{"id":814,"date":"2026-03-10T16:14:48","date_gmt":"2026-03-10T14:14:48","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/kestavaliiketoiminta\/?p=814"},"modified":"2026-03-10T16:14:48","modified_gmt":"2026-03-10T14:14:48","slug":"kestavyys-liiketoiminnan-kehittamisen-perustana","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/kestavaliiketoiminta\/2026\/03\/10\/kestavyys-liiketoiminnan-kehittamisen-perustana\/","title":{"rendered":"Kest\u00e4vyys liiketoiminnan kehitt\u00e4misen perustana"},"content":{"rendered":"

[et_pb_section fb_built=”1″ _builder_version=”4.27.4″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_row _builder_version=”4.27.4″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.27.4″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.27.4″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n

\n

\n<\/section>\n

Nelly Korteniemi<\/em><\/p>\n

Kest\u00e4v\u00e4 kehitys on viime vuosina tullut yh\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4mm\u00e4ksi osaksi yritysten liiketoiminnan kehitt\u00e4mist\u00e4. Samalla keskustelu sen merkityksest\u00e4 on ollut v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin polveilevaa.<\/p>\n

Kymmenisen vuotta sitten EU n\u00e4ki kest\u00e4v\u00e4n kehityksen kilpailukyvyn ytimess\u00e4 ja l\u00e4hti tavoittelemaan vihre\u00e4n siirtym\u00e4n k\u00e4rkipaikkaa. Suuret yritykset sitoutettiin tavoitteeseen tiukalla kest\u00e4vyysraportointivelvoitteella, jonka vaikutusten arveltiin valuvan my\u00f6s pienempiin yrityksiin. Samoihin aikoihin Samoihin aikoihin Yhdysvalloissa Biden antoi 360 miljardin Inflation Reduction Actin vihre\u00e4n siirtym\u00e4n edist\u00e4miseen. Kaiken huipuksi Kiina ilmoitti k\u00e4\u00e4nt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6t laskuun vuoteen 2030 menness\u00e4.<\/p>\n

Ennen kuin yritykset ehtiv\u00e4t t\u00e4h\u00e4n ensimm\u00e4iseen kest\u00e4vyysaaltoon mukaan, suunta muuttui. Trump vet\u00e4ytyi Pariisin ilmastosopimuksesta ja purki energiantuotannon ja autojen p\u00e4\u00e4st\u00f6rajoja. L\u00e4hes samaan aikaan EU alkoi jarrutella omaa ilmastos\u00e4\u00e4tely\u00e4\u00e4n, ja kest\u00e4vyyteen liittyv\u00e4\u00e4 kunnianhimoa tarkastettiin alasp\u00e4in kilpailukyvyn merkeiss\u00e4.<\/p>\n

Vaikka poliittiset p\u00e4\u00e4t\u00f6kset luovat ep\u00e4varmuutta, eiv\u00e4t ne vaikuta ilmastonmuutoksen suuntaan. Yrityksilt\u00e4 odotetaankin nyt toimia sen hidastamiseksi. S\u00e4\u00e4telyn ja politiikan lis\u00e4ksi painetta kest\u00e4v\u00e4n kehityksen edist\u00e4miseen luovat yritysten arvoverkko, asiakkaat ja muut sidosryhm\u00e4t. Toimintaymp\u00e4rist\u00f6 ja paineet vaihtelevat ja nyt onkin ratkaisevaa se, miten yrityksiss\u00e4 huomioidaan ne osana yrityksen tavoitteita ja liiketoimintamallia.<\/p>\n

Arvoverkko v\u00e4litt\u00e4\u00e4 paineen<\/h2>\n
\"\"<\/figure>\n

Kuvio 1.<\/strong>\u00a0<\/span>Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen ajurit yrityksiss\u00e4.<\/p>\n

Verkostoissa veturiyritysten tavoitteet n\u00e4kyv\u00e4t pienten yritysten toimintaedellytyksiss\u00e4. Vuosi toisensa j\u00e4lkeen suuryritykset toteavat, ett\u00e4 niill\u00e4 on painetta vaihtaa alihankkijoita, jotka eiv\u00e4t pysty t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n kest\u00e4vyysraportoinnin asettamia velvoitteita. Suurimpina k\u00e4rsij\u00f6in\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 prosessissa n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t olevan kotimaiset pk-yritykset, joihin velvoitteet valuvat. Vaikka kest\u00e4vyyss\u00e4\u00e4telyn kunnianhimoa on laskettu, ovat teemat jo suuryritysten strategiassa ja toteutus jatkuu entiseen malliin. (OP Pohjola & OP Pohjola Nordic Institute of Business & Society NIBS 2026, 38-39.)<\/p>\n

Pohjoismaisia p\u00f6rssiyhti\u00f6it\u00e4 kest\u00e4v\u00e4ss\u00e4 kehityksess\u00e4 kiinnostaa liiketoimintamahdollisuudet ja kilpailuymp\u00e4rist\u00f6. S\u00e4\u00e4tely on vain tuonut lis\u00e4mausteeksi raportointivelvoitteita. Kustannustehokkuuden parantamisesta saatavat taloudelliset hy\u00f6dyt on kyll\u00e4 huomattu, mutta liiketoiminnan uudistamista hidastaa ep\u00e4varma liiketoimintalogiikka, riitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n kysynt\u00e4 ja osaamisen puute. (Bajuk & Linder 2024, s 10-13.)<\/p>\n

Vaikka s\u00e4\u00e4tely\u00e4 on purettu, kest\u00e4vyysraportin julkaisseista yrityksist\u00e4 l\u00e4hes kolmannes kokee saavansa raportointiprosessista merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 liiketoiminnallista hy\u00f6ty\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa ja strategian p\u00e4ivitt\u00e4misess\u00e4 (Fang, O\u2019Connelle & Picard 2025).<\/p>\n

Kuluttaja ep\u00e4ilee nyt l\u00e4hes kaikkea<\/h2>\n

Kuluttaja tuntuu vaipuneen jonkinlaiseen ep\u00e4ilyksen alhoon. Luottamus on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 -8,7 eli oman talouden suhteen ollaan kovinkin pessimistisi\u00e4 (Tilastokeskus 2026). K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 ostoksia tehdess\u00e4 hinta painottuu valintaperusteena entist\u00e4 vahvemmin. Palkansaajien ostovoima on kuitenkin k\u00e4\u00e4ntynyt nousuun inflaatiopiikin j\u00e4ljilt\u00e4 ja t\u00e4m\u00e4n odotetaan pirist\u00e4v\u00e4n kuluttamista (Veronmaksajat 2025).<\/p>\n

Jokunen vuosi sitten tehdyss\u00e4 kyselyss\u00e4 kuluttaja oli valmis maksamaan noin 10 % enemm\u00e4n vastuullisista tuotteista (Etu ry 2023). Toisaalta tuotteet, joissa vastuullisuustiedot on merkitty selke\u00e4sti, kasvattivat myynti\u00e4\u00e4n nopeammin kuin vastaavat tuotteet ilman n\u00e4it\u00e4 merkint\u00f6j\u00e4 (Bar Am, Doshi, Malik & Noble 2023).<\/p>\n

Toki n\u00e4iden kahden asian v\u00e4lill\u00e4 on ansa. Jos tuotteiden vastuullisuusv\u00e4itt\u00e4mi\u00e4 on tehtailtu korkeamman hinnan ja paremman myynnin toivossa, ei kannata ihmetell\u00e4, ett\u00e4 suuri osa kuluttajista ep\u00e4ilee yritysten viherpesev\u00e4n ja vain kolmannes uskoo sen, mit\u00e4 yritykset kertovat vastuullisuudestaan (Asiakastieto 2025). Pysyv\u00e4 kilpailuetu syntyy l\u00e4pin\u00e4kyvyydest\u00e4 ja luotettavuudesta, ei korulauseista. N\u00e4iden korulauseiden tuottamiseen tuleekin syksyll\u00e4 s\u00e4\u00e4tely\u00e4, sill\u00e4 kuluttajasuojalain p\u00e4ivitys kielt\u00e4\u00e4 perusteettomat vastuullisuusv\u00e4itt\u00e4m\u00e4t (Oikeusministeri\u00f6).<\/p>\n

Kuluttajat haluavat nyt kokonaisvaltaista hyvinvointia ja yrityksilt\u00e4 odotetaan t\u00e4h\u00e4n valmiita ratkaisuja. Hyvinvoivan ymp\u00e4rist\u00f6n ja yhteis\u00f6n merkitys osana hyvinvointia korostuu. Vaikka vain 30 prosenttia kuluttajista profiloituu vastuullisiksi, pit\u00e4\u00e4 87 prosenttia suomalaisista ilmastonmuutosta eritt\u00e4in tai melko vakavana ongelmana. Yli puolet kuluttajista ostaa mieluummin yritykselt\u00e4, joka torjuu ilmastonmuutosta, joten toiminnalla on suora vaikutus markkina-asemaan. (Edelman Trust Institute 2025.)<\/p>\n

Tutkimuksen mukaan yrityksilt\u00e4 odotetaan nyt aktiivista roolia ilmastonmuutoksen hillitsemisess\u00e4 ja muiden keskeisten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemisessa. Jos yritys ei t\u00e4h\u00e4n kykene, ei sen poistuminen markkinoilta j\u00e4\u00e4 harmittamaan ket\u00e4\u00e4n. (Havas Meaningful brands 2025, 8.)<\/p>\n

Omistajat eiv\u00e4t ole ainoa sidosryhm\u00e4<\/h2>\n

Yritysten vahvana fokuksena on aina ollut taloudellinen hyvinvointi ja n\u00e4inh\u00e4n se muotoillaan osakeyhti\u00f6laissakin. Talouden painottuessa on kuitenkin k\u00e4ynyt niin, ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n ja ihmisten hyvinvointi on j\u00e4\u00e4nyt toissijaiseksi tavoitteeksi. Tilanne on nyt muuttumassa ja katseet kiinnittyv\u00e4t poliittisiin p\u00e4\u00e4tt\u00e4jiin ja yrityksiin. Niilt\u00e4 molemmilta odotetaan selke\u00e4mpi\u00e4 toimia ilmastonmuutoksen ja sosiaalisten haasteiden ratkaisemiseksi. Globaalin selvityksen mukaan 51 % ihmisist\u00e4 katsoo, ett\u00e4 yritykset eiv\u00e4t tee riitt\u00e4v\u00e4sti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. (Edelman Trust Institute 2025.)<\/p>\n

Yrityksiss\u00e4 voi synty\u00e4 ajatus, ett\u00e4 emme me niin vahingollisia tai vaikuttavia ole, ett\u00e4 t\u00e4h\u00e4n keskusteluun kannattaa l\u00e4hte\u00e4 mukaan. Kanssaihminen ei toimi tai ajattele aina noin yksinkertaisella logiikalla. Jos yritys ei ota mill\u00e4\u00e4n tavalla kantaa kest\u00e4vyysteemoihin, ajatellaan, ettei se tee mit\u00e4\u00e4n asian hyv\u00e4ksi tai jopa piilottelee jonkinlaista katastrofia. (Edelman Trust Institute 2025.)<\/p>\n

Ilmastonmuutos etenee nopeasti ja viidess\u00e4 vuodessa \u00e4\u00e4rimm\u00e4isist\u00e4 s\u00e4\u00e4ilmi\u00f6ist\u00e4 johtuvien korvausten m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kasvanut vakuutusyhti\u00f6ss\u00e4 jo 14 % pohjoismaissa. Globaalisti vahingot vastaavat Suomen bruttokansantuotetta eli ylitt\u00e4v\u00e4t reilusti 300 miljardia. Kymmenen vuoden perspektiivill\u00e4 erilaiset ilmastoon liittyv\u00e4t riskit yleistyv\u00e4t. (Elsner, Atkinson & Zahidi 2025.) Ovatko yritykset valmistautuneet siihen, ett\u00e4 kuumat ja kuivat kes\u00e4t saavat vastineeksi kovia myrskyj\u00e4 ja pitki\u00e4 pakkauskausia, jotka kaikki vaikuttavat ty\u00f6oloihin ja voivat aiheuttaa fyysisi\u00e4 omaisuusvahinkoja.<\/p>\n

Yritysten on hyv\u00e4 tunnistaa my\u00f6s rahoittajan n\u00e4k\u00f6kulma. Rahoittaja nimitt\u00e4in tarkastelee yrityksen kyky\u00e4 reagoida kest\u00e4vyysriskeihin, jotka kulkevat k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4 rahoitusriskien kanssa. \u00a0(Cox, Kelly, Murphy & R\u00f6ttmer 2022.) Esimerkiksi Nordea on asettanut tavoitteekseen v\u00e4hent\u00e4\u00e4 luotto- ja sijoitussalkkujen hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 vuoteen 2030 menness\u00e4 40\u201350 prosenttia vuoden 2019 tasosta (Nordea).\u00a0K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 vaikuttaa rahoituksen saamisen ehtoihin sek\u00e4 rahan hintaan.<\/p>\n

Toimijuutta, kilpailukyky\u00e4 ja liiketoiminnan kehitt\u00e4mist\u00e4<\/h2>\n

Yrityksen omat arvot vaikuttavat kest\u00e4vyysty\u00f6n edist\u00e4miseen, mutta painetta tulee yhteisty\u00f6verkostosta, asiakkailta, muilta sidosryhm\u00e4st\u00e4 ja s\u00e4\u00e4telyn kautta. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 eri ajureiden vaikutuksen ratkaisee se, mill\u00e4 markkinalla yritys toimii ja mit\u00e4 suunnitelmia sill\u00e4 on.<\/p>\n

Oli tilanne mik\u00e4 tahansa kest\u00e4vyys ei ole yritykselle en\u00e4\u00e4 valinnainen vastuullisuusteema, vaan keskeinen tekij\u00e4, joka vaikuttaa markkinoille p\u00e4\u00e4syyn, kilpailukykyyn, rahoitukseen ja liiketoiminnan jatkuvuuteen. Suuret yritykset ovat jo huomanneet kest\u00e4vyysraportoinnin hy\u00f6dyn kilpailukyvyn ja strategisen kehitt\u00e4misen v\u00e4lineen\u00e4. Kest\u00e4vyysteema etenee yksitt\u00e4isist\u00e4 yrityksist\u00e4 verkostoihin joko tuotekehityksen ja toimintamallien kautta.<\/p>\n

Vaikka asiakas keskittyy t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 hintaan, on ostovoima elpym\u00e4ss\u00e4. Suurin osa kuluttajista arvostaa yrityksi\u00e4, jotka tekev\u00e4t osansa haasteiden ratkaisemiseksi. Rahoittaja tarkastelee asiaa hieman toisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta, mutta molempien tarve on sama: Tarvitaan l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4\u00e4 ja luotettavaa viestint\u00e4\u00e4 toimista, joilla yritys n\u00e4ihin haasteisiin vastaa.<\/p>\n

L\u00e4hteet<\/h2>\n

Asiakastieto 2025. 32 % suomalaisista on vastuullisia kuluttajia \u2013 uusi tutkimus jakaa suomalaiset kuuteen eri vastuullisuusprofiiliin. Osoitteessa\u00a0<\/span>https:\/\/www.asiakastieto.fi\/web\/fi\/asiakastieto-media\/uutiset\/2025\/09\/32-suomalaisista-on-vastuullisia-kuluttajia-uusi-tutkimus-jakaa-suomalaiset-kuuteen-eri-vastuullisuusprofiiliin.html<\/a>. Viitattu 18.2.2026<\/p>\n

Bajuk M. & Linder M. 2024. Circular Economy Outlook 2024 Nordics. Osoitteessa\u00a0<\/span>https:\/\/www.cradlenet.se\/download-circular-economy-outlook-2024-nordics<\/a>. Viitattu 18.2.2026<\/p>\n

Bar Am J., Doshi\u00a0V., Malik A. & Noble S. 2023. Consumers care about sustainability\u2014and back it up with their wallets. Osoitteessa:\u00a0<\/span>https:\/\/www.mckinsey.com\/industries\/consumer-packaged-goods\/our-insights\/consumers-care-about-sustainability-and-back-it-up-with-their-wallets<\/a>. Viitattu 18.2.2026<\/p>\n

Cox E., Kelly C., Murphy B. & R\u00f6ttmer N. 2022. Time to get serious about the realities of climate risk. Osoitteessa\u00a0<\/span>https:\/\/www.pwc.com\/gx\/en\/services\/sustainability\/publications\/risks-and-opportunities-of-climate-change-on-business.html<\/a>. Viitattu 18.2.2026<\/p>\n

Elsner M., Atkinson G. & Zahidi S. 2025. Global Risks Report 2025. Osoitteessa\u00a0<\/span>https:\/\/www.weforum.org\/publications\/global-risks-report-2025\/digest\/<\/a>. Viitattu 18.2.2026<\/p>\n

Edelman Trust institute 2025. A Public Mandate for Environmental Leadership. Osoitteessa\u00a0<\/span>https:\/\/www.edelman.com\/insights\/public-mandate-environmental-leadership<\/a>. Viitattu 18.2.2026<\/p>\n

Etu ry 2023. Kuluttajatutkimus 2023: Ostovoima ja vastuullisuuden merkitys kuluttajalle. Osoitteessa\u00a0<\/span>Kuluttajatutkimus 2023: Ostovoima ja vastuullisuuden merkitys kuluttajalle \u2013 Erikoiskaupan liitto ETU ry<\/a>. Viitattu 6.9.2024<\/p>\n

Fang E., O\u2019Connelle K. & Picard N. 2025. From insight to value: The sustainability reporting journey continues. Osoitteessa\u00a0<\/span>https:\/\/www.pwc.com\/gx\/en\/issues\/esg\/global-sustainability-reporting-survey.html<\/a>. Viitattu 18.2.2026<\/p>\n

Hava Meaningful brands 2025. Dynamic adaptability. the new imperative for brand growth. Osoitteessa\u00a0<\/span>https:\/\/meaningful-brands.com\/reports\/2025report\/<\/a>. Viitattu 18.2.2026<\/p>\n

Nordea. Vastuullisuustavoitteemme. Osoitteessa\u00a0<\/span>https:\/\/www.nordea.com\/fi\/vastuullisuus\/vastuullisuustavoitteemme<\/a>. Viitattu 18.2.202<\/p>\n

Oikeusministeri\u00f6. Kuluttajansuojalain uudistaminen vihre\u00e4n siirtym\u00e4n edist\u00e4miseksi. Osoitteessa:\u00a0<\/span>https:\/\/oikeusministerio.fi\/hanke?tunnus=OM033:00\/2024<\/a>. Viitattu19.2.2026<\/p>\n

OP Pohjola & Nordic Institute of Business & Society NIBS 2026. Suuryritystutkimus 2026 Kasvun k\u00e4\u00e4nne etenee. Osoitteessa\u00a0<\/span>https:\/\/www.op.fi\/documents\/10208\/3583144\/Suuryritystutkimus-2026-OP-Pohjola.pdf\/eba08b4f-c2ee-8e4c-7eb3-60d886d88410?t=1768918352771<\/a>. Viitattu 18.2.2026<\/p>\n

Tilastokeskus. Kuluttajien luottamus. Osoitteessa\u00a0<\/span>https:\/\/stat.fi\/fi\/tilasto\/kbar<\/a>. Viitattu 18.2.2026<\/p>\n

Veronmaksajat 2025. Palkansaajan ostovoima vahvistuu vuonna 2025, vaikka palkkaverotus kiristyy keski- ja hyv\u00e4palkkaisilla. Osoitteessa:\u00a0<\/span>https:\/\/www.veronmaksajat.fi\/tutkimus-ja-tilastot\/selvitykset\/2025\/palkansaajan-ostovoimakatsaus-2025\/#6bf612b9<\/a>. Viitattu 19.2.2026<\/p>\n

 <\/p>\n

Kirjoittaja:<\/p>\n

Nelly Korteniemi\u00a0\u00a0<\/p>\n

Artikkeli on alun perin julkaistu Lapin ammattikorkeakoulun Pohjoisen tekij\u00e4t \u2013\u00a0 asiantuntijablogissa 25.2.2026<\/em><\/p>\n

[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section]<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Nelly Korteniemi Kest\u00e4v\u00e4 kehitys on viime vuosina tullut yh\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4mm\u00e4ksi osaksi yritysten liiketoiminnan kehitt\u00e4mist\u00e4. Samalla keskustelu sen merkityksest\u00e4 on ollut v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin polveilevaa. Kymmenisen vuotta sitten EU n\u00e4ki kest\u00e4v\u00e4n kehityksen kilpailukyvyn ytimess\u00e4 ja l\u00e4hti tavoittelemaan vihre\u00e4n siirtym\u00e4n k\u00e4rkipaikkaa. Suuret yritykset sitoutettiin tavoitteeseen tiukalla kest\u00e4vyysraportointivelvoitteella, jonka vaikutusten arveltiin valuvan my\u00f6s pienempiin yrityksiin. Samoihin aikoihin Samoihin aikoihin Yhdysvalloissa […]<\/p>\n","protected":false},"author":4448,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_et_pb_use_builder":"on","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":"","footnotes":""},"categories":[8],"tags":[],"class_list":["post-814","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogitekstit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/kestavaliiketoiminta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/814","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/kestavaliiketoiminta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/kestavaliiketoiminta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/kestavaliiketoiminta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4448"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/kestavaliiketoiminta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=814"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/kestavaliiketoiminta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/814\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":820,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/kestavaliiketoiminta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/814\/revisions\/820"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/kestavaliiketoiminta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=814"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/kestavaliiketoiminta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=814"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/kestavaliiketoiminta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=814"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}