[et_pb_section fb_built=”1″ _builder_version=”4.27.4″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_row _builder_version=”4.27.4″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.27.4″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.27.4″ _module_preset=”default” link_option_url=”https:\/\/lapinamk.fi\/e-kirja\/kiertotalous-ja-vastuullinen-tulevaisuus\/#raportointikehyksista-mittaamiseen-kiertotalousstandardit-kiertotalouden-edistamisen-tukena” hover_enabled=”0″ global_colors_info=”{}” sticky_enabled=”0″]<\/p>\n
Paula Heikkil\u00e4<\/em><\/p>\n Eurooppalainen yritysten kest\u00e4vyysty\u00f6n raportointia ohjaava direktiivi CSDR (Corporate Social Responsibility Directive) tuli voimaan 2023 ja yritysten sovellettavaksi 2024. Direktiivin tavoitteena on ollut yhdenmukaistaa yritysten kest\u00e4vyysraportoinnin k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4 velvoittamalla yrityksi\u00e4 raportoimaan kest\u00e4vyyteen liittyv\u00e4t tietonsa eurooppalaisten ESRS (European Sustainability Reporting Standards) -standardien mukaisesti. Suuryrityksi\u00e4 koskeva raportointidirektiivi velvoittaa yrityksi\u00e4 raportoiminaan vaikutuksistaan ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n, ihmisiin sek\u00e4 hallintotavastaan.<\/p>\n Kiertotalous on yksi viidest\u00e4 ekologisen kest\u00e4vyyden teemasta, joista yritykset raportoivat olennaisuusarvioinnin perusteella. ESRS-kiertotalousstandardi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 yrityksille 68 raportoitavaa tietokohtaa, joista 14 on numeerisia mittareita ja loput niin sanottuja narratiivisia kuvauksia. Yritysten odotetaan esimerkiksi kuvaavan tavoitteensa, toimenpiteens\u00e4 ja resurssinsa, joilla ne edist\u00e4v\u00e4t siirtym\u00e4\u00e4 kohti kiertotaloutta. (Euroopan komissio 2024.)<\/p>\n Lapin ammattikorkeakoulu k\u00e4ynnisti\u00a0<\/span>Kest\u00e4vyysraportointi ja kest\u00e4v\u00e4 kehitys liiketoiminnassa<\/em>\u00a0<\/span>-hankkeen kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2024, sill\u00e4 eurooppalaisen s\u00e4\u00e4ntelyn vaikutukset alkoivat n\u00e4ky\u00e4 my\u00f6s pk-sektorilla. Kest\u00e4vyysraportoinnin vaatimukset heijastuivat suuryritysten alihankintaverkostoihin, mik\u00e4 loi tarvetta tukea pk-yrityksi\u00e4 kest\u00e4vyysraportoinnissa. Euroopan komissio julkaisi joulukuussa 2024 VSME (Voluntary Reporting Standard for non-listed SMEs) -standardin, joka tarjoaa mikro- ja pk-yrityksille vapaaehtoisen, yhten\u00e4isen viitekehyksen kest\u00e4vyysraportointiin my\u00f6s Lapissa.<\/p>\n Kiertotalouden osalta vapaaehtoinen standardi edellytt\u00e4\u00e4 yrityksi\u00e4 raportoimaan vuotuisen kokonaisj\u00e4tem\u00e4\u00e4r\u00e4ns\u00e4, kierr\u00e4tetyn tai uudelleenk\u00e4ytetyn j\u00e4tteen m\u00e4\u00e4r\u00e4 sek\u00e4 k\u00e4ytettyjen raaka-aineiden m\u00e4\u00e4r\u00e4, jos yritys toimii alalla, jossa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n merkitt\u00e4vi\u00e4 materiaalivirtoja (kuten valmistus tai rakentaminen.) Lis\u00e4ksi raportointistandardin t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4ss\u00e4 osiossa yrityksi\u00e4 pyydet\u00e4\u00e4n raportoimaan kiertotalouteen liittyvist\u00e4 tavoitteista sek\u00e4 suunnitelmista. (EFRAG 2024.)<\/p>\n <\/p>\n Raportointistandardit, kuten ESRS ja VSME, m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t, mit\u00e4 tietoja yritysten tulee kiertotaloudesta raportoida. Ne eiv\u00e4t kuitenkaan yksityiskohtaisesti ohjaa, miten tiedot tuotetaan tai millaisia mittausmenetelmi\u00e4 tulisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Kiertotaloudenkin edist\u00e4misess\u00e4 on kuitenkin keskeist\u00e4, ett\u00e4 sen toteutumista voidaan mitata ja seurata luotettavasti.<\/p>\n Kiertotalouden mittaristo on ollut kehitysvaiheessa pitk\u00e4\u00e4n. Kiertotalous toimii kolmella systeemitasolla: mikro (tuotteet, yritykset), meso (ekoteollisuuspuistot) ja makro (alueet, valtiot), mink\u00e4 vuoksi kullekin tasolle tarvitaan erilliset mittarit. Erityisesti mikrotason mittaamiseen liittyv\u00e4n\u00e4 haasteena on ollut yhten\u00e4isten ja standardoitujen menetelmien puuttuminen. (Kristensen & Mosgaard 2020, 2\u20133.) Kansainv\u00e4linen standardointij\u00e4rjest\u00f6 ISO julkaisi toukokuussa 2024 59000 -sarjan kiertotalousstandardit, tarjoten n\u00e4in paljon kaivatun viitekehyksen yrityksille kiertotalouden mittaamiseen. ISO-stan\u00addar\u00addit muodostavat en\u00adsim\u00adm\u00e4i\u00adset kier\u00adto\u00adta\u00adloutta kos\u00adke\u00advat yh\u00adtei\u00adset kan\u00adsain\u00adv\u00e4\u00adli\u00adset m\u00e4\u00e4\u00adri\u00adtel\u00adm\u00e4t.\u00a0(SFS Suomen standardit 2024.)<\/p>\n <\/p>\n Kansainv\u00e4linen standardointij\u00e4rjest\u00f6 ISO julkaisi ensimm\u00e4iset kiertotalousstandardit toukokuussa 2024. Standardien tavoitteena on tukea organisaatioita kiertotalousty\u00f6ss\u00e4 sek\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 kiertotaloudesta. 59000-sarjan standardeista julkaistiin ensin kolme osaa, ISO 59004 standardi, joka keskittyy kiertotalouden sanastoon, periaatteisiin ja toteutusohjeisiin, ISO 59010 standardi, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 ohjeita kiertotalouden liiketoimintamalleihin ja arvoverkostoihin sek\u00e4 ISO 59020, jossa kuvataan kiertotalouden suoristuskyvyn mittaamista ja arviointia. ISO 59000 standardisarjaa tullaan viel\u00e4 t\u00e4ydent\u00e4m\u00e4\u00e4n muun muassa uusiomateriaalien j\u00e4ljitett\u00e4vyyteen sek\u00e4 tuotteen kiertotalousastetta koskevan tietoaineiston m\u00e4\u00e4rittelyyn liittyen. (SFS-ISO 59004, 5.)<\/p>\n Kiertotalouden mittaamisessa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota mittaamisen johdonmukaisuuteen sek\u00e4 k\u00e4ytettyjen menetelmien ja tietoaineistojen l\u00e4pin\u00e4kyvyyteen. Mittauksessa tulee pyrki\u00e4 kattamaan kaikki olennaiset materiaalivirrat. Mittaustuloksia esitett\u00e4ess\u00e4 voi tuloksia verrata vastaaviin muiden organisaatioiden tuloksiin. Mittaamisessa olisi lis\u00e4ksi hyv\u00e4 pyrki\u00e4 jatkuvuuteen, jotta esimerkiksi muutoksia resurssien ulos- tai sis\u00e4\u00e4nvirtauksissa voidaan havaita ja tulkita. (SFS-ISO 59004, 13\u201314.)<\/p>\n Kiertotalouden mittaamisen viitekehys muodostuu kolmesta vaiheesta. Ensin m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n mitattavan j\u00e4rjestelm\u00e4n rajat; tarkastellaanko esimerkiksi koko organisaatiota vai esimerkiksi tuotetta? Maantieteeseen, ajanjaksoon ja elinkaaren liittyv\u00e4t rajaukset olisi my\u00f6s hyv\u00e4 huomioida.\u00a0 Seuraavassa vaiheessa valitaan kiertotaloudelle indikaattorit ja ker\u00e4t\u00e4\u00e4n tarvittava data. Viimeisess\u00e4 vaiheessa arvioidaan mittaustulokset kokonaisuutena ja raportoidaan tuloksista l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4sti. (SFS-EN ISO 59020, 15.)<\/p>\n ISO standardissa indikaattorien valintaa ohjaa taksonomia, joka luokittelee indikaattorit viiteen kategoriaan; resurssien sis\u00e4\u00e4nvirtaus, resurssien ulosvirtaus, energia, vesi ja talous. Resurssien sis\u00e4\u00e4nvirtauksen osalta, yritys voi tarkastella esimerkiksi neitseellisten raaka-aineiden tai kierr\u00e4tettyjen materiaalien osuutta tuotteessa. T\u00e4ll\u00f6in mitataan kierr\u00e4tetyn tai neitseellisen raaka-aineen prosenttiosuutta kokonaismassasta. Valmistavan teollisuuden yrityksen osalta t\u00e4m\u00e4 voisi tarkoittaa esimerkiksi sit\u00e4, ett\u00e4 yritys seuraa kuinka suuri prosenttiosuus tuotannossa k\u00e4ytetyst\u00e4 ter\u00e4ksest\u00e4 on neitseellist\u00e4 ja kuinka suuri osa kierr\u00e4tetyst\u00e4 raaka-aineesta. Ulosvirtauksen osalta yritysten tulisi tarkastella muun muassa kierr\u00e4tykseen p\u00e4\u00e4tyvien materiaalien osuutta sek\u00e4 uudelleenk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n joutuvien tuotteiden ja komponenttien osuutta.\u00a0 Elintarvikeyrityksen osalta t\u00e4m\u00e4 voisi tarkoittaa esimerkiksi sit\u00e4, ett\u00e4 yritys raportoi, kuinka monta prosenttia pakkausmateriaalista kierr\u00e4tet\u00e4\u00e4n. Energian k\u00e4yt\u00f6n osalta yrityksess\u00e4 tulisi tarkastella uusiutuvan energian osuutta kokonaisenergiankulutuksessa ja veden k\u00e4yt\u00f6n osalta voidaan seurata esimerkiksi kokonaisvedenkulutusta sek\u00e4 prosesseissa kierr\u00e4tetyn veden m\u00e4\u00e4r\u00e4. Talouteen liittyvien indikaattoreiden osalta yritys voi raportoida esimerkiksi, kuinka monta prosenttia liikevaihdosta syntyy kiertotalousliiketoiminnasta. Minimiss\u00e4\u00e4n tulisi kiertotalouden mittaamisessa hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 resurssien sis\u00e4\u00e4n- ja ulosvirtaukseen liittyvi\u00e4 indikaattoreita. (SFS-EN ISO 59020, 22\u201323.)<\/p>\n <\/p>\n Kiertotalouden standardit kuten my\u00f6s kest\u00e4vyysraportoinnin standardit tarjoavat yrityksille ty\u00f6kaluja oman toiminnan kehitt\u00e4miseen sek\u00e4 kiertotalousty\u00f6n johtamiseen. \u00a0Kun yritys mittaa ja seuraa materiaalivirtoja, resursseja ja tavoitteiden toteutumista, se saa paremman n\u00e4kyvyyden omaan toimintaansa, tunnistaa olennaiset s\u00e4\u00e4st\u00f6- sek\u00e4 kehitt\u00e4miskohteet ja pystyy vakuuttavasti viestim\u00e4\u00e4n sidosryhmilleen kiertotalousty\u00f6ns\u00e4 vaikutuksista. Vain mittaamalla voidaan saavuttaa tuloksia ja varmistaa, ett\u00e4 kiertotalouden periaatteet muuttuvat tavoitteista k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n teoiksi.<\/p>\n Lapin ammattikorkeakoulun\u00a0<\/span>Kest\u00e4vyysraportointi ja kest\u00e4v\u00e4 kehitys liiketoiminnassa<\/em>\u00a0<\/span>-hankkeessa tuemme yrityksi\u00e4 kest\u00e4vyysmuutoksessa tarjoamalla tietoa, ty\u00f6kaluja ja neuvontaa kest\u00e4vyysraportointiin liittyen. Samalla vahvistamme alueen yritysten strategista osaamista ja kyky\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 kest\u00e4vyysstandardeja liiketoiminnan kehitt\u00e4misen ja kilpailukyvyn v\u00e4linein\u00e4. Kiertotalouden ja kest\u00e4vyysraportoinnin standardit, kun eiv\u00e4t ole ainoastaan raportointiv\u00e4lineit\u00e4, vaan strategisen kehitt\u00e4misen moottoreita.<\/p>\n Artikkeli on kirjoitettu osana Kest\u00e4vyysraportointi ja kest\u00e4v\u00e4 kehitys liiketoiminnassa -hanketta, joka on Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hanke. Hankkeen on rahoittanut Lapin liitto. Hankkeen k\u00e4ynniss\u00e4oloaika on 15.4.2024-15.4.2026. Hankkeen kokonaisubudjetti on 236 333 \u20ac, josta EU-tuen osuus on 189\u00a0066 \u20ac.<\/p>\n <\/p>\n EFRAG 2024. Voluntary Sustainability Reporting Standard for Non-listed SMEs (VSME). Viitattu 26.8.2025. https:\/\/www.efrag.org\/sites\/default\/files\/sites\/webpublishing\/SiteAssets\/VSME%20Standard.pdf.<\/p>\n Euroopan komissio 2024. Liite 1. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013\/34\/EU t\u00e4ydent\u00e4misest\u00e4 kest\u00e4vyysraportointistandardien osalta. eur-lex.europa.eu\/legal-content\/FI\/TXT\/HTML\/?uri=PI_COM:C(2023)5303.<\/p>\n Kristensen, H. S. & Mosgaard, M. A. 2020. A review of micro level indicators for a circular economy: Moving away from the three dimensions of sustainability? Journal of Cleaner Production, 243, 118531. Viitattu 18.9.2025\u00a0<\/span>https:\/\/doi.org\/10.1016\/j.jclepro.2019.118531. 26.8.2025<\/a>.<\/p>\n SFS Suomen standardit 2024.\u00a0 Ensimm\u00e4iset kiertotalouden ISO-standardit julkaistu. Viitattu 29.8.2025. https:\/\/sfs.fi\/sfs-ry-standardointityo\/ensimmaiset-kiertotalouden-iso-standardit-julkaistu\/.<\/p>\n SFS-EN ISO 59004 2024. Circular economy \u2014 Vocabulary, principles\u00a0and guidance for implementation. Helsinki: Finnish Standards Association SFS.<\/p>\n SFS-EN ISO 59020 2024. Circular economy \u2014 Measuring and\u00a0assessing circularity performance. Helsinki: Finnish Standards Association SFS.<\/p>\n Kirjoittaja:<\/p>\n Paula Heikkil\u00e4, Lapin amk<\/p>\nKiertotalouden mittaaminen haastaa<\/h3>\n
ISO 59000 -sarja kiertotalouden edist\u00e4misen tueksi<\/h3>\n
Standardit strategisen johtamisen v\u00e4linein\u00e4<\/h3>\n
L\u00e4hteet<\/h3>\n