Sisältö
- Mitä alustatalous on?
- Alustatalouden merkitys Suomessa
- Millainen on tehokas alustatalous ja ekosysteemi?
- Alustatalouden hyödyntäminen liiketoiminnassa
- Esimerkkejä alustataloudesta
Mitä alustatalous on?
Elinkeinoelämän keskusliitto kertoo viikon kysymyksessä alustataloudesta, mikä se on? Alustatalous on saanut alkunsa internetin kehityksen myötä, joka vakiinnuttaa paikkaansa liiketoiminnan organisaatiomallina. Se on käytännössä uusi talouden ala, jonka idea perustuu yrityksen tarjoamalle alustalle, jonka päällä yksityishenkilöt tai yritykset voivat tehdä lisäarvoa tuottavaa toimintaa eli myydä tuotteita tai palvelua.
alustatalous nyt
Maija Mattila kirjoittaa Kalevi sorsa säätiön blogissa alustatalouden ajankohtaisuudesta. Termi alustatalous kuvaa toimintaansa: taloudellisen toiminnan muoto, jossa ihmiset jakavat, lainaavat, vuokraavat, myyvät ja ostavat tavaroita ja palveluita internetin digitaalisten alustojen välityksellä. Esimerkiksi tästä on Swappie, Wolt, Tori.fi jotka ovat meille tuttuja sivustoja.
Alustat eivät itsessään siis tuota palvelua, vaan toimivat niin sanottuna linkkinä kahden tahon välillä. Facebookissa olevat kirpputori- sivustot ovat varmasti meille kaikille tuttuja, se on myös alustataloutta, jossa ihmiset myyvät tuotteita ilman, että Facebook on kokonaan vastuussa ihmisten kirjoittamista ja lataamista sivuista alustalle. Sosiaalisen median alustat, kuten Facebook tekevät tuottoaan myymällä mainoksia, ei tuotteita tai palveluita kuten perinteisesti tehdään. Alustatalous on täten vuorovaikutustaloutta. Aihe on tällöin ajankohtainen, sillä se kasvaa voimakkaasti digitaalisuuden myötä, vaikkakin alustatalouden kautta elantonsa saavien määrä on vielä hyvin pieni. Alustatalouden toimivuuden kannalta onkuitenkin keksittävä muoto kuinka se parhaimillaan palvelee yhteiskuntia ja sen asukkaita.
Digitaalisuus osana alustataloutta
Alustatalouden nettisivustolla kirjoitetaan digitaalisuuden merkityksestä nykypäivänä, sillä se mahdollistaa alustatalouden. Toimialat ja sektorit nähdään saman ilmiön sovelluksina, jolloin organisaation osien dokumentit tai data tuodaan samaan pilveen- yhteiselle alustalle. Nykyään halutaan päästä eroon niin sanotuista ”siiloista”, eli jakautumista ja näin ollen parantaa tuottavuutta avaamalla omat rajapinnat ja yhdistämällä omat osaamiset. Tällöin organisoidutaan tuottamaan asiakasarvoa yhteisillä alustoilla.
Alustatalous kiertotaloudessa
Elinkeinoelämän keskusliitto kirjoittaa kasvusta digitaalisten alustojen avulla. Digitaaliset palvelualustat ja markkinapaikat luovat uusia arvoluonnin mahdollisuuksia yritysten, mikroyritysten ja käyttäjien välille. Nämä bisnessmallit ovat ottaneet paikkansa osana kiertotalouden uutta työkalupakkia. Parhaimmillaan digitaaliset palvelut auttavat hyödyntämään resursseja entistä tehokkaammin.
Vertaiskaupan suosio kasvaa kohisten kuluttajien keskuudessa, kuten kestävä kuluttaminen ja tuotteiden uudelleenkäyttö. Tämä on mahdollista sivustojen kuten Tori.fi ja Facebookin kautta. Alustat mahdollistavat myös tavaroiden vuokraamisen, kuten autovuokrauksen, elokuvien vuokrauksen ja paljon muita näiden kaltaisia asioita. Alustatalous ei mahdollista pelkästään vain tavaroiden eteenpäin myymisen, uudelleen käytön tai vuokraamisen, vaan myös ruokahävikin vähentämisen eri alustojen kautta. Tästä esimerkkinä Resque-app, jonka alusta mahdollistaa yrityksien myymään ylijäänyttä ruokaa, joka on silti täysin syömäkelpoista, mutta halvempaa!
Summasummarum alustatalous on osa meidän jokaisen päivää, johon digitaalisuus on liitetty vahvasti. Nykypäivän älypuhelimet mahdollistavat meille helpot yhteydet olla osana alustataloutta, tilaatko kotiisi ruokaa, tarvitset autoa, muttet halua ostaa sitä, jolloin sen voit vuokrata, tai haluatko myydä jotain sinulle tarpeetonta. Tämän kaiken helpoksi mahdollistaa digitaalisuus. Jokainen meistä käyttää varmasti lähes päivittäin tätä taloudellisen toiminnan muotoa, tajuamatta sitä.
Alustatalouden merkitys Suomessa
Tutkimusprofessori Heikki Ailiston mukaan Amerikkalaiset ja aasialaiset firmat hallitsevat alustataloudessa. Suomessa hyvin harvat yritykset ovat julkistaneet avoimia alustoja tai edes rajaresursseja. Muutamilla yrityksillä voi olla osin avoimia tai suljettuja alustoja omassa käytössä.
Op.media kirjoittaa alustataloudesta sivuillaan. Heidän mukaansa alustatalouden merkitys kasvaa koko ajan, sillä se tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia ja muuttaa liiketoimintaa syvällisemmin. Suomalaisten yritysten pitäisi miettiä, miten he voisivat hyödyntää paremmin alustataloutta. Yritykset eivät usein itse kykene tarjoamaan asiakkailleen kaikkea heidän haluamaansa ja silloin tulisikin miettiä, voisiko omasta liiketoiminnasta jakaa enemmän dataa yhteistyökumppaneille. Jos omaa liiketoimintaa avaa kolmansille osapuolille, he pystyvät kehittämään täysin uudenlaisia palvelu- ja tuoteinnovaatioita.
Alustatalouden yleistyminen vaikuttaa myös työmarkkinoihin. Se, miten se vaikuttaa, riippuu työn luonteesta. Matalan ammattitaidon töissä kilpailu on kovaa ja tulot ovat usein pienemmät kuin palkkatöissä. Korkean ammattitaidon töissä voi puolestaan tienata jopa paremmin. Esimerkiksi verkossa tehtäviä töitä on mahdollista tarjota maailmanlaajuisesti ja näin palkkiot voivat olla parempia kuin Suomessa.
Yrityksille digitaaliset alustat avaavat uusia myyntikanavia. Monilla alustoilla välityspalkkio on pienempi, kuin mitä yritykset nyt menettävät tuotteen tai palvelun hinnasta. Esimerkiksi Suomessa ruokakaupat saavat nyt itselleen noin puolet ruoan loppuhinnasta. Amazonilla välityspalkkio on noin 30 prosenttia. Suurempi itselle jäävä osuus hinnasta tietää tietenkin enemmän itselle jääviä tehtäviä, mutta yritys voi itse puntaroida, onko se sen arvoista.
Yksi alustatalouden varjopuolista on vallan keskittyminen suurille kansainvälisille toimijoille. Pienempien yritysten kannattaisikin kehittää omia alustoja suurempien kansainvälisten rinnalle.
Millainen on tehokas alustatalous ja ekosysteemi?
Innoman kertoo blogissaan millainen on tehokas alustatalous sekä ekosysteemi. Ensinäkin digitalisaatio on suuri mahdollistaja, joka on tärkeässä roolissa kun toimitetaan palveluja yhteistyössä eri toimittajien kanssa sekä hallinnoidaan erilaisia ekosysteemejä.
Innovaatiot sekä uusien palveluiden kehitystiekarttojen laatiminen ovat tärkeitä edellytyksiä silloin, kun rakennetaan toimivaa ekosysteemiä. Toimivat ekosysteemit ovat siis erilaisia verkostoja, joiden avulla luodaan merkittävää liiketoimintaa sekä lisäarvoa. Hyvin toimivaa ekosysteemiä tarkasteltaessa on hyvä tarkkailla loppukäyttäjien tyytyväisyyttä, jotta toiminta saavuttaa saumattoman loppukäyttäjäkokemuksen.
Ekosysteemien hallitseminen perustuu liiketoiminnan arvoketjun ymmärtämiseen ja aktiiviseen yhteydenpitoon merkittävimpien sidosryhmien kanssa. Lisäksi toimiva ekosysteemi pyrkii toiminnassaan huomioimaan seuraavat
- yhdessä sovitut ohjauskäytännöt ja kehitystiekartat
- yhtenäiset prosessit ja laatuvaatimukset kaikille toimittajille
- yhteinen toimintamalli, jonka tarkoituksena on taata jatkuvuus ja joustavuus
- yhteiseen toimintamalliin liittyvä digitaalinen alusta
- yhdessä sovitut toimintaprosessien suorituskykymittarit sekä hallintatyökalut
Alustatalouden hyödyntäminen liiketoiminnassa
Sofokus.fi kertoo blogiartikkelissaan alustatalouden mahdollisuuksista liiketoiminnassa. Kun yksittäinen yritys päättää hyödyntää alustataloutta, on tärkeää huomioida, mikä on oman toiminnaan rooli alustoilla vai nojaako yrityksen liiketoiminta itse kehitettyyn alustaan. Kilpailuedun saavuttaminen samoilla alustoilla suhteessa muihin yrityksiin perustuu markkinoinnin onnistumiseen, asiakaspalautteisiin ja hintoihin. Toinen vaihtoehto yrityksellä on lähteä itse investoimaan oman alustan kehittämiseen.
Mistä lähteä liikkeelle?
Yrityksen konseptin tulee olla liiketoiminnallisesti voittava ja tekninen toteutus on tässä pakollinen ja kriittinen väline. On myös tärkeää miettiä, minkä tyyppinen yritys on kyseessä ja millainen rooli markkinoilla halutaan saavuttaa. Esimerkiksi globaalisti merkittävien ja tunnettujen toimijoiden kannattaa lähteä suoraan kehittämään omaa alustaa.
Mitä yrityksen menestys vaatii?
Jotta mahdollistetaan yrityksen menestys alustataloudessa, tulisi ottaa huomioon useita eri seikkoja. Yksi tärkeä asia näistä on puolustettavuus. Puolustettavuus tarkoittaa jotain asiaa yrityksessä, joka tekee yrityksen liiketoiminnan kopioimisesta vaikeaa. Kun organisaatio on saanut rakennettua toimivan ja erottuvan liiketoimintamallin, lähdetään miettimään, millä keinoilla tämä konsepti saadaan turvattua mahdollisimman tehokkaasti. Esimerkiksi Google on rakentanut itselleen maailmanlaajuisen ja hyvin puolustettavan runkoverkon.
Verkostovaikutukset ovat toinen hyvä keino luoda puolustettavuutta sähköiseen liiketoimintaan. Verkostovaikutus tarkoittaa efektiä, joka tapahtuu, kun uudet käyttäjät tekevät verkostosta entistä arvokkaamman jo olemassa oleville käyttäjille. Jos verkosto ylittää kriittisen pisteen, muut verkostot alkavat menettää kiinnostavuutta. Yritykset, joiden ydinliiketoiminta on sidottu verkostovaikutusten ympärille, on loistava mahdollisuus pärjätä markkinoilla isosti.
Esimerkkejä
Finanssialalle.fi luettelee sivuillaan esimerkkejä alustaloudesta. Niitä ovat esimerkiksi Uber, Airbnb, ResQ ja Wolt. Maailman suurin taksiyritys Uber tarjoaa auton omistajalle alustan, jossa he voivat tarjota kuljetuspalveluita. Uber itse ei omista yhtään ajoneuvoa. Airbnb sen sijaan tarjoaa alustan sellaisille henkilöille, jotka haluavat tarjota omaa asuntoa tai huonettaan vuokralle. Airbnb ei siis omista vuokrattavia asuntoja tai huoneita ollenkaan. Lisäksi suomalaiset startup-yritykset ResQ ja Wolt eivät omista ainuttakaan ravintolaa, vaan he ovat synnyttäneet alustan, jossa tuottajan ja kuluttajan on mahdollista kohdata.
Perinteistä liiketoimintaa toteuttavien yritysten voi olla haastavaa ennakoida alustalouden kilpailun syntymistä, sillä useat tulokselliset alustayhtiöt ovat liikkuneet uusille alueille täysin varoittamatta. Esimerkiksi Google on siirtynyt hakukoneista karttapalveluihin sekä mobiilikäyttöjärjestelmiin. Lisäksi esimerkiksi Apple ja Samsung ovat puhelimien ohella siirtyneet myös älykellojen valmistukseen.
Podcast
Kuuntele podcast ResQ-sovelluksesta ja sen hyödyistä.
Kierto10- hanke
Kierto10- hankkeen tavoitteena on vahvistaa Meri- Lapin kuntalaisten kiertotaloutta sekä ilmastomyönteistä asennetta nopeiden kokeilujen ja paikallisten tapahtumien avulla.
materiaalin laatijat
Lapin AMK:n T31L18S-ryhmän liiketalouden opiskelijat:
Koskenniemi Niina, Lammi Matilda, Ponkala Nea & Salminen Anni
