u00e4 yrityksiss\u00e4 t\u00f6rm\u00e4t\u00e4\u00e4n mittakaava- ja logistiikkaongelmiin. Pienten yritysten kannattaakin keskitt\u00e4\u00e4 resurssit liiketoimintamalleja uudistaviin strategioihin. Niiss\u00e4 on suurin kasvupotentiaali, mutta my\u00f6s suurimmat riskit. Kest\u00e4v\u00e4 liiketoiminta on alkanut kiinnostaa my\u00f6s pieni\u00e4 yrityksi\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Lapissa. Lapin ammattikorkeakoulun Kest\u00e4vyysraportointi ja kest\u00e4v\u00e4 kehitys liiketoiminnassa -hankkeen toimenpiteisiin osallistuneista yrityksist\u00e4 valtaosa on mukana, koska ne haluavat toimia kest\u00e4v\u00e4sti ja viesti\u00e4 siit\u00e4. Jotta taloudelliset riskit eiv\u00e4t realisoituisi, prosessissa kannattaa edet\u00e4 pienin askelin. Kest\u00e4vyysteemojen vaikutukset yrityksen liiketoimintamalliin ja yrityksen vaikutukset niihin kannattaa analysoida ja poimia kest\u00e4vyysmuotoiltavaksi ne, joissa yrityksen vaikutukset ovat negatiivisia ja taloudellinen riski suurin. Lapin ammattikorkeakoulun hankkeessa Kest\u00e4vyysraportointi ja kest\u00e4v\u00e4 kehitys liiketoiminnassa n\u00e4it\u00e4 pienten yritysten kest\u00e4vyystoimia ja niihin liittyv\u00e4 haasteita ty\u00f6stet\u00e4\u00e4n parhaillaan.<\/p>\n Bajuk & Linder 2024. Circula Economy Outlook Nordics. Viitattu 15.8.2025 https:\/\/www.cradlenet.se\/download-circular-economy-outlook-2024-nordics.<\/p>\n EK 2022. Vihre\u00e4n siirtym\u00e4n investoinnit. Viitattu 7.9.2025 https:\/\/ek.fi\/tutkittua-tietoa\/vihreat-investoinnit\/.<\/p>\n Eurostat 2025. Circular economy monitoring framework. Viitattu 31.8.2025\u00a0 https:\/\/ec.europa.eu\/eurostat\/web\/circular-economy\/monitoring-framework.<\/p>\n Faloppa D 2025. Startup survival rates: Risk Factor in Valuation You Should Think More About. Viitattu 5.9.2025 https:\/\/www.equidam.com\/startup-survival-rates-risk-factor-valuation-startups-investment\/?utm_source=chatgpt.com.<\/p>\n Fibs ry 2025. Yritysvastuu 2025. Viitattu 18.8.2025 https:\/\/fibsry.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/05\/FIBS_Yritysvastuu2025_Raportti.pdf.<\/p>\n Pohjola M. 2025. Miksi Suomen talous ei kasva?. Viitattu 7.9.2025 https:\/\/www.sitra.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2025\/02\/sitra-miksi-suomen-talous-ei-kasva.pdf.<\/p>\n Sitra 2014. Kiertotalous Suomelle jopa 25 miljardin euron mahdollisuus. Viitattu 31.8.2025 https:\/\/www.sitra.fi\/uutiset\/kiertotalous-suomelle-jopa-25-miljardin-euron-mahdollisuus\/.<\/p>\n Sitra 2021. Kiertotalouden kiinnostavimmat. Viitattu 15.8.2025 https:\/\/www.sitra.fi\/hankkeet\/kiertotalouden-kiinnostavimmat\/#kiertotalouden-kiinnostavimmat-2-1-lista.<\/p>\n Sitra & Deloitte 2022. Kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kasvua kiertotalouden liiketoimintamalleista. Viitattu 7.9.2025 https:\/\/www.sitra.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/kestavaa-kasvua-kiertotalouden-liiketoimintamalleista-2-1.pdf.<\/p>\n Suomen Yritt\u00e4j\u00e4t ry 2025. Yritt\u00e4jyys Suomessa. Viitattu 20.8.2025 https:\/\/www.yrittajat.fi\/tietoa-meista\/tietoa-yrittajajarjestosta\/yrittajyys-suomessa\/.<\/p>\n Valtioneuvosta 2024. Suomen kansantalouden materiaalivirrat ja niiden vaikutukset Toteutunut kehitys ja kiertotalouden skenaariot vuodelle 2035. Viitattu 5.9.2025 https:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/bitstream\/handle\/10024\/165490\/VN_2024_8.pdf.<\/p>\n Yahya, H. 2024. ESG and financial performance of firms: Nordic Evidence. Viitattu 8.9.2025\u00a0<\/span>https:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-951-29-9693-3<\/a>.<\/p>\n <\/p>\n Kirjoittaja:<\/p>\n Nelly Korteniemi, Lapin amk<\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/lapinamk.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/11\/Kuvio-1-chat.jpg\")
<\/figure>\n<\/h3>\n
Kest\u00e4v\u00e4t konstit pienemmille yrityksille<\/h3>\n
<\/h3>\n
L\u00e4hteet<\/h3>\n