Kirjoitin viimeiseen LinkedIn -profilini päivitykseen seuraavaa: ”I developed resilience, psychologigal safety, wellbeing and strong organization culture of awareness in turnaround times locally.”
Mitä tämä lause todella tarkoittaa, ja millaista työtä olen tehnyt viimeiset viisi vuotta? Mitä tarkoittavat tietoisuus tai vastakohtana tiedostamattomuus johtamisessa tai organisaatiokäyttäytymisessä? Miten nämä seikat vaikuttavat yksilön motivaatioon, kokemukseen, käyttäytymiseen, toimintaan, päätöksentekokykyyn ja yhteisön ilmapiiriin―johtamiseen? Aiheuttaako tiedostamattomuus toimintahäiriöitä organisaatioissa, vastuuttomuutta johtamisessa ja luottamuksen puutetta?
Kuinka moni yhteisön jäsen on tietoinen omista ajatuksista, tunteista, tarpeista, mielijohteista, ideoista, motivaattoreista, fantasioista, arvoista jne.? Psykoanalyyttisen teorian mukaan mielenhäiriöitä ja ristiriitoja syntyy, kun yksilöt eivät ole tietoisia ja kieltävät yllä listattuja ominaisuuksia ja piirteitä itsessään. Tämä sama teoria pätee mielestäni myös konflikteihin ja riitoihin työpaikoilla, ihmissuhteissa ja kaikessa vuorovaikutuksessa. Onko sovittelu näin helppoa teoriassa? Kun kehitetään yksilön ja organisaation tietoisuutta, psykologinen turvallisuus lisääntyy yhteisöissä. Psykologiassa kieltäminen, torjuminen, taantuminen, projektio, impulsiivisyys (reaktion muodostuminen) ja splittaus ovat mielen suojautumiskeinoja epätasapainotilanteissa ja tiedostamattomuudessa―myös toimintahäiriötilanteissa organisaatioissa.
Miten yllä kuvatut teemat liittyvät johtamiseen ja siihen, mikä tekee organisaatioista psykologisesti turvallisia ja joustavia ratkaisemaan ongelmatilanteita? Onko tietoisuudenkehittämisellä vaikutuksia henkilöstön hyvinvointiin ja sitoutuneisuuteen? Aikaisemmin pohdiskelin asuinyhteisömme turvallisuutta ja tuottavuutta, eri vallankäytön muotoja johtamisessa ja sitä, mikä tekee yksilöstä huippujohtajan. Huippujohtaja on tietoinen itsestä, muista ja ympäristöstä realistisen rehellisesti. Hän tuntee omat puolustusmekanismit ja impulssiherkkyyden. Hän ottaa vastuuta suurimmasta virheestään toiminnassaan ja kykeneen tunnistamaan ja määrittämään sekä tuottamaan toimivia ratkaisuvaihtoehtoja ongelmien ja kriisien ratkaisemiseksi. Huippujohtaja on riippumaton toimija, sinnikäs, voittamaton soturi, joka kykenee vastaanottamaan sekä positiivista että negatiivista palautetta, kannustaa, ohjaa, palkitsee muita ja pitää yllä myönteistä asennetta vastoinkäymistenkin aikana nöyryyttämisen, häpäisemisen ja hyödyntämisen sijaan. Huippujohtaja asettaa myös rajat ja selkeyttää toimintaa.
Pidä mielessä seuraavat teema, jos olet johtaja:
- visioi, aseta tavoitteita ja luo uusia ongelmien ratkaisukeinoja
- käytä mielikuvitusta, ideoi, innovoi ja integroi harkitusti
- miellyttävä olemus ja käyttäytyminen
- viesti rehellisesti, ei manipulatiivisesti kontrolloimalla asioita ja muita
- tunnista tunteesi ja kehitä emotionaalista älykkyyttä, empatiaa ja myötätuntoa.
”Leading is… imagining, willing and inspiring.”
(Lähde: Henry Steward Talks; Professor Yiannis Gabriel muokannut K. Nuorti)
Photo by Deniz Altindas on Unsplash