{"id":117,"date":"2019-06-04T14:39:15","date_gmt":"2019-06-04T11:39:15","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lapinkehittajakoulu\/?p=117"},"modified":"2019-06-04T14:49:16","modified_gmt":"2019-06-04T11:49:16","slug":"aito-arktinen-master-school-lapin-kehittajakoulu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lapinkehittajakoulu\/2019\/06\/04\/aito-arktinen-master-school-lapin-kehittajakoulu\/","title":{"rendered":"Aito arktinen Master School \u2013 Lapin kehitt\u00e4j\u00e4koulu"},"content":{"rendered":"<p>Tuulikki Keskitalo, KT, yliopettaja, YAMK-osaamisryhm\u00e4, Lapin ammattikorkeakoulu<br \/>\nOuti T\u00f6rm\u00e4nen, TtT, yliopettaja, YAMK-osaamisryhm\u00e4, Lapin ammattikorkeakoulu<br \/>\nSoili M\u00e4kimurto-Koivumaa, FT, yliopettaja, YAMK-osaamisryhm\u00e4, Lapin ammattikorkeakoulu<\/p>\n<p>Asiasanat: ylemm\u00e4t ammattikorkeakoulututkinnot, kehitt\u00e4minen, uudistaminen Kehittyv\u00e4 ylempi korkeakoulututkinto<\/p>\n<p>Master eli ylempi ammattikorkeakoulututkinto on tunnistettu innovaatioksi suomalaisesssa korkeakouluj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4. Master-tutkinnon opiskelijam\u00e4\u00e4rien odotetaan kasvavan l\u00e4hivuosina ammattikorkeakouluissa valtakunnallisesti. (Ammattikorkeakoulujen maisterikoulutus&#8230;2016, 910; M\u00e4ki, Vanhanen-Nuutinen &amp; Kotila 2017, 5-12.) My\u00f6s korkeakoulujen rahoitusmallin mukaan ylempien ammattikorkeakoulututkintojen (YAMK) painoarvo lis\u00e4\u00e4ntyy, jolloin kehitt\u00e4misty\u00f6h\u00f6n on syyt\u00e4 panostaa (OKM 2018b). Ylempi\u00e4 ammattikorkeakoulututkintoja kuvaillaan tehokkaina ja joustavina. Ne ovat 60\u201390 opintopisteen laajuisia tutkintoja, joita opiskelijat yleisesti suorittavat ty\u00f6uran ohessa sivutoimisesti (Report on the referencing&#8230;2018,19\u2013 20). Tutkintojen joustavuudella vastataan ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n nopeisiin muutoksiin, korkean osaamistason teht\u00e4vien lis\u00e4\u00e4ntymiseen ja siten ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ja osaamisen uudistamiseen. Korkeakoulut tulevatkin tulevaisuutta ennakoiden tarjoamaan nykyist\u00e4 enemm\u00e4n jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia ja asiantuntijuuden kehitt\u00e4mist\u00e4 yksil\u00f6llisesti el\u00e4m\u00e4n eri tilanteisiin (Korkeakoulutus ja tutkimus 2030-luvulle\u20262019,16).<\/p>\n<p>Vuoden 2020 alusta voimaan tulevat ammattikorkeakoululain muutokset muuttavat nykyisi\u00e4 kelpoisuusvaatimuksia YAMK-tutkintoon. Jatkossa YAMK-opintoihin opiskelijaksi ottamisen edellytyksen\u00e4 on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kahden vuoden ty\u00f6kokemus asianomaiselta alalta ammattikorkeakoulututkinnon tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon j\u00e4lkeen, kun vaatimus edelt\u00e4v\u00e4sti on ollut v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kolme vuotta. Opiskelijaksi voidaan ottaa my\u00f6s hakija, jolla ammattikorkeakoulu katsoo olevan riitt\u00e4v\u00e4t tiedot ja taidot opintoja varten muutoin kuin, ett\u00e4<br \/>\nhakija on suorittanut soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon. (Ammattikorkeakoululaki 2014\/932\/25\u00a7.) Aikaisemmin on esimerkiksi opistoasteen tutkinnon suorittaneelta edellytetty tutkinnon p\u00e4ivitt\u00e4mist\u00e4 AMK-tutkintoon ennen YAMK-tutkintokelpoisuutta.<\/p>\n<p>Lapin ammattikorkeakoulun ylemp\u00e4\u00e4 ammattikorkeakoulututkintoa kehitet\u00e4\u00e4n linjassa niihin teemoihin, jotka m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t Suomen tulevaisuuden tahtotilaa laadukkaasta, vaikuttavasta ja kansainv\u00e4lisest\u00e4 korkeakoulutuksesta. Jatkuva oppiminen joustavasti el\u00e4m\u00e4n eri tilanteissa mahdollistuu erilaisilla yksil\u00f6llisill\u00e4 opintopoluilla, koulutustarjonnalla ja tutkinnoilla. Koulutusta kehitet\u00e4\u00e4n erityisesti opiskelijal\u00e4ht\u00f6isesti, mutta samalla vahvasti muuttuvan toimintaymp\u00e4rist\u00f6n, erityisesti arktisen alueen osaamistarpeet ennakoiden ja huomioiden. Digitaalisuuden ja avoimuuden ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n uudistavan opetusta, oppimista, tutkimus- ja innovaatiotoimintaa. (Korkeakoulutus ja tutkimus 2030-luvulle&#8230; 2019, 3, 22.) N\u00e4m\u00e4 oppimista ja opiskeluymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 l\u00e4pileikkaavat teemat viitoittavat kehitt\u00e4misty\u00f6t\u00e4. Lapin kehitt\u00e4j\u00e4koulu -hanke arktisena Master School toimijana on osaltaan uudistamassa suomalaista korkeakoulutusta ja vastaa muutostekij\u00f6iden tuomiin haasteisiin. Strategia kehitysty\u00f6n taustalla<br \/>\nYAMK-koulutusten kehitt\u00e4misty\u00f6 kytkeytyy Lapin ammattikorkeakoulun strategiaan, joka on valmisteltu laajan yhteisty\u00f6n tuloksena. Lapin ammattikorkeakoulun strategia koostuu viidest\u00e4 painoalasta, joita ovat turvallisuusosaaminen, et\u00e4isyyksien hallinta, luonnonvarojen \u00e4lykk\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00f6n edist\u00e4minen, arktinen yhteisty\u00f6 ja pohjoinen rajaosaaminen sek\u00e4 palveluliiketoiminta ja yritt\u00e4jyys (Linna &amp; Kangastie 2016). Viiden ensimm\u00e4isen toimintavuoden aikana nelj\u00e4 edell\u00e4 mainituista painoaloista kytkettiin johonkin silloiseen eri koulutusaloista koostettuun osaamisalaan ja viides, palveluliiketoiminta ja yritt\u00e4jyys, otettiin kaikkia osaamisaloja leikkaavaksi teemaksi. Kaikki strategiset painoalat n\u00e4kyv\u00e4t my\u00f6s YAMK-koulutuksissa. Joillakin koulutuksilla on kiinte\u00e4 yhteys strategiseen painoalaan (esim. Digiajan palvelujohtaminen ja Palveluliiketoiminta ja yritt\u00e4jyys \u2013painoala). Jotkut painoalat liittyv\u00e4t YAMK-koulutuksiin toimintatavan kautta, kuten esimerkiksi Et\u00e4isyyksien hallinnan painoala koulutusten virtuaalikampustoteutusten kautta tai Arktinen yhteisty\u00f6 ja pohjoinen rajaosaaminen<br \/>\nkansainv\u00e4lisen YAMK-koulutuksen (International Business Management) sek\u00e4 kansainv\u00e4lisen yhteisty\u00f6n kautta. Arktisuuden n\u00e4k\u00f6kulma painottuu strategiassa ja se n\u00e4kyy my\u00f6s ammattikorkeakoulun 2020 visiossa: \u201d Olemme painoaloillamme arktisen osaamisen edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4 sek\u00e4 kansainv\u00e4lisesti arvostettu kouluttaja, kehitt\u00e4j\u00e4 ja kumppani.\u201d (Lapin AMK 2019). Arktisuus on siis ammattikorkeakoulun strategiaan perustuva teema, joka n\u00e4kyy eri tavoin ammattikorkeakoulun valinnoissa niin koulutuksissa, tutkimus- ja kehitt\u00e4misty\u00f6ss\u00e4 kuin toimintaymp\u00e4rist\u00f6lle tarjotussa palvelutoiminnassakin (Linna &amp; Kangastie 2016). Ammattikorkeakoulu haluaa toiminnallaan olla tukemassa pohjoisten alueiden kehitt\u00e4mist\u00e4 oman osaamisensa ja verkostojensa kautta. Vuoden 2019 alusta k\u00e4ynnistynyt uusi osaamisaluejakoinen organisaatio, joka nivoo yhteen eri koulutusaloja, on edelleen sidottu samoihin strategisiin painotuksiin, mutta nyt arktisuuteen liittyv\u00e4 painoala koskee l\u00e4pileikkaavana kaikkia toimintoja ja koulutusaloja. T\u00e4m\u00e4 valinta haastaa etsim\u00e4\u00e4n esimerkiksi koulutuksen kehitt\u00e4misty\u00f6ss\u00e4 uusia n\u00e4k\u00f6kulmia, joilla voidaan edelleen vahvistaa osaamistamme arktisen alueen toimijana ja tukea erottautumista muista kouluttajista my\u00f6s YAMK-koulutusten kehitt\u00e4misess\u00e4. Arktisuus, joka k\u00e4sitteen\u00e4 on moniulotteinen, voitaneen Lapin ammattikorkeakoulun toimintojen n\u00e4k\u00f6kulmasta kytke\u00e4 maantieteelliseen sijaintiin napapiirin pohjoispuolisella alueella. Alue tarjoaa monia mahdollisuuksia kehitt\u00e4\u00e4 koulutusta ja osaamista, jolla pyrit\u00e4\u00e4n vastaamaan ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 tuleviin haasteisiin, kuten esimerkiksi ilmastonmuutos ja sen n\u00e4kyminen arktisten alueiden elinkeinoissa ja \u2013olosuhteissa. Lapin ammattikorkeakoulun sijaintia arktisella alueella voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 my\u00f6s YAMK-koulutusten kehitt\u00e4misess\u00e4. Toisaalta, ammattikorkeakoulu sijoittuu Suomen 23 ammattikorkeakoulun joukossa kooltaan keskikastiin noin 5500 opiskelijallaan. Ammattikorkeakoulun koko vaikuttaa sen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oleviin resursseihin ja kannattanee huomioida my\u00f6s koulutustarjonnan rakentamisessa. Suurilla ammattikorkeakouluilla on erilaiset edellytykset palkata jatkotutkinnon tehneit\u00e4 ja hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 heid\u00e4n osaamistaan mielekk\u00e4\u00e4ll\u00e4 tavalla. Jotta YAMK-koulutukset voidaan suunnitella ja toteuttaa laadukkaasti eurooppalaisten tutkintojen viitekehyksen tasolla EQF7 (European Qualifications Framework), tarvitaan riitt\u00e4v\u00e4sti jatkotutkinnon tehneit\u00e4 henkil\u00f6it\u00e4. Mit\u00e4 laajempi koulutusvalikoima on, sit\u00e4 enemm\u00e4n tarvitaan my\u00f6s eri alojen tutkijakoulutuksen saanutta henkil\u00f6st\u00f6\u00e4.<\/p>\n<p>Strategiaty\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n parhaillaan my\u00f6s Lapin korkeakoulukonsernissa, jonka vahvuuksiksi on nimetty arktinen kest\u00e4v\u00e4 kehitys, ymp\u00e4rist\u00f6 ja luonnonvarat sek\u00e4 pohjoisen yhteiskunnan muutos ja hyvinvointi. Strategiaty\u00f6n yhteydess\u00e4 on tunnistettu keskeisin\u00e4 muutosajureina muun muassa arktisuuden vetovoima, nopeasti muuttuvat osaamistarpeet ja digitalisaatio. Lapin korkeakouluyhteis\u00f6n halutaan tulevaisuudessa olevan kansainv\u00e4linen ja uudistumiskykyinen luova edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4. Edell\u00e4 kuvatut asiat sopivat hyvin yhteen my\u00f6s Lapin AMKin YAMKkoulutusten kehitt\u00e4misen tavoitteisiin, joihin Lapin kehitt\u00e4j\u00e4koulu -hankekin keskittyy. Lapin kehitt\u00e4j\u00e4koulu -hanke<br \/>\nLapin kehitt\u00e4j\u00e4koulu -hanke on Euroopan Sosiaalirahaston (ESR) rahoittama kansallinen kehitt\u00e4mishanke. Sen tavoitteena on kehitt\u00e4\u00e4 ja tuottaa opiskelijal\u00e4ht\u00f6inen, monialainen ja digitaalisuutta monipuolisesti hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4 YAMK-tutkintokoulutusmalli. Tutkintokoulutusmalli tarkoittaa YAMK-tutkintoon johtavaan koulutukseen suunniteltua mallia. Tavoite konkretisoituu nelj\u00e4n eri toimenpiteen kautta: 1) vaihtoehtoisista opintokokonaisuuksista muodostuvan virtuaalisen opintotarjottimen muodostaminen, 2) ty\u00f6el\u00e4m\u00e4yhteyksien vahvistaminen Visiting Professors toimintaa lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ja vahvistamalla, 3) ty\u00f6n opinnollistamista kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 sek\u00e4 4) varsinaisen YAMK-tutkintokoulutusmallin kehitt\u00e4misell\u00e4. Lapin kehitt\u00e4j\u00e4koulun virtuaalisen opintotarjottimen tarkoituksena on tarjota verkko-opintoina vaihtoehtoisia opintojaksoja, joista opiskelija voi valita itselleen sopivimmat vaihtoehdot. Ensimm\u00e4iset uudet vaihtoehtoiset opintojaksot toteutetaan jo kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2019, joita ovat Ennakoiva johtaminen, Vastuullisesti kest\u00e4v\u00e4 johtaminen sek\u00e4 Kehitt\u00e4v\u00e4 yritt\u00e4jyys. Loput opintojaksot toteutetaan kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2020. Hankkeen tavoitteena on my\u00f6s Visiting Professors toiminnan vakiinnuttaminen osaksi YAMK-koulutusta siten, ett\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n edustajat olisivat mukana opintojen suunnittelusta sen toteutukseen. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n edustajat tuovat ajantasaisen n\u00e4kemyksen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n osaamisvaatimuksista sek\u00e4 toimivat linkkin\u00e4 koulutusorganisaation ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n v\u00e4lill\u00e4. Toimenpide kolme liittyy ty\u00f6n opinnollistamisen kehitt\u00e4miseen, jolla tarkoitetaan opiskelijan ty\u00f6ss\u00e4 tai harrastuksissa hankkiman osaamisen tunnistamista ja tunnustamista eri tavoin. N\u00e4iden toimenpiteiden kautta hankkeen tavoitteena on luoda opiskelijal\u00e4ht\u00f6inen, monialainen uusi ja arktinen tutkintokoulutusmalli, joka kokoaa yhteen hankkeen aikana luodut ja<br \/>\ntestatut hyv\u00e4t k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t toimivaksi kokonaisuudeksi. Tutkintokoulutusmalli toteuttaa osaltaan my\u00f6s Lapin ammattikorkeakoulun strategiaa. Pilottiryhm\u00e4n\u00e4 toimii Lapin ammattikorkeakoulun Digiajan palvelujohtamisen (YAMK) monialainen koulutus ja sen noin kolmekymmen henkinen opiskelijajoukko. Koulutus j\u00e4rjestettiin ensimm\u00e4isen kerran vuonna 2017, ja on ollut suosittu siit\u00e4 l\u00e4htien. Koulutuksissa esille nousseet kehitt\u00e4mistarpeet sek\u00e4 yhteiskunnallinen tilanne toimivat uuden mallin suunnittelun pohjana. Lapin ammattikorkeakoulun ja koulutusohjelman pienuus mahdollistavat ketter\u00e4n suunnittelun ja toteuttamisen, ja sit\u00e4 kautta ajan hengess\u00e4 el\u00e4v\u00e4n ja innovatiivisen tutkintokoulutusmallin toteuttamisen. Uusi malli on tarkoitus saada valmiiksi syksyll\u00e4 2020 aloittavalle ryhm\u00e4lle.<\/p>\n<p>Kehitt\u00e4mismenetelm\u00e4<br \/>\nUusi tutkintokoulutusmalli toteutetaan design-perustaisen tutkimuksen vaiheita hy\u00f6dynt\u00e4en (ks. kuvio 1).<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter size-medium wp-image-124\" src=\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lapinkehittajakoulu\/files\/2019\/06\/Na\u0308ytto\u0308kuva-2019-6-4-kello-14.42.12-900x835.png\" alt=\"\" width=\"900\" height=\"835\" srcset=\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lapinkehittajakoulu\/files\/2019\/06\/Na\u0308ytto\u0308kuva-2019-6-4-kello-14.42.12-900x835.png 900w, https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lapinkehittajakoulu\/files\/2019\/06\/Na\u0308ytto\u0308kuva-2019-6-4-kello-14.42.12-768x712.png 768w, https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lapinkehittajakoulu\/files\/2019\/06\/Na\u0308ytto\u0308kuva-2019-6-4-kello-14.42.12-1280x1187.png 1280w, https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lapinkehittajakoulu\/files\/2019\/06\/Na\u0308ytto\u0308kuva-2019-6-4-kello-14.42.12.png 1760w\" sizes=\"auto, (max-width: 900px) 100vw, 900px\" \/><\/p>\n<p>Kuvio 1. Design-perustaisen tutkimuksen vaiheet Lapin kehitt\u00e4j\u00e4koulu -hankkeessa (Brown 1992; Design-based research Collective 2003).<\/p>\n<p>Design-perustainen tutkimusmenetelm\u00e4 perustuu suunnittelu-, toteutus-, analyysi- ja uudelleen suunnitteluvaiheisiin. Design-perustaisen tutkimuksen ensimm\u00e4isess\u00e4 vaiheessa malli suunnitellaan teorioihin ja aikaisempaan tietoon perustuen. Lapin kehitt\u00e4j\u00e4koulu -hankkeessa suunnittelun apuna on my\u00f6s Digiajan palvelujohtamisen -koulutuskokonaisuuden palautteissa ja kokemuksissa esille nousseet kehitt\u00e4mistarpeet sek\u00e4 laajemmin toimintaymp\u00e4rist\u00f6n muutokset. Suunnitteluvaiheen j\u00e4lkeen mallia testataan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ja ker\u00e4t\u00e4\u00e4n aineistoa jatkosuunnittelun tueksi. Lapin kehitt\u00e4j\u00e4koulu -hankkeessa vaihtoehtoisia opintoja ja tutkintokoulutusmallia testataan Digiajan palvelujohtamisen koulutuksessa. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen kehitt\u00e4misen tueksi ker\u00e4tty\u00e4 aineistoa analysoidaan ja mallia sek\u00e4 opintojaksoja kehitet\u00e4\u00e4n edelleen. Design-perustaiselle tutkimusotteelle on tyypillist\u00e4, ett\u00e4 syklit toistuvat niin monta kertaa, kunnes on p\u00e4\u00e4sty tyydytt\u00e4v\u00e4\u00e4n ratkaisuun. Lapin kehitt\u00e4j\u00e4koulu-hankkeen tavoitteena on kuitenkin tuottaa ainutlaatuinen, arktinen tutkintokoulutusmalli vuoden 2020 loppuun menness\u00e4. Kohti lappilaista tutkintokoulutusmallia<br \/>\nLapin kehitt\u00e4j\u00e4koulun tavoitteena on kehitt\u00e4\u00e4 aito, arktinen tutkintokoulutusmalli vastaamaan erityisesti arktisen alueen osaamistarpeisiin ja jatkuvan oppimisen haasteeseen. K\u00e4ynniss\u00e4 oleva ty\u00f6n murros edellytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s koulutuksen tarjonnan joustavuuden merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 lis\u00e4\u00e4mist\u00e4 (OKM 2018a), johon hankkeessa pyrit\u00e4\u00e4n ty\u00f6n opinnollistamista lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ja opintotarjotinta monipuolistamalla. Lapin kehitt\u00e4j\u00e4koulussa luotavan tutkintokoulutusmallin tavoitteena on edesauttaa opiskelijaa p\u00e4\u00e4sem\u00e4\u00e4n k\u00e4siksi tarvitsemaansa ylemp\u00e4\u00e4n ammattikorkeakoulutukseen selv\u00e4sti nykyist\u00e4 helpommin my\u00f6s ty\u00f6n ohessa ja sen aikana. YAMK-koulutusten kehitt\u00e4misest\u00e4 ja toteuttamisesta vastannut ryhm\u00e4 visioi jo kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2015, ett\u00e4 tulevaisuudessa Lapin AMKin ylempien ammattikorkeakoulututkintojen koulutuksia kuvaa parhaiten ilmaisu: \u00c4lyk\u00e4s arktinen et\u00e4isyyksien haltija. T\u00e4m\u00e4 visio sopinee my\u00f6s Lapin kehitt\u00e4j\u00e4koulussa toteutuvan YAMK-tutkintokoulutusmallin motoksi. Lapin sovellus Master Schoolista tuottaa osaamista, joka arktisesta suunnasta t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 erinomaisesti Eurooppalaisessa tutkintojen viitekehyksess\u00e4 m\u00e4\u00e4ritellyt osaamistasokuvaukset (European Qualifications Framework). YAMK -koulutusten kehitt\u00e4jin\u00e4 ja uudistajina rohkenemme esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Lapin mallin<br \/>\nsuorittaneella on juuri sit\u00e4 huippuosaamista, mit\u00e4 EQF7 tason saavuttanut tiet\u00e4\u00e4, ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ja pystyy tekem\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>L\u00e4hteet Ammattikorkeakoulujen maisterikoulutus osaamisen uudistajana ja kansallisena koulutusinnovaationa. 2016. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n selvitys YAMK-tutkintojen rakenteellisesta kehitt\u00e4misest\u00e4. Ammattikorkeakoulun rehtorineuvosto Arene ry: Helsinki. Ammattikorkeakoululaki 932\/2014. Haettu 21.2.2019. http:\/\/www.finlex.fi\/fi\/laki\/ajantasa\/2014\/20140932 Asetus ammattikorkeakouluista. 1129\/2014. Haettu 21.2.2019. http:\/\/www.finlex.fi\/fi\/laki\/alkup\/2014\/20141129 Brown, A. L. 1992. Design experiments: Theoretical and methodological challenges in creating complex interventions in classroom settings. Journal of the Learning Sciences, 2, 141\u2013178. Design-based Research Collective. 2003. Design-based Research: An emerging paradigm for educational inquiry. Educational Research, 32, 5\u20138.<\/p>\n<p>European Qualifications Framework: Descriptors defining levels in the European Qualifications Framework (EQF). https:\/\/ec.europa.eu\/ploteus\/content\/descriptors-page. Haettu 25.3.2019.<\/p>\n<p>Kohti maailman parasta korkeakoululaitosta. 2016. Arenen Rakenteellisen kehitt\u00e4misty\u00f6ryhm\u00e4n raportti. Ammattikorkeakoulun rehtorineuvosto Arene ry: Helsinki. Korkeakoulutus ja tutkimus 2030-luvulle VISION TIEKARTTA. 2019. Haettu 21.2.2019. https:\/\/minedu.fi\/documents\/1410845\/12021888\/Korkeakoulutus+ja+tutkimus+2030luvulle+VISION+TIEKARTTA_V2.pdf\/43792c1e-602a-4776-c3f9-91dd66ba9574 Lapin AMK. 2019. Arktisuudesta elinvoimaa. Haettu 2.4.2019 https:\/\/www.lapinamk.fi\/fi\/Esittely\/Lapin-AMKin-strategia .<\/p>\n<p>Linna, E. &amp; Kangastie, H. 2016. Pohjoista tekoa. Lapin ammattikorkeakoulun strategia ja profiloituminen. Sarja B: Raportit ja selvitykset , 1. Lapin ammattikorkeakoulu, Rovaniemi. Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6. 2018. Luovuutta, dynamiikkaa ja toimintamahdollisuuksia ehdotus ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen rahoitusmalleiksi vuodesta 2021 alkaen.<br \/>\nM\u00e4ki, K., Vanhanen-Nuutinen, L. &amp; Kotila, H. 2017. AMK-MAISTERI &#8211; Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n moniosaaja. Haaga-Helian julkaistut, Helsinki. OKM 2017. Korkeakoulutus ja tutkimus 2030-luvulle Taustamuistio korkeakoulutuksen ja tutkimuksen 2030 visioty\u00f6lle. Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n julkaisuja 44. OKM 2018a. Jatkuvan oppimisen Suomi. Osaamisen tulevaisuuspaneelin kannanotto 13.3.2018. http:\/\/minedu.fi\/documents\/1410845\/7127789\/Jatkuvan+oppimisen+Suomi.+Osaamisen+tulevai suuspaneelin+kannanotto\/65054d4e-122e-46da-8fdff5795c57f188\/Jatkuvan+oppimisen+Suomi.+Osaamisen+tulevaisuuspaneelin+kannanotto.pdf. Haettu 20.2.2019. OKM 2018b. Luovuutta, dynamiikkaa ja toimintamahdollisuuksia. Ehdotus ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen rahoitusmalleiksi vuodesta 2021. Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n julkaisuja:35.<\/p>\n<p>Report on the referencing of the Finnish National Qualifications Framework to the European Qualifications Framework and the Framework for Qualifications of the European Higher Education Area. 2018. The Finnish National Agency for Education. https:\/\/ec.europa.eu\/ploteus\/sites\/eac-eqf\/files\/finqf_referencing_report_12_april_2018.pdf. Haettu 25.3.2019.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Master eli ylempi ammattikorkeakoulututkinto on tunnistettu innovaatioksi suomalaisesssa korkeakouluj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4. Master-tutkinnon opiskelijam\u00e4\u00e4rien odotetaan kasvavan l\u00e4hivuosina ammattikorkeakouluissa valtakunnallisesti. <\/p>\n","protected":false},"author":3608,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[41764],"tags":[],"class_list":["post-117","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lapinkehittajakoulu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/117","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lapinkehittajakoulu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lapinkehittajakoulu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lapinkehittajakoulu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3608"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lapinkehittajakoulu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=117"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lapinkehittajakoulu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/117\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":126,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lapinkehittajakoulu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/117\/revisions\/126"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lapinkehittajakoulu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=117"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lapinkehittajakoulu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=117"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lapinkehittajakoulu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=117"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}