Olen aikaisemmin pohdiskellut artikkelissani asuinyhteisömme turvallisuutta ja tuottavuutta―poliittisen, uskonnollisen ja henkisen väkivallan eri muotoja vallankäytössä―johtamisessa. Miten selviytyä negatiivisista muistoista, kokemuksista ja havainnoista muuttumatta itse väkivallan käyttäjäksi?
Yhteisö- ja organisaatiokäyttäytymisen asiantuntijat―minä myös―luovat erilaisia malleja ongelmien ratkaisemiseksi toiminnan prosessien kuvaamisesta, analysoinnista ja optimoinnista tietohallinnon arkkitehtuurin ja palvelujen kehittämiseen sekä tehokkaampaan strategia- ja laatutyöhön. Kaikki yllämainitut tekijät epäilemättä vaikuttavat yhteisömme hyvinvointiin, tuottavuuteen, tehokkuuteen sekä suorituskyvyn paranemiseen. Tuottavuuden ja hyvinvoinnin ytimenä on kuitenkin aina yksilö itse, yksilön oma vastuu toiminnastaan ja käyttäytymisestään, itsetuntemus sekä tietoisuus- ja tunnetyöskentely―psyykkinen terveys eli oman aivokapasiteetin ja sen toiminnan ymmärrys―mielenjohtaminen.
Miten hyväksyä toinen ihmisenä, vaikka on hänelle oikeasti vihainen tai katkera? Miten asiat riitelevät ilman, että ihmiset samalla joutuisivat riitaan? Miksi pitää ylipäätänsä yrittää tulla toimeen toisen kanssa, jos se ei ota onnistuakseen? Mitä pelkään, vihaan tai kadehdin? Kiihkoilenko positiivisten vai negatiivisten asioiden, arvojen, vakaumuksen, ideologian ja oppisuunnan puolesta? Nämä ovat hyviä kysymyksiä pohdittavaksi.
Olen osallistunut kevään aikana useisiin Harvardin Business Schoolin järjestämiin webinaareihin aiheina mm. johtamisenkehittäminen, itsetuntemus, persoonallisuus ja temperamentti, sekä neuropsykologian ymmärryksen merkitys ongelmayhteisöjen tehokkuuden, tuottavuuden ja onnellisuuden kehittämisessä. Koulutuksissa merkittävin havaintoni on se että, miten omaan itseen ja muihin ihmisiin suhtautuminen sekä myönteiset mielikuvat ja ajattelun menetelmät tehostavat psykologista turvallisuutta erilaisten ongelmien ratkaisemisessa ja muutoksissa yhteisöissä―suorituskykyä.
Paul J. Zak on osoittanut tutkimuksissaan, että luottamisenkulttuurin rakentaminen on merkitsevää. Yhteisöissä, missä on korkea luottamisenkulttuuri, työntekijät ovat sitoutuneempia, tuottavampia, työskentelevät energisemmin ja paremmin yhteistyössä kollegoidensa kanssa sekä kärsivät myös vähemmän stressiä ja työuupumusta, sairastavat vähemmän sekä ovat onnellisempia elämässään, kuin yhteisöissä, missä on matala luottamisenkulttuuri. Neurotieteet osoittavat, että henkilökohtaisella, välittömällä, konkreettisella, odottamattomalla ja julkisella tunnustuksella on suurin vaikutus luottamukseen. Autonomian lisääminen edistää luovuutta. Valvonta- ja riskinhallintatoimenpiteet voivat auttaa minimoimaan epäasiallista toimintaa ja käyttäytymistä, vähentämään virheitä sekä tapaturmia. Avoimuus, aitous ja välittäminen ovat vastatoimia. Korkean luottamuksen työpaikat auttavat ihmisiä kehittymään sekä henkilökohtaisesti että ammatillisesti. Johtajat voisivat esittää kysymyksiä alaisilleen, kuten ”Miten voin auttaa sinua menemään elämässä eteenpäin, saamaan seuraavan työpaikan tai ylennyksen―palkankorotuksen?”. Tutkimuksen mukaan korkean luottamuksen työpaikoissa, missä lahjakkuudet huomioidaan, on keskimääräistä korkeammat palkat sekä hyvät muut henkilöstöetuudet.
Tunnistatko oman johtamiskäyttäytymisesi? Mieti, miten sinä henkilökohtaisesti voisit kehittää ja ylläpitää luottamusta sekä yksilön onnellisuutta, luovuutta, väkivallattomuutta ja suorituskykyä asuinyhteisössäsi―omassa työ(elämä)ssä?
Testaa yhteisösi luottamusta oheisella testillä: “Does your organization have a high-trust, high-performance culture?”
© Kirsi Nuorti 2018