{"id":1070,"date":"2020-11-20T11:38:58","date_gmt":"2020-11-20T09:38:58","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lapistakasin\/?p=1070"},"modified":"2022-07-01T08:50:37","modified_gmt":"2022-07-01T05:50:37","slug":"mita-on-pohjoinen-tieto-kenelle-se-kuuluu-ja-kuinka-sita-voi-omaksua-ja-jakaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lapistakasin\/2020\/11\/20\/mita-on-pohjoinen-tieto-kenelle-se-kuuluu-ja-kuinka-sita-voi-omaksua-ja-jakaa\/","title":{"rendered":"Mit\u00e4 on pohjoinen tieto, kenelle se kuuluu ja kuinka sit\u00e4 voi omaksua ja jakaa?"},"content":{"rendered":"

Teksti: Maria Huhmarniemi<\/p>\n

Taiteeseen, k\u00e4sity\u00f6h\u00f6n ja matkailuun liittyy monenlaista muunkinlaista tietoa kuin tutkimustietoa. Tunnistamme hiljaisen tiedon, joka v\u00e4littyy muun muassa taitoina ja kulttuurina. Alkuper\u00e4iskansojen tiedon ajatellaan usein kulkevan sukupolvilta toisille. Paikallinen tieto on yleens\u00e4 ekokulttuureihin liittyv\u00e4\u00e4: paikallisen tiedon haltija osaa esimerkiksi ker\u00e4t\u00e4 alueellaan v\u00e4rj\u00e4yskasveja ja jatkaa alueellista k\u00e4sity\u00f6perinnett\u00e4.<\/p>\n

Pohjoisen tiedon k\u00e4sitteell\u00e4 m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n tiet\u00e4misen tapaa, johon liittyy niin hiljaista tietoa kuin ekokulttuurista tietoa. T\u00e4m\u00e4 pohjoinen tieto, kuten kaikki muukin tieto on muuttuvaa: t\u00e4smentyv\u00e4\u00e4, laajenevaa ja joskus my\u00f6s perinteiden mukana katoavaa. Tieto muuttuu ekokulttuurin muuttuessa. Ennen pohjoinen tieto saattoi tarkoittaa esimerkiksi tuohen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 tarve-esineisiin. Nyt tiedonhaltija voi taitaa tuohit\u00f6it\u00e4 koruiksi, koristeiksi, taiteeksi ja k\u00e4sity\u00f6matkailupalveluiksi. Jos talvikalastuskulttuuri vaihtuu avantouinniksi, tieto kohvasta, j\u00e4\u00e4n paksuudesta ja kipristelevist\u00e4 sormista on edelleen paikallista eletty\u00e4 tietoa.<\/p>\n

Pohjoisen ekokulttuurin voi oppia el\u00e4m\u00e4ll\u00e4 vuorovaikutuksessa paikallisyhteis\u00f6n ja luonnon kanssa. Pohjoisen tiedon haltijat voivat siis olla muualta tulleita: etel\u00e4suomalaisia ja ulkomaalaistaustaisia. Pohjoisen tiedon palasia voidaan my\u00f6s pyrki\u00e4 jakamaan matkailijoiden kanssa. Silloin matkailija oppii jotakin olennaista matkakohteestaan Lapissa.<\/p>\n

Matkailun, kuten my\u00f6s taidekasvatuksen, kontekstissa pyrit\u00e4\u00e4n revitalisoimaan perinteit\u00e4 ja jatkamaan pohjoista tiet\u00e4misen tapaa. Revitalisaatio ei tarkoita menneeseen pys\u00e4htymist\u00e4 vaan perinteiden v\u00e4littymist\u00e4 osaksi nykykulttuurin muotoja ja nyky-yhteiskunnan tarpeita. Siten matkailupalvelujen kehitt\u00e4minen on yksi foorumi pohjoisen ekokulttuurin revitalisaatioon.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Timo Jokela, 30 vuoden k\u00e4vely Varangerfjordissa<\/em>, 2018, installaatio: l\u00f6ydetyt objektit, korkki ja muovi (600 \u00d7 60 \u00d7 30 cm). Teoksen aihepiiri viittaa kalastuselinkeinon murrokseen Norjassa. N\u00e4yttelykuva: Kaisa-Reetta Sepp\u00e4nen. Kuvat yksityiskohdista: Timo Jokela<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

Timo Jokelan kanssa kirjoittamani artikkeli pohjoisesta tiedosta on juuri julkaistu Arctic Yearbook 2020 verkkokirjassa. Tarkastelemme artikkelissa pohjoisen tiedon luonnetta sek\u00e4 merkityst\u00e4 paikallisidentiteetille ja kulttuuriselle resilienssille, eli sopeutumiskyvylle muuttuvaan ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja yhteiskuntaan. Aktiivinen oman kulttuurin tekijyys, tunne osallisuudesta, kulttuurinen ylpeys ja vahva alueellinen identiteetti tukevat kulttuurista resilienssi\u00e4, mik\u00e4 puolestaan tukee yksil\u00f6it\u00e4 ja yhteis\u00f6j\u00e4 kohtaamaan Arktisen alueen nopeita muutoksia. Artikkelin keskustelu kiinnittyy paitsi kest\u00e4v\u00e4n matkailun kehitt\u00e4miseen my\u00f6s taidekasvatukseen ja arktiseen taiteeseen. Yksi johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4 on, ett\u00e4 k\u00e4sin tekemisen, revitalisaation ja pohjoisen paikallisuuden teemat ovat t\u00e4rkeit\u00e4 taiteilijakoulutuksessa Lapissa. N\u00e4m\u00e4 teemat ovat olleet l\u00e4sn\u00e4 my\u00f6s Lapista k\u00e4sin -koulutuksessa syntyneiss\u00e4 tuotteissa ja palveluissa.<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

Julkaistu englanninkielinen artikkeli<\/p>\n

Huhmarniemi, M. & Jokela, T. (2020). Arctic art and material culture of Arctic: Northern knowledge and cultural resilience.<\/a> Teoksessa L. Heininen; H. Exner-Pirot & J. Barnes (toim.),\u00a0Arctic Yearbook 2020:\u00a0Climate Change and the Arctic: Global Origins, Regional Responsibilities?\u00a0<\/em>Akureyri, Iceland:\u00a0Arctic\u00a0Portal.<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Teksti: Maria Huhmarniemi Taiteeseen, k\u00e4sity\u00f6h\u00f6n ja matkailuun liittyy monenlaista muunkinlaista tietoa kuin tutkimustietoa. Tunnistamme hiljaisen tiedon, joka v\u00e4littyy muun muassa taitoina ja kulttuurina. Alkuper\u00e4iskansojen tiedon ajatellaan usein kulkevan sukupolvilta toisille. Paikallinen tieto on yleens\u00e4 ekokulttuureihin liittyv\u00e4\u00e4: paikallisen tiedon haltija osaa esimerkiksi ker\u00e4t\u00e4 alueellaan v\u00e4rj\u00e4yskasveja ja jatkaa alueellista k\u00e4sity\u00f6perinnett\u00e4. Pohjoisen tiedon k\u00e4sitteell\u00e4 m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n tiet\u00e4misen tapaa, johon … <\/p>\n

Jatka lukemista<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":3256,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[381460],"tags":[],"class_list":["post-1070","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-ideoita-ja-pohdintoja","item-wrap"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lapistakasin\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1070","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lapistakasin\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lapistakasin\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lapistakasin\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3256"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lapistakasin\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1070"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lapistakasin\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1070\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1077,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lapistakasin\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1070\/revisions\/1077"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lapistakasin\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1070"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lapistakasin\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1070"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lapistakasin\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1070"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}