Kierto10 hanke
Ruokahävikki Suomessa ja maailmalla

 

Ethän heitä ruokaa hukkaan?

Sisältö

 

 

Tietoa ruokahävikistä

Ruokahävikki on ruokaa, joka on alun perin ollut syömäkelpoista, mutta päätyy jostain syystä roskiin tai biojätteeksi. Ruokahävikkiä pystytään välttämään ennakoimalla ruuan kulutusta sekä valmistamalla tai säilyttämällä ruokaa toisin. Ruokahävikin vähentämisessä tarvitaan kaikkia ruokaketjuun kuuluvia tahoja. Tässä ketjussa erityisesti kuluttajien tietoisuuden, taidon ja asenteiden muutoksella on suuri merkitys. 

Ruokahävikki kotitalouksissa

Luken mukaan kaikkein eniten ruokahävikkiä syntyy kotitalouksissa. Kotitalouksien ostamasta ruoasta noin 6% päätyy roskiin. Suomessa kotitaloudet heittävät vuosittain ruokaa roskiin 120-160 miljoona kiloa. Henkilöä kohden ruokaa heitetään roskiin vuodessa keskimäärin 20-25 kiloa, noin 125 euron arvosta.

Kuten Penttinen mainitsee Maaseudun tulovaisuudessa ruokahävikin määrään vaikuttaa ketä taloudessa asuu. Eniten ruokaa heittävät pois yksin asuvat naiset ja lapsiperheet joissa käytetään paljon rahaa ruokaan.

Melkein joka kymmenes peruna, leipäpala ja hedelmä päätyy roskiin. Roskiin päätyvät yleensä:

  • leivät
  • valmisruuat
  • liha- ja kalatuotteet
  • hedelmät, vihannekset, juurekset ja marjat
  • kahvi

Syistä miksi ruokaa päätyy kotitalouksissa roskiin on suunnittelemattomuus, tilanteiden muutokset, heikot keittiö taidot ja viitseliäisyyden puute. Tähteitä ei myöskään osata hyödyntää ja eivätkä ihmiset osaa erottaa parasta ennen -merkintää ja viimeinen käyttöpäivä merkintää toisistaan. 

Yksi suurimmista syistä ruuan pois heittämiseen on kuitenkin ruoan pilaantuminen. Yleisiä syitä ovat myös ruoan jääminen lautastähteeksi, liiallinen ruuan valmistaminen ja haluttomuus syödä samaa ruokaa uudelleen. Kuluttajilla on korkeat odotukset ruoan suhteen, joka vaikuttaa teollisuuden, kauppojen ja ravintoloiden hävikkiin.

 

Ruokahävikki ravitsemuspalveluissa

Suomen ravitsemuspalveluissa ruokahävikki syntyy vuodessa yhteensä 78 miljoonaa kiloa. Suurin osa tästä määrästä koostuu linjasto ravintoloiden tarjoilutähteistä ja ylivalmistetusta ruuasta jota ei hyödynnetä enää.

Ravitsemuspalveluiden syömäkelpoista ruoasta n. 16 prosenttia päätyy hävikkiin. Kun tähän määrään lisätään syömäkelvottomat biojätteeseen päätyvien elintarvikkeiden määrä, elintarvikejätettä syntyy yhteensä 21 prosenttia. Asiakasta kohti syntyy hävikkiä keskimäärin 90 grammaa. Päiväkodeissa hävikkiä syntyy jopa 25% kaikesta valmistetusta ruuasta. Pois heitetyn ruuan tuottaminen aiheuttaa turhaa työtä keittiöissä ja on silkkaa rahanmenoa alan yrityksille ja kunnille.  

Erityisesti linjastoravintoloissa hävikin vähentämisessä avainasemassa on mittaaminen ja seuranta, jotta saadaan selville mistä hävikkiä yrityksessä syntyy.  Toiminnan ja ruokatilausten suunnittelulla sekä henkilökuntaa kannustamalla voidaan myös ennaltaehkäistä hävikkiä. Linjaston ruokalajien vaihtaminen päivän aikana puolestaan mahdollistaa edellisen päivän ruokien paremman hyödyntämisen.

Eu:n laatima jätedirektiivi määrää jäsenmaat mittaamaan ja raportoimaan elintarvikejätemäärät neljän vuoden välein. Luonnonvarakeskus Luke seuraa ravitsemuspalveluiden elintarvikejäte määriä ja laatii niistä mittaustuloksia, joita yritykset voivat hyödyntää työssään hävikin vähentämiseksi.

 

Esimerkkejä ruokahävikkiä hyödyntävistä yrityksistä

Vastuullisuus on tämän hetken trendi ja sen myötä on lisääntynyt tietoisuus ruokahävikistä. Tämä on saanut monet yritykset talkoisiin ja keksimään keinoja hävikin pienentämiseksi.

Resq Club 

Resq Club on suomalainen yritys, jonka missio on ruokahävikin vähentäminen. Yritys tarjoaa alustan, jossa erilaiset elintarvikealan yritykset voivat myydä kuluttajille hävikkiruokaa. (Resq Club 2020.) 

Resq Clubin verkkosivuille pääset tästä

Fiksuruoka

Fiksuruoka on suomalainen yritys, joka pyrkii vähentämään hävikin määrää Suomessa tarjoamalla asiakkaille muutoin hävikkiin joutuvaa ruokaa ja sekalaista käyttötavaraa halvemmalla hinnalla. Verkkokaupan valikoima koostuu pääosin poisto- ja jäännöseriä suomalaisilta valmistajilta, maahantuojilta ha tukkuketjuilta. (Fiksuruoka 2020.)

Fiksuruoka.fi verkkosivuille pääset tästä 

Tästä voit siirtyä kuuntelemaan ruokahävikki podcastiamme, jossa paneudumme Torniossa sijaitsevan Lounas- Torppi linjastoravintolan keinoihin minimoida ruokahävikkiä. 

Ruokahävikki kaupoissa 

Monet kaupat alentavat päiväysuhan alla olevien tuotteiden hintoja. Esimerkiksi monet S-ryhmän kaupat alentavat päiväystuotteet -60% viimeisen aukiolotunnin ajaksi. Lidl puolestaan kasaa hedelmiä isoihin laatikoihin ja myy ne 2€ / laatikko ulos.

Päiväysvanhat tuotteet kierrätetään kaupoissa biojätteisiin. Esimerkiksi etelä-suomessa kaupat lahjoittavat hävikkiä myös esim. Hurstille. Kauppojen hävikkiä syntyy helposti kun ei osata ennakoida ja tilataan liikaa ruokaa varastoon.

 

Ruokaketjussa syntyvä hävikki

Ruokaketjusta riippuen, lähes jokainen ruokaketju jättää hävikkiä. Pienimmillään hävikki on esimerkiksi tilanteessa, jossa asiakas ostaa burgerin ja syö sen saman tien. Toki, burgerin valmistuksessa on voinut syntyä hävikkiä, esimerkiksi pilaantuneen salaatin muodossa. Tämän kaltaisissa tilanteissa hävikkiä ei voida hyödyntää muuten kuin kierrättämällä biojätteeksi. Kaupoista lähtevien ruokaketjujen hävikkiä syntyy, kun tilataan liikaa ja ostetaan liikaa.  Tarkastellaan syntyvän hävikin määrää “Pellolta pöytään” mallin valossa:

  1. Juures kerätään talteen.
  2. Löytyy ehkä pilaantuneita juureksia
  3. Pakkaaminen pussiin → syntyy huteja, hajonneita pakkauksia, pakkausvirheitä
  4. Rahti → jos rahti pitkittyy, saattavat tuotteet pilaantua tai jos kuorma on asiattomasti pakattu, saattavat tuotteet mennä myyntikunnottomiksi
  5. Kauppa → tuotteet pitää saada myytyä ennen päivämäärää, syntyy yleensä hävikkiä
  6. Kuluttaja → Syntyy hävikkiä mikäli tuotetta ei käytetä hyödyksi kokonaan.

Kuluttajat tuottavat 30% ruokaketjujen hävikistä.

 

Ruokahävikki maailmalla 

Ruokahävikki globaalilla tasolla on kova ympäristöhaitta. Pelkästään ruokahävikkiä tulee miljoonia kiloja vuodessa. Laskelmien mukaan tuotetusta ruuasta heitetään roskiin 10-15%.  Maailman ruokahävikin suurimpia “tuottajia” ovat teollistuneet maat. Suurinta hävikki on Pohjois-Amerikassa ja Oseaniassa. Suomi on hävikin silmissä Euroopan keskitasoa. Köyhissä maissa kuluttajilta jäävä hävikki on vain muutamia prosentteja, koska köyhissä maissa ruokaa ei yleisesti kuluttajilta jää roskiin asti.

Kuten Tapani Yrjölä kirjoituksessaan kertoo,  köyhissä maissa hävikkiä kuitenkin syntyy ja syy on jalostuksen, kuljetusten, varastoinnin jne kehittymättömyys. Ruokapulan maissa ikävä tosiasia on se, että matkalla pellosta pöytään syntyy suuri määrä hävikkiä ennen kuluttajia.

“Ruokaa maailmassa on riittävästi, mutta iso kysymys on, että saadaanko me ruoka sinne, missä on nälkä?” WFO:n puheenjohtaja Theo de Jager.

 

Ruokahävikistä syntyvät ilmastovaikutukset

Laeilla ja säädöksillä  tuetaan ruokahävikin vähentämistä. Euroopan kiertotalouspaketissa on linjattu, että ruokahävikki tulee puolittaa vuoteen 2030 mennessä. Tavoite vaatii jokaisen ruuan tuottajan, yrityksen, kaupan ja kuluttajan panosta.  

Luke kertoo sivullaan, että elintarvikkeiden tuottamiseen liittyvien päästöjen, energian ja vedenkulutukseen nähden, on erittäin typerää heittää ruokaa hävikkiin. Kyseinen tuotanto pitää sisällään noin viidesosan kaikista päästöistä maailman laajuisesti. Ainut asia mikä aiheuttaa ilmastolle enemmän hallaa on asuminen. 

Jos kaikesta EU:n aluella valmistetuista ruoista menee noin 20% hukkaan pilaantumisen tai roskiin heittämisen vuoksi, on syytä miettiä että mitä tehdään väärin. Jos edes puolet tästä 20% saataisiin pelastettua ja käytettyä jollain tavalla hyödyksi, se tarkoittaisi sitä että EU:n alueella säästettäisiin 44 miljoonaa TONNIA syömäkelpoista ruokaa.

Kun nyt on hieman tiedossa millaisia määriä ruokaa menee hukkaan, voidaan vain miettiä kuinka paljon arvokkaita resursseja heitetään samalla hukkaan ja millainen kuormitus tästä aiheutuu maapallolle.

 

10 vinkkiä ruokahävikin vähentämiseen

  1. Ennen kuin lähdet ruokaostoksille, katso mitä vanhentuvia ruoka-aineita sinulla on jo kotona ja suunnittele ostokset sen mukaan. 
  2. Ota valokuva jääkaappisi sisällöstä ennen kuin lähdet ruokaostoksille. Kaupassa voit tarkistaa puhelimesta mitä sinulla on jo jääkaapissasi ja vältyt turhilta ostoksilta.
  3. Pakkauskokoa valittaessa oleellista on, että kaikki pakkauksen ruoka tulee käytettyä. Hukkaan menevän ruoan ympäristövaikutukset ovat suuremmat kuin pakkauksen ympäristövaikutukset. Edullisesta kilohinnasta ei tule säästöjä jos ruokaa jää syömättä.
  4. Parasta ennen -merkintä tarkoittaa vähimmäissäilyvyysaikaa, johon saaka elintarvikeessa säilyvät sen tyypilliset ominaisuudet. Viimeinen käyttöpäivä -merkintä on taas se päivä, jolloin tuote on tarkoitettu viimeistään käytettäväksi.
  5. Katso ja nuuhki. Jos ruoka ei näytä tai tuoksu pilaantuneelta tai viimeinen käyttöpäivä ei ole vielä mennyt, kokeille maistamalla. Luota omiin aisteihisi!
  6. Jos ruokaa jää pieni määrä syömättä, hyödynnä se seuraavalla aterialla. Pakasta ruoka, jos sitä jää syömättä isompi satsi. 
  7. Nopeiten pilaantuvat tuotteet kannattaa sijoittaa jääkapissa samalle hyllylle silmien korkeudelle, jotta ne eivät unohdu jääkaapin syövereihin. 
  8. Älä syö silmilläsi. Ota ruokaa lautaselle sen verran ku jaksat varmasti syödä. Arvioi mieluummin alakanttiin ja ota lisää jos nälkä jää. 
  9. Kaupassa maltti on valttia: osta vain ne tuotteet jotka tiedät käyttäväsi ennen kuin ne ehtivät pilaantua.
  10. Älä mene nälkäisenä ruokaostoksille, koska nälkäisenä on yleensä kiire ja silloin sortuu tarpeettomiin heräteostoksiin. 

Kierto10-hanke

Käythän tutustumassa hankkeeseen lisää hankkeen omalla sivulla. Sivulta löydät lisätietoa hankkeesta ja sen tavoitteista.

Takas alkuun

Materiaalin laatijat: Lapin AMK:n T31L18S -ryhmän liiketalouden opiskelijat Juho Erkkilä, Henri Mäkinen & Maija Ryymin

Kierto10 somessa

Instagram
Facebook
YouTube