Avainsana: Minttu Merivirta

  • Sävellä oma brändisi – kevyt kynnys oman musiikin luomiseen tekoälyllä

    Sävellä oma brändisi – kevyt kynnys oman musiikin luomiseen tekoälyllä

    [et_pb_section][et_pb_row][et_pb_column type=”4_4″][et_pb_text]

    Oletko koskaan miettinyt, miltä yrityksesi kuulostaa? Musiikin avulla voidaan luoda brändiä ja jäädään asiakkaiden mieleen. Erilaiset musiikin luomiseen perustuvat tekoälysovellukset tuovat äänibrändäyksen mahdollisuudet myös pk-yrityksille, joissa ei välttämättä ole resursseja ammattimaiseen äänituotantoon. Esimerkiksi Suno-sovellus tarjoaa yrityksille uudenlaisen tavan hyödyntää tekoälyä äänibrändäyksessään – helposti, nopeasti ja kustannustehokkaasti.

    Kuva on luotu Microsoft Copilot -tekoälysovelluksella

    Ääni vaikuttaa moneen meistä tiedostamattomalla tasolla. Musiikki voi herättää tunteita, luoda tunnelmaa ja jopa ohjata ostopäätöksiä. Esimerkiksi taustamusiikin avulla voidaan lisätä asiakkaiden viihtyvyyttä ja pidentää heidän viipymistään myymälässä. Musiikin arvo ollaan nähty tärkeänä paitsi asiakaskokemuksen kehittämisessä niin myös henkilöstön työviihtyvyyden parantamisessa. Yrityksen koosta riippumatta on siis järkevää pohtia, miten audiota voisi hyödyntää monin eri tavoin.

    Suno – tekoälyllä tuotettua brändiääntä

    Suno on tekoälypohjainen sovellus, joka mahdollistaa musiikin ja äänisisältöjen luomisen ilman erityistä musiikillista luovuutta tai osaamista. Tässä artikkelissa esitellään nimenomaan Sunoa, mutta toinen vastaava esimerkki on Udio. Tällaisten sovelluksen avulla yritys voi tuottaa esimerkiksi 1) brändiä kuvaavaa musiikkia mainoksiin, 2) kampanjakohtaisia jinglejä, 3) äänimaisemia verkkosivuille tai vaikkapa 4) introja podcasteihin tai videomateriaaleihin.

    Suno hyödyntää generatiivista tekoälyä, joka tuottaa musiikkia käyttäjän antamien ohjeiden perusteella. Tämä tekee siitä erityisen hyödyllisen pk-yrityksille, joilla ei ole resursseja ulkoistaa äänituotantoa. Jo ilmaisversiolla pääsee näppärästi testaamaan, olisiko Sunosta oman yrityksensä tarpeisiin. Jos sovellus tuntuu itselle sopivalta, tulee tietysti hankkia maksullinen käyttöoikeus, jotta luotua musiikkia voi käyttää myös kaupallisiin tarkoituksiin. Testaus on siis kuitenkin ilmaista.

    Sunon ja muiden vastaavien sovellusten erityisarvona näkisin sen, etteivät ne vaadi varsinaisesti käyttäjältään mitään promptauksen superosaamista, vaan yrityksen ja erehdyksen kautta pääsee kärryille siitä, miten saa haluamaansa sisältöä. Tästä esimerkkinä on oma kokeiluni, jossa kirjoitin Sunolle seuraavanlaisen melko geneerisen promptin:

    Suno generoi aina suoraan kaksi eri vaihtoehtoa, joissa on samat sanat mutta erilainen musiikillinen tyyli. Tästä promptistani syntyi siis kaksi versiota, joista ensimmäinen on kuunneltavissa tästä ja toinen tästä. Esimerkeistä voi huomata, että myös suomenkielinen musiikki kuulostaa jo melko hyvältä tällä sovelluksella tuotettuna. Joitain kielellisiä kömmähdyksiä toki mahtuu mukaan, ja testauksesta itse opin, että ei kannata taivuttaa sovelluksen tai vaikkapa yrityksen nimeä promptissaan. Esimerkkikappaleissani nimittäin Suno-nimi taipuukin muotoon Sunoa, koska olin sen suomenkielisessä promptissani niin kirjoittanut.

    Testaa ilmaiseksi, mutta muista käyttöehdot

    Tekoälyn luoman musiikin käyttöön liittyy tekijänoikeudellisia rajoitteita. Jos käytät Sunoa ilmaiseksi, et omista luomaasi musiikkia. Tällöin oikeudet tuotoksista jäävät Sunolle, ja käyttö on sallittua vain ei-kaupallisiin tarkoituksiin. Jos taas olet maksullisen tilauksen käyttäjä, niin omistusoikeus tuotoksista on lähtökohtaisesti sinulla, jolloin myös kaupallinen käyttö mahdollistuu (esim. mainokset, verkkosivusisällöt ja muu markkinointikäyttö).

    Kuva on luotu Microsoft Copilot -tekoälysovelluksella

    Kuten jokaisen tekoälysovelluksen kohdalla, kannattaa siis aina ensin perehtyä tarkasti sovelluksen käyttöehtoihin. Esimerkiksi SUNO kerää ja käsittelee käyttäjätietoja tietosuojakäytäntönsä mukaisesti. Palvelua käyttämällä siis sitoutuu näihin ehtoihin. Tekijänoikeudellisiin pohdintoihin liittyy myös kysymys siitä, oletko itse laatinut laulun sanat vai vain promptannut ne. Näihin asioihin tulee kiinnittää erityistä huomiota varsinkin, jos haluaa hyödyntää tekoälymusiikkia laajemminkin markkinoinnissaan.

    Jätä muistijälki oman musiikin avulla

    Ääni on tehokas mutta ehkä vielä hieman alihyödynnetty osa yrityksen markkinointia. Suno-tekoälysovelluksen avulla PK-yritykset voivat ottaa haltuun äänibrändäyksen mahdollisuudet helposti ja kustannustehokkaasti. Musiikki jää ihmisten mieleen, ja toisaalta se voi myös vaikuttaa suoraan asiakkaiden käyttäytymiseen ja ostopäätöksiin. Tällaiset tekoälysovellukset tarjoavat yritykselle kevyen kynnyksen kokeiluja siitä, miltä oma brändi voisi kuulostaa.

    Kirjoittaja:
    Minttu Merivirta, lehtori, Lapin ammattikorkeakoulu

    [/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section]
  • Tekoälyn hyödyntäminen Lapin pk-yrityksissä – kokeiluista kohti konkreettisia hyötyjä

    Tekoälyn hyödyntäminen Lapin pk-yrityksissä – kokeiluista kohti konkreettisia hyötyjä

    Tekoäly ei ole enää tulevaisuutta vaan tämän päivän työelämätaito, joka voi muuttaa liiketoimintaa. Lapin tekoälykiihdyttämön tuore kyselytutkimus osoittaa, että tekoäly kiinnostaa laajasti Lapin PK-yrityksiä. Mutta miten kiinnostuksesta päästään käytännön hyötyihin? Tässä blogissa pureudutaan tutkimuksen keskeisiin havaintoihin ja siihen, miten yritykset voivat ottaa seuraavan askeleen tekoälyn hyödyntämisessä.

    Tekoäly kiinnostaa – mutta käyttökohteet kaipaavat kirkastamista

    Lapin tekoälykiihdyttämö järjesti keväällä 2025 kyselyn, jonka tavoitteena oli selvittää Lapin PK-yritysten tekoälyosaamista ja kehittämistarpeita. Kyselyn suunnittelusta ja toteuttamisesta vastasi yhteistyöyritys Aimiten Oy. Tulokset on julkaistu Lapin tekoälykiihdyttämön kotisivuilla.

    Kuva luotu Microsoft Copilot -tekoälysovelluksella

    Tutkimukseen vastanneista yrityksistä peräti 85 % oli jo kokeillut tekoälyä jossain muodossa. Suosituimpia sovelluksia olivat yleiskäyttöiset tekoälyassistentit, kuten ChatGPT ja Microsoft Copilot, joita käytettiin erityisesti sisällöntuotantoon, sähköposteihin, raportointiin ja asiakaspalveluun. Kyselyn perusteella tilanne Lapin alueella on siis positiivinen, sillä Suomen Yrittäjien aiemman tutkimuksen mukaan valtakunnallisesti jopa 60 % pienistä ja keskisuurista yrityksistä ei käyttänyt tekoälyä ollenkaan.

    Kuitenkin vain osa Lapin tekoälykiihdyttämön kyselyyn vastanneista yrityksistä oli ottanut tekoälyn osaksi päivittäisiä prosesseja. Suurin este ei ollut teknologia tai kustannukset vaan sopivien käyttökohteiden tunnistaminen (55 %), osaamisen puute (49 %) ja ajanpuute (47 %). Tämä kertoo siitä, että vaikka kiinnostusta on, tarvitaan lisää konkreettisia esimerkkejä ja käytännön tukea.

    Lapin tekoälykiihdyttämö ottaakin koppia näistä tuloksista ja pyrkii jatkossa toiminnassaan ja kotisivuillaan tuomaan entistä enemmän esiin toimialakohtaisia tekoälyyn liittyviä käytännön case-esimerkkejä. Myös demotilaisuuksissa pyritään osallistamaan yrityksiä jakamaan omia kokemuksiaan, jotta yhteisen keskustelun kautta syntyy alueen yrityksille laajempi ymmärrys tekoälyn käyttömahdollisuuksista omalla alallaan.

    Suomen Yrittäjien PK-yritysbarometristä voi huomata, että tekoälyn käyttöön liittyvät haasteet koskevat samalla lailla Lapin aluetta kuin koko Suomea. Yleisellä tasolla monissa yrityksissä ei vieläkään nähdä selkeästi tekoälyä relevanttina kehityskohteena. Tämä voi kertoa esimerkiksi juurikin käyttökohteiden ja soveltamismahdollisuuksien puutteellisesta tietämyksestä, jolloin hyötyjä ei tunnisteta.

    Ajansäästö ja tehokkuus tärkeimpiä hyötyjä

    Yritykset, jotka olivat jo hyödyntäneet tekoälyä, raportoivat merkittävimmiksi hyödyiksi ajansäästön ja työn tehostumisen. Tekoäly nopeutti erityisesti tiedonhakua, raportointia ja rutiinitehtäviä. Moni mainitsi myös markkinointitekstien ja sähköpostien kirjoittamisen helpottuneen. Suurimmaksi osaksi käytetyt tekoälysovellukset olivat kuitenkin generatiivisuuteen perustuvia keskustelukumppaneita, eli ilmeisesti tekoälyä ei vielä ole kovinkaan laajasti otettu käyttöön yritysten ydintoimintojen tehostamisessa.

    Eräs vastaaja kuvasi tekoälyä “tiimin jäsenenä”, joka auttaa päätöksenteossa ja tuo esiin näkökulmia, joita ei itse olisi tullut ajatelleeksi. Tämä kertoo tekoälyn roolista paitsi työkaluna myös ideointikumppanina. Lapin tekoälykiihdyttämön tulee siis miettiä, miten alueen yrityksissä päästään niin sanotusti ”seuraavalle tasolle”, jossa tekoäly ei ole vain keskustelu- ja ideointikumppani vaan työntekoa automatisoiva työväline. Esimerkiksi HR-johtaminen voisi olla yksi sellainen käyttökohde, jonka systemaattisuutta tekoäly voisi tehostaa.

    Markkinointi ja sisällöntuotanto tekoälyn ytimessä

    Yksi selkeästi esiin noussut toive oli markkinoinnin helpottaminen tekoälyn avulla. Yritykset haluaisivat automatisoida esimerkiksi sosiaalisen median sisällöntuotantoa, uutiskirjeitä ja jopa podcastien editointia. Tämä kertoo siitä, että markkinointi koetaan tärkeäksi mutta aikaa vieväksi. Toisaalta ymmärretään, että juuri näihin liiketoiminnan osa-alueisiin tekoäly voisi tarjota ratkaisuja.

    Tekoäly voi auttaa esimerkiksi:

    • ideoimaan ja kirjoittamaan somepostauksia
    • muokkaamaan ja tiivistämään tekstejä
    • luomaan visuaalista sisältöä
    • analysoimaan kampanjoiden tuloksia.

    Osaamiskuilu on mahdollisuus – ei este

    Lapin tekoälykiihdyttämön kyselyssä havaittiin, että digiosaaminen ja tekoälyosaaminen kulkevat käsi kädessä. Yrityksillä, joilla on vahva digipohja, on hyvät edellytykset kehittää tekoälyvalmiuksiaan nopeasti. Kuitenkin tekoälyosaaminen jäi keskimäärin digiosaamista matalammaksi, mikä osoittaa selkeän kehityskohteen.

    Tutkimuksen tulosten perusteella kiinnostus tekoälyyn liittyviin koulutuksiin on korkea: 68 % vastaajista antoi kiinnostukselle arvosanan 8 tai enemmän (asteikolla 0–10). Tämä kertoo siitä, että yritykset ovat valmiita oppimaan, kunhan tarjolla on käytännönläheistä ja toimialakohtaista koulutusta. Lapin tekoälykiihdyttämön tavoitteena onkin tarjota PK-yrityksille esimerkiksi selkeitä käyttökohteita ja esimerkkejä, käytännön koulutuksia ja työpajoja, tukea tekoälyn käyttöönottoon ja mahdollisuuksia osallistua koneoppimispilotteihin.

    Katse tulevaisuuteen

    Lapin pk-yritykset ovat jo ottaneet ensiaskeleet tekoälyn hyödyntämisessä. Seuraava askel on siirtyä kokeiluista kohti säännöllistä käyttöä ja konkreettisia hyötyjä. Tekoäly voi olla työkalu, joka auttaa yritystä kasvamaan, kehittymään ja erottumaan.

    Kuva on luotu Microsoft Copilot -tekoälysovelluksella

    Tekoäly ei ole vain teknologinen ratkaisu – se on mahdollisuus kehittää liiketoimintaa, parantaa asiakaskokemusta ja vapauttaa aikaa tärkeämpiin tehtäviin.

    Kirjoittaja:
    Minttu Merivirta, lehtori, Lapin ammattikorkeakoulu

  • Tekoäly tuo uusia tuulia korkeakoulutukseen

    Tekoäly tuo uusia tuulia korkeakoulutukseen

    Tekoäly on tuonut monimuotoisia mahdollisuuksia korkeakoulujen toimintaan ja opetukseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan korkeakouluissa tulisi hyödyntää digitalisaation mahdollisuuksia kokonaisvaltaisesti. Korkeakouluilla voisikin nyt olla oiva mahdollisuus oman toimintansa suoraviivaistamiseen ja tehostamiseen tekoälyn avulla.

    Opetus- ja kulttuuriministeriön raportin mukaan tekoäly- ja teknologiakehityksen kiihtyessä entisestään voidaan ajatella, että korkeakouluilla on näiden hyödyntämisen ymmärtämisessä ikään kuin etulyöntiasema. Sääskilahden ja Pieskän mukaan ammattikorkeakoulut ovat oppimisprosessien asiantuntijatahoja, joiden tulisi olla aallonharjalla uudistuvan työelämän kehityslinjoissa. Tulee siis olla kykyä muuttaa toimintaa tarvittaessa nopeastikin uusien työelämäilmiöiden ja toimintaedellytysten niin vaatiessa.

    Kuva luotu Microsoft Copilot -tekoälysovelluksella

    Tekoälysääntöjen viidakko on jatkuvassa muutoksessa

    Wölfelin ym. mukaan generatiiviset kielimallit muuttavat ihmisten tapaa kommunikoida tietokoneiden kanssa, joten niillä on siten myös suuri vaikutus koulutusmaailmaan. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen mukaan tekoälyn nopeat kehityslinjat ovatkin johtaneet siihen, että myös korkeakouluissa on täytynyt reagoida nopeasti tekoälyn mahdollisuuksien hyödyntämiseen niin opetuksessa kuin myös yleisesti työelämätaitona. Jokainen koulutusorganisaatio joutuikin lyhyellä aikajänteellä määrittelemään suhtautumisensa tekoälyn käyttöön paitsi opiskelijoiden myös henkilöstön näkökulmasta.

    Korkeakoulujen tekoälyn hyödyntämistä ohjaa myös toimialan yhteinen säännöstö, jota on kehitetty viime vuosina varsinkin generatiivisen tekoälyn nopean yleistymisen vuoksi. Esimerkiksi Arene on laatinut suositukset ammattikorkeakouluille tekoälyn hyödyntämiseen. Arene suosittelee, että opiskelijoita ohjattaisiin ja neuvottaisiin hyödyntämään tekoälysovelluksia monipuolisesti oppimisessa ja oppimiskokemuksensa laajentamisessa. Arenen luoma liikennevalomalli puolestaan antaa opettajille käytännön ohjeita siitä, miten opiskelijoita voidaan ohjata hyödyntämään tekoälyä opinnoissaan.

    Tekoälyn hyödyntäminen ei ole vain yksilön vastuulla

    Yhtenä haasteena voi olla henkilöstön osaamisen ja ymmärryksen puute koskien sitä, miten tekoäly toimii ja miten sen avulla voidaan omaa asiantuntijatyötä tehostaa. Monesti huomaa, että korkeakoulun arjessa keskustelu tekoälystä painottuu ennen kaikkea niihin mahdollisuuksiin ja haasteisiin, jotka näkyvät opiskelijoiden oppimisprosesseissa ja oppimistehtävissä.

    Arenen tekoälysuosituksissa kuitenkin lähdetään liikkeelle organisaatio- ja opettajalähtöisesti huomioiden kaksi tasoa:
    1) organisaatiotasolla on varmistettava henkilöstön ja opiskelijoiden valmiudet vastuulliseen tekoälyn käyttöön ja
    2) opetuksessa opetushenkilöstön on varmistettava tekoälyn eettinen ja tarkoituksenmukainen käyttäminen oppimisen osana.

    Tämä osoittaa, että tekoälyn käyttöönoton ei tulisi olla yksittäisen opettajan vastuulla. Sen sijaan koko korkeakoulun tekoälykykyisyyden kasvattamisen tulisi lähteä liikkeelle johdon tasolta. Kun henkilöstö näkee konkreettisesti, miten tekoälyllä voidaan tehostaa heidän omaa työtään, on helpompi suhtautua positiivisesti ja kehittämisintoisesti tekoälyn hyödyntämiseen myös osana opetusta.

    Mihin ollaan menossa?

    Wölfel ym. huomioivat, että siinä missä generatiivisen tekoälyn hyödyt tarjoavat korkeakoulukenttään joustavuutta, niin samalla tiedon tarkastamiseen liittyvä osaaminen tulee korostumaan entisestään. Myös Budhwar ym. korostavat, että vaikka tekoälyllä on vahvaa potentiaalia tukea erityisesti tietotyötä, niin sen kaikkia vaikutuksia ei vielä tunneta, joten kehittämistyössä on oltava avoin mutta kriittinen ja analyyttinen asenne.

    Kuvio luotu Napkin AI -tekoälysovelluksella

    Tulevaisuudessa on varmistettava, ettei tekoälyn käytössä jäädä kehityksessä jälkeen. Yksi Sitran megatrendeistä 2023 on, että ”kilpailu digivallasta kiihtyy”. Myös Heikkilä ja Jokinen mainitsevat, että korkeakouluopetuksessa tulisi huomioida yhteiskunnan jatkuva teknologinen kehitys ja digitalisaation tuomat muutokset yhteiskuntaan. Näkisin, että koulutusorganisaatioiden tulisi kulkea aallonharjalla henkilöstön sisäisen osaamisen varmistamisessa, sillä tämä henkilöstö on vastuussa myös tulevien asiantuntijoiden kouluttamisesta korkeakouluopintojen kautta. Näin voidaan varmistaa, että korkeakouluopiskelijoilla on valmistuttuaan tarvittavat edellytykset pärjätä työelämässä nykypäivän vaatimusten mukaisesti.


    Kirjoittaja:
    Minttu Merivirta, lehtori, Lapin ammattikorkeakoulu

Lisää luettavaa