[et_pb_section fb_built=”1″ theme_builder_area=”post_content” _builder_version=”4.27.4″ _module_preset=”default”][et_pb_row _builder_version=”4.27.4″ _module_preset=”default” theme_builder_area=”post_content”][et_pb_column _builder_version=”4.27.4″ _module_preset=”default” type=”4_4″ theme_builder_area=”post_content”][et_pb_text _builder_version=”4.27.4″ _module_preset=”default” theme_builder_area=”post_content” hover_enabled=”0″ sticky_enabled=”0″]<\/p>\n
Teko\u00e4lyavusteinen web-kehitys ja ROI-laskuri<\/strong><\/p>\n Opinn\u00e4ytety\u00f6\u00a0Teko\u00e4lyavusteinen web-kehitt\u00e4minen \u2013 Verkkosivuston luominen ChatGPT:n ja bolt.new\u2019n avulla<\/strong> on Santeri Uomalan ja Matias Kaarnan Lapin ammattikorkeakoulun tietojenk\u00e4sittelyn koulutuksen tradenomi (AMK) -ty\u00f6 vuodelta 2025. Ty\u00f6 tehtiin osana Lapin teko\u00e4lykiihdytt\u00e4m\u00f6 -hanketta.<\/p>\n Tavoitteet<\/strong><\/p>\n Opinn\u00e4ytety\u00f6n keskeisen\u00e4 tavoitteena oli selvitt\u00e4\u00e4, miten teko\u00e4lyavusteiset ty\u00f6kalut voivat tukea ja mahdollisesti korvata perinteisi\u00e4 web-kehityksen menetelmi\u00e4<\/strong>. Tutkimuksessa haluttiin arvioida teko\u00e4lyn kyky\u00e4 automatisoida ja tehostaa web-kehitysprosessia.<\/p>\n V\u00e4lineet<\/strong><\/p>\n Verkkosivuston luomiseen k\u00e4ytettiin kahta teko\u00e4lyty\u00f6kalua: OpenAI:n\u00a0ChatGPT:t\u00e4<\/strong>\u00a0ja StackBlitzin\u00a0bolt.new-ty\u00f6kalua<\/strong>. Ty\u00f6n toteutuksessa verkkosovellus luotiin t\u00e4ysin n\u00e4it\u00e4 ty\u00f6kaluja hy\u00f6dynt\u00e4en, ilman manuaalista ohjelmointia.<\/p>\n Prosessi<\/strong><\/p>\n Tutkimus toteutettiin\u00a0konstruktiivisena kehitt\u00e4mistutkimuksena<\/strong>, jossa luotiin konkreettinen ratkaisu ja samalla tuotettiin uutta tietoa prosessista. Sovelluksen kehitysprosessi perustui\u00a0iteratiiviseen kehotteiden (promptien) muotoiluun<\/strong>\u00a0ja teko\u00e4lyn tuottamien vastausten jatkuvaan kehitt\u00e4miseen. Kehitysty\u00f6n vaiheet dokumentoitiin ja analysoitiin laadullisesti. ROI-laskurin kehitysprosessi eteni kahdeksan version l\u00e4pi, joiden aikana ratkaistiin teknisi\u00e4 ongelmia, kuten numeeriseksi m\u00e4\u00e4ritellyn tekstikent\u00e4n korjaaminen ja sis\u00e4iset virheilmoitukset, sek\u00e4 parannettiin toiminnallisuuksia, kuten useiden teht\u00e4vien yhdistelm\u00e4laskennan tukeminen. Keskeiseksi havainnoksi kehitysprosessissa nousi\u00a0promptaamisen merkitys<\/strong>: teko\u00e4lyn onnistunut hy\u00f6dynt\u00e4minen vaatii selke\u00e4\u00e4 viestint\u00e4\u00e4 ja ymm\u00e4rryst\u00e4 kehityksen perusteista.<\/p>\n