Avainsana: liiketoiminta

  • NotebookLM – tekoälykäs muistikirja oppimisen ja tutkimisen apuna asiantuntijatyössä

    NotebookLM – tekoälykäs muistikirja oppimisen ja tutkimisen apuna asiantuntijatyössä

    Tekoäly muuttaa tietotyön tekemisen tapoja korkeakouluissa ja yrityksissä. Generatiivinen tekoäly ja suuret kielimallit avaavat uusia mahdollisuuksia tehostaa tietointensiivisiä prosesseja.

    Sekä korkeakoulut että yritykset tarvitsevat tekoälyä tutkimuksessa, oppimisessa ja päätöksenteossa. Tavoitteet ja resurssit eroavat, mutta molemmilla on tarve hallita tietoa paremmin, tuottaa uusia oivalluksia ja pysyä kilpailukykyisinä.

    Tekoäly muuttaa tietotyötä

    Kuva on luotu OpenAI Sora -tekoälysovelluksella

    Tekoälypohjaiset työkalut yleistyvät tietotyössä. Yksi esimerkki uusista tekoälypohjaisista työkaluista on Google NotebookLM. Se on suunniteltu erityisesti käyttäjän toimittamien lähdeaineistojen pohjalta toimivaksi tekoälyavustajaksi, joka auttaa käyttäjiä ymmärtämään, tiivistämään ja löytämään yhteyksiä omista dokumenteistaan.

    Akateemisen työn luotettavuus edellyttää lähteiden tarkistettavuutta. Puhtaasti generatiiviset mallit, jotka eivät tarjoa luotettavia lähteitä ja saattavat tuottaa virheellistä tietoa, eivät sovellu tieteelliseen tiedonhakuun.

    NotebookLM-sovelluksessa käyttäjä kerääkin itse luotettavat lähteet ja aineistot ja käsittelee niitä tekoälyn avulla. Tämä soveltuu asioiden oppimiseen ja asiantuntijatyön tekemiseen. Edelleen kannattaa kuitenkin tarkistaa tekoälyn aineistosta tekemät tulkinnat.

    Google NotebookLM – tekoälypohjainen muistikirja

    Google NotebookLM erottuu monista muista tekoälytyökaluista sen  suunnittelufilosofian ansiosta. Se on alusta alkaen suunniteltu suurta kielimallia hyödyntäväksi muistiinpanotyökaluksi. Se toimii lähdeperustaisesti eli hyödyntää vain sille annettuja lähteitä. Oikeastaan se onkin virtuaalinen tutkimusavustaja: sen avulla voi tiivistää faktoja, selittää monimutkaisia ideoita, ideoida uusia yhteyksiä ja löytää uusia oivalluksia aineistosta. Hyvänä puolena on myös mahdollisuus jakaa muistikirja valitsemilleen henkilöille, jolloin NotebookLM voi toimia yhteistyöalustana.

    Ruutukaappaus Google NotebookLM -sovelluksesta

    NotebookLM sisältääkin monia mielenkiintoisia työkaluja:

    • Chat-tyyppinen kysymysten esittäminen aineistosta
    • Omien muistiinpanojen tekeminen aineistosta
    • Opiskeluopas, joka sisältää sanaston, tenttikysymyksiä vastauksineen ja esseekysymyksiä
    • Tietopakettidokumentti, “briiffaus” koko aineistosta
    • UKK – Usein kysytyt kysymykset vastauksineen
    • Aikajana: tapahtumien eteneminen aikajärjestyksessä ja tapahtumien toimijat
    • Syväluotaava keskustelu: kahden puhujan keskustelupodcast-yhteenveto aineiston pohjalta
    • Video-yhteenveto: kuvia ja puhetta aineiston pohjalta
    • Miellekartan laatiminen aineiston/muistiinpanojen pohjalta
    • Lisälähteiden löytäminen omien lähteiden lisäksi.

    NotebookLM:n käyttökohteita

    NotebookLM tarjoaa monia konkreettisia tapoja tukea opiskelua ja tutkimusta korkeakouluissa ja työelämässä. Näistä esimerkkejä voivat olla seuraavat:

    • Syvälukeminen ja ymmärtäminen: Vuorovaikutus tekstien kanssa Q&A:n, tiivistelmien, keskeisten termien sanastojen ja opinto-oppaiden avulla voi syventää ymmärrystä.
    • Muistiinpanojen tekeminen ja organisointi: Muistikirjojen luominen projektikohtaisesti sekä lähdemateriaalien ja tekoälyn generoimien oivallusten tallentaminen omien muistiinpanojen rinnalle auttaa tiedon hallinnassa.
    • Opiskelu ja kertaaminen: ääniyhteenvetojen, usein kysytyt kysymykset, aikajanat, itsetestaus kysymysten avulla yms. voivat tehostaa oppimista.
    • Kirjoittamisen tuki: Ideointi, jäsentely ja alustavan tekstin luonnostelu muistiinpanojen pohjalta sekä argumenttien hiominen lähteiltä kyselemällä voivat auttaa kirjoitusprosessissa.  
    • Kilpailijatiedon analysointi: Kilpailijoihin liittyvää materiaalia esimerkiksi koskien markkinointia, viestintää ja verkkosivujen sisältöjä voidaan koota muistikirjaan, jonka jälkeen niitä voidaan analysoida kysymysten avulla.
    • Sisällöntuotanto ja strategia: Oman olemassa olevan markkinointisisällön kokoaminen muistikirjaan voi auttaa ideoimaan ja parantamaan tulevia kampanjoita.

    Almama-hanke on koostanut NotebookLM:n käyttökohteita matkailuyrityksen näkökulmasta.

    Huomioitavia asioita

    Vaikka NotebookLM tukeutuukin annettuihin lähdemateriaaleihin, on “hallusinointi” edelleen mahdollista, joten kannattaa tarkistaa tiedot alkuperäisistä lähteistä. Ihminen on lopulta vastuussa tuotoksista.

    Noudata varovaisuutta arkaluontoisten tietojen tai tekijänoikeuden alaisten tietojen käyttämisessä lähdemateriaalina ja tutustu siihen, miten NotebookLM käsittelee sille antamiasi tietoja. Ole myös lähdekriittinen: heikkolaatuiset lähteet vaikuttavat tekoälyn tuotosten laatuun.

    Kirjoittaja:
    Mika Saloheimo, lehtori, Lapin ammattikorkeakoulu

    Artikkelin sisällön ideointiin ja muotoiluun on hyödynnetty Google Gemini 2.5. Pro -kielimallin Deep Research -työkalua.

  • Tekoälyn hyödyntäminen Lapin pk-yrityksissä – kokeiluista kohti konkreettisia hyötyjä

    Tekoälyn hyödyntäminen Lapin pk-yrityksissä – kokeiluista kohti konkreettisia hyötyjä

    Tekoäly ei ole enää tulevaisuutta vaan tämän päivän työelämätaito, joka voi muuttaa liiketoimintaa. Lapin tekoälykiihdyttämön tuore kyselytutkimus osoittaa, että tekoäly kiinnostaa laajasti Lapin PK-yrityksiä. Mutta miten kiinnostuksesta päästään käytännön hyötyihin? Tässä blogissa pureudutaan tutkimuksen keskeisiin havaintoihin ja siihen, miten yritykset voivat ottaa seuraavan askeleen tekoälyn hyödyntämisessä.

    Tekoäly kiinnostaa – mutta käyttökohteet kaipaavat kirkastamista

    Lapin tekoälykiihdyttämö järjesti keväällä 2025 kyselyn, jonka tavoitteena oli selvittää Lapin PK-yritysten tekoälyosaamista ja kehittämistarpeita. Kyselyn suunnittelusta ja toteuttamisesta vastasi yhteistyöyritys Aimiten Oy. Tulokset on julkaistu Lapin tekoälykiihdyttämön kotisivuilla.

    Kuva luotu Microsoft Copilot -tekoälysovelluksella

    Tutkimukseen vastanneista yrityksistä peräti 85 % oli jo kokeillut tekoälyä jossain muodossa. Suosituimpia sovelluksia olivat yleiskäyttöiset tekoälyassistentit, kuten ChatGPT ja Microsoft Copilot, joita käytettiin erityisesti sisällöntuotantoon, sähköposteihin, raportointiin ja asiakaspalveluun. Kyselyn perusteella tilanne Lapin alueella on siis positiivinen, sillä Suomen Yrittäjien aiemman tutkimuksen mukaan valtakunnallisesti jopa 60 % pienistä ja keskisuurista yrityksistä ei käyttänyt tekoälyä ollenkaan.

    Kuitenkin vain osa Lapin tekoälykiihdyttämön kyselyyn vastanneista yrityksistä oli ottanut tekoälyn osaksi päivittäisiä prosesseja. Suurin este ei ollut teknologia tai kustannukset vaan sopivien käyttökohteiden tunnistaminen (55 %), osaamisen puute (49 %) ja ajanpuute (47 %). Tämä kertoo siitä, että vaikka kiinnostusta on, tarvitaan lisää konkreettisia esimerkkejä ja käytännön tukea.

    Lapin tekoälykiihdyttämö ottaakin koppia näistä tuloksista ja pyrkii jatkossa toiminnassaan ja kotisivuillaan tuomaan entistä enemmän esiin toimialakohtaisia tekoälyyn liittyviä käytännön case-esimerkkejä. Myös demotilaisuuksissa pyritään osallistamaan yrityksiä jakamaan omia kokemuksiaan, jotta yhteisen keskustelun kautta syntyy alueen yrityksille laajempi ymmärrys tekoälyn käyttömahdollisuuksista omalla alallaan.

    Suomen Yrittäjien PK-yritysbarometristä voi huomata, että tekoälyn käyttöön liittyvät haasteet koskevat samalla lailla Lapin aluetta kuin koko Suomea. Yleisellä tasolla monissa yrityksissä ei vieläkään nähdä selkeästi tekoälyä relevanttina kehityskohteena. Tämä voi kertoa esimerkiksi juurikin käyttökohteiden ja soveltamismahdollisuuksien puutteellisesta tietämyksestä, jolloin hyötyjä ei tunnisteta.

    Ajansäästö ja tehokkuus tärkeimpiä hyötyjä

    Yritykset, jotka olivat jo hyödyntäneet tekoälyä, raportoivat merkittävimmiksi hyödyiksi ajansäästön ja työn tehostumisen. Tekoäly nopeutti erityisesti tiedonhakua, raportointia ja rutiinitehtäviä. Moni mainitsi myös markkinointitekstien ja sähköpostien kirjoittamisen helpottuneen. Suurimmaksi osaksi käytetyt tekoälysovellukset olivat kuitenkin generatiivisuuteen perustuvia keskustelukumppaneita, eli ilmeisesti tekoälyä ei vielä ole kovinkaan laajasti otettu käyttöön yritysten ydintoimintojen tehostamisessa.

    Eräs vastaaja kuvasi tekoälyä “tiimin jäsenenä”, joka auttaa päätöksenteossa ja tuo esiin näkökulmia, joita ei itse olisi tullut ajatelleeksi. Tämä kertoo tekoälyn roolista paitsi työkaluna myös ideointikumppanina. Lapin tekoälykiihdyttämön tulee siis miettiä, miten alueen yrityksissä päästään niin sanotusti ”seuraavalle tasolle”, jossa tekoäly ei ole vain keskustelu- ja ideointikumppani vaan työntekoa automatisoiva työväline. Esimerkiksi HR-johtaminen voisi olla yksi sellainen käyttökohde, jonka systemaattisuutta tekoäly voisi tehostaa.

    Markkinointi ja sisällöntuotanto tekoälyn ytimessä

    Yksi selkeästi esiin noussut toive oli markkinoinnin helpottaminen tekoälyn avulla. Yritykset haluaisivat automatisoida esimerkiksi sosiaalisen median sisällöntuotantoa, uutiskirjeitä ja jopa podcastien editointia. Tämä kertoo siitä, että markkinointi koetaan tärkeäksi mutta aikaa vieväksi. Toisaalta ymmärretään, että juuri näihin liiketoiminnan osa-alueisiin tekoäly voisi tarjota ratkaisuja.

    Tekoäly voi auttaa esimerkiksi:

    • ideoimaan ja kirjoittamaan somepostauksia
    • muokkaamaan ja tiivistämään tekstejä
    • luomaan visuaalista sisältöä
    • analysoimaan kampanjoiden tuloksia.

    Osaamiskuilu on mahdollisuus – ei este

    Lapin tekoälykiihdyttämön kyselyssä havaittiin, että digiosaaminen ja tekoälyosaaminen kulkevat käsi kädessä. Yrityksillä, joilla on vahva digipohja, on hyvät edellytykset kehittää tekoälyvalmiuksiaan nopeasti. Kuitenkin tekoälyosaaminen jäi keskimäärin digiosaamista matalammaksi, mikä osoittaa selkeän kehityskohteen.

    Tutkimuksen tulosten perusteella kiinnostus tekoälyyn liittyviin koulutuksiin on korkea: 68 % vastaajista antoi kiinnostukselle arvosanan 8 tai enemmän (asteikolla 0–10). Tämä kertoo siitä, että yritykset ovat valmiita oppimaan, kunhan tarjolla on käytännönläheistä ja toimialakohtaista koulutusta. Lapin tekoälykiihdyttämön tavoitteena onkin tarjota PK-yrityksille esimerkiksi selkeitä käyttökohteita ja esimerkkejä, käytännön koulutuksia ja työpajoja, tukea tekoälyn käyttöönottoon ja mahdollisuuksia osallistua koneoppimispilotteihin.

    Katse tulevaisuuteen

    Lapin pk-yritykset ovat jo ottaneet ensiaskeleet tekoälyn hyödyntämisessä. Seuraava askel on siirtyä kokeiluista kohti säännöllistä käyttöä ja konkreettisia hyötyjä. Tekoäly voi olla työkalu, joka auttaa yritystä kasvamaan, kehittymään ja erottumaan.

    Kuva on luotu Microsoft Copilot -tekoälysovelluksella

    Tekoäly ei ole vain teknologinen ratkaisu – se on mahdollisuus kehittää liiketoimintaa, parantaa asiakaskokemusta ja vapauttaa aikaa tärkeämpiin tehtäviin.

    Kirjoittaja:
    Minttu Merivirta, lehtori, Lapin ammattikorkeakoulu

  • Adobe Firefly – generatiivinen tekoäly visualistille

    Adobe Firefly – generatiivinen tekoäly visualistille

    Kuva on nopein mahdollinen kanava vaikuttaa. Ihmisaivot prosessoivat kuvia 60 000 kertaa nopeammin kuin tekstiä. Ensimmäinen mielikuva nähdystä kuvasta syntyy jo 50 millisekunnissa.

    93 prosenttia kommunikaatiostamme on ei-verbaalista. Generatiiviset tekoälytyökalut mahdollistavat visuaalisen sisällön luomisen tekstistä tai kuvatiedostoista. Tässä artikkelissa esittelyssä on Adobe Firefly, joka on Adoben kehittämä generatiivinen tekoälytyökalu.

    Adobe Fireflyn monipuoliset käyttömahdollisuudet

    Adobe Firefly on suunniteltu luovien ja visualististen alojen ammattilaisten tarpeisiin. Firefly integroituu saumattomasti Adoben sovelluksiin, kuten Photoshop, Illustrator, Lightroom ja Express, mutta on käytettävissä myös itsenäisenä verkkosovelluksena. Fireflyn käyttö edellyttää Adoben sopimusehtojen hyväksymistä. Adobe Premiere -integraatio on kirjoitushetkellä beta-testausvaiheessa.

    Firefly-tekoälysovellusta voi käyttää Adoben ohjelmistoekosysteemissä muun muassa seuraavilla tavoilla:

    1. Adobe Photoshop:
      • Adobe Firefly sisältyy Adobe Photoshopin työkaluihin. Sen avulla voi luoda visuaalisia elementtejä, ja tekoäly avustaa sekä nopeuttaa kuvankäsittelyä.
    2. Adobe Illustrator:
      • Adobe Illustratorissa Firefly mahdollistaa vektorimuotojen generoinnin sekä visuaalisten elementtien joustavan käsittelyn ja muokkauksen.
    3. Adobe Lightroom:
      • Adobe Lightroomissa Fireflyn avulla voi esimerkiksi poistaa ja vaihtaa osia kuva-alasta tai kokonaisia taustoja. Aikaisemmin tämä vaati erillisen kuvankäsittelyohjelmiston käyttämistä.
    4. Adobe Express:
      • Adobe Expressissä Firefly-integraatio auttaa muun muassa sosiaalisen median elementtien, kuvien, logojen, flyerien ja PDF-tiedostojen luomisessa.
    5. Adobe Premiere:
      • Adobe on tuomassa Fireflyn kautta generatiivisen videotuotannon osaksi editointiohjelmaansa. Tekoäly auttaa editoijia automatisoimalla työtehtäviä. Kirjoitushetkellä Firefly ei vielä ole osa jakelussa olevaa ohjelmistoversiota.
    1. Adobe Fireflyn verkkokäyttöliittymä:
      • Verkkokäyttöliittymän kautta Firefly-työkaluja pääsee käyttämään ilman Adoben ohjelmistoja. Tämä tapahtuu Adoben verkkosivujen kautta. Käyttö vaatii tilin luomista Adobe Creative Cloudiin. Valittavissa ovat Firefly 2- ja Firefly 3 -mallit.

    Testaa ja käytä kevyellä kynnyksellä

    Fireflyn käyttöliittymä on suunniteltu yhdenmukaiseksi ja käyttäjäystävälliseksi. Se mahdollistaa käytön nopean omaksumisen niin aloittelijoille kuin kokeneillekin käyttäjille. Fireflyn integrointi Adoben ekosysteemiin tarkoittaa loppukäyttäjille sujuvaa työnkulkua ja takaa suoran yhteensopivuuden muiden Adoben tuoteperheen ohjelmistojen kanssa.

    Adoben tekoälyominaisuuksien käyttäminen anonyymisti ei ole mahdollista. Vaaditaan aina kirjautuminen, ja esim. VPN-yhteyden kanssa AI-työkalut eivät toimi ohjelmistoissa.

    Firefly tarjoaa uusia mahdollisuuksia visuaaliseen tuotantoon

    Firefly tuo tekoälytyökalut osaksi Adoben Creative Cloud -tuoteperhettä. Tässä vaiheessa tekoäly ei vielä pysty täysin korvaamaan osaavaa visualistia ja kuvatuotannon ammattilaista. Se tuo lisää joustavuutta työskentelyyn ja avaa uusia mahdollisuuksia visuaalisten ideoiden hakemiseen ja joustavaan toteuttamiseen.

    Fireflyn ominaisuuksien rajoittuneisuus tekee visuaalisen tekoälyn käytöstä joiltakin osin kankeaa. Fireflysta ei esimerkiksi löydy tällä hetkellä negatiivisia prompteja, joilla voisi määritellä  “ei-haluttuja” ominaisuuksia kuville tai videoille. Vastapainona tekoälyn suora integrointi sovelluksiin mahdollistaa joustavan työskentelyn. On myös hyvä huomioida, että Adobe noudattaa EU:n tietosuoja-asetusta (GDPR) ja takaa, ettei Fireflyn käyttäjille synny tekijänoikeusongelmia tekoälyllä generoidun sisällön kanssa.


    Kirjoittaja:
    Jari Penttinen, lehtori, Lapin ammattikorkeakoulu

  • Kohti tekoälykästä Lappia

    Kohti tekoälykästä Lappia

    Tervetuloa Tekoälykästä-blogin pariin, jossa julkaisemme Lapin PK-yrityksille konkreettisia vinkkejä tekoälyn hyödyntämisestä liiketoiminnan tehostamisessa ja kehittämisessä. Blogin kirjoittajat ovat Lapin tekoälykiihdyttämö -hankkeen asiantuntijoita Lapin ammattikorkeakoulusta. Jaamme omat kokemuksemme siitä, mihin tekoäly taittuu ja mitä kannattaa jatkossakin tehdä ihmistyönä.

    Miksi tekoälyä?

    Tekoäly on noussut viimeisen kahden vuoden aikana keskeisimmäksi uudeksi teknologiaksi kaikilla aloilla. Sen tuoman murroksen arvioidaan olevan vielä suurempi kuin internetin kohdalla. Lapin AMKin tekoälyaiheisessa webinaarissa 10.8.2023 esiintyneen ja tekoälystä kirjottaneen tietokirjailija Antti Merilehdon mukaan tekoäly on kuin tuntematon maa tutkimusmatkailijoiden kartalla. Tällä hetkellä vaarat kohtaavat niitä, jotka eivät lähde etsimään ja kokeilemaan. Jos näppäimistö on osa työtä, se työ tulee muuttumaan. Tekoälyn potentiaali työn tehostamiseen ja luovuuden lisäämiseen on valtava.

    Suomi on vuonna 2017 luonut ensimmäisten EU-maiden joukossa tekoälystrategian, jonka tavoitteena on nostaa Suomi tekoälyn soveltamisen kärkimaaksi. Strategian mukaan laaja ja onnistunut tekoälyn hyödyntäminen luo mahdollisuuden vahvaan talouskasvuun ja työllisyysasteen nostoon. Elinkeinoelämän keskusliiton syyskuussa 2023 toteuttamassa kyselytutkimuksessa suurin osa vastaajista piti tekoälyä tärkeänä kasvutekijänä. Tekoälyä käytettiin eniten tiedon analysointiin, asiakaspalvelun ja myynnin parantamiseen. 42 prosenttia yrityksistä suunnitteli investointeja tekoälyyn. Kyselyyn vastasi 454 yritystä eri toimialoilta.

    Lappi ja tekoäly

    Kuvio on luotu Napkin AI -sovelluksella

    Lapin maakuntaohjelman eli Lappi-sopimuksen vision mukaan Lappi on “älykäs ja kansainvälinen arktinen edelläkävijä”. Juuri nyt ajankohtaista älykästä kehittämistä on tekoäly, sen haltuun ottaminen ja hyödyntäminen Lapissa. Tekoälyn avulla Lapin palveluyritykset voivat parantaa asiakaspalvelua chatbottien ja virtuaaliassistenttien avulla, jotka osaavat toimia monikielisesti. Generatiivisen tekoälyn avulla voidaan tehostaa ja parantaa markkinoinnin sisällöntuotantoa. Teollisuudessa tekoäly voi auttaa ennustamaan huoltotarpeita sekä optimoimaan prosesseja ja energiankulutusta. Metsäteollisuudessa tekoälyn hyödyntäminen voi kohdistua puun kasvun ennustamiseen ja puun hankinnan tehostamiseen. Lapin poronhoidon tehokkuutta ja tuottavuutta voidaan edistää tekoälyn avulla seuraamalla porojen terveyttä, diagnosoimalla sairauksia ja optimoimalla ruokintaa.

    Mitä tarjoamme Lapin PK-yrityksille?

    Lapin tekoälykiihdyttämö -hankkeen tavoitteena on tuoda tekoälyn mahdollisuudet tutuiksi Lapin PK-yrityksille. Lisäksi teemme ketteriä tekoälypilotteja kohderyhmän tarpeiden pohjalta. Fokus on tekoälyn perustyökalujen hyödyntämisessä osana näppäimistöltä tehtävää arkityötä sekä PK-yritysten asiakaskokemusten ja prosessien parantamisessa tekoälyn data-analyyseillä.

    Hankkeen työryhmän ensimmäisenä toimenpiteenä on tekoälyn uusimpien ja käyttökelpoisimien perustyökalujen tunnistaminen sekä Lapin kärkitoimialojen lupaavimpien käyttötapausten selvittäminen. Tätä tärkeää tehtävää varten hanketyöryhmässä on laajasti Lapin kärkitoimialoja vastaavaa osaamista neljästä osaamisryhmästä (digitaaliset ratkaisut, tulevaisuuden biotalous, uudistuva teollisuus ja älykäs rakentaminen). Keväällä 2025 teemme Lapin PK-yrityksille selvityksen tekoälyn hyödyntämisen pullonkauloista, ideoista ja tarpeista.

    Älyä kokeilla tekoälyä

    Suomen tekoälykiihdyttämön selvityksen mukaan Suomessa yli viiden hengen yrityksistä vain 2,4 prosenttia oli vuoteen 2023 mennessä ottanut tekoälyn käyttöönsä. Paraskaan teknologia ei toimi, mikäli sitä ei oteta käyttöön. Ilman uskallusta uusiin kokeiluihin ei synny ymmärrystä, miten tekoälystä voisi hyötyä.  

    Aloitamme vuoden 2025 aikana tekoälyn demotilaisuudet eri puolilla Lappia. Tervetuloa osallistumaan niihin paikan päällä tai verkossa. Olethan meihin yhteydessä missä tahansa tekoälyn hyödyntämiseen liittyvässä toiveessa tai tarpeessasi.


    Kirjoittaja:
    Antti Haase, projektipäällikkö, Lapin ammattikorkeakoulu

Lisää luettavaa