{"id":386,"date":"2019-06-13T09:31:24","date_gmt":"2019-06-13T06:31:24","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lapistakasin\/?p=386"},"modified":"2022-07-01T08:53:52","modified_gmt":"2022-07-01T05:53:52","slug":"kasityo-kielena","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lapistakasin\/2019\/06\/13\/kasityo-kielena\/","title":{"rendered":"K\u00e4sity\u00f6 kielen\u00e4"},"content":{"rendered":"
\"\"<\/a>

Katariina Angeria, Suoni-performanssi. Kuva Amanda Hakok\u00f6ng\u00e4s, 2017<\/p><\/div>\n

Alkuper\u00e4iskansojen k\u00e4sity\u00f6perinteen yhteydess\u00e4 todetaan usein, ett\u00e4 k\u00e4sity\u00f6 on kuin kieli. K\u00e4sity\u00f6n\u00e4 tehdyn vaatteen v\u00e4rit, malli ja koristekuviot voivat kertoa esimerkiksi vaatteen kantajan suvusta ja siviilis\u00e4\u00e4dyst\u00e4. Yhteis\u00f6n j\u00e4senet voivat tunnistaa k\u00e4sity\u00f6perinteest\u00e4 kyl\u00e4n ja kulttuurisen ryhm\u00e4n. Samalla k\u00e4sity\u00f6perinne kuitenkin eroaa varsinaisista kielist\u00e4 tai ainakin niiden elvytt\u00e4misest\u00e4. Kun kieli\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n usein yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n opettamalla niit\u00e4 kaikille halukkaille, k\u00e4sity\u00f6perinnett\u00e4 suojellaan siten, ett\u00e4 perinteisi\u00e4 malleja saavat tehd\u00e4 ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vain yhteis\u00f6n j\u00e4senet. Usein ajatellaan niin, ett\u00e4 on hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4\u00e4 opetella kielen alkeet ja puhua vierasta kielt\u00e4 murtaen, mutta paheksuttavaa omia alkuper\u00e4iskulttuurin k\u00e4sity\u00f6perinteit\u00e4.<\/p>\n

Keskustelut kulttuurisesta omimisesta ovat olleet kuumia jo usean vuoden ajan. Esimerkiksi vuonna 2014 rovaniemel\u00e4inen alppihiiht\u00e4j\u00e4 Tanja Poutiainen veti ylleen pilailukaupasta ostetun saamenpuvun maailmancup-uransa p\u00e4\u00e4tteeksi ja pahoitteli my\u00f6hemmin ajattelematonta tekoaan. Moni muistaa my\u00f6s vuoden 2016 kohun, kun kansanedustaja Eeva-Maria Maijala oli linnanjuhlissa saamelaispukua muistuttavassa puvussa. Maijala oli teet\u00e4tt\u00e4nyt puvun lapsuudenkodistaan Sodankyl\u00e4n Oraj\u00e4rvelt\u00e4 l\u00f6ytyneen puvun mallin mukaan. Samantapaista keskustelua on k\u00e4yty hiljattain Lapin Vihreiden kansanedustajaehdokkaan Riikka Karppisen vaalivideon asusta, joka muistutti saamelaista luhkaa. Keskusteluissa on punnittu, sis\u00e4lt\u00e4\u00e4k\u00f6 video kannanoton kulttuurisen omimisen hyv\u00e4ksymiseen. Toisaalta on todettu, ett\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n luhkaa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n muutenkin kuin saamenpuvun kanssa ja my\u00f6s naisten asusteena.<\/p>\n

Erityisesti politiikassa, samoin kuin matkailussa, kulttuurinen omiminen her\u00e4tt\u00e4\u00e4 vahvan paheksunnan, koska siihen liittyy potentiaalinen hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00f6. T\u00e4t\u00e4 vasten on mielest\u00e4ni aivan h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 edelleen on myynniss\u00e4 massatuotettuja halpoja matkamuistoja, jotka viittaavat saamelaiseen k\u00e4sity\u00f6perinteeseen. T\u00e4t\u00e4 historiaa ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4 vasten kulttuurisen omimisen her\u00e4tt\u00e4m\u00e4 tuohtuneisuus ja traumaisuus ovat ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Kulttuurisen omimisen her\u00e4tt\u00e4mien tunteiden voimakkuutta voi pyrki\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n duodjin k\u00e4sitteen kautta. Duodjin ajatellaan sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4n konkreettisen k\u00e4sity\u00f6n ja muotoilun lis\u00e4ksi my\u00f6s saamelaisen ajattelu- ja arvomaailman. Perinne sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kulttuurista koodistoa, jota ulkopuolisen on l\u00e4hes mahdoton hahmottaa.\u00a0 Toisaalta n\u00e4inh\u00e4n on aina my\u00f6s vierasta kielt\u00e4 opetellessa: s\u00e4vyt avautuvat v\u00e4hitellen.<\/p>\n

\"\"<\/a>

Elina H\u00e4rk\u00f6nen, Miia M\u00e4kinen, Maria Huhmarniemi & Jari Rinne: Jaetut villaiset kirjoneuleet. Kuva: Miia M\u00e4kinen, 2019<\/p><\/div>\n

Suhtautuminen kulttuuriseen omimiseen heijastaa erilaisia arvoja. Yhten\u00e4 ulottuvuutena on alkuper\u00e4iskansojen itsem\u00e4\u00e4risoikeuden kunnioitus, toisena kulttuurisen moninaisuuden ja vuorovaikutuksen hahmottaminen rikkautena. Min\u00e4 toivon moninaistuvaa ja syvenev\u00e4\u00e4 dialogia saamelais- ja suomalaiskulttuurin v\u00e4lille. Olenkin osallistunut sellaisten n\u00e4yttelyjen tuottamiseen, joissa suomalais- ja saamelaistaiteilijoiden teoksia on ollut esill\u00e4 rinnakkain. Aiemmin olen my\u00f6s installaatioissani per\u00e4\u00e4nkuuluttanut mahdollisuutta monikulttuurisen identiteetin ilmaisemiseen k\u00e4sity\u00f6n ja asusteiden avulla ja lis\u00e4ksi nostanut esiin, miten perinteetkin ovat muovautuneet kulttuurisen vuorovaikutuksen ja liikkuvuuden vaikutuksesta.<\/p>\n

Kun suomalais- ja saamelaisk\u00e4sity\u00f6n vuorovaikutus on kompleksinen kysymys, mutkistuu ilmi\u00f6 edelleen paikalliseen kulttuuriperinteeseen perustuvissa matkailutuotteissa ja -palveluissa. Nyt ennakoimme, ett\u00e4 tulevaisuudessa vastuulliset ja eettiset matkailijat haluavat ostaa entist\u00e4 enemm\u00e4n paikallisia ja paikallisuutta ilment\u00e4vi\u00e4 k\u00e4sity\u00f6tuotteita ja samalla tukea perinteisen k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isyyden jatkuvuutta ja k\u00e4sity\u00f6yritt\u00e4jyyden toimintaedellytyksi\u00e4. Toisaalta esimerkiksi saamelaiskulttuurissa k\u00e4sity\u00f6t\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 miellet\u00e4 lainkaan duodjiksi, jos se valmistetaan kaupalliseen tarkoitukseen. Lis\u00e4ksi matkailu her\u00e4tt\u00e4\u00e4 vastaavan pelon kuin kulttuurinen omiminen: katoaako alkuper\u00e4inen kulttuuri koodeineen, merkityksineen ja vivahteineen. Ja edelleen, pyrkiv\u00e4tk\u00f6 matkamuistot ja -palvelut toisintamaan perinteit\u00e4 sellaisinaan, vaan v\u00e4litt\u00e4m\u00e4\u00e4n pikemminkin nykykulttuuria, johon voi sis\u00e4lty\u00e4 moninaisia kulttuurisia vaikutteita. Saamelaiskulttuurin sis\u00e4ll\u00e4 tuotetaan upeaa muotoilua, jossa perinteiset kuvioinnit ja materiaalit inspiroivat nykykulttuuria. Uusi saamelainen muotoilu nostaa esiin saamelaiskulttuurin vahvuutta, el\u00e4vyytt\u00e4 ja uudistumiskyky\u00e4.<\/p>\n

Kun k\u00e4sity\u00f6t\u00e4 verrataan kieleen, on muistettava, ett\u00e4 vastaavia perinteit\u00e4 on my\u00f6s valtav\u00e4est\u00f6ll\u00e4. Suomalaisillakin on 400 virallista kansallispukua, jotka jaotellaan paikkakunnittain. Kansallispukujen harrastamiseen innostamiseen liittyy muun muassa kansallispuvun osien yhdist\u00e4minen muihin vaatteisiin sek\u00e4 instagramissa k\u00e4ytetty #sekak\u00e4ytt\u00f6 ja #tuunaamunperinne tunnukset. Kieleen voi verrata my\u00f6s villavanttuiden alueellisia kirjoneuleperinteit\u00e4. Olisi hienoa n\u00e4hd\u00e4 viel\u00e4 enemm\u00e4n nykyk\u00e4sity\u00f6t\u00e4 ja -muotoilua, joka uusintaisi t\u00e4t\u00e4 kulttuuriperint\u00f6\u00e4.<\/p>\n

Matkailun voidaan n\u00e4hd\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4n ja jopa elvytt\u00e4v\u00e4n joitakin kulttuuriperinteen muotoja. Parhaimmillaan matkamuisto voi olla kuin viestikapula, joka yhdist\u00e4\u00e4 matkailijan is\u00e4nt\u00e4\u00e4n ja matkakohteeseen ja matkailijat toisiinsa \u2013 olipa se sitten saamea, suomea, kveeni\u00e4, me\u00e4nkielt\u00e4 tai per\u00e4pohjolaa.<\/p>\n

 <\/p>\n

Taiteen tohtori Maria Huhmarniemi, Lapista k\u00e4sin -hankkeen asiantuntija<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Alkuper\u00e4iskansojen k\u00e4sity\u00f6perinteen yhteydess\u00e4 todetaan usein, ett\u00e4 k\u00e4sity\u00f6 on kuin kieli. K\u00e4sity\u00f6n\u00e4 tehdyn vaatteen v\u00e4rit, malli ja koristekuviot voivat kertoa esimerkiksi vaatteen kantajan suvusta ja siviilis\u00e4\u00e4dyst\u00e4. Yhteis\u00f6n j\u00e4senet voivat tunnistaa k\u00e4sity\u00f6perinteest\u00e4 kyl\u00e4n ja kulttuurisen ryhm\u00e4n. Samalla k\u00e4sity\u00f6perinne kuitenkin eroaa varsinaisista kielist\u00e4 tai ainakin niiden elvytt\u00e4misest\u00e4. Kun kieli\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n usein yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n opettamalla niit\u00e4 kaikille halukkaille, k\u00e4sity\u00f6perinnett\u00e4 suojellaan … <\/p>\n

Jatka lukemista<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":3256,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[381460],"tags":[381464,381480,22297,381467,381481],"class_list":["post-386","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-ideoita-ja-pohdintoja","tag-asiantuntijan-kirjoitus","tag-elamyspalvelut","tag-kulttuurimatkailu","tag-kulttuuriperinto","tag-matkailupalvelut","nodate","item-wrap"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lapistakasin\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/386","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lapistakasin\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lapistakasin\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lapistakasin\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3256"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lapistakasin\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=386"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lapistakasin\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/386\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":499,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lapistakasin\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/386\/revisions\/499"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lapistakasin\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=386"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lapistakasin\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=386"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lapistakasin\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=386"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}