Sis\u00e4lt\u00f6<\/h4>\n\n- Tietoa ruokah\u00e4vikist\u00e4<\/a><\/li>\n
- Ruokah\u00e4vikki kotitalouksissa<\/a><\/li>\n
- Ruokah\u00e4vikki ravitsemuspalveluissa<\/a><\/li>\n
- Ruokah\u00e4vikki\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4vi\u00e4 yrityksi\u00e4<\/a><\/li>\n
- Ruokah\u00e4vikki kaupoissa<\/span><\/a><\/li>\n
- Ruokaketjussa syntyv\u00e4 h\u00e4vikki<\/span><\/a><\/li>\n
- Ruokah\u00e4vikki maailmalla <\/span><\/a><\/li>\n
- Ruokah\u00e4vikist\u00e4 syntyv\u00e4t ilmastovaikutukset<\/span><\/a><\/li>\n
- 10 vinkki\u00e4 ruokah\u00e4vikin v\u00e4hent\u00e4miseen<\/span><\/a><\/li>\n<\/ul>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
Tietoa ruokah\u00e4vikist\u00e4<\/b><\/h3>\n
Ruokah\u00e4vikki on ruokaa, joka on alun perin ollut sy\u00f6m\u00e4kelpoista, mutta p\u00e4\u00e4tyy jostain syyst\u00e4 roskiin tai bioj\u00e4tteeksi. Ruokah\u00e4vikki\u00e4 pystyt\u00e4\u00e4n v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n ennakoimalla ruuan kulutusta sek\u00e4 valmistamalla tai s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ruokaa toisin. Ruokah\u00e4vikin v\u00e4hent\u00e4misess\u00e4 tarvitaan kaikkia ruokaketjuun kuuluvia tahoja. T\u00e4ss\u00e4 ketjussa erityisesti kuluttajien tietoisuuden, taidon ja asenteiden muutoksella on suuri merkitys.\u00a0<\/span><\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/kierto10\/files\/2020\/04\/infograafi-alkuun.jpeg\")
<\/p>\n
Ruokah\u00e4vikki kotitalouksissa<\/b><\/h3>\n
Luken mukaan<\/a> kaikkein eniten ruokah\u00e4vikki\u00e4 syntyy kotitalouksissa. Kotitalouksien ostamasta ruoasta noin 6% p\u00e4\u00e4tyy roskiin. Suomessa kotitaloudet heitt\u00e4v\u00e4t vuosittain ruokaa roskiin 120-160 miljoona kiloa<\/strong>. Henkil\u00f6\u00e4 kohden ruokaa heitet\u00e4\u00e4n roskiin vuodessa keskim\u00e4\u00e4rin 20-25 kiloa, noin 125 euron arvosta.<\/span><\/p>\nKuten Penttinen mainitsee Maaseudun tulovaisuudessa<\/a> ruokah\u00e4vikin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n vaikuttaa ket\u00e4 taloudessa asuu. Eniten ruokaa heitt\u00e4v\u00e4t pois yksin asuvat naiset ja lapsiperheet joissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n paljon rahaa ruokaan.<\/span><\/p>\nMelkein joka kymmenes<\/strong> peruna, leip\u00e4pala ja hedelm\u00e4 p\u00e4\u00e4tyy roskiin. Roskiin p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t yleens\u00e4:<\/span><\/p>\n\n- leiv\u00e4t<\/span><\/li>\n
- valmisruuat<\/span><\/li>\n
- liha- ja kalatuotteet<\/span><\/li>\n
- hedelm\u00e4t, vihannekset, juurekset ja marjat<\/span><\/li>\n
- kahvi<\/span><\/li>\n<\/ul>\n
![\"\"](\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/kierto10\/files\/2020\/04\/kasviskuva-kotitalouksiin.jpeg\")
<\/p>\n
Syist\u00e4 miksi ruokaa p\u00e4\u00e4tyy kotitalouksissa roskiin<\/a> on suunnittelemattomuus, tilanteiden muutokset, heikot keitti\u00f6 taidot ja viitseli\u00e4isyyden puute. T\u00e4hteit\u00e4 ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n osata hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 ja eiv\u00e4tk\u00e4 ihmiset osaa erottaa parasta ennen -merkint\u00e4\u00e4 ja viimeinen k\u00e4ytt\u00f6p\u00e4iv\u00e4<\/strong> merkint\u00e4\u00e4 toisistaan.\u00a0<\/span><\/p>\nYksi suurimmista syist\u00e4 ruuan pois heitt\u00e4miseen on kuitenkin ruoan pilaantuminen. Yleisi\u00e4 syit\u00e4 ovat my\u00f6s ruoan j\u00e4\u00e4minen lautast\u00e4hteeksi, liiallinen ruuan valmistaminen ja haluttomuus sy\u00f6d\u00e4 samaa ruokaa uudelleen. Kuluttajilla on korkeat odotukset ruoan suhteen, joka vaikuttaa teollisuuden, kauppojen ja ravintoloiden h\u00e4vikkiin.<\/span><\/p>\n <\/p>\n
Ruokah\u00e4vikki ravitsemuspalveluissa<\/b><\/h3>\n
Suomen ravitsemuspalveluissa ruokah\u00e4vikki syntyy vuodessa yhteens\u00e4 78 miljoonaa kiloa. Suurin osa t\u00e4st\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 koostuu linjasto ravintoloiden tarjoilut\u00e4hteist\u00e4 ja ylivalmistetusta ruuasta jota ei hy\u00f6dynnet\u00e4 en\u00e4\u00e4.<\/span><\/p>\nRavitsemuspalveluiden sy\u00f6m\u00e4kelpoista ruoasta n. 16 prosenttia p\u00e4\u00e4tyy h\u00e4vikkiin. Kun t\u00e4h\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n lis\u00e4t\u00e4\u00e4n sy\u00f6m\u00e4kelvottomat bioj\u00e4tteeseen p\u00e4\u00e4tyvien elintarvikkeiden m\u00e4\u00e4r\u00e4, elintarvikej\u00e4tett\u00e4 syntyy yhteens\u00e4 21 prosenttia. Asiakasta kohti syntyy h\u00e4vikki\u00e4 keskim\u00e4\u00e4rin 90 grammaa. P\u00e4iv\u00e4kodeissa h\u00e4vikki\u00e4 syntyy jopa 25% kaikesta valmistetusta ruuasta. Pois heitetyn ruuan tuottaminen aiheuttaa turhaa ty\u00f6t\u00e4 keitti\u00f6iss\u00e4 ja on silkkaa rahanmenoa alan yrityksille ja kunnille.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\nErityisesti linjastoravintoloissa h\u00e4vikin v\u00e4hent\u00e4misess\u00e4 avainasemassa on mittaaminen ja seuranta, jotta saadaan selville mist\u00e4 h\u00e4vikki\u00e4 yrityksess\u00e4 syntyy.\u00a0 Toiminnan ja ruokatilausten suunnittelulla sek\u00e4 henkil\u00f6kuntaa kannustamalla voidaan my\u00f6s ennaltaehk\u00e4ist\u00e4 h\u00e4vikki\u00e4. Linjaston ruokalajien vaihtaminen p\u00e4iv\u00e4n aikana puolestaan mahdollistaa edellisen p\u00e4iv\u00e4n ruokien paremman hy\u00f6dynt\u00e4misen.<\/span><\/p>\nEu:n laatima j\u00e4tedirektiivi<\/a> m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 j\u00e4senmaat mittaamaan ja raportoimaan elintarvikej\u00e4tem\u00e4\u00e4r\u00e4t nelj\u00e4n vuoden v\u00e4lein. Luonnonvarakeskus Luke seuraa ravitsemuspalveluiden elintarvikej\u00e4te m\u00e4\u00e4ri\u00e4 ja laatii niist\u00e4 mittaustuloksia, joita yritykset voivat hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n h\u00e4vikin v\u00e4hent\u00e4miseksi.<\/span><\/p>\n <\/p>\n
Esimerkkej\u00e4 ruokah\u00e4vikki\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4vist\u00e4 yrityksist\u00e4<\/strong><\/h3>\nVastuullisuus on t\u00e4m\u00e4n hetken trendi ja sen my\u00f6t\u00e4 on lis\u00e4\u00e4ntynyt tietoisuus ruokah\u00e4vikist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on saanut monet yritykset talkoisiin ja keksim\u00e4\u00e4n keinoja h\u00e4vikin pienent\u00e4miseksi.<\/span><\/p>\nResq Club\u00a0<\/b><\/h5>\n
Resq Club on suomalainen yritys, jonka missio on ruokah\u00e4vikin v\u00e4hent\u00e4minen. Yritys tarjoaa alustan, jossa erilaiset elintarvikealan yritykset voivat myyd\u00e4 kuluttajille h\u00e4vikkiruokaa. (Resq Club 2020.)\u00a0<\/span><\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
Tietoa ruokah\u00e4vikist\u00e4<\/b><\/h3>\n
Ruokah\u00e4vikki on ruokaa, joka on alun perin ollut sy\u00f6m\u00e4kelpoista, mutta p\u00e4\u00e4tyy jostain syyst\u00e4 roskiin tai bioj\u00e4tteeksi. Ruokah\u00e4vikki\u00e4 pystyt\u00e4\u00e4n v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n ennakoimalla ruuan kulutusta sek\u00e4 valmistamalla tai s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ruokaa toisin. Ruokah\u00e4vikin v\u00e4hent\u00e4misess\u00e4 tarvitaan kaikkia ruokaketjuun kuuluvia tahoja. T\u00e4ss\u00e4 ketjussa erityisesti kuluttajien tietoisuuden, taidon ja asenteiden muutoksella on suuri merkitys.\u00a0<\/span><\/p>\n Luken mukaan<\/a> kaikkein eniten ruokah\u00e4vikki\u00e4 syntyy kotitalouksissa. Kotitalouksien ostamasta ruoasta noin 6% p\u00e4\u00e4tyy roskiin. Suomessa kotitaloudet heitt\u00e4v\u00e4t vuosittain ruokaa roskiin 120-160 miljoona kiloa<\/strong>. Henkil\u00f6\u00e4 kohden ruokaa heitet\u00e4\u00e4n roskiin vuodessa keskim\u00e4\u00e4rin 20-25 kiloa, noin 125 euron arvosta.<\/span><\/p>\n Kuten Penttinen mainitsee Maaseudun tulovaisuudessa<\/a> ruokah\u00e4vikin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n vaikuttaa ket\u00e4 taloudessa asuu. Eniten ruokaa heitt\u00e4v\u00e4t pois yksin asuvat naiset ja lapsiperheet joissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n paljon rahaa ruokaan.<\/span><\/p>\n Melkein joka kymmenes<\/strong> peruna, leip\u00e4pala ja hedelm\u00e4 p\u00e4\u00e4tyy roskiin. Roskiin p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t yleens\u00e4:<\/span><\/p>\n Syist\u00e4 miksi ruokaa p\u00e4\u00e4tyy kotitalouksissa roskiin<\/a> on suunnittelemattomuus, tilanteiden muutokset, heikot keitti\u00f6 taidot ja viitseli\u00e4isyyden puute. T\u00e4hteit\u00e4 ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n osata hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 ja eiv\u00e4tk\u00e4 ihmiset osaa erottaa parasta ennen -merkint\u00e4\u00e4 ja viimeinen k\u00e4ytt\u00f6p\u00e4iv\u00e4<\/strong> merkint\u00e4\u00e4 toisistaan.\u00a0<\/span><\/p>\n Yksi suurimmista syist\u00e4 ruuan pois heitt\u00e4miseen on kuitenkin ruoan pilaantuminen. Yleisi\u00e4 syit\u00e4 ovat my\u00f6s ruoan j\u00e4\u00e4minen lautast\u00e4hteeksi, liiallinen ruuan valmistaminen ja haluttomuus sy\u00f6d\u00e4 samaa ruokaa uudelleen. Kuluttajilla on korkeat odotukset ruoan suhteen, joka vaikuttaa teollisuuden, kauppojen ja ravintoloiden h\u00e4vikkiin.<\/span><\/p>\n <\/p>\n Suomen ravitsemuspalveluissa ruokah\u00e4vikki syntyy vuodessa yhteens\u00e4 78 miljoonaa kiloa. Suurin osa t\u00e4st\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 koostuu linjasto ravintoloiden tarjoilut\u00e4hteist\u00e4 ja ylivalmistetusta ruuasta jota ei hy\u00f6dynnet\u00e4 en\u00e4\u00e4.<\/span><\/p>\n Ravitsemuspalveluiden sy\u00f6m\u00e4kelpoista ruoasta n. 16 prosenttia p\u00e4\u00e4tyy h\u00e4vikkiin. Kun t\u00e4h\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n lis\u00e4t\u00e4\u00e4n sy\u00f6m\u00e4kelvottomat bioj\u00e4tteeseen p\u00e4\u00e4tyvien elintarvikkeiden m\u00e4\u00e4r\u00e4, elintarvikej\u00e4tett\u00e4 syntyy yhteens\u00e4 21 prosenttia. Asiakasta kohti syntyy h\u00e4vikki\u00e4 keskim\u00e4\u00e4rin 90 grammaa. P\u00e4iv\u00e4kodeissa h\u00e4vikki\u00e4 syntyy jopa 25% kaikesta valmistetusta ruuasta. Pois heitetyn ruuan tuottaminen aiheuttaa turhaa ty\u00f6t\u00e4 keitti\u00f6iss\u00e4 ja on silkkaa rahanmenoa alan yrityksille ja kunnille.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n Erityisesti linjastoravintoloissa h\u00e4vikin v\u00e4hent\u00e4misess\u00e4 avainasemassa on mittaaminen ja seuranta, jotta saadaan selville mist\u00e4 h\u00e4vikki\u00e4 yrityksess\u00e4 syntyy.\u00a0 Toiminnan ja ruokatilausten suunnittelulla sek\u00e4 henkil\u00f6kuntaa kannustamalla voidaan my\u00f6s ennaltaehk\u00e4ist\u00e4 h\u00e4vikki\u00e4. Linjaston ruokalajien vaihtaminen p\u00e4iv\u00e4n aikana puolestaan mahdollistaa edellisen p\u00e4iv\u00e4n ruokien paremman hy\u00f6dynt\u00e4misen.<\/span><\/p>\n Eu:n laatima j\u00e4tedirektiivi<\/a> m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 j\u00e4senmaat mittaamaan ja raportoimaan elintarvikej\u00e4tem\u00e4\u00e4r\u00e4t nelj\u00e4n vuoden v\u00e4lein. Luonnonvarakeskus Luke seuraa ravitsemuspalveluiden elintarvikej\u00e4te m\u00e4\u00e4ri\u00e4 ja laatii niist\u00e4 mittaustuloksia, joita yritykset voivat hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n h\u00e4vikin v\u00e4hent\u00e4miseksi.<\/span><\/p>\n <\/p>\n Vastuullisuus on t\u00e4m\u00e4n hetken trendi ja sen my\u00f6t\u00e4 on lis\u00e4\u00e4ntynyt tietoisuus ruokah\u00e4vikist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on saanut monet yritykset talkoisiin ja keksim\u00e4\u00e4n keinoja h\u00e4vikin pienent\u00e4miseksi.<\/span><\/p>\n Resq Club on suomalainen yritys, jonka missio on ruokah\u00e4vikin v\u00e4hent\u00e4minen. Yritys tarjoaa alustan, jossa erilaiset elintarvikealan yritykset voivat myyd\u00e4 kuluttajille h\u00e4vikkiruokaa. (Resq Club 2020.)\u00a0<\/span><\/p>\n<\/p>\nRuokah\u00e4vikki kotitalouksissa<\/b><\/h3>\n
\n
<\/p>\nRuokah\u00e4vikki ravitsemuspalveluissa<\/b><\/h3>\n
Esimerkkej\u00e4 ruokah\u00e4vikki\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4vist\u00e4 yrityksist\u00e4<\/strong><\/h3>\n
Resq Club\u00a0<\/b><\/h5>\n