[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][et_pb_text admin_label=”Saatesanat leip\u00e4teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Ounasvaara on tunnettu Rovaniemen liikunta -ja virkistyskohteena, mutta tiesitk\u00f6, ett\u00e4 vuosina 1941-1944 se oli my\u00f6s Saksan armeijan, varsinkin Saksan ilmavoimien, eli Luftwaffen leirialuetta?<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 k\u00e4velyreitti johdattaa sinut virtuaalisesti tai konkreettisesti saksalaisajan j\u00e4\u00e4nteille Ounasvaaran ja L\u00e4hteentien alueella. Reitin eri pisteill\u00e4 voit kuunnella \u00e4\u00e4nisuunnittelun avulla el\u00e4voitettyj\u00e4 \u00e4\u00e4niraitoja, joilla historiantutkija Kalevi Mikkonen kertoo paikalla sijainneista rakennuksista ja niiden k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksista sek\u00e4 yleisesti saksalaisajasta. Ilmatiedustelurykmentin majoitustilaan ja sit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n parakkileiriin voit tutustua my\u00f6s 3D -mallinnuksen avulla.<\/p>\n
Voit paikallistaa reitin eri pisteet reittikartan tai Google Mapsin avulla. Suosittelemme mets\u00e4ss\u00e4 sijaitsevilla pisteill\u00e4 vierailua sulan maan aikana, sill\u00e4 osa j\u00e4\u00e4nteist\u00e4 peittyy lumen alle helposti.<\/p>\n
Kuvat: Kalevi Mikkonen CC\/BY, SA -kuvat ja Lapin maakuntamuseo sek\u00e4 Totto ry<\/p>\n
[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ disabled_on=”off|off|off” admin_label=”Suunnista maastossa kartan avulla -osio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Kartta” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Reittikartta 1 : 5 000<\/strong><\/h1>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/01\/REITTIKARTTA_Saksalaisaika_Ounasvaaralla_Historiakierros_Jatkosodan_Maisemiin.jpg” title_text=”REITTIKARTTA_Saksalaisaika_Ounasvaaralla_Historiakierros_Jatkosodan_Maisemiin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_text admin_label=”Lataa pdf” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
> Lataa reittikartta pfd-tiedostona<\/a><\/p>\n[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”Valikko -osio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”valikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text admin_label=”pisteet -otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Pisteet<\/strong><\/h1>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][et_pb_text admin_label=”valikon kohdat-valikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83d\udd17 1. Ounasvaaran ampumapaviljonki, ampumarata ja Ounasvaaran kisat <\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83d\udd17 2. Kenraalieversti Eduard Dietl<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83d\udd17 3. Ilmatiedustelurykmentin majoitustila ja sen ymp\u00e4rist\u00f6<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83d\udd17 4. Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83d\udd17 5. Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83d\udd17 6. Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83d\udd17 7. Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83d\udd17 8. Mysteeriparakki ja taisteluhauta
<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83d\udd17 9. Lastenkoti
<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83d\udd17 10. Frontleitstelle 42 :n parakkileirialue
<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83d\udd17 11. Sicherheitsdientsin vankila<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83d\udd17 12. Rommelin kentt\u00e4<\/a><\/strong><\/h3>\n\u00a0<\/h3>\n
[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ disabled_on=”on|on|on” admin_label=”Suunnista maastossa -osio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ disabled=”on” collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”GPS -pisteet” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text admin_label=”pisteet -otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Suunnista Google Mapsin avulla<\/strong><\/h1>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][et_pb_text admin_label=”valikon kohdat-valikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded 1. Ounasvaaran ampumapaviljonki, ampumarata ja Ounasvaaran kisat <\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 2. Kenraalieversti Eduard Dietl<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 3. Ilmatiedustelurykmentin majoitustila ja sen ymp\u00e4rist\u00f6<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 4. Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 5. Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 6. Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 7. Mysteeriparakki ja taisteluhauta
<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 8. Lastenkoti
<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 9. Frontleitstelle 42 :n parakkileirialue
<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 10. Sicherheitsdientsin vankila<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 11. Rommelin kentt\u00e4<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 12. Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu<\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”1. Ounasvaaran ampuma paviljonki, ampumarata ja Ounasvaaran kisat -osio” module_id=”Ounasvaaran-ampuma” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” collapsed=”on” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
1. Ounasvaaran ampumapaviljonki, ampumarata ja Ounasvaaran kisat<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Ampumapaviljonki-1.jpg” alt=”Ampumapaviljonki” title_text=”Ampumapaviljonki, CC-BY Kalevi Mikkonen” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Ounasvaaran-ampumapaviljonki-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”100%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||||false|false” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Ounasvaaran ampumapaviljonki, ampumarata ja Ounasvaaran kisat<\/strong><\/p>\nOunasvaaran vanhalla hiihtostadionilla ja ampumaradalla on Viljami Kaltion suunnittelema
suojeluskunnan ampumapaviljonki, aiemmalta nimelt\u00e4\u00e4n Ampula, joka valmistui vuonna 1927. Sota-
aikana paviljongissa oli sek\u00e4 suomalaisten ett\u00e4 saksalaisten radioasema ja henkil\u00f6st\u00f6n majoitustiloja.
Suojeluskunnan ampumaradalla j\u00e4rjestettiin muun muassa ampumaharjoituksia ja sen ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4
maastoharjoituksia.<\/p>\n
Jatkosodan kuluessa kilpailutoiminta Suomessa elpyi sodasta huolimatta ja joitakin kisoja alettiin
j\u00e4rjest\u00e4\u00e4. Saksalaiset esittiv\u00e4t vuoden 1943 alussa Suomen hiihtoliitolle toivomuksen, ett\u00e4 heid\u00e4n
sotilaansa saisivat osallistua liiton alaisiin kisoihin Suomessa. T\u00e4ll\u00f6in tuli ajankohtaiseksi my\u00f6s
Ounasvaaran kisojen j\u00e4rjest\u00e4minen. Saksalaiset j\u00e4rjestiv\u00e4t omia karsintakilpailuja, joiden perusteella
osallistujat kisoihin valittiin. My\u00f6s yhteisesikunta Roi j\u00e4rjesti suomalaisille omat karsintahiihdot
Ounasvaaran kisoja varten.<\/p>\n
Ounasvaaran vanhan hiihtostadionin ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 j\u00e4rjestettiin talvikisat sek\u00e4 maaliskuussa 1943 ett\u00e4
maaliskuussa 1944. Saksalaiset olivat aktiivisesti mukana niin palkintojen hankkimisessa,
illanvietossa, kuin palkintojenjakotilaisuudessa. Saksalaiset halusivat kisoille n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t puitteet ja
siksi kisan j\u00e4rjestelyihin panostettiin paljon. Kisat radioitiin molemmilla kerroilla. Vuoden 1943
kisoihin osallistui suomalaisten ja saksalaisten lis\u00e4ksi ruotsalaisia urheilijoita. Nimekk\u00e4impi\u00e4
urheilijoita olivat muun muassa maastohiihdon maailmanmestarit Jussi Kurikkala ja Pekka Niemi sek\u00e4
it\u00e4valtalainen Luis Seyrling, joka voitti molempina vuosina pujottelukisan.<\/p>\n
Kisayleis\u00f6\u00e4 oli molempina vuosina tuhansittain paikalla ja kisojen aikana Kauppala oli juhlaliputettu
niin Suomen kuin Saksan ja vuonna 1943 my\u00f6s Ruotsin lipuilla. Paikalla oli luonnollisesti kisojen
suojelija kenraalieversti Eduard Dietl ja muita Saksan Lapin armeijan johtohenkil\u00f6it\u00e4 sek\u00e4 paikalliset
suomalaiset herrat, kuten eversti Oiva Willamo ja mets\u00e4herra Jarl Sundqvist. Ounasvaaran kisoissa
kilpailtiin murtomaahiihdon ohella m\u00e4kihypyss\u00e4, yhdistetyss\u00e4, ampumahiihdossa, pujottelussa,
suurpujottelussa ja sotilaspartio -hiihdossa. Pujottelu ja suurpujottelu kilpailtiin saksalaisten
tekem\u00e4ll\u00e4 upouudella pujottelu radalla.<\/p>\n
Hiihtokilpailujen kisakeskus oli ampumaradalla. Ampumapaikka oli kuitenkin Kemijoen j\u00e4\u00e4ll\u00e4.
M\u00e4kikilpailut hyp\u00e4ttiin vuonna 1943 Ounasvaaran pikkum\u00e4ess\u00e4 ja 1944 P\u00f6yli\u00f6vaaran m\u00e4ess\u00e4.
Palkintojenjaot suoritettiin saksalaisten rakentamassa Toveruudentalossa,Haus der
Kameradschaftissa, joka sijaitsi nykyisen poliisiaseman kohdalla. Sek\u00e4 vuonna 1943 ett\u00e4 1944
j\u00e4rjestettiin my\u00f6s lasten Konttisen kisat Ounasvaaralla.<\/p>\n
Ampumaradalla on my\u00f6s synkemp\u00e4\u00e4 historiaa, sill\u00e4 nykyisen jalkapallokent\u00e4n luoteen puoleisessa
p\u00e4\u00e4dyss\u00e4 suomalaiset teloittivat kiinni j\u00e4\u00e4neit\u00e4 Neuvostoliiton l\u00e4hett\u00e4mi\u00e4 desantteja jatkosodan
aikana. Edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oleva Ounasvaaran hiihtoseuran entis\u00f6im\u00e4 paviljonkirakennus on sodan
j\u00e4lkeen aina 1960 luvun puoliv\u00e4liin asti toiminut Ounasvaaran talvikisojen huoltorakennuksena ja
sittemmin muun muassa nuorisotilana.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”2. Kenraalieversti Eduard Dietl
\n-osio” module_id=”Kenraalieversti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
2. Kenraalieversti Eduard Dietl<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Dietl-Jarl-Sundqvist-ja-maailmanmestarihiihtaja-Jussi-Kurikkala-vuonna-26.3.1944.-147740.jpg” alt=”Dietl, Jarl Sundqvist ja maailmanmestarihiiht\u00e4j\u00e4 Jussi Kurikkala vuonna 26.3.1944. (147740)” title_text=”Dietl, Jarl Sundqvist ja maailmanmestarihiiht\u00e4j\u00e4 Jussi Kurikkala vuonna 26.3.1944. (147740)” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Dietl-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Eduard Dietl<\/strong><\/p>\nKenraalieversti Eduard Dietl oli jatkosodan aikana pisimm\u00e4n ajan saksalaisten armeijan komentajana
Lapissa. Hitler nimitti h\u00e4net uudeksi komentajaksi Nikolaus von Falkenhorstin tilalle tammikuussa
1942. Dietl oli suuri idealisti ja vakaumuksellinen kansallissosialisti. Siit\u00e4 huolimatta h\u00e4nen omien
sanojen mukaan h\u00e4nelle ei tulisi mieleenk\u00e4\u00e4n ryhty\u00e4 t\u00e4t\u00e4 oppia Suomessa saarnaamaan. Toisin kuin
Saksalle Dietl piti demokratiaa sopivampana yhteiskuntamuotona Suomelle. Dietl oli Suomessa
ollessaan kuitenkin varsin pidetty, Suomen yst\u00e4v\u00e4ksi mielletty saksalaisupseeri. H\u00e4n oli perehtynyt
tarkkaan Suomen historiaan ja h\u00e4n oli aikalaisten mukaan vahva persoonallisuus. Dietlill\u00e4 oli
erikoisen hyv\u00e4 kyky hoitaa arkaluonteisia henkil\u00f6suhteita. Rovaniemel\u00e4isille tuli tutuksi h\u00e4nen
luiseva olemuksensa, utelias luonteensa ja eloisat silm\u00e4t.<\/p>\n
H\u00e4net n\u00e4htiin usein k\u00e4velem\u00e4ss\u00e4 kauppalan keskustassa. Rovaniemell\u00e4 oleskelevista
saksalaisupseereista juuri Dietlin kasvot ja olemus j\u00e4i h\u00e4net tavanneiden mieleen parhaiten. Innokas
urheilun yst\u00e4v\u00e4 Dietl oli taitava vuorikiipeilij\u00e4, laskettelija ja murtomaahiiht\u00e4j\u00e4. Dietl oli my\u00f6s
saksalaisten sotilaiden suosiossa. H\u00e4nest\u00e4 on kerrottu lukuisia kaskuja. Er\u00e4\u00e4nkin kerran Dietl oli
rintamavierailuilla pohjoisessa tiukkaakin tiukemman kenraali Ferdinand Sch\u00f6rnerin alueella.
Sch\u00f6rner oli ihmisen\u00e4 Dietlin t\u00e4ydellinen vastakohta. Sch\u00f6rner vaati autolla liikkuessaan aina tien
t\u00e4ysin vapaaksi. Dietlin auto rikkoutui ja h\u00e4n joutui turvautumaan moottoripy\u00f6r\u00e4l\u00e4hetin kyytiin.
L\u00e4hetti ei v\u00e4ist\u00e4nyt tarpeeksi pys\u00e4htyess\u00e4\u00e4n tien reunaan, jolloin Dietl vitsaili h\u00e4nelle: \u201cHyv\u00e4 mies!
ajakaa enemm\u00e4n oikealle, jos Sch\u00f6rner saa minut n\u00e4kyviins\u00e4, pist\u00e4\u00e4 h\u00e4n minut putkaan.\u201d<\/p>\n
Kes\u00e4kuussa 1944. Dietl matkusti Hitlerin luo keskustelemaan Suomen tilanteesta. Sen j\u00e4lkeen h\u00e4n
l\u00e4hti kotiin lomalle, mutta lentokone sy\u00f6ksyi vuorenrinteeseen 23.6.1944 ja h\u00e4n sai surmansa
onnettomuudessa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”3. Ilmatiedustelurykmentin majoitustila ja sen ymp\u00e4rist\u00f6
\n-osio” module_id=”Ilmatiedustelurykmentin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
3. Ilmatiedustelurykmentin majoitustila ja sen ymp\u00e4rist\u00f6<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Ilmatiedustelyrykmentin-majoitustila.jpg” alt=”Ilmatiedustelyrykmentin majoitustila” title_text=”Ilmatiedustelyrykmentin majoitustila” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Ilmatiedustelurykmentin-majoitustila-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Ilmatiedustelurykmentin majoitustila ja sen ymp\u00e4rist\u00f6<\/strong><\/p>\nRovaniemen Ounasvaaran alue oli jatkosodan aikana laajalti saksalaisten k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Siell\u00e4 oli useita
parakkialueita, sairaala-alue, leipomo, el\u00e4inl\u00e4\u00e4kint\u00e4- ja kuljetuskomppanioiden alue,
turvallisuuspalvelun vankila-alue, rintamaesikunnan alue, sotilaskoti sek\u00e4 tietysti Rommelin kentt\u00e4.<\/p>\n
Lastenkodin ja Ranuantien yl\u00e4puolen maastossa Ounasvaaran lounaan puoleisella rinteell\u00e4 oli
Luftwaffella eli Saksan ilmavoimilla isohko, vuosina 1942 ja 1943 rakennettu parakkileirialue.
Osa Luftnachtrichten-Regiment 56 :sta siirtyi Rovaniemelle joulukuussa 1941. Sen huhtikuussa 1943
muodostetun uuden tutkayksik\u00f6n, eli toinen II.\/Flugmelde-Me\u00df-Abteilungin majoitusparakkeja
sijaitsi Ounasvaaran rinteess\u00e4. Rinteen alaosassa oli joulukuussa 1940 Rovaniemelle tulleen
Fliegerf\u00fchrers Nordin eli Lentojohtaja Pohjoisen alueellisen p\u00e4\u00e4majan rakennuksia. Fliegerf\u00fchrers
Nordin p\u00e4\u00e4maja siirrettiin my\u00f6hemmin Norjan Kirkenesiin. Lis\u00e4ksi alueella oli ainakin yksi
suomalaisen aputy\u00f6voiman eli Finnische Hilfskr\u00e4ften parakki.
Olemme nyt varsin ison rakennuksen, eli ilmatiedustelurykmentin majoitusparakin j\u00e4\u00e4nteill\u00e4.
Rakennuksen koko on ollut noin kuusi ja puoli kertaa 28 metri\u00e4. T\u00e4m\u00e4 parakki valmistui syksyll\u00e4
1943. T\u00e4m\u00e4 lienee ollut lauta- tai levyparakki. Parakissa on ollut majoitustilat noin
kahdellekymmenelle henkil\u00f6lle. Parakkeja l\u00e4mmitettiin joskus muuratuilla uuneilla, mutta yleisimmin
kaminoilla. Polttopuun tarve oli erityisesti talviaikana eritt\u00e4in suuri nimenomaan l\u00e4mmityksen, mutta
my\u00f6s h\u00e4k\u00e4p\u00f6ntt\u00f6 -autojen takia. T\u00e4m\u00e4 on mahdollisesti ollut upseerien majoitusparakki. Parakeissa
oli varsin vaatimaton sisustus, yleens\u00e4 vain kerross\u00e4ngyt, yksi p\u00f6yt\u00e4, tuoleja ja joitakin kaappeja.
Viihdytykseksi saksalaisille toimitettiin muun muassa kirjallisuutta, \u00e4\u00e4nilevyj\u00e4 sek\u00e4 tietysti levysoitin
ja radio.
Saksalaisten suosimia laulajia olivat muun muassa kuuluisan Lili Marleen kappaleen levytt\u00e4nyt Lale
Andersen, elokuvissakin loistanut Ilse Werner, joka l\u00e4hetti Suomen kiertueellaan erityisterveiset
Lapissa oleville joukoille, vaikkei t\u00e4\u00e4ll\u00e4 k\u00e4ynytk\u00e4\u00e4n, Chilen satakieli Rosita Serrano sek\u00e4 ruotsalaiset
Zarah Leander ja Sickan Carlsson. T\u00e4m\u00e4n rakennuksen luoteispuolella on jo l\u00e4hes maastoon
hautautunut sirpalesuoja pommituksilta suojautumista varten. T\u00e4t\u00e4 aluetta ei kuitenkaan koskaan
pommitettu.
Ounasvaaran maasto oli sota-aikana hieman erilainen kuin nyky\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 puustoa oli jonkin verran
v\u00e4hemm\u00e4n nykyiseen verrattuna. Parakkien kohdalla ja niiden ymp\u00e4rill\u00e4 ei ollut puita, eik\u00e4
tietenk\u00e4\u00e4n nyt kuntopoluiksi kaventuneiden alkuper\u00e4isten huoltoteiden kohdalla. Monet alueen
poluista ovat saksalaisten ajalta. L\u00e4hes kaikki lounaisrinteell\u00e4 nykyisin olevat puut ovat sodan j\u00e4lkeen
kasvaneet.
T\u00e4m\u00e4n rakennuksen alapuolella rinteess\u00e4 on my\u00f6s muutamien muiden majoitusparakkien j\u00e4\u00e4nteit\u00e4
sek\u00e4 varastorakennuksien, k\u00e4ym\u00e4l\u00f6iden ja kaivon j\u00e4\u00e4nteit\u00e4. Paloturvallisuussyist\u00e4 parakkien v\u00e4lill\u00e4
pyrittiin pit\u00e4m\u00e4\u00e4n ainakin kolmenkymmenen metrin turvav\u00e4li.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][et_pb_video src=”https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=woZkH_t7g2M” play_icon_color=”#E20D18″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_width=”600px” module_alignment=”center” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_video][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”4. Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa
\n-osio” module_id=”Saksalaisten-huolto” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
4. Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
![\"\ud83e\udded\"](\"https:\/\/s.w.org\/images\/core\/emoji\/13.1.0\/svg\/1f9ed.svg\")
\u00a0<\/span> N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa<\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_video admin_label=”barakin mallinnus” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_video][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Saksalaisten-huolto-ja-yhteiseloa-suomalaisten-kanssa.jpg” alt=”Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa” title_text=”Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Saksalaisten-huolto-ja-yhteiseloa-suomalaisten-kanssa.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa.<\/strong><\/p>\nT\u00e4ss\u00e4kin paikassa on l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 jonkin verran saksalaisten posliiniastioiden j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, vaikka
melkein kaikki maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4 onkin siivottu pois ajat sitten. Posliinileimoista on voitu lukea,
ett\u00e4 astioita on tuotu Saksan omista tehtaista, muun muassa Rosenthalin astioita on l\u00f6ydetty
runsaasti n\u00e4ilt\u00e4 Luftwaffen eli ilmavoimien alueelta. Paljon posliinia on tuotu my\u00f6s Norjasta
sik\u00e4l\u00e4isen Porsgrunnin tehtailta. Saksalaiset ostivat my\u00f6s Arabian posliinia, jota l\u00f6ytyy j\u00e4\u00e4nteist\u00e4.
Mik\u00e4li t\u00e4ll\u00e4kin alueella joskus tehd\u00e4\u00e4n arkeologisia kaivauksia. Vuosikymmenten aikana kasvaneen
paksun turvekerroksen alta on varmasti l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 runsaasti kaikenlaista sirpaletta ja muuta pikku
esineist\u00f6\u00e4. My\u00f6s l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 piilossa olevista roskakuopista arkeologit varmaankin saisivat
mielenkiintoista materiaalia tutkimuksiinsa.
Saksalaisten elintarviketilanne oli koko jatkosodan ajan hyv\u00e4, ruoka oli varsinkin upseereilla
monipuolista, miehist\u00f6ll\u00e4 toki p\u00e4\u00e4asiassa s\u00e4ilykeruokaa ja siihen kuului my\u00f6s erilaisia vihanneksia,
viiniryp\u00e4leit\u00e4 ja luumuja. N\u00e4in ollen Saksan selustatoimisto Kommandant R\u00fcckw\u00e4rtiges Armeegebiet
525 (Kor\u00fcck 525) antoi m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen, ett\u00e4 kaikissa saksalaisissa varuskunnissa tulee jakaa l\u00e4mmin
ylij\u00e4\u00e4m\u00e4ruoka suomalaisille sotaorvoille ja k\u00f6yhille lapsille suomalaisten huoltoviranomaisten
kanssa. Rovaniemen maalaiskunnassa ja Rovaniemen kauppalassa saksalaiset joukko-osastot
antoivat huoltolautakunnan valitsemille lapsiperheille ruoka-annoksia saksalaisista
ruoanjakelupaikoista. Osittain n\u00e4iden toimenpiteiden takia Rovaniemen seudulla ei sodan aikana
ollut suoranaista n\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4\u00e4, niin kuin monella muulla Suomen paikkakunnalla, vaikka yleist\u00e4
puutetta olikin v\u00e4h\u00e4n kaikesta.
Jo alun perin saksalaisten kanssa oli sovittu, ett\u00e4 he tuovat mukanaan jotakuinkin kaiken
tarvitsemansa, jottei alueen suomalainen siviiliv\u00e4est\u00f6 k\u00e4rsisi ruoka ja tavara pulasta. Saksalaisten
huolto vaati valtavaa logistista j\u00e4rjestely\u00e4, sill\u00e4 kymmenet laivat toivat jatkuvasti aseita, ammuksia,
ruokatarvikkeita ja kaikkea mahdollista heid\u00e4n tarvitsemaansa Suomen satamiin. Satamista tavara
jatkoi matkaansa rautatie- ja kuorma-autokuljetuksina eteenp\u00e4in valtaviin v\u00e4livarastoihin ja
rintamien l\u00e4heisyydess\u00e4 hevosten ja muulien vet\u00e4mill\u00e4 k\u00e4rryill\u00e4 hoidettiin loppumatka. Saksalaiset
toivat mukanaan muuleja muun muassa Kreikasta, mutta ilmastoon tottumattomina ne kuolivat jo
ensimm\u00e4isen talven aikana kylmyyteen. Muualta tuodut muulit p\u00e4rj\u00e4siv\u00e4t paremmin.
Saksan Luftwaffella oli lentotoimintaan liittyvien yksikk\u00f6jen lis\u00e4ksi paljon muutakin miehist\u00f6\u00e4, kuten
ilmatorjuntayksik\u00f6it\u00e4, rakennusyksik\u00f6it\u00e4 ja muun muassa omat kuorma-auto- ja hevosyksik\u00f6t.
T\u00e4ll\u00e4kin alueella oli Luftwaffen kuorma-autohalleja, jotka olivat niin sanottuja kuplahalleja. Sodan
lopussa Lapissa oli saksalaisia yli 200 000 ja lis\u00e4ksi suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 vankeja ja ty\u00f6velvollisia sek\u00e4
pakkoty\u00f6l\u00e4isi\u00e4 eli enemm\u00e4n kuin Lapissa oli silloin asukkaita. Esimerkiksi Luftwaffen t\u00f6iss\u00e4 oli
hollantilaisia ja virolaisia kirvesmiehi\u00e4, ehk\u00e4 jopa rakentamassa n\u00e4it\u00e4kin parakkeja.
Ankaran kiellon mukaan saksalaiset saivat Suomen kaupoista ostaa vain tarkasti rajattuja tuotteita.
K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 asia ei ihan n\u00e4in mennyt, sill\u00e4 mustan p\u00f6rssin kauppa kukoisti ja rahaan, kahviin,
viinaan ja makeisiin vaihtui mit\u00e4 vain saksalaisten tarvitsemaa. Rangaistukset kiinnijoutuneelle
saksalaisille olivat ankarat. Kaikki saksalaisten rikokset hoitivat saksalaiset itse ja suomalaisten
rikokset suomalainen oikeuslaitos. Saksalaisilla ei ollut suomalaisiin mit\u00e4\u00e4n tuomiovaltaa eik\u00e4
suomalaisilla saksalaisiin n\u00e4hden.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”5. Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana
\n-osio” module_id=”Upseerikerho” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
5. Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Upseerikerho.jpg” alt=”Upseerikerho” title_text=”Upseerikerho” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Upseerikerho-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana<\/strong><\/p>\nT\u00e4ll\u00e4 paikalla maavallien suojassa on todenn\u00e4k\u00f6isesti sijainnut alueen upseerikerho, jota saksalaiset
kutsuivat kasinoksi. Kyse ei siis ollut peli luolasta. Miehist\u00f6ll\u00e4 oli oma sotilaskoti ainakin nykyisen
Lukkarinkadun varrella. Upseerikerho oli upseerien vapaa ajanviettopaikka, jossa j\u00e4rjestettiin
lauluiltoja ja joskus my\u00f6s vierailevien esiintyjien, kuten laulajien tai taikureiden esityksi\u00e4. Muita
vapaa-ajan viettomahdollisuuksia niin upseereille kuin miehist\u00f6llekin oli elokuvien katsominen.
Saksalaiset toimittivat leiri alueille elokuvaprojektoreja ja filmikeloja liikkuvilla autoyksik\u00f6ill\u00e4.
Elokuvia saksalaiset k\u00e4viv\u00e4t katsomassa my\u00f6s muun muassa Kino Inarin n\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 ja Haus der
Kameradschaftissa eli Toveruuden talossa. Suosituimpia elokuvia olivat v\u00e4rielokuvat Kultainen
kaupunki, Lumpeenkukka ja M\u00fcnchhausen, jotka saivat valtavia katsojalukuja kaikissa paikoissa,
joissa niit\u00e4 esitettiin. Toveruuden talossa j\u00e4rjestettiin elokuvien lis\u00e4ksi my\u00f6s lukuisia
musiikkikonsertteja, tanssiesityksi\u00e4, oopperaesityksi\u00e4, taikuriesityksi\u00e4, komiikkaa ja teatteria. Yksi
suosituimmista oopperaesityksist\u00e4 oli Figaron h\u00e4\u00e4t, jota esitettiin Toveruuden talolla per\u00e4ti 35 kertaa
t\u00e4ydelle salille. Yhteens\u00e4 esitykset n\u00e4ki 12 000 katsojaa.
Kuuluisimpia esiintyji\u00e4 olivat laulaja Lizzi Waldm\u00fcller, tanssija Daisy Spies ja h\u00e4nen tanssiryhm\u00e4ns\u00e4,
tanssija-laulaja Marika R\u00f6kk, sveitsil\u00e4inen tenori Herbert Ernst Groh ja ruotsalainen oopperalaulaja
Lisa Tunell-Scharner. My\u00f6s suomalaisia artisteja esiintyi Toveruuden talon tapahtumissa, muun
muassa tanssiduo Lucia Nifontova ja Alexander Saxelin sek\u00e4 pianotaiteilija Kerttu Bernhardt.
Suomalaisten j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Asemiesillassa esiintyiv\u00e4t mm. sopraano Anna Mutanen,
harmonikkamestari Onni Laihonen ja koomikko Siiri Angerkoski. Toveruuden talon tapahtumiin
p\u00e4\u00e4siv\u00e4t osallistumaan my\u00f6s suomalaiset. Rovaniemen kulttuuritarjonta oli vuosina 1943 ja 1944
ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n laajaa. Erityisesti koululaisille elokuvat olivat suuri tapaus. He p\u00e4\u00e4siv\u00e4t sis\u00e4\u00e4n
ilmaiseksi, jos tilaa oli.
My\u00f6s alkoholin k\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 oli varsin iso osa pime\u00e4\u00e4n ja pitk\u00e4\u00e4n talveen tottumattomilla ja koti-ik\u00e4v\u00e4\u00e4
potevilla sotilailla. Saksalaisilla oli pohjoisessa eritt\u00e4in hyv\u00e4t varastot niin ruokatarvikkeita kuin
alkoholia varten. Juomina heill\u00e4 oli olut, viinit ja joskus konjakit. Saksalaiset toivat mukanaan my\u00f6s
omat astiansa ja ruokailuv\u00e4lineet.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”6. Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana
\n-osio” module_id=”Suomalaisten” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
6. Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Suomalaisten-aputyontekijoiden-parakki.jpg” alt=”Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki” title_text=”Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Suomalaisten-aputyontekijoiden-parakki-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana<\/strong><\/p>\nT\u00e4ll\u00e4 kohdalla sijaitsi saksalaisten piirustuksien mukaan suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden eli Finnische
Hilfskr\u00e4ftin parakki, joka rakennettiin marras-joulukuussa 1943. Se oli suomalaisten
puutavarayhti\u00f6iden muodostaman Puutalo Oy :n Polar niminen lautaparakki kooltaan noin
kahdeksan kertaa kaksitoista metri\u00e4. Parakki koottiin valmista puu elementeist\u00e4. Sen pystytt\u00e4minen
kesti suomalaisilta kirvesmiehilt\u00e4 pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4, vangeilta huomattavasti kauemmin.
T\u00e4h\u00e4n parakkiin majoitettiin siis saksalaisten palveluksessa olleita suomalaisia ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 ehk\u00e4
noin kymmenest\u00e4 kahteenkymmeneen henkil\u00f6\u00e4. Todenn\u00e4k\u00f6isesti he olivat ulkopaikkakuntalaisia,
koska heille rakennettiin oma parakki. Rovaniemel\u00e4iset olivat tietenkin omissa kodeissaan. T\u00e4m\u00e4n
parakin asukkaat ovat ehk\u00e4 olleet Luftwaffen pesulan ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4, jotka olivat joutuneet evakkoon
sota-alueelta. Pesula sijaitsi nykyisen Yliopistonkadun varrella.
Sodasta huolimatta sek\u00e4 palkansaajien m\u00e4\u00e4r\u00e4 ett\u00e4 kauppalan verotulot kasvoivat r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4isesti.
Monet l\u00e4hestulkoon k\u00f6yhyydess\u00e4 el\u00e4neet rovaniemel\u00e4iset saivat elintasoaan parannettua
aikaisempaan verrattuna. Ty\u00f6markkinoilla saksalaisten l\u00e4sn\u00e4olo vaikutti merkitt\u00e4v\u00e4sti. Ensimm\u00e4ist\u00e4
kertaa suomen historiassa oli ty\u00f6ntekij\u00e4n markkinat. Suurin osa nuoremmasta miespuolisesta
v\u00e4est\u00f6st\u00e4 oli rintamilla, joten ty\u00f6paikkoja liikenne-, kuljetus-, huolinta-, rakennus-, kauppa- ja
palvelualoilla oli runsaasti naisille ja asepalvelus ik\u00e4luokkien ulkopuolisille miehille.
Saksalaiset tarvitsivat miehi\u00e4 mets\u00e4-, linnoitus-, lentokentt\u00e4- ja rakennust\u00f6ihin, pilke- ja
puuhiilitehtaisiin, maanteiden tekoon ja korjauksiin sek\u00e4 rahdinajoon. Naisille t\u00f6it\u00e4 riitti
kanttiineissa, konttoreissa, sairaaloissa, keittoloissa, ompelimoissa ja pesuloissa. Kovan
ty\u00f6voimapulan takia saksalaisten maksamat palkat ammattimiehille olivat joskus kaksin, jopa
kolminkertaisia muuhun maahan verrattuna ja yleisemminkin palkkataso oli ainakin 25% korkeampi
kuin suomalaisten maksamat. Varsinkin Rovaniemen maalaiskunnan puolella monille ty\u00f6ntekij\u00f6ille ja
yrityksille j\u00e4i isoja veror\u00e4stej\u00e4, kun rahaa tuli niin paljon, ettei veroja ehtinyt maksamaan.
My\u00f6s muualta Suomesta tuli ty\u00f6voimaa Lappiin. Kes\u00e4ll\u00e4 1942 saksalaisten palveluksessa oli Lapissa
yli 10 000 ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4, joista osaa pime\u00e4sti tai suomalaisyritysten kautta, mik\u00e4 aiheutti monille
suomalaisille yrityksille ty\u00f6voimapulaa ja viiv\u00e4stytti monia ty\u00f6kohteita. Suomalaisten viranomaisten
tarkoituksena oli puolittaa saksalaisten palveluksessa olevan ty\u00f6voiman m\u00e4\u00e4r\u00e4. Siksi
paikallisviranomaiset yrittiv\u00e4t saada saksalaisia palkkaamaan ty\u00f6ntekij\u00e4ns\u00e4 suomalaisista yrityksist\u00e4
sen sijaan, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 palkkaisivat vapailta markkinoilta.
Ty\u00f6voiman s\u00e4\u00e4nn\u00f6stely-yritykset eiv\u00e4t tietenk\u00e4\u00e4n saksalaisia erityisesti miellytt\u00e4neet ja he
pyrkiv\u00e4tkin jopa viranomaisten m\u00e4\u00e4r\u00e4ysten vastaisesti palkkaamaan suomalaisia t\u00f6ihins\u00e4. T\u00e4t\u00e4
kamppailua ty\u00f6voimasta k\u00e4ytiin koko jatkosodan ajan palkkatasoa kohtuullistamalla. Suomalaiset
vetosivat my\u00f6s Saksan ylimp\u00e4\u00e4n johtoon asian korjaamiseksi ja Saksan sotamarsalkka Wilhelm Keitel
antoikin m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen, ett\u00e4 saksalaisten joukkojen on supistettava suomalaisen ty\u00f6v\u00e4en m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.
Kiinti\u00f6ksi m\u00e4\u00e4riteltiin 4000 henkil\u00f6\u00e4, joista Luftwaffen osuus oli 3000 ja Saksan maavoimien eli
Heerin 1000.
Kev\u00e4\u00e4seen 1943 menness\u00e4 kuitenkin saksalaisten palveluksessa olevan suomalaisen ty\u00f6voiman
osuus v\u00e4heni suurin piirtein kiinti\u00f6n mukaiseksi. T\u00e4m\u00e4 johtui paitsi ty\u00f6velvollisuus kutsunnoista,
my\u00f6s lis\u00e4\u00e4ntyneist\u00e4 ty\u00f6voiman ratsioista. Suomalaisen ty\u00f6voiman saannin supistuminen aiheutti
sen, ett\u00e4 saksalaiset joutuivat paikkaamaan ty\u00f6voiman puutetta. Apuja saatiin organisaatio Todtin
ty\u00f6voimasta, muista maista tuoduista ty\u00f6velvollisista, palkatuista henkil\u00f6ist\u00e4 sek\u00e4 tietysti<\/p>\n
vankity\u00f6voimasta. Saksalaisten vankity\u00f6voiman m\u00e4\u00e4r\u00e4 nousi Lapissa noin 30 000 henkil\u00f6\u00f6n.
Ty\u00f6palvelun joukoissa oli lukuisien saksan miehitt\u00e4minen alueiden kansalaisia enemm\u00e4n tai
v\u00e4hemm\u00e4n pakkoty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”7. Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu
\n-osio” module_id=”Junaradan” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
7. Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Betonikorsu.jpg” alt=”Betonikorsu” title_text=”Betonikorsu” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Junaradan-itapuolen-taisteluasemat-ja-betonikorsu-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu<\/strong><\/p>\nOunasvaaran junaradan viereisell\u00e4 sivustalla on my\u00f6s lukuisia kaivantoja, joista voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4 siell\u00e4
olleen paitsi taisteluhauta ja taistelupes\u00e4kkeit\u00e4, my\u00f6s vartiotoimintaan liittyvi\u00e4 kaivantoja. Ainakin
osa n\u00e4ist\u00e4 lienee Lapin sodan aikaisia. Vaaran laidassa radan vieress\u00e4 on pitk\u00e4 taisteluhautakaivanto,
taistelupes\u00e4kkeit\u00e4 ja ampumapoteroita. Taisteluja t\u00e4ll\u00e4 alueella ei kuitenkaan k\u00e4yty.
Ounasvaaran alueella on my\u00f6s pohjoislaidalla taistelupes\u00e4kkeit\u00e4 ja siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vaaran
korkeammillakin osilla. Vaaranlaidoilla on ollut ilmeisesti pitk\u00e4hk\u00f6 taistelukaivantojen linja, joka on
ulottunut aina nykyisen golf -radan tienoilta Tottorakan ja V\u00e4lirakan ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja sielt\u00e4 kohti
nykyist\u00e4 urheiluopiston aluetta. Ehk\u00e4 osittain Lapin sodan aikaisia ampuma poteroita ja
taistelupes\u00e4kkeiden j\u00e4lki\u00e4 on maastossa viel\u00e4 n\u00e4kyviss\u00e4, mutta osa lienee jo kasvanut umpeen.
Saksalaiset hy\u00f6dynsiv\u00e4t my\u00f6s vaaran luontaisia onkaloita ja kivimuodostelmia pes\u00e4kkeiksi.
Niin sanottu betonikorsu on sis\u00e4lt\u00e4 noin 3 x 4 metrin kokoinen ja 2 :n metrin korkuinen. Oviaukko on
betonista ja sein\u00e4t on muurattu luonnonkivist\u00e4. Korsun katto on osittain sortunut, mutta muuten
rakennus on melko ehj\u00e4. Rakennuksen alueella ja hieman kauempana on muun muassa heteka tai
sen osia ja puinen ovi, joka voi olla my\u00f6hemm\u00e4lt\u00e4kin ajalta. T\u00e4t\u00e4 korsua ovat todenn\u00e4k\u00f6isesti
k\u00e4ytt\u00e4neet saksalaiset vartiomiehet lepopaikkana ja talvisin l\u00e4mmittelypaikkana. Korsu l\u00e4mpesi
kamiinan avulla.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”8. Mysteeriparakki ja taisteluhauta
\n-osio” module_id=”Mysteeriparakki” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
8. Mysteeriparakki ja taisteluhauta<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Kaivanto-mysteeriparakin-ylapuolella.jpg” alt=”Kaivanto mysteeriparakin yl\u00e4puolella” title_text=”Kaivanto mysteeriparakin yl\u00e4puolella” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Mysteeriparakki-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Mysteeriparakki ja taisteluhauta<\/strong><\/p>\nYksi parakki, josta ei ole tarkkaa tietoa olemassa, mutta jossa on n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 betoninen alusta sijaitsee
l\u00e4hell\u00e4 tornitaloja. Saksalaisten piirustuksissa t\u00e4h\u00e4n kohtaan oli merkitty autokorjaamo tai kuorma-
autohalli. Rakennus on voinut olla my\u00f6s keitti\u00f6rakennus. Betonin sis\u00e4lt\u00e4 ty\u00f6ntyy ulos putki, josta
sadevesi valuu pois. Rakennuksen maan pinnalla oleva betonivalu on kooltaan noin viisi kertaa viisi
metri\u00e4. Saksalaisten piirustusten mukaan rakennus on ollut kooltaan noin kymmenen kertaa
kuusitoista metri\u00e4.
T\u00e4m\u00e4n rakennuksen vierest\u00e4 l\u00e4htee yl\u00e4rinteeseen p\u00e4in pitk\u00e4hk\u00f6, kaiketi Lapin sodan aikainen
taisteluhauta, tai sirpalesuoja, jonka p\u00e4\u00e4linja on alun perin ollut noin kaksi kertaa 110 metri\u00e4. Linjan
p\u00e4\u00e4ss\u00e4 on ollut korsun paikka. Linjasta erkaneva varsin kapea ja matala, pitk\u00e4hk\u00f6 kaakonsuuntainen
kaivanto, lienee ehk\u00e4 alkua lukuunottamatta joskus sodan j\u00e4lkeen tehty oja. Korsusta on kaivettu
joitakin j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, muun muassa s\u00e4ilykepurkki ja rikkoutunut viinipullo esiin. Siell\u00e4 on my\u00f6s
tuoreempaa roskaa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”9. Lastenkoti
\n-osio” module_id=”Lastenkoti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
9. Lastenkoti\u00a0<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/02\/Lastenkoti-scaled.jpg” alt=”Lastenkoti” title_text=”Lastenkoti” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Lastenkoti-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Lastenkoti<\/strong><\/p>\nEntinen lastenkoti oli saksalaisten k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 jatkosodan aikana maavoimien eli Heerin sairaalana.
Rakennus on edelleen olemassa. Lapin sodan aikana sairaala ja sen alue oli miinoitettu, mutta
miinoja ei r\u00e4j\u00e4ytetty. Kauppalan tuhon j\u00e4lkeen sinne sijoitettiin kauppalan virastot. Kauppalan
johtaja sek\u00e4 virkamiehet my\u00f6s asuivat rakennuksessa. My\u00f6hemmin se on toiminut muun muassa
lastensairaalana ja steinerkouluna.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”10. Frontleitstelle 42 :n parakkileirialue
\n-osio” module_id=”Frontleitstelle” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
10. Frontleitstelle 42 :n parakkileirialue<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Frontleitstelle-42n-parakkileirialue.jpg” alt=”Frontleitstelle 42n parakkileirialue” title_text=”Frontleitstelle 42n parakkileirialue” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Frontleitsstelle-42n-parakkileiri-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Frontleitsstelle 42 :n parakkileiri<\/strong><\/p>\nT\u00e4ll\u00e4 rautatien ja L\u00e4hteentien v\u00e4lisell\u00e4 alueella sijaitsi rintamaesikunnan eli Frontleitsstelle 42 :n
lager Ounasvaaran leirialue, joka otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 15.3.1943. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 oli kivikoululta siirtyneen
entisen Frontsammelstellen lukuisia majoitus ja varasto parakkeja, ilmeisesti iso toimistorakennus
autotalli, perunakellari, sauna ja pukeutumistila ja useita k\u00e4ym\u00e4l\u00e4rakennuksia – kaikkiaan noin
kolmisenkymment\u00e4 rakennusta.
Alueella oli noin 10 x 60 metrin kokoinen keskusaukio, jonka ymp\u00e4rill\u00e4 oli nelj\u00e4 isohkoa rakennusta.
Alueelle oli j\u00e4rjestetty Rovaniemen rautatieasemalta sukkulalinja kuljetuksia varten. Kuorma-autot
kulkivat alueelle Ranuantien kautta ja jalankulkijat Ounaskosken rautatiesillan kautta ja sillan
vierest\u00e4 merkitty\u00e4 polkua pitkin. Osa t\u00e4t\u00e4 polkua on n\u00e4kyviss\u00e4 viel\u00e4kin. Leiri oli tarkoitettu lomalle
menevien ja lomalta tulevien sek\u00e4 komennusmiesten ilmoittautumispaikaksi ja tarvittaessa my\u00f6s
majoitukseen. T\u00e4nne majoitettiin my\u00f6s Rovaniemen l\u00e4pi menevi\u00e4 yksik\u00f6it\u00e4 tilap\u00e4ismajoitukseen.
Yksi n\u00e4ist\u00e4 rakennuksista oli rakennussuunnitelman mukaan isohko saunarakennus, jonka j\u00e4\u00e4nteill\u00e4
nyt olemme. T\u00e4h\u00e4n on tehty tukeva betonilattia, jota rakennuksissa ei yleens\u00e4 ollut. Ennen Suomeen
tuloaan saksalaiset eiv\u00e4t tienneet saunomisesta mit\u00e4\u00e4n, mutta pian Suomeen tulon j\u00e4lkeen he
ihastuivat eritt\u00e4in suuresti saunomiseen. Saksalaiset rakensivat kaikille leirialueilleen melkein ensi
t\u00f6ikseen saunan, joka olikin tietenkin tarpeellinen sek\u00e4 puhdistautumista ett\u00e4 virkist\u00e4ytymist\u00e4
varten. Kauppalan keskustassa saksalaiset saunoivat omilla saunavuoroillaan my\u00f6s silloisissa yleisiss\u00e4
saunoissa marssien ryhdikk\u00e4\u00e4sti joukko osastona paikalle.
Nykyisen leirint\u00e4alueen kohdalla oli my\u00f6s sy\u00f6p\u00e4l\u00e4isten puhdistuslaitos. Sen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli puhdistaa
muun muassa t\u00e4ist\u00e4 rintamalta tulleet sotilaat ja heid\u00e4n varusteensa lomalle l\u00e4ht\u00f6\u00e4 varten.
Laitoksen kapasiteetti on ollut noin 500 henkil\u00f6\u00e4 per p\u00e4iv\u00e4. Sy\u00f6p\u00e4l\u00e4isten puhdistuslaitoksia oli useita
rintamien takana ja l\u00e4pikulkuleireill\u00e4 puhdistaminen tapahtui p\u00e4\u00e4osin h\u00f6yryn ja saunan avulla.
Puhdistautumiseen j\u00e4lkeen lomalaiset saattoivat menn\u00e4 l\u00e4pikulkuleireihin, kuten Frontleitstellen
kokoamiskeskukseen, y\u00f6py\u00e4 siell\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n tai pari ja jatkaa matkaansa eteenp\u00e4in kohti Saksaa.
Koska Saksalla oli paljon joukkoja Pohjois-Suomessa lomalaisia kulki sota-aikana kymmeni\u00e4tuhansia
n\u00e4iden puhdistuslaitosten ja l\u00e4pikulkuleirien kautta. Saksalaiset r\u00e4j\u00e4yttiv\u00e4t t\u00e4m\u00e4nkin alueen
rakennukset, joten alueen rakennuksista s\u00e4ilyi vain yksi asuinparakki ja yksi k\u00e4ym\u00e4l\u00e4rakennus, jotka
on sittemmin purettu. Joitakin rakennusten j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, kaivantoja ja r\u00e4j\u00e4ytyskuoppia on viel\u00e4 alueella
n\u00e4kyviss\u00e4, vaikkakin alue on melko t\u00e4ysin metsittynyt ja j\u00e4\u00e4nteet ovat turvekerroksen alla piilossa.
Sodan j\u00e4lkeen t\u00e4\u00e4ll\u00e4 sattui my\u00f6s ik\u00e4v\u00e4 tapaus, kun lasten leikkiess\u00e4 l\u00f6yt\u00e4mill\u00e4\u00e4n r\u00e4j\u00e4hteill\u00e4 ilmeisesti
miina r\u00e4j\u00e4hti ja yksi lapsi kuoli ja useita loukkaantui.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”11. Sicherheitsdientsin vankila
\n-osio” module_id=”Sicherheitsdientsin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
11. Sicherheitsdientsin vankila<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/SDn-vankila-1.jpg” alt=”Vankila” title_text=”SDn vankila 1″ align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Vankila-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Sicherheitsdientsin vankila<\/strong><\/p>\nOlemme nyt Geologisen tutkimuslaitoksen kohdalla, jossa oli saksalaisten rakennusten portaita ja
kaivantoja ennen tutkimuslaitoksen talon rakentamista. Alue oli lasten suosittu leikkipaikka, josta
l\u00f6ytyi runsaasti sodan aikaista tavaraa. Tutkimuslaitoksen talon kohdalla oli saksalaisilla heid\u00e4n
omille vangeilleen tarkoitettu muuratuilla selleill\u00e4 varustettu Sicherheitsdientsin eli
turvallisuusviraston vankila. Alue oli piikkilanka-aidalla ymp\u00e4r\u00f6ity. Tutkimuslaitoksen talon vieress\u00e4
on s\u00e4ilynyt isohko pengeralue, jossa oli rakennuksia, joissa oli luonnonkivireunukset. N\u00e4m\u00e4 voivat
olla ehk\u00e4 vankisellej\u00e4 tai vartijoiden ja muun henkil\u00f6kunnan huoneita.
Rinteeseen on kaivettu kaiketi Lapin sodan aikainen taisteluhauta, joka on noin 50 m pitk\u00e4, keskell\u00e4
ja pohjoisp\u00e4\u00e4ss\u00e4 on ilmeisesti ollut korsun paikka. Sicherheitsdients eli SD oli Saksan SS :n johtajan
Heinrich Himmlerin pahamaineinen tiedustelu- ja turvallisuusvirasto, jonka yhteydess\u00e4 toimivat
my\u00f6s Geheime Staatspolizei eli Gestapo, Kriminalpolizei eli Kripo sek\u00e4 Einsatzgruppet, jotka
murhasivat mm. juutalaisia miehitetyiss\u00e4 It\u00e4-Euroopan maissa.
T\u00e4ss\u00e4 SD :n vankilassa oli vangittuna saksalaisia sotilaita, jotka olivat syyllistyneet rikoksiin Suomessa.
Sinne on my\u00f6s tiett\u00e4v\u00e4sti toimitettu my\u00f6s vangiksi saatuja ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 komissaareja kuulusteltavaksi
ja todenn\u00e4k\u00f6isesti heid\u00e4t on siell\u00e4 my\u00f6s teloitettu. Vankilassa ei luultavasti ollut kovin paljoa
henkil\u00f6kuntaa ja muutenkin SD:n ja Gestapon toiminta Rovaniemell\u00e4 oli varsin v\u00e4h\u00e4ist\u00e4, eik\u00e4 liittynyt
mitenk\u00e4\u00e4n suomalaisiin siviileihin tai sotilaisiin. Enemm\u00e4n heill\u00e4 oli teht\u00e4vi\u00e4 pohjoisessa Norjan rajan
molemmin puolin.
Vankilan toiminnasta ei ole s\u00e4ilynyt asiakirjoja eik\u00e4 suomalaisilla virkamiehill\u00e4k\u00e4\u00e4n ollut sinne asiaa,
joten tiedot sen toiminnasta ovat v\u00e4h\u00e4iset. Pullinpuolella nykyisen Valdemarin tontilla sijaitsi
salaisen kentt\u00e4poliisin eli Geheime Feldpolizei 735 :n majoitusalue. Salainen kentt\u00e4poliisi oli nimens\u00e4
mukaisesti Saksan armeijan eli Wehrmachtin salainen sotilaspoliisi, jonka teht\u00e4vi\u00e4 oli muun muassa
vastavakoilu, maanpetoksellisen toiminnan est\u00e4minen, vastapropaganda, sotilaskohteiden vartiointi
ja avustaminen saksalaisten sotaoikeuksien rikostutkinnoissa. Salaisen kentt\u00e4poliisin tiedet\u00e4\u00e4n my\u00f6s
suorittaneen joitakin pakoon yritt\u00e4neiden sotavankien teloituksia ja mahdollisesti he my\u00f6s teloittivat
SD :n vankilassa olleita komissaareja. Suomalaisiin heill\u00e4 ei ollut mit\u00e4\u00e4n toimivaltaa, eiv\u00e4tk\u00e4 he
tietojen mukaan ole koskaan ylitt\u00e4neetk\u00e4\u00e4n valtuuksiaan.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”12. Rommelin kentt\u00e4
\n-osio” module_id=”Rommelin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
12. Rommelin kentt\u00e4<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Rommelin-kentta.jpg” alt=”Rommelin kentt\u00e4” title_text=”Rommelin kentt\u00e4” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Rommelin-kentta-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Rommelin kentt\u00e4 eli Sportsbahn Feldmarschall Rommel<\/strong><\/p>\nRanuantien it\u00e4puolella on Rommelin kent\u00e4ksi kutsuttu urheilukentt\u00e4. Kent\u00e4n rakensivat saksalaisen
Heerin leipomokomppanian B\u00e4ckerei-Kompanie 602:n ja viereisen Heerin kuljetuskomppanian
miehet vuonna 1943 virkistysalueekseen, antaen kent\u00e4lle mahtipontisen nimen Sportsbahn
Feldmarschall Rommel eli Sotamarsalkka Rommelin urheilukentt\u00e4. Nimi oli kirjoitettu kent\u00e4n portin
yl\u00e4laudoitukseen.
Sotamarsalkka Erwin Rommel oli sodan aikana kuuluisin saksalainen sotap\u00e4\u00e4llikk\u00f6 ja sotasankari
lempinimell\u00e4 \u201cEr\u00e4maan kettu\u201d. Rommel osallistui jossakin m\u00e4\u00e4rin Hitlerin salamurhayritykseen
vuonna 1944 ja koska h\u00e4n oli kansallissankari, Hitler antoi hirtt\u00e4misen ja maineenmustaamisen sijaan
h\u00e4nelle mahdollisuuden tehd\u00e4 itsemurha ja s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 siten perheens\u00e4 ja perheen omaisuuden. Asiassa
painoi my\u00f6s se, ett\u00e4 Rommelin nimi liitettyn\u00e4 Hitlerin salamurhahankkeeseen olisi ollut Hitlerille
kiusallista ja varmasti olisi aiheuttanut kuohuntaa Saksassa. Rommelin kerrottiin kuolleen
lentokonehy\u00f6kk\u00e4yksess\u00e4 saamiinsa vammoihin ja haudattiin kunniamenoin. Rommel itse ei koskaan
k\u00e4ynyt Suomessa.
Rommelin kent\u00e4n juhlalliset avajaiset olivat 18.7.1943. Ohjelmassa oli kahdeksan saksalaisen
jalkapallojoukkueen v\u00e4linen jalkapalloturnaus sek\u00e4 kahden saksalaisen k\u00e4sipallojoukkueen v\u00e4linen
ottelu. Kenraalieversti Eduard Dietl vihki kent\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja jakoi parhaan pelaajan palkinnot.
Kent\u00e4ll\u00e4 j\u00e4rjestettiin muutamia j\u00e4\u00e4pallo- ja jalkapallo-otteluja my\u00f6s saksalaisten ja suomalaisten
v\u00e4lill\u00e4. Kentt\u00e4\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6i silloin koivuaita ja my\u00f6s kenraalieversti Dietl istui joskus seuraamassa pelej\u00e4
koivusta tehdyss\u00e4 juhlakatsomossa. Parhaimmillaan otteluita saattoi katsoa jopa yli 1000 katsojaa.
Seuraava isompi urheilutapahtuma kent\u00e4ll\u00e4 oli 16.9.1943 j\u00e4rjestetty Wehrmacht sportfest, johon
osallistui 18 eri yksik\u00f6iden joukkuetta.
Vuosina 1942, 1943 ja 1944 saksalaisten joukkojen urheilutoiminta sai vauhtia asemasotavaiheen
ansiosta. Dietl oli innokas urheilumies ja halusi sotilaiden pysyv\u00e4n virkist\u00e4ytynein\u00e4 ja hyv\u00e4ss\u00e4
kunnossa urheilun avulla. T\u00e4ll\u00e4 oli tietysti vaikutusta my\u00f6s joukkojen mielialan yll\u00e4pit\u00e4misess\u00e4
varsinkin kun sota it\u00e4rintamalla k\u00e4\u00e4ntyi heid\u00e4n kannaltaan huonoon suuntaan. Rommelin kent\u00e4n
tapahtumien ja talviurheilulajien lis\u00e4ksi ainakin kesin\u00e4 1942 ja 1943 j\u00e4rjestettiin kenraali Ferdinand
Sch\u00f6rnerin toimeksiannosta Pohjois-Lapissa saksalaisten joukko-osastojen v\u00e4linen jalkapallon cup-
muotoinen turnaus loppuotteluineen, k\u00e4sipalloilun Tundra-Pokal -kilpailu ja monia muita
urheilukilpailuja.
Rovaniemen kauppalan vuoden 1946 kunnalliskertomuksen mukaan kentt\u00e4 oli varsin huonosti tehty,
vino ja pehme\u00e4 hiekkakentt\u00e4, ja sen takia p\u00f6lyinen – eli vanhaa vapaapalokuntavitsi\u00e4 lainaten:
\u201cv\u00e4\u00e4rin sammutettu\u201d. Kunnostettu kentt\u00e4 on edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 Kiirunan alueella. Rommelin kentt\u00e4
on ainoa saksalaisajasta muistuttava paikannimi Rovaniemell\u00e4. Rommelin kent\u00e4n nimi eli
vuosikymmeni\u00e4 vain paikallisten asukkaiden ja urheilua harrastavan nuorison suullisena perinteen\u00e4,
koska kaupunki saksalaisajan menneisyytt\u00e4 h\u00e4veten ei hyv\u00e4ksynyt nime\u00e4m\u00e4\u00e4n asemakaavakarttaan
ennen kuin 2000 -luvun alussa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”Yhteisty\u00f6ss\u00e4” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_row _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Yhteisty\u00f6ss\u00e4<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][et_pb_text admin_label=”Text” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]Historiakierroksen asiantuntijana on toiminut Kalevi Mikkonen. Tutustu Mikkosen blogiin\u00a0t\u00e4st\u00e4 linkist\u00e4<\/a>.<\/p>\nSaksalaisajan tunnelmiin el\u00e4ytymist\u00e4 vahvistaa taiteilija\/tuottaja Timo Mets\u00e4joen \u00e4\u00e4nisuunnittelu<\/p>\n
Saksan ilmavoimien parakkileirialue Ounasvaaralla 1941-1944 -videon on mallintanut Studio Sallamar.<\/p>\n
Reittikartan on mallintanut Ounasvaaran hiihtoseura, Matti Kivel\u00e4.[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row column_structure=”1_3,1_3,1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/10\/lapin-maakuntamuseo.jpg” alt=”Lapin Maakuntamuseo -logo” title_text=”Lapin Maakuntamuseo” align=”center” admin_label=”Maakuntamuseo -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/01\/Sallamar-JPG.jpg” alt=”Ounasvaaran hiihtoseura -logo” title_text=”Sallamar JPG” align=”center” admin_label=”OH -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_height=”60px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/01\/oh_logo_web_png-200×200-1.png” alt=”Ounasvaaran hiihtoseura -logo” title_text=”oh_logo” align=”center” admin_label=”OH -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_height=”60px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section]<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Saksalaisaika Ounasvaaralla – Historiakierros jatkosodan maisemiinOunasvaara on tunnettu Rovaniemen liikunta -ja virkistyskohteena, mutta tiesitk\u00f6, ett\u00e4 vuosina 1941-1944 se oli my\u00f6s Saksan armeijan, varsinkin Saksan ilmavoimien, eli Luftwaffen leirialuetta? T\u00e4m\u00e4 k\u00e4velyreitti johdattaa sinut virtuaalisesti tai konkreettisesti saksalaisajan j\u00e4\u00e4nteille Ounasvaaran ja L\u00e4hteentien alueella. Reitin eri pisteill\u00e4 voit kuunnella \u00e4\u00e4nisuunnittelun avulla el\u00e4voitettyj\u00e4 \u00e4\u00e4niraitoja, joilla historiantutkija Kalevi Mikkonen kertoo […]<\/p>\n","protected":false},"author":7367,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_et_pb_use_builder":"on","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":"","footnotes":""},"class_list":["post-1319","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7367"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1319"}],"version-history":[{"count":64,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2869,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319\/revisions\/2869"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1319"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”Valikko -osio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”valikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text admin_label=”pisteet -otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Pisteet<\/strong><\/h1>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][et_pb_text admin_label=”valikon kohdat-valikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83d\udd17 1. Ounasvaaran ampumapaviljonki, ampumarata ja Ounasvaaran kisat <\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83d\udd17 2. Kenraalieversti Eduard Dietl<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83d\udd17 3. Ilmatiedustelurykmentin majoitustila ja sen ymp\u00e4rist\u00f6<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83d\udd17 4. Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83d\udd17 5. Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83d\udd17 6. Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83d\udd17 7. Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83d\udd17 8. Mysteeriparakki ja taisteluhauta
<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83d\udd17 9. Lastenkoti
<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83d\udd17 10. Frontleitstelle 42 :n parakkileirialue
<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83d\udd17 11. Sicherheitsdientsin vankila<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83d\udd17 12. Rommelin kentt\u00e4<\/a><\/strong><\/h3>\n\u00a0<\/h3>\n
[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ disabled_on=”on|on|on” admin_label=”Suunnista maastossa -osio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ disabled=”on” collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”GPS -pisteet” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text admin_label=”pisteet -otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Suunnista Google Mapsin avulla<\/strong><\/h1>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][et_pb_text admin_label=”valikon kohdat-valikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded 1. Ounasvaaran ampumapaviljonki, ampumarata ja Ounasvaaran kisat <\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 2. Kenraalieversti Eduard Dietl<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 3. Ilmatiedustelurykmentin majoitustila ja sen ymp\u00e4rist\u00f6<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 4. Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 5. Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 6. Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 7. Mysteeriparakki ja taisteluhauta
<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 8. Lastenkoti
<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 9. Frontleitstelle 42 :n parakkileirialue
<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 10. Sicherheitsdientsin vankila<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 11. Rommelin kentt\u00e4<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 12. Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu<\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”1. Ounasvaaran ampuma paviljonki, ampumarata ja Ounasvaaran kisat -osio” module_id=”Ounasvaaran-ampuma” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” collapsed=”on” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
1. Ounasvaaran ampumapaviljonki, ampumarata ja Ounasvaaran kisat<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Ampumapaviljonki-1.jpg” alt=”Ampumapaviljonki” title_text=”Ampumapaviljonki, CC-BY Kalevi Mikkonen” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Ounasvaaran-ampumapaviljonki-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”100%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||||false|false” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Ounasvaaran ampumapaviljonki, ampumarata ja Ounasvaaran kisat<\/strong><\/p>\nOunasvaaran vanhalla hiihtostadionilla ja ampumaradalla on Viljami Kaltion suunnittelema
suojeluskunnan ampumapaviljonki, aiemmalta nimelt\u00e4\u00e4n Ampula, joka valmistui vuonna 1927. Sota-
aikana paviljongissa oli sek\u00e4 suomalaisten ett\u00e4 saksalaisten radioasema ja henkil\u00f6st\u00f6n majoitustiloja.
Suojeluskunnan ampumaradalla j\u00e4rjestettiin muun muassa ampumaharjoituksia ja sen ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4
maastoharjoituksia.<\/p>\n
Jatkosodan kuluessa kilpailutoiminta Suomessa elpyi sodasta huolimatta ja joitakin kisoja alettiin
j\u00e4rjest\u00e4\u00e4. Saksalaiset esittiv\u00e4t vuoden 1943 alussa Suomen hiihtoliitolle toivomuksen, ett\u00e4 heid\u00e4n
sotilaansa saisivat osallistua liiton alaisiin kisoihin Suomessa. T\u00e4ll\u00f6in tuli ajankohtaiseksi my\u00f6s
Ounasvaaran kisojen j\u00e4rjest\u00e4minen. Saksalaiset j\u00e4rjestiv\u00e4t omia karsintakilpailuja, joiden perusteella
osallistujat kisoihin valittiin. My\u00f6s yhteisesikunta Roi j\u00e4rjesti suomalaisille omat karsintahiihdot
Ounasvaaran kisoja varten.<\/p>\n
Ounasvaaran vanhan hiihtostadionin ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 j\u00e4rjestettiin talvikisat sek\u00e4 maaliskuussa 1943 ett\u00e4
maaliskuussa 1944. Saksalaiset olivat aktiivisesti mukana niin palkintojen hankkimisessa,
illanvietossa, kuin palkintojenjakotilaisuudessa. Saksalaiset halusivat kisoille n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t puitteet ja
siksi kisan j\u00e4rjestelyihin panostettiin paljon. Kisat radioitiin molemmilla kerroilla. Vuoden 1943
kisoihin osallistui suomalaisten ja saksalaisten lis\u00e4ksi ruotsalaisia urheilijoita. Nimekk\u00e4impi\u00e4
urheilijoita olivat muun muassa maastohiihdon maailmanmestarit Jussi Kurikkala ja Pekka Niemi sek\u00e4
it\u00e4valtalainen Luis Seyrling, joka voitti molempina vuosina pujottelukisan.<\/p>\n
Kisayleis\u00f6\u00e4 oli molempina vuosina tuhansittain paikalla ja kisojen aikana Kauppala oli juhlaliputettu
niin Suomen kuin Saksan ja vuonna 1943 my\u00f6s Ruotsin lipuilla. Paikalla oli luonnollisesti kisojen
suojelija kenraalieversti Eduard Dietl ja muita Saksan Lapin armeijan johtohenkil\u00f6it\u00e4 sek\u00e4 paikalliset
suomalaiset herrat, kuten eversti Oiva Willamo ja mets\u00e4herra Jarl Sundqvist. Ounasvaaran kisoissa
kilpailtiin murtomaahiihdon ohella m\u00e4kihypyss\u00e4, yhdistetyss\u00e4, ampumahiihdossa, pujottelussa,
suurpujottelussa ja sotilaspartio -hiihdossa. Pujottelu ja suurpujottelu kilpailtiin saksalaisten
tekem\u00e4ll\u00e4 upouudella pujottelu radalla.<\/p>\n
Hiihtokilpailujen kisakeskus oli ampumaradalla. Ampumapaikka oli kuitenkin Kemijoen j\u00e4\u00e4ll\u00e4.
M\u00e4kikilpailut hyp\u00e4ttiin vuonna 1943 Ounasvaaran pikkum\u00e4ess\u00e4 ja 1944 P\u00f6yli\u00f6vaaran m\u00e4ess\u00e4.
Palkintojenjaot suoritettiin saksalaisten rakentamassa Toveruudentalossa,Haus der
Kameradschaftissa, joka sijaitsi nykyisen poliisiaseman kohdalla. Sek\u00e4 vuonna 1943 ett\u00e4 1944
j\u00e4rjestettiin my\u00f6s lasten Konttisen kisat Ounasvaaralla.<\/p>\n
Ampumaradalla on my\u00f6s synkemp\u00e4\u00e4 historiaa, sill\u00e4 nykyisen jalkapallokent\u00e4n luoteen puoleisessa
p\u00e4\u00e4dyss\u00e4 suomalaiset teloittivat kiinni j\u00e4\u00e4neit\u00e4 Neuvostoliiton l\u00e4hett\u00e4mi\u00e4 desantteja jatkosodan
aikana. Edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oleva Ounasvaaran hiihtoseuran entis\u00f6im\u00e4 paviljonkirakennus on sodan
j\u00e4lkeen aina 1960 luvun puoliv\u00e4liin asti toiminut Ounasvaaran talvikisojen huoltorakennuksena ja
sittemmin muun muassa nuorisotilana.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”2. Kenraalieversti Eduard Dietl
\n-osio” module_id=”Kenraalieversti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
2. Kenraalieversti Eduard Dietl<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Dietl-Jarl-Sundqvist-ja-maailmanmestarihiihtaja-Jussi-Kurikkala-vuonna-26.3.1944.-147740.jpg” alt=”Dietl, Jarl Sundqvist ja maailmanmestarihiiht\u00e4j\u00e4 Jussi Kurikkala vuonna 26.3.1944. (147740)” title_text=”Dietl, Jarl Sundqvist ja maailmanmestarihiiht\u00e4j\u00e4 Jussi Kurikkala vuonna 26.3.1944. (147740)” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Dietl-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Eduard Dietl<\/strong><\/p>\nKenraalieversti Eduard Dietl oli jatkosodan aikana pisimm\u00e4n ajan saksalaisten armeijan komentajana
Lapissa. Hitler nimitti h\u00e4net uudeksi komentajaksi Nikolaus von Falkenhorstin tilalle tammikuussa
1942. Dietl oli suuri idealisti ja vakaumuksellinen kansallissosialisti. Siit\u00e4 huolimatta h\u00e4nen omien
sanojen mukaan h\u00e4nelle ei tulisi mieleenk\u00e4\u00e4n ryhty\u00e4 t\u00e4t\u00e4 oppia Suomessa saarnaamaan. Toisin kuin
Saksalle Dietl piti demokratiaa sopivampana yhteiskuntamuotona Suomelle. Dietl oli Suomessa
ollessaan kuitenkin varsin pidetty, Suomen yst\u00e4v\u00e4ksi mielletty saksalaisupseeri. H\u00e4n oli perehtynyt
tarkkaan Suomen historiaan ja h\u00e4n oli aikalaisten mukaan vahva persoonallisuus. Dietlill\u00e4 oli
erikoisen hyv\u00e4 kyky hoitaa arkaluonteisia henkil\u00f6suhteita. Rovaniemel\u00e4isille tuli tutuksi h\u00e4nen
luiseva olemuksensa, utelias luonteensa ja eloisat silm\u00e4t.<\/p>\n
H\u00e4net n\u00e4htiin usein k\u00e4velem\u00e4ss\u00e4 kauppalan keskustassa. Rovaniemell\u00e4 oleskelevista
saksalaisupseereista juuri Dietlin kasvot ja olemus j\u00e4i h\u00e4net tavanneiden mieleen parhaiten. Innokas
urheilun yst\u00e4v\u00e4 Dietl oli taitava vuorikiipeilij\u00e4, laskettelija ja murtomaahiiht\u00e4j\u00e4. Dietl oli my\u00f6s
saksalaisten sotilaiden suosiossa. H\u00e4nest\u00e4 on kerrottu lukuisia kaskuja. Er\u00e4\u00e4nkin kerran Dietl oli
rintamavierailuilla pohjoisessa tiukkaakin tiukemman kenraali Ferdinand Sch\u00f6rnerin alueella.
Sch\u00f6rner oli ihmisen\u00e4 Dietlin t\u00e4ydellinen vastakohta. Sch\u00f6rner vaati autolla liikkuessaan aina tien
t\u00e4ysin vapaaksi. Dietlin auto rikkoutui ja h\u00e4n joutui turvautumaan moottoripy\u00f6r\u00e4l\u00e4hetin kyytiin.
L\u00e4hetti ei v\u00e4ist\u00e4nyt tarpeeksi pys\u00e4htyess\u00e4\u00e4n tien reunaan, jolloin Dietl vitsaili h\u00e4nelle: \u201cHyv\u00e4 mies!
ajakaa enemm\u00e4n oikealle, jos Sch\u00f6rner saa minut n\u00e4kyviins\u00e4, pist\u00e4\u00e4 h\u00e4n minut putkaan.\u201d<\/p>\n
Kes\u00e4kuussa 1944. Dietl matkusti Hitlerin luo keskustelemaan Suomen tilanteesta. Sen j\u00e4lkeen h\u00e4n
l\u00e4hti kotiin lomalle, mutta lentokone sy\u00f6ksyi vuorenrinteeseen 23.6.1944 ja h\u00e4n sai surmansa
onnettomuudessa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”3. Ilmatiedustelurykmentin majoitustila ja sen ymp\u00e4rist\u00f6
\n-osio” module_id=”Ilmatiedustelurykmentin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
3. Ilmatiedustelurykmentin majoitustila ja sen ymp\u00e4rist\u00f6<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Ilmatiedustelyrykmentin-majoitustila.jpg” alt=”Ilmatiedustelyrykmentin majoitustila” title_text=”Ilmatiedustelyrykmentin majoitustila” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Ilmatiedustelurykmentin-majoitustila-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Ilmatiedustelurykmentin majoitustila ja sen ymp\u00e4rist\u00f6<\/strong><\/p>\nRovaniemen Ounasvaaran alue oli jatkosodan aikana laajalti saksalaisten k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Siell\u00e4 oli useita
parakkialueita, sairaala-alue, leipomo, el\u00e4inl\u00e4\u00e4kint\u00e4- ja kuljetuskomppanioiden alue,
turvallisuuspalvelun vankila-alue, rintamaesikunnan alue, sotilaskoti sek\u00e4 tietysti Rommelin kentt\u00e4.<\/p>\n
Lastenkodin ja Ranuantien yl\u00e4puolen maastossa Ounasvaaran lounaan puoleisella rinteell\u00e4 oli
Luftwaffella eli Saksan ilmavoimilla isohko, vuosina 1942 ja 1943 rakennettu parakkileirialue.
Osa Luftnachtrichten-Regiment 56 :sta siirtyi Rovaniemelle joulukuussa 1941. Sen huhtikuussa 1943
muodostetun uuden tutkayksik\u00f6n, eli toinen II.\/Flugmelde-Me\u00df-Abteilungin majoitusparakkeja
sijaitsi Ounasvaaran rinteess\u00e4. Rinteen alaosassa oli joulukuussa 1940 Rovaniemelle tulleen
Fliegerf\u00fchrers Nordin eli Lentojohtaja Pohjoisen alueellisen p\u00e4\u00e4majan rakennuksia. Fliegerf\u00fchrers
Nordin p\u00e4\u00e4maja siirrettiin my\u00f6hemmin Norjan Kirkenesiin. Lis\u00e4ksi alueella oli ainakin yksi
suomalaisen aputy\u00f6voiman eli Finnische Hilfskr\u00e4ften parakki.
Olemme nyt varsin ison rakennuksen, eli ilmatiedustelurykmentin majoitusparakin j\u00e4\u00e4nteill\u00e4.
Rakennuksen koko on ollut noin kuusi ja puoli kertaa 28 metri\u00e4. T\u00e4m\u00e4 parakki valmistui syksyll\u00e4
1943. T\u00e4m\u00e4 lienee ollut lauta- tai levyparakki. Parakissa on ollut majoitustilat noin
kahdellekymmenelle henkil\u00f6lle. Parakkeja l\u00e4mmitettiin joskus muuratuilla uuneilla, mutta yleisimmin
kaminoilla. Polttopuun tarve oli erityisesti talviaikana eritt\u00e4in suuri nimenomaan l\u00e4mmityksen, mutta
my\u00f6s h\u00e4k\u00e4p\u00f6ntt\u00f6 -autojen takia. T\u00e4m\u00e4 on mahdollisesti ollut upseerien majoitusparakki. Parakeissa
oli varsin vaatimaton sisustus, yleens\u00e4 vain kerross\u00e4ngyt, yksi p\u00f6yt\u00e4, tuoleja ja joitakin kaappeja.
Viihdytykseksi saksalaisille toimitettiin muun muassa kirjallisuutta, \u00e4\u00e4nilevyj\u00e4 sek\u00e4 tietysti levysoitin
ja radio.
Saksalaisten suosimia laulajia olivat muun muassa kuuluisan Lili Marleen kappaleen levytt\u00e4nyt Lale
Andersen, elokuvissakin loistanut Ilse Werner, joka l\u00e4hetti Suomen kiertueellaan erityisterveiset
Lapissa oleville joukoille, vaikkei t\u00e4\u00e4ll\u00e4 k\u00e4ynytk\u00e4\u00e4n, Chilen satakieli Rosita Serrano sek\u00e4 ruotsalaiset
Zarah Leander ja Sickan Carlsson. T\u00e4m\u00e4n rakennuksen luoteispuolella on jo l\u00e4hes maastoon
hautautunut sirpalesuoja pommituksilta suojautumista varten. T\u00e4t\u00e4 aluetta ei kuitenkaan koskaan
pommitettu.
Ounasvaaran maasto oli sota-aikana hieman erilainen kuin nyky\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 puustoa oli jonkin verran
v\u00e4hemm\u00e4n nykyiseen verrattuna. Parakkien kohdalla ja niiden ymp\u00e4rill\u00e4 ei ollut puita, eik\u00e4
tietenk\u00e4\u00e4n nyt kuntopoluiksi kaventuneiden alkuper\u00e4isten huoltoteiden kohdalla. Monet alueen
poluista ovat saksalaisten ajalta. L\u00e4hes kaikki lounaisrinteell\u00e4 nykyisin olevat puut ovat sodan j\u00e4lkeen
kasvaneet.
T\u00e4m\u00e4n rakennuksen alapuolella rinteess\u00e4 on my\u00f6s muutamien muiden majoitusparakkien j\u00e4\u00e4nteit\u00e4
sek\u00e4 varastorakennuksien, k\u00e4ym\u00e4l\u00f6iden ja kaivon j\u00e4\u00e4nteit\u00e4. Paloturvallisuussyist\u00e4 parakkien v\u00e4lill\u00e4
pyrittiin pit\u00e4m\u00e4\u00e4n ainakin kolmenkymmenen metrin turvav\u00e4li.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][et_pb_video src=”https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=woZkH_t7g2M” play_icon_color=”#E20D18″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_width=”600px” module_alignment=”center” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_video][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”4. Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa
\n-osio” module_id=”Saksalaisten-huolto” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
4. Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0<\/span> N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa<\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_video admin_label=”barakin mallinnus” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_video][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Saksalaisten-huolto-ja-yhteiseloa-suomalaisten-kanssa.jpg” alt=”Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa” title_text=”Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Saksalaisten-huolto-ja-yhteiseloa-suomalaisten-kanssa.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa.<\/strong><\/p>\nT\u00e4ss\u00e4kin paikassa on l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 jonkin verran saksalaisten posliiniastioiden j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, vaikka
melkein kaikki maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4 onkin siivottu pois ajat sitten. Posliinileimoista on voitu lukea,
ett\u00e4 astioita on tuotu Saksan omista tehtaista, muun muassa Rosenthalin astioita on l\u00f6ydetty
runsaasti n\u00e4ilt\u00e4 Luftwaffen eli ilmavoimien alueelta. Paljon posliinia on tuotu my\u00f6s Norjasta
sik\u00e4l\u00e4isen Porsgrunnin tehtailta. Saksalaiset ostivat my\u00f6s Arabian posliinia, jota l\u00f6ytyy j\u00e4\u00e4nteist\u00e4.
Mik\u00e4li t\u00e4ll\u00e4kin alueella joskus tehd\u00e4\u00e4n arkeologisia kaivauksia. Vuosikymmenten aikana kasvaneen
paksun turvekerroksen alta on varmasti l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 runsaasti kaikenlaista sirpaletta ja muuta pikku
esineist\u00f6\u00e4. My\u00f6s l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 piilossa olevista roskakuopista arkeologit varmaankin saisivat
mielenkiintoista materiaalia tutkimuksiinsa.
Saksalaisten elintarviketilanne oli koko jatkosodan ajan hyv\u00e4, ruoka oli varsinkin upseereilla
monipuolista, miehist\u00f6ll\u00e4 toki p\u00e4\u00e4asiassa s\u00e4ilykeruokaa ja siihen kuului my\u00f6s erilaisia vihanneksia,
viiniryp\u00e4leit\u00e4 ja luumuja. N\u00e4in ollen Saksan selustatoimisto Kommandant R\u00fcckw\u00e4rtiges Armeegebiet
525 (Kor\u00fcck 525) antoi m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen, ett\u00e4 kaikissa saksalaisissa varuskunnissa tulee jakaa l\u00e4mmin
ylij\u00e4\u00e4m\u00e4ruoka suomalaisille sotaorvoille ja k\u00f6yhille lapsille suomalaisten huoltoviranomaisten
kanssa. Rovaniemen maalaiskunnassa ja Rovaniemen kauppalassa saksalaiset joukko-osastot
antoivat huoltolautakunnan valitsemille lapsiperheille ruoka-annoksia saksalaisista
ruoanjakelupaikoista. Osittain n\u00e4iden toimenpiteiden takia Rovaniemen seudulla ei sodan aikana
ollut suoranaista n\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4\u00e4, niin kuin monella muulla Suomen paikkakunnalla, vaikka yleist\u00e4
puutetta olikin v\u00e4h\u00e4n kaikesta.
Jo alun perin saksalaisten kanssa oli sovittu, ett\u00e4 he tuovat mukanaan jotakuinkin kaiken
tarvitsemansa, jottei alueen suomalainen siviiliv\u00e4est\u00f6 k\u00e4rsisi ruoka ja tavara pulasta. Saksalaisten
huolto vaati valtavaa logistista j\u00e4rjestely\u00e4, sill\u00e4 kymmenet laivat toivat jatkuvasti aseita, ammuksia,
ruokatarvikkeita ja kaikkea mahdollista heid\u00e4n tarvitsemaansa Suomen satamiin. Satamista tavara
jatkoi matkaansa rautatie- ja kuorma-autokuljetuksina eteenp\u00e4in valtaviin v\u00e4livarastoihin ja
rintamien l\u00e4heisyydess\u00e4 hevosten ja muulien vet\u00e4mill\u00e4 k\u00e4rryill\u00e4 hoidettiin loppumatka. Saksalaiset
toivat mukanaan muuleja muun muassa Kreikasta, mutta ilmastoon tottumattomina ne kuolivat jo
ensimm\u00e4isen talven aikana kylmyyteen. Muualta tuodut muulit p\u00e4rj\u00e4siv\u00e4t paremmin.
Saksan Luftwaffella oli lentotoimintaan liittyvien yksikk\u00f6jen lis\u00e4ksi paljon muutakin miehist\u00f6\u00e4, kuten
ilmatorjuntayksik\u00f6it\u00e4, rakennusyksik\u00f6it\u00e4 ja muun muassa omat kuorma-auto- ja hevosyksik\u00f6t.
T\u00e4ll\u00e4kin alueella oli Luftwaffen kuorma-autohalleja, jotka olivat niin sanottuja kuplahalleja. Sodan
lopussa Lapissa oli saksalaisia yli 200 000 ja lis\u00e4ksi suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 vankeja ja ty\u00f6velvollisia sek\u00e4
pakkoty\u00f6l\u00e4isi\u00e4 eli enemm\u00e4n kuin Lapissa oli silloin asukkaita. Esimerkiksi Luftwaffen t\u00f6iss\u00e4 oli
hollantilaisia ja virolaisia kirvesmiehi\u00e4, ehk\u00e4 jopa rakentamassa n\u00e4it\u00e4kin parakkeja.
Ankaran kiellon mukaan saksalaiset saivat Suomen kaupoista ostaa vain tarkasti rajattuja tuotteita.
K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 asia ei ihan n\u00e4in mennyt, sill\u00e4 mustan p\u00f6rssin kauppa kukoisti ja rahaan, kahviin,
viinaan ja makeisiin vaihtui mit\u00e4 vain saksalaisten tarvitsemaa. Rangaistukset kiinnijoutuneelle
saksalaisille olivat ankarat. Kaikki saksalaisten rikokset hoitivat saksalaiset itse ja suomalaisten
rikokset suomalainen oikeuslaitos. Saksalaisilla ei ollut suomalaisiin mit\u00e4\u00e4n tuomiovaltaa eik\u00e4
suomalaisilla saksalaisiin n\u00e4hden.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”5. Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana
\n-osio” module_id=”Upseerikerho” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
5. Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Upseerikerho.jpg” alt=”Upseerikerho” title_text=”Upseerikerho” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Upseerikerho-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana<\/strong><\/p>\nT\u00e4ll\u00e4 paikalla maavallien suojassa on todenn\u00e4k\u00f6isesti sijainnut alueen upseerikerho, jota saksalaiset
kutsuivat kasinoksi. Kyse ei siis ollut peli luolasta. Miehist\u00f6ll\u00e4 oli oma sotilaskoti ainakin nykyisen
Lukkarinkadun varrella. Upseerikerho oli upseerien vapaa ajanviettopaikka, jossa j\u00e4rjestettiin
lauluiltoja ja joskus my\u00f6s vierailevien esiintyjien, kuten laulajien tai taikureiden esityksi\u00e4. Muita
vapaa-ajan viettomahdollisuuksia niin upseereille kuin miehist\u00f6llekin oli elokuvien katsominen.
Saksalaiset toimittivat leiri alueille elokuvaprojektoreja ja filmikeloja liikkuvilla autoyksik\u00f6ill\u00e4.
Elokuvia saksalaiset k\u00e4viv\u00e4t katsomassa my\u00f6s muun muassa Kino Inarin n\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 ja Haus der
Kameradschaftissa eli Toveruuden talossa. Suosituimpia elokuvia olivat v\u00e4rielokuvat Kultainen
kaupunki, Lumpeenkukka ja M\u00fcnchhausen, jotka saivat valtavia katsojalukuja kaikissa paikoissa,
joissa niit\u00e4 esitettiin. Toveruuden talossa j\u00e4rjestettiin elokuvien lis\u00e4ksi my\u00f6s lukuisia
musiikkikonsertteja, tanssiesityksi\u00e4, oopperaesityksi\u00e4, taikuriesityksi\u00e4, komiikkaa ja teatteria. Yksi
suosituimmista oopperaesityksist\u00e4 oli Figaron h\u00e4\u00e4t, jota esitettiin Toveruuden talolla per\u00e4ti 35 kertaa
t\u00e4ydelle salille. Yhteens\u00e4 esitykset n\u00e4ki 12 000 katsojaa.
Kuuluisimpia esiintyji\u00e4 olivat laulaja Lizzi Waldm\u00fcller, tanssija Daisy Spies ja h\u00e4nen tanssiryhm\u00e4ns\u00e4,
tanssija-laulaja Marika R\u00f6kk, sveitsil\u00e4inen tenori Herbert Ernst Groh ja ruotsalainen oopperalaulaja
Lisa Tunell-Scharner. My\u00f6s suomalaisia artisteja esiintyi Toveruuden talon tapahtumissa, muun
muassa tanssiduo Lucia Nifontova ja Alexander Saxelin sek\u00e4 pianotaiteilija Kerttu Bernhardt.
Suomalaisten j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Asemiesillassa esiintyiv\u00e4t mm. sopraano Anna Mutanen,
harmonikkamestari Onni Laihonen ja koomikko Siiri Angerkoski. Toveruuden talon tapahtumiin
p\u00e4\u00e4siv\u00e4t osallistumaan my\u00f6s suomalaiset. Rovaniemen kulttuuritarjonta oli vuosina 1943 ja 1944
ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n laajaa. Erityisesti koululaisille elokuvat olivat suuri tapaus. He p\u00e4\u00e4siv\u00e4t sis\u00e4\u00e4n
ilmaiseksi, jos tilaa oli.
My\u00f6s alkoholin k\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 oli varsin iso osa pime\u00e4\u00e4n ja pitk\u00e4\u00e4n talveen tottumattomilla ja koti-ik\u00e4v\u00e4\u00e4
potevilla sotilailla. Saksalaisilla oli pohjoisessa eritt\u00e4in hyv\u00e4t varastot niin ruokatarvikkeita kuin
alkoholia varten. Juomina heill\u00e4 oli olut, viinit ja joskus konjakit. Saksalaiset toivat mukanaan my\u00f6s
omat astiansa ja ruokailuv\u00e4lineet.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”6. Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana
\n-osio” module_id=”Suomalaisten” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
6. Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Suomalaisten-aputyontekijoiden-parakki.jpg” alt=”Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki” title_text=”Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Suomalaisten-aputyontekijoiden-parakki-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana<\/strong><\/p>\nT\u00e4ll\u00e4 kohdalla sijaitsi saksalaisten piirustuksien mukaan suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden eli Finnische
Hilfskr\u00e4ftin parakki, joka rakennettiin marras-joulukuussa 1943. Se oli suomalaisten
puutavarayhti\u00f6iden muodostaman Puutalo Oy :n Polar niminen lautaparakki kooltaan noin
kahdeksan kertaa kaksitoista metri\u00e4. Parakki koottiin valmista puu elementeist\u00e4. Sen pystytt\u00e4minen
kesti suomalaisilta kirvesmiehilt\u00e4 pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4, vangeilta huomattavasti kauemmin.
T\u00e4h\u00e4n parakkiin majoitettiin siis saksalaisten palveluksessa olleita suomalaisia ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 ehk\u00e4
noin kymmenest\u00e4 kahteenkymmeneen henkil\u00f6\u00e4. Todenn\u00e4k\u00f6isesti he olivat ulkopaikkakuntalaisia,
koska heille rakennettiin oma parakki. Rovaniemel\u00e4iset olivat tietenkin omissa kodeissaan. T\u00e4m\u00e4n
parakin asukkaat ovat ehk\u00e4 olleet Luftwaffen pesulan ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4, jotka olivat joutuneet evakkoon
sota-alueelta. Pesula sijaitsi nykyisen Yliopistonkadun varrella.
Sodasta huolimatta sek\u00e4 palkansaajien m\u00e4\u00e4r\u00e4 ett\u00e4 kauppalan verotulot kasvoivat r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4isesti.
Monet l\u00e4hestulkoon k\u00f6yhyydess\u00e4 el\u00e4neet rovaniemel\u00e4iset saivat elintasoaan parannettua
aikaisempaan verrattuna. Ty\u00f6markkinoilla saksalaisten l\u00e4sn\u00e4olo vaikutti merkitt\u00e4v\u00e4sti. Ensimm\u00e4ist\u00e4
kertaa suomen historiassa oli ty\u00f6ntekij\u00e4n markkinat. Suurin osa nuoremmasta miespuolisesta
v\u00e4est\u00f6st\u00e4 oli rintamilla, joten ty\u00f6paikkoja liikenne-, kuljetus-, huolinta-, rakennus-, kauppa- ja
palvelualoilla oli runsaasti naisille ja asepalvelus ik\u00e4luokkien ulkopuolisille miehille.
Saksalaiset tarvitsivat miehi\u00e4 mets\u00e4-, linnoitus-, lentokentt\u00e4- ja rakennust\u00f6ihin, pilke- ja
puuhiilitehtaisiin, maanteiden tekoon ja korjauksiin sek\u00e4 rahdinajoon. Naisille t\u00f6it\u00e4 riitti
kanttiineissa, konttoreissa, sairaaloissa, keittoloissa, ompelimoissa ja pesuloissa. Kovan
ty\u00f6voimapulan takia saksalaisten maksamat palkat ammattimiehille olivat joskus kaksin, jopa
kolminkertaisia muuhun maahan verrattuna ja yleisemminkin palkkataso oli ainakin 25% korkeampi
kuin suomalaisten maksamat. Varsinkin Rovaniemen maalaiskunnan puolella monille ty\u00f6ntekij\u00f6ille ja
yrityksille j\u00e4i isoja veror\u00e4stej\u00e4, kun rahaa tuli niin paljon, ettei veroja ehtinyt maksamaan.
My\u00f6s muualta Suomesta tuli ty\u00f6voimaa Lappiin. Kes\u00e4ll\u00e4 1942 saksalaisten palveluksessa oli Lapissa
yli 10 000 ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4, joista osaa pime\u00e4sti tai suomalaisyritysten kautta, mik\u00e4 aiheutti monille
suomalaisille yrityksille ty\u00f6voimapulaa ja viiv\u00e4stytti monia ty\u00f6kohteita. Suomalaisten viranomaisten
tarkoituksena oli puolittaa saksalaisten palveluksessa olevan ty\u00f6voiman m\u00e4\u00e4r\u00e4. Siksi
paikallisviranomaiset yrittiv\u00e4t saada saksalaisia palkkaamaan ty\u00f6ntekij\u00e4ns\u00e4 suomalaisista yrityksist\u00e4
sen sijaan, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 palkkaisivat vapailta markkinoilta.
Ty\u00f6voiman s\u00e4\u00e4nn\u00f6stely-yritykset eiv\u00e4t tietenk\u00e4\u00e4n saksalaisia erityisesti miellytt\u00e4neet ja he
pyrkiv\u00e4tkin jopa viranomaisten m\u00e4\u00e4r\u00e4ysten vastaisesti palkkaamaan suomalaisia t\u00f6ihins\u00e4. T\u00e4t\u00e4
kamppailua ty\u00f6voimasta k\u00e4ytiin koko jatkosodan ajan palkkatasoa kohtuullistamalla. Suomalaiset
vetosivat my\u00f6s Saksan ylimp\u00e4\u00e4n johtoon asian korjaamiseksi ja Saksan sotamarsalkka Wilhelm Keitel
antoikin m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen, ett\u00e4 saksalaisten joukkojen on supistettava suomalaisen ty\u00f6v\u00e4en m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.
Kiinti\u00f6ksi m\u00e4\u00e4riteltiin 4000 henkil\u00f6\u00e4, joista Luftwaffen osuus oli 3000 ja Saksan maavoimien eli
Heerin 1000.
Kev\u00e4\u00e4seen 1943 menness\u00e4 kuitenkin saksalaisten palveluksessa olevan suomalaisen ty\u00f6voiman
osuus v\u00e4heni suurin piirtein kiinti\u00f6n mukaiseksi. T\u00e4m\u00e4 johtui paitsi ty\u00f6velvollisuus kutsunnoista,
my\u00f6s lis\u00e4\u00e4ntyneist\u00e4 ty\u00f6voiman ratsioista. Suomalaisen ty\u00f6voiman saannin supistuminen aiheutti
sen, ett\u00e4 saksalaiset joutuivat paikkaamaan ty\u00f6voiman puutetta. Apuja saatiin organisaatio Todtin
ty\u00f6voimasta, muista maista tuoduista ty\u00f6velvollisista, palkatuista henkil\u00f6ist\u00e4 sek\u00e4 tietysti<\/p>\n
vankity\u00f6voimasta. Saksalaisten vankity\u00f6voiman m\u00e4\u00e4r\u00e4 nousi Lapissa noin 30 000 henkil\u00f6\u00f6n.
Ty\u00f6palvelun joukoissa oli lukuisien saksan miehitt\u00e4minen alueiden kansalaisia enemm\u00e4n tai
v\u00e4hemm\u00e4n pakkoty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”7. Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu
\n-osio” module_id=”Junaradan” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
7. Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Betonikorsu.jpg” alt=”Betonikorsu” title_text=”Betonikorsu” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Junaradan-itapuolen-taisteluasemat-ja-betonikorsu-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu<\/strong><\/p>\nOunasvaaran junaradan viereisell\u00e4 sivustalla on my\u00f6s lukuisia kaivantoja, joista voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4 siell\u00e4
olleen paitsi taisteluhauta ja taistelupes\u00e4kkeit\u00e4, my\u00f6s vartiotoimintaan liittyvi\u00e4 kaivantoja. Ainakin
osa n\u00e4ist\u00e4 lienee Lapin sodan aikaisia. Vaaran laidassa radan vieress\u00e4 on pitk\u00e4 taisteluhautakaivanto,
taistelupes\u00e4kkeit\u00e4 ja ampumapoteroita. Taisteluja t\u00e4ll\u00e4 alueella ei kuitenkaan k\u00e4yty.
Ounasvaaran alueella on my\u00f6s pohjoislaidalla taistelupes\u00e4kkeit\u00e4 ja siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vaaran
korkeammillakin osilla. Vaaranlaidoilla on ollut ilmeisesti pitk\u00e4hk\u00f6 taistelukaivantojen linja, joka on
ulottunut aina nykyisen golf -radan tienoilta Tottorakan ja V\u00e4lirakan ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja sielt\u00e4 kohti
nykyist\u00e4 urheiluopiston aluetta. Ehk\u00e4 osittain Lapin sodan aikaisia ampuma poteroita ja
taistelupes\u00e4kkeiden j\u00e4lki\u00e4 on maastossa viel\u00e4 n\u00e4kyviss\u00e4, mutta osa lienee jo kasvanut umpeen.
Saksalaiset hy\u00f6dynsiv\u00e4t my\u00f6s vaaran luontaisia onkaloita ja kivimuodostelmia pes\u00e4kkeiksi.
Niin sanottu betonikorsu on sis\u00e4lt\u00e4 noin 3 x 4 metrin kokoinen ja 2 :n metrin korkuinen. Oviaukko on
betonista ja sein\u00e4t on muurattu luonnonkivist\u00e4. Korsun katto on osittain sortunut, mutta muuten
rakennus on melko ehj\u00e4. Rakennuksen alueella ja hieman kauempana on muun muassa heteka tai
sen osia ja puinen ovi, joka voi olla my\u00f6hemm\u00e4lt\u00e4kin ajalta. T\u00e4t\u00e4 korsua ovat todenn\u00e4k\u00f6isesti
k\u00e4ytt\u00e4neet saksalaiset vartiomiehet lepopaikkana ja talvisin l\u00e4mmittelypaikkana. Korsu l\u00e4mpesi
kamiinan avulla.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”8. Mysteeriparakki ja taisteluhauta
\n-osio” module_id=”Mysteeriparakki” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
8. Mysteeriparakki ja taisteluhauta<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Kaivanto-mysteeriparakin-ylapuolella.jpg” alt=”Kaivanto mysteeriparakin yl\u00e4puolella” title_text=”Kaivanto mysteeriparakin yl\u00e4puolella” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Mysteeriparakki-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Mysteeriparakki ja taisteluhauta<\/strong><\/p>\nYksi parakki, josta ei ole tarkkaa tietoa olemassa, mutta jossa on n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 betoninen alusta sijaitsee
l\u00e4hell\u00e4 tornitaloja. Saksalaisten piirustuksissa t\u00e4h\u00e4n kohtaan oli merkitty autokorjaamo tai kuorma-
autohalli. Rakennus on voinut olla my\u00f6s keitti\u00f6rakennus. Betonin sis\u00e4lt\u00e4 ty\u00f6ntyy ulos putki, josta
sadevesi valuu pois. Rakennuksen maan pinnalla oleva betonivalu on kooltaan noin viisi kertaa viisi
metri\u00e4. Saksalaisten piirustusten mukaan rakennus on ollut kooltaan noin kymmenen kertaa
kuusitoista metri\u00e4.
T\u00e4m\u00e4n rakennuksen vierest\u00e4 l\u00e4htee yl\u00e4rinteeseen p\u00e4in pitk\u00e4hk\u00f6, kaiketi Lapin sodan aikainen
taisteluhauta, tai sirpalesuoja, jonka p\u00e4\u00e4linja on alun perin ollut noin kaksi kertaa 110 metri\u00e4. Linjan
p\u00e4\u00e4ss\u00e4 on ollut korsun paikka. Linjasta erkaneva varsin kapea ja matala, pitk\u00e4hk\u00f6 kaakonsuuntainen
kaivanto, lienee ehk\u00e4 alkua lukuunottamatta joskus sodan j\u00e4lkeen tehty oja. Korsusta on kaivettu
joitakin j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, muun muassa s\u00e4ilykepurkki ja rikkoutunut viinipullo esiin. Siell\u00e4 on my\u00f6s
tuoreempaa roskaa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”9. Lastenkoti
\n-osio” module_id=”Lastenkoti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
9. Lastenkoti\u00a0<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/02\/Lastenkoti-scaled.jpg” alt=”Lastenkoti” title_text=”Lastenkoti” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Lastenkoti-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Lastenkoti<\/strong><\/p>\nEntinen lastenkoti oli saksalaisten k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 jatkosodan aikana maavoimien eli Heerin sairaalana.
Rakennus on edelleen olemassa. Lapin sodan aikana sairaala ja sen alue oli miinoitettu, mutta
miinoja ei r\u00e4j\u00e4ytetty. Kauppalan tuhon j\u00e4lkeen sinne sijoitettiin kauppalan virastot. Kauppalan
johtaja sek\u00e4 virkamiehet my\u00f6s asuivat rakennuksessa. My\u00f6hemmin se on toiminut muun muassa
lastensairaalana ja steinerkouluna.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”10. Frontleitstelle 42 :n parakkileirialue
\n-osio” module_id=”Frontleitstelle” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
10. Frontleitstelle 42 :n parakkileirialue<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Frontleitstelle-42n-parakkileirialue.jpg” alt=”Frontleitstelle 42n parakkileirialue” title_text=”Frontleitstelle 42n parakkileirialue” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Frontleitsstelle-42n-parakkileiri-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Frontleitsstelle 42 :n parakkileiri<\/strong><\/p>\nT\u00e4ll\u00e4 rautatien ja L\u00e4hteentien v\u00e4lisell\u00e4 alueella sijaitsi rintamaesikunnan eli Frontleitsstelle 42 :n
lager Ounasvaaran leirialue, joka otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 15.3.1943. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 oli kivikoululta siirtyneen
entisen Frontsammelstellen lukuisia majoitus ja varasto parakkeja, ilmeisesti iso toimistorakennus
autotalli, perunakellari, sauna ja pukeutumistila ja useita k\u00e4ym\u00e4l\u00e4rakennuksia – kaikkiaan noin
kolmisenkymment\u00e4 rakennusta.
Alueella oli noin 10 x 60 metrin kokoinen keskusaukio, jonka ymp\u00e4rill\u00e4 oli nelj\u00e4 isohkoa rakennusta.
Alueelle oli j\u00e4rjestetty Rovaniemen rautatieasemalta sukkulalinja kuljetuksia varten. Kuorma-autot
kulkivat alueelle Ranuantien kautta ja jalankulkijat Ounaskosken rautatiesillan kautta ja sillan
vierest\u00e4 merkitty\u00e4 polkua pitkin. Osa t\u00e4t\u00e4 polkua on n\u00e4kyviss\u00e4 viel\u00e4kin. Leiri oli tarkoitettu lomalle
menevien ja lomalta tulevien sek\u00e4 komennusmiesten ilmoittautumispaikaksi ja tarvittaessa my\u00f6s
majoitukseen. T\u00e4nne majoitettiin my\u00f6s Rovaniemen l\u00e4pi menevi\u00e4 yksik\u00f6it\u00e4 tilap\u00e4ismajoitukseen.
Yksi n\u00e4ist\u00e4 rakennuksista oli rakennussuunnitelman mukaan isohko saunarakennus, jonka j\u00e4\u00e4nteill\u00e4
nyt olemme. T\u00e4h\u00e4n on tehty tukeva betonilattia, jota rakennuksissa ei yleens\u00e4 ollut. Ennen Suomeen
tuloaan saksalaiset eiv\u00e4t tienneet saunomisesta mit\u00e4\u00e4n, mutta pian Suomeen tulon j\u00e4lkeen he
ihastuivat eritt\u00e4in suuresti saunomiseen. Saksalaiset rakensivat kaikille leirialueilleen melkein ensi
t\u00f6ikseen saunan, joka olikin tietenkin tarpeellinen sek\u00e4 puhdistautumista ett\u00e4 virkist\u00e4ytymist\u00e4
varten. Kauppalan keskustassa saksalaiset saunoivat omilla saunavuoroillaan my\u00f6s silloisissa yleisiss\u00e4
saunoissa marssien ryhdikk\u00e4\u00e4sti joukko osastona paikalle.
Nykyisen leirint\u00e4alueen kohdalla oli my\u00f6s sy\u00f6p\u00e4l\u00e4isten puhdistuslaitos. Sen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli puhdistaa
muun muassa t\u00e4ist\u00e4 rintamalta tulleet sotilaat ja heid\u00e4n varusteensa lomalle l\u00e4ht\u00f6\u00e4 varten.
Laitoksen kapasiteetti on ollut noin 500 henkil\u00f6\u00e4 per p\u00e4iv\u00e4. Sy\u00f6p\u00e4l\u00e4isten puhdistuslaitoksia oli useita
rintamien takana ja l\u00e4pikulkuleireill\u00e4 puhdistaminen tapahtui p\u00e4\u00e4osin h\u00f6yryn ja saunan avulla.
Puhdistautumiseen j\u00e4lkeen lomalaiset saattoivat menn\u00e4 l\u00e4pikulkuleireihin, kuten Frontleitstellen
kokoamiskeskukseen, y\u00f6py\u00e4 siell\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n tai pari ja jatkaa matkaansa eteenp\u00e4in kohti Saksaa.
Koska Saksalla oli paljon joukkoja Pohjois-Suomessa lomalaisia kulki sota-aikana kymmeni\u00e4tuhansia
n\u00e4iden puhdistuslaitosten ja l\u00e4pikulkuleirien kautta. Saksalaiset r\u00e4j\u00e4yttiv\u00e4t t\u00e4m\u00e4nkin alueen
rakennukset, joten alueen rakennuksista s\u00e4ilyi vain yksi asuinparakki ja yksi k\u00e4ym\u00e4l\u00e4rakennus, jotka
on sittemmin purettu. Joitakin rakennusten j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, kaivantoja ja r\u00e4j\u00e4ytyskuoppia on viel\u00e4 alueella
n\u00e4kyviss\u00e4, vaikkakin alue on melko t\u00e4ysin metsittynyt ja j\u00e4\u00e4nteet ovat turvekerroksen alla piilossa.
Sodan j\u00e4lkeen t\u00e4\u00e4ll\u00e4 sattui my\u00f6s ik\u00e4v\u00e4 tapaus, kun lasten leikkiess\u00e4 l\u00f6yt\u00e4mill\u00e4\u00e4n r\u00e4j\u00e4hteill\u00e4 ilmeisesti
miina r\u00e4j\u00e4hti ja yksi lapsi kuoli ja useita loukkaantui.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”11. Sicherheitsdientsin vankila
\n-osio” module_id=”Sicherheitsdientsin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
11. Sicherheitsdientsin vankila<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/SDn-vankila-1.jpg” alt=”Vankila” title_text=”SDn vankila 1″ align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Vankila-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Sicherheitsdientsin vankila<\/strong><\/p>\nOlemme nyt Geologisen tutkimuslaitoksen kohdalla, jossa oli saksalaisten rakennusten portaita ja
kaivantoja ennen tutkimuslaitoksen talon rakentamista. Alue oli lasten suosittu leikkipaikka, josta
l\u00f6ytyi runsaasti sodan aikaista tavaraa. Tutkimuslaitoksen talon kohdalla oli saksalaisilla heid\u00e4n
omille vangeilleen tarkoitettu muuratuilla selleill\u00e4 varustettu Sicherheitsdientsin eli
turvallisuusviraston vankila. Alue oli piikkilanka-aidalla ymp\u00e4r\u00f6ity. Tutkimuslaitoksen talon vieress\u00e4
on s\u00e4ilynyt isohko pengeralue, jossa oli rakennuksia, joissa oli luonnonkivireunukset. N\u00e4m\u00e4 voivat
olla ehk\u00e4 vankisellej\u00e4 tai vartijoiden ja muun henkil\u00f6kunnan huoneita.
Rinteeseen on kaivettu kaiketi Lapin sodan aikainen taisteluhauta, joka on noin 50 m pitk\u00e4, keskell\u00e4
ja pohjoisp\u00e4\u00e4ss\u00e4 on ilmeisesti ollut korsun paikka. Sicherheitsdients eli SD oli Saksan SS :n johtajan
Heinrich Himmlerin pahamaineinen tiedustelu- ja turvallisuusvirasto, jonka yhteydess\u00e4 toimivat
my\u00f6s Geheime Staatspolizei eli Gestapo, Kriminalpolizei eli Kripo sek\u00e4 Einsatzgruppet, jotka
murhasivat mm. juutalaisia miehitetyiss\u00e4 It\u00e4-Euroopan maissa.
T\u00e4ss\u00e4 SD :n vankilassa oli vangittuna saksalaisia sotilaita, jotka olivat syyllistyneet rikoksiin Suomessa.
Sinne on my\u00f6s tiett\u00e4v\u00e4sti toimitettu my\u00f6s vangiksi saatuja ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 komissaareja kuulusteltavaksi
ja todenn\u00e4k\u00f6isesti heid\u00e4t on siell\u00e4 my\u00f6s teloitettu. Vankilassa ei luultavasti ollut kovin paljoa
henkil\u00f6kuntaa ja muutenkin SD:n ja Gestapon toiminta Rovaniemell\u00e4 oli varsin v\u00e4h\u00e4ist\u00e4, eik\u00e4 liittynyt
mitenk\u00e4\u00e4n suomalaisiin siviileihin tai sotilaisiin. Enemm\u00e4n heill\u00e4 oli teht\u00e4vi\u00e4 pohjoisessa Norjan rajan
molemmin puolin.
Vankilan toiminnasta ei ole s\u00e4ilynyt asiakirjoja eik\u00e4 suomalaisilla virkamiehill\u00e4k\u00e4\u00e4n ollut sinne asiaa,
joten tiedot sen toiminnasta ovat v\u00e4h\u00e4iset. Pullinpuolella nykyisen Valdemarin tontilla sijaitsi
salaisen kentt\u00e4poliisin eli Geheime Feldpolizei 735 :n majoitusalue. Salainen kentt\u00e4poliisi oli nimens\u00e4
mukaisesti Saksan armeijan eli Wehrmachtin salainen sotilaspoliisi, jonka teht\u00e4vi\u00e4 oli muun muassa
vastavakoilu, maanpetoksellisen toiminnan est\u00e4minen, vastapropaganda, sotilaskohteiden vartiointi
ja avustaminen saksalaisten sotaoikeuksien rikostutkinnoissa. Salaisen kentt\u00e4poliisin tiedet\u00e4\u00e4n my\u00f6s
suorittaneen joitakin pakoon yritt\u00e4neiden sotavankien teloituksia ja mahdollisesti he my\u00f6s teloittivat
SD :n vankilassa olleita komissaareja. Suomalaisiin heill\u00e4 ei ollut mit\u00e4\u00e4n toimivaltaa, eiv\u00e4tk\u00e4 he
tietojen mukaan ole koskaan ylitt\u00e4neetk\u00e4\u00e4n valtuuksiaan.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”12. Rommelin kentt\u00e4
\n-osio” module_id=”Rommelin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
12. Rommelin kentt\u00e4<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Rommelin-kentta.jpg” alt=”Rommelin kentt\u00e4” title_text=”Rommelin kentt\u00e4” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Rommelin-kentta-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Rommelin kentt\u00e4 eli Sportsbahn Feldmarschall Rommel<\/strong><\/p>\nRanuantien it\u00e4puolella on Rommelin kent\u00e4ksi kutsuttu urheilukentt\u00e4. Kent\u00e4n rakensivat saksalaisen
Heerin leipomokomppanian B\u00e4ckerei-Kompanie 602:n ja viereisen Heerin kuljetuskomppanian
miehet vuonna 1943 virkistysalueekseen, antaen kent\u00e4lle mahtipontisen nimen Sportsbahn
Feldmarschall Rommel eli Sotamarsalkka Rommelin urheilukentt\u00e4. Nimi oli kirjoitettu kent\u00e4n portin
yl\u00e4laudoitukseen.
Sotamarsalkka Erwin Rommel oli sodan aikana kuuluisin saksalainen sotap\u00e4\u00e4llikk\u00f6 ja sotasankari
lempinimell\u00e4 \u201cEr\u00e4maan kettu\u201d. Rommel osallistui jossakin m\u00e4\u00e4rin Hitlerin salamurhayritykseen
vuonna 1944 ja koska h\u00e4n oli kansallissankari, Hitler antoi hirtt\u00e4misen ja maineenmustaamisen sijaan
h\u00e4nelle mahdollisuuden tehd\u00e4 itsemurha ja s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 siten perheens\u00e4 ja perheen omaisuuden. Asiassa
painoi my\u00f6s se, ett\u00e4 Rommelin nimi liitettyn\u00e4 Hitlerin salamurhahankkeeseen olisi ollut Hitlerille
kiusallista ja varmasti olisi aiheuttanut kuohuntaa Saksassa. Rommelin kerrottiin kuolleen
lentokonehy\u00f6kk\u00e4yksess\u00e4 saamiinsa vammoihin ja haudattiin kunniamenoin. Rommel itse ei koskaan
k\u00e4ynyt Suomessa.
Rommelin kent\u00e4n juhlalliset avajaiset olivat 18.7.1943. Ohjelmassa oli kahdeksan saksalaisen
jalkapallojoukkueen v\u00e4linen jalkapalloturnaus sek\u00e4 kahden saksalaisen k\u00e4sipallojoukkueen v\u00e4linen
ottelu. Kenraalieversti Eduard Dietl vihki kent\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja jakoi parhaan pelaajan palkinnot.
Kent\u00e4ll\u00e4 j\u00e4rjestettiin muutamia j\u00e4\u00e4pallo- ja jalkapallo-otteluja my\u00f6s saksalaisten ja suomalaisten
v\u00e4lill\u00e4. Kentt\u00e4\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6i silloin koivuaita ja my\u00f6s kenraalieversti Dietl istui joskus seuraamassa pelej\u00e4
koivusta tehdyss\u00e4 juhlakatsomossa. Parhaimmillaan otteluita saattoi katsoa jopa yli 1000 katsojaa.
Seuraava isompi urheilutapahtuma kent\u00e4ll\u00e4 oli 16.9.1943 j\u00e4rjestetty Wehrmacht sportfest, johon
osallistui 18 eri yksik\u00f6iden joukkuetta.
Vuosina 1942, 1943 ja 1944 saksalaisten joukkojen urheilutoiminta sai vauhtia asemasotavaiheen
ansiosta. Dietl oli innokas urheilumies ja halusi sotilaiden pysyv\u00e4n virkist\u00e4ytynein\u00e4 ja hyv\u00e4ss\u00e4
kunnossa urheilun avulla. T\u00e4ll\u00e4 oli tietysti vaikutusta my\u00f6s joukkojen mielialan yll\u00e4pit\u00e4misess\u00e4
varsinkin kun sota it\u00e4rintamalla k\u00e4\u00e4ntyi heid\u00e4n kannaltaan huonoon suuntaan. Rommelin kent\u00e4n
tapahtumien ja talviurheilulajien lis\u00e4ksi ainakin kesin\u00e4 1942 ja 1943 j\u00e4rjestettiin kenraali Ferdinand
Sch\u00f6rnerin toimeksiannosta Pohjois-Lapissa saksalaisten joukko-osastojen v\u00e4linen jalkapallon cup-
muotoinen turnaus loppuotteluineen, k\u00e4sipalloilun Tundra-Pokal -kilpailu ja monia muita
urheilukilpailuja.
Rovaniemen kauppalan vuoden 1946 kunnalliskertomuksen mukaan kentt\u00e4 oli varsin huonosti tehty,
vino ja pehme\u00e4 hiekkakentt\u00e4, ja sen takia p\u00f6lyinen – eli vanhaa vapaapalokuntavitsi\u00e4 lainaten:
\u201cv\u00e4\u00e4rin sammutettu\u201d. Kunnostettu kentt\u00e4 on edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 Kiirunan alueella. Rommelin kentt\u00e4
on ainoa saksalaisajasta muistuttava paikannimi Rovaniemell\u00e4. Rommelin kent\u00e4n nimi eli
vuosikymmeni\u00e4 vain paikallisten asukkaiden ja urheilua harrastavan nuorison suullisena perinteen\u00e4,
koska kaupunki saksalaisajan menneisyytt\u00e4 h\u00e4veten ei hyv\u00e4ksynyt nime\u00e4m\u00e4\u00e4n asemakaavakarttaan
ennen kuin 2000 -luvun alussa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”Yhteisty\u00f6ss\u00e4” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_row _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Yhteisty\u00f6ss\u00e4<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][et_pb_text admin_label=”Text” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]Historiakierroksen asiantuntijana on toiminut Kalevi Mikkonen. Tutustu Mikkosen blogiin\u00a0t\u00e4st\u00e4 linkist\u00e4<\/a>.<\/p>\nSaksalaisajan tunnelmiin el\u00e4ytymist\u00e4 vahvistaa taiteilija\/tuottaja Timo Mets\u00e4joen \u00e4\u00e4nisuunnittelu<\/p>\n
Saksan ilmavoimien parakkileirialue Ounasvaaralla 1941-1944 -videon on mallintanut Studio Sallamar.<\/p>\n
Reittikartan on mallintanut Ounasvaaran hiihtoseura, Matti Kivel\u00e4.[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row column_structure=”1_3,1_3,1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/10\/lapin-maakuntamuseo.jpg” alt=”Lapin Maakuntamuseo -logo” title_text=”Lapin Maakuntamuseo” align=”center” admin_label=”Maakuntamuseo -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/01\/Sallamar-JPG.jpg” alt=”Ounasvaaran hiihtoseura -logo” title_text=”Sallamar JPG” align=”center” admin_label=”OH -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_height=”60px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/01\/oh_logo_web_png-200×200-1.png” alt=”Ounasvaaran hiihtoseura -logo” title_text=”oh_logo” align=”center” admin_label=”OH -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_height=”60px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section]<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Saksalaisaika Ounasvaaralla – Historiakierros jatkosodan maisemiinOunasvaara on tunnettu Rovaniemen liikunta -ja virkistyskohteena, mutta tiesitk\u00f6, ett\u00e4 vuosina 1941-1944 se oli my\u00f6s Saksan armeijan, varsinkin Saksan ilmavoimien, eli Luftwaffen leirialuetta? T\u00e4m\u00e4 k\u00e4velyreitti johdattaa sinut virtuaalisesti tai konkreettisesti saksalaisajan j\u00e4\u00e4nteille Ounasvaaran ja L\u00e4hteentien alueella. Reitin eri pisteill\u00e4 voit kuunnella \u00e4\u00e4nisuunnittelun avulla el\u00e4voitettyj\u00e4 \u00e4\u00e4niraitoja, joilla historiantutkija Kalevi Mikkonen kertoo […]<\/p>\n","protected":false},"author":7367,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_et_pb_use_builder":"on","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":"","footnotes":""},"class_list":["post-1319","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7367"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1319"}],"version-history":[{"count":64,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2869,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319\/revisions\/2869"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1319"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\ud83d\udd17 2. Kenraalieversti Eduard Dietl<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83d\udd17 3. Ilmatiedustelurykmentin majoitustila ja sen ymp\u00e4rist\u00f6<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83d\udd17 4. Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83d\udd17 5. Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83d\udd17 6. Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83d\udd17 7. Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83d\udd17 8. Mysteeriparakki ja taisteluhauta
<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83d\udd17 9. Lastenkoti
<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83d\udd17 10. Frontleitstelle 42 :n parakkileirialue
<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83d\udd17 11. Sicherheitsdientsin vankila<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83d\udd17 12. Rommelin kentt\u00e4<\/a><\/strong><\/h3>\n\u00a0<\/h3>\n
[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ disabled_on=”on|on|on” admin_label=”Suunnista maastossa -osio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ disabled=”on” collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”GPS -pisteet” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text admin_label=”pisteet -otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Suunnista Google Mapsin avulla<\/strong><\/h1>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][et_pb_text admin_label=”valikon kohdat-valikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded 1. Ounasvaaran ampumapaviljonki, ampumarata ja Ounasvaaran kisat <\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 2. Kenraalieversti Eduard Dietl<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 3. Ilmatiedustelurykmentin majoitustila ja sen ymp\u00e4rist\u00f6<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 4. Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 5. Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 6. Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 7. Mysteeriparakki ja taisteluhauta
<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 8. Lastenkoti
<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 9. Frontleitstelle 42 :n parakkileirialue
<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 10. Sicherheitsdientsin vankila<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 11. Rommelin kentt\u00e4<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 12. Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu<\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”1. Ounasvaaran ampuma paviljonki, ampumarata ja Ounasvaaran kisat -osio” module_id=”Ounasvaaran-ampuma” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” collapsed=”on” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
1. Ounasvaaran ampumapaviljonki, ampumarata ja Ounasvaaran kisat<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Ampumapaviljonki-1.jpg” alt=”Ampumapaviljonki” title_text=”Ampumapaviljonki, CC-BY Kalevi Mikkonen” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Ounasvaaran-ampumapaviljonki-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”100%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||||false|false” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Ounasvaaran ampumapaviljonki, ampumarata ja Ounasvaaran kisat<\/strong><\/p>\nOunasvaaran vanhalla hiihtostadionilla ja ampumaradalla on Viljami Kaltion suunnittelema
suojeluskunnan ampumapaviljonki, aiemmalta nimelt\u00e4\u00e4n Ampula, joka valmistui vuonna 1927. Sota-
aikana paviljongissa oli sek\u00e4 suomalaisten ett\u00e4 saksalaisten radioasema ja henkil\u00f6st\u00f6n majoitustiloja.
Suojeluskunnan ampumaradalla j\u00e4rjestettiin muun muassa ampumaharjoituksia ja sen ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4
maastoharjoituksia.<\/p>\n
Jatkosodan kuluessa kilpailutoiminta Suomessa elpyi sodasta huolimatta ja joitakin kisoja alettiin
j\u00e4rjest\u00e4\u00e4. Saksalaiset esittiv\u00e4t vuoden 1943 alussa Suomen hiihtoliitolle toivomuksen, ett\u00e4 heid\u00e4n
sotilaansa saisivat osallistua liiton alaisiin kisoihin Suomessa. T\u00e4ll\u00f6in tuli ajankohtaiseksi my\u00f6s
Ounasvaaran kisojen j\u00e4rjest\u00e4minen. Saksalaiset j\u00e4rjestiv\u00e4t omia karsintakilpailuja, joiden perusteella
osallistujat kisoihin valittiin. My\u00f6s yhteisesikunta Roi j\u00e4rjesti suomalaisille omat karsintahiihdot
Ounasvaaran kisoja varten.<\/p>\n
Ounasvaaran vanhan hiihtostadionin ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 j\u00e4rjestettiin talvikisat sek\u00e4 maaliskuussa 1943 ett\u00e4
maaliskuussa 1944. Saksalaiset olivat aktiivisesti mukana niin palkintojen hankkimisessa,
illanvietossa, kuin palkintojenjakotilaisuudessa. Saksalaiset halusivat kisoille n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t puitteet ja
siksi kisan j\u00e4rjestelyihin panostettiin paljon. Kisat radioitiin molemmilla kerroilla. Vuoden 1943
kisoihin osallistui suomalaisten ja saksalaisten lis\u00e4ksi ruotsalaisia urheilijoita. Nimekk\u00e4impi\u00e4
urheilijoita olivat muun muassa maastohiihdon maailmanmestarit Jussi Kurikkala ja Pekka Niemi sek\u00e4
it\u00e4valtalainen Luis Seyrling, joka voitti molempina vuosina pujottelukisan.<\/p>\n
Kisayleis\u00f6\u00e4 oli molempina vuosina tuhansittain paikalla ja kisojen aikana Kauppala oli juhlaliputettu
niin Suomen kuin Saksan ja vuonna 1943 my\u00f6s Ruotsin lipuilla. Paikalla oli luonnollisesti kisojen
suojelija kenraalieversti Eduard Dietl ja muita Saksan Lapin armeijan johtohenkil\u00f6it\u00e4 sek\u00e4 paikalliset
suomalaiset herrat, kuten eversti Oiva Willamo ja mets\u00e4herra Jarl Sundqvist. Ounasvaaran kisoissa
kilpailtiin murtomaahiihdon ohella m\u00e4kihypyss\u00e4, yhdistetyss\u00e4, ampumahiihdossa, pujottelussa,
suurpujottelussa ja sotilaspartio -hiihdossa. Pujottelu ja suurpujottelu kilpailtiin saksalaisten
tekem\u00e4ll\u00e4 upouudella pujottelu radalla.<\/p>\n
Hiihtokilpailujen kisakeskus oli ampumaradalla. Ampumapaikka oli kuitenkin Kemijoen j\u00e4\u00e4ll\u00e4.
M\u00e4kikilpailut hyp\u00e4ttiin vuonna 1943 Ounasvaaran pikkum\u00e4ess\u00e4 ja 1944 P\u00f6yli\u00f6vaaran m\u00e4ess\u00e4.
Palkintojenjaot suoritettiin saksalaisten rakentamassa Toveruudentalossa,Haus der
Kameradschaftissa, joka sijaitsi nykyisen poliisiaseman kohdalla. Sek\u00e4 vuonna 1943 ett\u00e4 1944
j\u00e4rjestettiin my\u00f6s lasten Konttisen kisat Ounasvaaralla.<\/p>\n
Ampumaradalla on my\u00f6s synkemp\u00e4\u00e4 historiaa, sill\u00e4 nykyisen jalkapallokent\u00e4n luoteen puoleisessa
p\u00e4\u00e4dyss\u00e4 suomalaiset teloittivat kiinni j\u00e4\u00e4neit\u00e4 Neuvostoliiton l\u00e4hett\u00e4mi\u00e4 desantteja jatkosodan
aikana. Edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oleva Ounasvaaran hiihtoseuran entis\u00f6im\u00e4 paviljonkirakennus on sodan
j\u00e4lkeen aina 1960 luvun puoliv\u00e4liin asti toiminut Ounasvaaran talvikisojen huoltorakennuksena ja
sittemmin muun muassa nuorisotilana.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”2. Kenraalieversti Eduard Dietl
\n-osio” module_id=”Kenraalieversti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
2. Kenraalieversti Eduard Dietl<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Dietl-Jarl-Sundqvist-ja-maailmanmestarihiihtaja-Jussi-Kurikkala-vuonna-26.3.1944.-147740.jpg” alt=”Dietl, Jarl Sundqvist ja maailmanmestarihiiht\u00e4j\u00e4 Jussi Kurikkala vuonna 26.3.1944. (147740)” title_text=”Dietl, Jarl Sundqvist ja maailmanmestarihiiht\u00e4j\u00e4 Jussi Kurikkala vuonna 26.3.1944. (147740)” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Dietl-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Eduard Dietl<\/strong><\/p>\nKenraalieversti Eduard Dietl oli jatkosodan aikana pisimm\u00e4n ajan saksalaisten armeijan komentajana
Lapissa. Hitler nimitti h\u00e4net uudeksi komentajaksi Nikolaus von Falkenhorstin tilalle tammikuussa
1942. Dietl oli suuri idealisti ja vakaumuksellinen kansallissosialisti. Siit\u00e4 huolimatta h\u00e4nen omien
sanojen mukaan h\u00e4nelle ei tulisi mieleenk\u00e4\u00e4n ryhty\u00e4 t\u00e4t\u00e4 oppia Suomessa saarnaamaan. Toisin kuin
Saksalle Dietl piti demokratiaa sopivampana yhteiskuntamuotona Suomelle. Dietl oli Suomessa
ollessaan kuitenkin varsin pidetty, Suomen yst\u00e4v\u00e4ksi mielletty saksalaisupseeri. H\u00e4n oli perehtynyt
tarkkaan Suomen historiaan ja h\u00e4n oli aikalaisten mukaan vahva persoonallisuus. Dietlill\u00e4 oli
erikoisen hyv\u00e4 kyky hoitaa arkaluonteisia henkil\u00f6suhteita. Rovaniemel\u00e4isille tuli tutuksi h\u00e4nen
luiseva olemuksensa, utelias luonteensa ja eloisat silm\u00e4t.<\/p>\n
H\u00e4net n\u00e4htiin usein k\u00e4velem\u00e4ss\u00e4 kauppalan keskustassa. Rovaniemell\u00e4 oleskelevista
saksalaisupseereista juuri Dietlin kasvot ja olemus j\u00e4i h\u00e4net tavanneiden mieleen parhaiten. Innokas
urheilun yst\u00e4v\u00e4 Dietl oli taitava vuorikiipeilij\u00e4, laskettelija ja murtomaahiiht\u00e4j\u00e4. Dietl oli my\u00f6s
saksalaisten sotilaiden suosiossa. H\u00e4nest\u00e4 on kerrottu lukuisia kaskuja. Er\u00e4\u00e4nkin kerran Dietl oli
rintamavierailuilla pohjoisessa tiukkaakin tiukemman kenraali Ferdinand Sch\u00f6rnerin alueella.
Sch\u00f6rner oli ihmisen\u00e4 Dietlin t\u00e4ydellinen vastakohta. Sch\u00f6rner vaati autolla liikkuessaan aina tien
t\u00e4ysin vapaaksi. Dietlin auto rikkoutui ja h\u00e4n joutui turvautumaan moottoripy\u00f6r\u00e4l\u00e4hetin kyytiin.
L\u00e4hetti ei v\u00e4ist\u00e4nyt tarpeeksi pys\u00e4htyess\u00e4\u00e4n tien reunaan, jolloin Dietl vitsaili h\u00e4nelle: \u201cHyv\u00e4 mies!
ajakaa enemm\u00e4n oikealle, jos Sch\u00f6rner saa minut n\u00e4kyviins\u00e4, pist\u00e4\u00e4 h\u00e4n minut putkaan.\u201d<\/p>\n
Kes\u00e4kuussa 1944. Dietl matkusti Hitlerin luo keskustelemaan Suomen tilanteesta. Sen j\u00e4lkeen h\u00e4n
l\u00e4hti kotiin lomalle, mutta lentokone sy\u00f6ksyi vuorenrinteeseen 23.6.1944 ja h\u00e4n sai surmansa
onnettomuudessa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”3. Ilmatiedustelurykmentin majoitustila ja sen ymp\u00e4rist\u00f6
\n-osio” module_id=”Ilmatiedustelurykmentin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
3. Ilmatiedustelurykmentin majoitustila ja sen ymp\u00e4rist\u00f6<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Ilmatiedustelyrykmentin-majoitustila.jpg” alt=”Ilmatiedustelyrykmentin majoitustila” title_text=”Ilmatiedustelyrykmentin majoitustila” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Ilmatiedustelurykmentin-majoitustila-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Ilmatiedustelurykmentin majoitustila ja sen ymp\u00e4rist\u00f6<\/strong><\/p>\nRovaniemen Ounasvaaran alue oli jatkosodan aikana laajalti saksalaisten k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Siell\u00e4 oli useita
parakkialueita, sairaala-alue, leipomo, el\u00e4inl\u00e4\u00e4kint\u00e4- ja kuljetuskomppanioiden alue,
turvallisuuspalvelun vankila-alue, rintamaesikunnan alue, sotilaskoti sek\u00e4 tietysti Rommelin kentt\u00e4.<\/p>\n
Lastenkodin ja Ranuantien yl\u00e4puolen maastossa Ounasvaaran lounaan puoleisella rinteell\u00e4 oli
Luftwaffella eli Saksan ilmavoimilla isohko, vuosina 1942 ja 1943 rakennettu parakkileirialue.
Osa Luftnachtrichten-Regiment 56 :sta siirtyi Rovaniemelle joulukuussa 1941. Sen huhtikuussa 1943
muodostetun uuden tutkayksik\u00f6n, eli toinen II.\/Flugmelde-Me\u00df-Abteilungin majoitusparakkeja
sijaitsi Ounasvaaran rinteess\u00e4. Rinteen alaosassa oli joulukuussa 1940 Rovaniemelle tulleen
Fliegerf\u00fchrers Nordin eli Lentojohtaja Pohjoisen alueellisen p\u00e4\u00e4majan rakennuksia. Fliegerf\u00fchrers
Nordin p\u00e4\u00e4maja siirrettiin my\u00f6hemmin Norjan Kirkenesiin. Lis\u00e4ksi alueella oli ainakin yksi
suomalaisen aputy\u00f6voiman eli Finnische Hilfskr\u00e4ften parakki.
Olemme nyt varsin ison rakennuksen, eli ilmatiedustelurykmentin majoitusparakin j\u00e4\u00e4nteill\u00e4.
Rakennuksen koko on ollut noin kuusi ja puoli kertaa 28 metri\u00e4. T\u00e4m\u00e4 parakki valmistui syksyll\u00e4
1943. T\u00e4m\u00e4 lienee ollut lauta- tai levyparakki. Parakissa on ollut majoitustilat noin
kahdellekymmenelle henkil\u00f6lle. Parakkeja l\u00e4mmitettiin joskus muuratuilla uuneilla, mutta yleisimmin
kaminoilla. Polttopuun tarve oli erityisesti talviaikana eritt\u00e4in suuri nimenomaan l\u00e4mmityksen, mutta
my\u00f6s h\u00e4k\u00e4p\u00f6ntt\u00f6 -autojen takia. T\u00e4m\u00e4 on mahdollisesti ollut upseerien majoitusparakki. Parakeissa
oli varsin vaatimaton sisustus, yleens\u00e4 vain kerross\u00e4ngyt, yksi p\u00f6yt\u00e4, tuoleja ja joitakin kaappeja.
Viihdytykseksi saksalaisille toimitettiin muun muassa kirjallisuutta, \u00e4\u00e4nilevyj\u00e4 sek\u00e4 tietysti levysoitin
ja radio.
Saksalaisten suosimia laulajia olivat muun muassa kuuluisan Lili Marleen kappaleen levytt\u00e4nyt Lale
Andersen, elokuvissakin loistanut Ilse Werner, joka l\u00e4hetti Suomen kiertueellaan erityisterveiset
Lapissa oleville joukoille, vaikkei t\u00e4\u00e4ll\u00e4 k\u00e4ynytk\u00e4\u00e4n, Chilen satakieli Rosita Serrano sek\u00e4 ruotsalaiset
Zarah Leander ja Sickan Carlsson. T\u00e4m\u00e4n rakennuksen luoteispuolella on jo l\u00e4hes maastoon
hautautunut sirpalesuoja pommituksilta suojautumista varten. T\u00e4t\u00e4 aluetta ei kuitenkaan koskaan
pommitettu.
Ounasvaaran maasto oli sota-aikana hieman erilainen kuin nyky\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 puustoa oli jonkin verran
v\u00e4hemm\u00e4n nykyiseen verrattuna. Parakkien kohdalla ja niiden ymp\u00e4rill\u00e4 ei ollut puita, eik\u00e4
tietenk\u00e4\u00e4n nyt kuntopoluiksi kaventuneiden alkuper\u00e4isten huoltoteiden kohdalla. Monet alueen
poluista ovat saksalaisten ajalta. L\u00e4hes kaikki lounaisrinteell\u00e4 nykyisin olevat puut ovat sodan j\u00e4lkeen
kasvaneet.
T\u00e4m\u00e4n rakennuksen alapuolella rinteess\u00e4 on my\u00f6s muutamien muiden majoitusparakkien j\u00e4\u00e4nteit\u00e4
sek\u00e4 varastorakennuksien, k\u00e4ym\u00e4l\u00f6iden ja kaivon j\u00e4\u00e4nteit\u00e4. Paloturvallisuussyist\u00e4 parakkien v\u00e4lill\u00e4
pyrittiin pit\u00e4m\u00e4\u00e4n ainakin kolmenkymmenen metrin turvav\u00e4li.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][et_pb_video src=”https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=woZkH_t7g2M” play_icon_color=”#E20D18″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_width=”600px” module_alignment=”center” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_video][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”4. Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa
\n-osio” module_id=”Saksalaisten-huolto” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
4. Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0<\/span> N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa<\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_video admin_label=”barakin mallinnus” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_video][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Saksalaisten-huolto-ja-yhteiseloa-suomalaisten-kanssa.jpg” alt=”Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa” title_text=”Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Saksalaisten-huolto-ja-yhteiseloa-suomalaisten-kanssa.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa.<\/strong><\/p>\nT\u00e4ss\u00e4kin paikassa on l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 jonkin verran saksalaisten posliiniastioiden j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, vaikka
melkein kaikki maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4 onkin siivottu pois ajat sitten. Posliinileimoista on voitu lukea,
ett\u00e4 astioita on tuotu Saksan omista tehtaista, muun muassa Rosenthalin astioita on l\u00f6ydetty
runsaasti n\u00e4ilt\u00e4 Luftwaffen eli ilmavoimien alueelta. Paljon posliinia on tuotu my\u00f6s Norjasta
sik\u00e4l\u00e4isen Porsgrunnin tehtailta. Saksalaiset ostivat my\u00f6s Arabian posliinia, jota l\u00f6ytyy j\u00e4\u00e4nteist\u00e4.
Mik\u00e4li t\u00e4ll\u00e4kin alueella joskus tehd\u00e4\u00e4n arkeologisia kaivauksia. Vuosikymmenten aikana kasvaneen
paksun turvekerroksen alta on varmasti l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 runsaasti kaikenlaista sirpaletta ja muuta pikku
esineist\u00f6\u00e4. My\u00f6s l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 piilossa olevista roskakuopista arkeologit varmaankin saisivat
mielenkiintoista materiaalia tutkimuksiinsa.
Saksalaisten elintarviketilanne oli koko jatkosodan ajan hyv\u00e4, ruoka oli varsinkin upseereilla
monipuolista, miehist\u00f6ll\u00e4 toki p\u00e4\u00e4asiassa s\u00e4ilykeruokaa ja siihen kuului my\u00f6s erilaisia vihanneksia,
viiniryp\u00e4leit\u00e4 ja luumuja. N\u00e4in ollen Saksan selustatoimisto Kommandant R\u00fcckw\u00e4rtiges Armeegebiet
525 (Kor\u00fcck 525) antoi m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen, ett\u00e4 kaikissa saksalaisissa varuskunnissa tulee jakaa l\u00e4mmin
ylij\u00e4\u00e4m\u00e4ruoka suomalaisille sotaorvoille ja k\u00f6yhille lapsille suomalaisten huoltoviranomaisten
kanssa. Rovaniemen maalaiskunnassa ja Rovaniemen kauppalassa saksalaiset joukko-osastot
antoivat huoltolautakunnan valitsemille lapsiperheille ruoka-annoksia saksalaisista
ruoanjakelupaikoista. Osittain n\u00e4iden toimenpiteiden takia Rovaniemen seudulla ei sodan aikana
ollut suoranaista n\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4\u00e4, niin kuin monella muulla Suomen paikkakunnalla, vaikka yleist\u00e4
puutetta olikin v\u00e4h\u00e4n kaikesta.
Jo alun perin saksalaisten kanssa oli sovittu, ett\u00e4 he tuovat mukanaan jotakuinkin kaiken
tarvitsemansa, jottei alueen suomalainen siviiliv\u00e4est\u00f6 k\u00e4rsisi ruoka ja tavara pulasta. Saksalaisten
huolto vaati valtavaa logistista j\u00e4rjestely\u00e4, sill\u00e4 kymmenet laivat toivat jatkuvasti aseita, ammuksia,
ruokatarvikkeita ja kaikkea mahdollista heid\u00e4n tarvitsemaansa Suomen satamiin. Satamista tavara
jatkoi matkaansa rautatie- ja kuorma-autokuljetuksina eteenp\u00e4in valtaviin v\u00e4livarastoihin ja
rintamien l\u00e4heisyydess\u00e4 hevosten ja muulien vet\u00e4mill\u00e4 k\u00e4rryill\u00e4 hoidettiin loppumatka. Saksalaiset
toivat mukanaan muuleja muun muassa Kreikasta, mutta ilmastoon tottumattomina ne kuolivat jo
ensimm\u00e4isen talven aikana kylmyyteen. Muualta tuodut muulit p\u00e4rj\u00e4siv\u00e4t paremmin.
Saksan Luftwaffella oli lentotoimintaan liittyvien yksikk\u00f6jen lis\u00e4ksi paljon muutakin miehist\u00f6\u00e4, kuten
ilmatorjuntayksik\u00f6it\u00e4, rakennusyksik\u00f6it\u00e4 ja muun muassa omat kuorma-auto- ja hevosyksik\u00f6t.
T\u00e4ll\u00e4kin alueella oli Luftwaffen kuorma-autohalleja, jotka olivat niin sanottuja kuplahalleja. Sodan
lopussa Lapissa oli saksalaisia yli 200 000 ja lis\u00e4ksi suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 vankeja ja ty\u00f6velvollisia sek\u00e4
pakkoty\u00f6l\u00e4isi\u00e4 eli enemm\u00e4n kuin Lapissa oli silloin asukkaita. Esimerkiksi Luftwaffen t\u00f6iss\u00e4 oli
hollantilaisia ja virolaisia kirvesmiehi\u00e4, ehk\u00e4 jopa rakentamassa n\u00e4it\u00e4kin parakkeja.
Ankaran kiellon mukaan saksalaiset saivat Suomen kaupoista ostaa vain tarkasti rajattuja tuotteita.
K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 asia ei ihan n\u00e4in mennyt, sill\u00e4 mustan p\u00f6rssin kauppa kukoisti ja rahaan, kahviin,
viinaan ja makeisiin vaihtui mit\u00e4 vain saksalaisten tarvitsemaa. Rangaistukset kiinnijoutuneelle
saksalaisille olivat ankarat. Kaikki saksalaisten rikokset hoitivat saksalaiset itse ja suomalaisten
rikokset suomalainen oikeuslaitos. Saksalaisilla ei ollut suomalaisiin mit\u00e4\u00e4n tuomiovaltaa eik\u00e4
suomalaisilla saksalaisiin n\u00e4hden.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”5. Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana
\n-osio” module_id=”Upseerikerho” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
5. Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Upseerikerho.jpg” alt=”Upseerikerho” title_text=”Upseerikerho” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Upseerikerho-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana<\/strong><\/p>\nT\u00e4ll\u00e4 paikalla maavallien suojassa on todenn\u00e4k\u00f6isesti sijainnut alueen upseerikerho, jota saksalaiset
kutsuivat kasinoksi. Kyse ei siis ollut peli luolasta. Miehist\u00f6ll\u00e4 oli oma sotilaskoti ainakin nykyisen
Lukkarinkadun varrella. Upseerikerho oli upseerien vapaa ajanviettopaikka, jossa j\u00e4rjestettiin
lauluiltoja ja joskus my\u00f6s vierailevien esiintyjien, kuten laulajien tai taikureiden esityksi\u00e4. Muita
vapaa-ajan viettomahdollisuuksia niin upseereille kuin miehist\u00f6llekin oli elokuvien katsominen.
Saksalaiset toimittivat leiri alueille elokuvaprojektoreja ja filmikeloja liikkuvilla autoyksik\u00f6ill\u00e4.
Elokuvia saksalaiset k\u00e4viv\u00e4t katsomassa my\u00f6s muun muassa Kino Inarin n\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 ja Haus der
Kameradschaftissa eli Toveruuden talossa. Suosituimpia elokuvia olivat v\u00e4rielokuvat Kultainen
kaupunki, Lumpeenkukka ja M\u00fcnchhausen, jotka saivat valtavia katsojalukuja kaikissa paikoissa,
joissa niit\u00e4 esitettiin. Toveruuden talossa j\u00e4rjestettiin elokuvien lis\u00e4ksi my\u00f6s lukuisia
musiikkikonsertteja, tanssiesityksi\u00e4, oopperaesityksi\u00e4, taikuriesityksi\u00e4, komiikkaa ja teatteria. Yksi
suosituimmista oopperaesityksist\u00e4 oli Figaron h\u00e4\u00e4t, jota esitettiin Toveruuden talolla per\u00e4ti 35 kertaa
t\u00e4ydelle salille. Yhteens\u00e4 esitykset n\u00e4ki 12 000 katsojaa.
Kuuluisimpia esiintyji\u00e4 olivat laulaja Lizzi Waldm\u00fcller, tanssija Daisy Spies ja h\u00e4nen tanssiryhm\u00e4ns\u00e4,
tanssija-laulaja Marika R\u00f6kk, sveitsil\u00e4inen tenori Herbert Ernst Groh ja ruotsalainen oopperalaulaja
Lisa Tunell-Scharner. My\u00f6s suomalaisia artisteja esiintyi Toveruuden talon tapahtumissa, muun
muassa tanssiduo Lucia Nifontova ja Alexander Saxelin sek\u00e4 pianotaiteilija Kerttu Bernhardt.
Suomalaisten j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Asemiesillassa esiintyiv\u00e4t mm. sopraano Anna Mutanen,
harmonikkamestari Onni Laihonen ja koomikko Siiri Angerkoski. Toveruuden talon tapahtumiin
p\u00e4\u00e4siv\u00e4t osallistumaan my\u00f6s suomalaiset. Rovaniemen kulttuuritarjonta oli vuosina 1943 ja 1944
ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n laajaa. Erityisesti koululaisille elokuvat olivat suuri tapaus. He p\u00e4\u00e4siv\u00e4t sis\u00e4\u00e4n
ilmaiseksi, jos tilaa oli.
My\u00f6s alkoholin k\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 oli varsin iso osa pime\u00e4\u00e4n ja pitk\u00e4\u00e4n talveen tottumattomilla ja koti-ik\u00e4v\u00e4\u00e4
potevilla sotilailla. Saksalaisilla oli pohjoisessa eritt\u00e4in hyv\u00e4t varastot niin ruokatarvikkeita kuin
alkoholia varten. Juomina heill\u00e4 oli olut, viinit ja joskus konjakit. Saksalaiset toivat mukanaan my\u00f6s
omat astiansa ja ruokailuv\u00e4lineet.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”6. Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana
\n-osio” module_id=”Suomalaisten” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
6. Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Suomalaisten-aputyontekijoiden-parakki.jpg” alt=”Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki” title_text=”Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Suomalaisten-aputyontekijoiden-parakki-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana<\/strong><\/p>\nT\u00e4ll\u00e4 kohdalla sijaitsi saksalaisten piirustuksien mukaan suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden eli Finnische
Hilfskr\u00e4ftin parakki, joka rakennettiin marras-joulukuussa 1943. Se oli suomalaisten
puutavarayhti\u00f6iden muodostaman Puutalo Oy :n Polar niminen lautaparakki kooltaan noin
kahdeksan kertaa kaksitoista metri\u00e4. Parakki koottiin valmista puu elementeist\u00e4. Sen pystytt\u00e4minen
kesti suomalaisilta kirvesmiehilt\u00e4 pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4, vangeilta huomattavasti kauemmin.
T\u00e4h\u00e4n parakkiin majoitettiin siis saksalaisten palveluksessa olleita suomalaisia ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 ehk\u00e4
noin kymmenest\u00e4 kahteenkymmeneen henkil\u00f6\u00e4. Todenn\u00e4k\u00f6isesti he olivat ulkopaikkakuntalaisia,
koska heille rakennettiin oma parakki. Rovaniemel\u00e4iset olivat tietenkin omissa kodeissaan. T\u00e4m\u00e4n
parakin asukkaat ovat ehk\u00e4 olleet Luftwaffen pesulan ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4, jotka olivat joutuneet evakkoon
sota-alueelta. Pesula sijaitsi nykyisen Yliopistonkadun varrella.
Sodasta huolimatta sek\u00e4 palkansaajien m\u00e4\u00e4r\u00e4 ett\u00e4 kauppalan verotulot kasvoivat r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4isesti.
Monet l\u00e4hestulkoon k\u00f6yhyydess\u00e4 el\u00e4neet rovaniemel\u00e4iset saivat elintasoaan parannettua
aikaisempaan verrattuna. Ty\u00f6markkinoilla saksalaisten l\u00e4sn\u00e4olo vaikutti merkitt\u00e4v\u00e4sti. Ensimm\u00e4ist\u00e4
kertaa suomen historiassa oli ty\u00f6ntekij\u00e4n markkinat. Suurin osa nuoremmasta miespuolisesta
v\u00e4est\u00f6st\u00e4 oli rintamilla, joten ty\u00f6paikkoja liikenne-, kuljetus-, huolinta-, rakennus-, kauppa- ja
palvelualoilla oli runsaasti naisille ja asepalvelus ik\u00e4luokkien ulkopuolisille miehille.
Saksalaiset tarvitsivat miehi\u00e4 mets\u00e4-, linnoitus-, lentokentt\u00e4- ja rakennust\u00f6ihin, pilke- ja
puuhiilitehtaisiin, maanteiden tekoon ja korjauksiin sek\u00e4 rahdinajoon. Naisille t\u00f6it\u00e4 riitti
kanttiineissa, konttoreissa, sairaaloissa, keittoloissa, ompelimoissa ja pesuloissa. Kovan
ty\u00f6voimapulan takia saksalaisten maksamat palkat ammattimiehille olivat joskus kaksin, jopa
kolminkertaisia muuhun maahan verrattuna ja yleisemminkin palkkataso oli ainakin 25% korkeampi
kuin suomalaisten maksamat. Varsinkin Rovaniemen maalaiskunnan puolella monille ty\u00f6ntekij\u00f6ille ja
yrityksille j\u00e4i isoja veror\u00e4stej\u00e4, kun rahaa tuli niin paljon, ettei veroja ehtinyt maksamaan.
My\u00f6s muualta Suomesta tuli ty\u00f6voimaa Lappiin. Kes\u00e4ll\u00e4 1942 saksalaisten palveluksessa oli Lapissa
yli 10 000 ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4, joista osaa pime\u00e4sti tai suomalaisyritysten kautta, mik\u00e4 aiheutti monille
suomalaisille yrityksille ty\u00f6voimapulaa ja viiv\u00e4stytti monia ty\u00f6kohteita. Suomalaisten viranomaisten
tarkoituksena oli puolittaa saksalaisten palveluksessa olevan ty\u00f6voiman m\u00e4\u00e4r\u00e4. Siksi
paikallisviranomaiset yrittiv\u00e4t saada saksalaisia palkkaamaan ty\u00f6ntekij\u00e4ns\u00e4 suomalaisista yrityksist\u00e4
sen sijaan, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 palkkaisivat vapailta markkinoilta.
Ty\u00f6voiman s\u00e4\u00e4nn\u00f6stely-yritykset eiv\u00e4t tietenk\u00e4\u00e4n saksalaisia erityisesti miellytt\u00e4neet ja he
pyrkiv\u00e4tkin jopa viranomaisten m\u00e4\u00e4r\u00e4ysten vastaisesti palkkaamaan suomalaisia t\u00f6ihins\u00e4. T\u00e4t\u00e4
kamppailua ty\u00f6voimasta k\u00e4ytiin koko jatkosodan ajan palkkatasoa kohtuullistamalla. Suomalaiset
vetosivat my\u00f6s Saksan ylimp\u00e4\u00e4n johtoon asian korjaamiseksi ja Saksan sotamarsalkka Wilhelm Keitel
antoikin m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen, ett\u00e4 saksalaisten joukkojen on supistettava suomalaisen ty\u00f6v\u00e4en m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.
Kiinti\u00f6ksi m\u00e4\u00e4riteltiin 4000 henkil\u00f6\u00e4, joista Luftwaffen osuus oli 3000 ja Saksan maavoimien eli
Heerin 1000.
Kev\u00e4\u00e4seen 1943 menness\u00e4 kuitenkin saksalaisten palveluksessa olevan suomalaisen ty\u00f6voiman
osuus v\u00e4heni suurin piirtein kiinti\u00f6n mukaiseksi. T\u00e4m\u00e4 johtui paitsi ty\u00f6velvollisuus kutsunnoista,
my\u00f6s lis\u00e4\u00e4ntyneist\u00e4 ty\u00f6voiman ratsioista. Suomalaisen ty\u00f6voiman saannin supistuminen aiheutti
sen, ett\u00e4 saksalaiset joutuivat paikkaamaan ty\u00f6voiman puutetta. Apuja saatiin organisaatio Todtin
ty\u00f6voimasta, muista maista tuoduista ty\u00f6velvollisista, palkatuista henkil\u00f6ist\u00e4 sek\u00e4 tietysti<\/p>\n
vankity\u00f6voimasta. Saksalaisten vankity\u00f6voiman m\u00e4\u00e4r\u00e4 nousi Lapissa noin 30 000 henkil\u00f6\u00f6n.
Ty\u00f6palvelun joukoissa oli lukuisien saksan miehitt\u00e4minen alueiden kansalaisia enemm\u00e4n tai
v\u00e4hemm\u00e4n pakkoty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”7. Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu
\n-osio” module_id=”Junaradan” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
7. Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Betonikorsu.jpg” alt=”Betonikorsu” title_text=”Betonikorsu” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Junaradan-itapuolen-taisteluasemat-ja-betonikorsu-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu<\/strong><\/p>\nOunasvaaran junaradan viereisell\u00e4 sivustalla on my\u00f6s lukuisia kaivantoja, joista voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4 siell\u00e4
olleen paitsi taisteluhauta ja taistelupes\u00e4kkeit\u00e4, my\u00f6s vartiotoimintaan liittyvi\u00e4 kaivantoja. Ainakin
osa n\u00e4ist\u00e4 lienee Lapin sodan aikaisia. Vaaran laidassa radan vieress\u00e4 on pitk\u00e4 taisteluhautakaivanto,
taistelupes\u00e4kkeit\u00e4 ja ampumapoteroita. Taisteluja t\u00e4ll\u00e4 alueella ei kuitenkaan k\u00e4yty.
Ounasvaaran alueella on my\u00f6s pohjoislaidalla taistelupes\u00e4kkeit\u00e4 ja siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vaaran
korkeammillakin osilla. Vaaranlaidoilla on ollut ilmeisesti pitk\u00e4hk\u00f6 taistelukaivantojen linja, joka on
ulottunut aina nykyisen golf -radan tienoilta Tottorakan ja V\u00e4lirakan ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja sielt\u00e4 kohti
nykyist\u00e4 urheiluopiston aluetta. Ehk\u00e4 osittain Lapin sodan aikaisia ampuma poteroita ja
taistelupes\u00e4kkeiden j\u00e4lki\u00e4 on maastossa viel\u00e4 n\u00e4kyviss\u00e4, mutta osa lienee jo kasvanut umpeen.
Saksalaiset hy\u00f6dynsiv\u00e4t my\u00f6s vaaran luontaisia onkaloita ja kivimuodostelmia pes\u00e4kkeiksi.
Niin sanottu betonikorsu on sis\u00e4lt\u00e4 noin 3 x 4 metrin kokoinen ja 2 :n metrin korkuinen. Oviaukko on
betonista ja sein\u00e4t on muurattu luonnonkivist\u00e4. Korsun katto on osittain sortunut, mutta muuten
rakennus on melko ehj\u00e4. Rakennuksen alueella ja hieman kauempana on muun muassa heteka tai
sen osia ja puinen ovi, joka voi olla my\u00f6hemm\u00e4lt\u00e4kin ajalta. T\u00e4t\u00e4 korsua ovat todenn\u00e4k\u00f6isesti
k\u00e4ytt\u00e4neet saksalaiset vartiomiehet lepopaikkana ja talvisin l\u00e4mmittelypaikkana. Korsu l\u00e4mpesi
kamiinan avulla.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”8. Mysteeriparakki ja taisteluhauta
\n-osio” module_id=”Mysteeriparakki” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
8. Mysteeriparakki ja taisteluhauta<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Kaivanto-mysteeriparakin-ylapuolella.jpg” alt=”Kaivanto mysteeriparakin yl\u00e4puolella” title_text=”Kaivanto mysteeriparakin yl\u00e4puolella” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Mysteeriparakki-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Mysteeriparakki ja taisteluhauta<\/strong><\/p>\nYksi parakki, josta ei ole tarkkaa tietoa olemassa, mutta jossa on n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 betoninen alusta sijaitsee
l\u00e4hell\u00e4 tornitaloja. Saksalaisten piirustuksissa t\u00e4h\u00e4n kohtaan oli merkitty autokorjaamo tai kuorma-
autohalli. Rakennus on voinut olla my\u00f6s keitti\u00f6rakennus. Betonin sis\u00e4lt\u00e4 ty\u00f6ntyy ulos putki, josta
sadevesi valuu pois. Rakennuksen maan pinnalla oleva betonivalu on kooltaan noin viisi kertaa viisi
metri\u00e4. Saksalaisten piirustusten mukaan rakennus on ollut kooltaan noin kymmenen kertaa
kuusitoista metri\u00e4.
T\u00e4m\u00e4n rakennuksen vierest\u00e4 l\u00e4htee yl\u00e4rinteeseen p\u00e4in pitk\u00e4hk\u00f6, kaiketi Lapin sodan aikainen
taisteluhauta, tai sirpalesuoja, jonka p\u00e4\u00e4linja on alun perin ollut noin kaksi kertaa 110 metri\u00e4. Linjan
p\u00e4\u00e4ss\u00e4 on ollut korsun paikka. Linjasta erkaneva varsin kapea ja matala, pitk\u00e4hk\u00f6 kaakonsuuntainen
kaivanto, lienee ehk\u00e4 alkua lukuunottamatta joskus sodan j\u00e4lkeen tehty oja. Korsusta on kaivettu
joitakin j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, muun muassa s\u00e4ilykepurkki ja rikkoutunut viinipullo esiin. Siell\u00e4 on my\u00f6s
tuoreempaa roskaa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”9. Lastenkoti
\n-osio” module_id=”Lastenkoti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
9. Lastenkoti\u00a0<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/02\/Lastenkoti-scaled.jpg” alt=”Lastenkoti” title_text=”Lastenkoti” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Lastenkoti-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Lastenkoti<\/strong><\/p>\nEntinen lastenkoti oli saksalaisten k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 jatkosodan aikana maavoimien eli Heerin sairaalana.
Rakennus on edelleen olemassa. Lapin sodan aikana sairaala ja sen alue oli miinoitettu, mutta
miinoja ei r\u00e4j\u00e4ytetty. Kauppalan tuhon j\u00e4lkeen sinne sijoitettiin kauppalan virastot. Kauppalan
johtaja sek\u00e4 virkamiehet my\u00f6s asuivat rakennuksessa. My\u00f6hemmin se on toiminut muun muassa
lastensairaalana ja steinerkouluna.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”10. Frontleitstelle 42 :n parakkileirialue
\n-osio” module_id=”Frontleitstelle” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
10. Frontleitstelle 42 :n parakkileirialue<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Frontleitstelle-42n-parakkileirialue.jpg” alt=”Frontleitstelle 42n parakkileirialue” title_text=”Frontleitstelle 42n parakkileirialue” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Frontleitsstelle-42n-parakkileiri-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Frontleitsstelle 42 :n parakkileiri<\/strong><\/p>\nT\u00e4ll\u00e4 rautatien ja L\u00e4hteentien v\u00e4lisell\u00e4 alueella sijaitsi rintamaesikunnan eli Frontleitsstelle 42 :n
lager Ounasvaaran leirialue, joka otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 15.3.1943. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 oli kivikoululta siirtyneen
entisen Frontsammelstellen lukuisia majoitus ja varasto parakkeja, ilmeisesti iso toimistorakennus
autotalli, perunakellari, sauna ja pukeutumistila ja useita k\u00e4ym\u00e4l\u00e4rakennuksia – kaikkiaan noin
kolmisenkymment\u00e4 rakennusta.
Alueella oli noin 10 x 60 metrin kokoinen keskusaukio, jonka ymp\u00e4rill\u00e4 oli nelj\u00e4 isohkoa rakennusta.
Alueelle oli j\u00e4rjestetty Rovaniemen rautatieasemalta sukkulalinja kuljetuksia varten. Kuorma-autot
kulkivat alueelle Ranuantien kautta ja jalankulkijat Ounaskosken rautatiesillan kautta ja sillan
vierest\u00e4 merkitty\u00e4 polkua pitkin. Osa t\u00e4t\u00e4 polkua on n\u00e4kyviss\u00e4 viel\u00e4kin. Leiri oli tarkoitettu lomalle
menevien ja lomalta tulevien sek\u00e4 komennusmiesten ilmoittautumispaikaksi ja tarvittaessa my\u00f6s
majoitukseen. T\u00e4nne majoitettiin my\u00f6s Rovaniemen l\u00e4pi menevi\u00e4 yksik\u00f6it\u00e4 tilap\u00e4ismajoitukseen.
Yksi n\u00e4ist\u00e4 rakennuksista oli rakennussuunnitelman mukaan isohko saunarakennus, jonka j\u00e4\u00e4nteill\u00e4
nyt olemme. T\u00e4h\u00e4n on tehty tukeva betonilattia, jota rakennuksissa ei yleens\u00e4 ollut. Ennen Suomeen
tuloaan saksalaiset eiv\u00e4t tienneet saunomisesta mit\u00e4\u00e4n, mutta pian Suomeen tulon j\u00e4lkeen he
ihastuivat eritt\u00e4in suuresti saunomiseen. Saksalaiset rakensivat kaikille leirialueilleen melkein ensi
t\u00f6ikseen saunan, joka olikin tietenkin tarpeellinen sek\u00e4 puhdistautumista ett\u00e4 virkist\u00e4ytymist\u00e4
varten. Kauppalan keskustassa saksalaiset saunoivat omilla saunavuoroillaan my\u00f6s silloisissa yleisiss\u00e4
saunoissa marssien ryhdikk\u00e4\u00e4sti joukko osastona paikalle.
Nykyisen leirint\u00e4alueen kohdalla oli my\u00f6s sy\u00f6p\u00e4l\u00e4isten puhdistuslaitos. Sen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli puhdistaa
muun muassa t\u00e4ist\u00e4 rintamalta tulleet sotilaat ja heid\u00e4n varusteensa lomalle l\u00e4ht\u00f6\u00e4 varten.
Laitoksen kapasiteetti on ollut noin 500 henkil\u00f6\u00e4 per p\u00e4iv\u00e4. Sy\u00f6p\u00e4l\u00e4isten puhdistuslaitoksia oli useita
rintamien takana ja l\u00e4pikulkuleireill\u00e4 puhdistaminen tapahtui p\u00e4\u00e4osin h\u00f6yryn ja saunan avulla.
Puhdistautumiseen j\u00e4lkeen lomalaiset saattoivat menn\u00e4 l\u00e4pikulkuleireihin, kuten Frontleitstellen
kokoamiskeskukseen, y\u00f6py\u00e4 siell\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n tai pari ja jatkaa matkaansa eteenp\u00e4in kohti Saksaa.
Koska Saksalla oli paljon joukkoja Pohjois-Suomessa lomalaisia kulki sota-aikana kymmeni\u00e4tuhansia
n\u00e4iden puhdistuslaitosten ja l\u00e4pikulkuleirien kautta. Saksalaiset r\u00e4j\u00e4yttiv\u00e4t t\u00e4m\u00e4nkin alueen
rakennukset, joten alueen rakennuksista s\u00e4ilyi vain yksi asuinparakki ja yksi k\u00e4ym\u00e4l\u00e4rakennus, jotka
on sittemmin purettu. Joitakin rakennusten j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, kaivantoja ja r\u00e4j\u00e4ytyskuoppia on viel\u00e4 alueella
n\u00e4kyviss\u00e4, vaikkakin alue on melko t\u00e4ysin metsittynyt ja j\u00e4\u00e4nteet ovat turvekerroksen alla piilossa.
Sodan j\u00e4lkeen t\u00e4\u00e4ll\u00e4 sattui my\u00f6s ik\u00e4v\u00e4 tapaus, kun lasten leikkiess\u00e4 l\u00f6yt\u00e4mill\u00e4\u00e4n r\u00e4j\u00e4hteill\u00e4 ilmeisesti
miina r\u00e4j\u00e4hti ja yksi lapsi kuoli ja useita loukkaantui.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”11. Sicherheitsdientsin vankila
\n-osio” module_id=”Sicherheitsdientsin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
11. Sicherheitsdientsin vankila<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/SDn-vankila-1.jpg” alt=”Vankila” title_text=”SDn vankila 1″ align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Vankila-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Sicherheitsdientsin vankila<\/strong><\/p>\nOlemme nyt Geologisen tutkimuslaitoksen kohdalla, jossa oli saksalaisten rakennusten portaita ja
kaivantoja ennen tutkimuslaitoksen talon rakentamista. Alue oli lasten suosittu leikkipaikka, josta
l\u00f6ytyi runsaasti sodan aikaista tavaraa. Tutkimuslaitoksen talon kohdalla oli saksalaisilla heid\u00e4n
omille vangeilleen tarkoitettu muuratuilla selleill\u00e4 varustettu Sicherheitsdientsin eli
turvallisuusviraston vankila. Alue oli piikkilanka-aidalla ymp\u00e4r\u00f6ity. Tutkimuslaitoksen talon vieress\u00e4
on s\u00e4ilynyt isohko pengeralue, jossa oli rakennuksia, joissa oli luonnonkivireunukset. N\u00e4m\u00e4 voivat
olla ehk\u00e4 vankisellej\u00e4 tai vartijoiden ja muun henkil\u00f6kunnan huoneita.
Rinteeseen on kaivettu kaiketi Lapin sodan aikainen taisteluhauta, joka on noin 50 m pitk\u00e4, keskell\u00e4
ja pohjoisp\u00e4\u00e4ss\u00e4 on ilmeisesti ollut korsun paikka. Sicherheitsdients eli SD oli Saksan SS :n johtajan
Heinrich Himmlerin pahamaineinen tiedustelu- ja turvallisuusvirasto, jonka yhteydess\u00e4 toimivat
my\u00f6s Geheime Staatspolizei eli Gestapo, Kriminalpolizei eli Kripo sek\u00e4 Einsatzgruppet, jotka
murhasivat mm. juutalaisia miehitetyiss\u00e4 It\u00e4-Euroopan maissa.
T\u00e4ss\u00e4 SD :n vankilassa oli vangittuna saksalaisia sotilaita, jotka olivat syyllistyneet rikoksiin Suomessa.
Sinne on my\u00f6s tiett\u00e4v\u00e4sti toimitettu my\u00f6s vangiksi saatuja ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 komissaareja kuulusteltavaksi
ja todenn\u00e4k\u00f6isesti heid\u00e4t on siell\u00e4 my\u00f6s teloitettu. Vankilassa ei luultavasti ollut kovin paljoa
henkil\u00f6kuntaa ja muutenkin SD:n ja Gestapon toiminta Rovaniemell\u00e4 oli varsin v\u00e4h\u00e4ist\u00e4, eik\u00e4 liittynyt
mitenk\u00e4\u00e4n suomalaisiin siviileihin tai sotilaisiin. Enemm\u00e4n heill\u00e4 oli teht\u00e4vi\u00e4 pohjoisessa Norjan rajan
molemmin puolin.
Vankilan toiminnasta ei ole s\u00e4ilynyt asiakirjoja eik\u00e4 suomalaisilla virkamiehill\u00e4k\u00e4\u00e4n ollut sinne asiaa,
joten tiedot sen toiminnasta ovat v\u00e4h\u00e4iset. Pullinpuolella nykyisen Valdemarin tontilla sijaitsi
salaisen kentt\u00e4poliisin eli Geheime Feldpolizei 735 :n majoitusalue. Salainen kentt\u00e4poliisi oli nimens\u00e4
mukaisesti Saksan armeijan eli Wehrmachtin salainen sotilaspoliisi, jonka teht\u00e4vi\u00e4 oli muun muassa
vastavakoilu, maanpetoksellisen toiminnan est\u00e4minen, vastapropaganda, sotilaskohteiden vartiointi
ja avustaminen saksalaisten sotaoikeuksien rikostutkinnoissa. Salaisen kentt\u00e4poliisin tiedet\u00e4\u00e4n my\u00f6s
suorittaneen joitakin pakoon yritt\u00e4neiden sotavankien teloituksia ja mahdollisesti he my\u00f6s teloittivat
SD :n vankilassa olleita komissaareja. Suomalaisiin heill\u00e4 ei ollut mit\u00e4\u00e4n toimivaltaa, eiv\u00e4tk\u00e4 he
tietojen mukaan ole koskaan ylitt\u00e4neetk\u00e4\u00e4n valtuuksiaan.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”12. Rommelin kentt\u00e4
\n-osio” module_id=”Rommelin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
12. Rommelin kentt\u00e4<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Rommelin-kentta.jpg” alt=”Rommelin kentt\u00e4” title_text=”Rommelin kentt\u00e4” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Rommelin-kentta-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Rommelin kentt\u00e4 eli Sportsbahn Feldmarschall Rommel<\/strong><\/p>\nRanuantien it\u00e4puolella on Rommelin kent\u00e4ksi kutsuttu urheilukentt\u00e4. Kent\u00e4n rakensivat saksalaisen
Heerin leipomokomppanian B\u00e4ckerei-Kompanie 602:n ja viereisen Heerin kuljetuskomppanian
miehet vuonna 1943 virkistysalueekseen, antaen kent\u00e4lle mahtipontisen nimen Sportsbahn
Feldmarschall Rommel eli Sotamarsalkka Rommelin urheilukentt\u00e4. Nimi oli kirjoitettu kent\u00e4n portin
yl\u00e4laudoitukseen.
Sotamarsalkka Erwin Rommel oli sodan aikana kuuluisin saksalainen sotap\u00e4\u00e4llikk\u00f6 ja sotasankari
lempinimell\u00e4 \u201cEr\u00e4maan kettu\u201d. Rommel osallistui jossakin m\u00e4\u00e4rin Hitlerin salamurhayritykseen
vuonna 1944 ja koska h\u00e4n oli kansallissankari, Hitler antoi hirtt\u00e4misen ja maineenmustaamisen sijaan
h\u00e4nelle mahdollisuuden tehd\u00e4 itsemurha ja s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 siten perheens\u00e4 ja perheen omaisuuden. Asiassa
painoi my\u00f6s se, ett\u00e4 Rommelin nimi liitettyn\u00e4 Hitlerin salamurhahankkeeseen olisi ollut Hitlerille
kiusallista ja varmasti olisi aiheuttanut kuohuntaa Saksassa. Rommelin kerrottiin kuolleen
lentokonehy\u00f6kk\u00e4yksess\u00e4 saamiinsa vammoihin ja haudattiin kunniamenoin. Rommel itse ei koskaan
k\u00e4ynyt Suomessa.
Rommelin kent\u00e4n juhlalliset avajaiset olivat 18.7.1943. Ohjelmassa oli kahdeksan saksalaisen
jalkapallojoukkueen v\u00e4linen jalkapalloturnaus sek\u00e4 kahden saksalaisen k\u00e4sipallojoukkueen v\u00e4linen
ottelu. Kenraalieversti Eduard Dietl vihki kent\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja jakoi parhaan pelaajan palkinnot.
Kent\u00e4ll\u00e4 j\u00e4rjestettiin muutamia j\u00e4\u00e4pallo- ja jalkapallo-otteluja my\u00f6s saksalaisten ja suomalaisten
v\u00e4lill\u00e4. Kentt\u00e4\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6i silloin koivuaita ja my\u00f6s kenraalieversti Dietl istui joskus seuraamassa pelej\u00e4
koivusta tehdyss\u00e4 juhlakatsomossa. Parhaimmillaan otteluita saattoi katsoa jopa yli 1000 katsojaa.
Seuraava isompi urheilutapahtuma kent\u00e4ll\u00e4 oli 16.9.1943 j\u00e4rjestetty Wehrmacht sportfest, johon
osallistui 18 eri yksik\u00f6iden joukkuetta.
Vuosina 1942, 1943 ja 1944 saksalaisten joukkojen urheilutoiminta sai vauhtia asemasotavaiheen
ansiosta. Dietl oli innokas urheilumies ja halusi sotilaiden pysyv\u00e4n virkist\u00e4ytynein\u00e4 ja hyv\u00e4ss\u00e4
kunnossa urheilun avulla. T\u00e4ll\u00e4 oli tietysti vaikutusta my\u00f6s joukkojen mielialan yll\u00e4pit\u00e4misess\u00e4
varsinkin kun sota it\u00e4rintamalla k\u00e4\u00e4ntyi heid\u00e4n kannaltaan huonoon suuntaan. Rommelin kent\u00e4n
tapahtumien ja talviurheilulajien lis\u00e4ksi ainakin kesin\u00e4 1942 ja 1943 j\u00e4rjestettiin kenraali Ferdinand
Sch\u00f6rnerin toimeksiannosta Pohjois-Lapissa saksalaisten joukko-osastojen v\u00e4linen jalkapallon cup-
muotoinen turnaus loppuotteluineen, k\u00e4sipalloilun Tundra-Pokal -kilpailu ja monia muita
urheilukilpailuja.
Rovaniemen kauppalan vuoden 1946 kunnalliskertomuksen mukaan kentt\u00e4 oli varsin huonosti tehty,
vino ja pehme\u00e4 hiekkakentt\u00e4, ja sen takia p\u00f6lyinen – eli vanhaa vapaapalokuntavitsi\u00e4 lainaten:
\u201cv\u00e4\u00e4rin sammutettu\u201d. Kunnostettu kentt\u00e4 on edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 Kiirunan alueella. Rommelin kentt\u00e4
on ainoa saksalaisajasta muistuttava paikannimi Rovaniemell\u00e4. Rommelin kent\u00e4n nimi eli
vuosikymmeni\u00e4 vain paikallisten asukkaiden ja urheilua harrastavan nuorison suullisena perinteen\u00e4,
koska kaupunki saksalaisajan menneisyytt\u00e4 h\u00e4veten ei hyv\u00e4ksynyt nime\u00e4m\u00e4\u00e4n asemakaavakarttaan
ennen kuin 2000 -luvun alussa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”Yhteisty\u00f6ss\u00e4” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_row _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Yhteisty\u00f6ss\u00e4<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][et_pb_text admin_label=”Text” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]Historiakierroksen asiantuntijana on toiminut Kalevi Mikkonen. Tutustu Mikkosen blogiin\u00a0t\u00e4st\u00e4 linkist\u00e4<\/a>.<\/p>\nSaksalaisajan tunnelmiin el\u00e4ytymist\u00e4 vahvistaa taiteilija\/tuottaja Timo Mets\u00e4joen \u00e4\u00e4nisuunnittelu<\/p>\n
Saksan ilmavoimien parakkileirialue Ounasvaaralla 1941-1944 -videon on mallintanut Studio Sallamar.<\/p>\n
Reittikartan on mallintanut Ounasvaaran hiihtoseura, Matti Kivel\u00e4.[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row column_structure=”1_3,1_3,1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/10\/lapin-maakuntamuseo.jpg” alt=”Lapin Maakuntamuseo -logo” title_text=”Lapin Maakuntamuseo” align=”center” admin_label=”Maakuntamuseo -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/01\/Sallamar-JPG.jpg” alt=”Ounasvaaran hiihtoseura -logo” title_text=”Sallamar JPG” align=”center” admin_label=”OH -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_height=”60px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/01\/oh_logo_web_png-200×200-1.png” alt=”Ounasvaaran hiihtoseura -logo” title_text=”oh_logo” align=”center” admin_label=”OH -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_height=”60px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section]<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Saksalaisaika Ounasvaaralla – Historiakierros jatkosodan maisemiinOunasvaara on tunnettu Rovaniemen liikunta -ja virkistyskohteena, mutta tiesitk\u00f6, ett\u00e4 vuosina 1941-1944 se oli my\u00f6s Saksan armeijan, varsinkin Saksan ilmavoimien, eli Luftwaffen leirialuetta? T\u00e4m\u00e4 k\u00e4velyreitti johdattaa sinut virtuaalisesti tai konkreettisesti saksalaisajan j\u00e4\u00e4nteille Ounasvaaran ja L\u00e4hteentien alueella. Reitin eri pisteill\u00e4 voit kuunnella \u00e4\u00e4nisuunnittelun avulla el\u00e4voitettyj\u00e4 \u00e4\u00e4niraitoja, joilla historiantutkija Kalevi Mikkonen kertoo […]<\/p>\n","protected":false},"author":7367,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_et_pb_use_builder":"on","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":"","footnotes":""},"class_list":["post-1319","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7367"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1319"}],"version-history":[{"count":64,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2869,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319\/revisions\/2869"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1319"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\ud83d\udd17 4. Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83d\udd17 5. Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83d\udd17 6. Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83d\udd17 7. Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83d\udd17 8. Mysteeriparakki ja taisteluhauta
<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83d\udd17 9. Lastenkoti
<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83d\udd17 10. Frontleitstelle 42 :n parakkileirialue
<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83d\udd17 11. Sicherheitsdientsin vankila<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83d\udd17 12. Rommelin kentt\u00e4<\/a><\/strong><\/h3>\n\u00a0<\/h3>\n
[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ disabled_on=”on|on|on” admin_label=”Suunnista maastossa -osio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ disabled=”on” collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”GPS -pisteet” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text admin_label=”pisteet -otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Suunnista Google Mapsin avulla<\/strong><\/h1>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][et_pb_text admin_label=”valikon kohdat-valikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded 1. Ounasvaaran ampumapaviljonki, ampumarata ja Ounasvaaran kisat <\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 2. Kenraalieversti Eduard Dietl<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 3. Ilmatiedustelurykmentin majoitustila ja sen ymp\u00e4rist\u00f6<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 4. Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 5. Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 6. Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 7. Mysteeriparakki ja taisteluhauta
<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 8. Lastenkoti
<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 9. Frontleitstelle 42 :n parakkileirialue
<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 10. Sicherheitsdientsin vankila<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 11. Rommelin kentt\u00e4<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 12. Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu<\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”1. Ounasvaaran ampuma paviljonki, ampumarata ja Ounasvaaran kisat -osio” module_id=”Ounasvaaran-ampuma” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” collapsed=”on” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
1. Ounasvaaran ampumapaviljonki, ampumarata ja Ounasvaaran kisat<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Ampumapaviljonki-1.jpg” alt=”Ampumapaviljonki” title_text=”Ampumapaviljonki, CC-BY Kalevi Mikkonen” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Ounasvaaran-ampumapaviljonki-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”100%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||||false|false” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Ounasvaaran ampumapaviljonki, ampumarata ja Ounasvaaran kisat<\/strong><\/p>\nOunasvaaran vanhalla hiihtostadionilla ja ampumaradalla on Viljami Kaltion suunnittelema
suojeluskunnan ampumapaviljonki, aiemmalta nimelt\u00e4\u00e4n Ampula, joka valmistui vuonna 1927. Sota-
aikana paviljongissa oli sek\u00e4 suomalaisten ett\u00e4 saksalaisten radioasema ja henkil\u00f6st\u00f6n majoitustiloja.
Suojeluskunnan ampumaradalla j\u00e4rjestettiin muun muassa ampumaharjoituksia ja sen ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4
maastoharjoituksia.<\/p>\n
Jatkosodan kuluessa kilpailutoiminta Suomessa elpyi sodasta huolimatta ja joitakin kisoja alettiin
j\u00e4rjest\u00e4\u00e4. Saksalaiset esittiv\u00e4t vuoden 1943 alussa Suomen hiihtoliitolle toivomuksen, ett\u00e4 heid\u00e4n
sotilaansa saisivat osallistua liiton alaisiin kisoihin Suomessa. T\u00e4ll\u00f6in tuli ajankohtaiseksi my\u00f6s
Ounasvaaran kisojen j\u00e4rjest\u00e4minen. Saksalaiset j\u00e4rjestiv\u00e4t omia karsintakilpailuja, joiden perusteella
osallistujat kisoihin valittiin. My\u00f6s yhteisesikunta Roi j\u00e4rjesti suomalaisille omat karsintahiihdot
Ounasvaaran kisoja varten.<\/p>\n
Ounasvaaran vanhan hiihtostadionin ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 j\u00e4rjestettiin talvikisat sek\u00e4 maaliskuussa 1943 ett\u00e4
maaliskuussa 1944. Saksalaiset olivat aktiivisesti mukana niin palkintojen hankkimisessa,
illanvietossa, kuin palkintojenjakotilaisuudessa. Saksalaiset halusivat kisoille n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t puitteet ja
siksi kisan j\u00e4rjestelyihin panostettiin paljon. Kisat radioitiin molemmilla kerroilla. Vuoden 1943
kisoihin osallistui suomalaisten ja saksalaisten lis\u00e4ksi ruotsalaisia urheilijoita. Nimekk\u00e4impi\u00e4
urheilijoita olivat muun muassa maastohiihdon maailmanmestarit Jussi Kurikkala ja Pekka Niemi sek\u00e4
it\u00e4valtalainen Luis Seyrling, joka voitti molempina vuosina pujottelukisan.<\/p>\n
Kisayleis\u00f6\u00e4 oli molempina vuosina tuhansittain paikalla ja kisojen aikana Kauppala oli juhlaliputettu
niin Suomen kuin Saksan ja vuonna 1943 my\u00f6s Ruotsin lipuilla. Paikalla oli luonnollisesti kisojen
suojelija kenraalieversti Eduard Dietl ja muita Saksan Lapin armeijan johtohenkil\u00f6it\u00e4 sek\u00e4 paikalliset
suomalaiset herrat, kuten eversti Oiva Willamo ja mets\u00e4herra Jarl Sundqvist. Ounasvaaran kisoissa
kilpailtiin murtomaahiihdon ohella m\u00e4kihypyss\u00e4, yhdistetyss\u00e4, ampumahiihdossa, pujottelussa,
suurpujottelussa ja sotilaspartio -hiihdossa. Pujottelu ja suurpujottelu kilpailtiin saksalaisten
tekem\u00e4ll\u00e4 upouudella pujottelu radalla.<\/p>\n
Hiihtokilpailujen kisakeskus oli ampumaradalla. Ampumapaikka oli kuitenkin Kemijoen j\u00e4\u00e4ll\u00e4.
M\u00e4kikilpailut hyp\u00e4ttiin vuonna 1943 Ounasvaaran pikkum\u00e4ess\u00e4 ja 1944 P\u00f6yli\u00f6vaaran m\u00e4ess\u00e4.
Palkintojenjaot suoritettiin saksalaisten rakentamassa Toveruudentalossa,Haus der
Kameradschaftissa, joka sijaitsi nykyisen poliisiaseman kohdalla. Sek\u00e4 vuonna 1943 ett\u00e4 1944
j\u00e4rjestettiin my\u00f6s lasten Konttisen kisat Ounasvaaralla.<\/p>\n
Ampumaradalla on my\u00f6s synkemp\u00e4\u00e4 historiaa, sill\u00e4 nykyisen jalkapallokent\u00e4n luoteen puoleisessa
p\u00e4\u00e4dyss\u00e4 suomalaiset teloittivat kiinni j\u00e4\u00e4neit\u00e4 Neuvostoliiton l\u00e4hett\u00e4mi\u00e4 desantteja jatkosodan
aikana. Edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oleva Ounasvaaran hiihtoseuran entis\u00f6im\u00e4 paviljonkirakennus on sodan
j\u00e4lkeen aina 1960 luvun puoliv\u00e4liin asti toiminut Ounasvaaran talvikisojen huoltorakennuksena ja
sittemmin muun muassa nuorisotilana.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”2. Kenraalieversti Eduard Dietl
\n-osio” module_id=”Kenraalieversti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
2. Kenraalieversti Eduard Dietl<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Dietl-Jarl-Sundqvist-ja-maailmanmestarihiihtaja-Jussi-Kurikkala-vuonna-26.3.1944.-147740.jpg” alt=”Dietl, Jarl Sundqvist ja maailmanmestarihiiht\u00e4j\u00e4 Jussi Kurikkala vuonna 26.3.1944. (147740)” title_text=”Dietl, Jarl Sundqvist ja maailmanmestarihiiht\u00e4j\u00e4 Jussi Kurikkala vuonna 26.3.1944. (147740)” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Dietl-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Eduard Dietl<\/strong><\/p>\nKenraalieversti Eduard Dietl oli jatkosodan aikana pisimm\u00e4n ajan saksalaisten armeijan komentajana
Lapissa. Hitler nimitti h\u00e4net uudeksi komentajaksi Nikolaus von Falkenhorstin tilalle tammikuussa
1942. Dietl oli suuri idealisti ja vakaumuksellinen kansallissosialisti. Siit\u00e4 huolimatta h\u00e4nen omien
sanojen mukaan h\u00e4nelle ei tulisi mieleenk\u00e4\u00e4n ryhty\u00e4 t\u00e4t\u00e4 oppia Suomessa saarnaamaan. Toisin kuin
Saksalle Dietl piti demokratiaa sopivampana yhteiskuntamuotona Suomelle. Dietl oli Suomessa
ollessaan kuitenkin varsin pidetty, Suomen yst\u00e4v\u00e4ksi mielletty saksalaisupseeri. H\u00e4n oli perehtynyt
tarkkaan Suomen historiaan ja h\u00e4n oli aikalaisten mukaan vahva persoonallisuus. Dietlill\u00e4 oli
erikoisen hyv\u00e4 kyky hoitaa arkaluonteisia henkil\u00f6suhteita. Rovaniemel\u00e4isille tuli tutuksi h\u00e4nen
luiseva olemuksensa, utelias luonteensa ja eloisat silm\u00e4t.<\/p>\n
H\u00e4net n\u00e4htiin usein k\u00e4velem\u00e4ss\u00e4 kauppalan keskustassa. Rovaniemell\u00e4 oleskelevista
saksalaisupseereista juuri Dietlin kasvot ja olemus j\u00e4i h\u00e4net tavanneiden mieleen parhaiten. Innokas
urheilun yst\u00e4v\u00e4 Dietl oli taitava vuorikiipeilij\u00e4, laskettelija ja murtomaahiiht\u00e4j\u00e4. Dietl oli my\u00f6s
saksalaisten sotilaiden suosiossa. H\u00e4nest\u00e4 on kerrottu lukuisia kaskuja. Er\u00e4\u00e4nkin kerran Dietl oli
rintamavierailuilla pohjoisessa tiukkaakin tiukemman kenraali Ferdinand Sch\u00f6rnerin alueella.
Sch\u00f6rner oli ihmisen\u00e4 Dietlin t\u00e4ydellinen vastakohta. Sch\u00f6rner vaati autolla liikkuessaan aina tien
t\u00e4ysin vapaaksi. Dietlin auto rikkoutui ja h\u00e4n joutui turvautumaan moottoripy\u00f6r\u00e4l\u00e4hetin kyytiin.
L\u00e4hetti ei v\u00e4ist\u00e4nyt tarpeeksi pys\u00e4htyess\u00e4\u00e4n tien reunaan, jolloin Dietl vitsaili h\u00e4nelle: \u201cHyv\u00e4 mies!
ajakaa enemm\u00e4n oikealle, jos Sch\u00f6rner saa minut n\u00e4kyviins\u00e4, pist\u00e4\u00e4 h\u00e4n minut putkaan.\u201d<\/p>\n
Kes\u00e4kuussa 1944. Dietl matkusti Hitlerin luo keskustelemaan Suomen tilanteesta. Sen j\u00e4lkeen h\u00e4n
l\u00e4hti kotiin lomalle, mutta lentokone sy\u00f6ksyi vuorenrinteeseen 23.6.1944 ja h\u00e4n sai surmansa
onnettomuudessa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”3. Ilmatiedustelurykmentin majoitustila ja sen ymp\u00e4rist\u00f6
\n-osio” module_id=”Ilmatiedustelurykmentin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
3. Ilmatiedustelurykmentin majoitustila ja sen ymp\u00e4rist\u00f6<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Ilmatiedustelyrykmentin-majoitustila.jpg” alt=”Ilmatiedustelyrykmentin majoitustila” title_text=”Ilmatiedustelyrykmentin majoitustila” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Ilmatiedustelurykmentin-majoitustila-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Ilmatiedustelurykmentin majoitustila ja sen ymp\u00e4rist\u00f6<\/strong><\/p>\nRovaniemen Ounasvaaran alue oli jatkosodan aikana laajalti saksalaisten k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Siell\u00e4 oli useita
parakkialueita, sairaala-alue, leipomo, el\u00e4inl\u00e4\u00e4kint\u00e4- ja kuljetuskomppanioiden alue,
turvallisuuspalvelun vankila-alue, rintamaesikunnan alue, sotilaskoti sek\u00e4 tietysti Rommelin kentt\u00e4.<\/p>\n
Lastenkodin ja Ranuantien yl\u00e4puolen maastossa Ounasvaaran lounaan puoleisella rinteell\u00e4 oli
Luftwaffella eli Saksan ilmavoimilla isohko, vuosina 1942 ja 1943 rakennettu parakkileirialue.
Osa Luftnachtrichten-Regiment 56 :sta siirtyi Rovaniemelle joulukuussa 1941. Sen huhtikuussa 1943
muodostetun uuden tutkayksik\u00f6n, eli toinen II.\/Flugmelde-Me\u00df-Abteilungin majoitusparakkeja
sijaitsi Ounasvaaran rinteess\u00e4. Rinteen alaosassa oli joulukuussa 1940 Rovaniemelle tulleen
Fliegerf\u00fchrers Nordin eli Lentojohtaja Pohjoisen alueellisen p\u00e4\u00e4majan rakennuksia. Fliegerf\u00fchrers
Nordin p\u00e4\u00e4maja siirrettiin my\u00f6hemmin Norjan Kirkenesiin. Lis\u00e4ksi alueella oli ainakin yksi
suomalaisen aputy\u00f6voiman eli Finnische Hilfskr\u00e4ften parakki.
Olemme nyt varsin ison rakennuksen, eli ilmatiedustelurykmentin majoitusparakin j\u00e4\u00e4nteill\u00e4.
Rakennuksen koko on ollut noin kuusi ja puoli kertaa 28 metri\u00e4. T\u00e4m\u00e4 parakki valmistui syksyll\u00e4
1943. T\u00e4m\u00e4 lienee ollut lauta- tai levyparakki. Parakissa on ollut majoitustilat noin
kahdellekymmenelle henkil\u00f6lle. Parakkeja l\u00e4mmitettiin joskus muuratuilla uuneilla, mutta yleisimmin
kaminoilla. Polttopuun tarve oli erityisesti talviaikana eritt\u00e4in suuri nimenomaan l\u00e4mmityksen, mutta
my\u00f6s h\u00e4k\u00e4p\u00f6ntt\u00f6 -autojen takia. T\u00e4m\u00e4 on mahdollisesti ollut upseerien majoitusparakki. Parakeissa
oli varsin vaatimaton sisustus, yleens\u00e4 vain kerross\u00e4ngyt, yksi p\u00f6yt\u00e4, tuoleja ja joitakin kaappeja.
Viihdytykseksi saksalaisille toimitettiin muun muassa kirjallisuutta, \u00e4\u00e4nilevyj\u00e4 sek\u00e4 tietysti levysoitin
ja radio.
Saksalaisten suosimia laulajia olivat muun muassa kuuluisan Lili Marleen kappaleen levytt\u00e4nyt Lale
Andersen, elokuvissakin loistanut Ilse Werner, joka l\u00e4hetti Suomen kiertueellaan erityisterveiset
Lapissa oleville joukoille, vaikkei t\u00e4\u00e4ll\u00e4 k\u00e4ynytk\u00e4\u00e4n, Chilen satakieli Rosita Serrano sek\u00e4 ruotsalaiset
Zarah Leander ja Sickan Carlsson. T\u00e4m\u00e4n rakennuksen luoteispuolella on jo l\u00e4hes maastoon
hautautunut sirpalesuoja pommituksilta suojautumista varten. T\u00e4t\u00e4 aluetta ei kuitenkaan koskaan
pommitettu.
Ounasvaaran maasto oli sota-aikana hieman erilainen kuin nyky\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 puustoa oli jonkin verran
v\u00e4hemm\u00e4n nykyiseen verrattuna. Parakkien kohdalla ja niiden ymp\u00e4rill\u00e4 ei ollut puita, eik\u00e4
tietenk\u00e4\u00e4n nyt kuntopoluiksi kaventuneiden alkuper\u00e4isten huoltoteiden kohdalla. Monet alueen
poluista ovat saksalaisten ajalta. L\u00e4hes kaikki lounaisrinteell\u00e4 nykyisin olevat puut ovat sodan j\u00e4lkeen
kasvaneet.
T\u00e4m\u00e4n rakennuksen alapuolella rinteess\u00e4 on my\u00f6s muutamien muiden majoitusparakkien j\u00e4\u00e4nteit\u00e4
sek\u00e4 varastorakennuksien, k\u00e4ym\u00e4l\u00f6iden ja kaivon j\u00e4\u00e4nteit\u00e4. Paloturvallisuussyist\u00e4 parakkien v\u00e4lill\u00e4
pyrittiin pit\u00e4m\u00e4\u00e4n ainakin kolmenkymmenen metrin turvav\u00e4li.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][et_pb_video src=”https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=woZkH_t7g2M” play_icon_color=”#E20D18″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_width=”600px” module_alignment=”center” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_video][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”4. Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa
\n-osio” module_id=”Saksalaisten-huolto” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
4. Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0<\/span> N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa<\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_video admin_label=”barakin mallinnus” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_video][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Saksalaisten-huolto-ja-yhteiseloa-suomalaisten-kanssa.jpg” alt=”Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa” title_text=”Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Saksalaisten-huolto-ja-yhteiseloa-suomalaisten-kanssa.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa.<\/strong><\/p>\nT\u00e4ss\u00e4kin paikassa on l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 jonkin verran saksalaisten posliiniastioiden j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, vaikka
melkein kaikki maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4 onkin siivottu pois ajat sitten. Posliinileimoista on voitu lukea,
ett\u00e4 astioita on tuotu Saksan omista tehtaista, muun muassa Rosenthalin astioita on l\u00f6ydetty
runsaasti n\u00e4ilt\u00e4 Luftwaffen eli ilmavoimien alueelta. Paljon posliinia on tuotu my\u00f6s Norjasta
sik\u00e4l\u00e4isen Porsgrunnin tehtailta. Saksalaiset ostivat my\u00f6s Arabian posliinia, jota l\u00f6ytyy j\u00e4\u00e4nteist\u00e4.
Mik\u00e4li t\u00e4ll\u00e4kin alueella joskus tehd\u00e4\u00e4n arkeologisia kaivauksia. Vuosikymmenten aikana kasvaneen
paksun turvekerroksen alta on varmasti l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 runsaasti kaikenlaista sirpaletta ja muuta pikku
esineist\u00f6\u00e4. My\u00f6s l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 piilossa olevista roskakuopista arkeologit varmaankin saisivat
mielenkiintoista materiaalia tutkimuksiinsa.
Saksalaisten elintarviketilanne oli koko jatkosodan ajan hyv\u00e4, ruoka oli varsinkin upseereilla
monipuolista, miehist\u00f6ll\u00e4 toki p\u00e4\u00e4asiassa s\u00e4ilykeruokaa ja siihen kuului my\u00f6s erilaisia vihanneksia,
viiniryp\u00e4leit\u00e4 ja luumuja. N\u00e4in ollen Saksan selustatoimisto Kommandant R\u00fcckw\u00e4rtiges Armeegebiet
525 (Kor\u00fcck 525) antoi m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen, ett\u00e4 kaikissa saksalaisissa varuskunnissa tulee jakaa l\u00e4mmin
ylij\u00e4\u00e4m\u00e4ruoka suomalaisille sotaorvoille ja k\u00f6yhille lapsille suomalaisten huoltoviranomaisten
kanssa. Rovaniemen maalaiskunnassa ja Rovaniemen kauppalassa saksalaiset joukko-osastot
antoivat huoltolautakunnan valitsemille lapsiperheille ruoka-annoksia saksalaisista
ruoanjakelupaikoista. Osittain n\u00e4iden toimenpiteiden takia Rovaniemen seudulla ei sodan aikana
ollut suoranaista n\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4\u00e4, niin kuin monella muulla Suomen paikkakunnalla, vaikka yleist\u00e4
puutetta olikin v\u00e4h\u00e4n kaikesta.
Jo alun perin saksalaisten kanssa oli sovittu, ett\u00e4 he tuovat mukanaan jotakuinkin kaiken
tarvitsemansa, jottei alueen suomalainen siviiliv\u00e4est\u00f6 k\u00e4rsisi ruoka ja tavara pulasta. Saksalaisten
huolto vaati valtavaa logistista j\u00e4rjestely\u00e4, sill\u00e4 kymmenet laivat toivat jatkuvasti aseita, ammuksia,
ruokatarvikkeita ja kaikkea mahdollista heid\u00e4n tarvitsemaansa Suomen satamiin. Satamista tavara
jatkoi matkaansa rautatie- ja kuorma-autokuljetuksina eteenp\u00e4in valtaviin v\u00e4livarastoihin ja
rintamien l\u00e4heisyydess\u00e4 hevosten ja muulien vet\u00e4mill\u00e4 k\u00e4rryill\u00e4 hoidettiin loppumatka. Saksalaiset
toivat mukanaan muuleja muun muassa Kreikasta, mutta ilmastoon tottumattomina ne kuolivat jo
ensimm\u00e4isen talven aikana kylmyyteen. Muualta tuodut muulit p\u00e4rj\u00e4siv\u00e4t paremmin.
Saksan Luftwaffella oli lentotoimintaan liittyvien yksikk\u00f6jen lis\u00e4ksi paljon muutakin miehist\u00f6\u00e4, kuten
ilmatorjuntayksik\u00f6it\u00e4, rakennusyksik\u00f6it\u00e4 ja muun muassa omat kuorma-auto- ja hevosyksik\u00f6t.
T\u00e4ll\u00e4kin alueella oli Luftwaffen kuorma-autohalleja, jotka olivat niin sanottuja kuplahalleja. Sodan
lopussa Lapissa oli saksalaisia yli 200 000 ja lis\u00e4ksi suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 vankeja ja ty\u00f6velvollisia sek\u00e4
pakkoty\u00f6l\u00e4isi\u00e4 eli enemm\u00e4n kuin Lapissa oli silloin asukkaita. Esimerkiksi Luftwaffen t\u00f6iss\u00e4 oli
hollantilaisia ja virolaisia kirvesmiehi\u00e4, ehk\u00e4 jopa rakentamassa n\u00e4it\u00e4kin parakkeja.
Ankaran kiellon mukaan saksalaiset saivat Suomen kaupoista ostaa vain tarkasti rajattuja tuotteita.
K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 asia ei ihan n\u00e4in mennyt, sill\u00e4 mustan p\u00f6rssin kauppa kukoisti ja rahaan, kahviin,
viinaan ja makeisiin vaihtui mit\u00e4 vain saksalaisten tarvitsemaa. Rangaistukset kiinnijoutuneelle
saksalaisille olivat ankarat. Kaikki saksalaisten rikokset hoitivat saksalaiset itse ja suomalaisten
rikokset suomalainen oikeuslaitos. Saksalaisilla ei ollut suomalaisiin mit\u00e4\u00e4n tuomiovaltaa eik\u00e4
suomalaisilla saksalaisiin n\u00e4hden.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”5. Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana
\n-osio” module_id=”Upseerikerho” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
5. Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Upseerikerho.jpg” alt=”Upseerikerho” title_text=”Upseerikerho” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Upseerikerho-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana<\/strong><\/p>\nT\u00e4ll\u00e4 paikalla maavallien suojassa on todenn\u00e4k\u00f6isesti sijainnut alueen upseerikerho, jota saksalaiset
kutsuivat kasinoksi. Kyse ei siis ollut peli luolasta. Miehist\u00f6ll\u00e4 oli oma sotilaskoti ainakin nykyisen
Lukkarinkadun varrella. Upseerikerho oli upseerien vapaa ajanviettopaikka, jossa j\u00e4rjestettiin
lauluiltoja ja joskus my\u00f6s vierailevien esiintyjien, kuten laulajien tai taikureiden esityksi\u00e4. Muita
vapaa-ajan viettomahdollisuuksia niin upseereille kuin miehist\u00f6llekin oli elokuvien katsominen.
Saksalaiset toimittivat leiri alueille elokuvaprojektoreja ja filmikeloja liikkuvilla autoyksik\u00f6ill\u00e4.
Elokuvia saksalaiset k\u00e4viv\u00e4t katsomassa my\u00f6s muun muassa Kino Inarin n\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 ja Haus der
Kameradschaftissa eli Toveruuden talossa. Suosituimpia elokuvia olivat v\u00e4rielokuvat Kultainen
kaupunki, Lumpeenkukka ja M\u00fcnchhausen, jotka saivat valtavia katsojalukuja kaikissa paikoissa,
joissa niit\u00e4 esitettiin. Toveruuden talossa j\u00e4rjestettiin elokuvien lis\u00e4ksi my\u00f6s lukuisia
musiikkikonsertteja, tanssiesityksi\u00e4, oopperaesityksi\u00e4, taikuriesityksi\u00e4, komiikkaa ja teatteria. Yksi
suosituimmista oopperaesityksist\u00e4 oli Figaron h\u00e4\u00e4t, jota esitettiin Toveruuden talolla per\u00e4ti 35 kertaa
t\u00e4ydelle salille. Yhteens\u00e4 esitykset n\u00e4ki 12 000 katsojaa.
Kuuluisimpia esiintyji\u00e4 olivat laulaja Lizzi Waldm\u00fcller, tanssija Daisy Spies ja h\u00e4nen tanssiryhm\u00e4ns\u00e4,
tanssija-laulaja Marika R\u00f6kk, sveitsil\u00e4inen tenori Herbert Ernst Groh ja ruotsalainen oopperalaulaja
Lisa Tunell-Scharner. My\u00f6s suomalaisia artisteja esiintyi Toveruuden talon tapahtumissa, muun
muassa tanssiduo Lucia Nifontova ja Alexander Saxelin sek\u00e4 pianotaiteilija Kerttu Bernhardt.
Suomalaisten j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Asemiesillassa esiintyiv\u00e4t mm. sopraano Anna Mutanen,
harmonikkamestari Onni Laihonen ja koomikko Siiri Angerkoski. Toveruuden talon tapahtumiin
p\u00e4\u00e4siv\u00e4t osallistumaan my\u00f6s suomalaiset. Rovaniemen kulttuuritarjonta oli vuosina 1943 ja 1944
ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n laajaa. Erityisesti koululaisille elokuvat olivat suuri tapaus. He p\u00e4\u00e4siv\u00e4t sis\u00e4\u00e4n
ilmaiseksi, jos tilaa oli.
My\u00f6s alkoholin k\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 oli varsin iso osa pime\u00e4\u00e4n ja pitk\u00e4\u00e4n talveen tottumattomilla ja koti-ik\u00e4v\u00e4\u00e4
potevilla sotilailla. Saksalaisilla oli pohjoisessa eritt\u00e4in hyv\u00e4t varastot niin ruokatarvikkeita kuin
alkoholia varten. Juomina heill\u00e4 oli olut, viinit ja joskus konjakit. Saksalaiset toivat mukanaan my\u00f6s
omat astiansa ja ruokailuv\u00e4lineet.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”6. Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana
\n-osio” module_id=”Suomalaisten” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
6. Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Suomalaisten-aputyontekijoiden-parakki.jpg” alt=”Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki” title_text=”Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Suomalaisten-aputyontekijoiden-parakki-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana<\/strong><\/p>\nT\u00e4ll\u00e4 kohdalla sijaitsi saksalaisten piirustuksien mukaan suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden eli Finnische
Hilfskr\u00e4ftin parakki, joka rakennettiin marras-joulukuussa 1943. Se oli suomalaisten
puutavarayhti\u00f6iden muodostaman Puutalo Oy :n Polar niminen lautaparakki kooltaan noin
kahdeksan kertaa kaksitoista metri\u00e4. Parakki koottiin valmista puu elementeist\u00e4. Sen pystytt\u00e4minen
kesti suomalaisilta kirvesmiehilt\u00e4 pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4, vangeilta huomattavasti kauemmin.
T\u00e4h\u00e4n parakkiin majoitettiin siis saksalaisten palveluksessa olleita suomalaisia ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 ehk\u00e4
noin kymmenest\u00e4 kahteenkymmeneen henkil\u00f6\u00e4. Todenn\u00e4k\u00f6isesti he olivat ulkopaikkakuntalaisia,
koska heille rakennettiin oma parakki. Rovaniemel\u00e4iset olivat tietenkin omissa kodeissaan. T\u00e4m\u00e4n
parakin asukkaat ovat ehk\u00e4 olleet Luftwaffen pesulan ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4, jotka olivat joutuneet evakkoon
sota-alueelta. Pesula sijaitsi nykyisen Yliopistonkadun varrella.
Sodasta huolimatta sek\u00e4 palkansaajien m\u00e4\u00e4r\u00e4 ett\u00e4 kauppalan verotulot kasvoivat r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4isesti.
Monet l\u00e4hestulkoon k\u00f6yhyydess\u00e4 el\u00e4neet rovaniemel\u00e4iset saivat elintasoaan parannettua
aikaisempaan verrattuna. Ty\u00f6markkinoilla saksalaisten l\u00e4sn\u00e4olo vaikutti merkitt\u00e4v\u00e4sti. Ensimm\u00e4ist\u00e4
kertaa suomen historiassa oli ty\u00f6ntekij\u00e4n markkinat. Suurin osa nuoremmasta miespuolisesta
v\u00e4est\u00f6st\u00e4 oli rintamilla, joten ty\u00f6paikkoja liikenne-, kuljetus-, huolinta-, rakennus-, kauppa- ja
palvelualoilla oli runsaasti naisille ja asepalvelus ik\u00e4luokkien ulkopuolisille miehille.
Saksalaiset tarvitsivat miehi\u00e4 mets\u00e4-, linnoitus-, lentokentt\u00e4- ja rakennust\u00f6ihin, pilke- ja
puuhiilitehtaisiin, maanteiden tekoon ja korjauksiin sek\u00e4 rahdinajoon. Naisille t\u00f6it\u00e4 riitti
kanttiineissa, konttoreissa, sairaaloissa, keittoloissa, ompelimoissa ja pesuloissa. Kovan
ty\u00f6voimapulan takia saksalaisten maksamat palkat ammattimiehille olivat joskus kaksin, jopa
kolminkertaisia muuhun maahan verrattuna ja yleisemminkin palkkataso oli ainakin 25% korkeampi
kuin suomalaisten maksamat. Varsinkin Rovaniemen maalaiskunnan puolella monille ty\u00f6ntekij\u00f6ille ja
yrityksille j\u00e4i isoja veror\u00e4stej\u00e4, kun rahaa tuli niin paljon, ettei veroja ehtinyt maksamaan.
My\u00f6s muualta Suomesta tuli ty\u00f6voimaa Lappiin. Kes\u00e4ll\u00e4 1942 saksalaisten palveluksessa oli Lapissa
yli 10 000 ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4, joista osaa pime\u00e4sti tai suomalaisyritysten kautta, mik\u00e4 aiheutti monille
suomalaisille yrityksille ty\u00f6voimapulaa ja viiv\u00e4stytti monia ty\u00f6kohteita. Suomalaisten viranomaisten
tarkoituksena oli puolittaa saksalaisten palveluksessa olevan ty\u00f6voiman m\u00e4\u00e4r\u00e4. Siksi
paikallisviranomaiset yrittiv\u00e4t saada saksalaisia palkkaamaan ty\u00f6ntekij\u00e4ns\u00e4 suomalaisista yrityksist\u00e4
sen sijaan, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 palkkaisivat vapailta markkinoilta.
Ty\u00f6voiman s\u00e4\u00e4nn\u00f6stely-yritykset eiv\u00e4t tietenk\u00e4\u00e4n saksalaisia erityisesti miellytt\u00e4neet ja he
pyrkiv\u00e4tkin jopa viranomaisten m\u00e4\u00e4r\u00e4ysten vastaisesti palkkaamaan suomalaisia t\u00f6ihins\u00e4. T\u00e4t\u00e4
kamppailua ty\u00f6voimasta k\u00e4ytiin koko jatkosodan ajan palkkatasoa kohtuullistamalla. Suomalaiset
vetosivat my\u00f6s Saksan ylimp\u00e4\u00e4n johtoon asian korjaamiseksi ja Saksan sotamarsalkka Wilhelm Keitel
antoikin m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen, ett\u00e4 saksalaisten joukkojen on supistettava suomalaisen ty\u00f6v\u00e4en m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.
Kiinti\u00f6ksi m\u00e4\u00e4riteltiin 4000 henkil\u00f6\u00e4, joista Luftwaffen osuus oli 3000 ja Saksan maavoimien eli
Heerin 1000.
Kev\u00e4\u00e4seen 1943 menness\u00e4 kuitenkin saksalaisten palveluksessa olevan suomalaisen ty\u00f6voiman
osuus v\u00e4heni suurin piirtein kiinti\u00f6n mukaiseksi. T\u00e4m\u00e4 johtui paitsi ty\u00f6velvollisuus kutsunnoista,
my\u00f6s lis\u00e4\u00e4ntyneist\u00e4 ty\u00f6voiman ratsioista. Suomalaisen ty\u00f6voiman saannin supistuminen aiheutti
sen, ett\u00e4 saksalaiset joutuivat paikkaamaan ty\u00f6voiman puutetta. Apuja saatiin organisaatio Todtin
ty\u00f6voimasta, muista maista tuoduista ty\u00f6velvollisista, palkatuista henkil\u00f6ist\u00e4 sek\u00e4 tietysti<\/p>\n
vankity\u00f6voimasta. Saksalaisten vankity\u00f6voiman m\u00e4\u00e4r\u00e4 nousi Lapissa noin 30 000 henkil\u00f6\u00f6n.
Ty\u00f6palvelun joukoissa oli lukuisien saksan miehitt\u00e4minen alueiden kansalaisia enemm\u00e4n tai
v\u00e4hemm\u00e4n pakkoty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”7. Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu
\n-osio” module_id=”Junaradan” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
7. Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Betonikorsu.jpg” alt=”Betonikorsu” title_text=”Betonikorsu” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Junaradan-itapuolen-taisteluasemat-ja-betonikorsu-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu<\/strong><\/p>\nOunasvaaran junaradan viereisell\u00e4 sivustalla on my\u00f6s lukuisia kaivantoja, joista voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4 siell\u00e4
olleen paitsi taisteluhauta ja taistelupes\u00e4kkeit\u00e4, my\u00f6s vartiotoimintaan liittyvi\u00e4 kaivantoja. Ainakin
osa n\u00e4ist\u00e4 lienee Lapin sodan aikaisia. Vaaran laidassa radan vieress\u00e4 on pitk\u00e4 taisteluhautakaivanto,
taistelupes\u00e4kkeit\u00e4 ja ampumapoteroita. Taisteluja t\u00e4ll\u00e4 alueella ei kuitenkaan k\u00e4yty.
Ounasvaaran alueella on my\u00f6s pohjoislaidalla taistelupes\u00e4kkeit\u00e4 ja siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vaaran
korkeammillakin osilla. Vaaranlaidoilla on ollut ilmeisesti pitk\u00e4hk\u00f6 taistelukaivantojen linja, joka on
ulottunut aina nykyisen golf -radan tienoilta Tottorakan ja V\u00e4lirakan ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja sielt\u00e4 kohti
nykyist\u00e4 urheiluopiston aluetta. Ehk\u00e4 osittain Lapin sodan aikaisia ampuma poteroita ja
taistelupes\u00e4kkeiden j\u00e4lki\u00e4 on maastossa viel\u00e4 n\u00e4kyviss\u00e4, mutta osa lienee jo kasvanut umpeen.
Saksalaiset hy\u00f6dynsiv\u00e4t my\u00f6s vaaran luontaisia onkaloita ja kivimuodostelmia pes\u00e4kkeiksi.
Niin sanottu betonikorsu on sis\u00e4lt\u00e4 noin 3 x 4 metrin kokoinen ja 2 :n metrin korkuinen. Oviaukko on
betonista ja sein\u00e4t on muurattu luonnonkivist\u00e4. Korsun katto on osittain sortunut, mutta muuten
rakennus on melko ehj\u00e4. Rakennuksen alueella ja hieman kauempana on muun muassa heteka tai
sen osia ja puinen ovi, joka voi olla my\u00f6hemm\u00e4lt\u00e4kin ajalta. T\u00e4t\u00e4 korsua ovat todenn\u00e4k\u00f6isesti
k\u00e4ytt\u00e4neet saksalaiset vartiomiehet lepopaikkana ja talvisin l\u00e4mmittelypaikkana. Korsu l\u00e4mpesi
kamiinan avulla.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”8. Mysteeriparakki ja taisteluhauta
\n-osio” module_id=”Mysteeriparakki” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
8. Mysteeriparakki ja taisteluhauta<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Kaivanto-mysteeriparakin-ylapuolella.jpg” alt=”Kaivanto mysteeriparakin yl\u00e4puolella” title_text=”Kaivanto mysteeriparakin yl\u00e4puolella” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Mysteeriparakki-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Mysteeriparakki ja taisteluhauta<\/strong><\/p>\nYksi parakki, josta ei ole tarkkaa tietoa olemassa, mutta jossa on n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 betoninen alusta sijaitsee
l\u00e4hell\u00e4 tornitaloja. Saksalaisten piirustuksissa t\u00e4h\u00e4n kohtaan oli merkitty autokorjaamo tai kuorma-
autohalli. Rakennus on voinut olla my\u00f6s keitti\u00f6rakennus. Betonin sis\u00e4lt\u00e4 ty\u00f6ntyy ulos putki, josta
sadevesi valuu pois. Rakennuksen maan pinnalla oleva betonivalu on kooltaan noin viisi kertaa viisi
metri\u00e4. Saksalaisten piirustusten mukaan rakennus on ollut kooltaan noin kymmenen kertaa
kuusitoista metri\u00e4.
T\u00e4m\u00e4n rakennuksen vierest\u00e4 l\u00e4htee yl\u00e4rinteeseen p\u00e4in pitk\u00e4hk\u00f6, kaiketi Lapin sodan aikainen
taisteluhauta, tai sirpalesuoja, jonka p\u00e4\u00e4linja on alun perin ollut noin kaksi kertaa 110 metri\u00e4. Linjan
p\u00e4\u00e4ss\u00e4 on ollut korsun paikka. Linjasta erkaneva varsin kapea ja matala, pitk\u00e4hk\u00f6 kaakonsuuntainen
kaivanto, lienee ehk\u00e4 alkua lukuunottamatta joskus sodan j\u00e4lkeen tehty oja. Korsusta on kaivettu
joitakin j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, muun muassa s\u00e4ilykepurkki ja rikkoutunut viinipullo esiin. Siell\u00e4 on my\u00f6s
tuoreempaa roskaa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”9. Lastenkoti
\n-osio” module_id=”Lastenkoti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
9. Lastenkoti\u00a0<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/02\/Lastenkoti-scaled.jpg” alt=”Lastenkoti” title_text=”Lastenkoti” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Lastenkoti-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Lastenkoti<\/strong><\/p>\nEntinen lastenkoti oli saksalaisten k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 jatkosodan aikana maavoimien eli Heerin sairaalana.
Rakennus on edelleen olemassa. Lapin sodan aikana sairaala ja sen alue oli miinoitettu, mutta
miinoja ei r\u00e4j\u00e4ytetty. Kauppalan tuhon j\u00e4lkeen sinne sijoitettiin kauppalan virastot. Kauppalan
johtaja sek\u00e4 virkamiehet my\u00f6s asuivat rakennuksessa. My\u00f6hemmin se on toiminut muun muassa
lastensairaalana ja steinerkouluna.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”10. Frontleitstelle 42 :n parakkileirialue
\n-osio” module_id=”Frontleitstelle” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
10. Frontleitstelle 42 :n parakkileirialue<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Frontleitstelle-42n-parakkileirialue.jpg” alt=”Frontleitstelle 42n parakkileirialue” title_text=”Frontleitstelle 42n parakkileirialue” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Frontleitsstelle-42n-parakkileiri-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Frontleitsstelle 42 :n parakkileiri<\/strong><\/p>\nT\u00e4ll\u00e4 rautatien ja L\u00e4hteentien v\u00e4lisell\u00e4 alueella sijaitsi rintamaesikunnan eli Frontleitsstelle 42 :n
lager Ounasvaaran leirialue, joka otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 15.3.1943. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 oli kivikoululta siirtyneen
entisen Frontsammelstellen lukuisia majoitus ja varasto parakkeja, ilmeisesti iso toimistorakennus
autotalli, perunakellari, sauna ja pukeutumistila ja useita k\u00e4ym\u00e4l\u00e4rakennuksia – kaikkiaan noin
kolmisenkymment\u00e4 rakennusta.
Alueella oli noin 10 x 60 metrin kokoinen keskusaukio, jonka ymp\u00e4rill\u00e4 oli nelj\u00e4 isohkoa rakennusta.
Alueelle oli j\u00e4rjestetty Rovaniemen rautatieasemalta sukkulalinja kuljetuksia varten. Kuorma-autot
kulkivat alueelle Ranuantien kautta ja jalankulkijat Ounaskosken rautatiesillan kautta ja sillan
vierest\u00e4 merkitty\u00e4 polkua pitkin. Osa t\u00e4t\u00e4 polkua on n\u00e4kyviss\u00e4 viel\u00e4kin. Leiri oli tarkoitettu lomalle
menevien ja lomalta tulevien sek\u00e4 komennusmiesten ilmoittautumispaikaksi ja tarvittaessa my\u00f6s
majoitukseen. T\u00e4nne majoitettiin my\u00f6s Rovaniemen l\u00e4pi menevi\u00e4 yksik\u00f6it\u00e4 tilap\u00e4ismajoitukseen.
Yksi n\u00e4ist\u00e4 rakennuksista oli rakennussuunnitelman mukaan isohko saunarakennus, jonka j\u00e4\u00e4nteill\u00e4
nyt olemme. T\u00e4h\u00e4n on tehty tukeva betonilattia, jota rakennuksissa ei yleens\u00e4 ollut. Ennen Suomeen
tuloaan saksalaiset eiv\u00e4t tienneet saunomisesta mit\u00e4\u00e4n, mutta pian Suomeen tulon j\u00e4lkeen he
ihastuivat eritt\u00e4in suuresti saunomiseen. Saksalaiset rakensivat kaikille leirialueilleen melkein ensi
t\u00f6ikseen saunan, joka olikin tietenkin tarpeellinen sek\u00e4 puhdistautumista ett\u00e4 virkist\u00e4ytymist\u00e4
varten. Kauppalan keskustassa saksalaiset saunoivat omilla saunavuoroillaan my\u00f6s silloisissa yleisiss\u00e4
saunoissa marssien ryhdikk\u00e4\u00e4sti joukko osastona paikalle.
Nykyisen leirint\u00e4alueen kohdalla oli my\u00f6s sy\u00f6p\u00e4l\u00e4isten puhdistuslaitos. Sen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli puhdistaa
muun muassa t\u00e4ist\u00e4 rintamalta tulleet sotilaat ja heid\u00e4n varusteensa lomalle l\u00e4ht\u00f6\u00e4 varten.
Laitoksen kapasiteetti on ollut noin 500 henkil\u00f6\u00e4 per p\u00e4iv\u00e4. Sy\u00f6p\u00e4l\u00e4isten puhdistuslaitoksia oli useita
rintamien takana ja l\u00e4pikulkuleireill\u00e4 puhdistaminen tapahtui p\u00e4\u00e4osin h\u00f6yryn ja saunan avulla.
Puhdistautumiseen j\u00e4lkeen lomalaiset saattoivat menn\u00e4 l\u00e4pikulkuleireihin, kuten Frontleitstellen
kokoamiskeskukseen, y\u00f6py\u00e4 siell\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n tai pari ja jatkaa matkaansa eteenp\u00e4in kohti Saksaa.
Koska Saksalla oli paljon joukkoja Pohjois-Suomessa lomalaisia kulki sota-aikana kymmeni\u00e4tuhansia
n\u00e4iden puhdistuslaitosten ja l\u00e4pikulkuleirien kautta. Saksalaiset r\u00e4j\u00e4yttiv\u00e4t t\u00e4m\u00e4nkin alueen
rakennukset, joten alueen rakennuksista s\u00e4ilyi vain yksi asuinparakki ja yksi k\u00e4ym\u00e4l\u00e4rakennus, jotka
on sittemmin purettu. Joitakin rakennusten j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, kaivantoja ja r\u00e4j\u00e4ytyskuoppia on viel\u00e4 alueella
n\u00e4kyviss\u00e4, vaikkakin alue on melko t\u00e4ysin metsittynyt ja j\u00e4\u00e4nteet ovat turvekerroksen alla piilossa.
Sodan j\u00e4lkeen t\u00e4\u00e4ll\u00e4 sattui my\u00f6s ik\u00e4v\u00e4 tapaus, kun lasten leikkiess\u00e4 l\u00f6yt\u00e4mill\u00e4\u00e4n r\u00e4j\u00e4hteill\u00e4 ilmeisesti
miina r\u00e4j\u00e4hti ja yksi lapsi kuoli ja useita loukkaantui.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”11. Sicherheitsdientsin vankila
\n-osio” module_id=”Sicherheitsdientsin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
11. Sicherheitsdientsin vankila<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/SDn-vankila-1.jpg” alt=”Vankila” title_text=”SDn vankila 1″ align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Vankila-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Sicherheitsdientsin vankila<\/strong><\/p>\nOlemme nyt Geologisen tutkimuslaitoksen kohdalla, jossa oli saksalaisten rakennusten portaita ja
kaivantoja ennen tutkimuslaitoksen talon rakentamista. Alue oli lasten suosittu leikkipaikka, josta
l\u00f6ytyi runsaasti sodan aikaista tavaraa. Tutkimuslaitoksen talon kohdalla oli saksalaisilla heid\u00e4n
omille vangeilleen tarkoitettu muuratuilla selleill\u00e4 varustettu Sicherheitsdientsin eli
turvallisuusviraston vankila. Alue oli piikkilanka-aidalla ymp\u00e4r\u00f6ity. Tutkimuslaitoksen talon vieress\u00e4
on s\u00e4ilynyt isohko pengeralue, jossa oli rakennuksia, joissa oli luonnonkivireunukset. N\u00e4m\u00e4 voivat
olla ehk\u00e4 vankisellej\u00e4 tai vartijoiden ja muun henkil\u00f6kunnan huoneita.
Rinteeseen on kaivettu kaiketi Lapin sodan aikainen taisteluhauta, joka on noin 50 m pitk\u00e4, keskell\u00e4
ja pohjoisp\u00e4\u00e4ss\u00e4 on ilmeisesti ollut korsun paikka. Sicherheitsdients eli SD oli Saksan SS :n johtajan
Heinrich Himmlerin pahamaineinen tiedustelu- ja turvallisuusvirasto, jonka yhteydess\u00e4 toimivat
my\u00f6s Geheime Staatspolizei eli Gestapo, Kriminalpolizei eli Kripo sek\u00e4 Einsatzgruppet, jotka
murhasivat mm. juutalaisia miehitetyiss\u00e4 It\u00e4-Euroopan maissa.
T\u00e4ss\u00e4 SD :n vankilassa oli vangittuna saksalaisia sotilaita, jotka olivat syyllistyneet rikoksiin Suomessa.
Sinne on my\u00f6s tiett\u00e4v\u00e4sti toimitettu my\u00f6s vangiksi saatuja ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 komissaareja kuulusteltavaksi
ja todenn\u00e4k\u00f6isesti heid\u00e4t on siell\u00e4 my\u00f6s teloitettu. Vankilassa ei luultavasti ollut kovin paljoa
henkil\u00f6kuntaa ja muutenkin SD:n ja Gestapon toiminta Rovaniemell\u00e4 oli varsin v\u00e4h\u00e4ist\u00e4, eik\u00e4 liittynyt
mitenk\u00e4\u00e4n suomalaisiin siviileihin tai sotilaisiin. Enemm\u00e4n heill\u00e4 oli teht\u00e4vi\u00e4 pohjoisessa Norjan rajan
molemmin puolin.
Vankilan toiminnasta ei ole s\u00e4ilynyt asiakirjoja eik\u00e4 suomalaisilla virkamiehill\u00e4k\u00e4\u00e4n ollut sinne asiaa,
joten tiedot sen toiminnasta ovat v\u00e4h\u00e4iset. Pullinpuolella nykyisen Valdemarin tontilla sijaitsi
salaisen kentt\u00e4poliisin eli Geheime Feldpolizei 735 :n majoitusalue. Salainen kentt\u00e4poliisi oli nimens\u00e4
mukaisesti Saksan armeijan eli Wehrmachtin salainen sotilaspoliisi, jonka teht\u00e4vi\u00e4 oli muun muassa
vastavakoilu, maanpetoksellisen toiminnan est\u00e4minen, vastapropaganda, sotilaskohteiden vartiointi
ja avustaminen saksalaisten sotaoikeuksien rikostutkinnoissa. Salaisen kentt\u00e4poliisin tiedet\u00e4\u00e4n my\u00f6s
suorittaneen joitakin pakoon yritt\u00e4neiden sotavankien teloituksia ja mahdollisesti he my\u00f6s teloittivat
SD :n vankilassa olleita komissaareja. Suomalaisiin heill\u00e4 ei ollut mit\u00e4\u00e4n toimivaltaa, eiv\u00e4tk\u00e4 he
tietojen mukaan ole koskaan ylitt\u00e4neetk\u00e4\u00e4n valtuuksiaan.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”12. Rommelin kentt\u00e4
\n-osio” module_id=”Rommelin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
12. Rommelin kentt\u00e4<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Rommelin-kentta.jpg” alt=”Rommelin kentt\u00e4” title_text=”Rommelin kentt\u00e4” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Rommelin-kentta-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Rommelin kentt\u00e4 eli Sportsbahn Feldmarschall Rommel<\/strong><\/p>\nRanuantien it\u00e4puolella on Rommelin kent\u00e4ksi kutsuttu urheilukentt\u00e4. Kent\u00e4n rakensivat saksalaisen
Heerin leipomokomppanian B\u00e4ckerei-Kompanie 602:n ja viereisen Heerin kuljetuskomppanian
miehet vuonna 1943 virkistysalueekseen, antaen kent\u00e4lle mahtipontisen nimen Sportsbahn
Feldmarschall Rommel eli Sotamarsalkka Rommelin urheilukentt\u00e4. Nimi oli kirjoitettu kent\u00e4n portin
yl\u00e4laudoitukseen.
Sotamarsalkka Erwin Rommel oli sodan aikana kuuluisin saksalainen sotap\u00e4\u00e4llikk\u00f6 ja sotasankari
lempinimell\u00e4 \u201cEr\u00e4maan kettu\u201d. Rommel osallistui jossakin m\u00e4\u00e4rin Hitlerin salamurhayritykseen
vuonna 1944 ja koska h\u00e4n oli kansallissankari, Hitler antoi hirtt\u00e4misen ja maineenmustaamisen sijaan
h\u00e4nelle mahdollisuuden tehd\u00e4 itsemurha ja s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 siten perheens\u00e4 ja perheen omaisuuden. Asiassa
painoi my\u00f6s se, ett\u00e4 Rommelin nimi liitettyn\u00e4 Hitlerin salamurhahankkeeseen olisi ollut Hitlerille
kiusallista ja varmasti olisi aiheuttanut kuohuntaa Saksassa. Rommelin kerrottiin kuolleen
lentokonehy\u00f6kk\u00e4yksess\u00e4 saamiinsa vammoihin ja haudattiin kunniamenoin. Rommel itse ei koskaan
k\u00e4ynyt Suomessa.
Rommelin kent\u00e4n juhlalliset avajaiset olivat 18.7.1943. Ohjelmassa oli kahdeksan saksalaisen
jalkapallojoukkueen v\u00e4linen jalkapalloturnaus sek\u00e4 kahden saksalaisen k\u00e4sipallojoukkueen v\u00e4linen
ottelu. Kenraalieversti Eduard Dietl vihki kent\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja jakoi parhaan pelaajan palkinnot.
Kent\u00e4ll\u00e4 j\u00e4rjestettiin muutamia j\u00e4\u00e4pallo- ja jalkapallo-otteluja my\u00f6s saksalaisten ja suomalaisten
v\u00e4lill\u00e4. Kentt\u00e4\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6i silloin koivuaita ja my\u00f6s kenraalieversti Dietl istui joskus seuraamassa pelej\u00e4
koivusta tehdyss\u00e4 juhlakatsomossa. Parhaimmillaan otteluita saattoi katsoa jopa yli 1000 katsojaa.
Seuraava isompi urheilutapahtuma kent\u00e4ll\u00e4 oli 16.9.1943 j\u00e4rjestetty Wehrmacht sportfest, johon
osallistui 18 eri yksik\u00f6iden joukkuetta.
Vuosina 1942, 1943 ja 1944 saksalaisten joukkojen urheilutoiminta sai vauhtia asemasotavaiheen
ansiosta. Dietl oli innokas urheilumies ja halusi sotilaiden pysyv\u00e4n virkist\u00e4ytynein\u00e4 ja hyv\u00e4ss\u00e4
kunnossa urheilun avulla. T\u00e4ll\u00e4 oli tietysti vaikutusta my\u00f6s joukkojen mielialan yll\u00e4pit\u00e4misess\u00e4
varsinkin kun sota it\u00e4rintamalla k\u00e4\u00e4ntyi heid\u00e4n kannaltaan huonoon suuntaan. Rommelin kent\u00e4n
tapahtumien ja talviurheilulajien lis\u00e4ksi ainakin kesin\u00e4 1942 ja 1943 j\u00e4rjestettiin kenraali Ferdinand
Sch\u00f6rnerin toimeksiannosta Pohjois-Lapissa saksalaisten joukko-osastojen v\u00e4linen jalkapallon cup-
muotoinen turnaus loppuotteluineen, k\u00e4sipalloilun Tundra-Pokal -kilpailu ja monia muita
urheilukilpailuja.
Rovaniemen kauppalan vuoden 1946 kunnalliskertomuksen mukaan kentt\u00e4 oli varsin huonosti tehty,
vino ja pehme\u00e4 hiekkakentt\u00e4, ja sen takia p\u00f6lyinen – eli vanhaa vapaapalokuntavitsi\u00e4 lainaten:
\u201cv\u00e4\u00e4rin sammutettu\u201d. Kunnostettu kentt\u00e4 on edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 Kiirunan alueella. Rommelin kentt\u00e4
on ainoa saksalaisajasta muistuttava paikannimi Rovaniemell\u00e4. Rommelin kent\u00e4n nimi eli
vuosikymmeni\u00e4 vain paikallisten asukkaiden ja urheilua harrastavan nuorison suullisena perinteen\u00e4,
koska kaupunki saksalaisajan menneisyytt\u00e4 h\u00e4veten ei hyv\u00e4ksynyt nime\u00e4m\u00e4\u00e4n asemakaavakarttaan
ennen kuin 2000 -luvun alussa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”Yhteisty\u00f6ss\u00e4” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_row _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Yhteisty\u00f6ss\u00e4<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][et_pb_text admin_label=”Text” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]Historiakierroksen asiantuntijana on toiminut Kalevi Mikkonen. Tutustu Mikkosen blogiin\u00a0t\u00e4st\u00e4 linkist\u00e4<\/a>.<\/p>\nSaksalaisajan tunnelmiin el\u00e4ytymist\u00e4 vahvistaa taiteilija\/tuottaja Timo Mets\u00e4joen \u00e4\u00e4nisuunnittelu<\/p>\n
Saksan ilmavoimien parakkileirialue Ounasvaaralla 1941-1944 -videon on mallintanut Studio Sallamar.<\/p>\n
Reittikartan on mallintanut Ounasvaaran hiihtoseura, Matti Kivel\u00e4.[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row column_structure=”1_3,1_3,1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/10\/lapin-maakuntamuseo.jpg” alt=”Lapin Maakuntamuseo -logo” title_text=”Lapin Maakuntamuseo” align=”center” admin_label=”Maakuntamuseo -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/01\/Sallamar-JPG.jpg” alt=”Ounasvaaran hiihtoseura -logo” title_text=”Sallamar JPG” align=”center” admin_label=”OH -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_height=”60px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/01\/oh_logo_web_png-200×200-1.png” alt=”Ounasvaaran hiihtoseura -logo” title_text=”oh_logo” align=”center” admin_label=”OH -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_height=”60px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section]<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Saksalaisaika Ounasvaaralla – Historiakierros jatkosodan maisemiinOunasvaara on tunnettu Rovaniemen liikunta -ja virkistyskohteena, mutta tiesitk\u00f6, ett\u00e4 vuosina 1941-1944 se oli my\u00f6s Saksan armeijan, varsinkin Saksan ilmavoimien, eli Luftwaffen leirialuetta? T\u00e4m\u00e4 k\u00e4velyreitti johdattaa sinut virtuaalisesti tai konkreettisesti saksalaisajan j\u00e4\u00e4nteille Ounasvaaran ja L\u00e4hteentien alueella. Reitin eri pisteill\u00e4 voit kuunnella \u00e4\u00e4nisuunnittelun avulla el\u00e4voitettyj\u00e4 \u00e4\u00e4niraitoja, joilla historiantutkija Kalevi Mikkonen kertoo […]<\/p>\n","protected":false},"author":7367,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_et_pb_use_builder":"on","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":"","footnotes":""},"class_list":["post-1319","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7367"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1319"}],"version-history":[{"count":64,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2869,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319\/revisions\/2869"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1319"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\ud83d\udd17 6. Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83d\udd17 7. Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83d\udd17 8. Mysteeriparakki ja taisteluhauta
<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83d\udd17 9. Lastenkoti
<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83d\udd17 10. Frontleitstelle 42 :n parakkileirialue
<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83d\udd17 11. Sicherheitsdientsin vankila<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83d\udd17 12. Rommelin kentt\u00e4<\/a><\/strong><\/h3>\n\u00a0<\/h3>\n
[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ disabled_on=”on|on|on” admin_label=”Suunnista maastossa -osio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ disabled=”on” collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”GPS -pisteet” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text admin_label=”pisteet -otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Suunnista Google Mapsin avulla<\/strong><\/h1>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][et_pb_text admin_label=”valikon kohdat-valikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded 1. Ounasvaaran ampumapaviljonki, ampumarata ja Ounasvaaran kisat <\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 2. Kenraalieversti Eduard Dietl<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 3. Ilmatiedustelurykmentin majoitustila ja sen ymp\u00e4rist\u00f6<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 4. Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 5. Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 6. Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 7. Mysteeriparakki ja taisteluhauta
<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 8. Lastenkoti
<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 9. Frontleitstelle 42 :n parakkileirialue
<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 10. Sicherheitsdientsin vankila<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 11. Rommelin kentt\u00e4<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 12. Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu<\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”1. Ounasvaaran ampuma paviljonki, ampumarata ja Ounasvaaran kisat -osio” module_id=”Ounasvaaran-ampuma” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” collapsed=”on” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
1. Ounasvaaran ampumapaviljonki, ampumarata ja Ounasvaaran kisat<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Ampumapaviljonki-1.jpg” alt=”Ampumapaviljonki” title_text=”Ampumapaviljonki, CC-BY Kalevi Mikkonen” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Ounasvaaran-ampumapaviljonki-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”100%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||||false|false” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Ounasvaaran ampumapaviljonki, ampumarata ja Ounasvaaran kisat<\/strong><\/p>\nOunasvaaran vanhalla hiihtostadionilla ja ampumaradalla on Viljami Kaltion suunnittelema
suojeluskunnan ampumapaviljonki, aiemmalta nimelt\u00e4\u00e4n Ampula, joka valmistui vuonna 1927. Sota-
aikana paviljongissa oli sek\u00e4 suomalaisten ett\u00e4 saksalaisten radioasema ja henkil\u00f6st\u00f6n majoitustiloja.
Suojeluskunnan ampumaradalla j\u00e4rjestettiin muun muassa ampumaharjoituksia ja sen ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4
maastoharjoituksia.<\/p>\n
Jatkosodan kuluessa kilpailutoiminta Suomessa elpyi sodasta huolimatta ja joitakin kisoja alettiin
j\u00e4rjest\u00e4\u00e4. Saksalaiset esittiv\u00e4t vuoden 1943 alussa Suomen hiihtoliitolle toivomuksen, ett\u00e4 heid\u00e4n
sotilaansa saisivat osallistua liiton alaisiin kisoihin Suomessa. T\u00e4ll\u00f6in tuli ajankohtaiseksi my\u00f6s
Ounasvaaran kisojen j\u00e4rjest\u00e4minen. Saksalaiset j\u00e4rjestiv\u00e4t omia karsintakilpailuja, joiden perusteella
osallistujat kisoihin valittiin. My\u00f6s yhteisesikunta Roi j\u00e4rjesti suomalaisille omat karsintahiihdot
Ounasvaaran kisoja varten.<\/p>\n
Ounasvaaran vanhan hiihtostadionin ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 j\u00e4rjestettiin talvikisat sek\u00e4 maaliskuussa 1943 ett\u00e4
maaliskuussa 1944. Saksalaiset olivat aktiivisesti mukana niin palkintojen hankkimisessa,
illanvietossa, kuin palkintojenjakotilaisuudessa. Saksalaiset halusivat kisoille n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t puitteet ja
siksi kisan j\u00e4rjestelyihin panostettiin paljon. Kisat radioitiin molemmilla kerroilla. Vuoden 1943
kisoihin osallistui suomalaisten ja saksalaisten lis\u00e4ksi ruotsalaisia urheilijoita. Nimekk\u00e4impi\u00e4
urheilijoita olivat muun muassa maastohiihdon maailmanmestarit Jussi Kurikkala ja Pekka Niemi sek\u00e4
it\u00e4valtalainen Luis Seyrling, joka voitti molempina vuosina pujottelukisan.<\/p>\n
Kisayleis\u00f6\u00e4 oli molempina vuosina tuhansittain paikalla ja kisojen aikana Kauppala oli juhlaliputettu
niin Suomen kuin Saksan ja vuonna 1943 my\u00f6s Ruotsin lipuilla. Paikalla oli luonnollisesti kisojen
suojelija kenraalieversti Eduard Dietl ja muita Saksan Lapin armeijan johtohenkil\u00f6it\u00e4 sek\u00e4 paikalliset
suomalaiset herrat, kuten eversti Oiva Willamo ja mets\u00e4herra Jarl Sundqvist. Ounasvaaran kisoissa
kilpailtiin murtomaahiihdon ohella m\u00e4kihypyss\u00e4, yhdistetyss\u00e4, ampumahiihdossa, pujottelussa,
suurpujottelussa ja sotilaspartio -hiihdossa. Pujottelu ja suurpujottelu kilpailtiin saksalaisten
tekem\u00e4ll\u00e4 upouudella pujottelu radalla.<\/p>\n
Hiihtokilpailujen kisakeskus oli ampumaradalla. Ampumapaikka oli kuitenkin Kemijoen j\u00e4\u00e4ll\u00e4.
M\u00e4kikilpailut hyp\u00e4ttiin vuonna 1943 Ounasvaaran pikkum\u00e4ess\u00e4 ja 1944 P\u00f6yli\u00f6vaaran m\u00e4ess\u00e4.
Palkintojenjaot suoritettiin saksalaisten rakentamassa Toveruudentalossa,Haus der
Kameradschaftissa, joka sijaitsi nykyisen poliisiaseman kohdalla. Sek\u00e4 vuonna 1943 ett\u00e4 1944
j\u00e4rjestettiin my\u00f6s lasten Konttisen kisat Ounasvaaralla.<\/p>\n
Ampumaradalla on my\u00f6s synkemp\u00e4\u00e4 historiaa, sill\u00e4 nykyisen jalkapallokent\u00e4n luoteen puoleisessa
p\u00e4\u00e4dyss\u00e4 suomalaiset teloittivat kiinni j\u00e4\u00e4neit\u00e4 Neuvostoliiton l\u00e4hett\u00e4mi\u00e4 desantteja jatkosodan
aikana. Edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oleva Ounasvaaran hiihtoseuran entis\u00f6im\u00e4 paviljonkirakennus on sodan
j\u00e4lkeen aina 1960 luvun puoliv\u00e4liin asti toiminut Ounasvaaran talvikisojen huoltorakennuksena ja
sittemmin muun muassa nuorisotilana.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”2. Kenraalieversti Eduard Dietl
\n-osio” module_id=”Kenraalieversti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
2. Kenraalieversti Eduard Dietl<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Dietl-Jarl-Sundqvist-ja-maailmanmestarihiihtaja-Jussi-Kurikkala-vuonna-26.3.1944.-147740.jpg” alt=”Dietl, Jarl Sundqvist ja maailmanmestarihiiht\u00e4j\u00e4 Jussi Kurikkala vuonna 26.3.1944. (147740)” title_text=”Dietl, Jarl Sundqvist ja maailmanmestarihiiht\u00e4j\u00e4 Jussi Kurikkala vuonna 26.3.1944. (147740)” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Dietl-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Eduard Dietl<\/strong><\/p>\nKenraalieversti Eduard Dietl oli jatkosodan aikana pisimm\u00e4n ajan saksalaisten armeijan komentajana
Lapissa. Hitler nimitti h\u00e4net uudeksi komentajaksi Nikolaus von Falkenhorstin tilalle tammikuussa
1942. Dietl oli suuri idealisti ja vakaumuksellinen kansallissosialisti. Siit\u00e4 huolimatta h\u00e4nen omien
sanojen mukaan h\u00e4nelle ei tulisi mieleenk\u00e4\u00e4n ryhty\u00e4 t\u00e4t\u00e4 oppia Suomessa saarnaamaan. Toisin kuin
Saksalle Dietl piti demokratiaa sopivampana yhteiskuntamuotona Suomelle. Dietl oli Suomessa
ollessaan kuitenkin varsin pidetty, Suomen yst\u00e4v\u00e4ksi mielletty saksalaisupseeri. H\u00e4n oli perehtynyt
tarkkaan Suomen historiaan ja h\u00e4n oli aikalaisten mukaan vahva persoonallisuus. Dietlill\u00e4 oli
erikoisen hyv\u00e4 kyky hoitaa arkaluonteisia henkil\u00f6suhteita. Rovaniemel\u00e4isille tuli tutuksi h\u00e4nen
luiseva olemuksensa, utelias luonteensa ja eloisat silm\u00e4t.<\/p>\n
H\u00e4net n\u00e4htiin usein k\u00e4velem\u00e4ss\u00e4 kauppalan keskustassa. Rovaniemell\u00e4 oleskelevista
saksalaisupseereista juuri Dietlin kasvot ja olemus j\u00e4i h\u00e4net tavanneiden mieleen parhaiten. Innokas
urheilun yst\u00e4v\u00e4 Dietl oli taitava vuorikiipeilij\u00e4, laskettelija ja murtomaahiiht\u00e4j\u00e4. Dietl oli my\u00f6s
saksalaisten sotilaiden suosiossa. H\u00e4nest\u00e4 on kerrottu lukuisia kaskuja. Er\u00e4\u00e4nkin kerran Dietl oli
rintamavierailuilla pohjoisessa tiukkaakin tiukemman kenraali Ferdinand Sch\u00f6rnerin alueella.
Sch\u00f6rner oli ihmisen\u00e4 Dietlin t\u00e4ydellinen vastakohta. Sch\u00f6rner vaati autolla liikkuessaan aina tien
t\u00e4ysin vapaaksi. Dietlin auto rikkoutui ja h\u00e4n joutui turvautumaan moottoripy\u00f6r\u00e4l\u00e4hetin kyytiin.
L\u00e4hetti ei v\u00e4ist\u00e4nyt tarpeeksi pys\u00e4htyess\u00e4\u00e4n tien reunaan, jolloin Dietl vitsaili h\u00e4nelle: \u201cHyv\u00e4 mies!
ajakaa enemm\u00e4n oikealle, jos Sch\u00f6rner saa minut n\u00e4kyviins\u00e4, pist\u00e4\u00e4 h\u00e4n minut putkaan.\u201d<\/p>\n
Kes\u00e4kuussa 1944. Dietl matkusti Hitlerin luo keskustelemaan Suomen tilanteesta. Sen j\u00e4lkeen h\u00e4n
l\u00e4hti kotiin lomalle, mutta lentokone sy\u00f6ksyi vuorenrinteeseen 23.6.1944 ja h\u00e4n sai surmansa
onnettomuudessa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”3. Ilmatiedustelurykmentin majoitustila ja sen ymp\u00e4rist\u00f6
\n-osio” module_id=”Ilmatiedustelurykmentin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
3. Ilmatiedustelurykmentin majoitustila ja sen ymp\u00e4rist\u00f6<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Ilmatiedustelyrykmentin-majoitustila.jpg” alt=”Ilmatiedustelyrykmentin majoitustila” title_text=”Ilmatiedustelyrykmentin majoitustila” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Ilmatiedustelurykmentin-majoitustila-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Ilmatiedustelurykmentin majoitustila ja sen ymp\u00e4rist\u00f6<\/strong><\/p>\nRovaniemen Ounasvaaran alue oli jatkosodan aikana laajalti saksalaisten k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Siell\u00e4 oli useita
parakkialueita, sairaala-alue, leipomo, el\u00e4inl\u00e4\u00e4kint\u00e4- ja kuljetuskomppanioiden alue,
turvallisuuspalvelun vankila-alue, rintamaesikunnan alue, sotilaskoti sek\u00e4 tietysti Rommelin kentt\u00e4.<\/p>\n
Lastenkodin ja Ranuantien yl\u00e4puolen maastossa Ounasvaaran lounaan puoleisella rinteell\u00e4 oli
Luftwaffella eli Saksan ilmavoimilla isohko, vuosina 1942 ja 1943 rakennettu parakkileirialue.
Osa Luftnachtrichten-Regiment 56 :sta siirtyi Rovaniemelle joulukuussa 1941. Sen huhtikuussa 1943
muodostetun uuden tutkayksik\u00f6n, eli toinen II.\/Flugmelde-Me\u00df-Abteilungin majoitusparakkeja
sijaitsi Ounasvaaran rinteess\u00e4. Rinteen alaosassa oli joulukuussa 1940 Rovaniemelle tulleen
Fliegerf\u00fchrers Nordin eli Lentojohtaja Pohjoisen alueellisen p\u00e4\u00e4majan rakennuksia. Fliegerf\u00fchrers
Nordin p\u00e4\u00e4maja siirrettiin my\u00f6hemmin Norjan Kirkenesiin. Lis\u00e4ksi alueella oli ainakin yksi
suomalaisen aputy\u00f6voiman eli Finnische Hilfskr\u00e4ften parakki.
Olemme nyt varsin ison rakennuksen, eli ilmatiedustelurykmentin majoitusparakin j\u00e4\u00e4nteill\u00e4.
Rakennuksen koko on ollut noin kuusi ja puoli kertaa 28 metri\u00e4. T\u00e4m\u00e4 parakki valmistui syksyll\u00e4
1943. T\u00e4m\u00e4 lienee ollut lauta- tai levyparakki. Parakissa on ollut majoitustilat noin
kahdellekymmenelle henkil\u00f6lle. Parakkeja l\u00e4mmitettiin joskus muuratuilla uuneilla, mutta yleisimmin
kaminoilla. Polttopuun tarve oli erityisesti talviaikana eritt\u00e4in suuri nimenomaan l\u00e4mmityksen, mutta
my\u00f6s h\u00e4k\u00e4p\u00f6ntt\u00f6 -autojen takia. T\u00e4m\u00e4 on mahdollisesti ollut upseerien majoitusparakki. Parakeissa
oli varsin vaatimaton sisustus, yleens\u00e4 vain kerross\u00e4ngyt, yksi p\u00f6yt\u00e4, tuoleja ja joitakin kaappeja.
Viihdytykseksi saksalaisille toimitettiin muun muassa kirjallisuutta, \u00e4\u00e4nilevyj\u00e4 sek\u00e4 tietysti levysoitin
ja radio.
Saksalaisten suosimia laulajia olivat muun muassa kuuluisan Lili Marleen kappaleen levytt\u00e4nyt Lale
Andersen, elokuvissakin loistanut Ilse Werner, joka l\u00e4hetti Suomen kiertueellaan erityisterveiset
Lapissa oleville joukoille, vaikkei t\u00e4\u00e4ll\u00e4 k\u00e4ynytk\u00e4\u00e4n, Chilen satakieli Rosita Serrano sek\u00e4 ruotsalaiset
Zarah Leander ja Sickan Carlsson. T\u00e4m\u00e4n rakennuksen luoteispuolella on jo l\u00e4hes maastoon
hautautunut sirpalesuoja pommituksilta suojautumista varten. T\u00e4t\u00e4 aluetta ei kuitenkaan koskaan
pommitettu.
Ounasvaaran maasto oli sota-aikana hieman erilainen kuin nyky\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 puustoa oli jonkin verran
v\u00e4hemm\u00e4n nykyiseen verrattuna. Parakkien kohdalla ja niiden ymp\u00e4rill\u00e4 ei ollut puita, eik\u00e4
tietenk\u00e4\u00e4n nyt kuntopoluiksi kaventuneiden alkuper\u00e4isten huoltoteiden kohdalla. Monet alueen
poluista ovat saksalaisten ajalta. L\u00e4hes kaikki lounaisrinteell\u00e4 nykyisin olevat puut ovat sodan j\u00e4lkeen
kasvaneet.
T\u00e4m\u00e4n rakennuksen alapuolella rinteess\u00e4 on my\u00f6s muutamien muiden majoitusparakkien j\u00e4\u00e4nteit\u00e4
sek\u00e4 varastorakennuksien, k\u00e4ym\u00e4l\u00f6iden ja kaivon j\u00e4\u00e4nteit\u00e4. Paloturvallisuussyist\u00e4 parakkien v\u00e4lill\u00e4
pyrittiin pit\u00e4m\u00e4\u00e4n ainakin kolmenkymmenen metrin turvav\u00e4li.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][et_pb_video src=”https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=woZkH_t7g2M” play_icon_color=”#E20D18″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_width=”600px” module_alignment=”center” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_video][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”4. Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa
\n-osio” module_id=”Saksalaisten-huolto” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
4. Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0<\/span> N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa<\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_video admin_label=”barakin mallinnus” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_video][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Saksalaisten-huolto-ja-yhteiseloa-suomalaisten-kanssa.jpg” alt=”Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa” title_text=”Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Saksalaisten-huolto-ja-yhteiseloa-suomalaisten-kanssa.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa.<\/strong><\/p>\nT\u00e4ss\u00e4kin paikassa on l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 jonkin verran saksalaisten posliiniastioiden j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, vaikka
melkein kaikki maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4 onkin siivottu pois ajat sitten. Posliinileimoista on voitu lukea,
ett\u00e4 astioita on tuotu Saksan omista tehtaista, muun muassa Rosenthalin astioita on l\u00f6ydetty
runsaasti n\u00e4ilt\u00e4 Luftwaffen eli ilmavoimien alueelta. Paljon posliinia on tuotu my\u00f6s Norjasta
sik\u00e4l\u00e4isen Porsgrunnin tehtailta. Saksalaiset ostivat my\u00f6s Arabian posliinia, jota l\u00f6ytyy j\u00e4\u00e4nteist\u00e4.
Mik\u00e4li t\u00e4ll\u00e4kin alueella joskus tehd\u00e4\u00e4n arkeologisia kaivauksia. Vuosikymmenten aikana kasvaneen
paksun turvekerroksen alta on varmasti l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 runsaasti kaikenlaista sirpaletta ja muuta pikku
esineist\u00f6\u00e4. My\u00f6s l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 piilossa olevista roskakuopista arkeologit varmaankin saisivat
mielenkiintoista materiaalia tutkimuksiinsa.
Saksalaisten elintarviketilanne oli koko jatkosodan ajan hyv\u00e4, ruoka oli varsinkin upseereilla
monipuolista, miehist\u00f6ll\u00e4 toki p\u00e4\u00e4asiassa s\u00e4ilykeruokaa ja siihen kuului my\u00f6s erilaisia vihanneksia,
viiniryp\u00e4leit\u00e4 ja luumuja. N\u00e4in ollen Saksan selustatoimisto Kommandant R\u00fcckw\u00e4rtiges Armeegebiet
525 (Kor\u00fcck 525) antoi m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen, ett\u00e4 kaikissa saksalaisissa varuskunnissa tulee jakaa l\u00e4mmin
ylij\u00e4\u00e4m\u00e4ruoka suomalaisille sotaorvoille ja k\u00f6yhille lapsille suomalaisten huoltoviranomaisten
kanssa. Rovaniemen maalaiskunnassa ja Rovaniemen kauppalassa saksalaiset joukko-osastot
antoivat huoltolautakunnan valitsemille lapsiperheille ruoka-annoksia saksalaisista
ruoanjakelupaikoista. Osittain n\u00e4iden toimenpiteiden takia Rovaniemen seudulla ei sodan aikana
ollut suoranaista n\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4\u00e4, niin kuin monella muulla Suomen paikkakunnalla, vaikka yleist\u00e4
puutetta olikin v\u00e4h\u00e4n kaikesta.
Jo alun perin saksalaisten kanssa oli sovittu, ett\u00e4 he tuovat mukanaan jotakuinkin kaiken
tarvitsemansa, jottei alueen suomalainen siviiliv\u00e4est\u00f6 k\u00e4rsisi ruoka ja tavara pulasta. Saksalaisten
huolto vaati valtavaa logistista j\u00e4rjestely\u00e4, sill\u00e4 kymmenet laivat toivat jatkuvasti aseita, ammuksia,
ruokatarvikkeita ja kaikkea mahdollista heid\u00e4n tarvitsemaansa Suomen satamiin. Satamista tavara
jatkoi matkaansa rautatie- ja kuorma-autokuljetuksina eteenp\u00e4in valtaviin v\u00e4livarastoihin ja
rintamien l\u00e4heisyydess\u00e4 hevosten ja muulien vet\u00e4mill\u00e4 k\u00e4rryill\u00e4 hoidettiin loppumatka. Saksalaiset
toivat mukanaan muuleja muun muassa Kreikasta, mutta ilmastoon tottumattomina ne kuolivat jo
ensimm\u00e4isen talven aikana kylmyyteen. Muualta tuodut muulit p\u00e4rj\u00e4siv\u00e4t paremmin.
Saksan Luftwaffella oli lentotoimintaan liittyvien yksikk\u00f6jen lis\u00e4ksi paljon muutakin miehist\u00f6\u00e4, kuten
ilmatorjuntayksik\u00f6it\u00e4, rakennusyksik\u00f6it\u00e4 ja muun muassa omat kuorma-auto- ja hevosyksik\u00f6t.
T\u00e4ll\u00e4kin alueella oli Luftwaffen kuorma-autohalleja, jotka olivat niin sanottuja kuplahalleja. Sodan
lopussa Lapissa oli saksalaisia yli 200 000 ja lis\u00e4ksi suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 vankeja ja ty\u00f6velvollisia sek\u00e4
pakkoty\u00f6l\u00e4isi\u00e4 eli enemm\u00e4n kuin Lapissa oli silloin asukkaita. Esimerkiksi Luftwaffen t\u00f6iss\u00e4 oli
hollantilaisia ja virolaisia kirvesmiehi\u00e4, ehk\u00e4 jopa rakentamassa n\u00e4it\u00e4kin parakkeja.
Ankaran kiellon mukaan saksalaiset saivat Suomen kaupoista ostaa vain tarkasti rajattuja tuotteita.
K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 asia ei ihan n\u00e4in mennyt, sill\u00e4 mustan p\u00f6rssin kauppa kukoisti ja rahaan, kahviin,
viinaan ja makeisiin vaihtui mit\u00e4 vain saksalaisten tarvitsemaa. Rangaistukset kiinnijoutuneelle
saksalaisille olivat ankarat. Kaikki saksalaisten rikokset hoitivat saksalaiset itse ja suomalaisten
rikokset suomalainen oikeuslaitos. Saksalaisilla ei ollut suomalaisiin mit\u00e4\u00e4n tuomiovaltaa eik\u00e4
suomalaisilla saksalaisiin n\u00e4hden.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”5. Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana
\n-osio” module_id=”Upseerikerho” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
5. Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Upseerikerho.jpg” alt=”Upseerikerho” title_text=”Upseerikerho” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Upseerikerho-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana<\/strong><\/p>\nT\u00e4ll\u00e4 paikalla maavallien suojassa on todenn\u00e4k\u00f6isesti sijainnut alueen upseerikerho, jota saksalaiset
kutsuivat kasinoksi. Kyse ei siis ollut peli luolasta. Miehist\u00f6ll\u00e4 oli oma sotilaskoti ainakin nykyisen
Lukkarinkadun varrella. Upseerikerho oli upseerien vapaa ajanviettopaikka, jossa j\u00e4rjestettiin
lauluiltoja ja joskus my\u00f6s vierailevien esiintyjien, kuten laulajien tai taikureiden esityksi\u00e4. Muita
vapaa-ajan viettomahdollisuuksia niin upseereille kuin miehist\u00f6llekin oli elokuvien katsominen.
Saksalaiset toimittivat leiri alueille elokuvaprojektoreja ja filmikeloja liikkuvilla autoyksik\u00f6ill\u00e4.
Elokuvia saksalaiset k\u00e4viv\u00e4t katsomassa my\u00f6s muun muassa Kino Inarin n\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 ja Haus der
Kameradschaftissa eli Toveruuden talossa. Suosituimpia elokuvia olivat v\u00e4rielokuvat Kultainen
kaupunki, Lumpeenkukka ja M\u00fcnchhausen, jotka saivat valtavia katsojalukuja kaikissa paikoissa,
joissa niit\u00e4 esitettiin. Toveruuden talossa j\u00e4rjestettiin elokuvien lis\u00e4ksi my\u00f6s lukuisia
musiikkikonsertteja, tanssiesityksi\u00e4, oopperaesityksi\u00e4, taikuriesityksi\u00e4, komiikkaa ja teatteria. Yksi
suosituimmista oopperaesityksist\u00e4 oli Figaron h\u00e4\u00e4t, jota esitettiin Toveruuden talolla per\u00e4ti 35 kertaa
t\u00e4ydelle salille. Yhteens\u00e4 esitykset n\u00e4ki 12 000 katsojaa.
Kuuluisimpia esiintyji\u00e4 olivat laulaja Lizzi Waldm\u00fcller, tanssija Daisy Spies ja h\u00e4nen tanssiryhm\u00e4ns\u00e4,
tanssija-laulaja Marika R\u00f6kk, sveitsil\u00e4inen tenori Herbert Ernst Groh ja ruotsalainen oopperalaulaja
Lisa Tunell-Scharner. My\u00f6s suomalaisia artisteja esiintyi Toveruuden talon tapahtumissa, muun
muassa tanssiduo Lucia Nifontova ja Alexander Saxelin sek\u00e4 pianotaiteilija Kerttu Bernhardt.
Suomalaisten j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Asemiesillassa esiintyiv\u00e4t mm. sopraano Anna Mutanen,
harmonikkamestari Onni Laihonen ja koomikko Siiri Angerkoski. Toveruuden talon tapahtumiin
p\u00e4\u00e4siv\u00e4t osallistumaan my\u00f6s suomalaiset. Rovaniemen kulttuuritarjonta oli vuosina 1943 ja 1944
ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n laajaa. Erityisesti koululaisille elokuvat olivat suuri tapaus. He p\u00e4\u00e4siv\u00e4t sis\u00e4\u00e4n
ilmaiseksi, jos tilaa oli.
My\u00f6s alkoholin k\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 oli varsin iso osa pime\u00e4\u00e4n ja pitk\u00e4\u00e4n talveen tottumattomilla ja koti-ik\u00e4v\u00e4\u00e4
potevilla sotilailla. Saksalaisilla oli pohjoisessa eritt\u00e4in hyv\u00e4t varastot niin ruokatarvikkeita kuin
alkoholia varten. Juomina heill\u00e4 oli olut, viinit ja joskus konjakit. Saksalaiset toivat mukanaan my\u00f6s
omat astiansa ja ruokailuv\u00e4lineet.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”6. Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana
\n-osio” module_id=”Suomalaisten” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
6. Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Suomalaisten-aputyontekijoiden-parakki.jpg” alt=”Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki” title_text=”Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Suomalaisten-aputyontekijoiden-parakki-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana<\/strong><\/p>\nT\u00e4ll\u00e4 kohdalla sijaitsi saksalaisten piirustuksien mukaan suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden eli Finnische
Hilfskr\u00e4ftin parakki, joka rakennettiin marras-joulukuussa 1943. Se oli suomalaisten
puutavarayhti\u00f6iden muodostaman Puutalo Oy :n Polar niminen lautaparakki kooltaan noin
kahdeksan kertaa kaksitoista metri\u00e4. Parakki koottiin valmista puu elementeist\u00e4. Sen pystytt\u00e4minen
kesti suomalaisilta kirvesmiehilt\u00e4 pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4, vangeilta huomattavasti kauemmin.
T\u00e4h\u00e4n parakkiin majoitettiin siis saksalaisten palveluksessa olleita suomalaisia ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 ehk\u00e4
noin kymmenest\u00e4 kahteenkymmeneen henkil\u00f6\u00e4. Todenn\u00e4k\u00f6isesti he olivat ulkopaikkakuntalaisia,
koska heille rakennettiin oma parakki. Rovaniemel\u00e4iset olivat tietenkin omissa kodeissaan. T\u00e4m\u00e4n
parakin asukkaat ovat ehk\u00e4 olleet Luftwaffen pesulan ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4, jotka olivat joutuneet evakkoon
sota-alueelta. Pesula sijaitsi nykyisen Yliopistonkadun varrella.
Sodasta huolimatta sek\u00e4 palkansaajien m\u00e4\u00e4r\u00e4 ett\u00e4 kauppalan verotulot kasvoivat r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4isesti.
Monet l\u00e4hestulkoon k\u00f6yhyydess\u00e4 el\u00e4neet rovaniemel\u00e4iset saivat elintasoaan parannettua
aikaisempaan verrattuna. Ty\u00f6markkinoilla saksalaisten l\u00e4sn\u00e4olo vaikutti merkitt\u00e4v\u00e4sti. Ensimm\u00e4ist\u00e4
kertaa suomen historiassa oli ty\u00f6ntekij\u00e4n markkinat. Suurin osa nuoremmasta miespuolisesta
v\u00e4est\u00f6st\u00e4 oli rintamilla, joten ty\u00f6paikkoja liikenne-, kuljetus-, huolinta-, rakennus-, kauppa- ja
palvelualoilla oli runsaasti naisille ja asepalvelus ik\u00e4luokkien ulkopuolisille miehille.
Saksalaiset tarvitsivat miehi\u00e4 mets\u00e4-, linnoitus-, lentokentt\u00e4- ja rakennust\u00f6ihin, pilke- ja
puuhiilitehtaisiin, maanteiden tekoon ja korjauksiin sek\u00e4 rahdinajoon. Naisille t\u00f6it\u00e4 riitti
kanttiineissa, konttoreissa, sairaaloissa, keittoloissa, ompelimoissa ja pesuloissa. Kovan
ty\u00f6voimapulan takia saksalaisten maksamat palkat ammattimiehille olivat joskus kaksin, jopa
kolminkertaisia muuhun maahan verrattuna ja yleisemminkin palkkataso oli ainakin 25% korkeampi
kuin suomalaisten maksamat. Varsinkin Rovaniemen maalaiskunnan puolella monille ty\u00f6ntekij\u00f6ille ja
yrityksille j\u00e4i isoja veror\u00e4stej\u00e4, kun rahaa tuli niin paljon, ettei veroja ehtinyt maksamaan.
My\u00f6s muualta Suomesta tuli ty\u00f6voimaa Lappiin. Kes\u00e4ll\u00e4 1942 saksalaisten palveluksessa oli Lapissa
yli 10 000 ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4, joista osaa pime\u00e4sti tai suomalaisyritysten kautta, mik\u00e4 aiheutti monille
suomalaisille yrityksille ty\u00f6voimapulaa ja viiv\u00e4stytti monia ty\u00f6kohteita. Suomalaisten viranomaisten
tarkoituksena oli puolittaa saksalaisten palveluksessa olevan ty\u00f6voiman m\u00e4\u00e4r\u00e4. Siksi
paikallisviranomaiset yrittiv\u00e4t saada saksalaisia palkkaamaan ty\u00f6ntekij\u00e4ns\u00e4 suomalaisista yrityksist\u00e4
sen sijaan, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 palkkaisivat vapailta markkinoilta.
Ty\u00f6voiman s\u00e4\u00e4nn\u00f6stely-yritykset eiv\u00e4t tietenk\u00e4\u00e4n saksalaisia erityisesti miellytt\u00e4neet ja he
pyrkiv\u00e4tkin jopa viranomaisten m\u00e4\u00e4r\u00e4ysten vastaisesti palkkaamaan suomalaisia t\u00f6ihins\u00e4. T\u00e4t\u00e4
kamppailua ty\u00f6voimasta k\u00e4ytiin koko jatkosodan ajan palkkatasoa kohtuullistamalla. Suomalaiset
vetosivat my\u00f6s Saksan ylimp\u00e4\u00e4n johtoon asian korjaamiseksi ja Saksan sotamarsalkka Wilhelm Keitel
antoikin m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen, ett\u00e4 saksalaisten joukkojen on supistettava suomalaisen ty\u00f6v\u00e4en m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.
Kiinti\u00f6ksi m\u00e4\u00e4riteltiin 4000 henkil\u00f6\u00e4, joista Luftwaffen osuus oli 3000 ja Saksan maavoimien eli
Heerin 1000.
Kev\u00e4\u00e4seen 1943 menness\u00e4 kuitenkin saksalaisten palveluksessa olevan suomalaisen ty\u00f6voiman
osuus v\u00e4heni suurin piirtein kiinti\u00f6n mukaiseksi. T\u00e4m\u00e4 johtui paitsi ty\u00f6velvollisuus kutsunnoista,
my\u00f6s lis\u00e4\u00e4ntyneist\u00e4 ty\u00f6voiman ratsioista. Suomalaisen ty\u00f6voiman saannin supistuminen aiheutti
sen, ett\u00e4 saksalaiset joutuivat paikkaamaan ty\u00f6voiman puutetta. Apuja saatiin organisaatio Todtin
ty\u00f6voimasta, muista maista tuoduista ty\u00f6velvollisista, palkatuista henkil\u00f6ist\u00e4 sek\u00e4 tietysti<\/p>\n
vankity\u00f6voimasta. Saksalaisten vankity\u00f6voiman m\u00e4\u00e4r\u00e4 nousi Lapissa noin 30 000 henkil\u00f6\u00f6n.
Ty\u00f6palvelun joukoissa oli lukuisien saksan miehitt\u00e4minen alueiden kansalaisia enemm\u00e4n tai
v\u00e4hemm\u00e4n pakkoty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”7. Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu
\n-osio” module_id=”Junaradan” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
7. Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Betonikorsu.jpg” alt=”Betonikorsu” title_text=”Betonikorsu” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Junaradan-itapuolen-taisteluasemat-ja-betonikorsu-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu<\/strong><\/p>\nOunasvaaran junaradan viereisell\u00e4 sivustalla on my\u00f6s lukuisia kaivantoja, joista voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4 siell\u00e4
olleen paitsi taisteluhauta ja taistelupes\u00e4kkeit\u00e4, my\u00f6s vartiotoimintaan liittyvi\u00e4 kaivantoja. Ainakin
osa n\u00e4ist\u00e4 lienee Lapin sodan aikaisia. Vaaran laidassa radan vieress\u00e4 on pitk\u00e4 taisteluhautakaivanto,
taistelupes\u00e4kkeit\u00e4 ja ampumapoteroita. Taisteluja t\u00e4ll\u00e4 alueella ei kuitenkaan k\u00e4yty.
Ounasvaaran alueella on my\u00f6s pohjoislaidalla taistelupes\u00e4kkeit\u00e4 ja siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vaaran
korkeammillakin osilla. Vaaranlaidoilla on ollut ilmeisesti pitk\u00e4hk\u00f6 taistelukaivantojen linja, joka on
ulottunut aina nykyisen golf -radan tienoilta Tottorakan ja V\u00e4lirakan ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja sielt\u00e4 kohti
nykyist\u00e4 urheiluopiston aluetta. Ehk\u00e4 osittain Lapin sodan aikaisia ampuma poteroita ja
taistelupes\u00e4kkeiden j\u00e4lki\u00e4 on maastossa viel\u00e4 n\u00e4kyviss\u00e4, mutta osa lienee jo kasvanut umpeen.
Saksalaiset hy\u00f6dynsiv\u00e4t my\u00f6s vaaran luontaisia onkaloita ja kivimuodostelmia pes\u00e4kkeiksi.
Niin sanottu betonikorsu on sis\u00e4lt\u00e4 noin 3 x 4 metrin kokoinen ja 2 :n metrin korkuinen. Oviaukko on
betonista ja sein\u00e4t on muurattu luonnonkivist\u00e4. Korsun katto on osittain sortunut, mutta muuten
rakennus on melko ehj\u00e4. Rakennuksen alueella ja hieman kauempana on muun muassa heteka tai
sen osia ja puinen ovi, joka voi olla my\u00f6hemm\u00e4lt\u00e4kin ajalta. T\u00e4t\u00e4 korsua ovat todenn\u00e4k\u00f6isesti
k\u00e4ytt\u00e4neet saksalaiset vartiomiehet lepopaikkana ja talvisin l\u00e4mmittelypaikkana. Korsu l\u00e4mpesi
kamiinan avulla.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”8. Mysteeriparakki ja taisteluhauta
\n-osio” module_id=”Mysteeriparakki” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
8. Mysteeriparakki ja taisteluhauta<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Kaivanto-mysteeriparakin-ylapuolella.jpg” alt=”Kaivanto mysteeriparakin yl\u00e4puolella” title_text=”Kaivanto mysteeriparakin yl\u00e4puolella” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Mysteeriparakki-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Mysteeriparakki ja taisteluhauta<\/strong><\/p>\nYksi parakki, josta ei ole tarkkaa tietoa olemassa, mutta jossa on n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 betoninen alusta sijaitsee
l\u00e4hell\u00e4 tornitaloja. Saksalaisten piirustuksissa t\u00e4h\u00e4n kohtaan oli merkitty autokorjaamo tai kuorma-
autohalli. Rakennus on voinut olla my\u00f6s keitti\u00f6rakennus. Betonin sis\u00e4lt\u00e4 ty\u00f6ntyy ulos putki, josta
sadevesi valuu pois. Rakennuksen maan pinnalla oleva betonivalu on kooltaan noin viisi kertaa viisi
metri\u00e4. Saksalaisten piirustusten mukaan rakennus on ollut kooltaan noin kymmenen kertaa
kuusitoista metri\u00e4.
T\u00e4m\u00e4n rakennuksen vierest\u00e4 l\u00e4htee yl\u00e4rinteeseen p\u00e4in pitk\u00e4hk\u00f6, kaiketi Lapin sodan aikainen
taisteluhauta, tai sirpalesuoja, jonka p\u00e4\u00e4linja on alun perin ollut noin kaksi kertaa 110 metri\u00e4. Linjan
p\u00e4\u00e4ss\u00e4 on ollut korsun paikka. Linjasta erkaneva varsin kapea ja matala, pitk\u00e4hk\u00f6 kaakonsuuntainen
kaivanto, lienee ehk\u00e4 alkua lukuunottamatta joskus sodan j\u00e4lkeen tehty oja. Korsusta on kaivettu
joitakin j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, muun muassa s\u00e4ilykepurkki ja rikkoutunut viinipullo esiin. Siell\u00e4 on my\u00f6s
tuoreempaa roskaa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”9. Lastenkoti
\n-osio” module_id=”Lastenkoti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
9. Lastenkoti\u00a0<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/02\/Lastenkoti-scaled.jpg” alt=”Lastenkoti” title_text=”Lastenkoti” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Lastenkoti-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Lastenkoti<\/strong><\/p>\nEntinen lastenkoti oli saksalaisten k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 jatkosodan aikana maavoimien eli Heerin sairaalana.
Rakennus on edelleen olemassa. Lapin sodan aikana sairaala ja sen alue oli miinoitettu, mutta
miinoja ei r\u00e4j\u00e4ytetty. Kauppalan tuhon j\u00e4lkeen sinne sijoitettiin kauppalan virastot. Kauppalan
johtaja sek\u00e4 virkamiehet my\u00f6s asuivat rakennuksessa. My\u00f6hemmin se on toiminut muun muassa
lastensairaalana ja steinerkouluna.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”10. Frontleitstelle 42 :n parakkileirialue
\n-osio” module_id=”Frontleitstelle” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
10. Frontleitstelle 42 :n parakkileirialue<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Frontleitstelle-42n-parakkileirialue.jpg” alt=”Frontleitstelle 42n parakkileirialue” title_text=”Frontleitstelle 42n parakkileirialue” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Frontleitsstelle-42n-parakkileiri-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Frontleitsstelle 42 :n parakkileiri<\/strong><\/p>\nT\u00e4ll\u00e4 rautatien ja L\u00e4hteentien v\u00e4lisell\u00e4 alueella sijaitsi rintamaesikunnan eli Frontleitsstelle 42 :n
lager Ounasvaaran leirialue, joka otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 15.3.1943. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 oli kivikoululta siirtyneen
entisen Frontsammelstellen lukuisia majoitus ja varasto parakkeja, ilmeisesti iso toimistorakennus
autotalli, perunakellari, sauna ja pukeutumistila ja useita k\u00e4ym\u00e4l\u00e4rakennuksia – kaikkiaan noin
kolmisenkymment\u00e4 rakennusta.
Alueella oli noin 10 x 60 metrin kokoinen keskusaukio, jonka ymp\u00e4rill\u00e4 oli nelj\u00e4 isohkoa rakennusta.
Alueelle oli j\u00e4rjestetty Rovaniemen rautatieasemalta sukkulalinja kuljetuksia varten. Kuorma-autot
kulkivat alueelle Ranuantien kautta ja jalankulkijat Ounaskosken rautatiesillan kautta ja sillan
vierest\u00e4 merkitty\u00e4 polkua pitkin. Osa t\u00e4t\u00e4 polkua on n\u00e4kyviss\u00e4 viel\u00e4kin. Leiri oli tarkoitettu lomalle
menevien ja lomalta tulevien sek\u00e4 komennusmiesten ilmoittautumispaikaksi ja tarvittaessa my\u00f6s
majoitukseen. T\u00e4nne majoitettiin my\u00f6s Rovaniemen l\u00e4pi menevi\u00e4 yksik\u00f6it\u00e4 tilap\u00e4ismajoitukseen.
Yksi n\u00e4ist\u00e4 rakennuksista oli rakennussuunnitelman mukaan isohko saunarakennus, jonka j\u00e4\u00e4nteill\u00e4
nyt olemme. T\u00e4h\u00e4n on tehty tukeva betonilattia, jota rakennuksissa ei yleens\u00e4 ollut. Ennen Suomeen
tuloaan saksalaiset eiv\u00e4t tienneet saunomisesta mit\u00e4\u00e4n, mutta pian Suomeen tulon j\u00e4lkeen he
ihastuivat eritt\u00e4in suuresti saunomiseen. Saksalaiset rakensivat kaikille leirialueilleen melkein ensi
t\u00f6ikseen saunan, joka olikin tietenkin tarpeellinen sek\u00e4 puhdistautumista ett\u00e4 virkist\u00e4ytymist\u00e4
varten. Kauppalan keskustassa saksalaiset saunoivat omilla saunavuoroillaan my\u00f6s silloisissa yleisiss\u00e4
saunoissa marssien ryhdikk\u00e4\u00e4sti joukko osastona paikalle.
Nykyisen leirint\u00e4alueen kohdalla oli my\u00f6s sy\u00f6p\u00e4l\u00e4isten puhdistuslaitos. Sen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli puhdistaa
muun muassa t\u00e4ist\u00e4 rintamalta tulleet sotilaat ja heid\u00e4n varusteensa lomalle l\u00e4ht\u00f6\u00e4 varten.
Laitoksen kapasiteetti on ollut noin 500 henkil\u00f6\u00e4 per p\u00e4iv\u00e4. Sy\u00f6p\u00e4l\u00e4isten puhdistuslaitoksia oli useita
rintamien takana ja l\u00e4pikulkuleireill\u00e4 puhdistaminen tapahtui p\u00e4\u00e4osin h\u00f6yryn ja saunan avulla.
Puhdistautumiseen j\u00e4lkeen lomalaiset saattoivat menn\u00e4 l\u00e4pikulkuleireihin, kuten Frontleitstellen
kokoamiskeskukseen, y\u00f6py\u00e4 siell\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n tai pari ja jatkaa matkaansa eteenp\u00e4in kohti Saksaa.
Koska Saksalla oli paljon joukkoja Pohjois-Suomessa lomalaisia kulki sota-aikana kymmeni\u00e4tuhansia
n\u00e4iden puhdistuslaitosten ja l\u00e4pikulkuleirien kautta. Saksalaiset r\u00e4j\u00e4yttiv\u00e4t t\u00e4m\u00e4nkin alueen
rakennukset, joten alueen rakennuksista s\u00e4ilyi vain yksi asuinparakki ja yksi k\u00e4ym\u00e4l\u00e4rakennus, jotka
on sittemmin purettu. Joitakin rakennusten j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, kaivantoja ja r\u00e4j\u00e4ytyskuoppia on viel\u00e4 alueella
n\u00e4kyviss\u00e4, vaikkakin alue on melko t\u00e4ysin metsittynyt ja j\u00e4\u00e4nteet ovat turvekerroksen alla piilossa.
Sodan j\u00e4lkeen t\u00e4\u00e4ll\u00e4 sattui my\u00f6s ik\u00e4v\u00e4 tapaus, kun lasten leikkiess\u00e4 l\u00f6yt\u00e4mill\u00e4\u00e4n r\u00e4j\u00e4hteill\u00e4 ilmeisesti
miina r\u00e4j\u00e4hti ja yksi lapsi kuoli ja useita loukkaantui.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”11. Sicherheitsdientsin vankila
\n-osio” module_id=”Sicherheitsdientsin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
11. Sicherheitsdientsin vankila<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/SDn-vankila-1.jpg” alt=”Vankila” title_text=”SDn vankila 1″ align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Vankila-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Sicherheitsdientsin vankila<\/strong><\/p>\nOlemme nyt Geologisen tutkimuslaitoksen kohdalla, jossa oli saksalaisten rakennusten portaita ja
kaivantoja ennen tutkimuslaitoksen talon rakentamista. Alue oli lasten suosittu leikkipaikka, josta
l\u00f6ytyi runsaasti sodan aikaista tavaraa. Tutkimuslaitoksen talon kohdalla oli saksalaisilla heid\u00e4n
omille vangeilleen tarkoitettu muuratuilla selleill\u00e4 varustettu Sicherheitsdientsin eli
turvallisuusviraston vankila. Alue oli piikkilanka-aidalla ymp\u00e4r\u00f6ity. Tutkimuslaitoksen talon vieress\u00e4
on s\u00e4ilynyt isohko pengeralue, jossa oli rakennuksia, joissa oli luonnonkivireunukset. N\u00e4m\u00e4 voivat
olla ehk\u00e4 vankisellej\u00e4 tai vartijoiden ja muun henkil\u00f6kunnan huoneita.
Rinteeseen on kaivettu kaiketi Lapin sodan aikainen taisteluhauta, joka on noin 50 m pitk\u00e4, keskell\u00e4
ja pohjoisp\u00e4\u00e4ss\u00e4 on ilmeisesti ollut korsun paikka. Sicherheitsdients eli SD oli Saksan SS :n johtajan
Heinrich Himmlerin pahamaineinen tiedustelu- ja turvallisuusvirasto, jonka yhteydess\u00e4 toimivat
my\u00f6s Geheime Staatspolizei eli Gestapo, Kriminalpolizei eli Kripo sek\u00e4 Einsatzgruppet, jotka
murhasivat mm. juutalaisia miehitetyiss\u00e4 It\u00e4-Euroopan maissa.
T\u00e4ss\u00e4 SD :n vankilassa oli vangittuna saksalaisia sotilaita, jotka olivat syyllistyneet rikoksiin Suomessa.
Sinne on my\u00f6s tiett\u00e4v\u00e4sti toimitettu my\u00f6s vangiksi saatuja ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 komissaareja kuulusteltavaksi
ja todenn\u00e4k\u00f6isesti heid\u00e4t on siell\u00e4 my\u00f6s teloitettu. Vankilassa ei luultavasti ollut kovin paljoa
henkil\u00f6kuntaa ja muutenkin SD:n ja Gestapon toiminta Rovaniemell\u00e4 oli varsin v\u00e4h\u00e4ist\u00e4, eik\u00e4 liittynyt
mitenk\u00e4\u00e4n suomalaisiin siviileihin tai sotilaisiin. Enemm\u00e4n heill\u00e4 oli teht\u00e4vi\u00e4 pohjoisessa Norjan rajan
molemmin puolin.
Vankilan toiminnasta ei ole s\u00e4ilynyt asiakirjoja eik\u00e4 suomalaisilla virkamiehill\u00e4k\u00e4\u00e4n ollut sinne asiaa,
joten tiedot sen toiminnasta ovat v\u00e4h\u00e4iset. Pullinpuolella nykyisen Valdemarin tontilla sijaitsi
salaisen kentt\u00e4poliisin eli Geheime Feldpolizei 735 :n majoitusalue. Salainen kentt\u00e4poliisi oli nimens\u00e4
mukaisesti Saksan armeijan eli Wehrmachtin salainen sotilaspoliisi, jonka teht\u00e4vi\u00e4 oli muun muassa
vastavakoilu, maanpetoksellisen toiminnan est\u00e4minen, vastapropaganda, sotilaskohteiden vartiointi
ja avustaminen saksalaisten sotaoikeuksien rikostutkinnoissa. Salaisen kentt\u00e4poliisin tiedet\u00e4\u00e4n my\u00f6s
suorittaneen joitakin pakoon yritt\u00e4neiden sotavankien teloituksia ja mahdollisesti he my\u00f6s teloittivat
SD :n vankilassa olleita komissaareja. Suomalaisiin heill\u00e4 ei ollut mit\u00e4\u00e4n toimivaltaa, eiv\u00e4tk\u00e4 he
tietojen mukaan ole koskaan ylitt\u00e4neetk\u00e4\u00e4n valtuuksiaan.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”12. Rommelin kentt\u00e4
\n-osio” module_id=”Rommelin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
12. Rommelin kentt\u00e4<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Rommelin-kentta.jpg” alt=”Rommelin kentt\u00e4” title_text=”Rommelin kentt\u00e4” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Rommelin-kentta-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Rommelin kentt\u00e4 eli Sportsbahn Feldmarschall Rommel<\/strong><\/p>\nRanuantien it\u00e4puolella on Rommelin kent\u00e4ksi kutsuttu urheilukentt\u00e4. Kent\u00e4n rakensivat saksalaisen
Heerin leipomokomppanian B\u00e4ckerei-Kompanie 602:n ja viereisen Heerin kuljetuskomppanian
miehet vuonna 1943 virkistysalueekseen, antaen kent\u00e4lle mahtipontisen nimen Sportsbahn
Feldmarschall Rommel eli Sotamarsalkka Rommelin urheilukentt\u00e4. Nimi oli kirjoitettu kent\u00e4n portin
yl\u00e4laudoitukseen.
Sotamarsalkka Erwin Rommel oli sodan aikana kuuluisin saksalainen sotap\u00e4\u00e4llikk\u00f6 ja sotasankari
lempinimell\u00e4 \u201cEr\u00e4maan kettu\u201d. Rommel osallistui jossakin m\u00e4\u00e4rin Hitlerin salamurhayritykseen
vuonna 1944 ja koska h\u00e4n oli kansallissankari, Hitler antoi hirtt\u00e4misen ja maineenmustaamisen sijaan
h\u00e4nelle mahdollisuuden tehd\u00e4 itsemurha ja s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 siten perheens\u00e4 ja perheen omaisuuden. Asiassa
painoi my\u00f6s se, ett\u00e4 Rommelin nimi liitettyn\u00e4 Hitlerin salamurhahankkeeseen olisi ollut Hitlerille
kiusallista ja varmasti olisi aiheuttanut kuohuntaa Saksassa. Rommelin kerrottiin kuolleen
lentokonehy\u00f6kk\u00e4yksess\u00e4 saamiinsa vammoihin ja haudattiin kunniamenoin. Rommel itse ei koskaan
k\u00e4ynyt Suomessa.
Rommelin kent\u00e4n juhlalliset avajaiset olivat 18.7.1943. Ohjelmassa oli kahdeksan saksalaisen
jalkapallojoukkueen v\u00e4linen jalkapalloturnaus sek\u00e4 kahden saksalaisen k\u00e4sipallojoukkueen v\u00e4linen
ottelu. Kenraalieversti Eduard Dietl vihki kent\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja jakoi parhaan pelaajan palkinnot.
Kent\u00e4ll\u00e4 j\u00e4rjestettiin muutamia j\u00e4\u00e4pallo- ja jalkapallo-otteluja my\u00f6s saksalaisten ja suomalaisten
v\u00e4lill\u00e4. Kentt\u00e4\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6i silloin koivuaita ja my\u00f6s kenraalieversti Dietl istui joskus seuraamassa pelej\u00e4
koivusta tehdyss\u00e4 juhlakatsomossa. Parhaimmillaan otteluita saattoi katsoa jopa yli 1000 katsojaa.
Seuraava isompi urheilutapahtuma kent\u00e4ll\u00e4 oli 16.9.1943 j\u00e4rjestetty Wehrmacht sportfest, johon
osallistui 18 eri yksik\u00f6iden joukkuetta.
Vuosina 1942, 1943 ja 1944 saksalaisten joukkojen urheilutoiminta sai vauhtia asemasotavaiheen
ansiosta. Dietl oli innokas urheilumies ja halusi sotilaiden pysyv\u00e4n virkist\u00e4ytynein\u00e4 ja hyv\u00e4ss\u00e4
kunnossa urheilun avulla. T\u00e4ll\u00e4 oli tietysti vaikutusta my\u00f6s joukkojen mielialan yll\u00e4pit\u00e4misess\u00e4
varsinkin kun sota it\u00e4rintamalla k\u00e4\u00e4ntyi heid\u00e4n kannaltaan huonoon suuntaan. Rommelin kent\u00e4n
tapahtumien ja talviurheilulajien lis\u00e4ksi ainakin kesin\u00e4 1942 ja 1943 j\u00e4rjestettiin kenraali Ferdinand
Sch\u00f6rnerin toimeksiannosta Pohjois-Lapissa saksalaisten joukko-osastojen v\u00e4linen jalkapallon cup-
muotoinen turnaus loppuotteluineen, k\u00e4sipalloilun Tundra-Pokal -kilpailu ja monia muita
urheilukilpailuja.
Rovaniemen kauppalan vuoden 1946 kunnalliskertomuksen mukaan kentt\u00e4 oli varsin huonosti tehty,
vino ja pehme\u00e4 hiekkakentt\u00e4, ja sen takia p\u00f6lyinen – eli vanhaa vapaapalokuntavitsi\u00e4 lainaten:
\u201cv\u00e4\u00e4rin sammutettu\u201d. Kunnostettu kentt\u00e4 on edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 Kiirunan alueella. Rommelin kentt\u00e4
on ainoa saksalaisajasta muistuttava paikannimi Rovaniemell\u00e4. Rommelin kent\u00e4n nimi eli
vuosikymmeni\u00e4 vain paikallisten asukkaiden ja urheilua harrastavan nuorison suullisena perinteen\u00e4,
koska kaupunki saksalaisajan menneisyytt\u00e4 h\u00e4veten ei hyv\u00e4ksynyt nime\u00e4m\u00e4\u00e4n asemakaavakarttaan
ennen kuin 2000 -luvun alussa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”Yhteisty\u00f6ss\u00e4” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_row _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Yhteisty\u00f6ss\u00e4<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][et_pb_text admin_label=”Text” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]Historiakierroksen asiantuntijana on toiminut Kalevi Mikkonen. Tutustu Mikkosen blogiin\u00a0t\u00e4st\u00e4 linkist\u00e4<\/a>.<\/p>\nSaksalaisajan tunnelmiin el\u00e4ytymist\u00e4 vahvistaa taiteilija\/tuottaja Timo Mets\u00e4joen \u00e4\u00e4nisuunnittelu<\/p>\n
Saksan ilmavoimien parakkileirialue Ounasvaaralla 1941-1944 -videon on mallintanut Studio Sallamar.<\/p>\n
Reittikartan on mallintanut Ounasvaaran hiihtoseura, Matti Kivel\u00e4.[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row column_structure=”1_3,1_3,1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/10\/lapin-maakuntamuseo.jpg” alt=”Lapin Maakuntamuseo -logo” title_text=”Lapin Maakuntamuseo” align=”center” admin_label=”Maakuntamuseo -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/01\/Sallamar-JPG.jpg” alt=”Ounasvaaran hiihtoseura -logo” title_text=”Sallamar JPG” align=”center” admin_label=”OH -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_height=”60px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/01\/oh_logo_web_png-200×200-1.png” alt=”Ounasvaaran hiihtoseura -logo” title_text=”oh_logo” align=”center” admin_label=”OH -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_height=”60px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section]<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Saksalaisaika Ounasvaaralla – Historiakierros jatkosodan maisemiinOunasvaara on tunnettu Rovaniemen liikunta -ja virkistyskohteena, mutta tiesitk\u00f6, ett\u00e4 vuosina 1941-1944 se oli my\u00f6s Saksan armeijan, varsinkin Saksan ilmavoimien, eli Luftwaffen leirialuetta? T\u00e4m\u00e4 k\u00e4velyreitti johdattaa sinut virtuaalisesti tai konkreettisesti saksalaisajan j\u00e4\u00e4nteille Ounasvaaran ja L\u00e4hteentien alueella. Reitin eri pisteill\u00e4 voit kuunnella \u00e4\u00e4nisuunnittelun avulla el\u00e4voitettyj\u00e4 \u00e4\u00e4niraitoja, joilla historiantutkija Kalevi Mikkonen kertoo […]<\/p>\n","protected":false},"author":7367,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_et_pb_use_builder":"on","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":"","footnotes":""},"class_list":["post-1319","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7367"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1319"}],"version-history":[{"count":64,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2869,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319\/revisions\/2869"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1319"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\ud83d\udd17 8. Mysteeriparakki ja taisteluhauta
<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83d\udd17 9. Lastenkoti
<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83d\udd17 10. Frontleitstelle 42 :n parakkileirialue
<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83d\udd17 11. Sicherheitsdientsin vankila<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83d\udd17 12. Rommelin kentt\u00e4<\/a><\/strong><\/h3>\n\u00a0<\/h3>\n
[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ disabled_on=”on|on|on” admin_label=”Suunnista maastossa -osio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ disabled=”on” collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”GPS -pisteet” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text admin_label=”pisteet -otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Suunnista Google Mapsin avulla<\/strong><\/h1>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][et_pb_text admin_label=”valikon kohdat-valikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded 1. Ounasvaaran ampumapaviljonki, ampumarata ja Ounasvaaran kisat <\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 2. Kenraalieversti Eduard Dietl<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 3. Ilmatiedustelurykmentin majoitustila ja sen ymp\u00e4rist\u00f6<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 4. Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 5. Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 6. Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 7. Mysteeriparakki ja taisteluhauta
<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 8. Lastenkoti
<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 9. Frontleitstelle 42 :n parakkileirialue
<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 10. Sicherheitsdientsin vankila<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 11. Rommelin kentt\u00e4<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 12. Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu<\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”1. Ounasvaaran ampuma paviljonki, ampumarata ja Ounasvaaran kisat -osio” module_id=”Ounasvaaran-ampuma” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” collapsed=”on” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
1. Ounasvaaran ampumapaviljonki, ampumarata ja Ounasvaaran kisat<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Ampumapaviljonki-1.jpg” alt=”Ampumapaviljonki” title_text=”Ampumapaviljonki, CC-BY Kalevi Mikkonen” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Ounasvaaran-ampumapaviljonki-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”100%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||||false|false” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Ounasvaaran ampumapaviljonki, ampumarata ja Ounasvaaran kisat<\/strong><\/p>\nOunasvaaran vanhalla hiihtostadionilla ja ampumaradalla on Viljami Kaltion suunnittelema
suojeluskunnan ampumapaviljonki, aiemmalta nimelt\u00e4\u00e4n Ampula, joka valmistui vuonna 1927. Sota-
aikana paviljongissa oli sek\u00e4 suomalaisten ett\u00e4 saksalaisten radioasema ja henkil\u00f6st\u00f6n majoitustiloja.
Suojeluskunnan ampumaradalla j\u00e4rjestettiin muun muassa ampumaharjoituksia ja sen ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4
maastoharjoituksia.<\/p>\n
Jatkosodan kuluessa kilpailutoiminta Suomessa elpyi sodasta huolimatta ja joitakin kisoja alettiin
j\u00e4rjest\u00e4\u00e4. Saksalaiset esittiv\u00e4t vuoden 1943 alussa Suomen hiihtoliitolle toivomuksen, ett\u00e4 heid\u00e4n
sotilaansa saisivat osallistua liiton alaisiin kisoihin Suomessa. T\u00e4ll\u00f6in tuli ajankohtaiseksi my\u00f6s
Ounasvaaran kisojen j\u00e4rjest\u00e4minen. Saksalaiset j\u00e4rjestiv\u00e4t omia karsintakilpailuja, joiden perusteella
osallistujat kisoihin valittiin. My\u00f6s yhteisesikunta Roi j\u00e4rjesti suomalaisille omat karsintahiihdot
Ounasvaaran kisoja varten.<\/p>\n
Ounasvaaran vanhan hiihtostadionin ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 j\u00e4rjestettiin talvikisat sek\u00e4 maaliskuussa 1943 ett\u00e4
maaliskuussa 1944. Saksalaiset olivat aktiivisesti mukana niin palkintojen hankkimisessa,
illanvietossa, kuin palkintojenjakotilaisuudessa. Saksalaiset halusivat kisoille n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t puitteet ja
siksi kisan j\u00e4rjestelyihin panostettiin paljon. Kisat radioitiin molemmilla kerroilla. Vuoden 1943
kisoihin osallistui suomalaisten ja saksalaisten lis\u00e4ksi ruotsalaisia urheilijoita. Nimekk\u00e4impi\u00e4
urheilijoita olivat muun muassa maastohiihdon maailmanmestarit Jussi Kurikkala ja Pekka Niemi sek\u00e4
it\u00e4valtalainen Luis Seyrling, joka voitti molempina vuosina pujottelukisan.<\/p>\n
Kisayleis\u00f6\u00e4 oli molempina vuosina tuhansittain paikalla ja kisojen aikana Kauppala oli juhlaliputettu
niin Suomen kuin Saksan ja vuonna 1943 my\u00f6s Ruotsin lipuilla. Paikalla oli luonnollisesti kisojen
suojelija kenraalieversti Eduard Dietl ja muita Saksan Lapin armeijan johtohenkil\u00f6it\u00e4 sek\u00e4 paikalliset
suomalaiset herrat, kuten eversti Oiva Willamo ja mets\u00e4herra Jarl Sundqvist. Ounasvaaran kisoissa
kilpailtiin murtomaahiihdon ohella m\u00e4kihypyss\u00e4, yhdistetyss\u00e4, ampumahiihdossa, pujottelussa,
suurpujottelussa ja sotilaspartio -hiihdossa. Pujottelu ja suurpujottelu kilpailtiin saksalaisten
tekem\u00e4ll\u00e4 upouudella pujottelu radalla.<\/p>\n
Hiihtokilpailujen kisakeskus oli ampumaradalla. Ampumapaikka oli kuitenkin Kemijoen j\u00e4\u00e4ll\u00e4.
M\u00e4kikilpailut hyp\u00e4ttiin vuonna 1943 Ounasvaaran pikkum\u00e4ess\u00e4 ja 1944 P\u00f6yli\u00f6vaaran m\u00e4ess\u00e4.
Palkintojenjaot suoritettiin saksalaisten rakentamassa Toveruudentalossa,Haus der
Kameradschaftissa, joka sijaitsi nykyisen poliisiaseman kohdalla. Sek\u00e4 vuonna 1943 ett\u00e4 1944
j\u00e4rjestettiin my\u00f6s lasten Konttisen kisat Ounasvaaralla.<\/p>\n
Ampumaradalla on my\u00f6s synkemp\u00e4\u00e4 historiaa, sill\u00e4 nykyisen jalkapallokent\u00e4n luoteen puoleisessa
p\u00e4\u00e4dyss\u00e4 suomalaiset teloittivat kiinni j\u00e4\u00e4neit\u00e4 Neuvostoliiton l\u00e4hett\u00e4mi\u00e4 desantteja jatkosodan
aikana. Edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oleva Ounasvaaran hiihtoseuran entis\u00f6im\u00e4 paviljonkirakennus on sodan
j\u00e4lkeen aina 1960 luvun puoliv\u00e4liin asti toiminut Ounasvaaran talvikisojen huoltorakennuksena ja
sittemmin muun muassa nuorisotilana.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”2. Kenraalieversti Eduard Dietl
\n-osio” module_id=”Kenraalieversti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
2. Kenraalieversti Eduard Dietl<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Dietl-Jarl-Sundqvist-ja-maailmanmestarihiihtaja-Jussi-Kurikkala-vuonna-26.3.1944.-147740.jpg” alt=”Dietl, Jarl Sundqvist ja maailmanmestarihiiht\u00e4j\u00e4 Jussi Kurikkala vuonna 26.3.1944. (147740)” title_text=”Dietl, Jarl Sundqvist ja maailmanmestarihiiht\u00e4j\u00e4 Jussi Kurikkala vuonna 26.3.1944. (147740)” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Dietl-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Eduard Dietl<\/strong><\/p>\nKenraalieversti Eduard Dietl oli jatkosodan aikana pisimm\u00e4n ajan saksalaisten armeijan komentajana
Lapissa. Hitler nimitti h\u00e4net uudeksi komentajaksi Nikolaus von Falkenhorstin tilalle tammikuussa
1942. Dietl oli suuri idealisti ja vakaumuksellinen kansallissosialisti. Siit\u00e4 huolimatta h\u00e4nen omien
sanojen mukaan h\u00e4nelle ei tulisi mieleenk\u00e4\u00e4n ryhty\u00e4 t\u00e4t\u00e4 oppia Suomessa saarnaamaan. Toisin kuin
Saksalle Dietl piti demokratiaa sopivampana yhteiskuntamuotona Suomelle. Dietl oli Suomessa
ollessaan kuitenkin varsin pidetty, Suomen yst\u00e4v\u00e4ksi mielletty saksalaisupseeri. H\u00e4n oli perehtynyt
tarkkaan Suomen historiaan ja h\u00e4n oli aikalaisten mukaan vahva persoonallisuus. Dietlill\u00e4 oli
erikoisen hyv\u00e4 kyky hoitaa arkaluonteisia henkil\u00f6suhteita. Rovaniemel\u00e4isille tuli tutuksi h\u00e4nen
luiseva olemuksensa, utelias luonteensa ja eloisat silm\u00e4t.<\/p>\n
H\u00e4net n\u00e4htiin usein k\u00e4velem\u00e4ss\u00e4 kauppalan keskustassa. Rovaniemell\u00e4 oleskelevista
saksalaisupseereista juuri Dietlin kasvot ja olemus j\u00e4i h\u00e4net tavanneiden mieleen parhaiten. Innokas
urheilun yst\u00e4v\u00e4 Dietl oli taitava vuorikiipeilij\u00e4, laskettelija ja murtomaahiiht\u00e4j\u00e4. Dietl oli my\u00f6s
saksalaisten sotilaiden suosiossa. H\u00e4nest\u00e4 on kerrottu lukuisia kaskuja. Er\u00e4\u00e4nkin kerran Dietl oli
rintamavierailuilla pohjoisessa tiukkaakin tiukemman kenraali Ferdinand Sch\u00f6rnerin alueella.
Sch\u00f6rner oli ihmisen\u00e4 Dietlin t\u00e4ydellinen vastakohta. Sch\u00f6rner vaati autolla liikkuessaan aina tien
t\u00e4ysin vapaaksi. Dietlin auto rikkoutui ja h\u00e4n joutui turvautumaan moottoripy\u00f6r\u00e4l\u00e4hetin kyytiin.
L\u00e4hetti ei v\u00e4ist\u00e4nyt tarpeeksi pys\u00e4htyess\u00e4\u00e4n tien reunaan, jolloin Dietl vitsaili h\u00e4nelle: \u201cHyv\u00e4 mies!
ajakaa enemm\u00e4n oikealle, jos Sch\u00f6rner saa minut n\u00e4kyviins\u00e4, pist\u00e4\u00e4 h\u00e4n minut putkaan.\u201d<\/p>\n
Kes\u00e4kuussa 1944. Dietl matkusti Hitlerin luo keskustelemaan Suomen tilanteesta. Sen j\u00e4lkeen h\u00e4n
l\u00e4hti kotiin lomalle, mutta lentokone sy\u00f6ksyi vuorenrinteeseen 23.6.1944 ja h\u00e4n sai surmansa
onnettomuudessa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”3. Ilmatiedustelurykmentin majoitustila ja sen ymp\u00e4rist\u00f6
\n-osio” module_id=”Ilmatiedustelurykmentin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
3. Ilmatiedustelurykmentin majoitustila ja sen ymp\u00e4rist\u00f6<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Ilmatiedustelyrykmentin-majoitustila.jpg” alt=”Ilmatiedustelyrykmentin majoitustila” title_text=”Ilmatiedustelyrykmentin majoitustila” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Ilmatiedustelurykmentin-majoitustila-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Ilmatiedustelurykmentin majoitustila ja sen ymp\u00e4rist\u00f6<\/strong><\/p>\nRovaniemen Ounasvaaran alue oli jatkosodan aikana laajalti saksalaisten k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Siell\u00e4 oli useita
parakkialueita, sairaala-alue, leipomo, el\u00e4inl\u00e4\u00e4kint\u00e4- ja kuljetuskomppanioiden alue,
turvallisuuspalvelun vankila-alue, rintamaesikunnan alue, sotilaskoti sek\u00e4 tietysti Rommelin kentt\u00e4.<\/p>\n
Lastenkodin ja Ranuantien yl\u00e4puolen maastossa Ounasvaaran lounaan puoleisella rinteell\u00e4 oli
Luftwaffella eli Saksan ilmavoimilla isohko, vuosina 1942 ja 1943 rakennettu parakkileirialue.
Osa Luftnachtrichten-Regiment 56 :sta siirtyi Rovaniemelle joulukuussa 1941. Sen huhtikuussa 1943
muodostetun uuden tutkayksik\u00f6n, eli toinen II.\/Flugmelde-Me\u00df-Abteilungin majoitusparakkeja
sijaitsi Ounasvaaran rinteess\u00e4. Rinteen alaosassa oli joulukuussa 1940 Rovaniemelle tulleen
Fliegerf\u00fchrers Nordin eli Lentojohtaja Pohjoisen alueellisen p\u00e4\u00e4majan rakennuksia. Fliegerf\u00fchrers
Nordin p\u00e4\u00e4maja siirrettiin my\u00f6hemmin Norjan Kirkenesiin. Lis\u00e4ksi alueella oli ainakin yksi
suomalaisen aputy\u00f6voiman eli Finnische Hilfskr\u00e4ften parakki.
Olemme nyt varsin ison rakennuksen, eli ilmatiedustelurykmentin majoitusparakin j\u00e4\u00e4nteill\u00e4.
Rakennuksen koko on ollut noin kuusi ja puoli kertaa 28 metri\u00e4. T\u00e4m\u00e4 parakki valmistui syksyll\u00e4
1943. T\u00e4m\u00e4 lienee ollut lauta- tai levyparakki. Parakissa on ollut majoitustilat noin
kahdellekymmenelle henkil\u00f6lle. Parakkeja l\u00e4mmitettiin joskus muuratuilla uuneilla, mutta yleisimmin
kaminoilla. Polttopuun tarve oli erityisesti talviaikana eritt\u00e4in suuri nimenomaan l\u00e4mmityksen, mutta
my\u00f6s h\u00e4k\u00e4p\u00f6ntt\u00f6 -autojen takia. T\u00e4m\u00e4 on mahdollisesti ollut upseerien majoitusparakki. Parakeissa
oli varsin vaatimaton sisustus, yleens\u00e4 vain kerross\u00e4ngyt, yksi p\u00f6yt\u00e4, tuoleja ja joitakin kaappeja.
Viihdytykseksi saksalaisille toimitettiin muun muassa kirjallisuutta, \u00e4\u00e4nilevyj\u00e4 sek\u00e4 tietysti levysoitin
ja radio.
Saksalaisten suosimia laulajia olivat muun muassa kuuluisan Lili Marleen kappaleen levytt\u00e4nyt Lale
Andersen, elokuvissakin loistanut Ilse Werner, joka l\u00e4hetti Suomen kiertueellaan erityisterveiset
Lapissa oleville joukoille, vaikkei t\u00e4\u00e4ll\u00e4 k\u00e4ynytk\u00e4\u00e4n, Chilen satakieli Rosita Serrano sek\u00e4 ruotsalaiset
Zarah Leander ja Sickan Carlsson. T\u00e4m\u00e4n rakennuksen luoteispuolella on jo l\u00e4hes maastoon
hautautunut sirpalesuoja pommituksilta suojautumista varten. T\u00e4t\u00e4 aluetta ei kuitenkaan koskaan
pommitettu.
Ounasvaaran maasto oli sota-aikana hieman erilainen kuin nyky\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 puustoa oli jonkin verran
v\u00e4hemm\u00e4n nykyiseen verrattuna. Parakkien kohdalla ja niiden ymp\u00e4rill\u00e4 ei ollut puita, eik\u00e4
tietenk\u00e4\u00e4n nyt kuntopoluiksi kaventuneiden alkuper\u00e4isten huoltoteiden kohdalla. Monet alueen
poluista ovat saksalaisten ajalta. L\u00e4hes kaikki lounaisrinteell\u00e4 nykyisin olevat puut ovat sodan j\u00e4lkeen
kasvaneet.
T\u00e4m\u00e4n rakennuksen alapuolella rinteess\u00e4 on my\u00f6s muutamien muiden majoitusparakkien j\u00e4\u00e4nteit\u00e4
sek\u00e4 varastorakennuksien, k\u00e4ym\u00e4l\u00f6iden ja kaivon j\u00e4\u00e4nteit\u00e4. Paloturvallisuussyist\u00e4 parakkien v\u00e4lill\u00e4
pyrittiin pit\u00e4m\u00e4\u00e4n ainakin kolmenkymmenen metrin turvav\u00e4li.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][et_pb_video src=”https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=woZkH_t7g2M” play_icon_color=”#E20D18″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_width=”600px” module_alignment=”center” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_video][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”4. Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa
\n-osio” module_id=”Saksalaisten-huolto” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
4. Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0<\/span> N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa<\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_video admin_label=”barakin mallinnus” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_video][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Saksalaisten-huolto-ja-yhteiseloa-suomalaisten-kanssa.jpg” alt=”Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa” title_text=”Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Saksalaisten-huolto-ja-yhteiseloa-suomalaisten-kanssa.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa.<\/strong><\/p>\nT\u00e4ss\u00e4kin paikassa on l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 jonkin verran saksalaisten posliiniastioiden j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, vaikka
melkein kaikki maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4 onkin siivottu pois ajat sitten. Posliinileimoista on voitu lukea,
ett\u00e4 astioita on tuotu Saksan omista tehtaista, muun muassa Rosenthalin astioita on l\u00f6ydetty
runsaasti n\u00e4ilt\u00e4 Luftwaffen eli ilmavoimien alueelta. Paljon posliinia on tuotu my\u00f6s Norjasta
sik\u00e4l\u00e4isen Porsgrunnin tehtailta. Saksalaiset ostivat my\u00f6s Arabian posliinia, jota l\u00f6ytyy j\u00e4\u00e4nteist\u00e4.
Mik\u00e4li t\u00e4ll\u00e4kin alueella joskus tehd\u00e4\u00e4n arkeologisia kaivauksia. Vuosikymmenten aikana kasvaneen
paksun turvekerroksen alta on varmasti l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 runsaasti kaikenlaista sirpaletta ja muuta pikku
esineist\u00f6\u00e4. My\u00f6s l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 piilossa olevista roskakuopista arkeologit varmaankin saisivat
mielenkiintoista materiaalia tutkimuksiinsa.
Saksalaisten elintarviketilanne oli koko jatkosodan ajan hyv\u00e4, ruoka oli varsinkin upseereilla
monipuolista, miehist\u00f6ll\u00e4 toki p\u00e4\u00e4asiassa s\u00e4ilykeruokaa ja siihen kuului my\u00f6s erilaisia vihanneksia,
viiniryp\u00e4leit\u00e4 ja luumuja. N\u00e4in ollen Saksan selustatoimisto Kommandant R\u00fcckw\u00e4rtiges Armeegebiet
525 (Kor\u00fcck 525) antoi m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen, ett\u00e4 kaikissa saksalaisissa varuskunnissa tulee jakaa l\u00e4mmin
ylij\u00e4\u00e4m\u00e4ruoka suomalaisille sotaorvoille ja k\u00f6yhille lapsille suomalaisten huoltoviranomaisten
kanssa. Rovaniemen maalaiskunnassa ja Rovaniemen kauppalassa saksalaiset joukko-osastot
antoivat huoltolautakunnan valitsemille lapsiperheille ruoka-annoksia saksalaisista
ruoanjakelupaikoista. Osittain n\u00e4iden toimenpiteiden takia Rovaniemen seudulla ei sodan aikana
ollut suoranaista n\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4\u00e4, niin kuin monella muulla Suomen paikkakunnalla, vaikka yleist\u00e4
puutetta olikin v\u00e4h\u00e4n kaikesta.
Jo alun perin saksalaisten kanssa oli sovittu, ett\u00e4 he tuovat mukanaan jotakuinkin kaiken
tarvitsemansa, jottei alueen suomalainen siviiliv\u00e4est\u00f6 k\u00e4rsisi ruoka ja tavara pulasta. Saksalaisten
huolto vaati valtavaa logistista j\u00e4rjestely\u00e4, sill\u00e4 kymmenet laivat toivat jatkuvasti aseita, ammuksia,
ruokatarvikkeita ja kaikkea mahdollista heid\u00e4n tarvitsemaansa Suomen satamiin. Satamista tavara
jatkoi matkaansa rautatie- ja kuorma-autokuljetuksina eteenp\u00e4in valtaviin v\u00e4livarastoihin ja
rintamien l\u00e4heisyydess\u00e4 hevosten ja muulien vet\u00e4mill\u00e4 k\u00e4rryill\u00e4 hoidettiin loppumatka. Saksalaiset
toivat mukanaan muuleja muun muassa Kreikasta, mutta ilmastoon tottumattomina ne kuolivat jo
ensimm\u00e4isen talven aikana kylmyyteen. Muualta tuodut muulit p\u00e4rj\u00e4siv\u00e4t paremmin.
Saksan Luftwaffella oli lentotoimintaan liittyvien yksikk\u00f6jen lis\u00e4ksi paljon muutakin miehist\u00f6\u00e4, kuten
ilmatorjuntayksik\u00f6it\u00e4, rakennusyksik\u00f6it\u00e4 ja muun muassa omat kuorma-auto- ja hevosyksik\u00f6t.
T\u00e4ll\u00e4kin alueella oli Luftwaffen kuorma-autohalleja, jotka olivat niin sanottuja kuplahalleja. Sodan
lopussa Lapissa oli saksalaisia yli 200 000 ja lis\u00e4ksi suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 vankeja ja ty\u00f6velvollisia sek\u00e4
pakkoty\u00f6l\u00e4isi\u00e4 eli enemm\u00e4n kuin Lapissa oli silloin asukkaita. Esimerkiksi Luftwaffen t\u00f6iss\u00e4 oli
hollantilaisia ja virolaisia kirvesmiehi\u00e4, ehk\u00e4 jopa rakentamassa n\u00e4it\u00e4kin parakkeja.
Ankaran kiellon mukaan saksalaiset saivat Suomen kaupoista ostaa vain tarkasti rajattuja tuotteita.
K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 asia ei ihan n\u00e4in mennyt, sill\u00e4 mustan p\u00f6rssin kauppa kukoisti ja rahaan, kahviin,
viinaan ja makeisiin vaihtui mit\u00e4 vain saksalaisten tarvitsemaa. Rangaistukset kiinnijoutuneelle
saksalaisille olivat ankarat. Kaikki saksalaisten rikokset hoitivat saksalaiset itse ja suomalaisten
rikokset suomalainen oikeuslaitos. Saksalaisilla ei ollut suomalaisiin mit\u00e4\u00e4n tuomiovaltaa eik\u00e4
suomalaisilla saksalaisiin n\u00e4hden.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”5. Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana
\n-osio” module_id=”Upseerikerho” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
5. Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Upseerikerho.jpg” alt=”Upseerikerho” title_text=”Upseerikerho” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Upseerikerho-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana<\/strong><\/p>\nT\u00e4ll\u00e4 paikalla maavallien suojassa on todenn\u00e4k\u00f6isesti sijainnut alueen upseerikerho, jota saksalaiset
kutsuivat kasinoksi. Kyse ei siis ollut peli luolasta. Miehist\u00f6ll\u00e4 oli oma sotilaskoti ainakin nykyisen
Lukkarinkadun varrella. Upseerikerho oli upseerien vapaa ajanviettopaikka, jossa j\u00e4rjestettiin
lauluiltoja ja joskus my\u00f6s vierailevien esiintyjien, kuten laulajien tai taikureiden esityksi\u00e4. Muita
vapaa-ajan viettomahdollisuuksia niin upseereille kuin miehist\u00f6llekin oli elokuvien katsominen.
Saksalaiset toimittivat leiri alueille elokuvaprojektoreja ja filmikeloja liikkuvilla autoyksik\u00f6ill\u00e4.
Elokuvia saksalaiset k\u00e4viv\u00e4t katsomassa my\u00f6s muun muassa Kino Inarin n\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 ja Haus der
Kameradschaftissa eli Toveruuden talossa. Suosituimpia elokuvia olivat v\u00e4rielokuvat Kultainen
kaupunki, Lumpeenkukka ja M\u00fcnchhausen, jotka saivat valtavia katsojalukuja kaikissa paikoissa,
joissa niit\u00e4 esitettiin. Toveruuden talossa j\u00e4rjestettiin elokuvien lis\u00e4ksi my\u00f6s lukuisia
musiikkikonsertteja, tanssiesityksi\u00e4, oopperaesityksi\u00e4, taikuriesityksi\u00e4, komiikkaa ja teatteria. Yksi
suosituimmista oopperaesityksist\u00e4 oli Figaron h\u00e4\u00e4t, jota esitettiin Toveruuden talolla per\u00e4ti 35 kertaa
t\u00e4ydelle salille. Yhteens\u00e4 esitykset n\u00e4ki 12 000 katsojaa.
Kuuluisimpia esiintyji\u00e4 olivat laulaja Lizzi Waldm\u00fcller, tanssija Daisy Spies ja h\u00e4nen tanssiryhm\u00e4ns\u00e4,
tanssija-laulaja Marika R\u00f6kk, sveitsil\u00e4inen tenori Herbert Ernst Groh ja ruotsalainen oopperalaulaja
Lisa Tunell-Scharner. My\u00f6s suomalaisia artisteja esiintyi Toveruuden talon tapahtumissa, muun
muassa tanssiduo Lucia Nifontova ja Alexander Saxelin sek\u00e4 pianotaiteilija Kerttu Bernhardt.
Suomalaisten j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Asemiesillassa esiintyiv\u00e4t mm. sopraano Anna Mutanen,
harmonikkamestari Onni Laihonen ja koomikko Siiri Angerkoski. Toveruuden talon tapahtumiin
p\u00e4\u00e4siv\u00e4t osallistumaan my\u00f6s suomalaiset. Rovaniemen kulttuuritarjonta oli vuosina 1943 ja 1944
ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n laajaa. Erityisesti koululaisille elokuvat olivat suuri tapaus. He p\u00e4\u00e4siv\u00e4t sis\u00e4\u00e4n
ilmaiseksi, jos tilaa oli.
My\u00f6s alkoholin k\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 oli varsin iso osa pime\u00e4\u00e4n ja pitk\u00e4\u00e4n talveen tottumattomilla ja koti-ik\u00e4v\u00e4\u00e4
potevilla sotilailla. Saksalaisilla oli pohjoisessa eritt\u00e4in hyv\u00e4t varastot niin ruokatarvikkeita kuin
alkoholia varten. Juomina heill\u00e4 oli olut, viinit ja joskus konjakit. Saksalaiset toivat mukanaan my\u00f6s
omat astiansa ja ruokailuv\u00e4lineet.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”6. Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana
\n-osio” module_id=”Suomalaisten” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
6. Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Suomalaisten-aputyontekijoiden-parakki.jpg” alt=”Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki” title_text=”Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Suomalaisten-aputyontekijoiden-parakki-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana<\/strong><\/p>\nT\u00e4ll\u00e4 kohdalla sijaitsi saksalaisten piirustuksien mukaan suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden eli Finnische
Hilfskr\u00e4ftin parakki, joka rakennettiin marras-joulukuussa 1943. Se oli suomalaisten
puutavarayhti\u00f6iden muodostaman Puutalo Oy :n Polar niminen lautaparakki kooltaan noin
kahdeksan kertaa kaksitoista metri\u00e4. Parakki koottiin valmista puu elementeist\u00e4. Sen pystytt\u00e4minen
kesti suomalaisilta kirvesmiehilt\u00e4 pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4, vangeilta huomattavasti kauemmin.
T\u00e4h\u00e4n parakkiin majoitettiin siis saksalaisten palveluksessa olleita suomalaisia ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 ehk\u00e4
noin kymmenest\u00e4 kahteenkymmeneen henkil\u00f6\u00e4. Todenn\u00e4k\u00f6isesti he olivat ulkopaikkakuntalaisia,
koska heille rakennettiin oma parakki. Rovaniemel\u00e4iset olivat tietenkin omissa kodeissaan. T\u00e4m\u00e4n
parakin asukkaat ovat ehk\u00e4 olleet Luftwaffen pesulan ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4, jotka olivat joutuneet evakkoon
sota-alueelta. Pesula sijaitsi nykyisen Yliopistonkadun varrella.
Sodasta huolimatta sek\u00e4 palkansaajien m\u00e4\u00e4r\u00e4 ett\u00e4 kauppalan verotulot kasvoivat r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4isesti.
Monet l\u00e4hestulkoon k\u00f6yhyydess\u00e4 el\u00e4neet rovaniemel\u00e4iset saivat elintasoaan parannettua
aikaisempaan verrattuna. Ty\u00f6markkinoilla saksalaisten l\u00e4sn\u00e4olo vaikutti merkitt\u00e4v\u00e4sti. Ensimm\u00e4ist\u00e4
kertaa suomen historiassa oli ty\u00f6ntekij\u00e4n markkinat. Suurin osa nuoremmasta miespuolisesta
v\u00e4est\u00f6st\u00e4 oli rintamilla, joten ty\u00f6paikkoja liikenne-, kuljetus-, huolinta-, rakennus-, kauppa- ja
palvelualoilla oli runsaasti naisille ja asepalvelus ik\u00e4luokkien ulkopuolisille miehille.
Saksalaiset tarvitsivat miehi\u00e4 mets\u00e4-, linnoitus-, lentokentt\u00e4- ja rakennust\u00f6ihin, pilke- ja
puuhiilitehtaisiin, maanteiden tekoon ja korjauksiin sek\u00e4 rahdinajoon. Naisille t\u00f6it\u00e4 riitti
kanttiineissa, konttoreissa, sairaaloissa, keittoloissa, ompelimoissa ja pesuloissa. Kovan
ty\u00f6voimapulan takia saksalaisten maksamat palkat ammattimiehille olivat joskus kaksin, jopa
kolminkertaisia muuhun maahan verrattuna ja yleisemminkin palkkataso oli ainakin 25% korkeampi
kuin suomalaisten maksamat. Varsinkin Rovaniemen maalaiskunnan puolella monille ty\u00f6ntekij\u00f6ille ja
yrityksille j\u00e4i isoja veror\u00e4stej\u00e4, kun rahaa tuli niin paljon, ettei veroja ehtinyt maksamaan.
My\u00f6s muualta Suomesta tuli ty\u00f6voimaa Lappiin. Kes\u00e4ll\u00e4 1942 saksalaisten palveluksessa oli Lapissa
yli 10 000 ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4, joista osaa pime\u00e4sti tai suomalaisyritysten kautta, mik\u00e4 aiheutti monille
suomalaisille yrityksille ty\u00f6voimapulaa ja viiv\u00e4stytti monia ty\u00f6kohteita. Suomalaisten viranomaisten
tarkoituksena oli puolittaa saksalaisten palveluksessa olevan ty\u00f6voiman m\u00e4\u00e4r\u00e4. Siksi
paikallisviranomaiset yrittiv\u00e4t saada saksalaisia palkkaamaan ty\u00f6ntekij\u00e4ns\u00e4 suomalaisista yrityksist\u00e4
sen sijaan, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 palkkaisivat vapailta markkinoilta.
Ty\u00f6voiman s\u00e4\u00e4nn\u00f6stely-yritykset eiv\u00e4t tietenk\u00e4\u00e4n saksalaisia erityisesti miellytt\u00e4neet ja he
pyrkiv\u00e4tkin jopa viranomaisten m\u00e4\u00e4r\u00e4ysten vastaisesti palkkaamaan suomalaisia t\u00f6ihins\u00e4. T\u00e4t\u00e4
kamppailua ty\u00f6voimasta k\u00e4ytiin koko jatkosodan ajan palkkatasoa kohtuullistamalla. Suomalaiset
vetosivat my\u00f6s Saksan ylimp\u00e4\u00e4n johtoon asian korjaamiseksi ja Saksan sotamarsalkka Wilhelm Keitel
antoikin m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen, ett\u00e4 saksalaisten joukkojen on supistettava suomalaisen ty\u00f6v\u00e4en m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.
Kiinti\u00f6ksi m\u00e4\u00e4riteltiin 4000 henkil\u00f6\u00e4, joista Luftwaffen osuus oli 3000 ja Saksan maavoimien eli
Heerin 1000.
Kev\u00e4\u00e4seen 1943 menness\u00e4 kuitenkin saksalaisten palveluksessa olevan suomalaisen ty\u00f6voiman
osuus v\u00e4heni suurin piirtein kiinti\u00f6n mukaiseksi. T\u00e4m\u00e4 johtui paitsi ty\u00f6velvollisuus kutsunnoista,
my\u00f6s lis\u00e4\u00e4ntyneist\u00e4 ty\u00f6voiman ratsioista. Suomalaisen ty\u00f6voiman saannin supistuminen aiheutti
sen, ett\u00e4 saksalaiset joutuivat paikkaamaan ty\u00f6voiman puutetta. Apuja saatiin organisaatio Todtin
ty\u00f6voimasta, muista maista tuoduista ty\u00f6velvollisista, palkatuista henkil\u00f6ist\u00e4 sek\u00e4 tietysti<\/p>\n
vankity\u00f6voimasta. Saksalaisten vankity\u00f6voiman m\u00e4\u00e4r\u00e4 nousi Lapissa noin 30 000 henkil\u00f6\u00f6n.
Ty\u00f6palvelun joukoissa oli lukuisien saksan miehitt\u00e4minen alueiden kansalaisia enemm\u00e4n tai
v\u00e4hemm\u00e4n pakkoty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”7. Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu
\n-osio” module_id=”Junaradan” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
7. Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Betonikorsu.jpg” alt=”Betonikorsu” title_text=”Betonikorsu” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Junaradan-itapuolen-taisteluasemat-ja-betonikorsu-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu<\/strong><\/p>\nOunasvaaran junaradan viereisell\u00e4 sivustalla on my\u00f6s lukuisia kaivantoja, joista voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4 siell\u00e4
olleen paitsi taisteluhauta ja taistelupes\u00e4kkeit\u00e4, my\u00f6s vartiotoimintaan liittyvi\u00e4 kaivantoja. Ainakin
osa n\u00e4ist\u00e4 lienee Lapin sodan aikaisia. Vaaran laidassa radan vieress\u00e4 on pitk\u00e4 taisteluhautakaivanto,
taistelupes\u00e4kkeit\u00e4 ja ampumapoteroita. Taisteluja t\u00e4ll\u00e4 alueella ei kuitenkaan k\u00e4yty.
Ounasvaaran alueella on my\u00f6s pohjoislaidalla taistelupes\u00e4kkeit\u00e4 ja siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vaaran
korkeammillakin osilla. Vaaranlaidoilla on ollut ilmeisesti pitk\u00e4hk\u00f6 taistelukaivantojen linja, joka on
ulottunut aina nykyisen golf -radan tienoilta Tottorakan ja V\u00e4lirakan ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja sielt\u00e4 kohti
nykyist\u00e4 urheiluopiston aluetta. Ehk\u00e4 osittain Lapin sodan aikaisia ampuma poteroita ja
taistelupes\u00e4kkeiden j\u00e4lki\u00e4 on maastossa viel\u00e4 n\u00e4kyviss\u00e4, mutta osa lienee jo kasvanut umpeen.
Saksalaiset hy\u00f6dynsiv\u00e4t my\u00f6s vaaran luontaisia onkaloita ja kivimuodostelmia pes\u00e4kkeiksi.
Niin sanottu betonikorsu on sis\u00e4lt\u00e4 noin 3 x 4 metrin kokoinen ja 2 :n metrin korkuinen. Oviaukko on
betonista ja sein\u00e4t on muurattu luonnonkivist\u00e4. Korsun katto on osittain sortunut, mutta muuten
rakennus on melko ehj\u00e4. Rakennuksen alueella ja hieman kauempana on muun muassa heteka tai
sen osia ja puinen ovi, joka voi olla my\u00f6hemm\u00e4lt\u00e4kin ajalta. T\u00e4t\u00e4 korsua ovat todenn\u00e4k\u00f6isesti
k\u00e4ytt\u00e4neet saksalaiset vartiomiehet lepopaikkana ja talvisin l\u00e4mmittelypaikkana. Korsu l\u00e4mpesi
kamiinan avulla.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”8. Mysteeriparakki ja taisteluhauta
\n-osio” module_id=”Mysteeriparakki” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
8. Mysteeriparakki ja taisteluhauta<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Kaivanto-mysteeriparakin-ylapuolella.jpg” alt=”Kaivanto mysteeriparakin yl\u00e4puolella” title_text=”Kaivanto mysteeriparakin yl\u00e4puolella” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Mysteeriparakki-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Mysteeriparakki ja taisteluhauta<\/strong><\/p>\nYksi parakki, josta ei ole tarkkaa tietoa olemassa, mutta jossa on n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 betoninen alusta sijaitsee
l\u00e4hell\u00e4 tornitaloja. Saksalaisten piirustuksissa t\u00e4h\u00e4n kohtaan oli merkitty autokorjaamo tai kuorma-
autohalli. Rakennus on voinut olla my\u00f6s keitti\u00f6rakennus. Betonin sis\u00e4lt\u00e4 ty\u00f6ntyy ulos putki, josta
sadevesi valuu pois. Rakennuksen maan pinnalla oleva betonivalu on kooltaan noin viisi kertaa viisi
metri\u00e4. Saksalaisten piirustusten mukaan rakennus on ollut kooltaan noin kymmenen kertaa
kuusitoista metri\u00e4.
T\u00e4m\u00e4n rakennuksen vierest\u00e4 l\u00e4htee yl\u00e4rinteeseen p\u00e4in pitk\u00e4hk\u00f6, kaiketi Lapin sodan aikainen
taisteluhauta, tai sirpalesuoja, jonka p\u00e4\u00e4linja on alun perin ollut noin kaksi kertaa 110 metri\u00e4. Linjan
p\u00e4\u00e4ss\u00e4 on ollut korsun paikka. Linjasta erkaneva varsin kapea ja matala, pitk\u00e4hk\u00f6 kaakonsuuntainen
kaivanto, lienee ehk\u00e4 alkua lukuunottamatta joskus sodan j\u00e4lkeen tehty oja. Korsusta on kaivettu
joitakin j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, muun muassa s\u00e4ilykepurkki ja rikkoutunut viinipullo esiin. Siell\u00e4 on my\u00f6s
tuoreempaa roskaa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”9. Lastenkoti
\n-osio” module_id=”Lastenkoti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
9. Lastenkoti\u00a0<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/02\/Lastenkoti-scaled.jpg” alt=”Lastenkoti” title_text=”Lastenkoti” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Lastenkoti-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Lastenkoti<\/strong><\/p>\nEntinen lastenkoti oli saksalaisten k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 jatkosodan aikana maavoimien eli Heerin sairaalana.
Rakennus on edelleen olemassa. Lapin sodan aikana sairaala ja sen alue oli miinoitettu, mutta
miinoja ei r\u00e4j\u00e4ytetty. Kauppalan tuhon j\u00e4lkeen sinne sijoitettiin kauppalan virastot. Kauppalan
johtaja sek\u00e4 virkamiehet my\u00f6s asuivat rakennuksessa. My\u00f6hemmin se on toiminut muun muassa
lastensairaalana ja steinerkouluna.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”10. Frontleitstelle 42 :n parakkileirialue
\n-osio” module_id=”Frontleitstelle” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
10. Frontleitstelle 42 :n parakkileirialue<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Frontleitstelle-42n-parakkileirialue.jpg” alt=”Frontleitstelle 42n parakkileirialue” title_text=”Frontleitstelle 42n parakkileirialue” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Frontleitsstelle-42n-parakkileiri-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Frontleitsstelle 42 :n parakkileiri<\/strong><\/p>\nT\u00e4ll\u00e4 rautatien ja L\u00e4hteentien v\u00e4lisell\u00e4 alueella sijaitsi rintamaesikunnan eli Frontleitsstelle 42 :n
lager Ounasvaaran leirialue, joka otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 15.3.1943. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 oli kivikoululta siirtyneen
entisen Frontsammelstellen lukuisia majoitus ja varasto parakkeja, ilmeisesti iso toimistorakennus
autotalli, perunakellari, sauna ja pukeutumistila ja useita k\u00e4ym\u00e4l\u00e4rakennuksia – kaikkiaan noin
kolmisenkymment\u00e4 rakennusta.
Alueella oli noin 10 x 60 metrin kokoinen keskusaukio, jonka ymp\u00e4rill\u00e4 oli nelj\u00e4 isohkoa rakennusta.
Alueelle oli j\u00e4rjestetty Rovaniemen rautatieasemalta sukkulalinja kuljetuksia varten. Kuorma-autot
kulkivat alueelle Ranuantien kautta ja jalankulkijat Ounaskosken rautatiesillan kautta ja sillan
vierest\u00e4 merkitty\u00e4 polkua pitkin. Osa t\u00e4t\u00e4 polkua on n\u00e4kyviss\u00e4 viel\u00e4kin. Leiri oli tarkoitettu lomalle
menevien ja lomalta tulevien sek\u00e4 komennusmiesten ilmoittautumispaikaksi ja tarvittaessa my\u00f6s
majoitukseen. T\u00e4nne majoitettiin my\u00f6s Rovaniemen l\u00e4pi menevi\u00e4 yksik\u00f6it\u00e4 tilap\u00e4ismajoitukseen.
Yksi n\u00e4ist\u00e4 rakennuksista oli rakennussuunnitelman mukaan isohko saunarakennus, jonka j\u00e4\u00e4nteill\u00e4
nyt olemme. T\u00e4h\u00e4n on tehty tukeva betonilattia, jota rakennuksissa ei yleens\u00e4 ollut. Ennen Suomeen
tuloaan saksalaiset eiv\u00e4t tienneet saunomisesta mit\u00e4\u00e4n, mutta pian Suomeen tulon j\u00e4lkeen he
ihastuivat eritt\u00e4in suuresti saunomiseen. Saksalaiset rakensivat kaikille leirialueilleen melkein ensi
t\u00f6ikseen saunan, joka olikin tietenkin tarpeellinen sek\u00e4 puhdistautumista ett\u00e4 virkist\u00e4ytymist\u00e4
varten. Kauppalan keskustassa saksalaiset saunoivat omilla saunavuoroillaan my\u00f6s silloisissa yleisiss\u00e4
saunoissa marssien ryhdikk\u00e4\u00e4sti joukko osastona paikalle.
Nykyisen leirint\u00e4alueen kohdalla oli my\u00f6s sy\u00f6p\u00e4l\u00e4isten puhdistuslaitos. Sen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli puhdistaa
muun muassa t\u00e4ist\u00e4 rintamalta tulleet sotilaat ja heid\u00e4n varusteensa lomalle l\u00e4ht\u00f6\u00e4 varten.
Laitoksen kapasiteetti on ollut noin 500 henkil\u00f6\u00e4 per p\u00e4iv\u00e4. Sy\u00f6p\u00e4l\u00e4isten puhdistuslaitoksia oli useita
rintamien takana ja l\u00e4pikulkuleireill\u00e4 puhdistaminen tapahtui p\u00e4\u00e4osin h\u00f6yryn ja saunan avulla.
Puhdistautumiseen j\u00e4lkeen lomalaiset saattoivat menn\u00e4 l\u00e4pikulkuleireihin, kuten Frontleitstellen
kokoamiskeskukseen, y\u00f6py\u00e4 siell\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n tai pari ja jatkaa matkaansa eteenp\u00e4in kohti Saksaa.
Koska Saksalla oli paljon joukkoja Pohjois-Suomessa lomalaisia kulki sota-aikana kymmeni\u00e4tuhansia
n\u00e4iden puhdistuslaitosten ja l\u00e4pikulkuleirien kautta. Saksalaiset r\u00e4j\u00e4yttiv\u00e4t t\u00e4m\u00e4nkin alueen
rakennukset, joten alueen rakennuksista s\u00e4ilyi vain yksi asuinparakki ja yksi k\u00e4ym\u00e4l\u00e4rakennus, jotka
on sittemmin purettu. Joitakin rakennusten j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, kaivantoja ja r\u00e4j\u00e4ytyskuoppia on viel\u00e4 alueella
n\u00e4kyviss\u00e4, vaikkakin alue on melko t\u00e4ysin metsittynyt ja j\u00e4\u00e4nteet ovat turvekerroksen alla piilossa.
Sodan j\u00e4lkeen t\u00e4\u00e4ll\u00e4 sattui my\u00f6s ik\u00e4v\u00e4 tapaus, kun lasten leikkiess\u00e4 l\u00f6yt\u00e4mill\u00e4\u00e4n r\u00e4j\u00e4hteill\u00e4 ilmeisesti
miina r\u00e4j\u00e4hti ja yksi lapsi kuoli ja useita loukkaantui.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”11. Sicherheitsdientsin vankila
\n-osio” module_id=”Sicherheitsdientsin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
11. Sicherheitsdientsin vankila<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/SDn-vankila-1.jpg” alt=”Vankila” title_text=”SDn vankila 1″ align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Vankila-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Sicherheitsdientsin vankila<\/strong><\/p>\nOlemme nyt Geologisen tutkimuslaitoksen kohdalla, jossa oli saksalaisten rakennusten portaita ja
kaivantoja ennen tutkimuslaitoksen talon rakentamista. Alue oli lasten suosittu leikkipaikka, josta
l\u00f6ytyi runsaasti sodan aikaista tavaraa. Tutkimuslaitoksen talon kohdalla oli saksalaisilla heid\u00e4n
omille vangeilleen tarkoitettu muuratuilla selleill\u00e4 varustettu Sicherheitsdientsin eli
turvallisuusviraston vankila. Alue oli piikkilanka-aidalla ymp\u00e4r\u00f6ity. Tutkimuslaitoksen talon vieress\u00e4
on s\u00e4ilynyt isohko pengeralue, jossa oli rakennuksia, joissa oli luonnonkivireunukset. N\u00e4m\u00e4 voivat
olla ehk\u00e4 vankisellej\u00e4 tai vartijoiden ja muun henkil\u00f6kunnan huoneita.
Rinteeseen on kaivettu kaiketi Lapin sodan aikainen taisteluhauta, joka on noin 50 m pitk\u00e4, keskell\u00e4
ja pohjoisp\u00e4\u00e4ss\u00e4 on ilmeisesti ollut korsun paikka. Sicherheitsdients eli SD oli Saksan SS :n johtajan
Heinrich Himmlerin pahamaineinen tiedustelu- ja turvallisuusvirasto, jonka yhteydess\u00e4 toimivat
my\u00f6s Geheime Staatspolizei eli Gestapo, Kriminalpolizei eli Kripo sek\u00e4 Einsatzgruppet, jotka
murhasivat mm. juutalaisia miehitetyiss\u00e4 It\u00e4-Euroopan maissa.
T\u00e4ss\u00e4 SD :n vankilassa oli vangittuna saksalaisia sotilaita, jotka olivat syyllistyneet rikoksiin Suomessa.
Sinne on my\u00f6s tiett\u00e4v\u00e4sti toimitettu my\u00f6s vangiksi saatuja ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 komissaareja kuulusteltavaksi
ja todenn\u00e4k\u00f6isesti heid\u00e4t on siell\u00e4 my\u00f6s teloitettu. Vankilassa ei luultavasti ollut kovin paljoa
henkil\u00f6kuntaa ja muutenkin SD:n ja Gestapon toiminta Rovaniemell\u00e4 oli varsin v\u00e4h\u00e4ist\u00e4, eik\u00e4 liittynyt
mitenk\u00e4\u00e4n suomalaisiin siviileihin tai sotilaisiin. Enemm\u00e4n heill\u00e4 oli teht\u00e4vi\u00e4 pohjoisessa Norjan rajan
molemmin puolin.
Vankilan toiminnasta ei ole s\u00e4ilynyt asiakirjoja eik\u00e4 suomalaisilla virkamiehill\u00e4k\u00e4\u00e4n ollut sinne asiaa,
joten tiedot sen toiminnasta ovat v\u00e4h\u00e4iset. Pullinpuolella nykyisen Valdemarin tontilla sijaitsi
salaisen kentt\u00e4poliisin eli Geheime Feldpolizei 735 :n majoitusalue. Salainen kentt\u00e4poliisi oli nimens\u00e4
mukaisesti Saksan armeijan eli Wehrmachtin salainen sotilaspoliisi, jonka teht\u00e4vi\u00e4 oli muun muassa
vastavakoilu, maanpetoksellisen toiminnan est\u00e4minen, vastapropaganda, sotilaskohteiden vartiointi
ja avustaminen saksalaisten sotaoikeuksien rikostutkinnoissa. Salaisen kentt\u00e4poliisin tiedet\u00e4\u00e4n my\u00f6s
suorittaneen joitakin pakoon yritt\u00e4neiden sotavankien teloituksia ja mahdollisesti he my\u00f6s teloittivat
SD :n vankilassa olleita komissaareja. Suomalaisiin heill\u00e4 ei ollut mit\u00e4\u00e4n toimivaltaa, eiv\u00e4tk\u00e4 he
tietojen mukaan ole koskaan ylitt\u00e4neetk\u00e4\u00e4n valtuuksiaan.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”12. Rommelin kentt\u00e4
\n-osio” module_id=”Rommelin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
12. Rommelin kentt\u00e4<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Rommelin-kentta.jpg” alt=”Rommelin kentt\u00e4” title_text=”Rommelin kentt\u00e4” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Rommelin-kentta-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Rommelin kentt\u00e4 eli Sportsbahn Feldmarschall Rommel<\/strong><\/p>\nRanuantien it\u00e4puolella on Rommelin kent\u00e4ksi kutsuttu urheilukentt\u00e4. Kent\u00e4n rakensivat saksalaisen
Heerin leipomokomppanian B\u00e4ckerei-Kompanie 602:n ja viereisen Heerin kuljetuskomppanian
miehet vuonna 1943 virkistysalueekseen, antaen kent\u00e4lle mahtipontisen nimen Sportsbahn
Feldmarschall Rommel eli Sotamarsalkka Rommelin urheilukentt\u00e4. Nimi oli kirjoitettu kent\u00e4n portin
yl\u00e4laudoitukseen.
Sotamarsalkka Erwin Rommel oli sodan aikana kuuluisin saksalainen sotap\u00e4\u00e4llikk\u00f6 ja sotasankari
lempinimell\u00e4 \u201cEr\u00e4maan kettu\u201d. Rommel osallistui jossakin m\u00e4\u00e4rin Hitlerin salamurhayritykseen
vuonna 1944 ja koska h\u00e4n oli kansallissankari, Hitler antoi hirtt\u00e4misen ja maineenmustaamisen sijaan
h\u00e4nelle mahdollisuuden tehd\u00e4 itsemurha ja s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 siten perheens\u00e4 ja perheen omaisuuden. Asiassa
painoi my\u00f6s se, ett\u00e4 Rommelin nimi liitettyn\u00e4 Hitlerin salamurhahankkeeseen olisi ollut Hitlerille
kiusallista ja varmasti olisi aiheuttanut kuohuntaa Saksassa. Rommelin kerrottiin kuolleen
lentokonehy\u00f6kk\u00e4yksess\u00e4 saamiinsa vammoihin ja haudattiin kunniamenoin. Rommel itse ei koskaan
k\u00e4ynyt Suomessa.
Rommelin kent\u00e4n juhlalliset avajaiset olivat 18.7.1943. Ohjelmassa oli kahdeksan saksalaisen
jalkapallojoukkueen v\u00e4linen jalkapalloturnaus sek\u00e4 kahden saksalaisen k\u00e4sipallojoukkueen v\u00e4linen
ottelu. Kenraalieversti Eduard Dietl vihki kent\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja jakoi parhaan pelaajan palkinnot.
Kent\u00e4ll\u00e4 j\u00e4rjestettiin muutamia j\u00e4\u00e4pallo- ja jalkapallo-otteluja my\u00f6s saksalaisten ja suomalaisten
v\u00e4lill\u00e4. Kentt\u00e4\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6i silloin koivuaita ja my\u00f6s kenraalieversti Dietl istui joskus seuraamassa pelej\u00e4
koivusta tehdyss\u00e4 juhlakatsomossa. Parhaimmillaan otteluita saattoi katsoa jopa yli 1000 katsojaa.
Seuraava isompi urheilutapahtuma kent\u00e4ll\u00e4 oli 16.9.1943 j\u00e4rjestetty Wehrmacht sportfest, johon
osallistui 18 eri yksik\u00f6iden joukkuetta.
Vuosina 1942, 1943 ja 1944 saksalaisten joukkojen urheilutoiminta sai vauhtia asemasotavaiheen
ansiosta. Dietl oli innokas urheilumies ja halusi sotilaiden pysyv\u00e4n virkist\u00e4ytynein\u00e4 ja hyv\u00e4ss\u00e4
kunnossa urheilun avulla. T\u00e4ll\u00e4 oli tietysti vaikutusta my\u00f6s joukkojen mielialan yll\u00e4pit\u00e4misess\u00e4
varsinkin kun sota it\u00e4rintamalla k\u00e4\u00e4ntyi heid\u00e4n kannaltaan huonoon suuntaan. Rommelin kent\u00e4n
tapahtumien ja talviurheilulajien lis\u00e4ksi ainakin kesin\u00e4 1942 ja 1943 j\u00e4rjestettiin kenraali Ferdinand
Sch\u00f6rnerin toimeksiannosta Pohjois-Lapissa saksalaisten joukko-osastojen v\u00e4linen jalkapallon cup-
muotoinen turnaus loppuotteluineen, k\u00e4sipalloilun Tundra-Pokal -kilpailu ja monia muita
urheilukilpailuja.
Rovaniemen kauppalan vuoden 1946 kunnalliskertomuksen mukaan kentt\u00e4 oli varsin huonosti tehty,
vino ja pehme\u00e4 hiekkakentt\u00e4, ja sen takia p\u00f6lyinen – eli vanhaa vapaapalokuntavitsi\u00e4 lainaten:
\u201cv\u00e4\u00e4rin sammutettu\u201d. Kunnostettu kentt\u00e4 on edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 Kiirunan alueella. Rommelin kentt\u00e4
on ainoa saksalaisajasta muistuttava paikannimi Rovaniemell\u00e4. Rommelin kent\u00e4n nimi eli
vuosikymmeni\u00e4 vain paikallisten asukkaiden ja urheilua harrastavan nuorison suullisena perinteen\u00e4,
koska kaupunki saksalaisajan menneisyytt\u00e4 h\u00e4veten ei hyv\u00e4ksynyt nime\u00e4m\u00e4\u00e4n asemakaavakarttaan
ennen kuin 2000 -luvun alussa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”Yhteisty\u00f6ss\u00e4” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_row _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Yhteisty\u00f6ss\u00e4<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][et_pb_text admin_label=”Text” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]Historiakierroksen asiantuntijana on toiminut Kalevi Mikkonen. Tutustu Mikkosen blogiin\u00a0t\u00e4st\u00e4 linkist\u00e4<\/a>.<\/p>\nSaksalaisajan tunnelmiin el\u00e4ytymist\u00e4 vahvistaa taiteilija\/tuottaja Timo Mets\u00e4joen \u00e4\u00e4nisuunnittelu<\/p>\n
Saksan ilmavoimien parakkileirialue Ounasvaaralla 1941-1944 -videon on mallintanut Studio Sallamar.<\/p>\n
Reittikartan on mallintanut Ounasvaaran hiihtoseura, Matti Kivel\u00e4.[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row column_structure=”1_3,1_3,1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/10\/lapin-maakuntamuseo.jpg” alt=”Lapin Maakuntamuseo -logo” title_text=”Lapin Maakuntamuseo” align=”center” admin_label=”Maakuntamuseo -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/01\/Sallamar-JPG.jpg” alt=”Ounasvaaran hiihtoseura -logo” title_text=”Sallamar JPG” align=”center” admin_label=”OH -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_height=”60px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/01\/oh_logo_web_png-200×200-1.png” alt=”Ounasvaaran hiihtoseura -logo” title_text=”oh_logo” align=”center” admin_label=”OH -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_height=”60px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section]<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Saksalaisaika Ounasvaaralla – Historiakierros jatkosodan maisemiinOunasvaara on tunnettu Rovaniemen liikunta -ja virkistyskohteena, mutta tiesitk\u00f6, ett\u00e4 vuosina 1941-1944 se oli my\u00f6s Saksan armeijan, varsinkin Saksan ilmavoimien, eli Luftwaffen leirialuetta? T\u00e4m\u00e4 k\u00e4velyreitti johdattaa sinut virtuaalisesti tai konkreettisesti saksalaisajan j\u00e4\u00e4nteille Ounasvaaran ja L\u00e4hteentien alueella. Reitin eri pisteill\u00e4 voit kuunnella \u00e4\u00e4nisuunnittelun avulla el\u00e4voitettyj\u00e4 \u00e4\u00e4niraitoja, joilla historiantutkija Kalevi Mikkonen kertoo […]<\/p>\n","protected":false},"author":7367,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_et_pb_use_builder":"on","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":"","footnotes":""},"class_list":["post-1319","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7367"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1319"}],"version-history":[{"count":64,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2869,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319\/revisions\/2869"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1319"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
<\/a><\/strong><\/h3>\n
\ud83d\udd17 10. Frontleitstelle 42 :n parakkileirialue
<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83d\udd17 11. Sicherheitsdientsin vankila<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83d\udd17 12. Rommelin kentt\u00e4<\/a><\/strong><\/h3>\n\u00a0<\/h3>\n
[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ disabled_on=”on|on|on” admin_label=”Suunnista maastossa -osio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ disabled=”on” collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”GPS -pisteet” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text admin_label=”pisteet -otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Suunnista Google Mapsin avulla<\/strong><\/h1>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][et_pb_text admin_label=”valikon kohdat-valikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded 1. Ounasvaaran ampumapaviljonki, ampumarata ja Ounasvaaran kisat <\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 2. Kenraalieversti Eduard Dietl<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 3. Ilmatiedustelurykmentin majoitustila ja sen ymp\u00e4rist\u00f6<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 4. Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 5. Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 6. Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 7. Mysteeriparakki ja taisteluhauta
<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 8. Lastenkoti
<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 9. Frontleitstelle 42 :n parakkileirialue
<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 10. Sicherheitsdientsin vankila<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 11. Rommelin kentt\u00e4<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 12. Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu<\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”1. Ounasvaaran ampuma paviljonki, ampumarata ja Ounasvaaran kisat -osio” module_id=”Ounasvaaran-ampuma” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” collapsed=”on” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
1. Ounasvaaran ampumapaviljonki, ampumarata ja Ounasvaaran kisat<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Ampumapaviljonki-1.jpg” alt=”Ampumapaviljonki” title_text=”Ampumapaviljonki, CC-BY Kalevi Mikkonen” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Ounasvaaran-ampumapaviljonki-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”100%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||||false|false” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Ounasvaaran ampumapaviljonki, ampumarata ja Ounasvaaran kisat<\/strong><\/p>\nOunasvaaran vanhalla hiihtostadionilla ja ampumaradalla on Viljami Kaltion suunnittelema
suojeluskunnan ampumapaviljonki, aiemmalta nimelt\u00e4\u00e4n Ampula, joka valmistui vuonna 1927. Sota-
aikana paviljongissa oli sek\u00e4 suomalaisten ett\u00e4 saksalaisten radioasema ja henkil\u00f6st\u00f6n majoitustiloja.
Suojeluskunnan ampumaradalla j\u00e4rjestettiin muun muassa ampumaharjoituksia ja sen ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4
maastoharjoituksia.<\/p>\n
Jatkosodan kuluessa kilpailutoiminta Suomessa elpyi sodasta huolimatta ja joitakin kisoja alettiin
j\u00e4rjest\u00e4\u00e4. Saksalaiset esittiv\u00e4t vuoden 1943 alussa Suomen hiihtoliitolle toivomuksen, ett\u00e4 heid\u00e4n
sotilaansa saisivat osallistua liiton alaisiin kisoihin Suomessa. T\u00e4ll\u00f6in tuli ajankohtaiseksi my\u00f6s
Ounasvaaran kisojen j\u00e4rjest\u00e4minen. Saksalaiset j\u00e4rjestiv\u00e4t omia karsintakilpailuja, joiden perusteella
osallistujat kisoihin valittiin. My\u00f6s yhteisesikunta Roi j\u00e4rjesti suomalaisille omat karsintahiihdot
Ounasvaaran kisoja varten.<\/p>\n
Ounasvaaran vanhan hiihtostadionin ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 j\u00e4rjestettiin talvikisat sek\u00e4 maaliskuussa 1943 ett\u00e4
maaliskuussa 1944. Saksalaiset olivat aktiivisesti mukana niin palkintojen hankkimisessa,
illanvietossa, kuin palkintojenjakotilaisuudessa. Saksalaiset halusivat kisoille n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t puitteet ja
siksi kisan j\u00e4rjestelyihin panostettiin paljon. Kisat radioitiin molemmilla kerroilla. Vuoden 1943
kisoihin osallistui suomalaisten ja saksalaisten lis\u00e4ksi ruotsalaisia urheilijoita. Nimekk\u00e4impi\u00e4
urheilijoita olivat muun muassa maastohiihdon maailmanmestarit Jussi Kurikkala ja Pekka Niemi sek\u00e4
it\u00e4valtalainen Luis Seyrling, joka voitti molempina vuosina pujottelukisan.<\/p>\n
Kisayleis\u00f6\u00e4 oli molempina vuosina tuhansittain paikalla ja kisojen aikana Kauppala oli juhlaliputettu
niin Suomen kuin Saksan ja vuonna 1943 my\u00f6s Ruotsin lipuilla. Paikalla oli luonnollisesti kisojen
suojelija kenraalieversti Eduard Dietl ja muita Saksan Lapin armeijan johtohenkil\u00f6it\u00e4 sek\u00e4 paikalliset
suomalaiset herrat, kuten eversti Oiva Willamo ja mets\u00e4herra Jarl Sundqvist. Ounasvaaran kisoissa
kilpailtiin murtomaahiihdon ohella m\u00e4kihypyss\u00e4, yhdistetyss\u00e4, ampumahiihdossa, pujottelussa,
suurpujottelussa ja sotilaspartio -hiihdossa. Pujottelu ja suurpujottelu kilpailtiin saksalaisten
tekem\u00e4ll\u00e4 upouudella pujottelu radalla.<\/p>\n
Hiihtokilpailujen kisakeskus oli ampumaradalla. Ampumapaikka oli kuitenkin Kemijoen j\u00e4\u00e4ll\u00e4.
M\u00e4kikilpailut hyp\u00e4ttiin vuonna 1943 Ounasvaaran pikkum\u00e4ess\u00e4 ja 1944 P\u00f6yli\u00f6vaaran m\u00e4ess\u00e4.
Palkintojenjaot suoritettiin saksalaisten rakentamassa Toveruudentalossa,Haus der
Kameradschaftissa, joka sijaitsi nykyisen poliisiaseman kohdalla. Sek\u00e4 vuonna 1943 ett\u00e4 1944
j\u00e4rjestettiin my\u00f6s lasten Konttisen kisat Ounasvaaralla.<\/p>\n
Ampumaradalla on my\u00f6s synkemp\u00e4\u00e4 historiaa, sill\u00e4 nykyisen jalkapallokent\u00e4n luoteen puoleisessa
p\u00e4\u00e4dyss\u00e4 suomalaiset teloittivat kiinni j\u00e4\u00e4neit\u00e4 Neuvostoliiton l\u00e4hett\u00e4mi\u00e4 desantteja jatkosodan
aikana. Edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oleva Ounasvaaran hiihtoseuran entis\u00f6im\u00e4 paviljonkirakennus on sodan
j\u00e4lkeen aina 1960 luvun puoliv\u00e4liin asti toiminut Ounasvaaran talvikisojen huoltorakennuksena ja
sittemmin muun muassa nuorisotilana.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”2. Kenraalieversti Eduard Dietl
\n-osio” module_id=”Kenraalieversti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
2. Kenraalieversti Eduard Dietl<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Dietl-Jarl-Sundqvist-ja-maailmanmestarihiihtaja-Jussi-Kurikkala-vuonna-26.3.1944.-147740.jpg” alt=”Dietl, Jarl Sundqvist ja maailmanmestarihiiht\u00e4j\u00e4 Jussi Kurikkala vuonna 26.3.1944. (147740)” title_text=”Dietl, Jarl Sundqvist ja maailmanmestarihiiht\u00e4j\u00e4 Jussi Kurikkala vuonna 26.3.1944. (147740)” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Dietl-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Eduard Dietl<\/strong><\/p>\nKenraalieversti Eduard Dietl oli jatkosodan aikana pisimm\u00e4n ajan saksalaisten armeijan komentajana
Lapissa. Hitler nimitti h\u00e4net uudeksi komentajaksi Nikolaus von Falkenhorstin tilalle tammikuussa
1942. Dietl oli suuri idealisti ja vakaumuksellinen kansallissosialisti. Siit\u00e4 huolimatta h\u00e4nen omien
sanojen mukaan h\u00e4nelle ei tulisi mieleenk\u00e4\u00e4n ryhty\u00e4 t\u00e4t\u00e4 oppia Suomessa saarnaamaan. Toisin kuin
Saksalle Dietl piti demokratiaa sopivampana yhteiskuntamuotona Suomelle. Dietl oli Suomessa
ollessaan kuitenkin varsin pidetty, Suomen yst\u00e4v\u00e4ksi mielletty saksalaisupseeri. H\u00e4n oli perehtynyt
tarkkaan Suomen historiaan ja h\u00e4n oli aikalaisten mukaan vahva persoonallisuus. Dietlill\u00e4 oli
erikoisen hyv\u00e4 kyky hoitaa arkaluonteisia henkil\u00f6suhteita. Rovaniemel\u00e4isille tuli tutuksi h\u00e4nen
luiseva olemuksensa, utelias luonteensa ja eloisat silm\u00e4t.<\/p>\n
H\u00e4net n\u00e4htiin usein k\u00e4velem\u00e4ss\u00e4 kauppalan keskustassa. Rovaniemell\u00e4 oleskelevista
saksalaisupseereista juuri Dietlin kasvot ja olemus j\u00e4i h\u00e4net tavanneiden mieleen parhaiten. Innokas
urheilun yst\u00e4v\u00e4 Dietl oli taitava vuorikiipeilij\u00e4, laskettelija ja murtomaahiiht\u00e4j\u00e4. Dietl oli my\u00f6s
saksalaisten sotilaiden suosiossa. H\u00e4nest\u00e4 on kerrottu lukuisia kaskuja. Er\u00e4\u00e4nkin kerran Dietl oli
rintamavierailuilla pohjoisessa tiukkaakin tiukemman kenraali Ferdinand Sch\u00f6rnerin alueella.
Sch\u00f6rner oli ihmisen\u00e4 Dietlin t\u00e4ydellinen vastakohta. Sch\u00f6rner vaati autolla liikkuessaan aina tien
t\u00e4ysin vapaaksi. Dietlin auto rikkoutui ja h\u00e4n joutui turvautumaan moottoripy\u00f6r\u00e4l\u00e4hetin kyytiin.
L\u00e4hetti ei v\u00e4ist\u00e4nyt tarpeeksi pys\u00e4htyess\u00e4\u00e4n tien reunaan, jolloin Dietl vitsaili h\u00e4nelle: \u201cHyv\u00e4 mies!
ajakaa enemm\u00e4n oikealle, jos Sch\u00f6rner saa minut n\u00e4kyviins\u00e4, pist\u00e4\u00e4 h\u00e4n minut putkaan.\u201d<\/p>\n
Kes\u00e4kuussa 1944. Dietl matkusti Hitlerin luo keskustelemaan Suomen tilanteesta. Sen j\u00e4lkeen h\u00e4n
l\u00e4hti kotiin lomalle, mutta lentokone sy\u00f6ksyi vuorenrinteeseen 23.6.1944 ja h\u00e4n sai surmansa
onnettomuudessa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”3. Ilmatiedustelurykmentin majoitustila ja sen ymp\u00e4rist\u00f6
\n-osio” module_id=”Ilmatiedustelurykmentin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
3. Ilmatiedustelurykmentin majoitustila ja sen ymp\u00e4rist\u00f6<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Ilmatiedustelyrykmentin-majoitustila.jpg” alt=”Ilmatiedustelyrykmentin majoitustila” title_text=”Ilmatiedustelyrykmentin majoitustila” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Ilmatiedustelurykmentin-majoitustila-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Ilmatiedustelurykmentin majoitustila ja sen ymp\u00e4rist\u00f6<\/strong><\/p>\nRovaniemen Ounasvaaran alue oli jatkosodan aikana laajalti saksalaisten k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Siell\u00e4 oli useita
parakkialueita, sairaala-alue, leipomo, el\u00e4inl\u00e4\u00e4kint\u00e4- ja kuljetuskomppanioiden alue,
turvallisuuspalvelun vankila-alue, rintamaesikunnan alue, sotilaskoti sek\u00e4 tietysti Rommelin kentt\u00e4.<\/p>\n
Lastenkodin ja Ranuantien yl\u00e4puolen maastossa Ounasvaaran lounaan puoleisella rinteell\u00e4 oli
Luftwaffella eli Saksan ilmavoimilla isohko, vuosina 1942 ja 1943 rakennettu parakkileirialue.
Osa Luftnachtrichten-Regiment 56 :sta siirtyi Rovaniemelle joulukuussa 1941. Sen huhtikuussa 1943
muodostetun uuden tutkayksik\u00f6n, eli toinen II.\/Flugmelde-Me\u00df-Abteilungin majoitusparakkeja
sijaitsi Ounasvaaran rinteess\u00e4. Rinteen alaosassa oli joulukuussa 1940 Rovaniemelle tulleen
Fliegerf\u00fchrers Nordin eli Lentojohtaja Pohjoisen alueellisen p\u00e4\u00e4majan rakennuksia. Fliegerf\u00fchrers
Nordin p\u00e4\u00e4maja siirrettiin my\u00f6hemmin Norjan Kirkenesiin. Lis\u00e4ksi alueella oli ainakin yksi
suomalaisen aputy\u00f6voiman eli Finnische Hilfskr\u00e4ften parakki.
Olemme nyt varsin ison rakennuksen, eli ilmatiedustelurykmentin majoitusparakin j\u00e4\u00e4nteill\u00e4.
Rakennuksen koko on ollut noin kuusi ja puoli kertaa 28 metri\u00e4. T\u00e4m\u00e4 parakki valmistui syksyll\u00e4
1943. T\u00e4m\u00e4 lienee ollut lauta- tai levyparakki. Parakissa on ollut majoitustilat noin
kahdellekymmenelle henkil\u00f6lle. Parakkeja l\u00e4mmitettiin joskus muuratuilla uuneilla, mutta yleisimmin
kaminoilla. Polttopuun tarve oli erityisesti talviaikana eritt\u00e4in suuri nimenomaan l\u00e4mmityksen, mutta
my\u00f6s h\u00e4k\u00e4p\u00f6ntt\u00f6 -autojen takia. T\u00e4m\u00e4 on mahdollisesti ollut upseerien majoitusparakki. Parakeissa
oli varsin vaatimaton sisustus, yleens\u00e4 vain kerross\u00e4ngyt, yksi p\u00f6yt\u00e4, tuoleja ja joitakin kaappeja.
Viihdytykseksi saksalaisille toimitettiin muun muassa kirjallisuutta, \u00e4\u00e4nilevyj\u00e4 sek\u00e4 tietysti levysoitin
ja radio.
Saksalaisten suosimia laulajia olivat muun muassa kuuluisan Lili Marleen kappaleen levytt\u00e4nyt Lale
Andersen, elokuvissakin loistanut Ilse Werner, joka l\u00e4hetti Suomen kiertueellaan erityisterveiset
Lapissa oleville joukoille, vaikkei t\u00e4\u00e4ll\u00e4 k\u00e4ynytk\u00e4\u00e4n, Chilen satakieli Rosita Serrano sek\u00e4 ruotsalaiset
Zarah Leander ja Sickan Carlsson. T\u00e4m\u00e4n rakennuksen luoteispuolella on jo l\u00e4hes maastoon
hautautunut sirpalesuoja pommituksilta suojautumista varten. T\u00e4t\u00e4 aluetta ei kuitenkaan koskaan
pommitettu.
Ounasvaaran maasto oli sota-aikana hieman erilainen kuin nyky\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 puustoa oli jonkin verran
v\u00e4hemm\u00e4n nykyiseen verrattuna. Parakkien kohdalla ja niiden ymp\u00e4rill\u00e4 ei ollut puita, eik\u00e4
tietenk\u00e4\u00e4n nyt kuntopoluiksi kaventuneiden alkuper\u00e4isten huoltoteiden kohdalla. Monet alueen
poluista ovat saksalaisten ajalta. L\u00e4hes kaikki lounaisrinteell\u00e4 nykyisin olevat puut ovat sodan j\u00e4lkeen
kasvaneet.
T\u00e4m\u00e4n rakennuksen alapuolella rinteess\u00e4 on my\u00f6s muutamien muiden majoitusparakkien j\u00e4\u00e4nteit\u00e4
sek\u00e4 varastorakennuksien, k\u00e4ym\u00e4l\u00f6iden ja kaivon j\u00e4\u00e4nteit\u00e4. Paloturvallisuussyist\u00e4 parakkien v\u00e4lill\u00e4
pyrittiin pit\u00e4m\u00e4\u00e4n ainakin kolmenkymmenen metrin turvav\u00e4li.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][et_pb_video src=”https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=woZkH_t7g2M” play_icon_color=”#E20D18″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_width=”600px” module_alignment=”center” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_video][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”4. Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa
\n-osio” module_id=”Saksalaisten-huolto” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
4. Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0<\/span> N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa<\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_video admin_label=”barakin mallinnus” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_video][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Saksalaisten-huolto-ja-yhteiseloa-suomalaisten-kanssa.jpg” alt=”Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa” title_text=”Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Saksalaisten-huolto-ja-yhteiseloa-suomalaisten-kanssa.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa.<\/strong><\/p>\nT\u00e4ss\u00e4kin paikassa on l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 jonkin verran saksalaisten posliiniastioiden j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, vaikka
melkein kaikki maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4 onkin siivottu pois ajat sitten. Posliinileimoista on voitu lukea,
ett\u00e4 astioita on tuotu Saksan omista tehtaista, muun muassa Rosenthalin astioita on l\u00f6ydetty
runsaasti n\u00e4ilt\u00e4 Luftwaffen eli ilmavoimien alueelta. Paljon posliinia on tuotu my\u00f6s Norjasta
sik\u00e4l\u00e4isen Porsgrunnin tehtailta. Saksalaiset ostivat my\u00f6s Arabian posliinia, jota l\u00f6ytyy j\u00e4\u00e4nteist\u00e4.
Mik\u00e4li t\u00e4ll\u00e4kin alueella joskus tehd\u00e4\u00e4n arkeologisia kaivauksia. Vuosikymmenten aikana kasvaneen
paksun turvekerroksen alta on varmasti l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 runsaasti kaikenlaista sirpaletta ja muuta pikku
esineist\u00f6\u00e4. My\u00f6s l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 piilossa olevista roskakuopista arkeologit varmaankin saisivat
mielenkiintoista materiaalia tutkimuksiinsa.
Saksalaisten elintarviketilanne oli koko jatkosodan ajan hyv\u00e4, ruoka oli varsinkin upseereilla
monipuolista, miehist\u00f6ll\u00e4 toki p\u00e4\u00e4asiassa s\u00e4ilykeruokaa ja siihen kuului my\u00f6s erilaisia vihanneksia,
viiniryp\u00e4leit\u00e4 ja luumuja. N\u00e4in ollen Saksan selustatoimisto Kommandant R\u00fcckw\u00e4rtiges Armeegebiet
525 (Kor\u00fcck 525) antoi m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen, ett\u00e4 kaikissa saksalaisissa varuskunnissa tulee jakaa l\u00e4mmin
ylij\u00e4\u00e4m\u00e4ruoka suomalaisille sotaorvoille ja k\u00f6yhille lapsille suomalaisten huoltoviranomaisten
kanssa. Rovaniemen maalaiskunnassa ja Rovaniemen kauppalassa saksalaiset joukko-osastot
antoivat huoltolautakunnan valitsemille lapsiperheille ruoka-annoksia saksalaisista
ruoanjakelupaikoista. Osittain n\u00e4iden toimenpiteiden takia Rovaniemen seudulla ei sodan aikana
ollut suoranaista n\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4\u00e4, niin kuin monella muulla Suomen paikkakunnalla, vaikka yleist\u00e4
puutetta olikin v\u00e4h\u00e4n kaikesta.
Jo alun perin saksalaisten kanssa oli sovittu, ett\u00e4 he tuovat mukanaan jotakuinkin kaiken
tarvitsemansa, jottei alueen suomalainen siviiliv\u00e4est\u00f6 k\u00e4rsisi ruoka ja tavara pulasta. Saksalaisten
huolto vaati valtavaa logistista j\u00e4rjestely\u00e4, sill\u00e4 kymmenet laivat toivat jatkuvasti aseita, ammuksia,
ruokatarvikkeita ja kaikkea mahdollista heid\u00e4n tarvitsemaansa Suomen satamiin. Satamista tavara
jatkoi matkaansa rautatie- ja kuorma-autokuljetuksina eteenp\u00e4in valtaviin v\u00e4livarastoihin ja
rintamien l\u00e4heisyydess\u00e4 hevosten ja muulien vet\u00e4mill\u00e4 k\u00e4rryill\u00e4 hoidettiin loppumatka. Saksalaiset
toivat mukanaan muuleja muun muassa Kreikasta, mutta ilmastoon tottumattomina ne kuolivat jo
ensimm\u00e4isen talven aikana kylmyyteen. Muualta tuodut muulit p\u00e4rj\u00e4siv\u00e4t paremmin.
Saksan Luftwaffella oli lentotoimintaan liittyvien yksikk\u00f6jen lis\u00e4ksi paljon muutakin miehist\u00f6\u00e4, kuten
ilmatorjuntayksik\u00f6it\u00e4, rakennusyksik\u00f6it\u00e4 ja muun muassa omat kuorma-auto- ja hevosyksik\u00f6t.
T\u00e4ll\u00e4kin alueella oli Luftwaffen kuorma-autohalleja, jotka olivat niin sanottuja kuplahalleja. Sodan
lopussa Lapissa oli saksalaisia yli 200 000 ja lis\u00e4ksi suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 vankeja ja ty\u00f6velvollisia sek\u00e4
pakkoty\u00f6l\u00e4isi\u00e4 eli enemm\u00e4n kuin Lapissa oli silloin asukkaita. Esimerkiksi Luftwaffen t\u00f6iss\u00e4 oli
hollantilaisia ja virolaisia kirvesmiehi\u00e4, ehk\u00e4 jopa rakentamassa n\u00e4it\u00e4kin parakkeja.
Ankaran kiellon mukaan saksalaiset saivat Suomen kaupoista ostaa vain tarkasti rajattuja tuotteita.
K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 asia ei ihan n\u00e4in mennyt, sill\u00e4 mustan p\u00f6rssin kauppa kukoisti ja rahaan, kahviin,
viinaan ja makeisiin vaihtui mit\u00e4 vain saksalaisten tarvitsemaa. Rangaistukset kiinnijoutuneelle
saksalaisille olivat ankarat. Kaikki saksalaisten rikokset hoitivat saksalaiset itse ja suomalaisten
rikokset suomalainen oikeuslaitos. Saksalaisilla ei ollut suomalaisiin mit\u00e4\u00e4n tuomiovaltaa eik\u00e4
suomalaisilla saksalaisiin n\u00e4hden.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”5. Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana
\n-osio” module_id=”Upseerikerho” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
5. Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Upseerikerho.jpg” alt=”Upseerikerho” title_text=”Upseerikerho” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Upseerikerho-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana<\/strong><\/p>\nT\u00e4ll\u00e4 paikalla maavallien suojassa on todenn\u00e4k\u00f6isesti sijainnut alueen upseerikerho, jota saksalaiset
kutsuivat kasinoksi. Kyse ei siis ollut peli luolasta. Miehist\u00f6ll\u00e4 oli oma sotilaskoti ainakin nykyisen
Lukkarinkadun varrella. Upseerikerho oli upseerien vapaa ajanviettopaikka, jossa j\u00e4rjestettiin
lauluiltoja ja joskus my\u00f6s vierailevien esiintyjien, kuten laulajien tai taikureiden esityksi\u00e4. Muita
vapaa-ajan viettomahdollisuuksia niin upseereille kuin miehist\u00f6llekin oli elokuvien katsominen.
Saksalaiset toimittivat leiri alueille elokuvaprojektoreja ja filmikeloja liikkuvilla autoyksik\u00f6ill\u00e4.
Elokuvia saksalaiset k\u00e4viv\u00e4t katsomassa my\u00f6s muun muassa Kino Inarin n\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 ja Haus der
Kameradschaftissa eli Toveruuden talossa. Suosituimpia elokuvia olivat v\u00e4rielokuvat Kultainen
kaupunki, Lumpeenkukka ja M\u00fcnchhausen, jotka saivat valtavia katsojalukuja kaikissa paikoissa,
joissa niit\u00e4 esitettiin. Toveruuden talossa j\u00e4rjestettiin elokuvien lis\u00e4ksi my\u00f6s lukuisia
musiikkikonsertteja, tanssiesityksi\u00e4, oopperaesityksi\u00e4, taikuriesityksi\u00e4, komiikkaa ja teatteria. Yksi
suosituimmista oopperaesityksist\u00e4 oli Figaron h\u00e4\u00e4t, jota esitettiin Toveruuden talolla per\u00e4ti 35 kertaa
t\u00e4ydelle salille. Yhteens\u00e4 esitykset n\u00e4ki 12 000 katsojaa.
Kuuluisimpia esiintyji\u00e4 olivat laulaja Lizzi Waldm\u00fcller, tanssija Daisy Spies ja h\u00e4nen tanssiryhm\u00e4ns\u00e4,
tanssija-laulaja Marika R\u00f6kk, sveitsil\u00e4inen tenori Herbert Ernst Groh ja ruotsalainen oopperalaulaja
Lisa Tunell-Scharner. My\u00f6s suomalaisia artisteja esiintyi Toveruuden talon tapahtumissa, muun
muassa tanssiduo Lucia Nifontova ja Alexander Saxelin sek\u00e4 pianotaiteilija Kerttu Bernhardt.
Suomalaisten j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Asemiesillassa esiintyiv\u00e4t mm. sopraano Anna Mutanen,
harmonikkamestari Onni Laihonen ja koomikko Siiri Angerkoski. Toveruuden talon tapahtumiin
p\u00e4\u00e4siv\u00e4t osallistumaan my\u00f6s suomalaiset. Rovaniemen kulttuuritarjonta oli vuosina 1943 ja 1944
ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n laajaa. Erityisesti koululaisille elokuvat olivat suuri tapaus. He p\u00e4\u00e4siv\u00e4t sis\u00e4\u00e4n
ilmaiseksi, jos tilaa oli.
My\u00f6s alkoholin k\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 oli varsin iso osa pime\u00e4\u00e4n ja pitk\u00e4\u00e4n talveen tottumattomilla ja koti-ik\u00e4v\u00e4\u00e4
potevilla sotilailla. Saksalaisilla oli pohjoisessa eritt\u00e4in hyv\u00e4t varastot niin ruokatarvikkeita kuin
alkoholia varten. Juomina heill\u00e4 oli olut, viinit ja joskus konjakit. Saksalaiset toivat mukanaan my\u00f6s
omat astiansa ja ruokailuv\u00e4lineet.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”6. Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana
\n-osio” module_id=”Suomalaisten” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
6. Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Suomalaisten-aputyontekijoiden-parakki.jpg” alt=”Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki” title_text=”Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Suomalaisten-aputyontekijoiden-parakki-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana<\/strong><\/p>\nT\u00e4ll\u00e4 kohdalla sijaitsi saksalaisten piirustuksien mukaan suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden eli Finnische
Hilfskr\u00e4ftin parakki, joka rakennettiin marras-joulukuussa 1943. Se oli suomalaisten
puutavarayhti\u00f6iden muodostaman Puutalo Oy :n Polar niminen lautaparakki kooltaan noin
kahdeksan kertaa kaksitoista metri\u00e4. Parakki koottiin valmista puu elementeist\u00e4. Sen pystytt\u00e4minen
kesti suomalaisilta kirvesmiehilt\u00e4 pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4, vangeilta huomattavasti kauemmin.
T\u00e4h\u00e4n parakkiin majoitettiin siis saksalaisten palveluksessa olleita suomalaisia ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 ehk\u00e4
noin kymmenest\u00e4 kahteenkymmeneen henkil\u00f6\u00e4. Todenn\u00e4k\u00f6isesti he olivat ulkopaikkakuntalaisia,
koska heille rakennettiin oma parakki. Rovaniemel\u00e4iset olivat tietenkin omissa kodeissaan. T\u00e4m\u00e4n
parakin asukkaat ovat ehk\u00e4 olleet Luftwaffen pesulan ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4, jotka olivat joutuneet evakkoon
sota-alueelta. Pesula sijaitsi nykyisen Yliopistonkadun varrella.
Sodasta huolimatta sek\u00e4 palkansaajien m\u00e4\u00e4r\u00e4 ett\u00e4 kauppalan verotulot kasvoivat r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4isesti.
Monet l\u00e4hestulkoon k\u00f6yhyydess\u00e4 el\u00e4neet rovaniemel\u00e4iset saivat elintasoaan parannettua
aikaisempaan verrattuna. Ty\u00f6markkinoilla saksalaisten l\u00e4sn\u00e4olo vaikutti merkitt\u00e4v\u00e4sti. Ensimm\u00e4ist\u00e4
kertaa suomen historiassa oli ty\u00f6ntekij\u00e4n markkinat. Suurin osa nuoremmasta miespuolisesta
v\u00e4est\u00f6st\u00e4 oli rintamilla, joten ty\u00f6paikkoja liikenne-, kuljetus-, huolinta-, rakennus-, kauppa- ja
palvelualoilla oli runsaasti naisille ja asepalvelus ik\u00e4luokkien ulkopuolisille miehille.
Saksalaiset tarvitsivat miehi\u00e4 mets\u00e4-, linnoitus-, lentokentt\u00e4- ja rakennust\u00f6ihin, pilke- ja
puuhiilitehtaisiin, maanteiden tekoon ja korjauksiin sek\u00e4 rahdinajoon. Naisille t\u00f6it\u00e4 riitti
kanttiineissa, konttoreissa, sairaaloissa, keittoloissa, ompelimoissa ja pesuloissa. Kovan
ty\u00f6voimapulan takia saksalaisten maksamat palkat ammattimiehille olivat joskus kaksin, jopa
kolminkertaisia muuhun maahan verrattuna ja yleisemminkin palkkataso oli ainakin 25% korkeampi
kuin suomalaisten maksamat. Varsinkin Rovaniemen maalaiskunnan puolella monille ty\u00f6ntekij\u00f6ille ja
yrityksille j\u00e4i isoja veror\u00e4stej\u00e4, kun rahaa tuli niin paljon, ettei veroja ehtinyt maksamaan.
My\u00f6s muualta Suomesta tuli ty\u00f6voimaa Lappiin. Kes\u00e4ll\u00e4 1942 saksalaisten palveluksessa oli Lapissa
yli 10 000 ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4, joista osaa pime\u00e4sti tai suomalaisyritysten kautta, mik\u00e4 aiheutti monille
suomalaisille yrityksille ty\u00f6voimapulaa ja viiv\u00e4stytti monia ty\u00f6kohteita. Suomalaisten viranomaisten
tarkoituksena oli puolittaa saksalaisten palveluksessa olevan ty\u00f6voiman m\u00e4\u00e4r\u00e4. Siksi
paikallisviranomaiset yrittiv\u00e4t saada saksalaisia palkkaamaan ty\u00f6ntekij\u00e4ns\u00e4 suomalaisista yrityksist\u00e4
sen sijaan, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 palkkaisivat vapailta markkinoilta.
Ty\u00f6voiman s\u00e4\u00e4nn\u00f6stely-yritykset eiv\u00e4t tietenk\u00e4\u00e4n saksalaisia erityisesti miellytt\u00e4neet ja he
pyrkiv\u00e4tkin jopa viranomaisten m\u00e4\u00e4r\u00e4ysten vastaisesti palkkaamaan suomalaisia t\u00f6ihins\u00e4. T\u00e4t\u00e4
kamppailua ty\u00f6voimasta k\u00e4ytiin koko jatkosodan ajan palkkatasoa kohtuullistamalla. Suomalaiset
vetosivat my\u00f6s Saksan ylimp\u00e4\u00e4n johtoon asian korjaamiseksi ja Saksan sotamarsalkka Wilhelm Keitel
antoikin m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen, ett\u00e4 saksalaisten joukkojen on supistettava suomalaisen ty\u00f6v\u00e4en m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.
Kiinti\u00f6ksi m\u00e4\u00e4riteltiin 4000 henkil\u00f6\u00e4, joista Luftwaffen osuus oli 3000 ja Saksan maavoimien eli
Heerin 1000.
Kev\u00e4\u00e4seen 1943 menness\u00e4 kuitenkin saksalaisten palveluksessa olevan suomalaisen ty\u00f6voiman
osuus v\u00e4heni suurin piirtein kiinti\u00f6n mukaiseksi. T\u00e4m\u00e4 johtui paitsi ty\u00f6velvollisuus kutsunnoista,
my\u00f6s lis\u00e4\u00e4ntyneist\u00e4 ty\u00f6voiman ratsioista. Suomalaisen ty\u00f6voiman saannin supistuminen aiheutti
sen, ett\u00e4 saksalaiset joutuivat paikkaamaan ty\u00f6voiman puutetta. Apuja saatiin organisaatio Todtin
ty\u00f6voimasta, muista maista tuoduista ty\u00f6velvollisista, palkatuista henkil\u00f6ist\u00e4 sek\u00e4 tietysti<\/p>\n
vankity\u00f6voimasta. Saksalaisten vankity\u00f6voiman m\u00e4\u00e4r\u00e4 nousi Lapissa noin 30 000 henkil\u00f6\u00f6n.
Ty\u00f6palvelun joukoissa oli lukuisien saksan miehitt\u00e4minen alueiden kansalaisia enemm\u00e4n tai
v\u00e4hemm\u00e4n pakkoty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”7. Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu
\n-osio” module_id=”Junaradan” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
7. Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Betonikorsu.jpg” alt=”Betonikorsu” title_text=”Betonikorsu” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Junaradan-itapuolen-taisteluasemat-ja-betonikorsu-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu<\/strong><\/p>\nOunasvaaran junaradan viereisell\u00e4 sivustalla on my\u00f6s lukuisia kaivantoja, joista voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4 siell\u00e4
olleen paitsi taisteluhauta ja taistelupes\u00e4kkeit\u00e4, my\u00f6s vartiotoimintaan liittyvi\u00e4 kaivantoja. Ainakin
osa n\u00e4ist\u00e4 lienee Lapin sodan aikaisia. Vaaran laidassa radan vieress\u00e4 on pitk\u00e4 taisteluhautakaivanto,
taistelupes\u00e4kkeit\u00e4 ja ampumapoteroita. Taisteluja t\u00e4ll\u00e4 alueella ei kuitenkaan k\u00e4yty.
Ounasvaaran alueella on my\u00f6s pohjoislaidalla taistelupes\u00e4kkeit\u00e4 ja siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vaaran
korkeammillakin osilla. Vaaranlaidoilla on ollut ilmeisesti pitk\u00e4hk\u00f6 taistelukaivantojen linja, joka on
ulottunut aina nykyisen golf -radan tienoilta Tottorakan ja V\u00e4lirakan ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja sielt\u00e4 kohti
nykyist\u00e4 urheiluopiston aluetta. Ehk\u00e4 osittain Lapin sodan aikaisia ampuma poteroita ja
taistelupes\u00e4kkeiden j\u00e4lki\u00e4 on maastossa viel\u00e4 n\u00e4kyviss\u00e4, mutta osa lienee jo kasvanut umpeen.
Saksalaiset hy\u00f6dynsiv\u00e4t my\u00f6s vaaran luontaisia onkaloita ja kivimuodostelmia pes\u00e4kkeiksi.
Niin sanottu betonikorsu on sis\u00e4lt\u00e4 noin 3 x 4 metrin kokoinen ja 2 :n metrin korkuinen. Oviaukko on
betonista ja sein\u00e4t on muurattu luonnonkivist\u00e4. Korsun katto on osittain sortunut, mutta muuten
rakennus on melko ehj\u00e4. Rakennuksen alueella ja hieman kauempana on muun muassa heteka tai
sen osia ja puinen ovi, joka voi olla my\u00f6hemm\u00e4lt\u00e4kin ajalta. T\u00e4t\u00e4 korsua ovat todenn\u00e4k\u00f6isesti
k\u00e4ytt\u00e4neet saksalaiset vartiomiehet lepopaikkana ja talvisin l\u00e4mmittelypaikkana. Korsu l\u00e4mpesi
kamiinan avulla.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”8. Mysteeriparakki ja taisteluhauta
\n-osio” module_id=”Mysteeriparakki” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
8. Mysteeriparakki ja taisteluhauta<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Kaivanto-mysteeriparakin-ylapuolella.jpg” alt=”Kaivanto mysteeriparakin yl\u00e4puolella” title_text=”Kaivanto mysteeriparakin yl\u00e4puolella” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Mysteeriparakki-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Mysteeriparakki ja taisteluhauta<\/strong><\/p>\nYksi parakki, josta ei ole tarkkaa tietoa olemassa, mutta jossa on n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 betoninen alusta sijaitsee
l\u00e4hell\u00e4 tornitaloja. Saksalaisten piirustuksissa t\u00e4h\u00e4n kohtaan oli merkitty autokorjaamo tai kuorma-
autohalli. Rakennus on voinut olla my\u00f6s keitti\u00f6rakennus. Betonin sis\u00e4lt\u00e4 ty\u00f6ntyy ulos putki, josta
sadevesi valuu pois. Rakennuksen maan pinnalla oleva betonivalu on kooltaan noin viisi kertaa viisi
metri\u00e4. Saksalaisten piirustusten mukaan rakennus on ollut kooltaan noin kymmenen kertaa
kuusitoista metri\u00e4.
T\u00e4m\u00e4n rakennuksen vierest\u00e4 l\u00e4htee yl\u00e4rinteeseen p\u00e4in pitk\u00e4hk\u00f6, kaiketi Lapin sodan aikainen
taisteluhauta, tai sirpalesuoja, jonka p\u00e4\u00e4linja on alun perin ollut noin kaksi kertaa 110 metri\u00e4. Linjan
p\u00e4\u00e4ss\u00e4 on ollut korsun paikka. Linjasta erkaneva varsin kapea ja matala, pitk\u00e4hk\u00f6 kaakonsuuntainen
kaivanto, lienee ehk\u00e4 alkua lukuunottamatta joskus sodan j\u00e4lkeen tehty oja. Korsusta on kaivettu
joitakin j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, muun muassa s\u00e4ilykepurkki ja rikkoutunut viinipullo esiin. Siell\u00e4 on my\u00f6s
tuoreempaa roskaa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”9. Lastenkoti
\n-osio” module_id=”Lastenkoti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
9. Lastenkoti\u00a0<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/02\/Lastenkoti-scaled.jpg” alt=”Lastenkoti” title_text=”Lastenkoti” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Lastenkoti-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Lastenkoti<\/strong><\/p>\nEntinen lastenkoti oli saksalaisten k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 jatkosodan aikana maavoimien eli Heerin sairaalana.
Rakennus on edelleen olemassa. Lapin sodan aikana sairaala ja sen alue oli miinoitettu, mutta
miinoja ei r\u00e4j\u00e4ytetty. Kauppalan tuhon j\u00e4lkeen sinne sijoitettiin kauppalan virastot. Kauppalan
johtaja sek\u00e4 virkamiehet my\u00f6s asuivat rakennuksessa. My\u00f6hemmin se on toiminut muun muassa
lastensairaalana ja steinerkouluna.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”10. Frontleitstelle 42 :n parakkileirialue
\n-osio” module_id=”Frontleitstelle” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
10. Frontleitstelle 42 :n parakkileirialue<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Frontleitstelle-42n-parakkileirialue.jpg” alt=”Frontleitstelle 42n parakkileirialue” title_text=”Frontleitstelle 42n parakkileirialue” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Frontleitsstelle-42n-parakkileiri-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Frontleitsstelle 42 :n parakkileiri<\/strong><\/p>\nT\u00e4ll\u00e4 rautatien ja L\u00e4hteentien v\u00e4lisell\u00e4 alueella sijaitsi rintamaesikunnan eli Frontleitsstelle 42 :n
lager Ounasvaaran leirialue, joka otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 15.3.1943. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 oli kivikoululta siirtyneen
entisen Frontsammelstellen lukuisia majoitus ja varasto parakkeja, ilmeisesti iso toimistorakennus
autotalli, perunakellari, sauna ja pukeutumistila ja useita k\u00e4ym\u00e4l\u00e4rakennuksia – kaikkiaan noin
kolmisenkymment\u00e4 rakennusta.
Alueella oli noin 10 x 60 metrin kokoinen keskusaukio, jonka ymp\u00e4rill\u00e4 oli nelj\u00e4 isohkoa rakennusta.
Alueelle oli j\u00e4rjestetty Rovaniemen rautatieasemalta sukkulalinja kuljetuksia varten. Kuorma-autot
kulkivat alueelle Ranuantien kautta ja jalankulkijat Ounaskosken rautatiesillan kautta ja sillan
vierest\u00e4 merkitty\u00e4 polkua pitkin. Osa t\u00e4t\u00e4 polkua on n\u00e4kyviss\u00e4 viel\u00e4kin. Leiri oli tarkoitettu lomalle
menevien ja lomalta tulevien sek\u00e4 komennusmiesten ilmoittautumispaikaksi ja tarvittaessa my\u00f6s
majoitukseen. T\u00e4nne majoitettiin my\u00f6s Rovaniemen l\u00e4pi menevi\u00e4 yksik\u00f6it\u00e4 tilap\u00e4ismajoitukseen.
Yksi n\u00e4ist\u00e4 rakennuksista oli rakennussuunnitelman mukaan isohko saunarakennus, jonka j\u00e4\u00e4nteill\u00e4
nyt olemme. T\u00e4h\u00e4n on tehty tukeva betonilattia, jota rakennuksissa ei yleens\u00e4 ollut. Ennen Suomeen
tuloaan saksalaiset eiv\u00e4t tienneet saunomisesta mit\u00e4\u00e4n, mutta pian Suomeen tulon j\u00e4lkeen he
ihastuivat eritt\u00e4in suuresti saunomiseen. Saksalaiset rakensivat kaikille leirialueilleen melkein ensi
t\u00f6ikseen saunan, joka olikin tietenkin tarpeellinen sek\u00e4 puhdistautumista ett\u00e4 virkist\u00e4ytymist\u00e4
varten. Kauppalan keskustassa saksalaiset saunoivat omilla saunavuoroillaan my\u00f6s silloisissa yleisiss\u00e4
saunoissa marssien ryhdikk\u00e4\u00e4sti joukko osastona paikalle.
Nykyisen leirint\u00e4alueen kohdalla oli my\u00f6s sy\u00f6p\u00e4l\u00e4isten puhdistuslaitos. Sen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli puhdistaa
muun muassa t\u00e4ist\u00e4 rintamalta tulleet sotilaat ja heid\u00e4n varusteensa lomalle l\u00e4ht\u00f6\u00e4 varten.
Laitoksen kapasiteetti on ollut noin 500 henkil\u00f6\u00e4 per p\u00e4iv\u00e4. Sy\u00f6p\u00e4l\u00e4isten puhdistuslaitoksia oli useita
rintamien takana ja l\u00e4pikulkuleireill\u00e4 puhdistaminen tapahtui p\u00e4\u00e4osin h\u00f6yryn ja saunan avulla.
Puhdistautumiseen j\u00e4lkeen lomalaiset saattoivat menn\u00e4 l\u00e4pikulkuleireihin, kuten Frontleitstellen
kokoamiskeskukseen, y\u00f6py\u00e4 siell\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n tai pari ja jatkaa matkaansa eteenp\u00e4in kohti Saksaa.
Koska Saksalla oli paljon joukkoja Pohjois-Suomessa lomalaisia kulki sota-aikana kymmeni\u00e4tuhansia
n\u00e4iden puhdistuslaitosten ja l\u00e4pikulkuleirien kautta. Saksalaiset r\u00e4j\u00e4yttiv\u00e4t t\u00e4m\u00e4nkin alueen
rakennukset, joten alueen rakennuksista s\u00e4ilyi vain yksi asuinparakki ja yksi k\u00e4ym\u00e4l\u00e4rakennus, jotka
on sittemmin purettu. Joitakin rakennusten j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, kaivantoja ja r\u00e4j\u00e4ytyskuoppia on viel\u00e4 alueella
n\u00e4kyviss\u00e4, vaikkakin alue on melko t\u00e4ysin metsittynyt ja j\u00e4\u00e4nteet ovat turvekerroksen alla piilossa.
Sodan j\u00e4lkeen t\u00e4\u00e4ll\u00e4 sattui my\u00f6s ik\u00e4v\u00e4 tapaus, kun lasten leikkiess\u00e4 l\u00f6yt\u00e4mill\u00e4\u00e4n r\u00e4j\u00e4hteill\u00e4 ilmeisesti
miina r\u00e4j\u00e4hti ja yksi lapsi kuoli ja useita loukkaantui.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”11. Sicherheitsdientsin vankila
\n-osio” module_id=”Sicherheitsdientsin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
11. Sicherheitsdientsin vankila<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/SDn-vankila-1.jpg” alt=”Vankila” title_text=”SDn vankila 1″ align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Vankila-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Sicherheitsdientsin vankila<\/strong><\/p>\nOlemme nyt Geologisen tutkimuslaitoksen kohdalla, jossa oli saksalaisten rakennusten portaita ja
kaivantoja ennen tutkimuslaitoksen talon rakentamista. Alue oli lasten suosittu leikkipaikka, josta
l\u00f6ytyi runsaasti sodan aikaista tavaraa. Tutkimuslaitoksen talon kohdalla oli saksalaisilla heid\u00e4n
omille vangeilleen tarkoitettu muuratuilla selleill\u00e4 varustettu Sicherheitsdientsin eli
turvallisuusviraston vankila. Alue oli piikkilanka-aidalla ymp\u00e4r\u00f6ity. Tutkimuslaitoksen talon vieress\u00e4
on s\u00e4ilynyt isohko pengeralue, jossa oli rakennuksia, joissa oli luonnonkivireunukset. N\u00e4m\u00e4 voivat
olla ehk\u00e4 vankisellej\u00e4 tai vartijoiden ja muun henkil\u00f6kunnan huoneita.
Rinteeseen on kaivettu kaiketi Lapin sodan aikainen taisteluhauta, joka on noin 50 m pitk\u00e4, keskell\u00e4
ja pohjoisp\u00e4\u00e4ss\u00e4 on ilmeisesti ollut korsun paikka. Sicherheitsdients eli SD oli Saksan SS :n johtajan
Heinrich Himmlerin pahamaineinen tiedustelu- ja turvallisuusvirasto, jonka yhteydess\u00e4 toimivat
my\u00f6s Geheime Staatspolizei eli Gestapo, Kriminalpolizei eli Kripo sek\u00e4 Einsatzgruppet, jotka
murhasivat mm. juutalaisia miehitetyiss\u00e4 It\u00e4-Euroopan maissa.
T\u00e4ss\u00e4 SD :n vankilassa oli vangittuna saksalaisia sotilaita, jotka olivat syyllistyneet rikoksiin Suomessa.
Sinne on my\u00f6s tiett\u00e4v\u00e4sti toimitettu my\u00f6s vangiksi saatuja ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 komissaareja kuulusteltavaksi
ja todenn\u00e4k\u00f6isesti heid\u00e4t on siell\u00e4 my\u00f6s teloitettu. Vankilassa ei luultavasti ollut kovin paljoa
henkil\u00f6kuntaa ja muutenkin SD:n ja Gestapon toiminta Rovaniemell\u00e4 oli varsin v\u00e4h\u00e4ist\u00e4, eik\u00e4 liittynyt
mitenk\u00e4\u00e4n suomalaisiin siviileihin tai sotilaisiin. Enemm\u00e4n heill\u00e4 oli teht\u00e4vi\u00e4 pohjoisessa Norjan rajan
molemmin puolin.
Vankilan toiminnasta ei ole s\u00e4ilynyt asiakirjoja eik\u00e4 suomalaisilla virkamiehill\u00e4k\u00e4\u00e4n ollut sinne asiaa,
joten tiedot sen toiminnasta ovat v\u00e4h\u00e4iset. Pullinpuolella nykyisen Valdemarin tontilla sijaitsi
salaisen kentt\u00e4poliisin eli Geheime Feldpolizei 735 :n majoitusalue. Salainen kentt\u00e4poliisi oli nimens\u00e4
mukaisesti Saksan armeijan eli Wehrmachtin salainen sotilaspoliisi, jonka teht\u00e4vi\u00e4 oli muun muassa
vastavakoilu, maanpetoksellisen toiminnan est\u00e4minen, vastapropaganda, sotilaskohteiden vartiointi
ja avustaminen saksalaisten sotaoikeuksien rikostutkinnoissa. Salaisen kentt\u00e4poliisin tiedet\u00e4\u00e4n my\u00f6s
suorittaneen joitakin pakoon yritt\u00e4neiden sotavankien teloituksia ja mahdollisesti he my\u00f6s teloittivat
SD :n vankilassa olleita komissaareja. Suomalaisiin heill\u00e4 ei ollut mit\u00e4\u00e4n toimivaltaa, eiv\u00e4tk\u00e4 he
tietojen mukaan ole koskaan ylitt\u00e4neetk\u00e4\u00e4n valtuuksiaan.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”12. Rommelin kentt\u00e4
\n-osio” module_id=”Rommelin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
12. Rommelin kentt\u00e4<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Rommelin-kentta.jpg” alt=”Rommelin kentt\u00e4” title_text=”Rommelin kentt\u00e4” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Rommelin-kentta-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Rommelin kentt\u00e4 eli Sportsbahn Feldmarschall Rommel<\/strong><\/p>\nRanuantien it\u00e4puolella on Rommelin kent\u00e4ksi kutsuttu urheilukentt\u00e4. Kent\u00e4n rakensivat saksalaisen
Heerin leipomokomppanian B\u00e4ckerei-Kompanie 602:n ja viereisen Heerin kuljetuskomppanian
miehet vuonna 1943 virkistysalueekseen, antaen kent\u00e4lle mahtipontisen nimen Sportsbahn
Feldmarschall Rommel eli Sotamarsalkka Rommelin urheilukentt\u00e4. Nimi oli kirjoitettu kent\u00e4n portin
yl\u00e4laudoitukseen.
Sotamarsalkka Erwin Rommel oli sodan aikana kuuluisin saksalainen sotap\u00e4\u00e4llikk\u00f6 ja sotasankari
lempinimell\u00e4 \u201cEr\u00e4maan kettu\u201d. Rommel osallistui jossakin m\u00e4\u00e4rin Hitlerin salamurhayritykseen
vuonna 1944 ja koska h\u00e4n oli kansallissankari, Hitler antoi hirtt\u00e4misen ja maineenmustaamisen sijaan
h\u00e4nelle mahdollisuuden tehd\u00e4 itsemurha ja s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 siten perheens\u00e4 ja perheen omaisuuden. Asiassa
painoi my\u00f6s se, ett\u00e4 Rommelin nimi liitettyn\u00e4 Hitlerin salamurhahankkeeseen olisi ollut Hitlerille
kiusallista ja varmasti olisi aiheuttanut kuohuntaa Saksassa. Rommelin kerrottiin kuolleen
lentokonehy\u00f6kk\u00e4yksess\u00e4 saamiinsa vammoihin ja haudattiin kunniamenoin. Rommel itse ei koskaan
k\u00e4ynyt Suomessa.
Rommelin kent\u00e4n juhlalliset avajaiset olivat 18.7.1943. Ohjelmassa oli kahdeksan saksalaisen
jalkapallojoukkueen v\u00e4linen jalkapalloturnaus sek\u00e4 kahden saksalaisen k\u00e4sipallojoukkueen v\u00e4linen
ottelu. Kenraalieversti Eduard Dietl vihki kent\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja jakoi parhaan pelaajan palkinnot.
Kent\u00e4ll\u00e4 j\u00e4rjestettiin muutamia j\u00e4\u00e4pallo- ja jalkapallo-otteluja my\u00f6s saksalaisten ja suomalaisten
v\u00e4lill\u00e4. Kentt\u00e4\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6i silloin koivuaita ja my\u00f6s kenraalieversti Dietl istui joskus seuraamassa pelej\u00e4
koivusta tehdyss\u00e4 juhlakatsomossa. Parhaimmillaan otteluita saattoi katsoa jopa yli 1000 katsojaa.
Seuraava isompi urheilutapahtuma kent\u00e4ll\u00e4 oli 16.9.1943 j\u00e4rjestetty Wehrmacht sportfest, johon
osallistui 18 eri yksik\u00f6iden joukkuetta.
Vuosina 1942, 1943 ja 1944 saksalaisten joukkojen urheilutoiminta sai vauhtia asemasotavaiheen
ansiosta. Dietl oli innokas urheilumies ja halusi sotilaiden pysyv\u00e4n virkist\u00e4ytynein\u00e4 ja hyv\u00e4ss\u00e4
kunnossa urheilun avulla. T\u00e4ll\u00e4 oli tietysti vaikutusta my\u00f6s joukkojen mielialan yll\u00e4pit\u00e4misess\u00e4
varsinkin kun sota it\u00e4rintamalla k\u00e4\u00e4ntyi heid\u00e4n kannaltaan huonoon suuntaan. Rommelin kent\u00e4n
tapahtumien ja talviurheilulajien lis\u00e4ksi ainakin kesin\u00e4 1942 ja 1943 j\u00e4rjestettiin kenraali Ferdinand
Sch\u00f6rnerin toimeksiannosta Pohjois-Lapissa saksalaisten joukko-osastojen v\u00e4linen jalkapallon cup-
muotoinen turnaus loppuotteluineen, k\u00e4sipalloilun Tundra-Pokal -kilpailu ja monia muita
urheilukilpailuja.
Rovaniemen kauppalan vuoden 1946 kunnalliskertomuksen mukaan kentt\u00e4 oli varsin huonosti tehty,
vino ja pehme\u00e4 hiekkakentt\u00e4, ja sen takia p\u00f6lyinen – eli vanhaa vapaapalokuntavitsi\u00e4 lainaten:
\u201cv\u00e4\u00e4rin sammutettu\u201d. Kunnostettu kentt\u00e4 on edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 Kiirunan alueella. Rommelin kentt\u00e4
on ainoa saksalaisajasta muistuttava paikannimi Rovaniemell\u00e4. Rommelin kent\u00e4n nimi eli
vuosikymmeni\u00e4 vain paikallisten asukkaiden ja urheilua harrastavan nuorison suullisena perinteen\u00e4,
koska kaupunki saksalaisajan menneisyytt\u00e4 h\u00e4veten ei hyv\u00e4ksynyt nime\u00e4m\u00e4\u00e4n asemakaavakarttaan
ennen kuin 2000 -luvun alussa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”Yhteisty\u00f6ss\u00e4” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_row _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Yhteisty\u00f6ss\u00e4<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][et_pb_text admin_label=”Text” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]Historiakierroksen asiantuntijana on toiminut Kalevi Mikkonen. Tutustu Mikkosen blogiin\u00a0t\u00e4st\u00e4 linkist\u00e4<\/a>.<\/p>\nSaksalaisajan tunnelmiin el\u00e4ytymist\u00e4 vahvistaa taiteilija\/tuottaja Timo Mets\u00e4joen \u00e4\u00e4nisuunnittelu<\/p>\n
Saksan ilmavoimien parakkileirialue Ounasvaaralla 1941-1944 -videon on mallintanut Studio Sallamar.<\/p>\n
Reittikartan on mallintanut Ounasvaaran hiihtoseura, Matti Kivel\u00e4.[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row column_structure=”1_3,1_3,1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/10\/lapin-maakuntamuseo.jpg” alt=”Lapin Maakuntamuseo -logo” title_text=”Lapin Maakuntamuseo” align=”center” admin_label=”Maakuntamuseo -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/01\/Sallamar-JPG.jpg” alt=”Ounasvaaran hiihtoseura -logo” title_text=”Sallamar JPG” align=”center” admin_label=”OH -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_height=”60px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/01\/oh_logo_web_png-200×200-1.png” alt=”Ounasvaaran hiihtoseura -logo” title_text=”oh_logo” align=”center” admin_label=”OH -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_height=”60px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section]<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Saksalaisaika Ounasvaaralla – Historiakierros jatkosodan maisemiinOunasvaara on tunnettu Rovaniemen liikunta -ja virkistyskohteena, mutta tiesitk\u00f6, ett\u00e4 vuosina 1941-1944 se oli my\u00f6s Saksan armeijan, varsinkin Saksan ilmavoimien, eli Luftwaffen leirialuetta? T\u00e4m\u00e4 k\u00e4velyreitti johdattaa sinut virtuaalisesti tai konkreettisesti saksalaisajan j\u00e4\u00e4nteille Ounasvaaran ja L\u00e4hteentien alueella. Reitin eri pisteill\u00e4 voit kuunnella \u00e4\u00e4nisuunnittelun avulla el\u00e4voitettyj\u00e4 \u00e4\u00e4niraitoja, joilla historiantutkija Kalevi Mikkonen kertoo […]<\/p>\n","protected":false},"author":7367,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_et_pb_use_builder":"on","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":"","footnotes":""},"class_list":["post-1319","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7367"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1319"}],"version-history":[{"count":64,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2869,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319\/revisions\/2869"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1319"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\ud83d\udd17 12. Rommelin kentt\u00e4<\/a><\/strong><\/h3>\n\u00a0<\/h3>\n
[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ disabled_on=”on|on|on” admin_label=”Suunnista maastossa -osio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ disabled=”on” collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”GPS -pisteet” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text admin_label=”pisteet -otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Suunnista Google Mapsin avulla<\/strong><\/h1>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][et_pb_text admin_label=”valikon kohdat-valikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded 1. Ounasvaaran ampumapaviljonki, ampumarata ja Ounasvaaran kisat <\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 2. Kenraalieversti Eduard Dietl<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 3. Ilmatiedustelurykmentin majoitustila ja sen ymp\u00e4rist\u00f6<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 4. Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 5. Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 6. Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 7. Mysteeriparakki ja taisteluhauta
<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 8. Lastenkoti
<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 9. Frontleitstelle 42 :n parakkileirialue
<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 10. Sicherheitsdientsin vankila<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 11. Rommelin kentt\u00e4<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 12. Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu<\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”1. Ounasvaaran ampuma paviljonki, ampumarata ja Ounasvaaran kisat -osio” module_id=”Ounasvaaran-ampuma” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” collapsed=”on” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
1. Ounasvaaran ampumapaviljonki, ampumarata ja Ounasvaaran kisat<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Ampumapaviljonki-1.jpg” alt=”Ampumapaviljonki” title_text=”Ampumapaviljonki, CC-BY Kalevi Mikkonen” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Ounasvaaran-ampumapaviljonki-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”100%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||||false|false” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Ounasvaaran ampumapaviljonki, ampumarata ja Ounasvaaran kisat<\/strong><\/p>\nOunasvaaran vanhalla hiihtostadionilla ja ampumaradalla on Viljami Kaltion suunnittelema
suojeluskunnan ampumapaviljonki, aiemmalta nimelt\u00e4\u00e4n Ampula, joka valmistui vuonna 1927. Sota-
aikana paviljongissa oli sek\u00e4 suomalaisten ett\u00e4 saksalaisten radioasema ja henkil\u00f6st\u00f6n majoitustiloja.
Suojeluskunnan ampumaradalla j\u00e4rjestettiin muun muassa ampumaharjoituksia ja sen ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4
maastoharjoituksia.<\/p>\n
Jatkosodan kuluessa kilpailutoiminta Suomessa elpyi sodasta huolimatta ja joitakin kisoja alettiin
j\u00e4rjest\u00e4\u00e4. Saksalaiset esittiv\u00e4t vuoden 1943 alussa Suomen hiihtoliitolle toivomuksen, ett\u00e4 heid\u00e4n
sotilaansa saisivat osallistua liiton alaisiin kisoihin Suomessa. T\u00e4ll\u00f6in tuli ajankohtaiseksi my\u00f6s
Ounasvaaran kisojen j\u00e4rjest\u00e4minen. Saksalaiset j\u00e4rjestiv\u00e4t omia karsintakilpailuja, joiden perusteella
osallistujat kisoihin valittiin. My\u00f6s yhteisesikunta Roi j\u00e4rjesti suomalaisille omat karsintahiihdot
Ounasvaaran kisoja varten.<\/p>\n
Ounasvaaran vanhan hiihtostadionin ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 j\u00e4rjestettiin talvikisat sek\u00e4 maaliskuussa 1943 ett\u00e4
maaliskuussa 1944. Saksalaiset olivat aktiivisesti mukana niin palkintojen hankkimisessa,
illanvietossa, kuin palkintojenjakotilaisuudessa. Saksalaiset halusivat kisoille n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t puitteet ja
siksi kisan j\u00e4rjestelyihin panostettiin paljon. Kisat radioitiin molemmilla kerroilla. Vuoden 1943
kisoihin osallistui suomalaisten ja saksalaisten lis\u00e4ksi ruotsalaisia urheilijoita. Nimekk\u00e4impi\u00e4
urheilijoita olivat muun muassa maastohiihdon maailmanmestarit Jussi Kurikkala ja Pekka Niemi sek\u00e4
it\u00e4valtalainen Luis Seyrling, joka voitti molempina vuosina pujottelukisan.<\/p>\n
Kisayleis\u00f6\u00e4 oli molempina vuosina tuhansittain paikalla ja kisojen aikana Kauppala oli juhlaliputettu
niin Suomen kuin Saksan ja vuonna 1943 my\u00f6s Ruotsin lipuilla. Paikalla oli luonnollisesti kisojen
suojelija kenraalieversti Eduard Dietl ja muita Saksan Lapin armeijan johtohenkil\u00f6it\u00e4 sek\u00e4 paikalliset
suomalaiset herrat, kuten eversti Oiva Willamo ja mets\u00e4herra Jarl Sundqvist. Ounasvaaran kisoissa
kilpailtiin murtomaahiihdon ohella m\u00e4kihypyss\u00e4, yhdistetyss\u00e4, ampumahiihdossa, pujottelussa,
suurpujottelussa ja sotilaspartio -hiihdossa. Pujottelu ja suurpujottelu kilpailtiin saksalaisten
tekem\u00e4ll\u00e4 upouudella pujottelu radalla.<\/p>\n
Hiihtokilpailujen kisakeskus oli ampumaradalla. Ampumapaikka oli kuitenkin Kemijoen j\u00e4\u00e4ll\u00e4.
M\u00e4kikilpailut hyp\u00e4ttiin vuonna 1943 Ounasvaaran pikkum\u00e4ess\u00e4 ja 1944 P\u00f6yli\u00f6vaaran m\u00e4ess\u00e4.
Palkintojenjaot suoritettiin saksalaisten rakentamassa Toveruudentalossa,Haus der
Kameradschaftissa, joka sijaitsi nykyisen poliisiaseman kohdalla. Sek\u00e4 vuonna 1943 ett\u00e4 1944
j\u00e4rjestettiin my\u00f6s lasten Konttisen kisat Ounasvaaralla.<\/p>\n
Ampumaradalla on my\u00f6s synkemp\u00e4\u00e4 historiaa, sill\u00e4 nykyisen jalkapallokent\u00e4n luoteen puoleisessa
p\u00e4\u00e4dyss\u00e4 suomalaiset teloittivat kiinni j\u00e4\u00e4neit\u00e4 Neuvostoliiton l\u00e4hett\u00e4mi\u00e4 desantteja jatkosodan
aikana. Edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oleva Ounasvaaran hiihtoseuran entis\u00f6im\u00e4 paviljonkirakennus on sodan
j\u00e4lkeen aina 1960 luvun puoliv\u00e4liin asti toiminut Ounasvaaran talvikisojen huoltorakennuksena ja
sittemmin muun muassa nuorisotilana.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”2. Kenraalieversti Eduard Dietl
\n-osio” module_id=”Kenraalieversti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
2. Kenraalieversti Eduard Dietl<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Dietl-Jarl-Sundqvist-ja-maailmanmestarihiihtaja-Jussi-Kurikkala-vuonna-26.3.1944.-147740.jpg” alt=”Dietl, Jarl Sundqvist ja maailmanmestarihiiht\u00e4j\u00e4 Jussi Kurikkala vuonna 26.3.1944. (147740)” title_text=”Dietl, Jarl Sundqvist ja maailmanmestarihiiht\u00e4j\u00e4 Jussi Kurikkala vuonna 26.3.1944. (147740)” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Dietl-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Eduard Dietl<\/strong><\/p>\nKenraalieversti Eduard Dietl oli jatkosodan aikana pisimm\u00e4n ajan saksalaisten armeijan komentajana
Lapissa. Hitler nimitti h\u00e4net uudeksi komentajaksi Nikolaus von Falkenhorstin tilalle tammikuussa
1942. Dietl oli suuri idealisti ja vakaumuksellinen kansallissosialisti. Siit\u00e4 huolimatta h\u00e4nen omien
sanojen mukaan h\u00e4nelle ei tulisi mieleenk\u00e4\u00e4n ryhty\u00e4 t\u00e4t\u00e4 oppia Suomessa saarnaamaan. Toisin kuin
Saksalle Dietl piti demokratiaa sopivampana yhteiskuntamuotona Suomelle. Dietl oli Suomessa
ollessaan kuitenkin varsin pidetty, Suomen yst\u00e4v\u00e4ksi mielletty saksalaisupseeri. H\u00e4n oli perehtynyt
tarkkaan Suomen historiaan ja h\u00e4n oli aikalaisten mukaan vahva persoonallisuus. Dietlill\u00e4 oli
erikoisen hyv\u00e4 kyky hoitaa arkaluonteisia henkil\u00f6suhteita. Rovaniemel\u00e4isille tuli tutuksi h\u00e4nen
luiseva olemuksensa, utelias luonteensa ja eloisat silm\u00e4t.<\/p>\n
H\u00e4net n\u00e4htiin usein k\u00e4velem\u00e4ss\u00e4 kauppalan keskustassa. Rovaniemell\u00e4 oleskelevista
saksalaisupseereista juuri Dietlin kasvot ja olemus j\u00e4i h\u00e4net tavanneiden mieleen parhaiten. Innokas
urheilun yst\u00e4v\u00e4 Dietl oli taitava vuorikiipeilij\u00e4, laskettelija ja murtomaahiiht\u00e4j\u00e4. Dietl oli my\u00f6s
saksalaisten sotilaiden suosiossa. H\u00e4nest\u00e4 on kerrottu lukuisia kaskuja. Er\u00e4\u00e4nkin kerran Dietl oli
rintamavierailuilla pohjoisessa tiukkaakin tiukemman kenraali Ferdinand Sch\u00f6rnerin alueella.
Sch\u00f6rner oli ihmisen\u00e4 Dietlin t\u00e4ydellinen vastakohta. Sch\u00f6rner vaati autolla liikkuessaan aina tien
t\u00e4ysin vapaaksi. Dietlin auto rikkoutui ja h\u00e4n joutui turvautumaan moottoripy\u00f6r\u00e4l\u00e4hetin kyytiin.
L\u00e4hetti ei v\u00e4ist\u00e4nyt tarpeeksi pys\u00e4htyess\u00e4\u00e4n tien reunaan, jolloin Dietl vitsaili h\u00e4nelle: \u201cHyv\u00e4 mies!
ajakaa enemm\u00e4n oikealle, jos Sch\u00f6rner saa minut n\u00e4kyviins\u00e4, pist\u00e4\u00e4 h\u00e4n minut putkaan.\u201d<\/p>\n
Kes\u00e4kuussa 1944. Dietl matkusti Hitlerin luo keskustelemaan Suomen tilanteesta. Sen j\u00e4lkeen h\u00e4n
l\u00e4hti kotiin lomalle, mutta lentokone sy\u00f6ksyi vuorenrinteeseen 23.6.1944 ja h\u00e4n sai surmansa
onnettomuudessa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”3. Ilmatiedustelurykmentin majoitustila ja sen ymp\u00e4rist\u00f6
\n-osio” module_id=”Ilmatiedustelurykmentin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
3. Ilmatiedustelurykmentin majoitustila ja sen ymp\u00e4rist\u00f6<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Ilmatiedustelyrykmentin-majoitustila.jpg” alt=”Ilmatiedustelyrykmentin majoitustila” title_text=”Ilmatiedustelyrykmentin majoitustila” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Ilmatiedustelurykmentin-majoitustila-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Ilmatiedustelurykmentin majoitustila ja sen ymp\u00e4rist\u00f6<\/strong><\/p>\nRovaniemen Ounasvaaran alue oli jatkosodan aikana laajalti saksalaisten k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Siell\u00e4 oli useita
parakkialueita, sairaala-alue, leipomo, el\u00e4inl\u00e4\u00e4kint\u00e4- ja kuljetuskomppanioiden alue,
turvallisuuspalvelun vankila-alue, rintamaesikunnan alue, sotilaskoti sek\u00e4 tietysti Rommelin kentt\u00e4.<\/p>\n
Lastenkodin ja Ranuantien yl\u00e4puolen maastossa Ounasvaaran lounaan puoleisella rinteell\u00e4 oli
Luftwaffella eli Saksan ilmavoimilla isohko, vuosina 1942 ja 1943 rakennettu parakkileirialue.
Osa Luftnachtrichten-Regiment 56 :sta siirtyi Rovaniemelle joulukuussa 1941. Sen huhtikuussa 1943
muodostetun uuden tutkayksik\u00f6n, eli toinen II.\/Flugmelde-Me\u00df-Abteilungin majoitusparakkeja
sijaitsi Ounasvaaran rinteess\u00e4. Rinteen alaosassa oli joulukuussa 1940 Rovaniemelle tulleen
Fliegerf\u00fchrers Nordin eli Lentojohtaja Pohjoisen alueellisen p\u00e4\u00e4majan rakennuksia. Fliegerf\u00fchrers
Nordin p\u00e4\u00e4maja siirrettiin my\u00f6hemmin Norjan Kirkenesiin. Lis\u00e4ksi alueella oli ainakin yksi
suomalaisen aputy\u00f6voiman eli Finnische Hilfskr\u00e4ften parakki.
Olemme nyt varsin ison rakennuksen, eli ilmatiedustelurykmentin majoitusparakin j\u00e4\u00e4nteill\u00e4.
Rakennuksen koko on ollut noin kuusi ja puoli kertaa 28 metri\u00e4. T\u00e4m\u00e4 parakki valmistui syksyll\u00e4
1943. T\u00e4m\u00e4 lienee ollut lauta- tai levyparakki. Parakissa on ollut majoitustilat noin
kahdellekymmenelle henkil\u00f6lle. Parakkeja l\u00e4mmitettiin joskus muuratuilla uuneilla, mutta yleisimmin
kaminoilla. Polttopuun tarve oli erityisesti talviaikana eritt\u00e4in suuri nimenomaan l\u00e4mmityksen, mutta
my\u00f6s h\u00e4k\u00e4p\u00f6ntt\u00f6 -autojen takia. T\u00e4m\u00e4 on mahdollisesti ollut upseerien majoitusparakki. Parakeissa
oli varsin vaatimaton sisustus, yleens\u00e4 vain kerross\u00e4ngyt, yksi p\u00f6yt\u00e4, tuoleja ja joitakin kaappeja.
Viihdytykseksi saksalaisille toimitettiin muun muassa kirjallisuutta, \u00e4\u00e4nilevyj\u00e4 sek\u00e4 tietysti levysoitin
ja radio.
Saksalaisten suosimia laulajia olivat muun muassa kuuluisan Lili Marleen kappaleen levytt\u00e4nyt Lale
Andersen, elokuvissakin loistanut Ilse Werner, joka l\u00e4hetti Suomen kiertueellaan erityisterveiset
Lapissa oleville joukoille, vaikkei t\u00e4\u00e4ll\u00e4 k\u00e4ynytk\u00e4\u00e4n, Chilen satakieli Rosita Serrano sek\u00e4 ruotsalaiset
Zarah Leander ja Sickan Carlsson. T\u00e4m\u00e4n rakennuksen luoteispuolella on jo l\u00e4hes maastoon
hautautunut sirpalesuoja pommituksilta suojautumista varten. T\u00e4t\u00e4 aluetta ei kuitenkaan koskaan
pommitettu.
Ounasvaaran maasto oli sota-aikana hieman erilainen kuin nyky\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 puustoa oli jonkin verran
v\u00e4hemm\u00e4n nykyiseen verrattuna. Parakkien kohdalla ja niiden ymp\u00e4rill\u00e4 ei ollut puita, eik\u00e4
tietenk\u00e4\u00e4n nyt kuntopoluiksi kaventuneiden alkuper\u00e4isten huoltoteiden kohdalla. Monet alueen
poluista ovat saksalaisten ajalta. L\u00e4hes kaikki lounaisrinteell\u00e4 nykyisin olevat puut ovat sodan j\u00e4lkeen
kasvaneet.
T\u00e4m\u00e4n rakennuksen alapuolella rinteess\u00e4 on my\u00f6s muutamien muiden majoitusparakkien j\u00e4\u00e4nteit\u00e4
sek\u00e4 varastorakennuksien, k\u00e4ym\u00e4l\u00f6iden ja kaivon j\u00e4\u00e4nteit\u00e4. Paloturvallisuussyist\u00e4 parakkien v\u00e4lill\u00e4
pyrittiin pit\u00e4m\u00e4\u00e4n ainakin kolmenkymmenen metrin turvav\u00e4li.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][et_pb_video src=”https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=woZkH_t7g2M” play_icon_color=”#E20D18″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_width=”600px” module_alignment=”center” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_video][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”4. Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa
\n-osio” module_id=”Saksalaisten-huolto” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
4. Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0<\/span> N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa<\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_video admin_label=”barakin mallinnus” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_video][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Saksalaisten-huolto-ja-yhteiseloa-suomalaisten-kanssa.jpg” alt=”Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa” title_text=”Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Saksalaisten-huolto-ja-yhteiseloa-suomalaisten-kanssa.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa.<\/strong><\/p>\nT\u00e4ss\u00e4kin paikassa on l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 jonkin verran saksalaisten posliiniastioiden j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, vaikka
melkein kaikki maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4 onkin siivottu pois ajat sitten. Posliinileimoista on voitu lukea,
ett\u00e4 astioita on tuotu Saksan omista tehtaista, muun muassa Rosenthalin astioita on l\u00f6ydetty
runsaasti n\u00e4ilt\u00e4 Luftwaffen eli ilmavoimien alueelta. Paljon posliinia on tuotu my\u00f6s Norjasta
sik\u00e4l\u00e4isen Porsgrunnin tehtailta. Saksalaiset ostivat my\u00f6s Arabian posliinia, jota l\u00f6ytyy j\u00e4\u00e4nteist\u00e4.
Mik\u00e4li t\u00e4ll\u00e4kin alueella joskus tehd\u00e4\u00e4n arkeologisia kaivauksia. Vuosikymmenten aikana kasvaneen
paksun turvekerroksen alta on varmasti l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 runsaasti kaikenlaista sirpaletta ja muuta pikku
esineist\u00f6\u00e4. My\u00f6s l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 piilossa olevista roskakuopista arkeologit varmaankin saisivat
mielenkiintoista materiaalia tutkimuksiinsa.
Saksalaisten elintarviketilanne oli koko jatkosodan ajan hyv\u00e4, ruoka oli varsinkin upseereilla
monipuolista, miehist\u00f6ll\u00e4 toki p\u00e4\u00e4asiassa s\u00e4ilykeruokaa ja siihen kuului my\u00f6s erilaisia vihanneksia,
viiniryp\u00e4leit\u00e4 ja luumuja. N\u00e4in ollen Saksan selustatoimisto Kommandant R\u00fcckw\u00e4rtiges Armeegebiet
525 (Kor\u00fcck 525) antoi m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen, ett\u00e4 kaikissa saksalaisissa varuskunnissa tulee jakaa l\u00e4mmin
ylij\u00e4\u00e4m\u00e4ruoka suomalaisille sotaorvoille ja k\u00f6yhille lapsille suomalaisten huoltoviranomaisten
kanssa. Rovaniemen maalaiskunnassa ja Rovaniemen kauppalassa saksalaiset joukko-osastot
antoivat huoltolautakunnan valitsemille lapsiperheille ruoka-annoksia saksalaisista
ruoanjakelupaikoista. Osittain n\u00e4iden toimenpiteiden takia Rovaniemen seudulla ei sodan aikana
ollut suoranaista n\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4\u00e4, niin kuin monella muulla Suomen paikkakunnalla, vaikka yleist\u00e4
puutetta olikin v\u00e4h\u00e4n kaikesta.
Jo alun perin saksalaisten kanssa oli sovittu, ett\u00e4 he tuovat mukanaan jotakuinkin kaiken
tarvitsemansa, jottei alueen suomalainen siviiliv\u00e4est\u00f6 k\u00e4rsisi ruoka ja tavara pulasta. Saksalaisten
huolto vaati valtavaa logistista j\u00e4rjestely\u00e4, sill\u00e4 kymmenet laivat toivat jatkuvasti aseita, ammuksia,
ruokatarvikkeita ja kaikkea mahdollista heid\u00e4n tarvitsemaansa Suomen satamiin. Satamista tavara
jatkoi matkaansa rautatie- ja kuorma-autokuljetuksina eteenp\u00e4in valtaviin v\u00e4livarastoihin ja
rintamien l\u00e4heisyydess\u00e4 hevosten ja muulien vet\u00e4mill\u00e4 k\u00e4rryill\u00e4 hoidettiin loppumatka. Saksalaiset
toivat mukanaan muuleja muun muassa Kreikasta, mutta ilmastoon tottumattomina ne kuolivat jo
ensimm\u00e4isen talven aikana kylmyyteen. Muualta tuodut muulit p\u00e4rj\u00e4siv\u00e4t paremmin.
Saksan Luftwaffella oli lentotoimintaan liittyvien yksikk\u00f6jen lis\u00e4ksi paljon muutakin miehist\u00f6\u00e4, kuten
ilmatorjuntayksik\u00f6it\u00e4, rakennusyksik\u00f6it\u00e4 ja muun muassa omat kuorma-auto- ja hevosyksik\u00f6t.
T\u00e4ll\u00e4kin alueella oli Luftwaffen kuorma-autohalleja, jotka olivat niin sanottuja kuplahalleja. Sodan
lopussa Lapissa oli saksalaisia yli 200 000 ja lis\u00e4ksi suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 vankeja ja ty\u00f6velvollisia sek\u00e4
pakkoty\u00f6l\u00e4isi\u00e4 eli enemm\u00e4n kuin Lapissa oli silloin asukkaita. Esimerkiksi Luftwaffen t\u00f6iss\u00e4 oli
hollantilaisia ja virolaisia kirvesmiehi\u00e4, ehk\u00e4 jopa rakentamassa n\u00e4it\u00e4kin parakkeja.
Ankaran kiellon mukaan saksalaiset saivat Suomen kaupoista ostaa vain tarkasti rajattuja tuotteita.
K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 asia ei ihan n\u00e4in mennyt, sill\u00e4 mustan p\u00f6rssin kauppa kukoisti ja rahaan, kahviin,
viinaan ja makeisiin vaihtui mit\u00e4 vain saksalaisten tarvitsemaa. Rangaistukset kiinnijoutuneelle
saksalaisille olivat ankarat. Kaikki saksalaisten rikokset hoitivat saksalaiset itse ja suomalaisten
rikokset suomalainen oikeuslaitos. Saksalaisilla ei ollut suomalaisiin mit\u00e4\u00e4n tuomiovaltaa eik\u00e4
suomalaisilla saksalaisiin n\u00e4hden.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”5. Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana
\n-osio” module_id=”Upseerikerho” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
5. Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Upseerikerho.jpg” alt=”Upseerikerho” title_text=”Upseerikerho” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Upseerikerho-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana<\/strong><\/p>\nT\u00e4ll\u00e4 paikalla maavallien suojassa on todenn\u00e4k\u00f6isesti sijainnut alueen upseerikerho, jota saksalaiset
kutsuivat kasinoksi. Kyse ei siis ollut peli luolasta. Miehist\u00f6ll\u00e4 oli oma sotilaskoti ainakin nykyisen
Lukkarinkadun varrella. Upseerikerho oli upseerien vapaa ajanviettopaikka, jossa j\u00e4rjestettiin
lauluiltoja ja joskus my\u00f6s vierailevien esiintyjien, kuten laulajien tai taikureiden esityksi\u00e4. Muita
vapaa-ajan viettomahdollisuuksia niin upseereille kuin miehist\u00f6llekin oli elokuvien katsominen.
Saksalaiset toimittivat leiri alueille elokuvaprojektoreja ja filmikeloja liikkuvilla autoyksik\u00f6ill\u00e4.
Elokuvia saksalaiset k\u00e4viv\u00e4t katsomassa my\u00f6s muun muassa Kino Inarin n\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 ja Haus der
Kameradschaftissa eli Toveruuden talossa. Suosituimpia elokuvia olivat v\u00e4rielokuvat Kultainen
kaupunki, Lumpeenkukka ja M\u00fcnchhausen, jotka saivat valtavia katsojalukuja kaikissa paikoissa,
joissa niit\u00e4 esitettiin. Toveruuden talossa j\u00e4rjestettiin elokuvien lis\u00e4ksi my\u00f6s lukuisia
musiikkikonsertteja, tanssiesityksi\u00e4, oopperaesityksi\u00e4, taikuriesityksi\u00e4, komiikkaa ja teatteria. Yksi
suosituimmista oopperaesityksist\u00e4 oli Figaron h\u00e4\u00e4t, jota esitettiin Toveruuden talolla per\u00e4ti 35 kertaa
t\u00e4ydelle salille. Yhteens\u00e4 esitykset n\u00e4ki 12 000 katsojaa.
Kuuluisimpia esiintyji\u00e4 olivat laulaja Lizzi Waldm\u00fcller, tanssija Daisy Spies ja h\u00e4nen tanssiryhm\u00e4ns\u00e4,
tanssija-laulaja Marika R\u00f6kk, sveitsil\u00e4inen tenori Herbert Ernst Groh ja ruotsalainen oopperalaulaja
Lisa Tunell-Scharner. My\u00f6s suomalaisia artisteja esiintyi Toveruuden talon tapahtumissa, muun
muassa tanssiduo Lucia Nifontova ja Alexander Saxelin sek\u00e4 pianotaiteilija Kerttu Bernhardt.
Suomalaisten j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Asemiesillassa esiintyiv\u00e4t mm. sopraano Anna Mutanen,
harmonikkamestari Onni Laihonen ja koomikko Siiri Angerkoski. Toveruuden talon tapahtumiin
p\u00e4\u00e4siv\u00e4t osallistumaan my\u00f6s suomalaiset. Rovaniemen kulttuuritarjonta oli vuosina 1943 ja 1944
ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n laajaa. Erityisesti koululaisille elokuvat olivat suuri tapaus. He p\u00e4\u00e4siv\u00e4t sis\u00e4\u00e4n
ilmaiseksi, jos tilaa oli.
My\u00f6s alkoholin k\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 oli varsin iso osa pime\u00e4\u00e4n ja pitk\u00e4\u00e4n talveen tottumattomilla ja koti-ik\u00e4v\u00e4\u00e4
potevilla sotilailla. Saksalaisilla oli pohjoisessa eritt\u00e4in hyv\u00e4t varastot niin ruokatarvikkeita kuin
alkoholia varten. Juomina heill\u00e4 oli olut, viinit ja joskus konjakit. Saksalaiset toivat mukanaan my\u00f6s
omat astiansa ja ruokailuv\u00e4lineet.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”6. Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana
\n-osio” module_id=”Suomalaisten” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
6. Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Suomalaisten-aputyontekijoiden-parakki.jpg” alt=”Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki” title_text=”Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Suomalaisten-aputyontekijoiden-parakki-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana<\/strong><\/p>\nT\u00e4ll\u00e4 kohdalla sijaitsi saksalaisten piirustuksien mukaan suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden eli Finnische
Hilfskr\u00e4ftin parakki, joka rakennettiin marras-joulukuussa 1943. Se oli suomalaisten
puutavarayhti\u00f6iden muodostaman Puutalo Oy :n Polar niminen lautaparakki kooltaan noin
kahdeksan kertaa kaksitoista metri\u00e4. Parakki koottiin valmista puu elementeist\u00e4. Sen pystytt\u00e4minen
kesti suomalaisilta kirvesmiehilt\u00e4 pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4, vangeilta huomattavasti kauemmin.
T\u00e4h\u00e4n parakkiin majoitettiin siis saksalaisten palveluksessa olleita suomalaisia ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 ehk\u00e4
noin kymmenest\u00e4 kahteenkymmeneen henkil\u00f6\u00e4. Todenn\u00e4k\u00f6isesti he olivat ulkopaikkakuntalaisia,
koska heille rakennettiin oma parakki. Rovaniemel\u00e4iset olivat tietenkin omissa kodeissaan. T\u00e4m\u00e4n
parakin asukkaat ovat ehk\u00e4 olleet Luftwaffen pesulan ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4, jotka olivat joutuneet evakkoon
sota-alueelta. Pesula sijaitsi nykyisen Yliopistonkadun varrella.
Sodasta huolimatta sek\u00e4 palkansaajien m\u00e4\u00e4r\u00e4 ett\u00e4 kauppalan verotulot kasvoivat r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4isesti.
Monet l\u00e4hestulkoon k\u00f6yhyydess\u00e4 el\u00e4neet rovaniemel\u00e4iset saivat elintasoaan parannettua
aikaisempaan verrattuna. Ty\u00f6markkinoilla saksalaisten l\u00e4sn\u00e4olo vaikutti merkitt\u00e4v\u00e4sti. Ensimm\u00e4ist\u00e4
kertaa suomen historiassa oli ty\u00f6ntekij\u00e4n markkinat. Suurin osa nuoremmasta miespuolisesta
v\u00e4est\u00f6st\u00e4 oli rintamilla, joten ty\u00f6paikkoja liikenne-, kuljetus-, huolinta-, rakennus-, kauppa- ja
palvelualoilla oli runsaasti naisille ja asepalvelus ik\u00e4luokkien ulkopuolisille miehille.
Saksalaiset tarvitsivat miehi\u00e4 mets\u00e4-, linnoitus-, lentokentt\u00e4- ja rakennust\u00f6ihin, pilke- ja
puuhiilitehtaisiin, maanteiden tekoon ja korjauksiin sek\u00e4 rahdinajoon. Naisille t\u00f6it\u00e4 riitti
kanttiineissa, konttoreissa, sairaaloissa, keittoloissa, ompelimoissa ja pesuloissa. Kovan
ty\u00f6voimapulan takia saksalaisten maksamat palkat ammattimiehille olivat joskus kaksin, jopa
kolminkertaisia muuhun maahan verrattuna ja yleisemminkin palkkataso oli ainakin 25% korkeampi
kuin suomalaisten maksamat. Varsinkin Rovaniemen maalaiskunnan puolella monille ty\u00f6ntekij\u00f6ille ja
yrityksille j\u00e4i isoja veror\u00e4stej\u00e4, kun rahaa tuli niin paljon, ettei veroja ehtinyt maksamaan.
My\u00f6s muualta Suomesta tuli ty\u00f6voimaa Lappiin. Kes\u00e4ll\u00e4 1942 saksalaisten palveluksessa oli Lapissa
yli 10 000 ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4, joista osaa pime\u00e4sti tai suomalaisyritysten kautta, mik\u00e4 aiheutti monille
suomalaisille yrityksille ty\u00f6voimapulaa ja viiv\u00e4stytti monia ty\u00f6kohteita. Suomalaisten viranomaisten
tarkoituksena oli puolittaa saksalaisten palveluksessa olevan ty\u00f6voiman m\u00e4\u00e4r\u00e4. Siksi
paikallisviranomaiset yrittiv\u00e4t saada saksalaisia palkkaamaan ty\u00f6ntekij\u00e4ns\u00e4 suomalaisista yrityksist\u00e4
sen sijaan, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 palkkaisivat vapailta markkinoilta.
Ty\u00f6voiman s\u00e4\u00e4nn\u00f6stely-yritykset eiv\u00e4t tietenk\u00e4\u00e4n saksalaisia erityisesti miellytt\u00e4neet ja he
pyrkiv\u00e4tkin jopa viranomaisten m\u00e4\u00e4r\u00e4ysten vastaisesti palkkaamaan suomalaisia t\u00f6ihins\u00e4. T\u00e4t\u00e4
kamppailua ty\u00f6voimasta k\u00e4ytiin koko jatkosodan ajan palkkatasoa kohtuullistamalla. Suomalaiset
vetosivat my\u00f6s Saksan ylimp\u00e4\u00e4n johtoon asian korjaamiseksi ja Saksan sotamarsalkka Wilhelm Keitel
antoikin m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen, ett\u00e4 saksalaisten joukkojen on supistettava suomalaisen ty\u00f6v\u00e4en m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.
Kiinti\u00f6ksi m\u00e4\u00e4riteltiin 4000 henkil\u00f6\u00e4, joista Luftwaffen osuus oli 3000 ja Saksan maavoimien eli
Heerin 1000.
Kev\u00e4\u00e4seen 1943 menness\u00e4 kuitenkin saksalaisten palveluksessa olevan suomalaisen ty\u00f6voiman
osuus v\u00e4heni suurin piirtein kiinti\u00f6n mukaiseksi. T\u00e4m\u00e4 johtui paitsi ty\u00f6velvollisuus kutsunnoista,
my\u00f6s lis\u00e4\u00e4ntyneist\u00e4 ty\u00f6voiman ratsioista. Suomalaisen ty\u00f6voiman saannin supistuminen aiheutti
sen, ett\u00e4 saksalaiset joutuivat paikkaamaan ty\u00f6voiman puutetta. Apuja saatiin organisaatio Todtin
ty\u00f6voimasta, muista maista tuoduista ty\u00f6velvollisista, palkatuista henkil\u00f6ist\u00e4 sek\u00e4 tietysti<\/p>\n
vankity\u00f6voimasta. Saksalaisten vankity\u00f6voiman m\u00e4\u00e4r\u00e4 nousi Lapissa noin 30 000 henkil\u00f6\u00f6n.
Ty\u00f6palvelun joukoissa oli lukuisien saksan miehitt\u00e4minen alueiden kansalaisia enemm\u00e4n tai
v\u00e4hemm\u00e4n pakkoty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”7. Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu
\n-osio” module_id=”Junaradan” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
7. Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Betonikorsu.jpg” alt=”Betonikorsu” title_text=”Betonikorsu” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Junaradan-itapuolen-taisteluasemat-ja-betonikorsu-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu<\/strong><\/p>\nOunasvaaran junaradan viereisell\u00e4 sivustalla on my\u00f6s lukuisia kaivantoja, joista voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4 siell\u00e4
olleen paitsi taisteluhauta ja taistelupes\u00e4kkeit\u00e4, my\u00f6s vartiotoimintaan liittyvi\u00e4 kaivantoja. Ainakin
osa n\u00e4ist\u00e4 lienee Lapin sodan aikaisia. Vaaran laidassa radan vieress\u00e4 on pitk\u00e4 taisteluhautakaivanto,
taistelupes\u00e4kkeit\u00e4 ja ampumapoteroita. Taisteluja t\u00e4ll\u00e4 alueella ei kuitenkaan k\u00e4yty.
Ounasvaaran alueella on my\u00f6s pohjoislaidalla taistelupes\u00e4kkeit\u00e4 ja siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vaaran
korkeammillakin osilla. Vaaranlaidoilla on ollut ilmeisesti pitk\u00e4hk\u00f6 taistelukaivantojen linja, joka on
ulottunut aina nykyisen golf -radan tienoilta Tottorakan ja V\u00e4lirakan ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja sielt\u00e4 kohti
nykyist\u00e4 urheiluopiston aluetta. Ehk\u00e4 osittain Lapin sodan aikaisia ampuma poteroita ja
taistelupes\u00e4kkeiden j\u00e4lki\u00e4 on maastossa viel\u00e4 n\u00e4kyviss\u00e4, mutta osa lienee jo kasvanut umpeen.
Saksalaiset hy\u00f6dynsiv\u00e4t my\u00f6s vaaran luontaisia onkaloita ja kivimuodostelmia pes\u00e4kkeiksi.
Niin sanottu betonikorsu on sis\u00e4lt\u00e4 noin 3 x 4 metrin kokoinen ja 2 :n metrin korkuinen. Oviaukko on
betonista ja sein\u00e4t on muurattu luonnonkivist\u00e4. Korsun katto on osittain sortunut, mutta muuten
rakennus on melko ehj\u00e4. Rakennuksen alueella ja hieman kauempana on muun muassa heteka tai
sen osia ja puinen ovi, joka voi olla my\u00f6hemm\u00e4lt\u00e4kin ajalta. T\u00e4t\u00e4 korsua ovat todenn\u00e4k\u00f6isesti
k\u00e4ytt\u00e4neet saksalaiset vartiomiehet lepopaikkana ja talvisin l\u00e4mmittelypaikkana. Korsu l\u00e4mpesi
kamiinan avulla.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”8. Mysteeriparakki ja taisteluhauta
\n-osio” module_id=”Mysteeriparakki” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
8. Mysteeriparakki ja taisteluhauta<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Kaivanto-mysteeriparakin-ylapuolella.jpg” alt=”Kaivanto mysteeriparakin yl\u00e4puolella” title_text=”Kaivanto mysteeriparakin yl\u00e4puolella” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Mysteeriparakki-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Mysteeriparakki ja taisteluhauta<\/strong><\/p>\nYksi parakki, josta ei ole tarkkaa tietoa olemassa, mutta jossa on n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 betoninen alusta sijaitsee
l\u00e4hell\u00e4 tornitaloja. Saksalaisten piirustuksissa t\u00e4h\u00e4n kohtaan oli merkitty autokorjaamo tai kuorma-
autohalli. Rakennus on voinut olla my\u00f6s keitti\u00f6rakennus. Betonin sis\u00e4lt\u00e4 ty\u00f6ntyy ulos putki, josta
sadevesi valuu pois. Rakennuksen maan pinnalla oleva betonivalu on kooltaan noin viisi kertaa viisi
metri\u00e4. Saksalaisten piirustusten mukaan rakennus on ollut kooltaan noin kymmenen kertaa
kuusitoista metri\u00e4.
T\u00e4m\u00e4n rakennuksen vierest\u00e4 l\u00e4htee yl\u00e4rinteeseen p\u00e4in pitk\u00e4hk\u00f6, kaiketi Lapin sodan aikainen
taisteluhauta, tai sirpalesuoja, jonka p\u00e4\u00e4linja on alun perin ollut noin kaksi kertaa 110 metri\u00e4. Linjan
p\u00e4\u00e4ss\u00e4 on ollut korsun paikka. Linjasta erkaneva varsin kapea ja matala, pitk\u00e4hk\u00f6 kaakonsuuntainen
kaivanto, lienee ehk\u00e4 alkua lukuunottamatta joskus sodan j\u00e4lkeen tehty oja. Korsusta on kaivettu
joitakin j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, muun muassa s\u00e4ilykepurkki ja rikkoutunut viinipullo esiin. Siell\u00e4 on my\u00f6s
tuoreempaa roskaa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”9. Lastenkoti
\n-osio” module_id=”Lastenkoti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
9. Lastenkoti\u00a0<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/02\/Lastenkoti-scaled.jpg” alt=”Lastenkoti” title_text=”Lastenkoti” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Lastenkoti-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Lastenkoti<\/strong><\/p>\nEntinen lastenkoti oli saksalaisten k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 jatkosodan aikana maavoimien eli Heerin sairaalana.
Rakennus on edelleen olemassa. Lapin sodan aikana sairaala ja sen alue oli miinoitettu, mutta
miinoja ei r\u00e4j\u00e4ytetty. Kauppalan tuhon j\u00e4lkeen sinne sijoitettiin kauppalan virastot. Kauppalan
johtaja sek\u00e4 virkamiehet my\u00f6s asuivat rakennuksessa. My\u00f6hemmin se on toiminut muun muassa
lastensairaalana ja steinerkouluna.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”10. Frontleitstelle 42 :n parakkileirialue
\n-osio” module_id=”Frontleitstelle” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
10. Frontleitstelle 42 :n parakkileirialue<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Frontleitstelle-42n-parakkileirialue.jpg” alt=”Frontleitstelle 42n parakkileirialue” title_text=”Frontleitstelle 42n parakkileirialue” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Frontleitsstelle-42n-parakkileiri-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Frontleitsstelle 42 :n parakkileiri<\/strong><\/p>\nT\u00e4ll\u00e4 rautatien ja L\u00e4hteentien v\u00e4lisell\u00e4 alueella sijaitsi rintamaesikunnan eli Frontleitsstelle 42 :n
lager Ounasvaaran leirialue, joka otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 15.3.1943. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 oli kivikoululta siirtyneen
entisen Frontsammelstellen lukuisia majoitus ja varasto parakkeja, ilmeisesti iso toimistorakennus
autotalli, perunakellari, sauna ja pukeutumistila ja useita k\u00e4ym\u00e4l\u00e4rakennuksia – kaikkiaan noin
kolmisenkymment\u00e4 rakennusta.
Alueella oli noin 10 x 60 metrin kokoinen keskusaukio, jonka ymp\u00e4rill\u00e4 oli nelj\u00e4 isohkoa rakennusta.
Alueelle oli j\u00e4rjestetty Rovaniemen rautatieasemalta sukkulalinja kuljetuksia varten. Kuorma-autot
kulkivat alueelle Ranuantien kautta ja jalankulkijat Ounaskosken rautatiesillan kautta ja sillan
vierest\u00e4 merkitty\u00e4 polkua pitkin. Osa t\u00e4t\u00e4 polkua on n\u00e4kyviss\u00e4 viel\u00e4kin. Leiri oli tarkoitettu lomalle
menevien ja lomalta tulevien sek\u00e4 komennusmiesten ilmoittautumispaikaksi ja tarvittaessa my\u00f6s
majoitukseen. T\u00e4nne majoitettiin my\u00f6s Rovaniemen l\u00e4pi menevi\u00e4 yksik\u00f6it\u00e4 tilap\u00e4ismajoitukseen.
Yksi n\u00e4ist\u00e4 rakennuksista oli rakennussuunnitelman mukaan isohko saunarakennus, jonka j\u00e4\u00e4nteill\u00e4
nyt olemme. T\u00e4h\u00e4n on tehty tukeva betonilattia, jota rakennuksissa ei yleens\u00e4 ollut. Ennen Suomeen
tuloaan saksalaiset eiv\u00e4t tienneet saunomisesta mit\u00e4\u00e4n, mutta pian Suomeen tulon j\u00e4lkeen he
ihastuivat eritt\u00e4in suuresti saunomiseen. Saksalaiset rakensivat kaikille leirialueilleen melkein ensi
t\u00f6ikseen saunan, joka olikin tietenkin tarpeellinen sek\u00e4 puhdistautumista ett\u00e4 virkist\u00e4ytymist\u00e4
varten. Kauppalan keskustassa saksalaiset saunoivat omilla saunavuoroillaan my\u00f6s silloisissa yleisiss\u00e4
saunoissa marssien ryhdikk\u00e4\u00e4sti joukko osastona paikalle.
Nykyisen leirint\u00e4alueen kohdalla oli my\u00f6s sy\u00f6p\u00e4l\u00e4isten puhdistuslaitos. Sen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli puhdistaa
muun muassa t\u00e4ist\u00e4 rintamalta tulleet sotilaat ja heid\u00e4n varusteensa lomalle l\u00e4ht\u00f6\u00e4 varten.
Laitoksen kapasiteetti on ollut noin 500 henkil\u00f6\u00e4 per p\u00e4iv\u00e4. Sy\u00f6p\u00e4l\u00e4isten puhdistuslaitoksia oli useita
rintamien takana ja l\u00e4pikulkuleireill\u00e4 puhdistaminen tapahtui p\u00e4\u00e4osin h\u00f6yryn ja saunan avulla.
Puhdistautumiseen j\u00e4lkeen lomalaiset saattoivat menn\u00e4 l\u00e4pikulkuleireihin, kuten Frontleitstellen
kokoamiskeskukseen, y\u00f6py\u00e4 siell\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n tai pari ja jatkaa matkaansa eteenp\u00e4in kohti Saksaa.
Koska Saksalla oli paljon joukkoja Pohjois-Suomessa lomalaisia kulki sota-aikana kymmeni\u00e4tuhansia
n\u00e4iden puhdistuslaitosten ja l\u00e4pikulkuleirien kautta. Saksalaiset r\u00e4j\u00e4yttiv\u00e4t t\u00e4m\u00e4nkin alueen
rakennukset, joten alueen rakennuksista s\u00e4ilyi vain yksi asuinparakki ja yksi k\u00e4ym\u00e4l\u00e4rakennus, jotka
on sittemmin purettu. Joitakin rakennusten j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, kaivantoja ja r\u00e4j\u00e4ytyskuoppia on viel\u00e4 alueella
n\u00e4kyviss\u00e4, vaikkakin alue on melko t\u00e4ysin metsittynyt ja j\u00e4\u00e4nteet ovat turvekerroksen alla piilossa.
Sodan j\u00e4lkeen t\u00e4\u00e4ll\u00e4 sattui my\u00f6s ik\u00e4v\u00e4 tapaus, kun lasten leikkiess\u00e4 l\u00f6yt\u00e4mill\u00e4\u00e4n r\u00e4j\u00e4hteill\u00e4 ilmeisesti
miina r\u00e4j\u00e4hti ja yksi lapsi kuoli ja useita loukkaantui.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”11. Sicherheitsdientsin vankila
\n-osio” module_id=”Sicherheitsdientsin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
11. Sicherheitsdientsin vankila<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/SDn-vankila-1.jpg” alt=”Vankila” title_text=”SDn vankila 1″ align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Vankila-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Sicherheitsdientsin vankila<\/strong><\/p>\nOlemme nyt Geologisen tutkimuslaitoksen kohdalla, jossa oli saksalaisten rakennusten portaita ja
kaivantoja ennen tutkimuslaitoksen talon rakentamista. Alue oli lasten suosittu leikkipaikka, josta
l\u00f6ytyi runsaasti sodan aikaista tavaraa. Tutkimuslaitoksen talon kohdalla oli saksalaisilla heid\u00e4n
omille vangeilleen tarkoitettu muuratuilla selleill\u00e4 varustettu Sicherheitsdientsin eli
turvallisuusviraston vankila. Alue oli piikkilanka-aidalla ymp\u00e4r\u00f6ity. Tutkimuslaitoksen talon vieress\u00e4
on s\u00e4ilynyt isohko pengeralue, jossa oli rakennuksia, joissa oli luonnonkivireunukset. N\u00e4m\u00e4 voivat
olla ehk\u00e4 vankisellej\u00e4 tai vartijoiden ja muun henkil\u00f6kunnan huoneita.
Rinteeseen on kaivettu kaiketi Lapin sodan aikainen taisteluhauta, joka on noin 50 m pitk\u00e4, keskell\u00e4
ja pohjoisp\u00e4\u00e4ss\u00e4 on ilmeisesti ollut korsun paikka. Sicherheitsdients eli SD oli Saksan SS :n johtajan
Heinrich Himmlerin pahamaineinen tiedustelu- ja turvallisuusvirasto, jonka yhteydess\u00e4 toimivat
my\u00f6s Geheime Staatspolizei eli Gestapo, Kriminalpolizei eli Kripo sek\u00e4 Einsatzgruppet, jotka
murhasivat mm. juutalaisia miehitetyiss\u00e4 It\u00e4-Euroopan maissa.
T\u00e4ss\u00e4 SD :n vankilassa oli vangittuna saksalaisia sotilaita, jotka olivat syyllistyneet rikoksiin Suomessa.
Sinne on my\u00f6s tiett\u00e4v\u00e4sti toimitettu my\u00f6s vangiksi saatuja ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 komissaareja kuulusteltavaksi
ja todenn\u00e4k\u00f6isesti heid\u00e4t on siell\u00e4 my\u00f6s teloitettu. Vankilassa ei luultavasti ollut kovin paljoa
henkil\u00f6kuntaa ja muutenkin SD:n ja Gestapon toiminta Rovaniemell\u00e4 oli varsin v\u00e4h\u00e4ist\u00e4, eik\u00e4 liittynyt
mitenk\u00e4\u00e4n suomalaisiin siviileihin tai sotilaisiin. Enemm\u00e4n heill\u00e4 oli teht\u00e4vi\u00e4 pohjoisessa Norjan rajan
molemmin puolin.
Vankilan toiminnasta ei ole s\u00e4ilynyt asiakirjoja eik\u00e4 suomalaisilla virkamiehill\u00e4k\u00e4\u00e4n ollut sinne asiaa,
joten tiedot sen toiminnasta ovat v\u00e4h\u00e4iset. Pullinpuolella nykyisen Valdemarin tontilla sijaitsi
salaisen kentt\u00e4poliisin eli Geheime Feldpolizei 735 :n majoitusalue. Salainen kentt\u00e4poliisi oli nimens\u00e4
mukaisesti Saksan armeijan eli Wehrmachtin salainen sotilaspoliisi, jonka teht\u00e4vi\u00e4 oli muun muassa
vastavakoilu, maanpetoksellisen toiminnan est\u00e4minen, vastapropaganda, sotilaskohteiden vartiointi
ja avustaminen saksalaisten sotaoikeuksien rikostutkinnoissa. Salaisen kentt\u00e4poliisin tiedet\u00e4\u00e4n my\u00f6s
suorittaneen joitakin pakoon yritt\u00e4neiden sotavankien teloituksia ja mahdollisesti he my\u00f6s teloittivat
SD :n vankilassa olleita komissaareja. Suomalaisiin heill\u00e4 ei ollut mit\u00e4\u00e4n toimivaltaa, eiv\u00e4tk\u00e4 he
tietojen mukaan ole koskaan ylitt\u00e4neetk\u00e4\u00e4n valtuuksiaan.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”12. Rommelin kentt\u00e4
\n-osio” module_id=”Rommelin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
12. Rommelin kentt\u00e4<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Rommelin-kentta.jpg” alt=”Rommelin kentt\u00e4” title_text=”Rommelin kentt\u00e4” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Rommelin-kentta-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Rommelin kentt\u00e4 eli Sportsbahn Feldmarschall Rommel<\/strong><\/p>\nRanuantien it\u00e4puolella on Rommelin kent\u00e4ksi kutsuttu urheilukentt\u00e4. Kent\u00e4n rakensivat saksalaisen
Heerin leipomokomppanian B\u00e4ckerei-Kompanie 602:n ja viereisen Heerin kuljetuskomppanian
miehet vuonna 1943 virkistysalueekseen, antaen kent\u00e4lle mahtipontisen nimen Sportsbahn
Feldmarschall Rommel eli Sotamarsalkka Rommelin urheilukentt\u00e4. Nimi oli kirjoitettu kent\u00e4n portin
yl\u00e4laudoitukseen.
Sotamarsalkka Erwin Rommel oli sodan aikana kuuluisin saksalainen sotap\u00e4\u00e4llikk\u00f6 ja sotasankari
lempinimell\u00e4 \u201cEr\u00e4maan kettu\u201d. Rommel osallistui jossakin m\u00e4\u00e4rin Hitlerin salamurhayritykseen
vuonna 1944 ja koska h\u00e4n oli kansallissankari, Hitler antoi hirtt\u00e4misen ja maineenmustaamisen sijaan
h\u00e4nelle mahdollisuuden tehd\u00e4 itsemurha ja s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 siten perheens\u00e4 ja perheen omaisuuden. Asiassa
painoi my\u00f6s se, ett\u00e4 Rommelin nimi liitettyn\u00e4 Hitlerin salamurhahankkeeseen olisi ollut Hitlerille
kiusallista ja varmasti olisi aiheuttanut kuohuntaa Saksassa. Rommelin kerrottiin kuolleen
lentokonehy\u00f6kk\u00e4yksess\u00e4 saamiinsa vammoihin ja haudattiin kunniamenoin. Rommel itse ei koskaan
k\u00e4ynyt Suomessa.
Rommelin kent\u00e4n juhlalliset avajaiset olivat 18.7.1943. Ohjelmassa oli kahdeksan saksalaisen
jalkapallojoukkueen v\u00e4linen jalkapalloturnaus sek\u00e4 kahden saksalaisen k\u00e4sipallojoukkueen v\u00e4linen
ottelu. Kenraalieversti Eduard Dietl vihki kent\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja jakoi parhaan pelaajan palkinnot.
Kent\u00e4ll\u00e4 j\u00e4rjestettiin muutamia j\u00e4\u00e4pallo- ja jalkapallo-otteluja my\u00f6s saksalaisten ja suomalaisten
v\u00e4lill\u00e4. Kentt\u00e4\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6i silloin koivuaita ja my\u00f6s kenraalieversti Dietl istui joskus seuraamassa pelej\u00e4
koivusta tehdyss\u00e4 juhlakatsomossa. Parhaimmillaan otteluita saattoi katsoa jopa yli 1000 katsojaa.
Seuraava isompi urheilutapahtuma kent\u00e4ll\u00e4 oli 16.9.1943 j\u00e4rjestetty Wehrmacht sportfest, johon
osallistui 18 eri yksik\u00f6iden joukkuetta.
Vuosina 1942, 1943 ja 1944 saksalaisten joukkojen urheilutoiminta sai vauhtia asemasotavaiheen
ansiosta. Dietl oli innokas urheilumies ja halusi sotilaiden pysyv\u00e4n virkist\u00e4ytynein\u00e4 ja hyv\u00e4ss\u00e4
kunnossa urheilun avulla. T\u00e4ll\u00e4 oli tietysti vaikutusta my\u00f6s joukkojen mielialan yll\u00e4pit\u00e4misess\u00e4
varsinkin kun sota it\u00e4rintamalla k\u00e4\u00e4ntyi heid\u00e4n kannaltaan huonoon suuntaan. Rommelin kent\u00e4n
tapahtumien ja talviurheilulajien lis\u00e4ksi ainakin kesin\u00e4 1942 ja 1943 j\u00e4rjestettiin kenraali Ferdinand
Sch\u00f6rnerin toimeksiannosta Pohjois-Lapissa saksalaisten joukko-osastojen v\u00e4linen jalkapallon cup-
muotoinen turnaus loppuotteluineen, k\u00e4sipalloilun Tundra-Pokal -kilpailu ja monia muita
urheilukilpailuja.
Rovaniemen kauppalan vuoden 1946 kunnalliskertomuksen mukaan kentt\u00e4 oli varsin huonosti tehty,
vino ja pehme\u00e4 hiekkakentt\u00e4, ja sen takia p\u00f6lyinen – eli vanhaa vapaapalokuntavitsi\u00e4 lainaten:
\u201cv\u00e4\u00e4rin sammutettu\u201d. Kunnostettu kentt\u00e4 on edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 Kiirunan alueella. Rommelin kentt\u00e4
on ainoa saksalaisajasta muistuttava paikannimi Rovaniemell\u00e4. Rommelin kent\u00e4n nimi eli
vuosikymmeni\u00e4 vain paikallisten asukkaiden ja urheilua harrastavan nuorison suullisena perinteen\u00e4,
koska kaupunki saksalaisajan menneisyytt\u00e4 h\u00e4veten ei hyv\u00e4ksynyt nime\u00e4m\u00e4\u00e4n asemakaavakarttaan
ennen kuin 2000 -luvun alussa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”Yhteisty\u00f6ss\u00e4” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_row _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Yhteisty\u00f6ss\u00e4<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][et_pb_text admin_label=”Text” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]Historiakierroksen asiantuntijana on toiminut Kalevi Mikkonen. Tutustu Mikkosen blogiin\u00a0t\u00e4st\u00e4 linkist\u00e4<\/a>.<\/p>\nSaksalaisajan tunnelmiin el\u00e4ytymist\u00e4 vahvistaa taiteilija\/tuottaja Timo Mets\u00e4joen \u00e4\u00e4nisuunnittelu<\/p>\n
Saksan ilmavoimien parakkileirialue Ounasvaaralla 1941-1944 -videon on mallintanut Studio Sallamar.<\/p>\n
Reittikartan on mallintanut Ounasvaaran hiihtoseura, Matti Kivel\u00e4.[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row column_structure=”1_3,1_3,1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/10\/lapin-maakuntamuseo.jpg” alt=”Lapin Maakuntamuseo -logo” title_text=”Lapin Maakuntamuseo” align=”center” admin_label=”Maakuntamuseo -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/01\/Sallamar-JPG.jpg” alt=”Ounasvaaran hiihtoseura -logo” title_text=”Sallamar JPG” align=”center” admin_label=”OH -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_height=”60px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/01\/oh_logo_web_png-200×200-1.png” alt=”Ounasvaaran hiihtoseura -logo” title_text=”oh_logo” align=”center” admin_label=”OH -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_height=”60px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section]<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Saksalaisaika Ounasvaaralla – Historiakierros jatkosodan maisemiinOunasvaara on tunnettu Rovaniemen liikunta -ja virkistyskohteena, mutta tiesitk\u00f6, ett\u00e4 vuosina 1941-1944 se oli my\u00f6s Saksan armeijan, varsinkin Saksan ilmavoimien, eli Luftwaffen leirialuetta? T\u00e4m\u00e4 k\u00e4velyreitti johdattaa sinut virtuaalisesti tai konkreettisesti saksalaisajan j\u00e4\u00e4nteille Ounasvaaran ja L\u00e4hteentien alueella. Reitin eri pisteill\u00e4 voit kuunnella \u00e4\u00e4nisuunnittelun avulla el\u00e4voitettyj\u00e4 \u00e4\u00e4niraitoja, joilla historiantutkija Kalevi Mikkonen kertoo […]<\/p>\n","protected":false},"author":7367,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_et_pb_use_builder":"on","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":"","footnotes":""},"class_list":["post-1319","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7367"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1319"}],"version-history":[{"count":64,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2869,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319\/revisions\/2869"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1319"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][et_pb_text admin_label=”valikon kohdat-valikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded 1. Ounasvaaran ampumapaviljonki, ampumarata ja Ounasvaaran kisat <\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 2. Kenraalieversti Eduard Dietl<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 3. Ilmatiedustelurykmentin majoitustila ja sen ymp\u00e4rist\u00f6<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 4. Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 5. Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 6. Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 7. Mysteeriparakki ja taisteluhauta
<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 8. Lastenkoti
<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 9. Frontleitstelle 42 :n parakkileirialue
<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 10. Sicherheitsdientsin vankila<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 11. Rommelin kentt\u00e4<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 12. Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu<\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”1. Ounasvaaran ampuma paviljonki, ampumarata ja Ounasvaaran kisat -osio” module_id=”Ounasvaaran-ampuma” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” collapsed=”on” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
1. Ounasvaaran ampumapaviljonki, ampumarata ja Ounasvaaran kisat<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Ampumapaviljonki-1.jpg” alt=”Ampumapaviljonki” title_text=”Ampumapaviljonki, CC-BY Kalevi Mikkonen” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Ounasvaaran-ampumapaviljonki-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”100%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||||false|false” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Ounasvaaran ampumapaviljonki, ampumarata ja Ounasvaaran kisat<\/strong><\/p>\nOunasvaaran vanhalla hiihtostadionilla ja ampumaradalla on Viljami Kaltion suunnittelema
suojeluskunnan ampumapaviljonki, aiemmalta nimelt\u00e4\u00e4n Ampula, joka valmistui vuonna 1927. Sota-
aikana paviljongissa oli sek\u00e4 suomalaisten ett\u00e4 saksalaisten radioasema ja henkil\u00f6st\u00f6n majoitustiloja.
Suojeluskunnan ampumaradalla j\u00e4rjestettiin muun muassa ampumaharjoituksia ja sen ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4
maastoharjoituksia.<\/p>\n
Jatkosodan kuluessa kilpailutoiminta Suomessa elpyi sodasta huolimatta ja joitakin kisoja alettiin
j\u00e4rjest\u00e4\u00e4. Saksalaiset esittiv\u00e4t vuoden 1943 alussa Suomen hiihtoliitolle toivomuksen, ett\u00e4 heid\u00e4n
sotilaansa saisivat osallistua liiton alaisiin kisoihin Suomessa. T\u00e4ll\u00f6in tuli ajankohtaiseksi my\u00f6s
Ounasvaaran kisojen j\u00e4rjest\u00e4minen. Saksalaiset j\u00e4rjestiv\u00e4t omia karsintakilpailuja, joiden perusteella
osallistujat kisoihin valittiin. My\u00f6s yhteisesikunta Roi j\u00e4rjesti suomalaisille omat karsintahiihdot
Ounasvaaran kisoja varten.<\/p>\n
Ounasvaaran vanhan hiihtostadionin ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 j\u00e4rjestettiin talvikisat sek\u00e4 maaliskuussa 1943 ett\u00e4
maaliskuussa 1944. Saksalaiset olivat aktiivisesti mukana niin palkintojen hankkimisessa,
illanvietossa, kuin palkintojenjakotilaisuudessa. Saksalaiset halusivat kisoille n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t puitteet ja
siksi kisan j\u00e4rjestelyihin panostettiin paljon. Kisat radioitiin molemmilla kerroilla. Vuoden 1943
kisoihin osallistui suomalaisten ja saksalaisten lis\u00e4ksi ruotsalaisia urheilijoita. Nimekk\u00e4impi\u00e4
urheilijoita olivat muun muassa maastohiihdon maailmanmestarit Jussi Kurikkala ja Pekka Niemi sek\u00e4
it\u00e4valtalainen Luis Seyrling, joka voitti molempina vuosina pujottelukisan.<\/p>\n
Kisayleis\u00f6\u00e4 oli molempina vuosina tuhansittain paikalla ja kisojen aikana Kauppala oli juhlaliputettu
niin Suomen kuin Saksan ja vuonna 1943 my\u00f6s Ruotsin lipuilla. Paikalla oli luonnollisesti kisojen
suojelija kenraalieversti Eduard Dietl ja muita Saksan Lapin armeijan johtohenkil\u00f6it\u00e4 sek\u00e4 paikalliset
suomalaiset herrat, kuten eversti Oiva Willamo ja mets\u00e4herra Jarl Sundqvist. Ounasvaaran kisoissa
kilpailtiin murtomaahiihdon ohella m\u00e4kihypyss\u00e4, yhdistetyss\u00e4, ampumahiihdossa, pujottelussa,
suurpujottelussa ja sotilaspartio -hiihdossa. Pujottelu ja suurpujottelu kilpailtiin saksalaisten
tekem\u00e4ll\u00e4 upouudella pujottelu radalla.<\/p>\n
Hiihtokilpailujen kisakeskus oli ampumaradalla. Ampumapaikka oli kuitenkin Kemijoen j\u00e4\u00e4ll\u00e4.
M\u00e4kikilpailut hyp\u00e4ttiin vuonna 1943 Ounasvaaran pikkum\u00e4ess\u00e4 ja 1944 P\u00f6yli\u00f6vaaran m\u00e4ess\u00e4.
Palkintojenjaot suoritettiin saksalaisten rakentamassa Toveruudentalossa,Haus der
Kameradschaftissa, joka sijaitsi nykyisen poliisiaseman kohdalla. Sek\u00e4 vuonna 1943 ett\u00e4 1944
j\u00e4rjestettiin my\u00f6s lasten Konttisen kisat Ounasvaaralla.<\/p>\n
Ampumaradalla on my\u00f6s synkemp\u00e4\u00e4 historiaa, sill\u00e4 nykyisen jalkapallokent\u00e4n luoteen puoleisessa
p\u00e4\u00e4dyss\u00e4 suomalaiset teloittivat kiinni j\u00e4\u00e4neit\u00e4 Neuvostoliiton l\u00e4hett\u00e4mi\u00e4 desantteja jatkosodan
aikana. Edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oleva Ounasvaaran hiihtoseuran entis\u00f6im\u00e4 paviljonkirakennus on sodan
j\u00e4lkeen aina 1960 luvun puoliv\u00e4liin asti toiminut Ounasvaaran talvikisojen huoltorakennuksena ja
sittemmin muun muassa nuorisotilana.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”2. Kenraalieversti Eduard Dietl
\n-osio” module_id=”Kenraalieversti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
2. Kenraalieversti Eduard Dietl<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Dietl-Jarl-Sundqvist-ja-maailmanmestarihiihtaja-Jussi-Kurikkala-vuonna-26.3.1944.-147740.jpg” alt=”Dietl, Jarl Sundqvist ja maailmanmestarihiiht\u00e4j\u00e4 Jussi Kurikkala vuonna 26.3.1944. (147740)” title_text=”Dietl, Jarl Sundqvist ja maailmanmestarihiiht\u00e4j\u00e4 Jussi Kurikkala vuonna 26.3.1944. (147740)” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Dietl-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Eduard Dietl<\/strong><\/p>\nKenraalieversti Eduard Dietl oli jatkosodan aikana pisimm\u00e4n ajan saksalaisten armeijan komentajana
Lapissa. Hitler nimitti h\u00e4net uudeksi komentajaksi Nikolaus von Falkenhorstin tilalle tammikuussa
1942. Dietl oli suuri idealisti ja vakaumuksellinen kansallissosialisti. Siit\u00e4 huolimatta h\u00e4nen omien
sanojen mukaan h\u00e4nelle ei tulisi mieleenk\u00e4\u00e4n ryhty\u00e4 t\u00e4t\u00e4 oppia Suomessa saarnaamaan. Toisin kuin
Saksalle Dietl piti demokratiaa sopivampana yhteiskuntamuotona Suomelle. Dietl oli Suomessa
ollessaan kuitenkin varsin pidetty, Suomen yst\u00e4v\u00e4ksi mielletty saksalaisupseeri. H\u00e4n oli perehtynyt
tarkkaan Suomen historiaan ja h\u00e4n oli aikalaisten mukaan vahva persoonallisuus. Dietlill\u00e4 oli
erikoisen hyv\u00e4 kyky hoitaa arkaluonteisia henkil\u00f6suhteita. Rovaniemel\u00e4isille tuli tutuksi h\u00e4nen
luiseva olemuksensa, utelias luonteensa ja eloisat silm\u00e4t.<\/p>\n
H\u00e4net n\u00e4htiin usein k\u00e4velem\u00e4ss\u00e4 kauppalan keskustassa. Rovaniemell\u00e4 oleskelevista
saksalaisupseereista juuri Dietlin kasvot ja olemus j\u00e4i h\u00e4net tavanneiden mieleen parhaiten. Innokas
urheilun yst\u00e4v\u00e4 Dietl oli taitava vuorikiipeilij\u00e4, laskettelija ja murtomaahiiht\u00e4j\u00e4. Dietl oli my\u00f6s
saksalaisten sotilaiden suosiossa. H\u00e4nest\u00e4 on kerrottu lukuisia kaskuja. Er\u00e4\u00e4nkin kerran Dietl oli
rintamavierailuilla pohjoisessa tiukkaakin tiukemman kenraali Ferdinand Sch\u00f6rnerin alueella.
Sch\u00f6rner oli ihmisen\u00e4 Dietlin t\u00e4ydellinen vastakohta. Sch\u00f6rner vaati autolla liikkuessaan aina tien
t\u00e4ysin vapaaksi. Dietlin auto rikkoutui ja h\u00e4n joutui turvautumaan moottoripy\u00f6r\u00e4l\u00e4hetin kyytiin.
L\u00e4hetti ei v\u00e4ist\u00e4nyt tarpeeksi pys\u00e4htyess\u00e4\u00e4n tien reunaan, jolloin Dietl vitsaili h\u00e4nelle: \u201cHyv\u00e4 mies!
ajakaa enemm\u00e4n oikealle, jos Sch\u00f6rner saa minut n\u00e4kyviins\u00e4, pist\u00e4\u00e4 h\u00e4n minut putkaan.\u201d<\/p>\n
Kes\u00e4kuussa 1944. Dietl matkusti Hitlerin luo keskustelemaan Suomen tilanteesta. Sen j\u00e4lkeen h\u00e4n
l\u00e4hti kotiin lomalle, mutta lentokone sy\u00f6ksyi vuorenrinteeseen 23.6.1944 ja h\u00e4n sai surmansa
onnettomuudessa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”3. Ilmatiedustelurykmentin majoitustila ja sen ymp\u00e4rist\u00f6
\n-osio” module_id=”Ilmatiedustelurykmentin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
3. Ilmatiedustelurykmentin majoitustila ja sen ymp\u00e4rist\u00f6<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Ilmatiedustelyrykmentin-majoitustila.jpg” alt=”Ilmatiedustelyrykmentin majoitustila” title_text=”Ilmatiedustelyrykmentin majoitustila” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Ilmatiedustelurykmentin-majoitustila-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Ilmatiedustelurykmentin majoitustila ja sen ymp\u00e4rist\u00f6<\/strong><\/p>\nRovaniemen Ounasvaaran alue oli jatkosodan aikana laajalti saksalaisten k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Siell\u00e4 oli useita
parakkialueita, sairaala-alue, leipomo, el\u00e4inl\u00e4\u00e4kint\u00e4- ja kuljetuskomppanioiden alue,
turvallisuuspalvelun vankila-alue, rintamaesikunnan alue, sotilaskoti sek\u00e4 tietysti Rommelin kentt\u00e4.<\/p>\n
Lastenkodin ja Ranuantien yl\u00e4puolen maastossa Ounasvaaran lounaan puoleisella rinteell\u00e4 oli
Luftwaffella eli Saksan ilmavoimilla isohko, vuosina 1942 ja 1943 rakennettu parakkileirialue.
Osa Luftnachtrichten-Regiment 56 :sta siirtyi Rovaniemelle joulukuussa 1941. Sen huhtikuussa 1943
muodostetun uuden tutkayksik\u00f6n, eli toinen II.\/Flugmelde-Me\u00df-Abteilungin majoitusparakkeja
sijaitsi Ounasvaaran rinteess\u00e4. Rinteen alaosassa oli joulukuussa 1940 Rovaniemelle tulleen
Fliegerf\u00fchrers Nordin eli Lentojohtaja Pohjoisen alueellisen p\u00e4\u00e4majan rakennuksia. Fliegerf\u00fchrers
Nordin p\u00e4\u00e4maja siirrettiin my\u00f6hemmin Norjan Kirkenesiin. Lis\u00e4ksi alueella oli ainakin yksi
suomalaisen aputy\u00f6voiman eli Finnische Hilfskr\u00e4ften parakki.
Olemme nyt varsin ison rakennuksen, eli ilmatiedustelurykmentin majoitusparakin j\u00e4\u00e4nteill\u00e4.
Rakennuksen koko on ollut noin kuusi ja puoli kertaa 28 metri\u00e4. T\u00e4m\u00e4 parakki valmistui syksyll\u00e4
1943. T\u00e4m\u00e4 lienee ollut lauta- tai levyparakki. Parakissa on ollut majoitustilat noin
kahdellekymmenelle henkil\u00f6lle. Parakkeja l\u00e4mmitettiin joskus muuratuilla uuneilla, mutta yleisimmin
kaminoilla. Polttopuun tarve oli erityisesti talviaikana eritt\u00e4in suuri nimenomaan l\u00e4mmityksen, mutta
my\u00f6s h\u00e4k\u00e4p\u00f6ntt\u00f6 -autojen takia. T\u00e4m\u00e4 on mahdollisesti ollut upseerien majoitusparakki. Parakeissa
oli varsin vaatimaton sisustus, yleens\u00e4 vain kerross\u00e4ngyt, yksi p\u00f6yt\u00e4, tuoleja ja joitakin kaappeja.
Viihdytykseksi saksalaisille toimitettiin muun muassa kirjallisuutta, \u00e4\u00e4nilevyj\u00e4 sek\u00e4 tietysti levysoitin
ja radio.
Saksalaisten suosimia laulajia olivat muun muassa kuuluisan Lili Marleen kappaleen levytt\u00e4nyt Lale
Andersen, elokuvissakin loistanut Ilse Werner, joka l\u00e4hetti Suomen kiertueellaan erityisterveiset
Lapissa oleville joukoille, vaikkei t\u00e4\u00e4ll\u00e4 k\u00e4ynytk\u00e4\u00e4n, Chilen satakieli Rosita Serrano sek\u00e4 ruotsalaiset
Zarah Leander ja Sickan Carlsson. T\u00e4m\u00e4n rakennuksen luoteispuolella on jo l\u00e4hes maastoon
hautautunut sirpalesuoja pommituksilta suojautumista varten. T\u00e4t\u00e4 aluetta ei kuitenkaan koskaan
pommitettu.
Ounasvaaran maasto oli sota-aikana hieman erilainen kuin nyky\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 puustoa oli jonkin verran
v\u00e4hemm\u00e4n nykyiseen verrattuna. Parakkien kohdalla ja niiden ymp\u00e4rill\u00e4 ei ollut puita, eik\u00e4
tietenk\u00e4\u00e4n nyt kuntopoluiksi kaventuneiden alkuper\u00e4isten huoltoteiden kohdalla. Monet alueen
poluista ovat saksalaisten ajalta. L\u00e4hes kaikki lounaisrinteell\u00e4 nykyisin olevat puut ovat sodan j\u00e4lkeen
kasvaneet.
T\u00e4m\u00e4n rakennuksen alapuolella rinteess\u00e4 on my\u00f6s muutamien muiden majoitusparakkien j\u00e4\u00e4nteit\u00e4
sek\u00e4 varastorakennuksien, k\u00e4ym\u00e4l\u00f6iden ja kaivon j\u00e4\u00e4nteit\u00e4. Paloturvallisuussyist\u00e4 parakkien v\u00e4lill\u00e4
pyrittiin pit\u00e4m\u00e4\u00e4n ainakin kolmenkymmenen metrin turvav\u00e4li.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][et_pb_video src=”https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=woZkH_t7g2M” play_icon_color=”#E20D18″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_width=”600px” module_alignment=”center” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_video][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”4. Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa
\n-osio” module_id=”Saksalaisten-huolto” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
4. Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0<\/span> N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa<\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_video admin_label=”barakin mallinnus” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_video][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Saksalaisten-huolto-ja-yhteiseloa-suomalaisten-kanssa.jpg” alt=”Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa” title_text=”Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Saksalaisten-huolto-ja-yhteiseloa-suomalaisten-kanssa.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa.<\/strong><\/p>\nT\u00e4ss\u00e4kin paikassa on l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 jonkin verran saksalaisten posliiniastioiden j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, vaikka
melkein kaikki maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4 onkin siivottu pois ajat sitten. Posliinileimoista on voitu lukea,
ett\u00e4 astioita on tuotu Saksan omista tehtaista, muun muassa Rosenthalin astioita on l\u00f6ydetty
runsaasti n\u00e4ilt\u00e4 Luftwaffen eli ilmavoimien alueelta. Paljon posliinia on tuotu my\u00f6s Norjasta
sik\u00e4l\u00e4isen Porsgrunnin tehtailta. Saksalaiset ostivat my\u00f6s Arabian posliinia, jota l\u00f6ytyy j\u00e4\u00e4nteist\u00e4.
Mik\u00e4li t\u00e4ll\u00e4kin alueella joskus tehd\u00e4\u00e4n arkeologisia kaivauksia. Vuosikymmenten aikana kasvaneen
paksun turvekerroksen alta on varmasti l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 runsaasti kaikenlaista sirpaletta ja muuta pikku
esineist\u00f6\u00e4. My\u00f6s l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 piilossa olevista roskakuopista arkeologit varmaankin saisivat
mielenkiintoista materiaalia tutkimuksiinsa.
Saksalaisten elintarviketilanne oli koko jatkosodan ajan hyv\u00e4, ruoka oli varsinkin upseereilla
monipuolista, miehist\u00f6ll\u00e4 toki p\u00e4\u00e4asiassa s\u00e4ilykeruokaa ja siihen kuului my\u00f6s erilaisia vihanneksia,
viiniryp\u00e4leit\u00e4 ja luumuja. N\u00e4in ollen Saksan selustatoimisto Kommandant R\u00fcckw\u00e4rtiges Armeegebiet
525 (Kor\u00fcck 525) antoi m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen, ett\u00e4 kaikissa saksalaisissa varuskunnissa tulee jakaa l\u00e4mmin
ylij\u00e4\u00e4m\u00e4ruoka suomalaisille sotaorvoille ja k\u00f6yhille lapsille suomalaisten huoltoviranomaisten
kanssa. Rovaniemen maalaiskunnassa ja Rovaniemen kauppalassa saksalaiset joukko-osastot
antoivat huoltolautakunnan valitsemille lapsiperheille ruoka-annoksia saksalaisista
ruoanjakelupaikoista. Osittain n\u00e4iden toimenpiteiden takia Rovaniemen seudulla ei sodan aikana
ollut suoranaista n\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4\u00e4, niin kuin monella muulla Suomen paikkakunnalla, vaikka yleist\u00e4
puutetta olikin v\u00e4h\u00e4n kaikesta.
Jo alun perin saksalaisten kanssa oli sovittu, ett\u00e4 he tuovat mukanaan jotakuinkin kaiken
tarvitsemansa, jottei alueen suomalainen siviiliv\u00e4est\u00f6 k\u00e4rsisi ruoka ja tavara pulasta. Saksalaisten
huolto vaati valtavaa logistista j\u00e4rjestely\u00e4, sill\u00e4 kymmenet laivat toivat jatkuvasti aseita, ammuksia,
ruokatarvikkeita ja kaikkea mahdollista heid\u00e4n tarvitsemaansa Suomen satamiin. Satamista tavara
jatkoi matkaansa rautatie- ja kuorma-autokuljetuksina eteenp\u00e4in valtaviin v\u00e4livarastoihin ja
rintamien l\u00e4heisyydess\u00e4 hevosten ja muulien vet\u00e4mill\u00e4 k\u00e4rryill\u00e4 hoidettiin loppumatka. Saksalaiset
toivat mukanaan muuleja muun muassa Kreikasta, mutta ilmastoon tottumattomina ne kuolivat jo
ensimm\u00e4isen talven aikana kylmyyteen. Muualta tuodut muulit p\u00e4rj\u00e4siv\u00e4t paremmin.
Saksan Luftwaffella oli lentotoimintaan liittyvien yksikk\u00f6jen lis\u00e4ksi paljon muutakin miehist\u00f6\u00e4, kuten
ilmatorjuntayksik\u00f6it\u00e4, rakennusyksik\u00f6it\u00e4 ja muun muassa omat kuorma-auto- ja hevosyksik\u00f6t.
T\u00e4ll\u00e4kin alueella oli Luftwaffen kuorma-autohalleja, jotka olivat niin sanottuja kuplahalleja. Sodan
lopussa Lapissa oli saksalaisia yli 200 000 ja lis\u00e4ksi suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 vankeja ja ty\u00f6velvollisia sek\u00e4
pakkoty\u00f6l\u00e4isi\u00e4 eli enemm\u00e4n kuin Lapissa oli silloin asukkaita. Esimerkiksi Luftwaffen t\u00f6iss\u00e4 oli
hollantilaisia ja virolaisia kirvesmiehi\u00e4, ehk\u00e4 jopa rakentamassa n\u00e4it\u00e4kin parakkeja.
Ankaran kiellon mukaan saksalaiset saivat Suomen kaupoista ostaa vain tarkasti rajattuja tuotteita.
K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 asia ei ihan n\u00e4in mennyt, sill\u00e4 mustan p\u00f6rssin kauppa kukoisti ja rahaan, kahviin,
viinaan ja makeisiin vaihtui mit\u00e4 vain saksalaisten tarvitsemaa. Rangaistukset kiinnijoutuneelle
saksalaisille olivat ankarat. Kaikki saksalaisten rikokset hoitivat saksalaiset itse ja suomalaisten
rikokset suomalainen oikeuslaitos. Saksalaisilla ei ollut suomalaisiin mit\u00e4\u00e4n tuomiovaltaa eik\u00e4
suomalaisilla saksalaisiin n\u00e4hden.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”5. Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana
\n-osio” module_id=”Upseerikerho” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
5. Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Upseerikerho.jpg” alt=”Upseerikerho” title_text=”Upseerikerho” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Upseerikerho-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana<\/strong><\/p>\nT\u00e4ll\u00e4 paikalla maavallien suojassa on todenn\u00e4k\u00f6isesti sijainnut alueen upseerikerho, jota saksalaiset
kutsuivat kasinoksi. Kyse ei siis ollut peli luolasta. Miehist\u00f6ll\u00e4 oli oma sotilaskoti ainakin nykyisen
Lukkarinkadun varrella. Upseerikerho oli upseerien vapaa ajanviettopaikka, jossa j\u00e4rjestettiin
lauluiltoja ja joskus my\u00f6s vierailevien esiintyjien, kuten laulajien tai taikureiden esityksi\u00e4. Muita
vapaa-ajan viettomahdollisuuksia niin upseereille kuin miehist\u00f6llekin oli elokuvien katsominen.
Saksalaiset toimittivat leiri alueille elokuvaprojektoreja ja filmikeloja liikkuvilla autoyksik\u00f6ill\u00e4.
Elokuvia saksalaiset k\u00e4viv\u00e4t katsomassa my\u00f6s muun muassa Kino Inarin n\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 ja Haus der
Kameradschaftissa eli Toveruuden talossa. Suosituimpia elokuvia olivat v\u00e4rielokuvat Kultainen
kaupunki, Lumpeenkukka ja M\u00fcnchhausen, jotka saivat valtavia katsojalukuja kaikissa paikoissa,
joissa niit\u00e4 esitettiin. Toveruuden talossa j\u00e4rjestettiin elokuvien lis\u00e4ksi my\u00f6s lukuisia
musiikkikonsertteja, tanssiesityksi\u00e4, oopperaesityksi\u00e4, taikuriesityksi\u00e4, komiikkaa ja teatteria. Yksi
suosituimmista oopperaesityksist\u00e4 oli Figaron h\u00e4\u00e4t, jota esitettiin Toveruuden talolla per\u00e4ti 35 kertaa
t\u00e4ydelle salille. Yhteens\u00e4 esitykset n\u00e4ki 12 000 katsojaa.
Kuuluisimpia esiintyji\u00e4 olivat laulaja Lizzi Waldm\u00fcller, tanssija Daisy Spies ja h\u00e4nen tanssiryhm\u00e4ns\u00e4,
tanssija-laulaja Marika R\u00f6kk, sveitsil\u00e4inen tenori Herbert Ernst Groh ja ruotsalainen oopperalaulaja
Lisa Tunell-Scharner. My\u00f6s suomalaisia artisteja esiintyi Toveruuden talon tapahtumissa, muun
muassa tanssiduo Lucia Nifontova ja Alexander Saxelin sek\u00e4 pianotaiteilija Kerttu Bernhardt.
Suomalaisten j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Asemiesillassa esiintyiv\u00e4t mm. sopraano Anna Mutanen,
harmonikkamestari Onni Laihonen ja koomikko Siiri Angerkoski. Toveruuden talon tapahtumiin
p\u00e4\u00e4siv\u00e4t osallistumaan my\u00f6s suomalaiset. Rovaniemen kulttuuritarjonta oli vuosina 1943 ja 1944
ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n laajaa. Erityisesti koululaisille elokuvat olivat suuri tapaus. He p\u00e4\u00e4siv\u00e4t sis\u00e4\u00e4n
ilmaiseksi, jos tilaa oli.
My\u00f6s alkoholin k\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 oli varsin iso osa pime\u00e4\u00e4n ja pitk\u00e4\u00e4n talveen tottumattomilla ja koti-ik\u00e4v\u00e4\u00e4
potevilla sotilailla. Saksalaisilla oli pohjoisessa eritt\u00e4in hyv\u00e4t varastot niin ruokatarvikkeita kuin
alkoholia varten. Juomina heill\u00e4 oli olut, viinit ja joskus konjakit. Saksalaiset toivat mukanaan my\u00f6s
omat astiansa ja ruokailuv\u00e4lineet.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”6. Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana
\n-osio” module_id=”Suomalaisten” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
6. Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Suomalaisten-aputyontekijoiden-parakki.jpg” alt=”Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki” title_text=”Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Suomalaisten-aputyontekijoiden-parakki-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana<\/strong><\/p>\nT\u00e4ll\u00e4 kohdalla sijaitsi saksalaisten piirustuksien mukaan suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden eli Finnische
Hilfskr\u00e4ftin parakki, joka rakennettiin marras-joulukuussa 1943. Se oli suomalaisten
puutavarayhti\u00f6iden muodostaman Puutalo Oy :n Polar niminen lautaparakki kooltaan noin
kahdeksan kertaa kaksitoista metri\u00e4. Parakki koottiin valmista puu elementeist\u00e4. Sen pystytt\u00e4minen
kesti suomalaisilta kirvesmiehilt\u00e4 pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4, vangeilta huomattavasti kauemmin.
T\u00e4h\u00e4n parakkiin majoitettiin siis saksalaisten palveluksessa olleita suomalaisia ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 ehk\u00e4
noin kymmenest\u00e4 kahteenkymmeneen henkil\u00f6\u00e4. Todenn\u00e4k\u00f6isesti he olivat ulkopaikkakuntalaisia,
koska heille rakennettiin oma parakki. Rovaniemel\u00e4iset olivat tietenkin omissa kodeissaan. T\u00e4m\u00e4n
parakin asukkaat ovat ehk\u00e4 olleet Luftwaffen pesulan ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4, jotka olivat joutuneet evakkoon
sota-alueelta. Pesula sijaitsi nykyisen Yliopistonkadun varrella.
Sodasta huolimatta sek\u00e4 palkansaajien m\u00e4\u00e4r\u00e4 ett\u00e4 kauppalan verotulot kasvoivat r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4isesti.
Monet l\u00e4hestulkoon k\u00f6yhyydess\u00e4 el\u00e4neet rovaniemel\u00e4iset saivat elintasoaan parannettua
aikaisempaan verrattuna. Ty\u00f6markkinoilla saksalaisten l\u00e4sn\u00e4olo vaikutti merkitt\u00e4v\u00e4sti. Ensimm\u00e4ist\u00e4
kertaa suomen historiassa oli ty\u00f6ntekij\u00e4n markkinat. Suurin osa nuoremmasta miespuolisesta
v\u00e4est\u00f6st\u00e4 oli rintamilla, joten ty\u00f6paikkoja liikenne-, kuljetus-, huolinta-, rakennus-, kauppa- ja
palvelualoilla oli runsaasti naisille ja asepalvelus ik\u00e4luokkien ulkopuolisille miehille.
Saksalaiset tarvitsivat miehi\u00e4 mets\u00e4-, linnoitus-, lentokentt\u00e4- ja rakennust\u00f6ihin, pilke- ja
puuhiilitehtaisiin, maanteiden tekoon ja korjauksiin sek\u00e4 rahdinajoon. Naisille t\u00f6it\u00e4 riitti
kanttiineissa, konttoreissa, sairaaloissa, keittoloissa, ompelimoissa ja pesuloissa. Kovan
ty\u00f6voimapulan takia saksalaisten maksamat palkat ammattimiehille olivat joskus kaksin, jopa
kolminkertaisia muuhun maahan verrattuna ja yleisemminkin palkkataso oli ainakin 25% korkeampi
kuin suomalaisten maksamat. Varsinkin Rovaniemen maalaiskunnan puolella monille ty\u00f6ntekij\u00f6ille ja
yrityksille j\u00e4i isoja veror\u00e4stej\u00e4, kun rahaa tuli niin paljon, ettei veroja ehtinyt maksamaan.
My\u00f6s muualta Suomesta tuli ty\u00f6voimaa Lappiin. Kes\u00e4ll\u00e4 1942 saksalaisten palveluksessa oli Lapissa
yli 10 000 ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4, joista osaa pime\u00e4sti tai suomalaisyritysten kautta, mik\u00e4 aiheutti monille
suomalaisille yrityksille ty\u00f6voimapulaa ja viiv\u00e4stytti monia ty\u00f6kohteita. Suomalaisten viranomaisten
tarkoituksena oli puolittaa saksalaisten palveluksessa olevan ty\u00f6voiman m\u00e4\u00e4r\u00e4. Siksi
paikallisviranomaiset yrittiv\u00e4t saada saksalaisia palkkaamaan ty\u00f6ntekij\u00e4ns\u00e4 suomalaisista yrityksist\u00e4
sen sijaan, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 palkkaisivat vapailta markkinoilta.
Ty\u00f6voiman s\u00e4\u00e4nn\u00f6stely-yritykset eiv\u00e4t tietenk\u00e4\u00e4n saksalaisia erityisesti miellytt\u00e4neet ja he
pyrkiv\u00e4tkin jopa viranomaisten m\u00e4\u00e4r\u00e4ysten vastaisesti palkkaamaan suomalaisia t\u00f6ihins\u00e4. T\u00e4t\u00e4
kamppailua ty\u00f6voimasta k\u00e4ytiin koko jatkosodan ajan palkkatasoa kohtuullistamalla. Suomalaiset
vetosivat my\u00f6s Saksan ylimp\u00e4\u00e4n johtoon asian korjaamiseksi ja Saksan sotamarsalkka Wilhelm Keitel
antoikin m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen, ett\u00e4 saksalaisten joukkojen on supistettava suomalaisen ty\u00f6v\u00e4en m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.
Kiinti\u00f6ksi m\u00e4\u00e4riteltiin 4000 henkil\u00f6\u00e4, joista Luftwaffen osuus oli 3000 ja Saksan maavoimien eli
Heerin 1000.
Kev\u00e4\u00e4seen 1943 menness\u00e4 kuitenkin saksalaisten palveluksessa olevan suomalaisen ty\u00f6voiman
osuus v\u00e4heni suurin piirtein kiinti\u00f6n mukaiseksi. T\u00e4m\u00e4 johtui paitsi ty\u00f6velvollisuus kutsunnoista,
my\u00f6s lis\u00e4\u00e4ntyneist\u00e4 ty\u00f6voiman ratsioista. Suomalaisen ty\u00f6voiman saannin supistuminen aiheutti
sen, ett\u00e4 saksalaiset joutuivat paikkaamaan ty\u00f6voiman puutetta. Apuja saatiin organisaatio Todtin
ty\u00f6voimasta, muista maista tuoduista ty\u00f6velvollisista, palkatuista henkil\u00f6ist\u00e4 sek\u00e4 tietysti<\/p>\n
vankity\u00f6voimasta. Saksalaisten vankity\u00f6voiman m\u00e4\u00e4r\u00e4 nousi Lapissa noin 30 000 henkil\u00f6\u00f6n.
Ty\u00f6palvelun joukoissa oli lukuisien saksan miehitt\u00e4minen alueiden kansalaisia enemm\u00e4n tai
v\u00e4hemm\u00e4n pakkoty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”7. Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu
\n-osio” module_id=”Junaradan” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
7. Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Betonikorsu.jpg” alt=”Betonikorsu” title_text=”Betonikorsu” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Junaradan-itapuolen-taisteluasemat-ja-betonikorsu-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu<\/strong><\/p>\nOunasvaaran junaradan viereisell\u00e4 sivustalla on my\u00f6s lukuisia kaivantoja, joista voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4 siell\u00e4
olleen paitsi taisteluhauta ja taistelupes\u00e4kkeit\u00e4, my\u00f6s vartiotoimintaan liittyvi\u00e4 kaivantoja. Ainakin
osa n\u00e4ist\u00e4 lienee Lapin sodan aikaisia. Vaaran laidassa radan vieress\u00e4 on pitk\u00e4 taisteluhautakaivanto,
taistelupes\u00e4kkeit\u00e4 ja ampumapoteroita. Taisteluja t\u00e4ll\u00e4 alueella ei kuitenkaan k\u00e4yty.
Ounasvaaran alueella on my\u00f6s pohjoislaidalla taistelupes\u00e4kkeit\u00e4 ja siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vaaran
korkeammillakin osilla. Vaaranlaidoilla on ollut ilmeisesti pitk\u00e4hk\u00f6 taistelukaivantojen linja, joka on
ulottunut aina nykyisen golf -radan tienoilta Tottorakan ja V\u00e4lirakan ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja sielt\u00e4 kohti
nykyist\u00e4 urheiluopiston aluetta. Ehk\u00e4 osittain Lapin sodan aikaisia ampuma poteroita ja
taistelupes\u00e4kkeiden j\u00e4lki\u00e4 on maastossa viel\u00e4 n\u00e4kyviss\u00e4, mutta osa lienee jo kasvanut umpeen.
Saksalaiset hy\u00f6dynsiv\u00e4t my\u00f6s vaaran luontaisia onkaloita ja kivimuodostelmia pes\u00e4kkeiksi.
Niin sanottu betonikorsu on sis\u00e4lt\u00e4 noin 3 x 4 metrin kokoinen ja 2 :n metrin korkuinen. Oviaukko on
betonista ja sein\u00e4t on muurattu luonnonkivist\u00e4. Korsun katto on osittain sortunut, mutta muuten
rakennus on melko ehj\u00e4. Rakennuksen alueella ja hieman kauempana on muun muassa heteka tai
sen osia ja puinen ovi, joka voi olla my\u00f6hemm\u00e4lt\u00e4kin ajalta. T\u00e4t\u00e4 korsua ovat todenn\u00e4k\u00f6isesti
k\u00e4ytt\u00e4neet saksalaiset vartiomiehet lepopaikkana ja talvisin l\u00e4mmittelypaikkana. Korsu l\u00e4mpesi
kamiinan avulla.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”8. Mysteeriparakki ja taisteluhauta
\n-osio” module_id=”Mysteeriparakki” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
8. Mysteeriparakki ja taisteluhauta<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Kaivanto-mysteeriparakin-ylapuolella.jpg” alt=”Kaivanto mysteeriparakin yl\u00e4puolella” title_text=”Kaivanto mysteeriparakin yl\u00e4puolella” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Mysteeriparakki-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Mysteeriparakki ja taisteluhauta<\/strong><\/p>\nYksi parakki, josta ei ole tarkkaa tietoa olemassa, mutta jossa on n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 betoninen alusta sijaitsee
l\u00e4hell\u00e4 tornitaloja. Saksalaisten piirustuksissa t\u00e4h\u00e4n kohtaan oli merkitty autokorjaamo tai kuorma-
autohalli. Rakennus on voinut olla my\u00f6s keitti\u00f6rakennus. Betonin sis\u00e4lt\u00e4 ty\u00f6ntyy ulos putki, josta
sadevesi valuu pois. Rakennuksen maan pinnalla oleva betonivalu on kooltaan noin viisi kertaa viisi
metri\u00e4. Saksalaisten piirustusten mukaan rakennus on ollut kooltaan noin kymmenen kertaa
kuusitoista metri\u00e4.
T\u00e4m\u00e4n rakennuksen vierest\u00e4 l\u00e4htee yl\u00e4rinteeseen p\u00e4in pitk\u00e4hk\u00f6, kaiketi Lapin sodan aikainen
taisteluhauta, tai sirpalesuoja, jonka p\u00e4\u00e4linja on alun perin ollut noin kaksi kertaa 110 metri\u00e4. Linjan
p\u00e4\u00e4ss\u00e4 on ollut korsun paikka. Linjasta erkaneva varsin kapea ja matala, pitk\u00e4hk\u00f6 kaakonsuuntainen
kaivanto, lienee ehk\u00e4 alkua lukuunottamatta joskus sodan j\u00e4lkeen tehty oja. Korsusta on kaivettu
joitakin j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, muun muassa s\u00e4ilykepurkki ja rikkoutunut viinipullo esiin. Siell\u00e4 on my\u00f6s
tuoreempaa roskaa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”9. Lastenkoti
\n-osio” module_id=”Lastenkoti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
9. Lastenkoti\u00a0<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/02\/Lastenkoti-scaled.jpg” alt=”Lastenkoti” title_text=”Lastenkoti” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Lastenkoti-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Lastenkoti<\/strong><\/p>\nEntinen lastenkoti oli saksalaisten k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 jatkosodan aikana maavoimien eli Heerin sairaalana.
Rakennus on edelleen olemassa. Lapin sodan aikana sairaala ja sen alue oli miinoitettu, mutta
miinoja ei r\u00e4j\u00e4ytetty. Kauppalan tuhon j\u00e4lkeen sinne sijoitettiin kauppalan virastot. Kauppalan
johtaja sek\u00e4 virkamiehet my\u00f6s asuivat rakennuksessa. My\u00f6hemmin se on toiminut muun muassa
lastensairaalana ja steinerkouluna.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”10. Frontleitstelle 42 :n parakkileirialue
\n-osio” module_id=”Frontleitstelle” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
10. Frontleitstelle 42 :n parakkileirialue<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Frontleitstelle-42n-parakkileirialue.jpg” alt=”Frontleitstelle 42n parakkileirialue” title_text=”Frontleitstelle 42n parakkileirialue” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Frontleitsstelle-42n-parakkileiri-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Frontleitsstelle 42 :n parakkileiri<\/strong><\/p>\nT\u00e4ll\u00e4 rautatien ja L\u00e4hteentien v\u00e4lisell\u00e4 alueella sijaitsi rintamaesikunnan eli Frontleitsstelle 42 :n
lager Ounasvaaran leirialue, joka otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 15.3.1943. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 oli kivikoululta siirtyneen
entisen Frontsammelstellen lukuisia majoitus ja varasto parakkeja, ilmeisesti iso toimistorakennus
autotalli, perunakellari, sauna ja pukeutumistila ja useita k\u00e4ym\u00e4l\u00e4rakennuksia – kaikkiaan noin
kolmisenkymment\u00e4 rakennusta.
Alueella oli noin 10 x 60 metrin kokoinen keskusaukio, jonka ymp\u00e4rill\u00e4 oli nelj\u00e4 isohkoa rakennusta.
Alueelle oli j\u00e4rjestetty Rovaniemen rautatieasemalta sukkulalinja kuljetuksia varten. Kuorma-autot
kulkivat alueelle Ranuantien kautta ja jalankulkijat Ounaskosken rautatiesillan kautta ja sillan
vierest\u00e4 merkitty\u00e4 polkua pitkin. Osa t\u00e4t\u00e4 polkua on n\u00e4kyviss\u00e4 viel\u00e4kin. Leiri oli tarkoitettu lomalle
menevien ja lomalta tulevien sek\u00e4 komennusmiesten ilmoittautumispaikaksi ja tarvittaessa my\u00f6s
majoitukseen. T\u00e4nne majoitettiin my\u00f6s Rovaniemen l\u00e4pi menevi\u00e4 yksik\u00f6it\u00e4 tilap\u00e4ismajoitukseen.
Yksi n\u00e4ist\u00e4 rakennuksista oli rakennussuunnitelman mukaan isohko saunarakennus, jonka j\u00e4\u00e4nteill\u00e4
nyt olemme. T\u00e4h\u00e4n on tehty tukeva betonilattia, jota rakennuksissa ei yleens\u00e4 ollut. Ennen Suomeen
tuloaan saksalaiset eiv\u00e4t tienneet saunomisesta mit\u00e4\u00e4n, mutta pian Suomeen tulon j\u00e4lkeen he
ihastuivat eritt\u00e4in suuresti saunomiseen. Saksalaiset rakensivat kaikille leirialueilleen melkein ensi
t\u00f6ikseen saunan, joka olikin tietenkin tarpeellinen sek\u00e4 puhdistautumista ett\u00e4 virkist\u00e4ytymist\u00e4
varten. Kauppalan keskustassa saksalaiset saunoivat omilla saunavuoroillaan my\u00f6s silloisissa yleisiss\u00e4
saunoissa marssien ryhdikk\u00e4\u00e4sti joukko osastona paikalle.
Nykyisen leirint\u00e4alueen kohdalla oli my\u00f6s sy\u00f6p\u00e4l\u00e4isten puhdistuslaitos. Sen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli puhdistaa
muun muassa t\u00e4ist\u00e4 rintamalta tulleet sotilaat ja heid\u00e4n varusteensa lomalle l\u00e4ht\u00f6\u00e4 varten.
Laitoksen kapasiteetti on ollut noin 500 henkil\u00f6\u00e4 per p\u00e4iv\u00e4. Sy\u00f6p\u00e4l\u00e4isten puhdistuslaitoksia oli useita
rintamien takana ja l\u00e4pikulkuleireill\u00e4 puhdistaminen tapahtui p\u00e4\u00e4osin h\u00f6yryn ja saunan avulla.
Puhdistautumiseen j\u00e4lkeen lomalaiset saattoivat menn\u00e4 l\u00e4pikulkuleireihin, kuten Frontleitstellen
kokoamiskeskukseen, y\u00f6py\u00e4 siell\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n tai pari ja jatkaa matkaansa eteenp\u00e4in kohti Saksaa.
Koska Saksalla oli paljon joukkoja Pohjois-Suomessa lomalaisia kulki sota-aikana kymmeni\u00e4tuhansia
n\u00e4iden puhdistuslaitosten ja l\u00e4pikulkuleirien kautta. Saksalaiset r\u00e4j\u00e4yttiv\u00e4t t\u00e4m\u00e4nkin alueen
rakennukset, joten alueen rakennuksista s\u00e4ilyi vain yksi asuinparakki ja yksi k\u00e4ym\u00e4l\u00e4rakennus, jotka
on sittemmin purettu. Joitakin rakennusten j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, kaivantoja ja r\u00e4j\u00e4ytyskuoppia on viel\u00e4 alueella
n\u00e4kyviss\u00e4, vaikkakin alue on melko t\u00e4ysin metsittynyt ja j\u00e4\u00e4nteet ovat turvekerroksen alla piilossa.
Sodan j\u00e4lkeen t\u00e4\u00e4ll\u00e4 sattui my\u00f6s ik\u00e4v\u00e4 tapaus, kun lasten leikkiess\u00e4 l\u00f6yt\u00e4mill\u00e4\u00e4n r\u00e4j\u00e4hteill\u00e4 ilmeisesti
miina r\u00e4j\u00e4hti ja yksi lapsi kuoli ja useita loukkaantui.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”11. Sicherheitsdientsin vankila
\n-osio” module_id=”Sicherheitsdientsin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
11. Sicherheitsdientsin vankila<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/SDn-vankila-1.jpg” alt=”Vankila” title_text=”SDn vankila 1″ align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Vankila-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Sicherheitsdientsin vankila<\/strong><\/p>\nOlemme nyt Geologisen tutkimuslaitoksen kohdalla, jossa oli saksalaisten rakennusten portaita ja
kaivantoja ennen tutkimuslaitoksen talon rakentamista. Alue oli lasten suosittu leikkipaikka, josta
l\u00f6ytyi runsaasti sodan aikaista tavaraa. Tutkimuslaitoksen talon kohdalla oli saksalaisilla heid\u00e4n
omille vangeilleen tarkoitettu muuratuilla selleill\u00e4 varustettu Sicherheitsdientsin eli
turvallisuusviraston vankila. Alue oli piikkilanka-aidalla ymp\u00e4r\u00f6ity. Tutkimuslaitoksen talon vieress\u00e4
on s\u00e4ilynyt isohko pengeralue, jossa oli rakennuksia, joissa oli luonnonkivireunukset. N\u00e4m\u00e4 voivat
olla ehk\u00e4 vankisellej\u00e4 tai vartijoiden ja muun henkil\u00f6kunnan huoneita.
Rinteeseen on kaivettu kaiketi Lapin sodan aikainen taisteluhauta, joka on noin 50 m pitk\u00e4, keskell\u00e4
ja pohjoisp\u00e4\u00e4ss\u00e4 on ilmeisesti ollut korsun paikka. Sicherheitsdients eli SD oli Saksan SS :n johtajan
Heinrich Himmlerin pahamaineinen tiedustelu- ja turvallisuusvirasto, jonka yhteydess\u00e4 toimivat
my\u00f6s Geheime Staatspolizei eli Gestapo, Kriminalpolizei eli Kripo sek\u00e4 Einsatzgruppet, jotka
murhasivat mm. juutalaisia miehitetyiss\u00e4 It\u00e4-Euroopan maissa.
T\u00e4ss\u00e4 SD :n vankilassa oli vangittuna saksalaisia sotilaita, jotka olivat syyllistyneet rikoksiin Suomessa.
Sinne on my\u00f6s tiett\u00e4v\u00e4sti toimitettu my\u00f6s vangiksi saatuja ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 komissaareja kuulusteltavaksi
ja todenn\u00e4k\u00f6isesti heid\u00e4t on siell\u00e4 my\u00f6s teloitettu. Vankilassa ei luultavasti ollut kovin paljoa
henkil\u00f6kuntaa ja muutenkin SD:n ja Gestapon toiminta Rovaniemell\u00e4 oli varsin v\u00e4h\u00e4ist\u00e4, eik\u00e4 liittynyt
mitenk\u00e4\u00e4n suomalaisiin siviileihin tai sotilaisiin. Enemm\u00e4n heill\u00e4 oli teht\u00e4vi\u00e4 pohjoisessa Norjan rajan
molemmin puolin.
Vankilan toiminnasta ei ole s\u00e4ilynyt asiakirjoja eik\u00e4 suomalaisilla virkamiehill\u00e4k\u00e4\u00e4n ollut sinne asiaa,
joten tiedot sen toiminnasta ovat v\u00e4h\u00e4iset. Pullinpuolella nykyisen Valdemarin tontilla sijaitsi
salaisen kentt\u00e4poliisin eli Geheime Feldpolizei 735 :n majoitusalue. Salainen kentt\u00e4poliisi oli nimens\u00e4
mukaisesti Saksan armeijan eli Wehrmachtin salainen sotilaspoliisi, jonka teht\u00e4vi\u00e4 oli muun muassa
vastavakoilu, maanpetoksellisen toiminnan est\u00e4minen, vastapropaganda, sotilaskohteiden vartiointi
ja avustaminen saksalaisten sotaoikeuksien rikostutkinnoissa. Salaisen kentt\u00e4poliisin tiedet\u00e4\u00e4n my\u00f6s
suorittaneen joitakin pakoon yritt\u00e4neiden sotavankien teloituksia ja mahdollisesti he my\u00f6s teloittivat
SD :n vankilassa olleita komissaareja. Suomalaisiin heill\u00e4 ei ollut mit\u00e4\u00e4n toimivaltaa, eiv\u00e4tk\u00e4 he
tietojen mukaan ole koskaan ylitt\u00e4neetk\u00e4\u00e4n valtuuksiaan.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”12. Rommelin kentt\u00e4
\n-osio” module_id=”Rommelin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
12. Rommelin kentt\u00e4<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Rommelin-kentta.jpg” alt=”Rommelin kentt\u00e4” title_text=”Rommelin kentt\u00e4” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Rommelin-kentta-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Rommelin kentt\u00e4 eli Sportsbahn Feldmarschall Rommel<\/strong><\/p>\nRanuantien it\u00e4puolella on Rommelin kent\u00e4ksi kutsuttu urheilukentt\u00e4. Kent\u00e4n rakensivat saksalaisen
Heerin leipomokomppanian B\u00e4ckerei-Kompanie 602:n ja viereisen Heerin kuljetuskomppanian
miehet vuonna 1943 virkistysalueekseen, antaen kent\u00e4lle mahtipontisen nimen Sportsbahn
Feldmarschall Rommel eli Sotamarsalkka Rommelin urheilukentt\u00e4. Nimi oli kirjoitettu kent\u00e4n portin
yl\u00e4laudoitukseen.
Sotamarsalkka Erwin Rommel oli sodan aikana kuuluisin saksalainen sotap\u00e4\u00e4llikk\u00f6 ja sotasankari
lempinimell\u00e4 \u201cEr\u00e4maan kettu\u201d. Rommel osallistui jossakin m\u00e4\u00e4rin Hitlerin salamurhayritykseen
vuonna 1944 ja koska h\u00e4n oli kansallissankari, Hitler antoi hirtt\u00e4misen ja maineenmustaamisen sijaan
h\u00e4nelle mahdollisuuden tehd\u00e4 itsemurha ja s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 siten perheens\u00e4 ja perheen omaisuuden. Asiassa
painoi my\u00f6s se, ett\u00e4 Rommelin nimi liitettyn\u00e4 Hitlerin salamurhahankkeeseen olisi ollut Hitlerille
kiusallista ja varmasti olisi aiheuttanut kuohuntaa Saksassa. Rommelin kerrottiin kuolleen
lentokonehy\u00f6kk\u00e4yksess\u00e4 saamiinsa vammoihin ja haudattiin kunniamenoin. Rommel itse ei koskaan
k\u00e4ynyt Suomessa.
Rommelin kent\u00e4n juhlalliset avajaiset olivat 18.7.1943. Ohjelmassa oli kahdeksan saksalaisen
jalkapallojoukkueen v\u00e4linen jalkapalloturnaus sek\u00e4 kahden saksalaisen k\u00e4sipallojoukkueen v\u00e4linen
ottelu. Kenraalieversti Eduard Dietl vihki kent\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja jakoi parhaan pelaajan palkinnot.
Kent\u00e4ll\u00e4 j\u00e4rjestettiin muutamia j\u00e4\u00e4pallo- ja jalkapallo-otteluja my\u00f6s saksalaisten ja suomalaisten
v\u00e4lill\u00e4. Kentt\u00e4\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6i silloin koivuaita ja my\u00f6s kenraalieversti Dietl istui joskus seuraamassa pelej\u00e4
koivusta tehdyss\u00e4 juhlakatsomossa. Parhaimmillaan otteluita saattoi katsoa jopa yli 1000 katsojaa.
Seuraava isompi urheilutapahtuma kent\u00e4ll\u00e4 oli 16.9.1943 j\u00e4rjestetty Wehrmacht sportfest, johon
osallistui 18 eri yksik\u00f6iden joukkuetta.
Vuosina 1942, 1943 ja 1944 saksalaisten joukkojen urheilutoiminta sai vauhtia asemasotavaiheen
ansiosta. Dietl oli innokas urheilumies ja halusi sotilaiden pysyv\u00e4n virkist\u00e4ytynein\u00e4 ja hyv\u00e4ss\u00e4
kunnossa urheilun avulla. T\u00e4ll\u00e4 oli tietysti vaikutusta my\u00f6s joukkojen mielialan yll\u00e4pit\u00e4misess\u00e4
varsinkin kun sota it\u00e4rintamalla k\u00e4\u00e4ntyi heid\u00e4n kannaltaan huonoon suuntaan. Rommelin kent\u00e4n
tapahtumien ja talviurheilulajien lis\u00e4ksi ainakin kesin\u00e4 1942 ja 1943 j\u00e4rjestettiin kenraali Ferdinand
Sch\u00f6rnerin toimeksiannosta Pohjois-Lapissa saksalaisten joukko-osastojen v\u00e4linen jalkapallon cup-
muotoinen turnaus loppuotteluineen, k\u00e4sipalloilun Tundra-Pokal -kilpailu ja monia muita
urheilukilpailuja.
Rovaniemen kauppalan vuoden 1946 kunnalliskertomuksen mukaan kentt\u00e4 oli varsin huonosti tehty,
vino ja pehme\u00e4 hiekkakentt\u00e4, ja sen takia p\u00f6lyinen – eli vanhaa vapaapalokuntavitsi\u00e4 lainaten:
\u201cv\u00e4\u00e4rin sammutettu\u201d. Kunnostettu kentt\u00e4 on edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 Kiirunan alueella. Rommelin kentt\u00e4
on ainoa saksalaisajasta muistuttava paikannimi Rovaniemell\u00e4. Rommelin kent\u00e4n nimi eli
vuosikymmeni\u00e4 vain paikallisten asukkaiden ja urheilua harrastavan nuorison suullisena perinteen\u00e4,
koska kaupunki saksalaisajan menneisyytt\u00e4 h\u00e4veten ei hyv\u00e4ksynyt nime\u00e4m\u00e4\u00e4n asemakaavakarttaan
ennen kuin 2000 -luvun alussa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”Yhteisty\u00f6ss\u00e4” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_row _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Yhteisty\u00f6ss\u00e4<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][et_pb_text admin_label=”Text” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]Historiakierroksen asiantuntijana on toiminut Kalevi Mikkonen. Tutustu Mikkosen blogiin\u00a0t\u00e4st\u00e4 linkist\u00e4<\/a>.<\/p>\nSaksalaisajan tunnelmiin el\u00e4ytymist\u00e4 vahvistaa taiteilija\/tuottaja Timo Mets\u00e4joen \u00e4\u00e4nisuunnittelu<\/p>\n
Saksan ilmavoimien parakkileirialue Ounasvaaralla 1941-1944 -videon on mallintanut Studio Sallamar.<\/p>\n
Reittikartan on mallintanut Ounasvaaran hiihtoseura, Matti Kivel\u00e4.[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row column_structure=”1_3,1_3,1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/10\/lapin-maakuntamuseo.jpg” alt=”Lapin Maakuntamuseo -logo” title_text=”Lapin Maakuntamuseo” align=”center” admin_label=”Maakuntamuseo -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/01\/Sallamar-JPG.jpg” alt=”Ounasvaaran hiihtoseura -logo” title_text=”Sallamar JPG” align=”center” admin_label=”OH -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_height=”60px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/01\/oh_logo_web_png-200×200-1.png” alt=”Ounasvaaran hiihtoseura -logo” title_text=”oh_logo” align=”center” admin_label=”OH -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_height=”60px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section]<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Saksalaisaika Ounasvaaralla – Historiakierros jatkosodan maisemiinOunasvaara on tunnettu Rovaniemen liikunta -ja virkistyskohteena, mutta tiesitk\u00f6, ett\u00e4 vuosina 1941-1944 se oli my\u00f6s Saksan armeijan, varsinkin Saksan ilmavoimien, eli Luftwaffen leirialuetta? T\u00e4m\u00e4 k\u00e4velyreitti johdattaa sinut virtuaalisesti tai konkreettisesti saksalaisajan j\u00e4\u00e4nteille Ounasvaaran ja L\u00e4hteentien alueella. Reitin eri pisteill\u00e4 voit kuunnella \u00e4\u00e4nisuunnittelun avulla el\u00e4voitettyj\u00e4 \u00e4\u00e4niraitoja, joilla historiantutkija Kalevi Mikkonen kertoo […]<\/p>\n","protected":false},"author":7367,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_et_pb_use_builder":"on","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":"","footnotes":""},"class_list":["post-1319","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7367"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1319"}],"version-history":[{"count":64,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2869,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319\/revisions\/2869"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1319"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\ud83e\udded 3. Ilmatiedustelurykmentin majoitustila ja sen ymp\u00e4rist\u00f6<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 4. Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 5. Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 6. Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 7. Mysteeriparakki ja taisteluhauta
<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 8. Lastenkoti
<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 9. Frontleitstelle 42 :n parakkileirialue
<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 10. Sicherheitsdientsin vankila<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 11. Rommelin kentt\u00e4<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 12. Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu<\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”1. Ounasvaaran ampuma paviljonki, ampumarata ja Ounasvaaran kisat -osio” module_id=”Ounasvaaran-ampuma” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” collapsed=”on” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
1. Ounasvaaran ampumapaviljonki, ampumarata ja Ounasvaaran kisat<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Ampumapaviljonki-1.jpg” alt=”Ampumapaviljonki” title_text=”Ampumapaviljonki, CC-BY Kalevi Mikkonen” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Ounasvaaran-ampumapaviljonki-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”100%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||||false|false” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Ounasvaaran ampumapaviljonki, ampumarata ja Ounasvaaran kisat<\/strong><\/p>\nOunasvaaran vanhalla hiihtostadionilla ja ampumaradalla on Viljami Kaltion suunnittelema
suojeluskunnan ampumapaviljonki, aiemmalta nimelt\u00e4\u00e4n Ampula, joka valmistui vuonna 1927. Sota-
aikana paviljongissa oli sek\u00e4 suomalaisten ett\u00e4 saksalaisten radioasema ja henkil\u00f6st\u00f6n majoitustiloja.
Suojeluskunnan ampumaradalla j\u00e4rjestettiin muun muassa ampumaharjoituksia ja sen ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4
maastoharjoituksia.<\/p>\n
Jatkosodan kuluessa kilpailutoiminta Suomessa elpyi sodasta huolimatta ja joitakin kisoja alettiin
j\u00e4rjest\u00e4\u00e4. Saksalaiset esittiv\u00e4t vuoden 1943 alussa Suomen hiihtoliitolle toivomuksen, ett\u00e4 heid\u00e4n
sotilaansa saisivat osallistua liiton alaisiin kisoihin Suomessa. T\u00e4ll\u00f6in tuli ajankohtaiseksi my\u00f6s
Ounasvaaran kisojen j\u00e4rjest\u00e4minen. Saksalaiset j\u00e4rjestiv\u00e4t omia karsintakilpailuja, joiden perusteella
osallistujat kisoihin valittiin. My\u00f6s yhteisesikunta Roi j\u00e4rjesti suomalaisille omat karsintahiihdot
Ounasvaaran kisoja varten.<\/p>\n
Ounasvaaran vanhan hiihtostadionin ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 j\u00e4rjestettiin talvikisat sek\u00e4 maaliskuussa 1943 ett\u00e4
maaliskuussa 1944. Saksalaiset olivat aktiivisesti mukana niin palkintojen hankkimisessa,
illanvietossa, kuin palkintojenjakotilaisuudessa. Saksalaiset halusivat kisoille n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t puitteet ja
siksi kisan j\u00e4rjestelyihin panostettiin paljon. Kisat radioitiin molemmilla kerroilla. Vuoden 1943
kisoihin osallistui suomalaisten ja saksalaisten lis\u00e4ksi ruotsalaisia urheilijoita. Nimekk\u00e4impi\u00e4
urheilijoita olivat muun muassa maastohiihdon maailmanmestarit Jussi Kurikkala ja Pekka Niemi sek\u00e4
it\u00e4valtalainen Luis Seyrling, joka voitti molempina vuosina pujottelukisan.<\/p>\n
Kisayleis\u00f6\u00e4 oli molempina vuosina tuhansittain paikalla ja kisojen aikana Kauppala oli juhlaliputettu
niin Suomen kuin Saksan ja vuonna 1943 my\u00f6s Ruotsin lipuilla. Paikalla oli luonnollisesti kisojen
suojelija kenraalieversti Eduard Dietl ja muita Saksan Lapin armeijan johtohenkil\u00f6it\u00e4 sek\u00e4 paikalliset
suomalaiset herrat, kuten eversti Oiva Willamo ja mets\u00e4herra Jarl Sundqvist. Ounasvaaran kisoissa
kilpailtiin murtomaahiihdon ohella m\u00e4kihypyss\u00e4, yhdistetyss\u00e4, ampumahiihdossa, pujottelussa,
suurpujottelussa ja sotilaspartio -hiihdossa. Pujottelu ja suurpujottelu kilpailtiin saksalaisten
tekem\u00e4ll\u00e4 upouudella pujottelu radalla.<\/p>\n
Hiihtokilpailujen kisakeskus oli ampumaradalla. Ampumapaikka oli kuitenkin Kemijoen j\u00e4\u00e4ll\u00e4.
M\u00e4kikilpailut hyp\u00e4ttiin vuonna 1943 Ounasvaaran pikkum\u00e4ess\u00e4 ja 1944 P\u00f6yli\u00f6vaaran m\u00e4ess\u00e4.
Palkintojenjaot suoritettiin saksalaisten rakentamassa Toveruudentalossa,Haus der
Kameradschaftissa, joka sijaitsi nykyisen poliisiaseman kohdalla. Sek\u00e4 vuonna 1943 ett\u00e4 1944
j\u00e4rjestettiin my\u00f6s lasten Konttisen kisat Ounasvaaralla.<\/p>\n
Ampumaradalla on my\u00f6s synkemp\u00e4\u00e4 historiaa, sill\u00e4 nykyisen jalkapallokent\u00e4n luoteen puoleisessa
p\u00e4\u00e4dyss\u00e4 suomalaiset teloittivat kiinni j\u00e4\u00e4neit\u00e4 Neuvostoliiton l\u00e4hett\u00e4mi\u00e4 desantteja jatkosodan
aikana. Edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oleva Ounasvaaran hiihtoseuran entis\u00f6im\u00e4 paviljonkirakennus on sodan
j\u00e4lkeen aina 1960 luvun puoliv\u00e4liin asti toiminut Ounasvaaran talvikisojen huoltorakennuksena ja
sittemmin muun muassa nuorisotilana.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”2. Kenraalieversti Eduard Dietl
\n-osio” module_id=”Kenraalieversti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
2. Kenraalieversti Eduard Dietl<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Dietl-Jarl-Sundqvist-ja-maailmanmestarihiihtaja-Jussi-Kurikkala-vuonna-26.3.1944.-147740.jpg” alt=”Dietl, Jarl Sundqvist ja maailmanmestarihiiht\u00e4j\u00e4 Jussi Kurikkala vuonna 26.3.1944. (147740)” title_text=”Dietl, Jarl Sundqvist ja maailmanmestarihiiht\u00e4j\u00e4 Jussi Kurikkala vuonna 26.3.1944. (147740)” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Dietl-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Eduard Dietl<\/strong><\/p>\nKenraalieversti Eduard Dietl oli jatkosodan aikana pisimm\u00e4n ajan saksalaisten armeijan komentajana
Lapissa. Hitler nimitti h\u00e4net uudeksi komentajaksi Nikolaus von Falkenhorstin tilalle tammikuussa
1942. Dietl oli suuri idealisti ja vakaumuksellinen kansallissosialisti. Siit\u00e4 huolimatta h\u00e4nen omien
sanojen mukaan h\u00e4nelle ei tulisi mieleenk\u00e4\u00e4n ryhty\u00e4 t\u00e4t\u00e4 oppia Suomessa saarnaamaan. Toisin kuin
Saksalle Dietl piti demokratiaa sopivampana yhteiskuntamuotona Suomelle. Dietl oli Suomessa
ollessaan kuitenkin varsin pidetty, Suomen yst\u00e4v\u00e4ksi mielletty saksalaisupseeri. H\u00e4n oli perehtynyt
tarkkaan Suomen historiaan ja h\u00e4n oli aikalaisten mukaan vahva persoonallisuus. Dietlill\u00e4 oli
erikoisen hyv\u00e4 kyky hoitaa arkaluonteisia henkil\u00f6suhteita. Rovaniemel\u00e4isille tuli tutuksi h\u00e4nen
luiseva olemuksensa, utelias luonteensa ja eloisat silm\u00e4t.<\/p>\n
H\u00e4net n\u00e4htiin usein k\u00e4velem\u00e4ss\u00e4 kauppalan keskustassa. Rovaniemell\u00e4 oleskelevista
saksalaisupseereista juuri Dietlin kasvot ja olemus j\u00e4i h\u00e4net tavanneiden mieleen parhaiten. Innokas
urheilun yst\u00e4v\u00e4 Dietl oli taitava vuorikiipeilij\u00e4, laskettelija ja murtomaahiiht\u00e4j\u00e4. Dietl oli my\u00f6s
saksalaisten sotilaiden suosiossa. H\u00e4nest\u00e4 on kerrottu lukuisia kaskuja. Er\u00e4\u00e4nkin kerran Dietl oli
rintamavierailuilla pohjoisessa tiukkaakin tiukemman kenraali Ferdinand Sch\u00f6rnerin alueella.
Sch\u00f6rner oli ihmisen\u00e4 Dietlin t\u00e4ydellinen vastakohta. Sch\u00f6rner vaati autolla liikkuessaan aina tien
t\u00e4ysin vapaaksi. Dietlin auto rikkoutui ja h\u00e4n joutui turvautumaan moottoripy\u00f6r\u00e4l\u00e4hetin kyytiin.
L\u00e4hetti ei v\u00e4ist\u00e4nyt tarpeeksi pys\u00e4htyess\u00e4\u00e4n tien reunaan, jolloin Dietl vitsaili h\u00e4nelle: \u201cHyv\u00e4 mies!
ajakaa enemm\u00e4n oikealle, jos Sch\u00f6rner saa minut n\u00e4kyviins\u00e4, pist\u00e4\u00e4 h\u00e4n minut putkaan.\u201d<\/p>\n
Kes\u00e4kuussa 1944. Dietl matkusti Hitlerin luo keskustelemaan Suomen tilanteesta. Sen j\u00e4lkeen h\u00e4n
l\u00e4hti kotiin lomalle, mutta lentokone sy\u00f6ksyi vuorenrinteeseen 23.6.1944 ja h\u00e4n sai surmansa
onnettomuudessa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”3. Ilmatiedustelurykmentin majoitustila ja sen ymp\u00e4rist\u00f6
\n-osio” module_id=”Ilmatiedustelurykmentin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
3. Ilmatiedustelurykmentin majoitustila ja sen ymp\u00e4rist\u00f6<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Ilmatiedustelyrykmentin-majoitustila.jpg” alt=”Ilmatiedustelyrykmentin majoitustila” title_text=”Ilmatiedustelyrykmentin majoitustila” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Ilmatiedustelurykmentin-majoitustila-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Ilmatiedustelurykmentin majoitustila ja sen ymp\u00e4rist\u00f6<\/strong><\/p>\nRovaniemen Ounasvaaran alue oli jatkosodan aikana laajalti saksalaisten k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Siell\u00e4 oli useita
parakkialueita, sairaala-alue, leipomo, el\u00e4inl\u00e4\u00e4kint\u00e4- ja kuljetuskomppanioiden alue,
turvallisuuspalvelun vankila-alue, rintamaesikunnan alue, sotilaskoti sek\u00e4 tietysti Rommelin kentt\u00e4.<\/p>\n
Lastenkodin ja Ranuantien yl\u00e4puolen maastossa Ounasvaaran lounaan puoleisella rinteell\u00e4 oli
Luftwaffella eli Saksan ilmavoimilla isohko, vuosina 1942 ja 1943 rakennettu parakkileirialue.
Osa Luftnachtrichten-Regiment 56 :sta siirtyi Rovaniemelle joulukuussa 1941. Sen huhtikuussa 1943
muodostetun uuden tutkayksik\u00f6n, eli toinen II.\/Flugmelde-Me\u00df-Abteilungin majoitusparakkeja
sijaitsi Ounasvaaran rinteess\u00e4. Rinteen alaosassa oli joulukuussa 1940 Rovaniemelle tulleen
Fliegerf\u00fchrers Nordin eli Lentojohtaja Pohjoisen alueellisen p\u00e4\u00e4majan rakennuksia. Fliegerf\u00fchrers
Nordin p\u00e4\u00e4maja siirrettiin my\u00f6hemmin Norjan Kirkenesiin. Lis\u00e4ksi alueella oli ainakin yksi
suomalaisen aputy\u00f6voiman eli Finnische Hilfskr\u00e4ften parakki.
Olemme nyt varsin ison rakennuksen, eli ilmatiedustelurykmentin majoitusparakin j\u00e4\u00e4nteill\u00e4.
Rakennuksen koko on ollut noin kuusi ja puoli kertaa 28 metri\u00e4. T\u00e4m\u00e4 parakki valmistui syksyll\u00e4
1943. T\u00e4m\u00e4 lienee ollut lauta- tai levyparakki. Parakissa on ollut majoitustilat noin
kahdellekymmenelle henkil\u00f6lle. Parakkeja l\u00e4mmitettiin joskus muuratuilla uuneilla, mutta yleisimmin
kaminoilla. Polttopuun tarve oli erityisesti talviaikana eritt\u00e4in suuri nimenomaan l\u00e4mmityksen, mutta
my\u00f6s h\u00e4k\u00e4p\u00f6ntt\u00f6 -autojen takia. T\u00e4m\u00e4 on mahdollisesti ollut upseerien majoitusparakki. Parakeissa
oli varsin vaatimaton sisustus, yleens\u00e4 vain kerross\u00e4ngyt, yksi p\u00f6yt\u00e4, tuoleja ja joitakin kaappeja.
Viihdytykseksi saksalaisille toimitettiin muun muassa kirjallisuutta, \u00e4\u00e4nilevyj\u00e4 sek\u00e4 tietysti levysoitin
ja radio.
Saksalaisten suosimia laulajia olivat muun muassa kuuluisan Lili Marleen kappaleen levytt\u00e4nyt Lale
Andersen, elokuvissakin loistanut Ilse Werner, joka l\u00e4hetti Suomen kiertueellaan erityisterveiset
Lapissa oleville joukoille, vaikkei t\u00e4\u00e4ll\u00e4 k\u00e4ynytk\u00e4\u00e4n, Chilen satakieli Rosita Serrano sek\u00e4 ruotsalaiset
Zarah Leander ja Sickan Carlsson. T\u00e4m\u00e4n rakennuksen luoteispuolella on jo l\u00e4hes maastoon
hautautunut sirpalesuoja pommituksilta suojautumista varten. T\u00e4t\u00e4 aluetta ei kuitenkaan koskaan
pommitettu.
Ounasvaaran maasto oli sota-aikana hieman erilainen kuin nyky\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 puustoa oli jonkin verran
v\u00e4hemm\u00e4n nykyiseen verrattuna. Parakkien kohdalla ja niiden ymp\u00e4rill\u00e4 ei ollut puita, eik\u00e4
tietenk\u00e4\u00e4n nyt kuntopoluiksi kaventuneiden alkuper\u00e4isten huoltoteiden kohdalla. Monet alueen
poluista ovat saksalaisten ajalta. L\u00e4hes kaikki lounaisrinteell\u00e4 nykyisin olevat puut ovat sodan j\u00e4lkeen
kasvaneet.
T\u00e4m\u00e4n rakennuksen alapuolella rinteess\u00e4 on my\u00f6s muutamien muiden majoitusparakkien j\u00e4\u00e4nteit\u00e4
sek\u00e4 varastorakennuksien, k\u00e4ym\u00e4l\u00f6iden ja kaivon j\u00e4\u00e4nteit\u00e4. Paloturvallisuussyist\u00e4 parakkien v\u00e4lill\u00e4
pyrittiin pit\u00e4m\u00e4\u00e4n ainakin kolmenkymmenen metrin turvav\u00e4li.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][et_pb_video src=”https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=woZkH_t7g2M” play_icon_color=”#E20D18″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_width=”600px” module_alignment=”center” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_video][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”4. Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa
\n-osio” module_id=”Saksalaisten-huolto” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
4. Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0<\/span> N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa<\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_video admin_label=”barakin mallinnus” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_video][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Saksalaisten-huolto-ja-yhteiseloa-suomalaisten-kanssa.jpg” alt=”Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa” title_text=”Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Saksalaisten-huolto-ja-yhteiseloa-suomalaisten-kanssa.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa.<\/strong><\/p>\nT\u00e4ss\u00e4kin paikassa on l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 jonkin verran saksalaisten posliiniastioiden j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, vaikka
melkein kaikki maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4 onkin siivottu pois ajat sitten. Posliinileimoista on voitu lukea,
ett\u00e4 astioita on tuotu Saksan omista tehtaista, muun muassa Rosenthalin astioita on l\u00f6ydetty
runsaasti n\u00e4ilt\u00e4 Luftwaffen eli ilmavoimien alueelta. Paljon posliinia on tuotu my\u00f6s Norjasta
sik\u00e4l\u00e4isen Porsgrunnin tehtailta. Saksalaiset ostivat my\u00f6s Arabian posliinia, jota l\u00f6ytyy j\u00e4\u00e4nteist\u00e4.
Mik\u00e4li t\u00e4ll\u00e4kin alueella joskus tehd\u00e4\u00e4n arkeologisia kaivauksia. Vuosikymmenten aikana kasvaneen
paksun turvekerroksen alta on varmasti l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 runsaasti kaikenlaista sirpaletta ja muuta pikku
esineist\u00f6\u00e4. My\u00f6s l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 piilossa olevista roskakuopista arkeologit varmaankin saisivat
mielenkiintoista materiaalia tutkimuksiinsa.
Saksalaisten elintarviketilanne oli koko jatkosodan ajan hyv\u00e4, ruoka oli varsinkin upseereilla
monipuolista, miehist\u00f6ll\u00e4 toki p\u00e4\u00e4asiassa s\u00e4ilykeruokaa ja siihen kuului my\u00f6s erilaisia vihanneksia,
viiniryp\u00e4leit\u00e4 ja luumuja. N\u00e4in ollen Saksan selustatoimisto Kommandant R\u00fcckw\u00e4rtiges Armeegebiet
525 (Kor\u00fcck 525) antoi m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen, ett\u00e4 kaikissa saksalaisissa varuskunnissa tulee jakaa l\u00e4mmin
ylij\u00e4\u00e4m\u00e4ruoka suomalaisille sotaorvoille ja k\u00f6yhille lapsille suomalaisten huoltoviranomaisten
kanssa. Rovaniemen maalaiskunnassa ja Rovaniemen kauppalassa saksalaiset joukko-osastot
antoivat huoltolautakunnan valitsemille lapsiperheille ruoka-annoksia saksalaisista
ruoanjakelupaikoista. Osittain n\u00e4iden toimenpiteiden takia Rovaniemen seudulla ei sodan aikana
ollut suoranaista n\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4\u00e4, niin kuin monella muulla Suomen paikkakunnalla, vaikka yleist\u00e4
puutetta olikin v\u00e4h\u00e4n kaikesta.
Jo alun perin saksalaisten kanssa oli sovittu, ett\u00e4 he tuovat mukanaan jotakuinkin kaiken
tarvitsemansa, jottei alueen suomalainen siviiliv\u00e4est\u00f6 k\u00e4rsisi ruoka ja tavara pulasta. Saksalaisten
huolto vaati valtavaa logistista j\u00e4rjestely\u00e4, sill\u00e4 kymmenet laivat toivat jatkuvasti aseita, ammuksia,
ruokatarvikkeita ja kaikkea mahdollista heid\u00e4n tarvitsemaansa Suomen satamiin. Satamista tavara
jatkoi matkaansa rautatie- ja kuorma-autokuljetuksina eteenp\u00e4in valtaviin v\u00e4livarastoihin ja
rintamien l\u00e4heisyydess\u00e4 hevosten ja muulien vet\u00e4mill\u00e4 k\u00e4rryill\u00e4 hoidettiin loppumatka. Saksalaiset
toivat mukanaan muuleja muun muassa Kreikasta, mutta ilmastoon tottumattomina ne kuolivat jo
ensimm\u00e4isen talven aikana kylmyyteen. Muualta tuodut muulit p\u00e4rj\u00e4siv\u00e4t paremmin.
Saksan Luftwaffella oli lentotoimintaan liittyvien yksikk\u00f6jen lis\u00e4ksi paljon muutakin miehist\u00f6\u00e4, kuten
ilmatorjuntayksik\u00f6it\u00e4, rakennusyksik\u00f6it\u00e4 ja muun muassa omat kuorma-auto- ja hevosyksik\u00f6t.
T\u00e4ll\u00e4kin alueella oli Luftwaffen kuorma-autohalleja, jotka olivat niin sanottuja kuplahalleja. Sodan
lopussa Lapissa oli saksalaisia yli 200 000 ja lis\u00e4ksi suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 vankeja ja ty\u00f6velvollisia sek\u00e4
pakkoty\u00f6l\u00e4isi\u00e4 eli enemm\u00e4n kuin Lapissa oli silloin asukkaita. Esimerkiksi Luftwaffen t\u00f6iss\u00e4 oli
hollantilaisia ja virolaisia kirvesmiehi\u00e4, ehk\u00e4 jopa rakentamassa n\u00e4it\u00e4kin parakkeja.
Ankaran kiellon mukaan saksalaiset saivat Suomen kaupoista ostaa vain tarkasti rajattuja tuotteita.
K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 asia ei ihan n\u00e4in mennyt, sill\u00e4 mustan p\u00f6rssin kauppa kukoisti ja rahaan, kahviin,
viinaan ja makeisiin vaihtui mit\u00e4 vain saksalaisten tarvitsemaa. Rangaistukset kiinnijoutuneelle
saksalaisille olivat ankarat. Kaikki saksalaisten rikokset hoitivat saksalaiset itse ja suomalaisten
rikokset suomalainen oikeuslaitos. Saksalaisilla ei ollut suomalaisiin mit\u00e4\u00e4n tuomiovaltaa eik\u00e4
suomalaisilla saksalaisiin n\u00e4hden.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”5. Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana
\n-osio” module_id=”Upseerikerho” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
5. Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Upseerikerho.jpg” alt=”Upseerikerho” title_text=”Upseerikerho” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Upseerikerho-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana<\/strong><\/p>\nT\u00e4ll\u00e4 paikalla maavallien suojassa on todenn\u00e4k\u00f6isesti sijainnut alueen upseerikerho, jota saksalaiset
kutsuivat kasinoksi. Kyse ei siis ollut peli luolasta. Miehist\u00f6ll\u00e4 oli oma sotilaskoti ainakin nykyisen
Lukkarinkadun varrella. Upseerikerho oli upseerien vapaa ajanviettopaikka, jossa j\u00e4rjestettiin
lauluiltoja ja joskus my\u00f6s vierailevien esiintyjien, kuten laulajien tai taikureiden esityksi\u00e4. Muita
vapaa-ajan viettomahdollisuuksia niin upseereille kuin miehist\u00f6llekin oli elokuvien katsominen.
Saksalaiset toimittivat leiri alueille elokuvaprojektoreja ja filmikeloja liikkuvilla autoyksik\u00f6ill\u00e4.
Elokuvia saksalaiset k\u00e4viv\u00e4t katsomassa my\u00f6s muun muassa Kino Inarin n\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 ja Haus der
Kameradschaftissa eli Toveruuden talossa. Suosituimpia elokuvia olivat v\u00e4rielokuvat Kultainen
kaupunki, Lumpeenkukka ja M\u00fcnchhausen, jotka saivat valtavia katsojalukuja kaikissa paikoissa,
joissa niit\u00e4 esitettiin. Toveruuden talossa j\u00e4rjestettiin elokuvien lis\u00e4ksi my\u00f6s lukuisia
musiikkikonsertteja, tanssiesityksi\u00e4, oopperaesityksi\u00e4, taikuriesityksi\u00e4, komiikkaa ja teatteria. Yksi
suosituimmista oopperaesityksist\u00e4 oli Figaron h\u00e4\u00e4t, jota esitettiin Toveruuden talolla per\u00e4ti 35 kertaa
t\u00e4ydelle salille. Yhteens\u00e4 esitykset n\u00e4ki 12 000 katsojaa.
Kuuluisimpia esiintyji\u00e4 olivat laulaja Lizzi Waldm\u00fcller, tanssija Daisy Spies ja h\u00e4nen tanssiryhm\u00e4ns\u00e4,
tanssija-laulaja Marika R\u00f6kk, sveitsil\u00e4inen tenori Herbert Ernst Groh ja ruotsalainen oopperalaulaja
Lisa Tunell-Scharner. My\u00f6s suomalaisia artisteja esiintyi Toveruuden talon tapahtumissa, muun
muassa tanssiduo Lucia Nifontova ja Alexander Saxelin sek\u00e4 pianotaiteilija Kerttu Bernhardt.
Suomalaisten j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Asemiesillassa esiintyiv\u00e4t mm. sopraano Anna Mutanen,
harmonikkamestari Onni Laihonen ja koomikko Siiri Angerkoski. Toveruuden talon tapahtumiin
p\u00e4\u00e4siv\u00e4t osallistumaan my\u00f6s suomalaiset. Rovaniemen kulttuuritarjonta oli vuosina 1943 ja 1944
ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n laajaa. Erityisesti koululaisille elokuvat olivat suuri tapaus. He p\u00e4\u00e4siv\u00e4t sis\u00e4\u00e4n
ilmaiseksi, jos tilaa oli.
My\u00f6s alkoholin k\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 oli varsin iso osa pime\u00e4\u00e4n ja pitk\u00e4\u00e4n talveen tottumattomilla ja koti-ik\u00e4v\u00e4\u00e4
potevilla sotilailla. Saksalaisilla oli pohjoisessa eritt\u00e4in hyv\u00e4t varastot niin ruokatarvikkeita kuin
alkoholia varten. Juomina heill\u00e4 oli olut, viinit ja joskus konjakit. Saksalaiset toivat mukanaan my\u00f6s
omat astiansa ja ruokailuv\u00e4lineet.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”6. Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana
\n-osio” module_id=”Suomalaisten” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
6. Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Suomalaisten-aputyontekijoiden-parakki.jpg” alt=”Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki” title_text=”Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Suomalaisten-aputyontekijoiden-parakki-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana<\/strong><\/p>\nT\u00e4ll\u00e4 kohdalla sijaitsi saksalaisten piirustuksien mukaan suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden eli Finnische
Hilfskr\u00e4ftin parakki, joka rakennettiin marras-joulukuussa 1943. Se oli suomalaisten
puutavarayhti\u00f6iden muodostaman Puutalo Oy :n Polar niminen lautaparakki kooltaan noin
kahdeksan kertaa kaksitoista metri\u00e4. Parakki koottiin valmista puu elementeist\u00e4. Sen pystytt\u00e4minen
kesti suomalaisilta kirvesmiehilt\u00e4 pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4, vangeilta huomattavasti kauemmin.
T\u00e4h\u00e4n parakkiin majoitettiin siis saksalaisten palveluksessa olleita suomalaisia ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 ehk\u00e4
noin kymmenest\u00e4 kahteenkymmeneen henkil\u00f6\u00e4. Todenn\u00e4k\u00f6isesti he olivat ulkopaikkakuntalaisia,
koska heille rakennettiin oma parakki. Rovaniemel\u00e4iset olivat tietenkin omissa kodeissaan. T\u00e4m\u00e4n
parakin asukkaat ovat ehk\u00e4 olleet Luftwaffen pesulan ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4, jotka olivat joutuneet evakkoon
sota-alueelta. Pesula sijaitsi nykyisen Yliopistonkadun varrella.
Sodasta huolimatta sek\u00e4 palkansaajien m\u00e4\u00e4r\u00e4 ett\u00e4 kauppalan verotulot kasvoivat r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4isesti.
Monet l\u00e4hestulkoon k\u00f6yhyydess\u00e4 el\u00e4neet rovaniemel\u00e4iset saivat elintasoaan parannettua
aikaisempaan verrattuna. Ty\u00f6markkinoilla saksalaisten l\u00e4sn\u00e4olo vaikutti merkitt\u00e4v\u00e4sti. Ensimm\u00e4ist\u00e4
kertaa suomen historiassa oli ty\u00f6ntekij\u00e4n markkinat. Suurin osa nuoremmasta miespuolisesta
v\u00e4est\u00f6st\u00e4 oli rintamilla, joten ty\u00f6paikkoja liikenne-, kuljetus-, huolinta-, rakennus-, kauppa- ja
palvelualoilla oli runsaasti naisille ja asepalvelus ik\u00e4luokkien ulkopuolisille miehille.
Saksalaiset tarvitsivat miehi\u00e4 mets\u00e4-, linnoitus-, lentokentt\u00e4- ja rakennust\u00f6ihin, pilke- ja
puuhiilitehtaisiin, maanteiden tekoon ja korjauksiin sek\u00e4 rahdinajoon. Naisille t\u00f6it\u00e4 riitti
kanttiineissa, konttoreissa, sairaaloissa, keittoloissa, ompelimoissa ja pesuloissa. Kovan
ty\u00f6voimapulan takia saksalaisten maksamat palkat ammattimiehille olivat joskus kaksin, jopa
kolminkertaisia muuhun maahan verrattuna ja yleisemminkin palkkataso oli ainakin 25% korkeampi
kuin suomalaisten maksamat. Varsinkin Rovaniemen maalaiskunnan puolella monille ty\u00f6ntekij\u00f6ille ja
yrityksille j\u00e4i isoja veror\u00e4stej\u00e4, kun rahaa tuli niin paljon, ettei veroja ehtinyt maksamaan.
My\u00f6s muualta Suomesta tuli ty\u00f6voimaa Lappiin. Kes\u00e4ll\u00e4 1942 saksalaisten palveluksessa oli Lapissa
yli 10 000 ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4, joista osaa pime\u00e4sti tai suomalaisyritysten kautta, mik\u00e4 aiheutti monille
suomalaisille yrityksille ty\u00f6voimapulaa ja viiv\u00e4stytti monia ty\u00f6kohteita. Suomalaisten viranomaisten
tarkoituksena oli puolittaa saksalaisten palveluksessa olevan ty\u00f6voiman m\u00e4\u00e4r\u00e4. Siksi
paikallisviranomaiset yrittiv\u00e4t saada saksalaisia palkkaamaan ty\u00f6ntekij\u00e4ns\u00e4 suomalaisista yrityksist\u00e4
sen sijaan, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 palkkaisivat vapailta markkinoilta.
Ty\u00f6voiman s\u00e4\u00e4nn\u00f6stely-yritykset eiv\u00e4t tietenk\u00e4\u00e4n saksalaisia erityisesti miellytt\u00e4neet ja he
pyrkiv\u00e4tkin jopa viranomaisten m\u00e4\u00e4r\u00e4ysten vastaisesti palkkaamaan suomalaisia t\u00f6ihins\u00e4. T\u00e4t\u00e4
kamppailua ty\u00f6voimasta k\u00e4ytiin koko jatkosodan ajan palkkatasoa kohtuullistamalla. Suomalaiset
vetosivat my\u00f6s Saksan ylimp\u00e4\u00e4n johtoon asian korjaamiseksi ja Saksan sotamarsalkka Wilhelm Keitel
antoikin m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen, ett\u00e4 saksalaisten joukkojen on supistettava suomalaisen ty\u00f6v\u00e4en m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.
Kiinti\u00f6ksi m\u00e4\u00e4riteltiin 4000 henkil\u00f6\u00e4, joista Luftwaffen osuus oli 3000 ja Saksan maavoimien eli
Heerin 1000.
Kev\u00e4\u00e4seen 1943 menness\u00e4 kuitenkin saksalaisten palveluksessa olevan suomalaisen ty\u00f6voiman
osuus v\u00e4heni suurin piirtein kiinti\u00f6n mukaiseksi. T\u00e4m\u00e4 johtui paitsi ty\u00f6velvollisuus kutsunnoista,
my\u00f6s lis\u00e4\u00e4ntyneist\u00e4 ty\u00f6voiman ratsioista. Suomalaisen ty\u00f6voiman saannin supistuminen aiheutti
sen, ett\u00e4 saksalaiset joutuivat paikkaamaan ty\u00f6voiman puutetta. Apuja saatiin organisaatio Todtin
ty\u00f6voimasta, muista maista tuoduista ty\u00f6velvollisista, palkatuista henkil\u00f6ist\u00e4 sek\u00e4 tietysti<\/p>\n
vankity\u00f6voimasta. Saksalaisten vankity\u00f6voiman m\u00e4\u00e4r\u00e4 nousi Lapissa noin 30 000 henkil\u00f6\u00f6n.
Ty\u00f6palvelun joukoissa oli lukuisien saksan miehitt\u00e4minen alueiden kansalaisia enemm\u00e4n tai
v\u00e4hemm\u00e4n pakkoty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”7. Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu
\n-osio” module_id=”Junaradan” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
7. Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Betonikorsu.jpg” alt=”Betonikorsu” title_text=”Betonikorsu” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Junaradan-itapuolen-taisteluasemat-ja-betonikorsu-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu<\/strong><\/p>\nOunasvaaran junaradan viereisell\u00e4 sivustalla on my\u00f6s lukuisia kaivantoja, joista voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4 siell\u00e4
olleen paitsi taisteluhauta ja taistelupes\u00e4kkeit\u00e4, my\u00f6s vartiotoimintaan liittyvi\u00e4 kaivantoja. Ainakin
osa n\u00e4ist\u00e4 lienee Lapin sodan aikaisia. Vaaran laidassa radan vieress\u00e4 on pitk\u00e4 taisteluhautakaivanto,
taistelupes\u00e4kkeit\u00e4 ja ampumapoteroita. Taisteluja t\u00e4ll\u00e4 alueella ei kuitenkaan k\u00e4yty.
Ounasvaaran alueella on my\u00f6s pohjoislaidalla taistelupes\u00e4kkeit\u00e4 ja siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vaaran
korkeammillakin osilla. Vaaranlaidoilla on ollut ilmeisesti pitk\u00e4hk\u00f6 taistelukaivantojen linja, joka on
ulottunut aina nykyisen golf -radan tienoilta Tottorakan ja V\u00e4lirakan ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja sielt\u00e4 kohti
nykyist\u00e4 urheiluopiston aluetta. Ehk\u00e4 osittain Lapin sodan aikaisia ampuma poteroita ja
taistelupes\u00e4kkeiden j\u00e4lki\u00e4 on maastossa viel\u00e4 n\u00e4kyviss\u00e4, mutta osa lienee jo kasvanut umpeen.
Saksalaiset hy\u00f6dynsiv\u00e4t my\u00f6s vaaran luontaisia onkaloita ja kivimuodostelmia pes\u00e4kkeiksi.
Niin sanottu betonikorsu on sis\u00e4lt\u00e4 noin 3 x 4 metrin kokoinen ja 2 :n metrin korkuinen. Oviaukko on
betonista ja sein\u00e4t on muurattu luonnonkivist\u00e4. Korsun katto on osittain sortunut, mutta muuten
rakennus on melko ehj\u00e4. Rakennuksen alueella ja hieman kauempana on muun muassa heteka tai
sen osia ja puinen ovi, joka voi olla my\u00f6hemm\u00e4lt\u00e4kin ajalta. T\u00e4t\u00e4 korsua ovat todenn\u00e4k\u00f6isesti
k\u00e4ytt\u00e4neet saksalaiset vartiomiehet lepopaikkana ja talvisin l\u00e4mmittelypaikkana. Korsu l\u00e4mpesi
kamiinan avulla.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”8. Mysteeriparakki ja taisteluhauta
\n-osio” module_id=”Mysteeriparakki” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
8. Mysteeriparakki ja taisteluhauta<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Kaivanto-mysteeriparakin-ylapuolella.jpg” alt=”Kaivanto mysteeriparakin yl\u00e4puolella” title_text=”Kaivanto mysteeriparakin yl\u00e4puolella” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Mysteeriparakki-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Mysteeriparakki ja taisteluhauta<\/strong><\/p>\nYksi parakki, josta ei ole tarkkaa tietoa olemassa, mutta jossa on n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 betoninen alusta sijaitsee
l\u00e4hell\u00e4 tornitaloja. Saksalaisten piirustuksissa t\u00e4h\u00e4n kohtaan oli merkitty autokorjaamo tai kuorma-
autohalli. Rakennus on voinut olla my\u00f6s keitti\u00f6rakennus. Betonin sis\u00e4lt\u00e4 ty\u00f6ntyy ulos putki, josta
sadevesi valuu pois. Rakennuksen maan pinnalla oleva betonivalu on kooltaan noin viisi kertaa viisi
metri\u00e4. Saksalaisten piirustusten mukaan rakennus on ollut kooltaan noin kymmenen kertaa
kuusitoista metri\u00e4.
T\u00e4m\u00e4n rakennuksen vierest\u00e4 l\u00e4htee yl\u00e4rinteeseen p\u00e4in pitk\u00e4hk\u00f6, kaiketi Lapin sodan aikainen
taisteluhauta, tai sirpalesuoja, jonka p\u00e4\u00e4linja on alun perin ollut noin kaksi kertaa 110 metri\u00e4. Linjan
p\u00e4\u00e4ss\u00e4 on ollut korsun paikka. Linjasta erkaneva varsin kapea ja matala, pitk\u00e4hk\u00f6 kaakonsuuntainen
kaivanto, lienee ehk\u00e4 alkua lukuunottamatta joskus sodan j\u00e4lkeen tehty oja. Korsusta on kaivettu
joitakin j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, muun muassa s\u00e4ilykepurkki ja rikkoutunut viinipullo esiin. Siell\u00e4 on my\u00f6s
tuoreempaa roskaa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”9. Lastenkoti
\n-osio” module_id=”Lastenkoti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
9. Lastenkoti\u00a0<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/02\/Lastenkoti-scaled.jpg” alt=”Lastenkoti” title_text=”Lastenkoti” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Lastenkoti-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Lastenkoti<\/strong><\/p>\nEntinen lastenkoti oli saksalaisten k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 jatkosodan aikana maavoimien eli Heerin sairaalana.
Rakennus on edelleen olemassa. Lapin sodan aikana sairaala ja sen alue oli miinoitettu, mutta
miinoja ei r\u00e4j\u00e4ytetty. Kauppalan tuhon j\u00e4lkeen sinne sijoitettiin kauppalan virastot. Kauppalan
johtaja sek\u00e4 virkamiehet my\u00f6s asuivat rakennuksessa. My\u00f6hemmin se on toiminut muun muassa
lastensairaalana ja steinerkouluna.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”10. Frontleitstelle 42 :n parakkileirialue
\n-osio” module_id=”Frontleitstelle” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
10. Frontleitstelle 42 :n parakkileirialue<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Frontleitstelle-42n-parakkileirialue.jpg” alt=”Frontleitstelle 42n parakkileirialue” title_text=”Frontleitstelle 42n parakkileirialue” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Frontleitsstelle-42n-parakkileiri-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Frontleitsstelle 42 :n parakkileiri<\/strong><\/p>\nT\u00e4ll\u00e4 rautatien ja L\u00e4hteentien v\u00e4lisell\u00e4 alueella sijaitsi rintamaesikunnan eli Frontleitsstelle 42 :n
lager Ounasvaaran leirialue, joka otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 15.3.1943. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 oli kivikoululta siirtyneen
entisen Frontsammelstellen lukuisia majoitus ja varasto parakkeja, ilmeisesti iso toimistorakennus
autotalli, perunakellari, sauna ja pukeutumistila ja useita k\u00e4ym\u00e4l\u00e4rakennuksia – kaikkiaan noin
kolmisenkymment\u00e4 rakennusta.
Alueella oli noin 10 x 60 metrin kokoinen keskusaukio, jonka ymp\u00e4rill\u00e4 oli nelj\u00e4 isohkoa rakennusta.
Alueelle oli j\u00e4rjestetty Rovaniemen rautatieasemalta sukkulalinja kuljetuksia varten. Kuorma-autot
kulkivat alueelle Ranuantien kautta ja jalankulkijat Ounaskosken rautatiesillan kautta ja sillan
vierest\u00e4 merkitty\u00e4 polkua pitkin. Osa t\u00e4t\u00e4 polkua on n\u00e4kyviss\u00e4 viel\u00e4kin. Leiri oli tarkoitettu lomalle
menevien ja lomalta tulevien sek\u00e4 komennusmiesten ilmoittautumispaikaksi ja tarvittaessa my\u00f6s
majoitukseen. T\u00e4nne majoitettiin my\u00f6s Rovaniemen l\u00e4pi menevi\u00e4 yksik\u00f6it\u00e4 tilap\u00e4ismajoitukseen.
Yksi n\u00e4ist\u00e4 rakennuksista oli rakennussuunnitelman mukaan isohko saunarakennus, jonka j\u00e4\u00e4nteill\u00e4
nyt olemme. T\u00e4h\u00e4n on tehty tukeva betonilattia, jota rakennuksissa ei yleens\u00e4 ollut. Ennen Suomeen
tuloaan saksalaiset eiv\u00e4t tienneet saunomisesta mit\u00e4\u00e4n, mutta pian Suomeen tulon j\u00e4lkeen he
ihastuivat eritt\u00e4in suuresti saunomiseen. Saksalaiset rakensivat kaikille leirialueilleen melkein ensi
t\u00f6ikseen saunan, joka olikin tietenkin tarpeellinen sek\u00e4 puhdistautumista ett\u00e4 virkist\u00e4ytymist\u00e4
varten. Kauppalan keskustassa saksalaiset saunoivat omilla saunavuoroillaan my\u00f6s silloisissa yleisiss\u00e4
saunoissa marssien ryhdikk\u00e4\u00e4sti joukko osastona paikalle.
Nykyisen leirint\u00e4alueen kohdalla oli my\u00f6s sy\u00f6p\u00e4l\u00e4isten puhdistuslaitos. Sen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli puhdistaa
muun muassa t\u00e4ist\u00e4 rintamalta tulleet sotilaat ja heid\u00e4n varusteensa lomalle l\u00e4ht\u00f6\u00e4 varten.
Laitoksen kapasiteetti on ollut noin 500 henkil\u00f6\u00e4 per p\u00e4iv\u00e4. Sy\u00f6p\u00e4l\u00e4isten puhdistuslaitoksia oli useita
rintamien takana ja l\u00e4pikulkuleireill\u00e4 puhdistaminen tapahtui p\u00e4\u00e4osin h\u00f6yryn ja saunan avulla.
Puhdistautumiseen j\u00e4lkeen lomalaiset saattoivat menn\u00e4 l\u00e4pikulkuleireihin, kuten Frontleitstellen
kokoamiskeskukseen, y\u00f6py\u00e4 siell\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n tai pari ja jatkaa matkaansa eteenp\u00e4in kohti Saksaa.
Koska Saksalla oli paljon joukkoja Pohjois-Suomessa lomalaisia kulki sota-aikana kymmeni\u00e4tuhansia
n\u00e4iden puhdistuslaitosten ja l\u00e4pikulkuleirien kautta. Saksalaiset r\u00e4j\u00e4yttiv\u00e4t t\u00e4m\u00e4nkin alueen
rakennukset, joten alueen rakennuksista s\u00e4ilyi vain yksi asuinparakki ja yksi k\u00e4ym\u00e4l\u00e4rakennus, jotka
on sittemmin purettu. Joitakin rakennusten j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, kaivantoja ja r\u00e4j\u00e4ytyskuoppia on viel\u00e4 alueella
n\u00e4kyviss\u00e4, vaikkakin alue on melko t\u00e4ysin metsittynyt ja j\u00e4\u00e4nteet ovat turvekerroksen alla piilossa.
Sodan j\u00e4lkeen t\u00e4\u00e4ll\u00e4 sattui my\u00f6s ik\u00e4v\u00e4 tapaus, kun lasten leikkiess\u00e4 l\u00f6yt\u00e4mill\u00e4\u00e4n r\u00e4j\u00e4hteill\u00e4 ilmeisesti
miina r\u00e4j\u00e4hti ja yksi lapsi kuoli ja useita loukkaantui.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”11. Sicherheitsdientsin vankila
\n-osio” module_id=”Sicherheitsdientsin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
11. Sicherheitsdientsin vankila<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/SDn-vankila-1.jpg” alt=”Vankila” title_text=”SDn vankila 1″ align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Vankila-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Sicherheitsdientsin vankila<\/strong><\/p>\nOlemme nyt Geologisen tutkimuslaitoksen kohdalla, jossa oli saksalaisten rakennusten portaita ja
kaivantoja ennen tutkimuslaitoksen talon rakentamista. Alue oli lasten suosittu leikkipaikka, josta
l\u00f6ytyi runsaasti sodan aikaista tavaraa. Tutkimuslaitoksen talon kohdalla oli saksalaisilla heid\u00e4n
omille vangeilleen tarkoitettu muuratuilla selleill\u00e4 varustettu Sicherheitsdientsin eli
turvallisuusviraston vankila. Alue oli piikkilanka-aidalla ymp\u00e4r\u00f6ity. Tutkimuslaitoksen talon vieress\u00e4
on s\u00e4ilynyt isohko pengeralue, jossa oli rakennuksia, joissa oli luonnonkivireunukset. N\u00e4m\u00e4 voivat
olla ehk\u00e4 vankisellej\u00e4 tai vartijoiden ja muun henkil\u00f6kunnan huoneita.
Rinteeseen on kaivettu kaiketi Lapin sodan aikainen taisteluhauta, joka on noin 50 m pitk\u00e4, keskell\u00e4
ja pohjoisp\u00e4\u00e4ss\u00e4 on ilmeisesti ollut korsun paikka. Sicherheitsdients eli SD oli Saksan SS :n johtajan
Heinrich Himmlerin pahamaineinen tiedustelu- ja turvallisuusvirasto, jonka yhteydess\u00e4 toimivat
my\u00f6s Geheime Staatspolizei eli Gestapo, Kriminalpolizei eli Kripo sek\u00e4 Einsatzgruppet, jotka
murhasivat mm. juutalaisia miehitetyiss\u00e4 It\u00e4-Euroopan maissa.
T\u00e4ss\u00e4 SD :n vankilassa oli vangittuna saksalaisia sotilaita, jotka olivat syyllistyneet rikoksiin Suomessa.
Sinne on my\u00f6s tiett\u00e4v\u00e4sti toimitettu my\u00f6s vangiksi saatuja ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 komissaareja kuulusteltavaksi
ja todenn\u00e4k\u00f6isesti heid\u00e4t on siell\u00e4 my\u00f6s teloitettu. Vankilassa ei luultavasti ollut kovin paljoa
henkil\u00f6kuntaa ja muutenkin SD:n ja Gestapon toiminta Rovaniemell\u00e4 oli varsin v\u00e4h\u00e4ist\u00e4, eik\u00e4 liittynyt
mitenk\u00e4\u00e4n suomalaisiin siviileihin tai sotilaisiin. Enemm\u00e4n heill\u00e4 oli teht\u00e4vi\u00e4 pohjoisessa Norjan rajan
molemmin puolin.
Vankilan toiminnasta ei ole s\u00e4ilynyt asiakirjoja eik\u00e4 suomalaisilla virkamiehill\u00e4k\u00e4\u00e4n ollut sinne asiaa,
joten tiedot sen toiminnasta ovat v\u00e4h\u00e4iset. Pullinpuolella nykyisen Valdemarin tontilla sijaitsi
salaisen kentt\u00e4poliisin eli Geheime Feldpolizei 735 :n majoitusalue. Salainen kentt\u00e4poliisi oli nimens\u00e4
mukaisesti Saksan armeijan eli Wehrmachtin salainen sotilaspoliisi, jonka teht\u00e4vi\u00e4 oli muun muassa
vastavakoilu, maanpetoksellisen toiminnan est\u00e4minen, vastapropaganda, sotilaskohteiden vartiointi
ja avustaminen saksalaisten sotaoikeuksien rikostutkinnoissa. Salaisen kentt\u00e4poliisin tiedet\u00e4\u00e4n my\u00f6s
suorittaneen joitakin pakoon yritt\u00e4neiden sotavankien teloituksia ja mahdollisesti he my\u00f6s teloittivat
SD :n vankilassa olleita komissaareja. Suomalaisiin heill\u00e4 ei ollut mit\u00e4\u00e4n toimivaltaa, eiv\u00e4tk\u00e4 he
tietojen mukaan ole koskaan ylitt\u00e4neetk\u00e4\u00e4n valtuuksiaan.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”12. Rommelin kentt\u00e4
\n-osio” module_id=”Rommelin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
12. Rommelin kentt\u00e4<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Rommelin-kentta.jpg” alt=”Rommelin kentt\u00e4” title_text=”Rommelin kentt\u00e4” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Rommelin-kentta-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Rommelin kentt\u00e4 eli Sportsbahn Feldmarschall Rommel<\/strong><\/p>\nRanuantien it\u00e4puolella on Rommelin kent\u00e4ksi kutsuttu urheilukentt\u00e4. Kent\u00e4n rakensivat saksalaisen
Heerin leipomokomppanian B\u00e4ckerei-Kompanie 602:n ja viereisen Heerin kuljetuskomppanian
miehet vuonna 1943 virkistysalueekseen, antaen kent\u00e4lle mahtipontisen nimen Sportsbahn
Feldmarschall Rommel eli Sotamarsalkka Rommelin urheilukentt\u00e4. Nimi oli kirjoitettu kent\u00e4n portin
yl\u00e4laudoitukseen.
Sotamarsalkka Erwin Rommel oli sodan aikana kuuluisin saksalainen sotap\u00e4\u00e4llikk\u00f6 ja sotasankari
lempinimell\u00e4 \u201cEr\u00e4maan kettu\u201d. Rommel osallistui jossakin m\u00e4\u00e4rin Hitlerin salamurhayritykseen
vuonna 1944 ja koska h\u00e4n oli kansallissankari, Hitler antoi hirtt\u00e4misen ja maineenmustaamisen sijaan
h\u00e4nelle mahdollisuuden tehd\u00e4 itsemurha ja s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 siten perheens\u00e4 ja perheen omaisuuden. Asiassa
painoi my\u00f6s se, ett\u00e4 Rommelin nimi liitettyn\u00e4 Hitlerin salamurhahankkeeseen olisi ollut Hitlerille
kiusallista ja varmasti olisi aiheuttanut kuohuntaa Saksassa. Rommelin kerrottiin kuolleen
lentokonehy\u00f6kk\u00e4yksess\u00e4 saamiinsa vammoihin ja haudattiin kunniamenoin. Rommel itse ei koskaan
k\u00e4ynyt Suomessa.
Rommelin kent\u00e4n juhlalliset avajaiset olivat 18.7.1943. Ohjelmassa oli kahdeksan saksalaisen
jalkapallojoukkueen v\u00e4linen jalkapalloturnaus sek\u00e4 kahden saksalaisen k\u00e4sipallojoukkueen v\u00e4linen
ottelu. Kenraalieversti Eduard Dietl vihki kent\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja jakoi parhaan pelaajan palkinnot.
Kent\u00e4ll\u00e4 j\u00e4rjestettiin muutamia j\u00e4\u00e4pallo- ja jalkapallo-otteluja my\u00f6s saksalaisten ja suomalaisten
v\u00e4lill\u00e4. Kentt\u00e4\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6i silloin koivuaita ja my\u00f6s kenraalieversti Dietl istui joskus seuraamassa pelej\u00e4
koivusta tehdyss\u00e4 juhlakatsomossa. Parhaimmillaan otteluita saattoi katsoa jopa yli 1000 katsojaa.
Seuraava isompi urheilutapahtuma kent\u00e4ll\u00e4 oli 16.9.1943 j\u00e4rjestetty Wehrmacht sportfest, johon
osallistui 18 eri yksik\u00f6iden joukkuetta.
Vuosina 1942, 1943 ja 1944 saksalaisten joukkojen urheilutoiminta sai vauhtia asemasotavaiheen
ansiosta. Dietl oli innokas urheilumies ja halusi sotilaiden pysyv\u00e4n virkist\u00e4ytynein\u00e4 ja hyv\u00e4ss\u00e4
kunnossa urheilun avulla. T\u00e4ll\u00e4 oli tietysti vaikutusta my\u00f6s joukkojen mielialan yll\u00e4pit\u00e4misess\u00e4
varsinkin kun sota it\u00e4rintamalla k\u00e4\u00e4ntyi heid\u00e4n kannaltaan huonoon suuntaan. Rommelin kent\u00e4n
tapahtumien ja talviurheilulajien lis\u00e4ksi ainakin kesin\u00e4 1942 ja 1943 j\u00e4rjestettiin kenraali Ferdinand
Sch\u00f6rnerin toimeksiannosta Pohjois-Lapissa saksalaisten joukko-osastojen v\u00e4linen jalkapallon cup-
muotoinen turnaus loppuotteluineen, k\u00e4sipalloilun Tundra-Pokal -kilpailu ja monia muita
urheilukilpailuja.
Rovaniemen kauppalan vuoden 1946 kunnalliskertomuksen mukaan kentt\u00e4 oli varsin huonosti tehty,
vino ja pehme\u00e4 hiekkakentt\u00e4, ja sen takia p\u00f6lyinen – eli vanhaa vapaapalokuntavitsi\u00e4 lainaten:
\u201cv\u00e4\u00e4rin sammutettu\u201d. Kunnostettu kentt\u00e4 on edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 Kiirunan alueella. Rommelin kentt\u00e4
on ainoa saksalaisajasta muistuttava paikannimi Rovaniemell\u00e4. Rommelin kent\u00e4n nimi eli
vuosikymmeni\u00e4 vain paikallisten asukkaiden ja urheilua harrastavan nuorison suullisena perinteen\u00e4,
koska kaupunki saksalaisajan menneisyytt\u00e4 h\u00e4veten ei hyv\u00e4ksynyt nime\u00e4m\u00e4\u00e4n asemakaavakarttaan
ennen kuin 2000 -luvun alussa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”Yhteisty\u00f6ss\u00e4” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_row _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Yhteisty\u00f6ss\u00e4<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][et_pb_text admin_label=”Text” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]Historiakierroksen asiantuntijana on toiminut Kalevi Mikkonen. Tutustu Mikkosen blogiin\u00a0t\u00e4st\u00e4 linkist\u00e4<\/a>.<\/p>\nSaksalaisajan tunnelmiin el\u00e4ytymist\u00e4 vahvistaa taiteilija\/tuottaja Timo Mets\u00e4joen \u00e4\u00e4nisuunnittelu<\/p>\n
Saksan ilmavoimien parakkileirialue Ounasvaaralla 1941-1944 -videon on mallintanut Studio Sallamar.<\/p>\n
Reittikartan on mallintanut Ounasvaaran hiihtoseura, Matti Kivel\u00e4.[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row column_structure=”1_3,1_3,1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/10\/lapin-maakuntamuseo.jpg” alt=”Lapin Maakuntamuseo -logo” title_text=”Lapin Maakuntamuseo” align=”center” admin_label=”Maakuntamuseo -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/01\/Sallamar-JPG.jpg” alt=”Ounasvaaran hiihtoseura -logo” title_text=”Sallamar JPG” align=”center” admin_label=”OH -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_height=”60px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/01\/oh_logo_web_png-200×200-1.png” alt=”Ounasvaaran hiihtoseura -logo” title_text=”oh_logo” align=”center” admin_label=”OH -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_height=”60px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section]<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Saksalaisaika Ounasvaaralla – Historiakierros jatkosodan maisemiinOunasvaara on tunnettu Rovaniemen liikunta -ja virkistyskohteena, mutta tiesitk\u00f6, ett\u00e4 vuosina 1941-1944 se oli my\u00f6s Saksan armeijan, varsinkin Saksan ilmavoimien, eli Luftwaffen leirialuetta? T\u00e4m\u00e4 k\u00e4velyreitti johdattaa sinut virtuaalisesti tai konkreettisesti saksalaisajan j\u00e4\u00e4nteille Ounasvaaran ja L\u00e4hteentien alueella. Reitin eri pisteill\u00e4 voit kuunnella \u00e4\u00e4nisuunnittelun avulla el\u00e4voitettyj\u00e4 \u00e4\u00e4niraitoja, joilla historiantutkija Kalevi Mikkonen kertoo […]<\/p>\n","protected":false},"author":7367,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_et_pb_use_builder":"on","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":"","footnotes":""},"class_list":["post-1319","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7367"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1319"}],"version-history":[{"count":64,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2869,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319\/revisions\/2869"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1319"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\ud83e\udded 5. Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 6. Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 7. Mysteeriparakki ja taisteluhauta
<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 8. Lastenkoti
<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 9. Frontleitstelle 42 :n parakkileirialue
<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 10. Sicherheitsdientsin vankila<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 11. Rommelin kentt\u00e4<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 12. Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu<\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”1. Ounasvaaran ampuma paviljonki, ampumarata ja Ounasvaaran kisat -osio” module_id=”Ounasvaaran-ampuma” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” collapsed=”on” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
1. Ounasvaaran ampumapaviljonki, ampumarata ja Ounasvaaran kisat<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Ampumapaviljonki-1.jpg” alt=”Ampumapaviljonki” title_text=”Ampumapaviljonki, CC-BY Kalevi Mikkonen” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Ounasvaaran-ampumapaviljonki-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”100%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||||false|false” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Ounasvaaran ampumapaviljonki, ampumarata ja Ounasvaaran kisat<\/strong><\/p>\nOunasvaaran vanhalla hiihtostadionilla ja ampumaradalla on Viljami Kaltion suunnittelema
suojeluskunnan ampumapaviljonki, aiemmalta nimelt\u00e4\u00e4n Ampula, joka valmistui vuonna 1927. Sota-
aikana paviljongissa oli sek\u00e4 suomalaisten ett\u00e4 saksalaisten radioasema ja henkil\u00f6st\u00f6n majoitustiloja.
Suojeluskunnan ampumaradalla j\u00e4rjestettiin muun muassa ampumaharjoituksia ja sen ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4
maastoharjoituksia.<\/p>\n
Jatkosodan kuluessa kilpailutoiminta Suomessa elpyi sodasta huolimatta ja joitakin kisoja alettiin
j\u00e4rjest\u00e4\u00e4. Saksalaiset esittiv\u00e4t vuoden 1943 alussa Suomen hiihtoliitolle toivomuksen, ett\u00e4 heid\u00e4n
sotilaansa saisivat osallistua liiton alaisiin kisoihin Suomessa. T\u00e4ll\u00f6in tuli ajankohtaiseksi my\u00f6s
Ounasvaaran kisojen j\u00e4rjest\u00e4minen. Saksalaiset j\u00e4rjestiv\u00e4t omia karsintakilpailuja, joiden perusteella
osallistujat kisoihin valittiin. My\u00f6s yhteisesikunta Roi j\u00e4rjesti suomalaisille omat karsintahiihdot
Ounasvaaran kisoja varten.<\/p>\n
Ounasvaaran vanhan hiihtostadionin ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 j\u00e4rjestettiin talvikisat sek\u00e4 maaliskuussa 1943 ett\u00e4
maaliskuussa 1944. Saksalaiset olivat aktiivisesti mukana niin palkintojen hankkimisessa,
illanvietossa, kuin palkintojenjakotilaisuudessa. Saksalaiset halusivat kisoille n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t puitteet ja
siksi kisan j\u00e4rjestelyihin panostettiin paljon. Kisat radioitiin molemmilla kerroilla. Vuoden 1943
kisoihin osallistui suomalaisten ja saksalaisten lis\u00e4ksi ruotsalaisia urheilijoita. Nimekk\u00e4impi\u00e4
urheilijoita olivat muun muassa maastohiihdon maailmanmestarit Jussi Kurikkala ja Pekka Niemi sek\u00e4
it\u00e4valtalainen Luis Seyrling, joka voitti molempina vuosina pujottelukisan.<\/p>\n
Kisayleis\u00f6\u00e4 oli molempina vuosina tuhansittain paikalla ja kisojen aikana Kauppala oli juhlaliputettu
niin Suomen kuin Saksan ja vuonna 1943 my\u00f6s Ruotsin lipuilla. Paikalla oli luonnollisesti kisojen
suojelija kenraalieversti Eduard Dietl ja muita Saksan Lapin armeijan johtohenkil\u00f6it\u00e4 sek\u00e4 paikalliset
suomalaiset herrat, kuten eversti Oiva Willamo ja mets\u00e4herra Jarl Sundqvist. Ounasvaaran kisoissa
kilpailtiin murtomaahiihdon ohella m\u00e4kihypyss\u00e4, yhdistetyss\u00e4, ampumahiihdossa, pujottelussa,
suurpujottelussa ja sotilaspartio -hiihdossa. Pujottelu ja suurpujottelu kilpailtiin saksalaisten
tekem\u00e4ll\u00e4 upouudella pujottelu radalla.<\/p>\n
Hiihtokilpailujen kisakeskus oli ampumaradalla. Ampumapaikka oli kuitenkin Kemijoen j\u00e4\u00e4ll\u00e4.
M\u00e4kikilpailut hyp\u00e4ttiin vuonna 1943 Ounasvaaran pikkum\u00e4ess\u00e4 ja 1944 P\u00f6yli\u00f6vaaran m\u00e4ess\u00e4.
Palkintojenjaot suoritettiin saksalaisten rakentamassa Toveruudentalossa,Haus der
Kameradschaftissa, joka sijaitsi nykyisen poliisiaseman kohdalla. Sek\u00e4 vuonna 1943 ett\u00e4 1944
j\u00e4rjestettiin my\u00f6s lasten Konttisen kisat Ounasvaaralla.<\/p>\n
Ampumaradalla on my\u00f6s synkemp\u00e4\u00e4 historiaa, sill\u00e4 nykyisen jalkapallokent\u00e4n luoteen puoleisessa
p\u00e4\u00e4dyss\u00e4 suomalaiset teloittivat kiinni j\u00e4\u00e4neit\u00e4 Neuvostoliiton l\u00e4hett\u00e4mi\u00e4 desantteja jatkosodan
aikana. Edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oleva Ounasvaaran hiihtoseuran entis\u00f6im\u00e4 paviljonkirakennus on sodan
j\u00e4lkeen aina 1960 luvun puoliv\u00e4liin asti toiminut Ounasvaaran talvikisojen huoltorakennuksena ja
sittemmin muun muassa nuorisotilana.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”2. Kenraalieversti Eduard Dietl
\n-osio” module_id=”Kenraalieversti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
2. Kenraalieversti Eduard Dietl<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Dietl-Jarl-Sundqvist-ja-maailmanmestarihiihtaja-Jussi-Kurikkala-vuonna-26.3.1944.-147740.jpg” alt=”Dietl, Jarl Sundqvist ja maailmanmestarihiiht\u00e4j\u00e4 Jussi Kurikkala vuonna 26.3.1944. (147740)” title_text=”Dietl, Jarl Sundqvist ja maailmanmestarihiiht\u00e4j\u00e4 Jussi Kurikkala vuonna 26.3.1944. (147740)” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Dietl-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Eduard Dietl<\/strong><\/p>\nKenraalieversti Eduard Dietl oli jatkosodan aikana pisimm\u00e4n ajan saksalaisten armeijan komentajana
Lapissa. Hitler nimitti h\u00e4net uudeksi komentajaksi Nikolaus von Falkenhorstin tilalle tammikuussa
1942. Dietl oli suuri idealisti ja vakaumuksellinen kansallissosialisti. Siit\u00e4 huolimatta h\u00e4nen omien
sanojen mukaan h\u00e4nelle ei tulisi mieleenk\u00e4\u00e4n ryhty\u00e4 t\u00e4t\u00e4 oppia Suomessa saarnaamaan. Toisin kuin
Saksalle Dietl piti demokratiaa sopivampana yhteiskuntamuotona Suomelle. Dietl oli Suomessa
ollessaan kuitenkin varsin pidetty, Suomen yst\u00e4v\u00e4ksi mielletty saksalaisupseeri. H\u00e4n oli perehtynyt
tarkkaan Suomen historiaan ja h\u00e4n oli aikalaisten mukaan vahva persoonallisuus. Dietlill\u00e4 oli
erikoisen hyv\u00e4 kyky hoitaa arkaluonteisia henkil\u00f6suhteita. Rovaniemel\u00e4isille tuli tutuksi h\u00e4nen
luiseva olemuksensa, utelias luonteensa ja eloisat silm\u00e4t.<\/p>\n
H\u00e4net n\u00e4htiin usein k\u00e4velem\u00e4ss\u00e4 kauppalan keskustassa. Rovaniemell\u00e4 oleskelevista
saksalaisupseereista juuri Dietlin kasvot ja olemus j\u00e4i h\u00e4net tavanneiden mieleen parhaiten. Innokas
urheilun yst\u00e4v\u00e4 Dietl oli taitava vuorikiipeilij\u00e4, laskettelija ja murtomaahiiht\u00e4j\u00e4. Dietl oli my\u00f6s
saksalaisten sotilaiden suosiossa. H\u00e4nest\u00e4 on kerrottu lukuisia kaskuja. Er\u00e4\u00e4nkin kerran Dietl oli
rintamavierailuilla pohjoisessa tiukkaakin tiukemman kenraali Ferdinand Sch\u00f6rnerin alueella.
Sch\u00f6rner oli ihmisen\u00e4 Dietlin t\u00e4ydellinen vastakohta. Sch\u00f6rner vaati autolla liikkuessaan aina tien
t\u00e4ysin vapaaksi. Dietlin auto rikkoutui ja h\u00e4n joutui turvautumaan moottoripy\u00f6r\u00e4l\u00e4hetin kyytiin.
L\u00e4hetti ei v\u00e4ist\u00e4nyt tarpeeksi pys\u00e4htyess\u00e4\u00e4n tien reunaan, jolloin Dietl vitsaili h\u00e4nelle: \u201cHyv\u00e4 mies!
ajakaa enemm\u00e4n oikealle, jos Sch\u00f6rner saa minut n\u00e4kyviins\u00e4, pist\u00e4\u00e4 h\u00e4n minut putkaan.\u201d<\/p>\n
Kes\u00e4kuussa 1944. Dietl matkusti Hitlerin luo keskustelemaan Suomen tilanteesta. Sen j\u00e4lkeen h\u00e4n
l\u00e4hti kotiin lomalle, mutta lentokone sy\u00f6ksyi vuorenrinteeseen 23.6.1944 ja h\u00e4n sai surmansa
onnettomuudessa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”3. Ilmatiedustelurykmentin majoitustila ja sen ymp\u00e4rist\u00f6
\n-osio” module_id=”Ilmatiedustelurykmentin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
3. Ilmatiedustelurykmentin majoitustila ja sen ymp\u00e4rist\u00f6<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Ilmatiedustelyrykmentin-majoitustila.jpg” alt=”Ilmatiedustelyrykmentin majoitustila” title_text=”Ilmatiedustelyrykmentin majoitustila” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Ilmatiedustelurykmentin-majoitustila-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Ilmatiedustelurykmentin majoitustila ja sen ymp\u00e4rist\u00f6<\/strong><\/p>\nRovaniemen Ounasvaaran alue oli jatkosodan aikana laajalti saksalaisten k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Siell\u00e4 oli useita
parakkialueita, sairaala-alue, leipomo, el\u00e4inl\u00e4\u00e4kint\u00e4- ja kuljetuskomppanioiden alue,
turvallisuuspalvelun vankila-alue, rintamaesikunnan alue, sotilaskoti sek\u00e4 tietysti Rommelin kentt\u00e4.<\/p>\n
Lastenkodin ja Ranuantien yl\u00e4puolen maastossa Ounasvaaran lounaan puoleisella rinteell\u00e4 oli
Luftwaffella eli Saksan ilmavoimilla isohko, vuosina 1942 ja 1943 rakennettu parakkileirialue.
Osa Luftnachtrichten-Regiment 56 :sta siirtyi Rovaniemelle joulukuussa 1941. Sen huhtikuussa 1943
muodostetun uuden tutkayksik\u00f6n, eli toinen II.\/Flugmelde-Me\u00df-Abteilungin majoitusparakkeja
sijaitsi Ounasvaaran rinteess\u00e4. Rinteen alaosassa oli joulukuussa 1940 Rovaniemelle tulleen
Fliegerf\u00fchrers Nordin eli Lentojohtaja Pohjoisen alueellisen p\u00e4\u00e4majan rakennuksia. Fliegerf\u00fchrers
Nordin p\u00e4\u00e4maja siirrettiin my\u00f6hemmin Norjan Kirkenesiin. Lis\u00e4ksi alueella oli ainakin yksi
suomalaisen aputy\u00f6voiman eli Finnische Hilfskr\u00e4ften parakki.
Olemme nyt varsin ison rakennuksen, eli ilmatiedustelurykmentin majoitusparakin j\u00e4\u00e4nteill\u00e4.
Rakennuksen koko on ollut noin kuusi ja puoli kertaa 28 metri\u00e4. T\u00e4m\u00e4 parakki valmistui syksyll\u00e4
1943. T\u00e4m\u00e4 lienee ollut lauta- tai levyparakki. Parakissa on ollut majoitustilat noin
kahdellekymmenelle henkil\u00f6lle. Parakkeja l\u00e4mmitettiin joskus muuratuilla uuneilla, mutta yleisimmin
kaminoilla. Polttopuun tarve oli erityisesti talviaikana eritt\u00e4in suuri nimenomaan l\u00e4mmityksen, mutta
my\u00f6s h\u00e4k\u00e4p\u00f6ntt\u00f6 -autojen takia. T\u00e4m\u00e4 on mahdollisesti ollut upseerien majoitusparakki. Parakeissa
oli varsin vaatimaton sisustus, yleens\u00e4 vain kerross\u00e4ngyt, yksi p\u00f6yt\u00e4, tuoleja ja joitakin kaappeja.
Viihdytykseksi saksalaisille toimitettiin muun muassa kirjallisuutta, \u00e4\u00e4nilevyj\u00e4 sek\u00e4 tietysti levysoitin
ja radio.
Saksalaisten suosimia laulajia olivat muun muassa kuuluisan Lili Marleen kappaleen levytt\u00e4nyt Lale
Andersen, elokuvissakin loistanut Ilse Werner, joka l\u00e4hetti Suomen kiertueellaan erityisterveiset
Lapissa oleville joukoille, vaikkei t\u00e4\u00e4ll\u00e4 k\u00e4ynytk\u00e4\u00e4n, Chilen satakieli Rosita Serrano sek\u00e4 ruotsalaiset
Zarah Leander ja Sickan Carlsson. T\u00e4m\u00e4n rakennuksen luoteispuolella on jo l\u00e4hes maastoon
hautautunut sirpalesuoja pommituksilta suojautumista varten. T\u00e4t\u00e4 aluetta ei kuitenkaan koskaan
pommitettu.
Ounasvaaran maasto oli sota-aikana hieman erilainen kuin nyky\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 puustoa oli jonkin verran
v\u00e4hemm\u00e4n nykyiseen verrattuna. Parakkien kohdalla ja niiden ymp\u00e4rill\u00e4 ei ollut puita, eik\u00e4
tietenk\u00e4\u00e4n nyt kuntopoluiksi kaventuneiden alkuper\u00e4isten huoltoteiden kohdalla. Monet alueen
poluista ovat saksalaisten ajalta. L\u00e4hes kaikki lounaisrinteell\u00e4 nykyisin olevat puut ovat sodan j\u00e4lkeen
kasvaneet.
T\u00e4m\u00e4n rakennuksen alapuolella rinteess\u00e4 on my\u00f6s muutamien muiden majoitusparakkien j\u00e4\u00e4nteit\u00e4
sek\u00e4 varastorakennuksien, k\u00e4ym\u00e4l\u00f6iden ja kaivon j\u00e4\u00e4nteit\u00e4. Paloturvallisuussyist\u00e4 parakkien v\u00e4lill\u00e4
pyrittiin pit\u00e4m\u00e4\u00e4n ainakin kolmenkymmenen metrin turvav\u00e4li.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][et_pb_video src=”https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=woZkH_t7g2M” play_icon_color=”#E20D18″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_width=”600px” module_alignment=”center” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_video][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”4. Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa
\n-osio” module_id=”Saksalaisten-huolto” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
4. Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0<\/span> N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa<\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_video admin_label=”barakin mallinnus” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_video][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Saksalaisten-huolto-ja-yhteiseloa-suomalaisten-kanssa.jpg” alt=”Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa” title_text=”Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Saksalaisten-huolto-ja-yhteiseloa-suomalaisten-kanssa.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa.<\/strong><\/p>\nT\u00e4ss\u00e4kin paikassa on l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 jonkin verran saksalaisten posliiniastioiden j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, vaikka
melkein kaikki maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4 onkin siivottu pois ajat sitten. Posliinileimoista on voitu lukea,
ett\u00e4 astioita on tuotu Saksan omista tehtaista, muun muassa Rosenthalin astioita on l\u00f6ydetty
runsaasti n\u00e4ilt\u00e4 Luftwaffen eli ilmavoimien alueelta. Paljon posliinia on tuotu my\u00f6s Norjasta
sik\u00e4l\u00e4isen Porsgrunnin tehtailta. Saksalaiset ostivat my\u00f6s Arabian posliinia, jota l\u00f6ytyy j\u00e4\u00e4nteist\u00e4.
Mik\u00e4li t\u00e4ll\u00e4kin alueella joskus tehd\u00e4\u00e4n arkeologisia kaivauksia. Vuosikymmenten aikana kasvaneen
paksun turvekerroksen alta on varmasti l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 runsaasti kaikenlaista sirpaletta ja muuta pikku
esineist\u00f6\u00e4. My\u00f6s l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 piilossa olevista roskakuopista arkeologit varmaankin saisivat
mielenkiintoista materiaalia tutkimuksiinsa.
Saksalaisten elintarviketilanne oli koko jatkosodan ajan hyv\u00e4, ruoka oli varsinkin upseereilla
monipuolista, miehist\u00f6ll\u00e4 toki p\u00e4\u00e4asiassa s\u00e4ilykeruokaa ja siihen kuului my\u00f6s erilaisia vihanneksia,
viiniryp\u00e4leit\u00e4 ja luumuja. N\u00e4in ollen Saksan selustatoimisto Kommandant R\u00fcckw\u00e4rtiges Armeegebiet
525 (Kor\u00fcck 525) antoi m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen, ett\u00e4 kaikissa saksalaisissa varuskunnissa tulee jakaa l\u00e4mmin
ylij\u00e4\u00e4m\u00e4ruoka suomalaisille sotaorvoille ja k\u00f6yhille lapsille suomalaisten huoltoviranomaisten
kanssa. Rovaniemen maalaiskunnassa ja Rovaniemen kauppalassa saksalaiset joukko-osastot
antoivat huoltolautakunnan valitsemille lapsiperheille ruoka-annoksia saksalaisista
ruoanjakelupaikoista. Osittain n\u00e4iden toimenpiteiden takia Rovaniemen seudulla ei sodan aikana
ollut suoranaista n\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4\u00e4, niin kuin monella muulla Suomen paikkakunnalla, vaikka yleist\u00e4
puutetta olikin v\u00e4h\u00e4n kaikesta.
Jo alun perin saksalaisten kanssa oli sovittu, ett\u00e4 he tuovat mukanaan jotakuinkin kaiken
tarvitsemansa, jottei alueen suomalainen siviiliv\u00e4est\u00f6 k\u00e4rsisi ruoka ja tavara pulasta. Saksalaisten
huolto vaati valtavaa logistista j\u00e4rjestely\u00e4, sill\u00e4 kymmenet laivat toivat jatkuvasti aseita, ammuksia,
ruokatarvikkeita ja kaikkea mahdollista heid\u00e4n tarvitsemaansa Suomen satamiin. Satamista tavara
jatkoi matkaansa rautatie- ja kuorma-autokuljetuksina eteenp\u00e4in valtaviin v\u00e4livarastoihin ja
rintamien l\u00e4heisyydess\u00e4 hevosten ja muulien vet\u00e4mill\u00e4 k\u00e4rryill\u00e4 hoidettiin loppumatka. Saksalaiset
toivat mukanaan muuleja muun muassa Kreikasta, mutta ilmastoon tottumattomina ne kuolivat jo
ensimm\u00e4isen talven aikana kylmyyteen. Muualta tuodut muulit p\u00e4rj\u00e4siv\u00e4t paremmin.
Saksan Luftwaffella oli lentotoimintaan liittyvien yksikk\u00f6jen lis\u00e4ksi paljon muutakin miehist\u00f6\u00e4, kuten
ilmatorjuntayksik\u00f6it\u00e4, rakennusyksik\u00f6it\u00e4 ja muun muassa omat kuorma-auto- ja hevosyksik\u00f6t.
T\u00e4ll\u00e4kin alueella oli Luftwaffen kuorma-autohalleja, jotka olivat niin sanottuja kuplahalleja. Sodan
lopussa Lapissa oli saksalaisia yli 200 000 ja lis\u00e4ksi suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 vankeja ja ty\u00f6velvollisia sek\u00e4
pakkoty\u00f6l\u00e4isi\u00e4 eli enemm\u00e4n kuin Lapissa oli silloin asukkaita. Esimerkiksi Luftwaffen t\u00f6iss\u00e4 oli
hollantilaisia ja virolaisia kirvesmiehi\u00e4, ehk\u00e4 jopa rakentamassa n\u00e4it\u00e4kin parakkeja.
Ankaran kiellon mukaan saksalaiset saivat Suomen kaupoista ostaa vain tarkasti rajattuja tuotteita.
K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 asia ei ihan n\u00e4in mennyt, sill\u00e4 mustan p\u00f6rssin kauppa kukoisti ja rahaan, kahviin,
viinaan ja makeisiin vaihtui mit\u00e4 vain saksalaisten tarvitsemaa. Rangaistukset kiinnijoutuneelle
saksalaisille olivat ankarat. Kaikki saksalaisten rikokset hoitivat saksalaiset itse ja suomalaisten
rikokset suomalainen oikeuslaitos. Saksalaisilla ei ollut suomalaisiin mit\u00e4\u00e4n tuomiovaltaa eik\u00e4
suomalaisilla saksalaisiin n\u00e4hden.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”5. Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana
\n-osio” module_id=”Upseerikerho” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
5. Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Upseerikerho.jpg” alt=”Upseerikerho” title_text=”Upseerikerho” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Upseerikerho-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana<\/strong><\/p>\nT\u00e4ll\u00e4 paikalla maavallien suojassa on todenn\u00e4k\u00f6isesti sijainnut alueen upseerikerho, jota saksalaiset
kutsuivat kasinoksi. Kyse ei siis ollut peli luolasta. Miehist\u00f6ll\u00e4 oli oma sotilaskoti ainakin nykyisen
Lukkarinkadun varrella. Upseerikerho oli upseerien vapaa ajanviettopaikka, jossa j\u00e4rjestettiin
lauluiltoja ja joskus my\u00f6s vierailevien esiintyjien, kuten laulajien tai taikureiden esityksi\u00e4. Muita
vapaa-ajan viettomahdollisuuksia niin upseereille kuin miehist\u00f6llekin oli elokuvien katsominen.
Saksalaiset toimittivat leiri alueille elokuvaprojektoreja ja filmikeloja liikkuvilla autoyksik\u00f6ill\u00e4.
Elokuvia saksalaiset k\u00e4viv\u00e4t katsomassa my\u00f6s muun muassa Kino Inarin n\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 ja Haus der
Kameradschaftissa eli Toveruuden talossa. Suosituimpia elokuvia olivat v\u00e4rielokuvat Kultainen
kaupunki, Lumpeenkukka ja M\u00fcnchhausen, jotka saivat valtavia katsojalukuja kaikissa paikoissa,
joissa niit\u00e4 esitettiin. Toveruuden talossa j\u00e4rjestettiin elokuvien lis\u00e4ksi my\u00f6s lukuisia
musiikkikonsertteja, tanssiesityksi\u00e4, oopperaesityksi\u00e4, taikuriesityksi\u00e4, komiikkaa ja teatteria. Yksi
suosituimmista oopperaesityksist\u00e4 oli Figaron h\u00e4\u00e4t, jota esitettiin Toveruuden talolla per\u00e4ti 35 kertaa
t\u00e4ydelle salille. Yhteens\u00e4 esitykset n\u00e4ki 12 000 katsojaa.
Kuuluisimpia esiintyji\u00e4 olivat laulaja Lizzi Waldm\u00fcller, tanssija Daisy Spies ja h\u00e4nen tanssiryhm\u00e4ns\u00e4,
tanssija-laulaja Marika R\u00f6kk, sveitsil\u00e4inen tenori Herbert Ernst Groh ja ruotsalainen oopperalaulaja
Lisa Tunell-Scharner. My\u00f6s suomalaisia artisteja esiintyi Toveruuden talon tapahtumissa, muun
muassa tanssiduo Lucia Nifontova ja Alexander Saxelin sek\u00e4 pianotaiteilija Kerttu Bernhardt.
Suomalaisten j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Asemiesillassa esiintyiv\u00e4t mm. sopraano Anna Mutanen,
harmonikkamestari Onni Laihonen ja koomikko Siiri Angerkoski. Toveruuden talon tapahtumiin
p\u00e4\u00e4siv\u00e4t osallistumaan my\u00f6s suomalaiset. Rovaniemen kulttuuritarjonta oli vuosina 1943 ja 1944
ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n laajaa. Erityisesti koululaisille elokuvat olivat suuri tapaus. He p\u00e4\u00e4siv\u00e4t sis\u00e4\u00e4n
ilmaiseksi, jos tilaa oli.
My\u00f6s alkoholin k\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 oli varsin iso osa pime\u00e4\u00e4n ja pitk\u00e4\u00e4n talveen tottumattomilla ja koti-ik\u00e4v\u00e4\u00e4
potevilla sotilailla. Saksalaisilla oli pohjoisessa eritt\u00e4in hyv\u00e4t varastot niin ruokatarvikkeita kuin
alkoholia varten. Juomina heill\u00e4 oli olut, viinit ja joskus konjakit. Saksalaiset toivat mukanaan my\u00f6s
omat astiansa ja ruokailuv\u00e4lineet.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”6. Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana
\n-osio” module_id=”Suomalaisten” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
6. Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Suomalaisten-aputyontekijoiden-parakki.jpg” alt=”Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki” title_text=”Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Suomalaisten-aputyontekijoiden-parakki-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana<\/strong><\/p>\nT\u00e4ll\u00e4 kohdalla sijaitsi saksalaisten piirustuksien mukaan suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden eli Finnische
Hilfskr\u00e4ftin parakki, joka rakennettiin marras-joulukuussa 1943. Se oli suomalaisten
puutavarayhti\u00f6iden muodostaman Puutalo Oy :n Polar niminen lautaparakki kooltaan noin
kahdeksan kertaa kaksitoista metri\u00e4. Parakki koottiin valmista puu elementeist\u00e4. Sen pystytt\u00e4minen
kesti suomalaisilta kirvesmiehilt\u00e4 pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4, vangeilta huomattavasti kauemmin.
T\u00e4h\u00e4n parakkiin majoitettiin siis saksalaisten palveluksessa olleita suomalaisia ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 ehk\u00e4
noin kymmenest\u00e4 kahteenkymmeneen henkil\u00f6\u00e4. Todenn\u00e4k\u00f6isesti he olivat ulkopaikkakuntalaisia,
koska heille rakennettiin oma parakki. Rovaniemel\u00e4iset olivat tietenkin omissa kodeissaan. T\u00e4m\u00e4n
parakin asukkaat ovat ehk\u00e4 olleet Luftwaffen pesulan ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4, jotka olivat joutuneet evakkoon
sota-alueelta. Pesula sijaitsi nykyisen Yliopistonkadun varrella.
Sodasta huolimatta sek\u00e4 palkansaajien m\u00e4\u00e4r\u00e4 ett\u00e4 kauppalan verotulot kasvoivat r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4isesti.
Monet l\u00e4hestulkoon k\u00f6yhyydess\u00e4 el\u00e4neet rovaniemel\u00e4iset saivat elintasoaan parannettua
aikaisempaan verrattuna. Ty\u00f6markkinoilla saksalaisten l\u00e4sn\u00e4olo vaikutti merkitt\u00e4v\u00e4sti. Ensimm\u00e4ist\u00e4
kertaa suomen historiassa oli ty\u00f6ntekij\u00e4n markkinat. Suurin osa nuoremmasta miespuolisesta
v\u00e4est\u00f6st\u00e4 oli rintamilla, joten ty\u00f6paikkoja liikenne-, kuljetus-, huolinta-, rakennus-, kauppa- ja
palvelualoilla oli runsaasti naisille ja asepalvelus ik\u00e4luokkien ulkopuolisille miehille.
Saksalaiset tarvitsivat miehi\u00e4 mets\u00e4-, linnoitus-, lentokentt\u00e4- ja rakennust\u00f6ihin, pilke- ja
puuhiilitehtaisiin, maanteiden tekoon ja korjauksiin sek\u00e4 rahdinajoon. Naisille t\u00f6it\u00e4 riitti
kanttiineissa, konttoreissa, sairaaloissa, keittoloissa, ompelimoissa ja pesuloissa. Kovan
ty\u00f6voimapulan takia saksalaisten maksamat palkat ammattimiehille olivat joskus kaksin, jopa
kolminkertaisia muuhun maahan verrattuna ja yleisemminkin palkkataso oli ainakin 25% korkeampi
kuin suomalaisten maksamat. Varsinkin Rovaniemen maalaiskunnan puolella monille ty\u00f6ntekij\u00f6ille ja
yrityksille j\u00e4i isoja veror\u00e4stej\u00e4, kun rahaa tuli niin paljon, ettei veroja ehtinyt maksamaan.
My\u00f6s muualta Suomesta tuli ty\u00f6voimaa Lappiin. Kes\u00e4ll\u00e4 1942 saksalaisten palveluksessa oli Lapissa
yli 10 000 ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4, joista osaa pime\u00e4sti tai suomalaisyritysten kautta, mik\u00e4 aiheutti monille
suomalaisille yrityksille ty\u00f6voimapulaa ja viiv\u00e4stytti monia ty\u00f6kohteita. Suomalaisten viranomaisten
tarkoituksena oli puolittaa saksalaisten palveluksessa olevan ty\u00f6voiman m\u00e4\u00e4r\u00e4. Siksi
paikallisviranomaiset yrittiv\u00e4t saada saksalaisia palkkaamaan ty\u00f6ntekij\u00e4ns\u00e4 suomalaisista yrityksist\u00e4
sen sijaan, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 palkkaisivat vapailta markkinoilta.
Ty\u00f6voiman s\u00e4\u00e4nn\u00f6stely-yritykset eiv\u00e4t tietenk\u00e4\u00e4n saksalaisia erityisesti miellytt\u00e4neet ja he
pyrkiv\u00e4tkin jopa viranomaisten m\u00e4\u00e4r\u00e4ysten vastaisesti palkkaamaan suomalaisia t\u00f6ihins\u00e4. T\u00e4t\u00e4
kamppailua ty\u00f6voimasta k\u00e4ytiin koko jatkosodan ajan palkkatasoa kohtuullistamalla. Suomalaiset
vetosivat my\u00f6s Saksan ylimp\u00e4\u00e4n johtoon asian korjaamiseksi ja Saksan sotamarsalkka Wilhelm Keitel
antoikin m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen, ett\u00e4 saksalaisten joukkojen on supistettava suomalaisen ty\u00f6v\u00e4en m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.
Kiinti\u00f6ksi m\u00e4\u00e4riteltiin 4000 henkil\u00f6\u00e4, joista Luftwaffen osuus oli 3000 ja Saksan maavoimien eli
Heerin 1000.
Kev\u00e4\u00e4seen 1943 menness\u00e4 kuitenkin saksalaisten palveluksessa olevan suomalaisen ty\u00f6voiman
osuus v\u00e4heni suurin piirtein kiinti\u00f6n mukaiseksi. T\u00e4m\u00e4 johtui paitsi ty\u00f6velvollisuus kutsunnoista,
my\u00f6s lis\u00e4\u00e4ntyneist\u00e4 ty\u00f6voiman ratsioista. Suomalaisen ty\u00f6voiman saannin supistuminen aiheutti
sen, ett\u00e4 saksalaiset joutuivat paikkaamaan ty\u00f6voiman puutetta. Apuja saatiin organisaatio Todtin
ty\u00f6voimasta, muista maista tuoduista ty\u00f6velvollisista, palkatuista henkil\u00f6ist\u00e4 sek\u00e4 tietysti<\/p>\n
vankity\u00f6voimasta. Saksalaisten vankity\u00f6voiman m\u00e4\u00e4r\u00e4 nousi Lapissa noin 30 000 henkil\u00f6\u00f6n.
Ty\u00f6palvelun joukoissa oli lukuisien saksan miehitt\u00e4minen alueiden kansalaisia enemm\u00e4n tai
v\u00e4hemm\u00e4n pakkoty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”7. Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu
\n-osio” module_id=”Junaradan” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
7. Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Betonikorsu.jpg” alt=”Betonikorsu” title_text=”Betonikorsu” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Junaradan-itapuolen-taisteluasemat-ja-betonikorsu-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu<\/strong><\/p>\nOunasvaaran junaradan viereisell\u00e4 sivustalla on my\u00f6s lukuisia kaivantoja, joista voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4 siell\u00e4
olleen paitsi taisteluhauta ja taistelupes\u00e4kkeit\u00e4, my\u00f6s vartiotoimintaan liittyvi\u00e4 kaivantoja. Ainakin
osa n\u00e4ist\u00e4 lienee Lapin sodan aikaisia. Vaaran laidassa radan vieress\u00e4 on pitk\u00e4 taisteluhautakaivanto,
taistelupes\u00e4kkeit\u00e4 ja ampumapoteroita. Taisteluja t\u00e4ll\u00e4 alueella ei kuitenkaan k\u00e4yty.
Ounasvaaran alueella on my\u00f6s pohjoislaidalla taistelupes\u00e4kkeit\u00e4 ja siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vaaran
korkeammillakin osilla. Vaaranlaidoilla on ollut ilmeisesti pitk\u00e4hk\u00f6 taistelukaivantojen linja, joka on
ulottunut aina nykyisen golf -radan tienoilta Tottorakan ja V\u00e4lirakan ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja sielt\u00e4 kohti
nykyist\u00e4 urheiluopiston aluetta. Ehk\u00e4 osittain Lapin sodan aikaisia ampuma poteroita ja
taistelupes\u00e4kkeiden j\u00e4lki\u00e4 on maastossa viel\u00e4 n\u00e4kyviss\u00e4, mutta osa lienee jo kasvanut umpeen.
Saksalaiset hy\u00f6dynsiv\u00e4t my\u00f6s vaaran luontaisia onkaloita ja kivimuodostelmia pes\u00e4kkeiksi.
Niin sanottu betonikorsu on sis\u00e4lt\u00e4 noin 3 x 4 metrin kokoinen ja 2 :n metrin korkuinen. Oviaukko on
betonista ja sein\u00e4t on muurattu luonnonkivist\u00e4. Korsun katto on osittain sortunut, mutta muuten
rakennus on melko ehj\u00e4. Rakennuksen alueella ja hieman kauempana on muun muassa heteka tai
sen osia ja puinen ovi, joka voi olla my\u00f6hemm\u00e4lt\u00e4kin ajalta. T\u00e4t\u00e4 korsua ovat todenn\u00e4k\u00f6isesti
k\u00e4ytt\u00e4neet saksalaiset vartiomiehet lepopaikkana ja talvisin l\u00e4mmittelypaikkana. Korsu l\u00e4mpesi
kamiinan avulla.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”8. Mysteeriparakki ja taisteluhauta
\n-osio” module_id=”Mysteeriparakki” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
8. Mysteeriparakki ja taisteluhauta<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Kaivanto-mysteeriparakin-ylapuolella.jpg” alt=”Kaivanto mysteeriparakin yl\u00e4puolella” title_text=”Kaivanto mysteeriparakin yl\u00e4puolella” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Mysteeriparakki-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Mysteeriparakki ja taisteluhauta<\/strong><\/p>\nYksi parakki, josta ei ole tarkkaa tietoa olemassa, mutta jossa on n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 betoninen alusta sijaitsee
l\u00e4hell\u00e4 tornitaloja. Saksalaisten piirustuksissa t\u00e4h\u00e4n kohtaan oli merkitty autokorjaamo tai kuorma-
autohalli. Rakennus on voinut olla my\u00f6s keitti\u00f6rakennus. Betonin sis\u00e4lt\u00e4 ty\u00f6ntyy ulos putki, josta
sadevesi valuu pois. Rakennuksen maan pinnalla oleva betonivalu on kooltaan noin viisi kertaa viisi
metri\u00e4. Saksalaisten piirustusten mukaan rakennus on ollut kooltaan noin kymmenen kertaa
kuusitoista metri\u00e4.
T\u00e4m\u00e4n rakennuksen vierest\u00e4 l\u00e4htee yl\u00e4rinteeseen p\u00e4in pitk\u00e4hk\u00f6, kaiketi Lapin sodan aikainen
taisteluhauta, tai sirpalesuoja, jonka p\u00e4\u00e4linja on alun perin ollut noin kaksi kertaa 110 metri\u00e4. Linjan
p\u00e4\u00e4ss\u00e4 on ollut korsun paikka. Linjasta erkaneva varsin kapea ja matala, pitk\u00e4hk\u00f6 kaakonsuuntainen
kaivanto, lienee ehk\u00e4 alkua lukuunottamatta joskus sodan j\u00e4lkeen tehty oja. Korsusta on kaivettu
joitakin j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, muun muassa s\u00e4ilykepurkki ja rikkoutunut viinipullo esiin. Siell\u00e4 on my\u00f6s
tuoreempaa roskaa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”9. Lastenkoti
\n-osio” module_id=”Lastenkoti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
9. Lastenkoti\u00a0<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/02\/Lastenkoti-scaled.jpg” alt=”Lastenkoti” title_text=”Lastenkoti” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Lastenkoti-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Lastenkoti<\/strong><\/p>\nEntinen lastenkoti oli saksalaisten k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 jatkosodan aikana maavoimien eli Heerin sairaalana.
Rakennus on edelleen olemassa. Lapin sodan aikana sairaala ja sen alue oli miinoitettu, mutta
miinoja ei r\u00e4j\u00e4ytetty. Kauppalan tuhon j\u00e4lkeen sinne sijoitettiin kauppalan virastot. Kauppalan
johtaja sek\u00e4 virkamiehet my\u00f6s asuivat rakennuksessa. My\u00f6hemmin se on toiminut muun muassa
lastensairaalana ja steinerkouluna.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”10. Frontleitstelle 42 :n parakkileirialue
\n-osio” module_id=”Frontleitstelle” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
10. Frontleitstelle 42 :n parakkileirialue<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Frontleitstelle-42n-parakkileirialue.jpg” alt=”Frontleitstelle 42n parakkileirialue” title_text=”Frontleitstelle 42n parakkileirialue” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Frontleitsstelle-42n-parakkileiri-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Frontleitsstelle 42 :n parakkileiri<\/strong><\/p>\nT\u00e4ll\u00e4 rautatien ja L\u00e4hteentien v\u00e4lisell\u00e4 alueella sijaitsi rintamaesikunnan eli Frontleitsstelle 42 :n
lager Ounasvaaran leirialue, joka otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 15.3.1943. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 oli kivikoululta siirtyneen
entisen Frontsammelstellen lukuisia majoitus ja varasto parakkeja, ilmeisesti iso toimistorakennus
autotalli, perunakellari, sauna ja pukeutumistila ja useita k\u00e4ym\u00e4l\u00e4rakennuksia – kaikkiaan noin
kolmisenkymment\u00e4 rakennusta.
Alueella oli noin 10 x 60 metrin kokoinen keskusaukio, jonka ymp\u00e4rill\u00e4 oli nelj\u00e4 isohkoa rakennusta.
Alueelle oli j\u00e4rjestetty Rovaniemen rautatieasemalta sukkulalinja kuljetuksia varten. Kuorma-autot
kulkivat alueelle Ranuantien kautta ja jalankulkijat Ounaskosken rautatiesillan kautta ja sillan
vierest\u00e4 merkitty\u00e4 polkua pitkin. Osa t\u00e4t\u00e4 polkua on n\u00e4kyviss\u00e4 viel\u00e4kin. Leiri oli tarkoitettu lomalle
menevien ja lomalta tulevien sek\u00e4 komennusmiesten ilmoittautumispaikaksi ja tarvittaessa my\u00f6s
majoitukseen. T\u00e4nne majoitettiin my\u00f6s Rovaniemen l\u00e4pi menevi\u00e4 yksik\u00f6it\u00e4 tilap\u00e4ismajoitukseen.
Yksi n\u00e4ist\u00e4 rakennuksista oli rakennussuunnitelman mukaan isohko saunarakennus, jonka j\u00e4\u00e4nteill\u00e4
nyt olemme. T\u00e4h\u00e4n on tehty tukeva betonilattia, jota rakennuksissa ei yleens\u00e4 ollut. Ennen Suomeen
tuloaan saksalaiset eiv\u00e4t tienneet saunomisesta mit\u00e4\u00e4n, mutta pian Suomeen tulon j\u00e4lkeen he
ihastuivat eritt\u00e4in suuresti saunomiseen. Saksalaiset rakensivat kaikille leirialueilleen melkein ensi
t\u00f6ikseen saunan, joka olikin tietenkin tarpeellinen sek\u00e4 puhdistautumista ett\u00e4 virkist\u00e4ytymist\u00e4
varten. Kauppalan keskustassa saksalaiset saunoivat omilla saunavuoroillaan my\u00f6s silloisissa yleisiss\u00e4
saunoissa marssien ryhdikk\u00e4\u00e4sti joukko osastona paikalle.
Nykyisen leirint\u00e4alueen kohdalla oli my\u00f6s sy\u00f6p\u00e4l\u00e4isten puhdistuslaitos. Sen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli puhdistaa
muun muassa t\u00e4ist\u00e4 rintamalta tulleet sotilaat ja heid\u00e4n varusteensa lomalle l\u00e4ht\u00f6\u00e4 varten.
Laitoksen kapasiteetti on ollut noin 500 henkil\u00f6\u00e4 per p\u00e4iv\u00e4. Sy\u00f6p\u00e4l\u00e4isten puhdistuslaitoksia oli useita
rintamien takana ja l\u00e4pikulkuleireill\u00e4 puhdistaminen tapahtui p\u00e4\u00e4osin h\u00f6yryn ja saunan avulla.
Puhdistautumiseen j\u00e4lkeen lomalaiset saattoivat menn\u00e4 l\u00e4pikulkuleireihin, kuten Frontleitstellen
kokoamiskeskukseen, y\u00f6py\u00e4 siell\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n tai pari ja jatkaa matkaansa eteenp\u00e4in kohti Saksaa.
Koska Saksalla oli paljon joukkoja Pohjois-Suomessa lomalaisia kulki sota-aikana kymmeni\u00e4tuhansia
n\u00e4iden puhdistuslaitosten ja l\u00e4pikulkuleirien kautta. Saksalaiset r\u00e4j\u00e4yttiv\u00e4t t\u00e4m\u00e4nkin alueen
rakennukset, joten alueen rakennuksista s\u00e4ilyi vain yksi asuinparakki ja yksi k\u00e4ym\u00e4l\u00e4rakennus, jotka
on sittemmin purettu. Joitakin rakennusten j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, kaivantoja ja r\u00e4j\u00e4ytyskuoppia on viel\u00e4 alueella
n\u00e4kyviss\u00e4, vaikkakin alue on melko t\u00e4ysin metsittynyt ja j\u00e4\u00e4nteet ovat turvekerroksen alla piilossa.
Sodan j\u00e4lkeen t\u00e4\u00e4ll\u00e4 sattui my\u00f6s ik\u00e4v\u00e4 tapaus, kun lasten leikkiess\u00e4 l\u00f6yt\u00e4mill\u00e4\u00e4n r\u00e4j\u00e4hteill\u00e4 ilmeisesti
miina r\u00e4j\u00e4hti ja yksi lapsi kuoli ja useita loukkaantui.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”11. Sicherheitsdientsin vankila
\n-osio” module_id=”Sicherheitsdientsin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
11. Sicherheitsdientsin vankila<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/SDn-vankila-1.jpg” alt=”Vankila” title_text=”SDn vankila 1″ align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Vankila-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Sicherheitsdientsin vankila<\/strong><\/p>\nOlemme nyt Geologisen tutkimuslaitoksen kohdalla, jossa oli saksalaisten rakennusten portaita ja
kaivantoja ennen tutkimuslaitoksen talon rakentamista. Alue oli lasten suosittu leikkipaikka, josta
l\u00f6ytyi runsaasti sodan aikaista tavaraa. Tutkimuslaitoksen talon kohdalla oli saksalaisilla heid\u00e4n
omille vangeilleen tarkoitettu muuratuilla selleill\u00e4 varustettu Sicherheitsdientsin eli
turvallisuusviraston vankila. Alue oli piikkilanka-aidalla ymp\u00e4r\u00f6ity. Tutkimuslaitoksen talon vieress\u00e4
on s\u00e4ilynyt isohko pengeralue, jossa oli rakennuksia, joissa oli luonnonkivireunukset. N\u00e4m\u00e4 voivat
olla ehk\u00e4 vankisellej\u00e4 tai vartijoiden ja muun henkil\u00f6kunnan huoneita.
Rinteeseen on kaivettu kaiketi Lapin sodan aikainen taisteluhauta, joka on noin 50 m pitk\u00e4, keskell\u00e4
ja pohjoisp\u00e4\u00e4ss\u00e4 on ilmeisesti ollut korsun paikka. Sicherheitsdients eli SD oli Saksan SS :n johtajan
Heinrich Himmlerin pahamaineinen tiedustelu- ja turvallisuusvirasto, jonka yhteydess\u00e4 toimivat
my\u00f6s Geheime Staatspolizei eli Gestapo, Kriminalpolizei eli Kripo sek\u00e4 Einsatzgruppet, jotka
murhasivat mm. juutalaisia miehitetyiss\u00e4 It\u00e4-Euroopan maissa.
T\u00e4ss\u00e4 SD :n vankilassa oli vangittuna saksalaisia sotilaita, jotka olivat syyllistyneet rikoksiin Suomessa.
Sinne on my\u00f6s tiett\u00e4v\u00e4sti toimitettu my\u00f6s vangiksi saatuja ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 komissaareja kuulusteltavaksi
ja todenn\u00e4k\u00f6isesti heid\u00e4t on siell\u00e4 my\u00f6s teloitettu. Vankilassa ei luultavasti ollut kovin paljoa
henkil\u00f6kuntaa ja muutenkin SD:n ja Gestapon toiminta Rovaniemell\u00e4 oli varsin v\u00e4h\u00e4ist\u00e4, eik\u00e4 liittynyt
mitenk\u00e4\u00e4n suomalaisiin siviileihin tai sotilaisiin. Enemm\u00e4n heill\u00e4 oli teht\u00e4vi\u00e4 pohjoisessa Norjan rajan
molemmin puolin.
Vankilan toiminnasta ei ole s\u00e4ilynyt asiakirjoja eik\u00e4 suomalaisilla virkamiehill\u00e4k\u00e4\u00e4n ollut sinne asiaa,
joten tiedot sen toiminnasta ovat v\u00e4h\u00e4iset. Pullinpuolella nykyisen Valdemarin tontilla sijaitsi
salaisen kentt\u00e4poliisin eli Geheime Feldpolizei 735 :n majoitusalue. Salainen kentt\u00e4poliisi oli nimens\u00e4
mukaisesti Saksan armeijan eli Wehrmachtin salainen sotilaspoliisi, jonka teht\u00e4vi\u00e4 oli muun muassa
vastavakoilu, maanpetoksellisen toiminnan est\u00e4minen, vastapropaganda, sotilaskohteiden vartiointi
ja avustaminen saksalaisten sotaoikeuksien rikostutkinnoissa. Salaisen kentt\u00e4poliisin tiedet\u00e4\u00e4n my\u00f6s
suorittaneen joitakin pakoon yritt\u00e4neiden sotavankien teloituksia ja mahdollisesti he my\u00f6s teloittivat
SD :n vankilassa olleita komissaareja. Suomalaisiin heill\u00e4 ei ollut mit\u00e4\u00e4n toimivaltaa, eiv\u00e4tk\u00e4 he
tietojen mukaan ole koskaan ylitt\u00e4neetk\u00e4\u00e4n valtuuksiaan.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”12. Rommelin kentt\u00e4
\n-osio” module_id=”Rommelin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
12. Rommelin kentt\u00e4<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Rommelin-kentta.jpg” alt=”Rommelin kentt\u00e4” title_text=”Rommelin kentt\u00e4” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Rommelin-kentta-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Rommelin kentt\u00e4 eli Sportsbahn Feldmarschall Rommel<\/strong><\/p>\nRanuantien it\u00e4puolella on Rommelin kent\u00e4ksi kutsuttu urheilukentt\u00e4. Kent\u00e4n rakensivat saksalaisen
Heerin leipomokomppanian B\u00e4ckerei-Kompanie 602:n ja viereisen Heerin kuljetuskomppanian
miehet vuonna 1943 virkistysalueekseen, antaen kent\u00e4lle mahtipontisen nimen Sportsbahn
Feldmarschall Rommel eli Sotamarsalkka Rommelin urheilukentt\u00e4. Nimi oli kirjoitettu kent\u00e4n portin
yl\u00e4laudoitukseen.
Sotamarsalkka Erwin Rommel oli sodan aikana kuuluisin saksalainen sotap\u00e4\u00e4llikk\u00f6 ja sotasankari
lempinimell\u00e4 \u201cEr\u00e4maan kettu\u201d. Rommel osallistui jossakin m\u00e4\u00e4rin Hitlerin salamurhayritykseen
vuonna 1944 ja koska h\u00e4n oli kansallissankari, Hitler antoi hirtt\u00e4misen ja maineenmustaamisen sijaan
h\u00e4nelle mahdollisuuden tehd\u00e4 itsemurha ja s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 siten perheens\u00e4 ja perheen omaisuuden. Asiassa
painoi my\u00f6s se, ett\u00e4 Rommelin nimi liitettyn\u00e4 Hitlerin salamurhahankkeeseen olisi ollut Hitlerille
kiusallista ja varmasti olisi aiheuttanut kuohuntaa Saksassa. Rommelin kerrottiin kuolleen
lentokonehy\u00f6kk\u00e4yksess\u00e4 saamiinsa vammoihin ja haudattiin kunniamenoin. Rommel itse ei koskaan
k\u00e4ynyt Suomessa.
Rommelin kent\u00e4n juhlalliset avajaiset olivat 18.7.1943. Ohjelmassa oli kahdeksan saksalaisen
jalkapallojoukkueen v\u00e4linen jalkapalloturnaus sek\u00e4 kahden saksalaisen k\u00e4sipallojoukkueen v\u00e4linen
ottelu. Kenraalieversti Eduard Dietl vihki kent\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja jakoi parhaan pelaajan palkinnot.
Kent\u00e4ll\u00e4 j\u00e4rjestettiin muutamia j\u00e4\u00e4pallo- ja jalkapallo-otteluja my\u00f6s saksalaisten ja suomalaisten
v\u00e4lill\u00e4. Kentt\u00e4\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6i silloin koivuaita ja my\u00f6s kenraalieversti Dietl istui joskus seuraamassa pelej\u00e4
koivusta tehdyss\u00e4 juhlakatsomossa. Parhaimmillaan otteluita saattoi katsoa jopa yli 1000 katsojaa.
Seuraava isompi urheilutapahtuma kent\u00e4ll\u00e4 oli 16.9.1943 j\u00e4rjestetty Wehrmacht sportfest, johon
osallistui 18 eri yksik\u00f6iden joukkuetta.
Vuosina 1942, 1943 ja 1944 saksalaisten joukkojen urheilutoiminta sai vauhtia asemasotavaiheen
ansiosta. Dietl oli innokas urheilumies ja halusi sotilaiden pysyv\u00e4n virkist\u00e4ytynein\u00e4 ja hyv\u00e4ss\u00e4
kunnossa urheilun avulla. T\u00e4ll\u00e4 oli tietysti vaikutusta my\u00f6s joukkojen mielialan yll\u00e4pit\u00e4misess\u00e4
varsinkin kun sota it\u00e4rintamalla k\u00e4\u00e4ntyi heid\u00e4n kannaltaan huonoon suuntaan. Rommelin kent\u00e4n
tapahtumien ja talviurheilulajien lis\u00e4ksi ainakin kesin\u00e4 1942 ja 1943 j\u00e4rjestettiin kenraali Ferdinand
Sch\u00f6rnerin toimeksiannosta Pohjois-Lapissa saksalaisten joukko-osastojen v\u00e4linen jalkapallon cup-
muotoinen turnaus loppuotteluineen, k\u00e4sipalloilun Tundra-Pokal -kilpailu ja monia muita
urheilukilpailuja.
Rovaniemen kauppalan vuoden 1946 kunnalliskertomuksen mukaan kentt\u00e4 oli varsin huonosti tehty,
vino ja pehme\u00e4 hiekkakentt\u00e4, ja sen takia p\u00f6lyinen – eli vanhaa vapaapalokuntavitsi\u00e4 lainaten:
\u201cv\u00e4\u00e4rin sammutettu\u201d. Kunnostettu kentt\u00e4 on edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 Kiirunan alueella. Rommelin kentt\u00e4
on ainoa saksalaisajasta muistuttava paikannimi Rovaniemell\u00e4. Rommelin kent\u00e4n nimi eli
vuosikymmeni\u00e4 vain paikallisten asukkaiden ja urheilua harrastavan nuorison suullisena perinteen\u00e4,
koska kaupunki saksalaisajan menneisyytt\u00e4 h\u00e4veten ei hyv\u00e4ksynyt nime\u00e4m\u00e4\u00e4n asemakaavakarttaan
ennen kuin 2000 -luvun alussa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”Yhteisty\u00f6ss\u00e4” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_row _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Yhteisty\u00f6ss\u00e4<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][et_pb_text admin_label=”Text” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]Historiakierroksen asiantuntijana on toiminut Kalevi Mikkonen. Tutustu Mikkosen blogiin\u00a0t\u00e4st\u00e4 linkist\u00e4<\/a>.<\/p>\nSaksalaisajan tunnelmiin el\u00e4ytymist\u00e4 vahvistaa taiteilija\/tuottaja Timo Mets\u00e4joen \u00e4\u00e4nisuunnittelu<\/p>\n
Saksan ilmavoimien parakkileirialue Ounasvaaralla 1941-1944 -videon on mallintanut Studio Sallamar.<\/p>\n
Reittikartan on mallintanut Ounasvaaran hiihtoseura, Matti Kivel\u00e4.[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row column_structure=”1_3,1_3,1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/10\/lapin-maakuntamuseo.jpg” alt=”Lapin Maakuntamuseo -logo” title_text=”Lapin Maakuntamuseo” align=”center” admin_label=”Maakuntamuseo -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/01\/Sallamar-JPG.jpg” alt=”Ounasvaaran hiihtoseura -logo” title_text=”Sallamar JPG” align=”center” admin_label=”OH -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_height=”60px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/01\/oh_logo_web_png-200×200-1.png” alt=”Ounasvaaran hiihtoseura -logo” title_text=”oh_logo” align=”center” admin_label=”OH -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_height=”60px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section]<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Saksalaisaika Ounasvaaralla – Historiakierros jatkosodan maisemiinOunasvaara on tunnettu Rovaniemen liikunta -ja virkistyskohteena, mutta tiesitk\u00f6, ett\u00e4 vuosina 1941-1944 se oli my\u00f6s Saksan armeijan, varsinkin Saksan ilmavoimien, eli Luftwaffen leirialuetta? T\u00e4m\u00e4 k\u00e4velyreitti johdattaa sinut virtuaalisesti tai konkreettisesti saksalaisajan j\u00e4\u00e4nteille Ounasvaaran ja L\u00e4hteentien alueella. Reitin eri pisteill\u00e4 voit kuunnella \u00e4\u00e4nisuunnittelun avulla el\u00e4voitettyj\u00e4 \u00e4\u00e4niraitoja, joilla historiantutkija Kalevi Mikkonen kertoo […]<\/p>\n","protected":false},"author":7367,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_et_pb_use_builder":"on","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":"","footnotes":""},"class_list":["post-1319","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7367"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1319"}],"version-history":[{"count":64,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2869,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319\/revisions\/2869"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1319"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\ud83e\udded 7. Mysteeriparakki ja taisteluhauta
<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 8. Lastenkoti
<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 9. Frontleitstelle 42 :n parakkileirialue
<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 10. Sicherheitsdientsin vankila<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 11. Rommelin kentt\u00e4<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 12. Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu<\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”1. Ounasvaaran ampuma paviljonki, ampumarata ja Ounasvaaran kisat -osio” module_id=”Ounasvaaran-ampuma” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” collapsed=”on” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
1. Ounasvaaran ampumapaviljonki, ampumarata ja Ounasvaaran kisat<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Ampumapaviljonki-1.jpg” alt=”Ampumapaviljonki” title_text=”Ampumapaviljonki, CC-BY Kalevi Mikkonen” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Ounasvaaran-ampumapaviljonki-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”100%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||||false|false” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Ounasvaaran ampumapaviljonki, ampumarata ja Ounasvaaran kisat<\/strong><\/p>\nOunasvaaran vanhalla hiihtostadionilla ja ampumaradalla on Viljami Kaltion suunnittelema
suojeluskunnan ampumapaviljonki, aiemmalta nimelt\u00e4\u00e4n Ampula, joka valmistui vuonna 1927. Sota-
aikana paviljongissa oli sek\u00e4 suomalaisten ett\u00e4 saksalaisten radioasema ja henkil\u00f6st\u00f6n majoitustiloja.
Suojeluskunnan ampumaradalla j\u00e4rjestettiin muun muassa ampumaharjoituksia ja sen ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4
maastoharjoituksia.<\/p>\n
Jatkosodan kuluessa kilpailutoiminta Suomessa elpyi sodasta huolimatta ja joitakin kisoja alettiin
j\u00e4rjest\u00e4\u00e4. Saksalaiset esittiv\u00e4t vuoden 1943 alussa Suomen hiihtoliitolle toivomuksen, ett\u00e4 heid\u00e4n
sotilaansa saisivat osallistua liiton alaisiin kisoihin Suomessa. T\u00e4ll\u00f6in tuli ajankohtaiseksi my\u00f6s
Ounasvaaran kisojen j\u00e4rjest\u00e4minen. Saksalaiset j\u00e4rjestiv\u00e4t omia karsintakilpailuja, joiden perusteella
osallistujat kisoihin valittiin. My\u00f6s yhteisesikunta Roi j\u00e4rjesti suomalaisille omat karsintahiihdot
Ounasvaaran kisoja varten.<\/p>\n
Ounasvaaran vanhan hiihtostadionin ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 j\u00e4rjestettiin talvikisat sek\u00e4 maaliskuussa 1943 ett\u00e4
maaliskuussa 1944. Saksalaiset olivat aktiivisesti mukana niin palkintojen hankkimisessa,
illanvietossa, kuin palkintojenjakotilaisuudessa. Saksalaiset halusivat kisoille n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t puitteet ja
siksi kisan j\u00e4rjestelyihin panostettiin paljon. Kisat radioitiin molemmilla kerroilla. Vuoden 1943
kisoihin osallistui suomalaisten ja saksalaisten lis\u00e4ksi ruotsalaisia urheilijoita. Nimekk\u00e4impi\u00e4
urheilijoita olivat muun muassa maastohiihdon maailmanmestarit Jussi Kurikkala ja Pekka Niemi sek\u00e4
it\u00e4valtalainen Luis Seyrling, joka voitti molempina vuosina pujottelukisan.<\/p>\n
Kisayleis\u00f6\u00e4 oli molempina vuosina tuhansittain paikalla ja kisojen aikana Kauppala oli juhlaliputettu
niin Suomen kuin Saksan ja vuonna 1943 my\u00f6s Ruotsin lipuilla. Paikalla oli luonnollisesti kisojen
suojelija kenraalieversti Eduard Dietl ja muita Saksan Lapin armeijan johtohenkil\u00f6it\u00e4 sek\u00e4 paikalliset
suomalaiset herrat, kuten eversti Oiva Willamo ja mets\u00e4herra Jarl Sundqvist. Ounasvaaran kisoissa
kilpailtiin murtomaahiihdon ohella m\u00e4kihypyss\u00e4, yhdistetyss\u00e4, ampumahiihdossa, pujottelussa,
suurpujottelussa ja sotilaspartio -hiihdossa. Pujottelu ja suurpujottelu kilpailtiin saksalaisten
tekem\u00e4ll\u00e4 upouudella pujottelu radalla.<\/p>\n
Hiihtokilpailujen kisakeskus oli ampumaradalla. Ampumapaikka oli kuitenkin Kemijoen j\u00e4\u00e4ll\u00e4.
M\u00e4kikilpailut hyp\u00e4ttiin vuonna 1943 Ounasvaaran pikkum\u00e4ess\u00e4 ja 1944 P\u00f6yli\u00f6vaaran m\u00e4ess\u00e4.
Palkintojenjaot suoritettiin saksalaisten rakentamassa Toveruudentalossa,Haus der
Kameradschaftissa, joka sijaitsi nykyisen poliisiaseman kohdalla. Sek\u00e4 vuonna 1943 ett\u00e4 1944
j\u00e4rjestettiin my\u00f6s lasten Konttisen kisat Ounasvaaralla.<\/p>\n
Ampumaradalla on my\u00f6s synkemp\u00e4\u00e4 historiaa, sill\u00e4 nykyisen jalkapallokent\u00e4n luoteen puoleisessa
p\u00e4\u00e4dyss\u00e4 suomalaiset teloittivat kiinni j\u00e4\u00e4neit\u00e4 Neuvostoliiton l\u00e4hett\u00e4mi\u00e4 desantteja jatkosodan
aikana. Edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oleva Ounasvaaran hiihtoseuran entis\u00f6im\u00e4 paviljonkirakennus on sodan
j\u00e4lkeen aina 1960 luvun puoliv\u00e4liin asti toiminut Ounasvaaran talvikisojen huoltorakennuksena ja
sittemmin muun muassa nuorisotilana.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”2. Kenraalieversti Eduard Dietl
\n-osio” module_id=”Kenraalieversti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
2. Kenraalieversti Eduard Dietl<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Dietl-Jarl-Sundqvist-ja-maailmanmestarihiihtaja-Jussi-Kurikkala-vuonna-26.3.1944.-147740.jpg” alt=”Dietl, Jarl Sundqvist ja maailmanmestarihiiht\u00e4j\u00e4 Jussi Kurikkala vuonna 26.3.1944. (147740)” title_text=”Dietl, Jarl Sundqvist ja maailmanmestarihiiht\u00e4j\u00e4 Jussi Kurikkala vuonna 26.3.1944. (147740)” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Dietl-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Eduard Dietl<\/strong><\/p>\nKenraalieversti Eduard Dietl oli jatkosodan aikana pisimm\u00e4n ajan saksalaisten armeijan komentajana
Lapissa. Hitler nimitti h\u00e4net uudeksi komentajaksi Nikolaus von Falkenhorstin tilalle tammikuussa
1942. Dietl oli suuri idealisti ja vakaumuksellinen kansallissosialisti. Siit\u00e4 huolimatta h\u00e4nen omien
sanojen mukaan h\u00e4nelle ei tulisi mieleenk\u00e4\u00e4n ryhty\u00e4 t\u00e4t\u00e4 oppia Suomessa saarnaamaan. Toisin kuin
Saksalle Dietl piti demokratiaa sopivampana yhteiskuntamuotona Suomelle. Dietl oli Suomessa
ollessaan kuitenkin varsin pidetty, Suomen yst\u00e4v\u00e4ksi mielletty saksalaisupseeri. H\u00e4n oli perehtynyt
tarkkaan Suomen historiaan ja h\u00e4n oli aikalaisten mukaan vahva persoonallisuus. Dietlill\u00e4 oli
erikoisen hyv\u00e4 kyky hoitaa arkaluonteisia henkil\u00f6suhteita. Rovaniemel\u00e4isille tuli tutuksi h\u00e4nen
luiseva olemuksensa, utelias luonteensa ja eloisat silm\u00e4t.<\/p>\n
H\u00e4net n\u00e4htiin usein k\u00e4velem\u00e4ss\u00e4 kauppalan keskustassa. Rovaniemell\u00e4 oleskelevista
saksalaisupseereista juuri Dietlin kasvot ja olemus j\u00e4i h\u00e4net tavanneiden mieleen parhaiten. Innokas
urheilun yst\u00e4v\u00e4 Dietl oli taitava vuorikiipeilij\u00e4, laskettelija ja murtomaahiiht\u00e4j\u00e4. Dietl oli my\u00f6s
saksalaisten sotilaiden suosiossa. H\u00e4nest\u00e4 on kerrottu lukuisia kaskuja. Er\u00e4\u00e4nkin kerran Dietl oli
rintamavierailuilla pohjoisessa tiukkaakin tiukemman kenraali Ferdinand Sch\u00f6rnerin alueella.
Sch\u00f6rner oli ihmisen\u00e4 Dietlin t\u00e4ydellinen vastakohta. Sch\u00f6rner vaati autolla liikkuessaan aina tien
t\u00e4ysin vapaaksi. Dietlin auto rikkoutui ja h\u00e4n joutui turvautumaan moottoripy\u00f6r\u00e4l\u00e4hetin kyytiin.
L\u00e4hetti ei v\u00e4ist\u00e4nyt tarpeeksi pys\u00e4htyess\u00e4\u00e4n tien reunaan, jolloin Dietl vitsaili h\u00e4nelle: \u201cHyv\u00e4 mies!
ajakaa enemm\u00e4n oikealle, jos Sch\u00f6rner saa minut n\u00e4kyviins\u00e4, pist\u00e4\u00e4 h\u00e4n minut putkaan.\u201d<\/p>\n
Kes\u00e4kuussa 1944. Dietl matkusti Hitlerin luo keskustelemaan Suomen tilanteesta. Sen j\u00e4lkeen h\u00e4n
l\u00e4hti kotiin lomalle, mutta lentokone sy\u00f6ksyi vuorenrinteeseen 23.6.1944 ja h\u00e4n sai surmansa
onnettomuudessa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”3. Ilmatiedustelurykmentin majoitustila ja sen ymp\u00e4rist\u00f6
\n-osio” module_id=”Ilmatiedustelurykmentin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
3. Ilmatiedustelurykmentin majoitustila ja sen ymp\u00e4rist\u00f6<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Ilmatiedustelyrykmentin-majoitustila.jpg” alt=”Ilmatiedustelyrykmentin majoitustila” title_text=”Ilmatiedustelyrykmentin majoitustila” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Ilmatiedustelurykmentin-majoitustila-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Ilmatiedustelurykmentin majoitustila ja sen ymp\u00e4rist\u00f6<\/strong><\/p>\nRovaniemen Ounasvaaran alue oli jatkosodan aikana laajalti saksalaisten k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Siell\u00e4 oli useita
parakkialueita, sairaala-alue, leipomo, el\u00e4inl\u00e4\u00e4kint\u00e4- ja kuljetuskomppanioiden alue,
turvallisuuspalvelun vankila-alue, rintamaesikunnan alue, sotilaskoti sek\u00e4 tietysti Rommelin kentt\u00e4.<\/p>\n
Lastenkodin ja Ranuantien yl\u00e4puolen maastossa Ounasvaaran lounaan puoleisella rinteell\u00e4 oli
Luftwaffella eli Saksan ilmavoimilla isohko, vuosina 1942 ja 1943 rakennettu parakkileirialue.
Osa Luftnachtrichten-Regiment 56 :sta siirtyi Rovaniemelle joulukuussa 1941. Sen huhtikuussa 1943
muodostetun uuden tutkayksik\u00f6n, eli toinen II.\/Flugmelde-Me\u00df-Abteilungin majoitusparakkeja
sijaitsi Ounasvaaran rinteess\u00e4. Rinteen alaosassa oli joulukuussa 1940 Rovaniemelle tulleen
Fliegerf\u00fchrers Nordin eli Lentojohtaja Pohjoisen alueellisen p\u00e4\u00e4majan rakennuksia. Fliegerf\u00fchrers
Nordin p\u00e4\u00e4maja siirrettiin my\u00f6hemmin Norjan Kirkenesiin. Lis\u00e4ksi alueella oli ainakin yksi
suomalaisen aputy\u00f6voiman eli Finnische Hilfskr\u00e4ften parakki.
Olemme nyt varsin ison rakennuksen, eli ilmatiedustelurykmentin majoitusparakin j\u00e4\u00e4nteill\u00e4.
Rakennuksen koko on ollut noin kuusi ja puoli kertaa 28 metri\u00e4. T\u00e4m\u00e4 parakki valmistui syksyll\u00e4
1943. T\u00e4m\u00e4 lienee ollut lauta- tai levyparakki. Parakissa on ollut majoitustilat noin
kahdellekymmenelle henkil\u00f6lle. Parakkeja l\u00e4mmitettiin joskus muuratuilla uuneilla, mutta yleisimmin
kaminoilla. Polttopuun tarve oli erityisesti talviaikana eritt\u00e4in suuri nimenomaan l\u00e4mmityksen, mutta
my\u00f6s h\u00e4k\u00e4p\u00f6ntt\u00f6 -autojen takia. T\u00e4m\u00e4 on mahdollisesti ollut upseerien majoitusparakki. Parakeissa
oli varsin vaatimaton sisustus, yleens\u00e4 vain kerross\u00e4ngyt, yksi p\u00f6yt\u00e4, tuoleja ja joitakin kaappeja.
Viihdytykseksi saksalaisille toimitettiin muun muassa kirjallisuutta, \u00e4\u00e4nilevyj\u00e4 sek\u00e4 tietysti levysoitin
ja radio.
Saksalaisten suosimia laulajia olivat muun muassa kuuluisan Lili Marleen kappaleen levytt\u00e4nyt Lale
Andersen, elokuvissakin loistanut Ilse Werner, joka l\u00e4hetti Suomen kiertueellaan erityisterveiset
Lapissa oleville joukoille, vaikkei t\u00e4\u00e4ll\u00e4 k\u00e4ynytk\u00e4\u00e4n, Chilen satakieli Rosita Serrano sek\u00e4 ruotsalaiset
Zarah Leander ja Sickan Carlsson. T\u00e4m\u00e4n rakennuksen luoteispuolella on jo l\u00e4hes maastoon
hautautunut sirpalesuoja pommituksilta suojautumista varten. T\u00e4t\u00e4 aluetta ei kuitenkaan koskaan
pommitettu.
Ounasvaaran maasto oli sota-aikana hieman erilainen kuin nyky\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 puustoa oli jonkin verran
v\u00e4hemm\u00e4n nykyiseen verrattuna. Parakkien kohdalla ja niiden ymp\u00e4rill\u00e4 ei ollut puita, eik\u00e4
tietenk\u00e4\u00e4n nyt kuntopoluiksi kaventuneiden alkuper\u00e4isten huoltoteiden kohdalla. Monet alueen
poluista ovat saksalaisten ajalta. L\u00e4hes kaikki lounaisrinteell\u00e4 nykyisin olevat puut ovat sodan j\u00e4lkeen
kasvaneet.
T\u00e4m\u00e4n rakennuksen alapuolella rinteess\u00e4 on my\u00f6s muutamien muiden majoitusparakkien j\u00e4\u00e4nteit\u00e4
sek\u00e4 varastorakennuksien, k\u00e4ym\u00e4l\u00f6iden ja kaivon j\u00e4\u00e4nteit\u00e4. Paloturvallisuussyist\u00e4 parakkien v\u00e4lill\u00e4
pyrittiin pit\u00e4m\u00e4\u00e4n ainakin kolmenkymmenen metrin turvav\u00e4li.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][et_pb_video src=”https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=woZkH_t7g2M” play_icon_color=”#E20D18″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_width=”600px” module_alignment=”center” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_video][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”4. Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa
\n-osio” module_id=”Saksalaisten-huolto” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
4. Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0<\/span> N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa<\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_video admin_label=”barakin mallinnus” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_video][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Saksalaisten-huolto-ja-yhteiseloa-suomalaisten-kanssa.jpg” alt=”Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa” title_text=”Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Saksalaisten-huolto-ja-yhteiseloa-suomalaisten-kanssa.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa.<\/strong><\/p>\nT\u00e4ss\u00e4kin paikassa on l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 jonkin verran saksalaisten posliiniastioiden j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, vaikka
melkein kaikki maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4 onkin siivottu pois ajat sitten. Posliinileimoista on voitu lukea,
ett\u00e4 astioita on tuotu Saksan omista tehtaista, muun muassa Rosenthalin astioita on l\u00f6ydetty
runsaasti n\u00e4ilt\u00e4 Luftwaffen eli ilmavoimien alueelta. Paljon posliinia on tuotu my\u00f6s Norjasta
sik\u00e4l\u00e4isen Porsgrunnin tehtailta. Saksalaiset ostivat my\u00f6s Arabian posliinia, jota l\u00f6ytyy j\u00e4\u00e4nteist\u00e4.
Mik\u00e4li t\u00e4ll\u00e4kin alueella joskus tehd\u00e4\u00e4n arkeologisia kaivauksia. Vuosikymmenten aikana kasvaneen
paksun turvekerroksen alta on varmasti l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 runsaasti kaikenlaista sirpaletta ja muuta pikku
esineist\u00f6\u00e4. My\u00f6s l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 piilossa olevista roskakuopista arkeologit varmaankin saisivat
mielenkiintoista materiaalia tutkimuksiinsa.
Saksalaisten elintarviketilanne oli koko jatkosodan ajan hyv\u00e4, ruoka oli varsinkin upseereilla
monipuolista, miehist\u00f6ll\u00e4 toki p\u00e4\u00e4asiassa s\u00e4ilykeruokaa ja siihen kuului my\u00f6s erilaisia vihanneksia,
viiniryp\u00e4leit\u00e4 ja luumuja. N\u00e4in ollen Saksan selustatoimisto Kommandant R\u00fcckw\u00e4rtiges Armeegebiet
525 (Kor\u00fcck 525) antoi m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen, ett\u00e4 kaikissa saksalaisissa varuskunnissa tulee jakaa l\u00e4mmin
ylij\u00e4\u00e4m\u00e4ruoka suomalaisille sotaorvoille ja k\u00f6yhille lapsille suomalaisten huoltoviranomaisten
kanssa. Rovaniemen maalaiskunnassa ja Rovaniemen kauppalassa saksalaiset joukko-osastot
antoivat huoltolautakunnan valitsemille lapsiperheille ruoka-annoksia saksalaisista
ruoanjakelupaikoista. Osittain n\u00e4iden toimenpiteiden takia Rovaniemen seudulla ei sodan aikana
ollut suoranaista n\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4\u00e4, niin kuin monella muulla Suomen paikkakunnalla, vaikka yleist\u00e4
puutetta olikin v\u00e4h\u00e4n kaikesta.
Jo alun perin saksalaisten kanssa oli sovittu, ett\u00e4 he tuovat mukanaan jotakuinkin kaiken
tarvitsemansa, jottei alueen suomalainen siviiliv\u00e4est\u00f6 k\u00e4rsisi ruoka ja tavara pulasta. Saksalaisten
huolto vaati valtavaa logistista j\u00e4rjestely\u00e4, sill\u00e4 kymmenet laivat toivat jatkuvasti aseita, ammuksia,
ruokatarvikkeita ja kaikkea mahdollista heid\u00e4n tarvitsemaansa Suomen satamiin. Satamista tavara
jatkoi matkaansa rautatie- ja kuorma-autokuljetuksina eteenp\u00e4in valtaviin v\u00e4livarastoihin ja
rintamien l\u00e4heisyydess\u00e4 hevosten ja muulien vet\u00e4mill\u00e4 k\u00e4rryill\u00e4 hoidettiin loppumatka. Saksalaiset
toivat mukanaan muuleja muun muassa Kreikasta, mutta ilmastoon tottumattomina ne kuolivat jo
ensimm\u00e4isen talven aikana kylmyyteen. Muualta tuodut muulit p\u00e4rj\u00e4siv\u00e4t paremmin.
Saksan Luftwaffella oli lentotoimintaan liittyvien yksikk\u00f6jen lis\u00e4ksi paljon muutakin miehist\u00f6\u00e4, kuten
ilmatorjuntayksik\u00f6it\u00e4, rakennusyksik\u00f6it\u00e4 ja muun muassa omat kuorma-auto- ja hevosyksik\u00f6t.
T\u00e4ll\u00e4kin alueella oli Luftwaffen kuorma-autohalleja, jotka olivat niin sanottuja kuplahalleja. Sodan
lopussa Lapissa oli saksalaisia yli 200 000 ja lis\u00e4ksi suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 vankeja ja ty\u00f6velvollisia sek\u00e4
pakkoty\u00f6l\u00e4isi\u00e4 eli enemm\u00e4n kuin Lapissa oli silloin asukkaita. Esimerkiksi Luftwaffen t\u00f6iss\u00e4 oli
hollantilaisia ja virolaisia kirvesmiehi\u00e4, ehk\u00e4 jopa rakentamassa n\u00e4it\u00e4kin parakkeja.
Ankaran kiellon mukaan saksalaiset saivat Suomen kaupoista ostaa vain tarkasti rajattuja tuotteita.
K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 asia ei ihan n\u00e4in mennyt, sill\u00e4 mustan p\u00f6rssin kauppa kukoisti ja rahaan, kahviin,
viinaan ja makeisiin vaihtui mit\u00e4 vain saksalaisten tarvitsemaa. Rangaistukset kiinnijoutuneelle
saksalaisille olivat ankarat. Kaikki saksalaisten rikokset hoitivat saksalaiset itse ja suomalaisten
rikokset suomalainen oikeuslaitos. Saksalaisilla ei ollut suomalaisiin mit\u00e4\u00e4n tuomiovaltaa eik\u00e4
suomalaisilla saksalaisiin n\u00e4hden.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”5. Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana
\n-osio” module_id=”Upseerikerho” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
5. Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Upseerikerho.jpg” alt=”Upseerikerho” title_text=”Upseerikerho” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Upseerikerho-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana<\/strong><\/p>\nT\u00e4ll\u00e4 paikalla maavallien suojassa on todenn\u00e4k\u00f6isesti sijainnut alueen upseerikerho, jota saksalaiset
kutsuivat kasinoksi. Kyse ei siis ollut peli luolasta. Miehist\u00f6ll\u00e4 oli oma sotilaskoti ainakin nykyisen
Lukkarinkadun varrella. Upseerikerho oli upseerien vapaa ajanviettopaikka, jossa j\u00e4rjestettiin
lauluiltoja ja joskus my\u00f6s vierailevien esiintyjien, kuten laulajien tai taikureiden esityksi\u00e4. Muita
vapaa-ajan viettomahdollisuuksia niin upseereille kuin miehist\u00f6llekin oli elokuvien katsominen.
Saksalaiset toimittivat leiri alueille elokuvaprojektoreja ja filmikeloja liikkuvilla autoyksik\u00f6ill\u00e4.
Elokuvia saksalaiset k\u00e4viv\u00e4t katsomassa my\u00f6s muun muassa Kino Inarin n\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 ja Haus der
Kameradschaftissa eli Toveruuden talossa. Suosituimpia elokuvia olivat v\u00e4rielokuvat Kultainen
kaupunki, Lumpeenkukka ja M\u00fcnchhausen, jotka saivat valtavia katsojalukuja kaikissa paikoissa,
joissa niit\u00e4 esitettiin. Toveruuden talossa j\u00e4rjestettiin elokuvien lis\u00e4ksi my\u00f6s lukuisia
musiikkikonsertteja, tanssiesityksi\u00e4, oopperaesityksi\u00e4, taikuriesityksi\u00e4, komiikkaa ja teatteria. Yksi
suosituimmista oopperaesityksist\u00e4 oli Figaron h\u00e4\u00e4t, jota esitettiin Toveruuden talolla per\u00e4ti 35 kertaa
t\u00e4ydelle salille. Yhteens\u00e4 esitykset n\u00e4ki 12 000 katsojaa.
Kuuluisimpia esiintyji\u00e4 olivat laulaja Lizzi Waldm\u00fcller, tanssija Daisy Spies ja h\u00e4nen tanssiryhm\u00e4ns\u00e4,
tanssija-laulaja Marika R\u00f6kk, sveitsil\u00e4inen tenori Herbert Ernst Groh ja ruotsalainen oopperalaulaja
Lisa Tunell-Scharner. My\u00f6s suomalaisia artisteja esiintyi Toveruuden talon tapahtumissa, muun
muassa tanssiduo Lucia Nifontova ja Alexander Saxelin sek\u00e4 pianotaiteilija Kerttu Bernhardt.
Suomalaisten j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Asemiesillassa esiintyiv\u00e4t mm. sopraano Anna Mutanen,
harmonikkamestari Onni Laihonen ja koomikko Siiri Angerkoski. Toveruuden talon tapahtumiin
p\u00e4\u00e4siv\u00e4t osallistumaan my\u00f6s suomalaiset. Rovaniemen kulttuuritarjonta oli vuosina 1943 ja 1944
ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n laajaa. Erityisesti koululaisille elokuvat olivat suuri tapaus. He p\u00e4\u00e4siv\u00e4t sis\u00e4\u00e4n
ilmaiseksi, jos tilaa oli.
My\u00f6s alkoholin k\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 oli varsin iso osa pime\u00e4\u00e4n ja pitk\u00e4\u00e4n talveen tottumattomilla ja koti-ik\u00e4v\u00e4\u00e4
potevilla sotilailla. Saksalaisilla oli pohjoisessa eritt\u00e4in hyv\u00e4t varastot niin ruokatarvikkeita kuin
alkoholia varten. Juomina heill\u00e4 oli olut, viinit ja joskus konjakit. Saksalaiset toivat mukanaan my\u00f6s
omat astiansa ja ruokailuv\u00e4lineet.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”6. Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana
\n-osio” module_id=”Suomalaisten” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
6. Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Suomalaisten-aputyontekijoiden-parakki.jpg” alt=”Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki” title_text=”Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Suomalaisten-aputyontekijoiden-parakki-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana<\/strong><\/p>\nT\u00e4ll\u00e4 kohdalla sijaitsi saksalaisten piirustuksien mukaan suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden eli Finnische
Hilfskr\u00e4ftin parakki, joka rakennettiin marras-joulukuussa 1943. Se oli suomalaisten
puutavarayhti\u00f6iden muodostaman Puutalo Oy :n Polar niminen lautaparakki kooltaan noin
kahdeksan kertaa kaksitoista metri\u00e4. Parakki koottiin valmista puu elementeist\u00e4. Sen pystytt\u00e4minen
kesti suomalaisilta kirvesmiehilt\u00e4 pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4, vangeilta huomattavasti kauemmin.
T\u00e4h\u00e4n parakkiin majoitettiin siis saksalaisten palveluksessa olleita suomalaisia ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 ehk\u00e4
noin kymmenest\u00e4 kahteenkymmeneen henkil\u00f6\u00e4. Todenn\u00e4k\u00f6isesti he olivat ulkopaikkakuntalaisia,
koska heille rakennettiin oma parakki. Rovaniemel\u00e4iset olivat tietenkin omissa kodeissaan. T\u00e4m\u00e4n
parakin asukkaat ovat ehk\u00e4 olleet Luftwaffen pesulan ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4, jotka olivat joutuneet evakkoon
sota-alueelta. Pesula sijaitsi nykyisen Yliopistonkadun varrella.
Sodasta huolimatta sek\u00e4 palkansaajien m\u00e4\u00e4r\u00e4 ett\u00e4 kauppalan verotulot kasvoivat r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4isesti.
Monet l\u00e4hestulkoon k\u00f6yhyydess\u00e4 el\u00e4neet rovaniemel\u00e4iset saivat elintasoaan parannettua
aikaisempaan verrattuna. Ty\u00f6markkinoilla saksalaisten l\u00e4sn\u00e4olo vaikutti merkitt\u00e4v\u00e4sti. Ensimm\u00e4ist\u00e4
kertaa suomen historiassa oli ty\u00f6ntekij\u00e4n markkinat. Suurin osa nuoremmasta miespuolisesta
v\u00e4est\u00f6st\u00e4 oli rintamilla, joten ty\u00f6paikkoja liikenne-, kuljetus-, huolinta-, rakennus-, kauppa- ja
palvelualoilla oli runsaasti naisille ja asepalvelus ik\u00e4luokkien ulkopuolisille miehille.
Saksalaiset tarvitsivat miehi\u00e4 mets\u00e4-, linnoitus-, lentokentt\u00e4- ja rakennust\u00f6ihin, pilke- ja
puuhiilitehtaisiin, maanteiden tekoon ja korjauksiin sek\u00e4 rahdinajoon. Naisille t\u00f6it\u00e4 riitti
kanttiineissa, konttoreissa, sairaaloissa, keittoloissa, ompelimoissa ja pesuloissa. Kovan
ty\u00f6voimapulan takia saksalaisten maksamat palkat ammattimiehille olivat joskus kaksin, jopa
kolminkertaisia muuhun maahan verrattuna ja yleisemminkin palkkataso oli ainakin 25% korkeampi
kuin suomalaisten maksamat. Varsinkin Rovaniemen maalaiskunnan puolella monille ty\u00f6ntekij\u00f6ille ja
yrityksille j\u00e4i isoja veror\u00e4stej\u00e4, kun rahaa tuli niin paljon, ettei veroja ehtinyt maksamaan.
My\u00f6s muualta Suomesta tuli ty\u00f6voimaa Lappiin. Kes\u00e4ll\u00e4 1942 saksalaisten palveluksessa oli Lapissa
yli 10 000 ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4, joista osaa pime\u00e4sti tai suomalaisyritysten kautta, mik\u00e4 aiheutti monille
suomalaisille yrityksille ty\u00f6voimapulaa ja viiv\u00e4stytti monia ty\u00f6kohteita. Suomalaisten viranomaisten
tarkoituksena oli puolittaa saksalaisten palveluksessa olevan ty\u00f6voiman m\u00e4\u00e4r\u00e4. Siksi
paikallisviranomaiset yrittiv\u00e4t saada saksalaisia palkkaamaan ty\u00f6ntekij\u00e4ns\u00e4 suomalaisista yrityksist\u00e4
sen sijaan, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 palkkaisivat vapailta markkinoilta.
Ty\u00f6voiman s\u00e4\u00e4nn\u00f6stely-yritykset eiv\u00e4t tietenk\u00e4\u00e4n saksalaisia erityisesti miellytt\u00e4neet ja he
pyrkiv\u00e4tkin jopa viranomaisten m\u00e4\u00e4r\u00e4ysten vastaisesti palkkaamaan suomalaisia t\u00f6ihins\u00e4. T\u00e4t\u00e4
kamppailua ty\u00f6voimasta k\u00e4ytiin koko jatkosodan ajan palkkatasoa kohtuullistamalla. Suomalaiset
vetosivat my\u00f6s Saksan ylimp\u00e4\u00e4n johtoon asian korjaamiseksi ja Saksan sotamarsalkka Wilhelm Keitel
antoikin m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen, ett\u00e4 saksalaisten joukkojen on supistettava suomalaisen ty\u00f6v\u00e4en m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.
Kiinti\u00f6ksi m\u00e4\u00e4riteltiin 4000 henkil\u00f6\u00e4, joista Luftwaffen osuus oli 3000 ja Saksan maavoimien eli
Heerin 1000.
Kev\u00e4\u00e4seen 1943 menness\u00e4 kuitenkin saksalaisten palveluksessa olevan suomalaisen ty\u00f6voiman
osuus v\u00e4heni suurin piirtein kiinti\u00f6n mukaiseksi. T\u00e4m\u00e4 johtui paitsi ty\u00f6velvollisuus kutsunnoista,
my\u00f6s lis\u00e4\u00e4ntyneist\u00e4 ty\u00f6voiman ratsioista. Suomalaisen ty\u00f6voiman saannin supistuminen aiheutti
sen, ett\u00e4 saksalaiset joutuivat paikkaamaan ty\u00f6voiman puutetta. Apuja saatiin organisaatio Todtin
ty\u00f6voimasta, muista maista tuoduista ty\u00f6velvollisista, palkatuista henkil\u00f6ist\u00e4 sek\u00e4 tietysti<\/p>\n
vankity\u00f6voimasta. Saksalaisten vankity\u00f6voiman m\u00e4\u00e4r\u00e4 nousi Lapissa noin 30 000 henkil\u00f6\u00f6n.
Ty\u00f6palvelun joukoissa oli lukuisien saksan miehitt\u00e4minen alueiden kansalaisia enemm\u00e4n tai
v\u00e4hemm\u00e4n pakkoty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”7. Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu
\n-osio” module_id=”Junaradan” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
7. Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Betonikorsu.jpg” alt=”Betonikorsu” title_text=”Betonikorsu” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Junaradan-itapuolen-taisteluasemat-ja-betonikorsu-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu<\/strong><\/p>\nOunasvaaran junaradan viereisell\u00e4 sivustalla on my\u00f6s lukuisia kaivantoja, joista voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4 siell\u00e4
olleen paitsi taisteluhauta ja taistelupes\u00e4kkeit\u00e4, my\u00f6s vartiotoimintaan liittyvi\u00e4 kaivantoja. Ainakin
osa n\u00e4ist\u00e4 lienee Lapin sodan aikaisia. Vaaran laidassa radan vieress\u00e4 on pitk\u00e4 taisteluhautakaivanto,
taistelupes\u00e4kkeit\u00e4 ja ampumapoteroita. Taisteluja t\u00e4ll\u00e4 alueella ei kuitenkaan k\u00e4yty.
Ounasvaaran alueella on my\u00f6s pohjoislaidalla taistelupes\u00e4kkeit\u00e4 ja siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vaaran
korkeammillakin osilla. Vaaranlaidoilla on ollut ilmeisesti pitk\u00e4hk\u00f6 taistelukaivantojen linja, joka on
ulottunut aina nykyisen golf -radan tienoilta Tottorakan ja V\u00e4lirakan ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja sielt\u00e4 kohti
nykyist\u00e4 urheiluopiston aluetta. Ehk\u00e4 osittain Lapin sodan aikaisia ampuma poteroita ja
taistelupes\u00e4kkeiden j\u00e4lki\u00e4 on maastossa viel\u00e4 n\u00e4kyviss\u00e4, mutta osa lienee jo kasvanut umpeen.
Saksalaiset hy\u00f6dynsiv\u00e4t my\u00f6s vaaran luontaisia onkaloita ja kivimuodostelmia pes\u00e4kkeiksi.
Niin sanottu betonikorsu on sis\u00e4lt\u00e4 noin 3 x 4 metrin kokoinen ja 2 :n metrin korkuinen. Oviaukko on
betonista ja sein\u00e4t on muurattu luonnonkivist\u00e4. Korsun katto on osittain sortunut, mutta muuten
rakennus on melko ehj\u00e4. Rakennuksen alueella ja hieman kauempana on muun muassa heteka tai
sen osia ja puinen ovi, joka voi olla my\u00f6hemm\u00e4lt\u00e4kin ajalta. T\u00e4t\u00e4 korsua ovat todenn\u00e4k\u00f6isesti
k\u00e4ytt\u00e4neet saksalaiset vartiomiehet lepopaikkana ja talvisin l\u00e4mmittelypaikkana. Korsu l\u00e4mpesi
kamiinan avulla.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”8. Mysteeriparakki ja taisteluhauta
\n-osio” module_id=”Mysteeriparakki” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
8. Mysteeriparakki ja taisteluhauta<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Kaivanto-mysteeriparakin-ylapuolella.jpg” alt=”Kaivanto mysteeriparakin yl\u00e4puolella” title_text=”Kaivanto mysteeriparakin yl\u00e4puolella” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Mysteeriparakki-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Mysteeriparakki ja taisteluhauta<\/strong><\/p>\nYksi parakki, josta ei ole tarkkaa tietoa olemassa, mutta jossa on n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 betoninen alusta sijaitsee
l\u00e4hell\u00e4 tornitaloja. Saksalaisten piirustuksissa t\u00e4h\u00e4n kohtaan oli merkitty autokorjaamo tai kuorma-
autohalli. Rakennus on voinut olla my\u00f6s keitti\u00f6rakennus. Betonin sis\u00e4lt\u00e4 ty\u00f6ntyy ulos putki, josta
sadevesi valuu pois. Rakennuksen maan pinnalla oleva betonivalu on kooltaan noin viisi kertaa viisi
metri\u00e4. Saksalaisten piirustusten mukaan rakennus on ollut kooltaan noin kymmenen kertaa
kuusitoista metri\u00e4.
T\u00e4m\u00e4n rakennuksen vierest\u00e4 l\u00e4htee yl\u00e4rinteeseen p\u00e4in pitk\u00e4hk\u00f6, kaiketi Lapin sodan aikainen
taisteluhauta, tai sirpalesuoja, jonka p\u00e4\u00e4linja on alun perin ollut noin kaksi kertaa 110 metri\u00e4. Linjan
p\u00e4\u00e4ss\u00e4 on ollut korsun paikka. Linjasta erkaneva varsin kapea ja matala, pitk\u00e4hk\u00f6 kaakonsuuntainen
kaivanto, lienee ehk\u00e4 alkua lukuunottamatta joskus sodan j\u00e4lkeen tehty oja. Korsusta on kaivettu
joitakin j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, muun muassa s\u00e4ilykepurkki ja rikkoutunut viinipullo esiin. Siell\u00e4 on my\u00f6s
tuoreempaa roskaa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”9. Lastenkoti
\n-osio” module_id=”Lastenkoti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
9. Lastenkoti\u00a0<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/02\/Lastenkoti-scaled.jpg” alt=”Lastenkoti” title_text=”Lastenkoti” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Lastenkoti-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Lastenkoti<\/strong><\/p>\nEntinen lastenkoti oli saksalaisten k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 jatkosodan aikana maavoimien eli Heerin sairaalana.
Rakennus on edelleen olemassa. Lapin sodan aikana sairaala ja sen alue oli miinoitettu, mutta
miinoja ei r\u00e4j\u00e4ytetty. Kauppalan tuhon j\u00e4lkeen sinne sijoitettiin kauppalan virastot. Kauppalan
johtaja sek\u00e4 virkamiehet my\u00f6s asuivat rakennuksessa. My\u00f6hemmin se on toiminut muun muassa
lastensairaalana ja steinerkouluna.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”10. Frontleitstelle 42 :n parakkileirialue
\n-osio” module_id=”Frontleitstelle” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
10. Frontleitstelle 42 :n parakkileirialue<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Frontleitstelle-42n-parakkileirialue.jpg” alt=”Frontleitstelle 42n parakkileirialue” title_text=”Frontleitstelle 42n parakkileirialue” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Frontleitsstelle-42n-parakkileiri-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Frontleitsstelle 42 :n parakkileiri<\/strong><\/p>\nT\u00e4ll\u00e4 rautatien ja L\u00e4hteentien v\u00e4lisell\u00e4 alueella sijaitsi rintamaesikunnan eli Frontleitsstelle 42 :n
lager Ounasvaaran leirialue, joka otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 15.3.1943. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 oli kivikoululta siirtyneen
entisen Frontsammelstellen lukuisia majoitus ja varasto parakkeja, ilmeisesti iso toimistorakennus
autotalli, perunakellari, sauna ja pukeutumistila ja useita k\u00e4ym\u00e4l\u00e4rakennuksia – kaikkiaan noin
kolmisenkymment\u00e4 rakennusta.
Alueella oli noin 10 x 60 metrin kokoinen keskusaukio, jonka ymp\u00e4rill\u00e4 oli nelj\u00e4 isohkoa rakennusta.
Alueelle oli j\u00e4rjestetty Rovaniemen rautatieasemalta sukkulalinja kuljetuksia varten. Kuorma-autot
kulkivat alueelle Ranuantien kautta ja jalankulkijat Ounaskosken rautatiesillan kautta ja sillan
vierest\u00e4 merkitty\u00e4 polkua pitkin. Osa t\u00e4t\u00e4 polkua on n\u00e4kyviss\u00e4 viel\u00e4kin. Leiri oli tarkoitettu lomalle
menevien ja lomalta tulevien sek\u00e4 komennusmiesten ilmoittautumispaikaksi ja tarvittaessa my\u00f6s
majoitukseen. T\u00e4nne majoitettiin my\u00f6s Rovaniemen l\u00e4pi menevi\u00e4 yksik\u00f6it\u00e4 tilap\u00e4ismajoitukseen.
Yksi n\u00e4ist\u00e4 rakennuksista oli rakennussuunnitelman mukaan isohko saunarakennus, jonka j\u00e4\u00e4nteill\u00e4
nyt olemme. T\u00e4h\u00e4n on tehty tukeva betonilattia, jota rakennuksissa ei yleens\u00e4 ollut. Ennen Suomeen
tuloaan saksalaiset eiv\u00e4t tienneet saunomisesta mit\u00e4\u00e4n, mutta pian Suomeen tulon j\u00e4lkeen he
ihastuivat eritt\u00e4in suuresti saunomiseen. Saksalaiset rakensivat kaikille leirialueilleen melkein ensi
t\u00f6ikseen saunan, joka olikin tietenkin tarpeellinen sek\u00e4 puhdistautumista ett\u00e4 virkist\u00e4ytymist\u00e4
varten. Kauppalan keskustassa saksalaiset saunoivat omilla saunavuoroillaan my\u00f6s silloisissa yleisiss\u00e4
saunoissa marssien ryhdikk\u00e4\u00e4sti joukko osastona paikalle.
Nykyisen leirint\u00e4alueen kohdalla oli my\u00f6s sy\u00f6p\u00e4l\u00e4isten puhdistuslaitos. Sen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli puhdistaa
muun muassa t\u00e4ist\u00e4 rintamalta tulleet sotilaat ja heid\u00e4n varusteensa lomalle l\u00e4ht\u00f6\u00e4 varten.
Laitoksen kapasiteetti on ollut noin 500 henkil\u00f6\u00e4 per p\u00e4iv\u00e4. Sy\u00f6p\u00e4l\u00e4isten puhdistuslaitoksia oli useita
rintamien takana ja l\u00e4pikulkuleireill\u00e4 puhdistaminen tapahtui p\u00e4\u00e4osin h\u00f6yryn ja saunan avulla.
Puhdistautumiseen j\u00e4lkeen lomalaiset saattoivat menn\u00e4 l\u00e4pikulkuleireihin, kuten Frontleitstellen
kokoamiskeskukseen, y\u00f6py\u00e4 siell\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n tai pari ja jatkaa matkaansa eteenp\u00e4in kohti Saksaa.
Koska Saksalla oli paljon joukkoja Pohjois-Suomessa lomalaisia kulki sota-aikana kymmeni\u00e4tuhansia
n\u00e4iden puhdistuslaitosten ja l\u00e4pikulkuleirien kautta. Saksalaiset r\u00e4j\u00e4yttiv\u00e4t t\u00e4m\u00e4nkin alueen
rakennukset, joten alueen rakennuksista s\u00e4ilyi vain yksi asuinparakki ja yksi k\u00e4ym\u00e4l\u00e4rakennus, jotka
on sittemmin purettu. Joitakin rakennusten j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, kaivantoja ja r\u00e4j\u00e4ytyskuoppia on viel\u00e4 alueella
n\u00e4kyviss\u00e4, vaikkakin alue on melko t\u00e4ysin metsittynyt ja j\u00e4\u00e4nteet ovat turvekerroksen alla piilossa.
Sodan j\u00e4lkeen t\u00e4\u00e4ll\u00e4 sattui my\u00f6s ik\u00e4v\u00e4 tapaus, kun lasten leikkiess\u00e4 l\u00f6yt\u00e4mill\u00e4\u00e4n r\u00e4j\u00e4hteill\u00e4 ilmeisesti
miina r\u00e4j\u00e4hti ja yksi lapsi kuoli ja useita loukkaantui.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”11. Sicherheitsdientsin vankila
\n-osio” module_id=”Sicherheitsdientsin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
11. Sicherheitsdientsin vankila<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/SDn-vankila-1.jpg” alt=”Vankila” title_text=”SDn vankila 1″ align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Vankila-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Sicherheitsdientsin vankila<\/strong><\/p>\nOlemme nyt Geologisen tutkimuslaitoksen kohdalla, jossa oli saksalaisten rakennusten portaita ja
kaivantoja ennen tutkimuslaitoksen talon rakentamista. Alue oli lasten suosittu leikkipaikka, josta
l\u00f6ytyi runsaasti sodan aikaista tavaraa. Tutkimuslaitoksen talon kohdalla oli saksalaisilla heid\u00e4n
omille vangeilleen tarkoitettu muuratuilla selleill\u00e4 varustettu Sicherheitsdientsin eli
turvallisuusviraston vankila. Alue oli piikkilanka-aidalla ymp\u00e4r\u00f6ity. Tutkimuslaitoksen talon vieress\u00e4
on s\u00e4ilynyt isohko pengeralue, jossa oli rakennuksia, joissa oli luonnonkivireunukset. N\u00e4m\u00e4 voivat
olla ehk\u00e4 vankisellej\u00e4 tai vartijoiden ja muun henkil\u00f6kunnan huoneita.
Rinteeseen on kaivettu kaiketi Lapin sodan aikainen taisteluhauta, joka on noin 50 m pitk\u00e4, keskell\u00e4
ja pohjoisp\u00e4\u00e4ss\u00e4 on ilmeisesti ollut korsun paikka. Sicherheitsdients eli SD oli Saksan SS :n johtajan
Heinrich Himmlerin pahamaineinen tiedustelu- ja turvallisuusvirasto, jonka yhteydess\u00e4 toimivat
my\u00f6s Geheime Staatspolizei eli Gestapo, Kriminalpolizei eli Kripo sek\u00e4 Einsatzgruppet, jotka
murhasivat mm. juutalaisia miehitetyiss\u00e4 It\u00e4-Euroopan maissa.
T\u00e4ss\u00e4 SD :n vankilassa oli vangittuna saksalaisia sotilaita, jotka olivat syyllistyneet rikoksiin Suomessa.
Sinne on my\u00f6s tiett\u00e4v\u00e4sti toimitettu my\u00f6s vangiksi saatuja ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 komissaareja kuulusteltavaksi
ja todenn\u00e4k\u00f6isesti heid\u00e4t on siell\u00e4 my\u00f6s teloitettu. Vankilassa ei luultavasti ollut kovin paljoa
henkil\u00f6kuntaa ja muutenkin SD:n ja Gestapon toiminta Rovaniemell\u00e4 oli varsin v\u00e4h\u00e4ist\u00e4, eik\u00e4 liittynyt
mitenk\u00e4\u00e4n suomalaisiin siviileihin tai sotilaisiin. Enemm\u00e4n heill\u00e4 oli teht\u00e4vi\u00e4 pohjoisessa Norjan rajan
molemmin puolin.
Vankilan toiminnasta ei ole s\u00e4ilynyt asiakirjoja eik\u00e4 suomalaisilla virkamiehill\u00e4k\u00e4\u00e4n ollut sinne asiaa,
joten tiedot sen toiminnasta ovat v\u00e4h\u00e4iset. Pullinpuolella nykyisen Valdemarin tontilla sijaitsi
salaisen kentt\u00e4poliisin eli Geheime Feldpolizei 735 :n majoitusalue. Salainen kentt\u00e4poliisi oli nimens\u00e4
mukaisesti Saksan armeijan eli Wehrmachtin salainen sotilaspoliisi, jonka teht\u00e4vi\u00e4 oli muun muassa
vastavakoilu, maanpetoksellisen toiminnan est\u00e4minen, vastapropaganda, sotilaskohteiden vartiointi
ja avustaminen saksalaisten sotaoikeuksien rikostutkinnoissa. Salaisen kentt\u00e4poliisin tiedet\u00e4\u00e4n my\u00f6s
suorittaneen joitakin pakoon yritt\u00e4neiden sotavankien teloituksia ja mahdollisesti he my\u00f6s teloittivat
SD :n vankilassa olleita komissaareja. Suomalaisiin heill\u00e4 ei ollut mit\u00e4\u00e4n toimivaltaa, eiv\u00e4tk\u00e4 he
tietojen mukaan ole koskaan ylitt\u00e4neetk\u00e4\u00e4n valtuuksiaan.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”12. Rommelin kentt\u00e4
\n-osio” module_id=”Rommelin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
12. Rommelin kentt\u00e4<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Rommelin-kentta.jpg” alt=”Rommelin kentt\u00e4” title_text=”Rommelin kentt\u00e4” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Rommelin-kentta-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Rommelin kentt\u00e4 eli Sportsbahn Feldmarschall Rommel<\/strong><\/p>\nRanuantien it\u00e4puolella on Rommelin kent\u00e4ksi kutsuttu urheilukentt\u00e4. Kent\u00e4n rakensivat saksalaisen
Heerin leipomokomppanian B\u00e4ckerei-Kompanie 602:n ja viereisen Heerin kuljetuskomppanian
miehet vuonna 1943 virkistysalueekseen, antaen kent\u00e4lle mahtipontisen nimen Sportsbahn
Feldmarschall Rommel eli Sotamarsalkka Rommelin urheilukentt\u00e4. Nimi oli kirjoitettu kent\u00e4n portin
yl\u00e4laudoitukseen.
Sotamarsalkka Erwin Rommel oli sodan aikana kuuluisin saksalainen sotap\u00e4\u00e4llikk\u00f6 ja sotasankari
lempinimell\u00e4 \u201cEr\u00e4maan kettu\u201d. Rommel osallistui jossakin m\u00e4\u00e4rin Hitlerin salamurhayritykseen
vuonna 1944 ja koska h\u00e4n oli kansallissankari, Hitler antoi hirtt\u00e4misen ja maineenmustaamisen sijaan
h\u00e4nelle mahdollisuuden tehd\u00e4 itsemurha ja s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 siten perheens\u00e4 ja perheen omaisuuden. Asiassa
painoi my\u00f6s se, ett\u00e4 Rommelin nimi liitettyn\u00e4 Hitlerin salamurhahankkeeseen olisi ollut Hitlerille
kiusallista ja varmasti olisi aiheuttanut kuohuntaa Saksassa. Rommelin kerrottiin kuolleen
lentokonehy\u00f6kk\u00e4yksess\u00e4 saamiinsa vammoihin ja haudattiin kunniamenoin. Rommel itse ei koskaan
k\u00e4ynyt Suomessa.
Rommelin kent\u00e4n juhlalliset avajaiset olivat 18.7.1943. Ohjelmassa oli kahdeksan saksalaisen
jalkapallojoukkueen v\u00e4linen jalkapalloturnaus sek\u00e4 kahden saksalaisen k\u00e4sipallojoukkueen v\u00e4linen
ottelu. Kenraalieversti Eduard Dietl vihki kent\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja jakoi parhaan pelaajan palkinnot.
Kent\u00e4ll\u00e4 j\u00e4rjestettiin muutamia j\u00e4\u00e4pallo- ja jalkapallo-otteluja my\u00f6s saksalaisten ja suomalaisten
v\u00e4lill\u00e4. Kentt\u00e4\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6i silloin koivuaita ja my\u00f6s kenraalieversti Dietl istui joskus seuraamassa pelej\u00e4
koivusta tehdyss\u00e4 juhlakatsomossa. Parhaimmillaan otteluita saattoi katsoa jopa yli 1000 katsojaa.
Seuraava isompi urheilutapahtuma kent\u00e4ll\u00e4 oli 16.9.1943 j\u00e4rjestetty Wehrmacht sportfest, johon
osallistui 18 eri yksik\u00f6iden joukkuetta.
Vuosina 1942, 1943 ja 1944 saksalaisten joukkojen urheilutoiminta sai vauhtia asemasotavaiheen
ansiosta. Dietl oli innokas urheilumies ja halusi sotilaiden pysyv\u00e4n virkist\u00e4ytynein\u00e4 ja hyv\u00e4ss\u00e4
kunnossa urheilun avulla. T\u00e4ll\u00e4 oli tietysti vaikutusta my\u00f6s joukkojen mielialan yll\u00e4pit\u00e4misess\u00e4
varsinkin kun sota it\u00e4rintamalla k\u00e4\u00e4ntyi heid\u00e4n kannaltaan huonoon suuntaan. Rommelin kent\u00e4n
tapahtumien ja talviurheilulajien lis\u00e4ksi ainakin kesin\u00e4 1942 ja 1943 j\u00e4rjestettiin kenraali Ferdinand
Sch\u00f6rnerin toimeksiannosta Pohjois-Lapissa saksalaisten joukko-osastojen v\u00e4linen jalkapallon cup-
muotoinen turnaus loppuotteluineen, k\u00e4sipalloilun Tundra-Pokal -kilpailu ja monia muita
urheilukilpailuja.
Rovaniemen kauppalan vuoden 1946 kunnalliskertomuksen mukaan kentt\u00e4 oli varsin huonosti tehty,
vino ja pehme\u00e4 hiekkakentt\u00e4, ja sen takia p\u00f6lyinen – eli vanhaa vapaapalokuntavitsi\u00e4 lainaten:
\u201cv\u00e4\u00e4rin sammutettu\u201d. Kunnostettu kentt\u00e4 on edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 Kiirunan alueella. Rommelin kentt\u00e4
on ainoa saksalaisajasta muistuttava paikannimi Rovaniemell\u00e4. Rommelin kent\u00e4n nimi eli
vuosikymmeni\u00e4 vain paikallisten asukkaiden ja urheilua harrastavan nuorison suullisena perinteen\u00e4,
koska kaupunki saksalaisajan menneisyytt\u00e4 h\u00e4veten ei hyv\u00e4ksynyt nime\u00e4m\u00e4\u00e4n asemakaavakarttaan
ennen kuin 2000 -luvun alussa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”Yhteisty\u00f6ss\u00e4” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_row _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Yhteisty\u00f6ss\u00e4<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][et_pb_text admin_label=”Text” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]Historiakierroksen asiantuntijana on toiminut Kalevi Mikkonen. Tutustu Mikkosen blogiin\u00a0t\u00e4st\u00e4 linkist\u00e4<\/a>.<\/p>\nSaksalaisajan tunnelmiin el\u00e4ytymist\u00e4 vahvistaa taiteilija\/tuottaja Timo Mets\u00e4joen \u00e4\u00e4nisuunnittelu<\/p>\n
Saksan ilmavoimien parakkileirialue Ounasvaaralla 1941-1944 -videon on mallintanut Studio Sallamar.<\/p>\n
Reittikartan on mallintanut Ounasvaaran hiihtoseura, Matti Kivel\u00e4.[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row column_structure=”1_3,1_3,1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/10\/lapin-maakuntamuseo.jpg” alt=”Lapin Maakuntamuseo -logo” title_text=”Lapin Maakuntamuseo” align=”center” admin_label=”Maakuntamuseo -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/01\/Sallamar-JPG.jpg” alt=”Ounasvaaran hiihtoseura -logo” title_text=”Sallamar JPG” align=”center” admin_label=”OH -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_height=”60px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/01\/oh_logo_web_png-200×200-1.png” alt=”Ounasvaaran hiihtoseura -logo” title_text=”oh_logo” align=”center” admin_label=”OH -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_height=”60px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section]<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Saksalaisaika Ounasvaaralla – Historiakierros jatkosodan maisemiinOunasvaara on tunnettu Rovaniemen liikunta -ja virkistyskohteena, mutta tiesitk\u00f6, ett\u00e4 vuosina 1941-1944 se oli my\u00f6s Saksan armeijan, varsinkin Saksan ilmavoimien, eli Luftwaffen leirialuetta? T\u00e4m\u00e4 k\u00e4velyreitti johdattaa sinut virtuaalisesti tai konkreettisesti saksalaisajan j\u00e4\u00e4nteille Ounasvaaran ja L\u00e4hteentien alueella. Reitin eri pisteill\u00e4 voit kuunnella \u00e4\u00e4nisuunnittelun avulla el\u00e4voitettyj\u00e4 \u00e4\u00e4niraitoja, joilla historiantutkija Kalevi Mikkonen kertoo […]<\/p>\n","protected":false},"author":7367,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_et_pb_use_builder":"on","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":"","footnotes":""},"class_list":["post-1319","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7367"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1319"}],"version-history":[{"count":64,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2869,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319\/revisions\/2869"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1319"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
<\/a><\/strong><\/h3>\n
\ud83e\udded 9. Frontleitstelle 42 :n parakkileirialue
<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 10. Sicherheitsdientsin vankila<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 11. Rommelin kentt\u00e4<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 12. Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu<\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”1. Ounasvaaran ampuma paviljonki, ampumarata ja Ounasvaaran kisat -osio” module_id=”Ounasvaaran-ampuma” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” collapsed=”on” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
1. Ounasvaaran ampumapaviljonki, ampumarata ja Ounasvaaran kisat<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Ampumapaviljonki-1.jpg” alt=”Ampumapaviljonki” title_text=”Ampumapaviljonki, CC-BY Kalevi Mikkonen” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Ounasvaaran-ampumapaviljonki-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”100%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||||false|false” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Ounasvaaran ampumapaviljonki, ampumarata ja Ounasvaaran kisat<\/strong><\/p>\nOunasvaaran vanhalla hiihtostadionilla ja ampumaradalla on Viljami Kaltion suunnittelema
suojeluskunnan ampumapaviljonki, aiemmalta nimelt\u00e4\u00e4n Ampula, joka valmistui vuonna 1927. Sota-
aikana paviljongissa oli sek\u00e4 suomalaisten ett\u00e4 saksalaisten radioasema ja henkil\u00f6st\u00f6n majoitustiloja.
Suojeluskunnan ampumaradalla j\u00e4rjestettiin muun muassa ampumaharjoituksia ja sen ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4
maastoharjoituksia.<\/p>\n
Jatkosodan kuluessa kilpailutoiminta Suomessa elpyi sodasta huolimatta ja joitakin kisoja alettiin
j\u00e4rjest\u00e4\u00e4. Saksalaiset esittiv\u00e4t vuoden 1943 alussa Suomen hiihtoliitolle toivomuksen, ett\u00e4 heid\u00e4n
sotilaansa saisivat osallistua liiton alaisiin kisoihin Suomessa. T\u00e4ll\u00f6in tuli ajankohtaiseksi my\u00f6s
Ounasvaaran kisojen j\u00e4rjest\u00e4minen. Saksalaiset j\u00e4rjestiv\u00e4t omia karsintakilpailuja, joiden perusteella
osallistujat kisoihin valittiin. My\u00f6s yhteisesikunta Roi j\u00e4rjesti suomalaisille omat karsintahiihdot
Ounasvaaran kisoja varten.<\/p>\n
Ounasvaaran vanhan hiihtostadionin ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 j\u00e4rjestettiin talvikisat sek\u00e4 maaliskuussa 1943 ett\u00e4
maaliskuussa 1944. Saksalaiset olivat aktiivisesti mukana niin palkintojen hankkimisessa,
illanvietossa, kuin palkintojenjakotilaisuudessa. Saksalaiset halusivat kisoille n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t puitteet ja
siksi kisan j\u00e4rjestelyihin panostettiin paljon. Kisat radioitiin molemmilla kerroilla. Vuoden 1943
kisoihin osallistui suomalaisten ja saksalaisten lis\u00e4ksi ruotsalaisia urheilijoita. Nimekk\u00e4impi\u00e4
urheilijoita olivat muun muassa maastohiihdon maailmanmestarit Jussi Kurikkala ja Pekka Niemi sek\u00e4
it\u00e4valtalainen Luis Seyrling, joka voitti molempina vuosina pujottelukisan.<\/p>\n
Kisayleis\u00f6\u00e4 oli molempina vuosina tuhansittain paikalla ja kisojen aikana Kauppala oli juhlaliputettu
niin Suomen kuin Saksan ja vuonna 1943 my\u00f6s Ruotsin lipuilla. Paikalla oli luonnollisesti kisojen
suojelija kenraalieversti Eduard Dietl ja muita Saksan Lapin armeijan johtohenkil\u00f6it\u00e4 sek\u00e4 paikalliset
suomalaiset herrat, kuten eversti Oiva Willamo ja mets\u00e4herra Jarl Sundqvist. Ounasvaaran kisoissa
kilpailtiin murtomaahiihdon ohella m\u00e4kihypyss\u00e4, yhdistetyss\u00e4, ampumahiihdossa, pujottelussa,
suurpujottelussa ja sotilaspartio -hiihdossa. Pujottelu ja suurpujottelu kilpailtiin saksalaisten
tekem\u00e4ll\u00e4 upouudella pujottelu radalla.<\/p>\n
Hiihtokilpailujen kisakeskus oli ampumaradalla. Ampumapaikka oli kuitenkin Kemijoen j\u00e4\u00e4ll\u00e4.
M\u00e4kikilpailut hyp\u00e4ttiin vuonna 1943 Ounasvaaran pikkum\u00e4ess\u00e4 ja 1944 P\u00f6yli\u00f6vaaran m\u00e4ess\u00e4.
Palkintojenjaot suoritettiin saksalaisten rakentamassa Toveruudentalossa,Haus der
Kameradschaftissa, joka sijaitsi nykyisen poliisiaseman kohdalla. Sek\u00e4 vuonna 1943 ett\u00e4 1944
j\u00e4rjestettiin my\u00f6s lasten Konttisen kisat Ounasvaaralla.<\/p>\n
Ampumaradalla on my\u00f6s synkemp\u00e4\u00e4 historiaa, sill\u00e4 nykyisen jalkapallokent\u00e4n luoteen puoleisessa
p\u00e4\u00e4dyss\u00e4 suomalaiset teloittivat kiinni j\u00e4\u00e4neit\u00e4 Neuvostoliiton l\u00e4hett\u00e4mi\u00e4 desantteja jatkosodan
aikana. Edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oleva Ounasvaaran hiihtoseuran entis\u00f6im\u00e4 paviljonkirakennus on sodan
j\u00e4lkeen aina 1960 luvun puoliv\u00e4liin asti toiminut Ounasvaaran talvikisojen huoltorakennuksena ja
sittemmin muun muassa nuorisotilana.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”2. Kenraalieversti Eduard Dietl
\n-osio” module_id=”Kenraalieversti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
2. Kenraalieversti Eduard Dietl<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Dietl-Jarl-Sundqvist-ja-maailmanmestarihiihtaja-Jussi-Kurikkala-vuonna-26.3.1944.-147740.jpg” alt=”Dietl, Jarl Sundqvist ja maailmanmestarihiiht\u00e4j\u00e4 Jussi Kurikkala vuonna 26.3.1944. (147740)” title_text=”Dietl, Jarl Sundqvist ja maailmanmestarihiiht\u00e4j\u00e4 Jussi Kurikkala vuonna 26.3.1944. (147740)” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Dietl-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Eduard Dietl<\/strong><\/p>\nKenraalieversti Eduard Dietl oli jatkosodan aikana pisimm\u00e4n ajan saksalaisten armeijan komentajana
Lapissa. Hitler nimitti h\u00e4net uudeksi komentajaksi Nikolaus von Falkenhorstin tilalle tammikuussa
1942. Dietl oli suuri idealisti ja vakaumuksellinen kansallissosialisti. Siit\u00e4 huolimatta h\u00e4nen omien
sanojen mukaan h\u00e4nelle ei tulisi mieleenk\u00e4\u00e4n ryhty\u00e4 t\u00e4t\u00e4 oppia Suomessa saarnaamaan. Toisin kuin
Saksalle Dietl piti demokratiaa sopivampana yhteiskuntamuotona Suomelle. Dietl oli Suomessa
ollessaan kuitenkin varsin pidetty, Suomen yst\u00e4v\u00e4ksi mielletty saksalaisupseeri. H\u00e4n oli perehtynyt
tarkkaan Suomen historiaan ja h\u00e4n oli aikalaisten mukaan vahva persoonallisuus. Dietlill\u00e4 oli
erikoisen hyv\u00e4 kyky hoitaa arkaluonteisia henkil\u00f6suhteita. Rovaniemel\u00e4isille tuli tutuksi h\u00e4nen
luiseva olemuksensa, utelias luonteensa ja eloisat silm\u00e4t.<\/p>\n
H\u00e4net n\u00e4htiin usein k\u00e4velem\u00e4ss\u00e4 kauppalan keskustassa. Rovaniemell\u00e4 oleskelevista
saksalaisupseereista juuri Dietlin kasvot ja olemus j\u00e4i h\u00e4net tavanneiden mieleen parhaiten. Innokas
urheilun yst\u00e4v\u00e4 Dietl oli taitava vuorikiipeilij\u00e4, laskettelija ja murtomaahiiht\u00e4j\u00e4. Dietl oli my\u00f6s
saksalaisten sotilaiden suosiossa. H\u00e4nest\u00e4 on kerrottu lukuisia kaskuja. Er\u00e4\u00e4nkin kerran Dietl oli
rintamavierailuilla pohjoisessa tiukkaakin tiukemman kenraali Ferdinand Sch\u00f6rnerin alueella.
Sch\u00f6rner oli ihmisen\u00e4 Dietlin t\u00e4ydellinen vastakohta. Sch\u00f6rner vaati autolla liikkuessaan aina tien
t\u00e4ysin vapaaksi. Dietlin auto rikkoutui ja h\u00e4n joutui turvautumaan moottoripy\u00f6r\u00e4l\u00e4hetin kyytiin.
L\u00e4hetti ei v\u00e4ist\u00e4nyt tarpeeksi pys\u00e4htyess\u00e4\u00e4n tien reunaan, jolloin Dietl vitsaili h\u00e4nelle: \u201cHyv\u00e4 mies!
ajakaa enemm\u00e4n oikealle, jos Sch\u00f6rner saa minut n\u00e4kyviins\u00e4, pist\u00e4\u00e4 h\u00e4n minut putkaan.\u201d<\/p>\n
Kes\u00e4kuussa 1944. Dietl matkusti Hitlerin luo keskustelemaan Suomen tilanteesta. Sen j\u00e4lkeen h\u00e4n
l\u00e4hti kotiin lomalle, mutta lentokone sy\u00f6ksyi vuorenrinteeseen 23.6.1944 ja h\u00e4n sai surmansa
onnettomuudessa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”3. Ilmatiedustelurykmentin majoitustila ja sen ymp\u00e4rist\u00f6
\n-osio” module_id=”Ilmatiedustelurykmentin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
3. Ilmatiedustelurykmentin majoitustila ja sen ymp\u00e4rist\u00f6<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Ilmatiedustelyrykmentin-majoitustila.jpg” alt=”Ilmatiedustelyrykmentin majoitustila” title_text=”Ilmatiedustelyrykmentin majoitustila” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Ilmatiedustelurykmentin-majoitustila-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Ilmatiedustelurykmentin majoitustila ja sen ymp\u00e4rist\u00f6<\/strong><\/p>\nRovaniemen Ounasvaaran alue oli jatkosodan aikana laajalti saksalaisten k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Siell\u00e4 oli useita
parakkialueita, sairaala-alue, leipomo, el\u00e4inl\u00e4\u00e4kint\u00e4- ja kuljetuskomppanioiden alue,
turvallisuuspalvelun vankila-alue, rintamaesikunnan alue, sotilaskoti sek\u00e4 tietysti Rommelin kentt\u00e4.<\/p>\n
Lastenkodin ja Ranuantien yl\u00e4puolen maastossa Ounasvaaran lounaan puoleisella rinteell\u00e4 oli
Luftwaffella eli Saksan ilmavoimilla isohko, vuosina 1942 ja 1943 rakennettu parakkileirialue.
Osa Luftnachtrichten-Regiment 56 :sta siirtyi Rovaniemelle joulukuussa 1941. Sen huhtikuussa 1943
muodostetun uuden tutkayksik\u00f6n, eli toinen II.\/Flugmelde-Me\u00df-Abteilungin majoitusparakkeja
sijaitsi Ounasvaaran rinteess\u00e4. Rinteen alaosassa oli joulukuussa 1940 Rovaniemelle tulleen
Fliegerf\u00fchrers Nordin eli Lentojohtaja Pohjoisen alueellisen p\u00e4\u00e4majan rakennuksia. Fliegerf\u00fchrers
Nordin p\u00e4\u00e4maja siirrettiin my\u00f6hemmin Norjan Kirkenesiin. Lis\u00e4ksi alueella oli ainakin yksi
suomalaisen aputy\u00f6voiman eli Finnische Hilfskr\u00e4ften parakki.
Olemme nyt varsin ison rakennuksen, eli ilmatiedustelurykmentin majoitusparakin j\u00e4\u00e4nteill\u00e4.
Rakennuksen koko on ollut noin kuusi ja puoli kertaa 28 metri\u00e4. T\u00e4m\u00e4 parakki valmistui syksyll\u00e4
1943. T\u00e4m\u00e4 lienee ollut lauta- tai levyparakki. Parakissa on ollut majoitustilat noin
kahdellekymmenelle henkil\u00f6lle. Parakkeja l\u00e4mmitettiin joskus muuratuilla uuneilla, mutta yleisimmin
kaminoilla. Polttopuun tarve oli erityisesti talviaikana eritt\u00e4in suuri nimenomaan l\u00e4mmityksen, mutta
my\u00f6s h\u00e4k\u00e4p\u00f6ntt\u00f6 -autojen takia. T\u00e4m\u00e4 on mahdollisesti ollut upseerien majoitusparakki. Parakeissa
oli varsin vaatimaton sisustus, yleens\u00e4 vain kerross\u00e4ngyt, yksi p\u00f6yt\u00e4, tuoleja ja joitakin kaappeja.
Viihdytykseksi saksalaisille toimitettiin muun muassa kirjallisuutta, \u00e4\u00e4nilevyj\u00e4 sek\u00e4 tietysti levysoitin
ja radio.
Saksalaisten suosimia laulajia olivat muun muassa kuuluisan Lili Marleen kappaleen levytt\u00e4nyt Lale
Andersen, elokuvissakin loistanut Ilse Werner, joka l\u00e4hetti Suomen kiertueellaan erityisterveiset
Lapissa oleville joukoille, vaikkei t\u00e4\u00e4ll\u00e4 k\u00e4ynytk\u00e4\u00e4n, Chilen satakieli Rosita Serrano sek\u00e4 ruotsalaiset
Zarah Leander ja Sickan Carlsson. T\u00e4m\u00e4n rakennuksen luoteispuolella on jo l\u00e4hes maastoon
hautautunut sirpalesuoja pommituksilta suojautumista varten. T\u00e4t\u00e4 aluetta ei kuitenkaan koskaan
pommitettu.
Ounasvaaran maasto oli sota-aikana hieman erilainen kuin nyky\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 puustoa oli jonkin verran
v\u00e4hemm\u00e4n nykyiseen verrattuna. Parakkien kohdalla ja niiden ymp\u00e4rill\u00e4 ei ollut puita, eik\u00e4
tietenk\u00e4\u00e4n nyt kuntopoluiksi kaventuneiden alkuper\u00e4isten huoltoteiden kohdalla. Monet alueen
poluista ovat saksalaisten ajalta. L\u00e4hes kaikki lounaisrinteell\u00e4 nykyisin olevat puut ovat sodan j\u00e4lkeen
kasvaneet.
T\u00e4m\u00e4n rakennuksen alapuolella rinteess\u00e4 on my\u00f6s muutamien muiden majoitusparakkien j\u00e4\u00e4nteit\u00e4
sek\u00e4 varastorakennuksien, k\u00e4ym\u00e4l\u00f6iden ja kaivon j\u00e4\u00e4nteit\u00e4. Paloturvallisuussyist\u00e4 parakkien v\u00e4lill\u00e4
pyrittiin pit\u00e4m\u00e4\u00e4n ainakin kolmenkymmenen metrin turvav\u00e4li.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][et_pb_video src=”https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=woZkH_t7g2M” play_icon_color=”#E20D18″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_width=”600px” module_alignment=”center” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_video][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”4. Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa
\n-osio” module_id=”Saksalaisten-huolto” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
4. Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0<\/span> N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa<\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_video admin_label=”barakin mallinnus” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_video][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Saksalaisten-huolto-ja-yhteiseloa-suomalaisten-kanssa.jpg” alt=”Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa” title_text=”Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Saksalaisten-huolto-ja-yhteiseloa-suomalaisten-kanssa.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa.<\/strong><\/p>\nT\u00e4ss\u00e4kin paikassa on l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 jonkin verran saksalaisten posliiniastioiden j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, vaikka
melkein kaikki maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4 onkin siivottu pois ajat sitten. Posliinileimoista on voitu lukea,
ett\u00e4 astioita on tuotu Saksan omista tehtaista, muun muassa Rosenthalin astioita on l\u00f6ydetty
runsaasti n\u00e4ilt\u00e4 Luftwaffen eli ilmavoimien alueelta. Paljon posliinia on tuotu my\u00f6s Norjasta
sik\u00e4l\u00e4isen Porsgrunnin tehtailta. Saksalaiset ostivat my\u00f6s Arabian posliinia, jota l\u00f6ytyy j\u00e4\u00e4nteist\u00e4.
Mik\u00e4li t\u00e4ll\u00e4kin alueella joskus tehd\u00e4\u00e4n arkeologisia kaivauksia. Vuosikymmenten aikana kasvaneen
paksun turvekerroksen alta on varmasti l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 runsaasti kaikenlaista sirpaletta ja muuta pikku
esineist\u00f6\u00e4. My\u00f6s l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 piilossa olevista roskakuopista arkeologit varmaankin saisivat
mielenkiintoista materiaalia tutkimuksiinsa.
Saksalaisten elintarviketilanne oli koko jatkosodan ajan hyv\u00e4, ruoka oli varsinkin upseereilla
monipuolista, miehist\u00f6ll\u00e4 toki p\u00e4\u00e4asiassa s\u00e4ilykeruokaa ja siihen kuului my\u00f6s erilaisia vihanneksia,
viiniryp\u00e4leit\u00e4 ja luumuja. N\u00e4in ollen Saksan selustatoimisto Kommandant R\u00fcckw\u00e4rtiges Armeegebiet
525 (Kor\u00fcck 525) antoi m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen, ett\u00e4 kaikissa saksalaisissa varuskunnissa tulee jakaa l\u00e4mmin
ylij\u00e4\u00e4m\u00e4ruoka suomalaisille sotaorvoille ja k\u00f6yhille lapsille suomalaisten huoltoviranomaisten
kanssa. Rovaniemen maalaiskunnassa ja Rovaniemen kauppalassa saksalaiset joukko-osastot
antoivat huoltolautakunnan valitsemille lapsiperheille ruoka-annoksia saksalaisista
ruoanjakelupaikoista. Osittain n\u00e4iden toimenpiteiden takia Rovaniemen seudulla ei sodan aikana
ollut suoranaista n\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4\u00e4, niin kuin monella muulla Suomen paikkakunnalla, vaikka yleist\u00e4
puutetta olikin v\u00e4h\u00e4n kaikesta.
Jo alun perin saksalaisten kanssa oli sovittu, ett\u00e4 he tuovat mukanaan jotakuinkin kaiken
tarvitsemansa, jottei alueen suomalainen siviiliv\u00e4est\u00f6 k\u00e4rsisi ruoka ja tavara pulasta. Saksalaisten
huolto vaati valtavaa logistista j\u00e4rjestely\u00e4, sill\u00e4 kymmenet laivat toivat jatkuvasti aseita, ammuksia,
ruokatarvikkeita ja kaikkea mahdollista heid\u00e4n tarvitsemaansa Suomen satamiin. Satamista tavara
jatkoi matkaansa rautatie- ja kuorma-autokuljetuksina eteenp\u00e4in valtaviin v\u00e4livarastoihin ja
rintamien l\u00e4heisyydess\u00e4 hevosten ja muulien vet\u00e4mill\u00e4 k\u00e4rryill\u00e4 hoidettiin loppumatka. Saksalaiset
toivat mukanaan muuleja muun muassa Kreikasta, mutta ilmastoon tottumattomina ne kuolivat jo
ensimm\u00e4isen talven aikana kylmyyteen. Muualta tuodut muulit p\u00e4rj\u00e4siv\u00e4t paremmin.
Saksan Luftwaffella oli lentotoimintaan liittyvien yksikk\u00f6jen lis\u00e4ksi paljon muutakin miehist\u00f6\u00e4, kuten
ilmatorjuntayksik\u00f6it\u00e4, rakennusyksik\u00f6it\u00e4 ja muun muassa omat kuorma-auto- ja hevosyksik\u00f6t.
T\u00e4ll\u00e4kin alueella oli Luftwaffen kuorma-autohalleja, jotka olivat niin sanottuja kuplahalleja. Sodan
lopussa Lapissa oli saksalaisia yli 200 000 ja lis\u00e4ksi suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 vankeja ja ty\u00f6velvollisia sek\u00e4
pakkoty\u00f6l\u00e4isi\u00e4 eli enemm\u00e4n kuin Lapissa oli silloin asukkaita. Esimerkiksi Luftwaffen t\u00f6iss\u00e4 oli
hollantilaisia ja virolaisia kirvesmiehi\u00e4, ehk\u00e4 jopa rakentamassa n\u00e4it\u00e4kin parakkeja.
Ankaran kiellon mukaan saksalaiset saivat Suomen kaupoista ostaa vain tarkasti rajattuja tuotteita.
K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 asia ei ihan n\u00e4in mennyt, sill\u00e4 mustan p\u00f6rssin kauppa kukoisti ja rahaan, kahviin,
viinaan ja makeisiin vaihtui mit\u00e4 vain saksalaisten tarvitsemaa. Rangaistukset kiinnijoutuneelle
saksalaisille olivat ankarat. Kaikki saksalaisten rikokset hoitivat saksalaiset itse ja suomalaisten
rikokset suomalainen oikeuslaitos. Saksalaisilla ei ollut suomalaisiin mit\u00e4\u00e4n tuomiovaltaa eik\u00e4
suomalaisilla saksalaisiin n\u00e4hden.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”5. Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana
\n-osio” module_id=”Upseerikerho” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
5. Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Upseerikerho.jpg” alt=”Upseerikerho” title_text=”Upseerikerho” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Upseerikerho-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana<\/strong><\/p>\nT\u00e4ll\u00e4 paikalla maavallien suojassa on todenn\u00e4k\u00f6isesti sijainnut alueen upseerikerho, jota saksalaiset
kutsuivat kasinoksi. Kyse ei siis ollut peli luolasta. Miehist\u00f6ll\u00e4 oli oma sotilaskoti ainakin nykyisen
Lukkarinkadun varrella. Upseerikerho oli upseerien vapaa ajanviettopaikka, jossa j\u00e4rjestettiin
lauluiltoja ja joskus my\u00f6s vierailevien esiintyjien, kuten laulajien tai taikureiden esityksi\u00e4. Muita
vapaa-ajan viettomahdollisuuksia niin upseereille kuin miehist\u00f6llekin oli elokuvien katsominen.
Saksalaiset toimittivat leiri alueille elokuvaprojektoreja ja filmikeloja liikkuvilla autoyksik\u00f6ill\u00e4.
Elokuvia saksalaiset k\u00e4viv\u00e4t katsomassa my\u00f6s muun muassa Kino Inarin n\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 ja Haus der
Kameradschaftissa eli Toveruuden talossa. Suosituimpia elokuvia olivat v\u00e4rielokuvat Kultainen
kaupunki, Lumpeenkukka ja M\u00fcnchhausen, jotka saivat valtavia katsojalukuja kaikissa paikoissa,
joissa niit\u00e4 esitettiin. Toveruuden talossa j\u00e4rjestettiin elokuvien lis\u00e4ksi my\u00f6s lukuisia
musiikkikonsertteja, tanssiesityksi\u00e4, oopperaesityksi\u00e4, taikuriesityksi\u00e4, komiikkaa ja teatteria. Yksi
suosituimmista oopperaesityksist\u00e4 oli Figaron h\u00e4\u00e4t, jota esitettiin Toveruuden talolla per\u00e4ti 35 kertaa
t\u00e4ydelle salille. Yhteens\u00e4 esitykset n\u00e4ki 12 000 katsojaa.
Kuuluisimpia esiintyji\u00e4 olivat laulaja Lizzi Waldm\u00fcller, tanssija Daisy Spies ja h\u00e4nen tanssiryhm\u00e4ns\u00e4,
tanssija-laulaja Marika R\u00f6kk, sveitsil\u00e4inen tenori Herbert Ernst Groh ja ruotsalainen oopperalaulaja
Lisa Tunell-Scharner. My\u00f6s suomalaisia artisteja esiintyi Toveruuden talon tapahtumissa, muun
muassa tanssiduo Lucia Nifontova ja Alexander Saxelin sek\u00e4 pianotaiteilija Kerttu Bernhardt.
Suomalaisten j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Asemiesillassa esiintyiv\u00e4t mm. sopraano Anna Mutanen,
harmonikkamestari Onni Laihonen ja koomikko Siiri Angerkoski. Toveruuden talon tapahtumiin
p\u00e4\u00e4siv\u00e4t osallistumaan my\u00f6s suomalaiset. Rovaniemen kulttuuritarjonta oli vuosina 1943 ja 1944
ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n laajaa. Erityisesti koululaisille elokuvat olivat suuri tapaus. He p\u00e4\u00e4siv\u00e4t sis\u00e4\u00e4n
ilmaiseksi, jos tilaa oli.
My\u00f6s alkoholin k\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 oli varsin iso osa pime\u00e4\u00e4n ja pitk\u00e4\u00e4n talveen tottumattomilla ja koti-ik\u00e4v\u00e4\u00e4
potevilla sotilailla. Saksalaisilla oli pohjoisessa eritt\u00e4in hyv\u00e4t varastot niin ruokatarvikkeita kuin
alkoholia varten. Juomina heill\u00e4 oli olut, viinit ja joskus konjakit. Saksalaiset toivat mukanaan my\u00f6s
omat astiansa ja ruokailuv\u00e4lineet.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”6. Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana
\n-osio” module_id=”Suomalaisten” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
6. Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Suomalaisten-aputyontekijoiden-parakki.jpg” alt=”Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki” title_text=”Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Suomalaisten-aputyontekijoiden-parakki-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana<\/strong><\/p>\nT\u00e4ll\u00e4 kohdalla sijaitsi saksalaisten piirustuksien mukaan suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden eli Finnische
Hilfskr\u00e4ftin parakki, joka rakennettiin marras-joulukuussa 1943. Se oli suomalaisten
puutavarayhti\u00f6iden muodostaman Puutalo Oy :n Polar niminen lautaparakki kooltaan noin
kahdeksan kertaa kaksitoista metri\u00e4. Parakki koottiin valmista puu elementeist\u00e4. Sen pystytt\u00e4minen
kesti suomalaisilta kirvesmiehilt\u00e4 pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4, vangeilta huomattavasti kauemmin.
T\u00e4h\u00e4n parakkiin majoitettiin siis saksalaisten palveluksessa olleita suomalaisia ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 ehk\u00e4
noin kymmenest\u00e4 kahteenkymmeneen henkil\u00f6\u00e4. Todenn\u00e4k\u00f6isesti he olivat ulkopaikkakuntalaisia,
koska heille rakennettiin oma parakki. Rovaniemel\u00e4iset olivat tietenkin omissa kodeissaan. T\u00e4m\u00e4n
parakin asukkaat ovat ehk\u00e4 olleet Luftwaffen pesulan ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4, jotka olivat joutuneet evakkoon
sota-alueelta. Pesula sijaitsi nykyisen Yliopistonkadun varrella.
Sodasta huolimatta sek\u00e4 palkansaajien m\u00e4\u00e4r\u00e4 ett\u00e4 kauppalan verotulot kasvoivat r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4isesti.
Monet l\u00e4hestulkoon k\u00f6yhyydess\u00e4 el\u00e4neet rovaniemel\u00e4iset saivat elintasoaan parannettua
aikaisempaan verrattuna. Ty\u00f6markkinoilla saksalaisten l\u00e4sn\u00e4olo vaikutti merkitt\u00e4v\u00e4sti. Ensimm\u00e4ist\u00e4
kertaa suomen historiassa oli ty\u00f6ntekij\u00e4n markkinat. Suurin osa nuoremmasta miespuolisesta
v\u00e4est\u00f6st\u00e4 oli rintamilla, joten ty\u00f6paikkoja liikenne-, kuljetus-, huolinta-, rakennus-, kauppa- ja
palvelualoilla oli runsaasti naisille ja asepalvelus ik\u00e4luokkien ulkopuolisille miehille.
Saksalaiset tarvitsivat miehi\u00e4 mets\u00e4-, linnoitus-, lentokentt\u00e4- ja rakennust\u00f6ihin, pilke- ja
puuhiilitehtaisiin, maanteiden tekoon ja korjauksiin sek\u00e4 rahdinajoon. Naisille t\u00f6it\u00e4 riitti
kanttiineissa, konttoreissa, sairaaloissa, keittoloissa, ompelimoissa ja pesuloissa. Kovan
ty\u00f6voimapulan takia saksalaisten maksamat palkat ammattimiehille olivat joskus kaksin, jopa
kolminkertaisia muuhun maahan verrattuna ja yleisemminkin palkkataso oli ainakin 25% korkeampi
kuin suomalaisten maksamat. Varsinkin Rovaniemen maalaiskunnan puolella monille ty\u00f6ntekij\u00f6ille ja
yrityksille j\u00e4i isoja veror\u00e4stej\u00e4, kun rahaa tuli niin paljon, ettei veroja ehtinyt maksamaan.
My\u00f6s muualta Suomesta tuli ty\u00f6voimaa Lappiin. Kes\u00e4ll\u00e4 1942 saksalaisten palveluksessa oli Lapissa
yli 10 000 ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4, joista osaa pime\u00e4sti tai suomalaisyritysten kautta, mik\u00e4 aiheutti monille
suomalaisille yrityksille ty\u00f6voimapulaa ja viiv\u00e4stytti monia ty\u00f6kohteita. Suomalaisten viranomaisten
tarkoituksena oli puolittaa saksalaisten palveluksessa olevan ty\u00f6voiman m\u00e4\u00e4r\u00e4. Siksi
paikallisviranomaiset yrittiv\u00e4t saada saksalaisia palkkaamaan ty\u00f6ntekij\u00e4ns\u00e4 suomalaisista yrityksist\u00e4
sen sijaan, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 palkkaisivat vapailta markkinoilta.
Ty\u00f6voiman s\u00e4\u00e4nn\u00f6stely-yritykset eiv\u00e4t tietenk\u00e4\u00e4n saksalaisia erityisesti miellytt\u00e4neet ja he
pyrkiv\u00e4tkin jopa viranomaisten m\u00e4\u00e4r\u00e4ysten vastaisesti palkkaamaan suomalaisia t\u00f6ihins\u00e4. T\u00e4t\u00e4
kamppailua ty\u00f6voimasta k\u00e4ytiin koko jatkosodan ajan palkkatasoa kohtuullistamalla. Suomalaiset
vetosivat my\u00f6s Saksan ylimp\u00e4\u00e4n johtoon asian korjaamiseksi ja Saksan sotamarsalkka Wilhelm Keitel
antoikin m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen, ett\u00e4 saksalaisten joukkojen on supistettava suomalaisen ty\u00f6v\u00e4en m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.
Kiinti\u00f6ksi m\u00e4\u00e4riteltiin 4000 henkil\u00f6\u00e4, joista Luftwaffen osuus oli 3000 ja Saksan maavoimien eli
Heerin 1000.
Kev\u00e4\u00e4seen 1943 menness\u00e4 kuitenkin saksalaisten palveluksessa olevan suomalaisen ty\u00f6voiman
osuus v\u00e4heni suurin piirtein kiinti\u00f6n mukaiseksi. T\u00e4m\u00e4 johtui paitsi ty\u00f6velvollisuus kutsunnoista,
my\u00f6s lis\u00e4\u00e4ntyneist\u00e4 ty\u00f6voiman ratsioista. Suomalaisen ty\u00f6voiman saannin supistuminen aiheutti
sen, ett\u00e4 saksalaiset joutuivat paikkaamaan ty\u00f6voiman puutetta. Apuja saatiin organisaatio Todtin
ty\u00f6voimasta, muista maista tuoduista ty\u00f6velvollisista, palkatuista henkil\u00f6ist\u00e4 sek\u00e4 tietysti<\/p>\n
vankity\u00f6voimasta. Saksalaisten vankity\u00f6voiman m\u00e4\u00e4r\u00e4 nousi Lapissa noin 30 000 henkil\u00f6\u00f6n.
Ty\u00f6palvelun joukoissa oli lukuisien saksan miehitt\u00e4minen alueiden kansalaisia enemm\u00e4n tai
v\u00e4hemm\u00e4n pakkoty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”7. Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu
\n-osio” module_id=”Junaradan” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
7. Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Betonikorsu.jpg” alt=”Betonikorsu” title_text=”Betonikorsu” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Junaradan-itapuolen-taisteluasemat-ja-betonikorsu-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu<\/strong><\/p>\nOunasvaaran junaradan viereisell\u00e4 sivustalla on my\u00f6s lukuisia kaivantoja, joista voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4 siell\u00e4
olleen paitsi taisteluhauta ja taistelupes\u00e4kkeit\u00e4, my\u00f6s vartiotoimintaan liittyvi\u00e4 kaivantoja. Ainakin
osa n\u00e4ist\u00e4 lienee Lapin sodan aikaisia. Vaaran laidassa radan vieress\u00e4 on pitk\u00e4 taisteluhautakaivanto,
taistelupes\u00e4kkeit\u00e4 ja ampumapoteroita. Taisteluja t\u00e4ll\u00e4 alueella ei kuitenkaan k\u00e4yty.
Ounasvaaran alueella on my\u00f6s pohjoislaidalla taistelupes\u00e4kkeit\u00e4 ja siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vaaran
korkeammillakin osilla. Vaaranlaidoilla on ollut ilmeisesti pitk\u00e4hk\u00f6 taistelukaivantojen linja, joka on
ulottunut aina nykyisen golf -radan tienoilta Tottorakan ja V\u00e4lirakan ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja sielt\u00e4 kohti
nykyist\u00e4 urheiluopiston aluetta. Ehk\u00e4 osittain Lapin sodan aikaisia ampuma poteroita ja
taistelupes\u00e4kkeiden j\u00e4lki\u00e4 on maastossa viel\u00e4 n\u00e4kyviss\u00e4, mutta osa lienee jo kasvanut umpeen.
Saksalaiset hy\u00f6dynsiv\u00e4t my\u00f6s vaaran luontaisia onkaloita ja kivimuodostelmia pes\u00e4kkeiksi.
Niin sanottu betonikorsu on sis\u00e4lt\u00e4 noin 3 x 4 metrin kokoinen ja 2 :n metrin korkuinen. Oviaukko on
betonista ja sein\u00e4t on muurattu luonnonkivist\u00e4. Korsun katto on osittain sortunut, mutta muuten
rakennus on melko ehj\u00e4. Rakennuksen alueella ja hieman kauempana on muun muassa heteka tai
sen osia ja puinen ovi, joka voi olla my\u00f6hemm\u00e4lt\u00e4kin ajalta. T\u00e4t\u00e4 korsua ovat todenn\u00e4k\u00f6isesti
k\u00e4ytt\u00e4neet saksalaiset vartiomiehet lepopaikkana ja talvisin l\u00e4mmittelypaikkana. Korsu l\u00e4mpesi
kamiinan avulla.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”8. Mysteeriparakki ja taisteluhauta
\n-osio” module_id=”Mysteeriparakki” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
8. Mysteeriparakki ja taisteluhauta<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Kaivanto-mysteeriparakin-ylapuolella.jpg” alt=”Kaivanto mysteeriparakin yl\u00e4puolella” title_text=”Kaivanto mysteeriparakin yl\u00e4puolella” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Mysteeriparakki-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Mysteeriparakki ja taisteluhauta<\/strong><\/p>\nYksi parakki, josta ei ole tarkkaa tietoa olemassa, mutta jossa on n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 betoninen alusta sijaitsee
l\u00e4hell\u00e4 tornitaloja. Saksalaisten piirustuksissa t\u00e4h\u00e4n kohtaan oli merkitty autokorjaamo tai kuorma-
autohalli. Rakennus on voinut olla my\u00f6s keitti\u00f6rakennus. Betonin sis\u00e4lt\u00e4 ty\u00f6ntyy ulos putki, josta
sadevesi valuu pois. Rakennuksen maan pinnalla oleva betonivalu on kooltaan noin viisi kertaa viisi
metri\u00e4. Saksalaisten piirustusten mukaan rakennus on ollut kooltaan noin kymmenen kertaa
kuusitoista metri\u00e4.
T\u00e4m\u00e4n rakennuksen vierest\u00e4 l\u00e4htee yl\u00e4rinteeseen p\u00e4in pitk\u00e4hk\u00f6, kaiketi Lapin sodan aikainen
taisteluhauta, tai sirpalesuoja, jonka p\u00e4\u00e4linja on alun perin ollut noin kaksi kertaa 110 metri\u00e4. Linjan
p\u00e4\u00e4ss\u00e4 on ollut korsun paikka. Linjasta erkaneva varsin kapea ja matala, pitk\u00e4hk\u00f6 kaakonsuuntainen
kaivanto, lienee ehk\u00e4 alkua lukuunottamatta joskus sodan j\u00e4lkeen tehty oja. Korsusta on kaivettu
joitakin j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, muun muassa s\u00e4ilykepurkki ja rikkoutunut viinipullo esiin. Siell\u00e4 on my\u00f6s
tuoreempaa roskaa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”9. Lastenkoti
\n-osio” module_id=”Lastenkoti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
9. Lastenkoti\u00a0<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/02\/Lastenkoti-scaled.jpg” alt=”Lastenkoti” title_text=”Lastenkoti” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Lastenkoti-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Lastenkoti<\/strong><\/p>\nEntinen lastenkoti oli saksalaisten k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 jatkosodan aikana maavoimien eli Heerin sairaalana.
Rakennus on edelleen olemassa. Lapin sodan aikana sairaala ja sen alue oli miinoitettu, mutta
miinoja ei r\u00e4j\u00e4ytetty. Kauppalan tuhon j\u00e4lkeen sinne sijoitettiin kauppalan virastot. Kauppalan
johtaja sek\u00e4 virkamiehet my\u00f6s asuivat rakennuksessa. My\u00f6hemmin se on toiminut muun muassa
lastensairaalana ja steinerkouluna.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”10. Frontleitstelle 42 :n parakkileirialue
\n-osio” module_id=”Frontleitstelle” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
10. Frontleitstelle 42 :n parakkileirialue<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Frontleitstelle-42n-parakkileirialue.jpg” alt=”Frontleitstelle 42n parakkileirialue” title_text=”Frontleitstelle 42n parakkileirialue” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Frontleitsstelle-42n-parakkileiri-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Frontleitsstelle 42 :n parakkileiri<\/strong><\/p>\nT\u00e4ll\u00e4 rautatien ja L\u00e4hteentien v\u00e4lisell\u00e4 alueella sijaitsi rintamaesikunnan eli Frontleitsstelle 42 :n
lager Ounasvaaran leirialue, joka otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 15.3.1943. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 oli kivikoululta siirtyneen
entisen Frontsammelstellen lukuisia majoitus ja varasto parakkeja, ilmeisesti iso toimistorakennus
autotalli, perunakellari, sauna ja pukeutumistila ja useita k\u00e4ym\u00e4l\u00e4rakennuksia – kaikkiaan noin
kolmisenkymment\u00e4 rakennusta.
Alueella oli noin 10 x 60 metrin kokoinen keskusaukio, jonka ymp\u00e4rill\u00e4 oli nelj\u00e4 isohkoa rakennusta.
Alueelle oli j\u00e4rjestetty Rovaniemen rautatieasemalta sukkulalinja kuljetuksia varten. Kuorma-autot
kulkivat alueelle Ranuantien kautta ja jalankulkijat Ounaskosken rautatiesillan kautta ja sillan
vierest\u00e4 merkitty\u00e4 polkua pitkin. Osa t\u00e4t\u00e4 polkua on n\u00e4kyviss\u00e4 viel\u00e4kin. Leiri oli tarkoitettu lomalle
menevien ja lomalta tulevien sek\u00e4 komennusmiesten ilmoittautumispaikaksi ja tarvittaessa my\u00f6s
majoitukseen. T\u00e4nne majoitettiin my\u00f6s Rovaniemen l\u00e4pi menevi\u00e4 yksik\u00f6it\u00e4 tilap\u00e4ismajoitukseen.
Yksi n\u00e4ist\u00e4 rakennuksista oli rakennussuunnitelman mukaan isohko saunarakennus, jonka j\u00e4\u00e4nteill\u00e4
nyt olemme. T\u00e4h\u00e4n on tehty tukeva betonilattia, jota rakennuksissa ei yleens\u00e4 ollut. Ennen Suomeen
tuloaan saksalaiset eiv\u00e4t tienneet saunomisesta mit\u00e4\u00e4n, mutta pian Suomeen tulon j\u00e4lkeen he
ihastuivat eritt\u00e4in suuresti saunomiseen. Saksalaiset rakensivat kaikille leirialueilleen melkein ensi
t\u00f6ikseen saunan, joka olikin tietenkin tarpeellinen sek\u00e4 puhdistautumista ett\u00e4 virkist\u00e4ytymist\u00e4
varten. Kauppalan keskustassa saksalaiset saunoivat omilla saunavuoroillaan my\u00f6s silloisissa yleisiss\u00e4
saunoissa marssien ryhdikk\u00e4\u00e4sti joukko osastona paikalle.
Nykyisen leirint\u00e4alueen kohdalla oli my\u00f6s sy\u00f6p\u00e4l\u00e4isten puhdistuslaitos. Sen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli puhdistaa
muun muassa t\u00e4ist\u00e4 rintamalta tulleet sotilaat ja heid\u00e4n varusteensa lomalle l\u00e4ht\u00f6\u00e4 varten.
Laitoksen kapasiteetti on ollut noin 500 henkil\u00f6\u00e4 per p\u00e4iv\u00e4. Sy\u00f6p\u00e4l\u00e4isten puhdistuslaitoksia oli useita
rintamien takana ja l\u00e4pikulkuleireill\u00e4 puhdistaminen tapahtui p\u00e4\u00e4osin h\u00f6yryn ja saunan avulla.
Puhdistautumiseen j\u00e4lkeen lomalaiset saattoivat menn\u00e4 l\u00e4pikulkuleireihin, kuten Frontleitstellen
kokoamiskeskukseen, y\u00f6py\u00e4 siell\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n tai pari ja jatkaa matkaansa eteenp\u00e4in kohti Saksaa.
Koska Saksalla oli paljon joukkoja Pohjois-Suomessa lomalaisia kulki sota-aikana kymmeni\u00e4tuhansia
n\u00e4iden puhdistuslaitosten ja l\u00e4pikulkuleirien kautta. Saksalaiset r\u00e4j\u00e4yttiv\u00e4t t\u00e4m\u00e4nkin alueen
rakennukset, joten alueen rakennuksista s\u00e4ilyi vain yksi asuinparakki ja yksi k\u00e4ym\u00e4l\u00e4rakennus, jotka
on sittemmin purettu. Joitakin rakennusten j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, kaivantoja ja r\u00e4j\u00e4ytyskuoppia on viel\u00e4 alueella
n\u00e4kyviss\u00e4, vaikkakin alue on melko t\u00e4ysin metsittynyt ja j\u00e4\u00e4nteet ovat turvekerroksen alla piilossa.
Sodan j\u00e4lkeen t\u00e4\u00e4ll\u00e4 sattui my\u00f6s ik\u00e4v\u00e4 tapaus, kun lasten leikkiess\u00e4 l\u00f6yt\u00e4mill\u00e4\u00e4n r\u00e4j\u00e4hteill\u00e4 ilmeisesti
miina r\u00e4j\u00e4hti ja yksi lapsi kuoli ja useita loukkaantui.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”11. Sicherheitsdientsin vankila
\n-osio” module_id=”Sicherheitsdientsin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
11. Sicherheitsdientsin vankila<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/SDn-vankila-1.jpg” alt=”Vankila” title_text=”SDn vankila 1″ align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Vankila-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Sicherheitsdientsin vankila<\/strong><\/p>\nOlemme nyt Geologisen tutkimuslaitoksen kohdalla, jossa oli saksalaisten rakennusten portaita ja
kaivantoja ennen tutkimuslaitoksen talon rakentamista. Alue oli lasten suosittu leikkipaikka, josta
l\u00f6ytyi runsaasti sodan aikaista tavaraa. Tutkimuslaitoksen talon kohdalla oli saksalaisilla heid\u00e4n
omille vangeilleen tarkoitettu muuratuilla selleill\u00e4 varustettu Sicherheitsdientsin eli
turvallisuusviraston vankila. Alue oli piikkilanka-aidalla ymp\u00e4r\u00f6ity. Tutkimuslaitoksen talon vieress\u00e4
on s\u00e4ilynyt isohko pengeralue, jossa oli rakennuksia, joissa oli luonnonkivireunukset. N\u00e4m\u00e4 voivat
olla ehk\u00e4 vankisellej\u00e4 tai vartijoiden ja muun henkil\u00f6kunnan huoneita.
Rinteeseen on kaivettu kaiketi Lapin sodan aikainen taisteluhauta, joka on noin 50 m pitk\u00e4, keskell\u00e4
ja pohjoisp\u00e4\u00e4ss\u00e4 on ilmeisesti ollut korsun paikka. Sicherheitsdients eli SD oli Saksan SS :n johtajan
Heinrich Himmlerin pahamaineinen tiedustelu- ja turvallisuusvirasto, jonka yhteydess\u00e4 toimivat
my\u00f6s Geheime Staatspolizei eli Gestapo, Kriminalpolizei eli Kripo sek\u00e4 Einsatzgruppet, jotka
murhasivat mm. juutalaisia miehitetyiss\u00e4 It\u00e4-Euroopan maissa.
T\u00e4ss\u00e4 SD :n vankilassa oli vangittuna saksalaisia sotilaita, jotka olivat syyllistyneet rikoksiin Suomessa.
Sinne on my\u00f6s tiett\u00e4v\u00e4sti toimitettu my\u00f6s vangiksi saatuja ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 komissaareja kuulusteltavaksi
ja todenn\u00e4k\u00f6isesti heid\u00e4t on siell\u00e4 my\u00f6s teloitettu. Vankilassa ei luultavasti ollut kovin paljoa
henkil\u00f6kuntaa ja muutenkin SD:n ja Gestapon toiminta Rovaniemell\u00e4 oli varsin v\u00e4h\u00e4ist\u00e4, eik\u00e4 liittynyt
mitenk\u00e4\u00e4n suomalaisiin siviileihin tai sotilaisiin. Enemm\u00e4n heill\u00e4 oli teht\u00e4vi\u00e4 pohjoisessa Norjan rajan
molemmin puolin.
Vankilan toiminnasta ei ole s\u00e4ilynyt asiakirjoja eik\u00e4 suomalaisilla virkamiehill\u00e4k\u00e4\u00e4n ollut sinne asiaa,
joten tiedot sen toiminnasta ovat v\u00e4h\u00e4iset. Pullinpuolella nykyisen Valdemarin tontilla sijaitsi
salaisen kentt\u00e4poliisin eli Geheime Feldpolizei 735 :n majoitusalue. Salainen kentt\u00e4poliisi oli nimens\u00e4
mukaisesti Saksan armeijan eli Wehrmachtin salainen sotilaspoliisi, jonka teht\u00e4vi\u00e4 oli muun muassa
vastavakoilu, maanpetoksellisen toiminnan est\u00e4minen, vastapropaganda, sotilaskohteiden vartiointi
ja avustaminen saksalaisten sotaoikeuksien rikostutkinnoissa. Salaisen kentt\u00e4poliisin tiedet\u00e4\u00e4n my\u00f6s
suorittaneen joitakin pakoon yritt\u00e4neiden sotavankien teloituksia ja mahdollisesti he my\u00f6s teloittivat
SD :n vankilassa olleita komissaareja. Suomalaisiin heill\u00e4 ei ollut mit\u00e4\u00e4n toimivaltaa, eiv\u00e4tk\u00e4 he
tietojen mukaan ole koskaan ylitt\u00e4neetk\u00e4\u00e4n valtuuksiaan.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”12. Rommelin kentt\u00e4
\n-osio” module_id=”Rommelin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
12. Rommelin kentt\u00e4<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Rommelin-kentta.jpg” alt=”Rommelin kentt\u00e4” title_text=”Rommelin kentt\u00e4” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Rommelin-kentta-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Rommelin kentt\u00e4 eli Sportsbahn Feldmarschall Rommel<\/strong><\/p>\nRanuantien it\u00e4puolella on Rommelin kent\u00e4ksi kutsuttu urheilukentt\u00e4. Kent\u00e4n rakensivat saksalaisen
Heerin leipomokomppanian B\u00e4ckerei-Kompanie 602:n ja viereisen Heerin kuljetuskomppanian
miehet vuonna 1943 virkistysalueekseen, antaen kent\u00e4lle mahtipontisen nimen Sportsbahn
Feldmarschall Rommel eli Sotamarsalkka Rommelin urheilukentt\u00e4. Nimi oli kirjoitettu kent\u00e4n portin
yl\u00e4laudoitukseen.
Sotamarsalkka Erwin Rommel oli sodan aikana kuuluisin saksalainen sotap\u00e4\u00e4llikk\u00f6 ja sotasankari
lempinimell\u00e4 \u201cEr\u00e4maan kettu\u201d. Rommel osallistui jossakin m\u00e4\u00e4rin Hitlerin salamurhayritykseen
vuonna 1944 ja koska h\u00e4n oli kansallissankari, Hitler antoi hirtt\u00e4misen ja maineenmustaamisen sijaan
h\u00e4nelle mahdollisuuden tehd\u00e4 itsemurha ja s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 siten perheens\u00e4 ja perheen omaisuuden. Asiassa
painoi my\u00f6s se, ett\u00e4 Rommelin nimi liitettyn\u00e4 Hitlerin salamurhahankkeeseen olisi ollut Hitlerille
kiusallista ja varmasti olisi aiheuttanut kuohuntaa Saksassa. Rommelin kerrottiin kuolleen
lentokonehy\u00f6kk\u00e4yksess\u00e4 saamiinsa vammoihin ja haudattiin kunniamenoin. Rommel itse ei koskaan
k\u00e4ynyt Suomessa.
Rommelin kent\u00e4n juhlalliset avajaiset olivat 18.7.1943. Ohjelmassa oli kahdeksan saksalaisen
jalkapallojoukkueen v\u00e4linen jalkapalloturnaus sek\u00e4 kahden saksalaisen k\u00e4sipallojoukkueen v\u00e4linen
ottelu. Kenraalieversti Eduard Dietl vihki kent\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja jakoi parhaan pelaajan palkinnot.
Kent\u00e4ll\u00e4 j\u00e4rjestettiin muutamia j\u00e4\u00e4pallo- ja jalkapallo-otteluja my\u00f6s saksalaisten ja suomalaisten
v\u00e4lill\u00e4. Kentt\u00e4\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6i silloin koivuaita ja my\u00f6s kenraalieversti Dietl istui joskus seuraamassa pelej\u00e4
koivusta tehdyss\u00e4 juhlakatsomossa. Parhaimmillaan otteluita saattoi katsoa jopa yli 1000 katsojaa.
Seuraava isompi urheilutapahtuma kent\u00e4ll\u00e4 oli 16.9.1943 j\u00e4rjestetty Wehrmacht sportfest, johon
osallistui 18 eri yksik\u00f6iden joukkuetta.
Vuosina 1942, 1943 ja 1944 saksalaisten joukkojen urheilutoiminta sai vauhtia asemasotavaiheen
ansiosta. Dietl oli innokas urheilumies ja halusi sotilaiden pysyv\u00e4n virkist\u00e4ytynein\u00e4 ja hyv\u00e4ss\u00e4
kunnossa urheilun avulla. T\u00e4ll\u00e4 oli tietysti vaikutusta my\u00f6s joukkojen mielialan yll\u00e4pit\u00e4misess\u00e4
varsinkin kun sota it\u00e4rintamalla k\u00e4\u00e4ntyi heid\u00e4n kannaltaan huonoon suuntaan. Rommelin kent\u00e4n
tapahtumien ja talviurheilulajien lis\u00e4ksi ainakin kesin\u00e4 1942 ja 1943 j\u00e4rjestettiin kenraali Ferdinand
Sch\u00f6rnerin toimeksiannosta Pohjois-Lapissa saksalaisten joukko-osastojen v\u00e4linen jalkapallon cup-
muotoinen turnaus loppuotteluineen, k\u00e4sipalloilun Tundra-Pokal -kilpailu ja monia muita
urheilukilpailuja.
Rovaniemen kauppalan vuoden 1946 kunnalliskertomuksen mukaan kentt\u00e4 oli varsin huonosti tehty,
vino ja pehme\u00e4 hiekkakentt\u00e4, ja sen takia p\u00f6lyinen – eli vanhaa vapaapalokuntavitsi\u00e4 lainaten:
\u201cv\u00e4\u00e4rin sammutettu\u201d. Kunnostettu kentt\u00e4 on edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 Kiirunan alueella. Rommelin kentt\u00e4
on ainoa saksalaisajasta muistuttava paikannimi Rovaniemell\u00e4. Rommelin kent\u00e4n nimi eli
vuosikymmeni\u00e4 vain paikallisten asukkaiden ja urheilua harrastavan nuorison suullisena perinteen\u00e4,
koska kaupunki saksalaisajan menneisyytt\u00e4 h\u00e4veten ei hyv\u00e4ksynyt nime\u00e4m\u00e4\u00e4n asemakaavakarttaan
ennen kuin 2000 -luvun alussa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”Yhteisty\u00f6ss\u00e4” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_row _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Yhteisty\u00f6ss\u00e4<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][et_pb_text admin_label=”Text” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]Historiakierroksen asiantuntijana on toiminut Kalevi Mikkonen. Tutustu Mikkosen blogiin\u00a0t\u00e4st\u00e4 linkist\u00e4<\/a>.<\/p>\nSaksalaisajan tunnelmiin el\u00e4ytymist\u00e4 vahvistaa taiteilija\/tuottaja Timo Mets\u00e4joen \u00e4\u00e4nisuunnittelu<\/p>\n
Saksan ilmavoimien parakkileirialue Ounasvaaralla 1941-1944 -videon on mallintanut Studio Sallamar.<\/p>\n
Reittikartan on mallintanut Ounasvaaran hiihtoseura, Matti Kivel\u00e4.[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row column_structure=”1_3,1_3,1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/10\/lapin-maakuntamuseo.jpg” alt=”Lapin Maakuntamuseo -logo” title_text=”Lapin Maakuntamuseo” align=”center” admin_label=”Maakuntamuseo -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/01\/Sallamar-JPG.jpg” alt=”Ounasvaaran hiihtoseura -logo” title_text=”Sallamar JPG” align=”center” admin_label=”OH -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_height=”60px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/01\/oh_logo_web_png-200×200-1.png” alt=”Ounasvaaran hiihtoseura -logo” title_text=”oh_logo” align=”center” admin_label=”OH -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_height=”60px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section]<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Saksalaisaika Ounasvaaralla – Historiakierros jatkosodan maisemiinOunasvaara on tunnettu Rovaniemen liikunta -ja virkistyskohteena, mutta tiesitk\u00f6, ett\u00e4 vuosina 1941-1944 se oli my\u00f6s Saksan armeijan, varsinkin Saksan ilmavoimien, eli Luftwaffen leirialuetta? T\u00e4m\u00e4 k\u00e4velyreitti johdattaa sinut virtuaalisesti tai konkreettisesti saksalaisajan j\u00e4\u00e4nteille Ounasvaaran ja L\u00e4hteentien alueella. Reitin eri pisteill\u00e4 voit kuunnella \u00e4\u00e4nisuunnittelun avulla el\u00e4voitettyj\u00e4 \u00e4\u00e4niraitoja, joilla historiantutkija Kalevi Mikkonen kertoo […]<\/p>\n","protected":false},"author":7367,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_et_pb_use_builder":"on","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":"","footnotes":""},"class_list":["post-1319","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7367"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1319"}],"version-history":[{"count":64,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2869,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319\/revisions\/2869"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1319"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\ud83e\udded 11. Rommelin kentt\u00e4<\/a><\/strong><\/h3>\n\ud83e\udded 12. Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu<\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”1. Ounasvaaran ampuma paviljonki, ampumarata ja Ounasvaaran kisat -osio” module_id=”Ounasvaaran-ampuma” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” collapsed=”on” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
1. Ounasvaaran ampumapaviljonki, ampumarata ja Ounasvaaran kisat<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Ampumapaviljonki-1.jpg” alt=”Ampumapaviljonki” title_text=”Ampumapaviljonki, CC-BY Kalevi Mikkonen” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Ounasvaaran-ampumapaviljonki-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”100%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||||false|false” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Ounasvaaran ampumapaviljonki, ampumarata ja Ounasvaaran kisat<\/strong><\/p>\nOunasvaaran vanhalla hiihtostadionilla ja ampumaradalla on Viljami Kaltion suunnittelema
suojeluskunnan ampumapaviljonki, aiemmalta nimelt\u00e4\u00e4n Ampula, joka valmistui vuonna 1927. Sota-
aikana paviljongissa oli sek\u00e4 suomalaisten ett\u00e4 saksalaisten radioasema ja henkil\u00f6st\u00f6n majoitustiloja.
Suojeluskunnan ampumaradalla j\u00e4rjestettiin muun muassa ampumaharjoituksia ja sen ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4
maastoharjoituksia.<\/p>\n
Jatkosodan kuluessa kilpailutoiminta Suomessa elpyi sodasta huolimatta ja joitakin kisoja alettiin
j\u00e4rjest\u00e4\u00e4. Saksalaiset esittiv\u00e4t vuoden 1943 alussa Suomen hiihtoliitolle toivomuksen, ett\u00e4 heid\u00e4n
sotilaansa saisivat osallistua liiton alaisiin kisoihin Suomessa. T\u00e4ll\u00f6in tuli ajankohtaiseksi my\u00f6s
Ounasvaaran kisojen j\u00e4rjest\u00e4minen. Saksalaiset j\u00e4rjestiv\u00e4t omia karsintakilpailuja, joiden perusteella
osallistujat kisoihin valittiin. My\u00f6s yhteisesikunta Roi j\u00e4rjesti suomalaisille omat karsintahiihdot
Ounasvaaran kisoja varten.<\/p>\n
Ounasvaaran vanhan hiihtostadionin ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 j\u00e4rjestettiin talvikisat sek\u00e4 maaliskuussa 1943 ett\u00e4
maaliskuussa 1944. Saksalaiset olivat aktiivisesti mukana niin palkintojen hankkimisessa,
illanvietossa, kuin palkintojenjakotilaisuudessa. Saksalaiset halusivat kisoille n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t puitteet ja
siksi kisan j\u00e4rjestelyihin panostettiin paljon. Kisat radioitiin molemmilla kerroilla. Vuoden 1943
kisoihin osallistui suomalaisten ja saksalaisten lis\u00e4ksi ruotsalaisia urheilijoita. Nimekk\u00e4impi\u00e4
urheilijoita olivat muun muassa maastohiihdon maailmanmestarit Jussi Kurikkala ja Pekka Niemi sek\u00e4
it\u00e4valtalainen Luis Seyrling, joka voitti molempina vuosina pujottelukisan.<\/p>\n
Kisayleis\u00f6\u00e4 oli molempina vuosina tuhansittain paikalla ja kisojen aikana Kauppala oli juhlaliputettu
niin Suomen kuin Saksan ja vuonna 1943 my\u00f6s Ruotsin lipuilla. Paikalla oli luonnollisesti kisojen
suojelija kenraalieversti Eduard Dietl ja muita Saksan Lapin armeijan johtohenkil\u00f6it\u00e4 sek\u00e4 paikalliset
suomalaiset herrat, kuten eversti Oiva Willamo ja mets\u00e4herra Jarl Sundqvist. Ounasvaaran kisoissa
kilpailtiin murtomaahiihdon ohella m\u00e4kihypyss\u00e4, yhdistetyss\u00e4, ampumahiihdossa, pujottelussa,
suurpujottelussa ja sotilaspartio -hiihdossa. Pujottelu ja suurpujottelu kilpailtiin saksalaisten
tekem\u00e4ll\u00e4 upouudella pujottelu radalla.<\/p>\n
Hiihtokilpailujen kisakeskus oli ampumaradalla. Ampumapaikka oli kuitenkin Kemijoen j\u00e4\u00e4ll\u00e4.
M\u00e4kikilpailut hyp\u00e4ttiin vuonna 1943 Ounasvaaran pikkum\u00e4ess\u00e4 ja 1944 P\u00f6yli\u00f6vaaran m\u00e4ess\u00e4.
Palkintojenjaot suoritettiin saksalaisten rakentamassa Toveruudentalossa,Haus der
Kameradschaftissa, joka sijaitsi nykyisen poliisiaseman kohdalla. Sek\u00e4 vuonna 1943 ett\u00e4 1944
j\u00e4rjestettiin my\u00f6s lasten Konttisen kisat Ounasvaaralla.<\/p>\n
Ampumaradalla on my\u00f6s synkemp\u00e4\u00e4 historiaa, sill\u00e4 nykyisen jalkapallokent\u00e4n luoteen puoleisessa
p\u00e4\u00e4dyss\u00e4 suomalaiset teloittivat kiinni j\u00e4\u00e4neit\u00e4 Neuvostoliiton l\u00e4hett\u00e4mi\u00e4 desantteja jatkosodan
aikana. Edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oleva Ounasvaaran hiihtoseuran entis\u00f6im\u00e4 paviljonkirakennus on sodan
j\u00e4lkeen aina 1960 luvun puoliv\u00e4liin asti toiminut Ounasvaaran talvikisojen huoltorakennuksena ja
sittemmin muun muassa nuorisotilana.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”2. Kenraalieversti Eduard Dietl
\n-osio” module_id=”Kenraalieversti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
2. Kenraalieversti Eduard Dietl<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Dietl-Jarl-Sundqvist-ja-maailmanmestarihiihtaja-Jussi-Kurikkala-vuonna-26.3.1944.-147740.jpg” alt=”Dietl, Jarl Sundqvist ja maailmanmestarihiiht\u00e4j\u00e4 Jussi Kurikkala vuonna 26.3.1944. (147740)” title_text=”Dietl, Jarl Sundqvist ja maailmanmestarihiiht\u00e4j\u00e4 Jussi Kurikkala vuonna 26.3.1944. (147740)” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Dietl-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Eduard Dietl<\/strong><\/p>\nKenraalieversti Eduard Dietl oli jatkosodan aikana pisimm\u00e4n ajan saksalaisten armeijan komentajana
Lapissa. Hitler nimitti h\u00e4net uudeksi komentajaksi Nikolaus von Falkenhorstin tilalle tammikuussa
1942. Dietl oli suuri idealisti ja vakaumuksellinen kansallissosialisti. Siit\u00e4 huolimatta h\u00e4nen omien
sanojen mukaan h\u00e4nelle ei tulisi mieleenk\u00e4\u00e4n ryhty\u00e4 t\u00e4t\u00e4 oppia Suomessa saarnaamaan. Toisin kuin
Saksalle Dietl piti demokratiaa sopivampana yhteiskuntamuotona Suomelle. Dietl oli Suomessa
ollessaan kuitenkin varsin pidetty, Suomen yst\u00e4v\u00e4ksi mielletty saksalaisupseeri. H\u00e4n oli perehtynyt
tarkkaan Suomen historiaan ja h\u00e4n oli aikalaisten mukaan vahva persoonallisuus. Dietlill\u00e4 oli
erikoisen hyv\u00e4 kyky hoitaa arkaluonteisia henkil\u00f6suhteita. Rovaniemel\u00e4isille tuli tutuksi h\u00e4nen
luiseva olemuksensa, utelias luonteensa ja eloisat silm\u00e4t.<\/p>\n
H\u00e4net n\u00e4htiin usein k\u00e4velem\u00e4ss\u00e4 kauppalan keskustassa. Rovaniemell\u00e4 oleskelevista
saksalaisupseereista juuri Dietlin kasvot ja olemus j\u00e4i h\u00e4net tavanneiden mieleen parhaiten. Innokas
urheilun yst\u00e4v\u00e4 Dietl oli taitava vuorikiipeilij\u00e4, laskettelija ja murtomaahiiht\u00e4j\u00e4. Dietl oli my\u00f6s
saksalaisten sotilaiden suosiossa. H\u00e4nest\u00e4 on kerrottu lukuisia kaskuja. Er\u00e4\u00e4nkin kerran Dietl oli
rintamavierailuilla pohjoisessa tiukkaakin tiukemman kenraali Ferdinand Sch\u00f6rnerin alueella.
Sch\u00f6rner oli ihmisen\u00e4 Dietlin t\u00e4ydellinen vastakohta. Sch\u00f6rner vaati autolla liikkuessaan aina tien
t\u00e4ysin vapaaksi. Dietlin auto rikkoutui ja h\u00e4n joutui turvautumaan moottoripy\u00f6r\u00e4l\u00e4hetin kyytiin.
L\u00e4hetti ei v\u00e4ist\u00e4nyt tarpeeksi pys\u00e4htyess\u00e4\u00e4n tien reunaan, jolloin Dietl vitsaili h\u00e4nelle: \u201cHyv\u00e4 mies!
ajakaa enemm\u00e4n oikealle, jos Sch\u00f6rner saa minut n\u00e4kyviins\u00e4, pist\u00e4\u00e4 h\u00e4n minut putkaan.\u201d<\/p>\n
Kes\u00e4kuussa 1944. Dietl matkusti Hitlerin luo keskustelemaan Suomen tilanteesta. Sen j\u00e4lkeen h\u00e4n
l\u00e4hti kotiin lomalle, mutta lentokone sy\u00f6ksyi vuorenrinteeseen 23.6.1944 ja h\u00e4n sai surmansa
onnettomuudessa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”3. Ilmatiedustelurykmentin majoitustila ja sen ymp\u00e4rist\u00f6
\n-osio” module_id=”Ilmatiedustelurykmentin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
3. Ilmatiedustelurykmentin majoitustila ja sen ymp\u00e4rist\u00f6<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Ilmatiedustelyrykmentin-majoitustila.jpg” alt=”Ilmatiedustelyrykmentin majoitustila” title_text=”Ilmatiedustelyrykmentin majoitustila” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Ilmatiedustelurykmentin-majoitustila-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Ilmatiedustelurykmentin majoitustila ja sen ymp\u00e4rist\u00f6<\/strong><\/p>\nRovaniemen Ounasvaaran alue oli jatkosodan aikana laajalti saksalaisten k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Siell\u00e4 oli useita
parakkialueita, sairaala-alue, leipomo, el\u00e4inl\u00e4\u00e4kint\u00e4- ja kuljetuskomppanioiden alue,
turvallisuuspalvelun vankila-alue, rintamaesikunnan alue, sotilaskoti sek\u00e4 tietysti Rommelin kentt\u00e4.<\/p>\n
Lastenkodin ja Ranuantien yl\u00e4puolen maastossa Ounasvaaran lounaan puoleisella rinteell\u00e4 oli
Luftwaffella eli Saksan ilmavoimilla isohko, vuosina 1942 ja 1943 rakennettu parakkileirialue.
Osa Luftnachtrichten-Regiment 56 :sta siirtyi Rovaniemelle joulukuussa 1941. Sen huhtikuussa 1943
muodostetun uuden tutkayksik\u00f6n, eli toinen II.\/Flugmelde-Me\u00df-Abteilungin majoitusparakkeja
sijaitsi Ounasvaaran rinteess\u00e4. Rinteen alaosassa oli joulukuussa 1940 Rovaniemelle tulleen
Fliegerf\u00fchrers Nordin eli Lentojohtaja Pohjoisen alueellisen p\u00e4\u00e4majan rakennuksia. Fliegerf\u00fchrers
Nordin p\u00e4\u00e4maja siirrettiin my\u00f6hemmin Norjan Kirkenesiin. Lis\u00e4ksi alueella oli ainakin yksi
suomalaisen aputy\u00f6voiman eli Finnische Hilfskr\u00e4ften parakki.
Olemme nyt varsin ison rakennuksen, eli ilmatiedustelurykmentin majoitusparakin j\u00e4\u00e4nteill\u00e4.
Rakennuksen koko on ollut noin kuusi ja puoli kertaa 28 metri\u00e4. T\u00e4m\u00e4 parakki valmistui syksyll\u00e4
1943. T\u00e4m\u00e4 lienee ollut lauta- tai levyparakki. Parakissa on ollut majoitustilat noin
kahdellekymmenelle henkil\u00f6lle. Parakkeja l\u00e4mmitettiin joskus muuratuilla uuneilla, mutta yleisimmin
kaminoilla. Polttopuun tarve oli erityisesti talviaikana eritt\u00e4in suuri nimenomaan l\u00e4mmityksen, mutta
my\u00f6s h\u00e4k\u00e4p\u00f6ntt\u00f6 -autojen takia. T\u00e4m\u00e4 on mahdollisesti ollut upseerien majoitusparakki. Parakeissa
oli varsin vaatimaton sisustus, yleens\u00e4 vain kerross\u00e4ngyt, yksi p\u00f6yt\u00e4, tuoleja ja joitakin kaappeja.
Viihdytykseksi saksalaisille toimitettiin muun muassa kirjallisuutta, \u00e4\u00e4nilevyj\u00e4 sek\u00e4 tietysti levysoitin
ja radio.
Saksalaisten suosimia laulajia olivat muun muassa kuuluisan Lili Marleen kappaleen levytt\u00e4nyt Lale
Andersen, elokuvissakin loistanut Ilse Werner, joka l\u00e4hetti Suomen kiertueellaan erityisterveiset
Lapissa oleville joukoille, vaikkei t\u00e4\u00e4ll\u00e4 k\u00e4ynytk\u00e4\u00e4n, Chilen satakieli Rosita Serrano sek\u00e4 ruotsalaiset
Zarah Leander ja Sickan Carlsson. T\u00e4m\u00e4n rakennuksen luoteispuolella on jo l\u00e4hes maastoon
hautautunut sirpalesuoja pommituksilta suojautumista varten. T\u00e4t\u00e4 aluetta ei kuitenkaan koskaan
pommitettu.
Ounasvaaran maasto oli sota-aikana hieman erilainen kuin nyky\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 puustoa oli jonkin verran
v\u00e4hemm\u00e4n nykyiseen verrattuna. Parakkien kohdalla ja niiden ymp\u00e4rill\u00e4 ei ollut puita, eik\u00e4
tietenk\u00e4\u00e4n nyt kuntopoluiksi kaventuneiden alkuper\u00e4isten huoltoteiden kohdalla. Monet alueen
poluista ovat saksalaisten ajalta. L\u00e4hes kaikki lounaisrinteell\u00e4 nykyisin olevat puut ovat sodan j\u00e4lkeen
kasvaneet.
T\u00e4m\u00e4n rakennuksen alapuolella rinteess\u00e4 on my\u00f6s muutamien muiden majoitusparakkien j\u00e4\u00e4nteit\u00e4
sek\u00e4 varastorakennuksien, k\u00e4ym\u00e4l\u00f6iden ja kaivon j\u00e4\u00e4nteit\u00e4. Paloturvallisuussyist\u00e4 parakkien v\u00e4lill\u00e4
pyrittiin pit\u00e4m\u00e4\u00e4n ainakin kolmenkymmenen metrin turvav\u00e4li.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][et_pb_video src=”https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=woZkH_t7g2M” play_icon_color=”#E20D18″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_width=”600px” module_alignment=”center” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_video][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”4. Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa
\n-osio” module_id=”Saksalaisten-huolto” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
4. Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0<\/span> N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa<\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_video admin_label=”barakin mallinnus” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_video][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Saksalaisten-huolto-ja-yhteiseloa-suomalaisten-kanssa.jpg” alt=”Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa” title_text=”Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Saksalaisten-huolto-ja-yhteiseloa-suomalaisten-kanssa.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa.<\/strong><\/p>\nT\u00e4ss\u00e4kin paikassa on l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 jonkin verran saksalaisten posliiniastioiden j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, vaikka
melkein kaikki maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4 onkin siivottu pois ajat sitten. Posliinileimoista on voitu lukea,
ett\u00e4 astioita on tuotu Saksan omista tehtaista, muun muassa Rosenthalin astioita on l\u00f6ydetty
runsaasti n\u00e4ilt\u00e4 Luftwaffen eli ilmavoimien alueelta. Paljon posliinia on tuotu my\u00f6s Norjasta
sik\u00e4l\u00e4isen Porsgrunnin tehtailta. Saksalaiset ostivat my\u00f6s Arabian posliinia, jota l\u00f6ytyy j\u00e4\u00e4nteist\u00e4.
Mik\u00e4li t\u00e4ll\u00e4kin alueella joskus tehd\u00e4\u00e4n arkeologisia kaivauksia. Vuosikymmenten aikana kasvaneen
paksun turvekerroksen alta on varmasti l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 runsaasti kaikenlaista sirpaletta ja muuta pikku
esineist\u00f6\u00e4. My\u00f6s l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 piilossa olevista roskakuopista arkeologit varmaankin saisivat
mielenkiintoista materiaalia tutkimuksiinsa.
Saksalaisten elintarviketilanne oli koko jatkosodan ajan hyv\u00e4, ruoka oli varsinkin upseereilla
monipuolista, miehist\u00f6ll\u00e4 toki p\u00e4\u00e4asiassa s\u00e4ilykeruokaa ja siihen kuului my\u00f6s erilaisia vihanneksia,
viiniryp\u00e4leit\u00e4 ja luumuja. N\u00e4in ollen Saksan selustatoimisto Kommandant R\u00fcckw\u00e4rtiges Armeegebiet
525 (Kor\u00fcck 525) antoi m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen, ett\u00e4 kaikissa saksalaisissa varuskunnissa tulee jakaa l\u00e4mmin
ylij\u00e4\u00e4m\u00e4ruoka suomalaisille sotaorvoille ja k\u00f6yhille lapsille suomalaisten huoltoviranomaisten
kanssa. Rovaniemen maalaiskunnassa ja Rovaniemen kauppalassa saksalaiset joukko-osastot
antoivat huoltolautakunnan valitsemille lapsiperheille ruoka-annoksia saksalaisista
ruoanjakelupaikoista. Osittain n\u00e4iden toimenpiteiden takia Rovaniemen seudulla ei sodan aikana
ollut suoranaista n\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4\u00e4, niin kuin monella muulla Suomen paikkakunnalla, vaikka yleist\u00e4
puutetta olikin v\u00e4h\u00e4n kaikesta.
Jo alun perin saksalaisten kanssa oli sovittu, ett\u00e4 he tuovat mukanaan jotakuinkin kaiken
tarvitsemansa, jottei alueen suomalainen siviiliv\u00e4est\u00f6 k\u00e4rsisi ruoka ja tavara pulasta. Saksalaisten
huolto vaati valtavaa logistista j\u00e4rjestely\u00e4, sill\u00e4 kymmenet laivat toivat jatkuvasti aseita, ammuksia,
ruokatarvikkeita ja kaikkea mahdollista heid\u00e4n tarvitsemaansa Suomen satamiin. Satamista tavara
jatkoi matkaansa rautatie- ja kuorma-autokuljetuksina eteenp\u00e4in valtaviin v\u00e4livarastoihin ja
rintamien l\u00e4heisyydess\u00e4 hevosten ja muulien vet\u00e4mill\u00e4 k\u00e4rryill\u00e4 hoidettiin loppumatka. Saksalaiset
toivat mukanaan muuleja muun muassa Kreikasta, mutta ilmastoon tottumattomina ne kuolivat jo
ensimm\u00e4isen talven aikana kylmyyteen. Muualta tuodut muulit p\u00e4rj\u00e4siv\u00e4t paremmin.
Saksan Luftwaffella oli lentotoimintaan liittyvien yksikk\u00f6jen lis\u00e4ksi paljon muutakin miehist\u00f6\u00e4, kuten
ilmatorjuntayksik\u00f6it\u00e4, rakennusyksik\u00f6it\u00e4 ja muun muassa omat kuorma-auto- ja hevosyksik\u00f6t.
T\u00e4ll\u00e4kin alueella oli Luftwaffen kuorma-autohalleja, jotka olivat niin sanottuja kuplahalleja. Sodan
lopussa Lapissa oli saksalaisia yli 200 000 ja lis\u00e4ksi suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 vankeja ja ty\u00f6velvollisia sek\u00e4
pakkoty\u00f6l\u00e4isi\u00e4 eli enemm\u00e4n kuin Lapissa oli silloin asukkaita. Esimerkiksi Luftwaffen t\u00f6iss\u00e4 oli
hollantilaisia ja virolaisia kirvesmiehi\u00e4, ehk\u00e4 jopa rakentamassa n\u00e4it\u00e4kin parakkeja.
Ankaran kiellon mukaan saksalaiset saivat Suomen kaupoista ostaa vain tarkasti rajattuja tuotteita.
K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 asia ei ihan n\u00e4in mennyt, sill\u00e4 mustan p\u00f6rssin kauppa kukoisti ja rahaan, kahviin,
viinaan ja makeisiin vaihtui mit\u00e4 vain saksalaisten tarvitsemaa. Rangaistukset kiinnijoutuneelle
saksalaisille olivat ankarat. Kaikki saksalaisten rikokset hoitivat saksalaiset itse ja suomalaisten
rikokset suomalainen oikeuslaitos. Saksalaisilla ei ollut suomalaisiin mit\u00e4\u00e4n tuomiovaltaa eik\u00e4
suomalaisilla saksalaisiin n\u00e4hden.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”5. Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana
\n-osio” module_id=”Upseerikerho” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
5. Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Upseerikerho.jpg” alt=”Upseerikerho” title_text=”Upseerikerho” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Upseerikerho-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana<\/strong><\/p>\nT\u00e4ll\u00e4 paikalla maavallien suojassa on todenn\u00e4k\u00f6isesti sijainnut alueen upseerikerho, jota saksalaiset
kutsuivat kasinoksi. Kyse ei siis ollut peli luolasta. Miehist\u00f6ll\u00e4 oli oma sotilaskoti ainakin nykyisen
Lukkarinkadun varrella. Upseerikerho oli upseerien vapaa ajanviettopaikka, jossa j\u00e4rjestettiin
lauluiltoja ja joskus my\u00f6s vierailevien esiintyjien, kuten laulajien tai taikureiden esityksi\u00e4. Muita
vapaa-ajan viettomahdollisuuksia niin upseereille kuin miehist\u00f6llekin oli elokuvien katsominen.
Saksalaiset toimittivat leiri alueille elokuvaprojektoreja ja filmikeloja liikkuvilla autoyksik\u00f6ill\u00e4.
Elokuvia saksalaiset k\u00e4viv\u00e4t katsomassa my\u00f6s muun muassa Kino Inarin n\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 ja Haus der
Kameradschaftissa eli Toveruuden talossa. Suosituimpia elokuvia olivat v\u00e4rielokuvat Kultainen
kaupunki, Lumpeenkukka ja M\u00fcnchhausen, jotka saivat valtavia katsojalukuja kaikissa paikoissa,
joissa niit\u00e4 esitettiin. Toveruuden talossa j\u00e4rjestettiin elokuvien lis\u00e4ksi my\u00f6s lukuisia
musiikkikonsertteja, tanssiesityksi\u00e4, oopperaesityksi\u00e4, taikuriesityksi\u00e4, komiikkaa ja teatteria. Yksi
suosituimmista oopperaesityksist\u00e4 oli Figaron h\u00e4\u00e4t, jota esitettiin Toveruuden talolla per\u00e4ti 35 kertaa
t\u00e4ydelle salille. Yhteens\u00e4 esitykset n\u00e4ki 12 000 katsojaa.
Kuuluisimpia esiintyji\u00e4 olivat laulaja Lizzi Waldm\u00fcller, tanssija Daisy Spies ja h\u00e4nen tanssiryhm\u00e4ns\u00e4,
tanssija-laulaja Marika R\u00f6kk, sveitsil\u00e4inen tenori Herbert Ernst Groh ja ruotsalainen oopperalaulaja
Lisa Tunell-Scharner. My\u00f6s suomalaisia artisteja esiintyi Toveruuden talon tapahtumissa, muun
muassa tanssiduo Lucia Nifontova ja Alexander Saxelin sek\u00e4 pianotaiteilija Kerttu Bernhardt.
Suomalaisten j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Asemiesillassa esiintyiv\u00e4t mm. sopraano Anna Mutanen,
harmonikkamestari Onni Laihonen ja koomikko Siiri Angerkoski. Toveruuden talon tapahtumiin
p\u00e4\u00e4siv\u00e4t osallistumaan my\u00f6s suomalaiset. Rovaniemen kulttuuritarjonta oli vuosina 1943 ja 1944
ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n laajaa. Erityisesti koululaisille elokuvat olivat suuri tapaus. He p\u00e4\u00e4siv\u00e4t sis\u00e4\u00e4n
ilmaiseksi, jos tilaa oli.
My\u00f6s alkoholin k\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 oli varsin iso osa pime\u00e4\u00e4n ja pitk\u00e4\u00e4n talveen tottumattomilla ja koti-ik\u00e4v\u00e4\u00e4
potevilla sotilailla. Saksalaisilla oli pohjoisessa eritt\u00e4in hyv\u00e4t varastot niin ruokatarvikkeita kuin
alkoholia varten. Juomina heill\u00e4 oli olut, viinit ja joskus konjakit. Saksalaiset toivat mukanaan my\u00f6s
omat astiansa ja ruokailuv\u00e4lineet.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”6. Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana
\n-osio” module_id=”Suomalaisten” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
6. Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Suomalaisten-aputyontekijoiden-parakki.jpg” alt=”Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki” title_text=”Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Suomalaisten-aputyontekijoiden-parakki-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana<\/strong><\/p>\nT\u00e4ll\u00e4 kohdalla sijaitsi saksalaisten piirustuksien mukaan suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden eli Finnische
Hilfskr\u00e4ftin parakki, joka rakennettiin marras-joulukuussa 1943. Se oli suomalaisten
puutavarayhti\u00f6iden muodostaman Puutalo Oy :n Polar niminen lautaparakki kooltaan noin
kahdeksan kertaa kaksitoista metri\u00e4. Parakki koottiin valmista puu elementeist\u00e4. Sen pystytt\u00e4minen
kesti suomalaisilta kirvesmiehilt\u00e4 pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4, vangeilta huomattavasti kauemmin.
T\u00e4h\u00e4n parakkiin majoitettiin siis saksalaisten palveluksessa olleita suomalaisia ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 ehk\u00e4
noin kymmenest\u00e4 kahteenkymmeneen henkil\u00f6\u00e4. Todenn\u00e4k\u00f6isesti he olivat ulkopaikkakuntalaisia,
koska heille rakennettiin oma parakki. Rovaniemel\u00e4iset olivat tietenkin omissa kodeissaan. T\u00e4m\u00e4n
parakin asukkaat ovat ehk\u00e4 olleet Luftwaffen pesulan ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4, jotka olivat joutuneet evakkoon
sota-alueelta. Pesula sijaitsi nykyisen Yliopistonkadun varrella.
Sodasta huolimatta sek\u00e4 palkansaajien m\u00e4\u00e4r\u00e4 ett\u00e4 kauppalan verotulot kasvoivat r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4isesti.
Monet l\u00e4hestulkoon k\u00f6yhyydess\u00e4 el\u00e4neet rovaniemel\u00e4iset saivat elintasoaan parannettua
aikaisempaan verrattuna. Ty\u00f6markkinoilla saksalaisten l\u00e4sn\u00e4olo vaikutti merkitt\u00e4v\u00e4sti. Ensimm\u00e4ist\u00e4
kertaa suomen historiassa oli ty\u00f6ntekij\u00e4n markkinat. Suurin osa nuoremmasta miespuolisesta
v\u00e4est\u00f6st\u00e4 oli rintamilla, joten ty\u00f6paikkoja liikenne-, kuljetus-, huolinta-, rakennus-, kauppa- ja
palvelualoilla oli runsaasti naisille ja asepalvelus ik\u00e4luokkien ulkopuolisille miehille.
Saksalaiset tarvitsivat miehi\u00e4 mets\u00e4-, linnoitus-, lentokentt\u00e4- ja rakennust\u00f6ihin, pilke- ja
puuhiilitehtaisiin, maanteiden tekoon ja korjauksiin sek\u00e4 rahdinajoon. Naisille t\u00f6it\u00e4 riitti
kanttiineissa, konttoreissa, sairaaloissa, keittoloissa, ompelimoissa ja pesuloissa. Kovan
ty\u00f6voimapulan takia saksalaisten maksamat palkat ammattimiehille olivat joskus kaksin, jopa
kolminkertaisia muuhun maahan verrattuna ja yleisemminkin palkkataso oli ainakin 25% korkeampi
kuin suomalaisten maksamat. Varsinkin Rovaniemen maalaiskunnan puolella monille ty\u00f6ntekij\u00f6ille ja
yrityksille j\u00e4i isoja veror\u00e4stej\u00e4, kun rahaa tuli niin paljon, ettei veroja ehtinyt maksamaan.
My\u00f6s muualta Suomesta tuli ty\u00f6voimaa Lappiin. Kes\u00e4ll\u00e4 1942 saksalaisten palveluksessa oli Lapissa
yli 10 000 ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4, joista osaa pime\u00e4sti tai suomalaisyritysten kautta, mik\u00e4 aiheutti monille
suomalaisille yrityksille ty\u00f6voimapulaa ja viiv\u00e4stytti monia ty\u00f6kohteita. Suomalaisten viranomaisten
tarkoituksena oli puolittaa saksalaisten palveluksessa olevan ty\u00f6voiman m\u00e4\u00e4r\u00e4. Siksi
paikallisviranomaiset yrittiv\u00e4t saada saksalaisia palkkaamaan ty\u00f6ntekij\u00e4ns\u00e4 suomalaisista yrityksist\u00e4
sen sijaan, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 palkkaisivat vapailta markkinoilta.
Ty\u00f6voiman s\u00e4\u00e4nn\u00f6stely-yritykset eiv\u00e4t tietenk\u00e4\u00e4n saksalaisia erityisesti miellytt\u00e4neet ja he
pyrkiv\u00e4tkin jopa viranomaisten m\u00e4\u00e4r\u00e4ysten vastaisesti palkkaamaan suomalaisia t\u00f6ihins\u00e4. T\u00e4t\u00e4
kamppailua ty\u00f6voimasta k\u00e4ytiin koko jatkosodan ajan palkkatasoa kohtuullistamalla. Suomalaiset
vetosivat my\u00f6s Saksan ylimp\u00e4\u00e4n johtoon asian korjaamiseksi ja Saksan sotamarsalkka Wilhelm Keitel
antoikin m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen, ett\u00e4 saksalaisten joukkojen on supistettava suomalaisen ty\u00f6v\u00e4en m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.
Kiinti\u00f6ksi m\u00e4\u00e4riteltiin 4000 henkil\u00f6\u00e4, joista Luftwaffen osuus oli 3000 ja Saksan maavoimien eli
Heerin 1000.
Kev\u00e4\u00e4seen 1943 menness\u00e4 kuitenkin saksalaisten palveluksessa olevan suomalaisen ty\u00f6voiman
osuus v\u00e4heni suurin piirtein kiinti\u00f6n mukaiseksi. T\u00e4m\u00e4 johtui paitsi ty\u00f6velvollisuus kutsunnoista,
my\u00f6s lis\u00e4\u00e4ntyneist\u00e4 ty\u00f6voiman ratsioista. Suomalaisen ty\u00f6voiman saannin supistuminen aiheutti
sen, ett\u00e4 saksalaiset joutuivat paikkaamaan ty\u00f6voiman puutetta. Apuja saatiin organisaatio Todtin
ty\u00f6voimasta, muista maista tuoduista ty\u00f6velvollisista, palkatuista henkil\u00f6ist\u00e4 sek\u00e4 tietysti<\/p>\n
vankity\u00f6voimasta. Saksalaisten vankity\u00f6voiman m\u00e4\u00e4r\u00e4 nousi Lapissa noin 30 000 henkil\u00f6\u00f6n.
Ty\u00f6palvelun joukoissa oli lukuisien saksan miehitt\u00e4minen alueiden kansalaisia enemm\u00e4n tai
v\u00e4hemm\u00e4n pakkoty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”7. Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu
\n-osio” module_id=”Junaradan” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
7. Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Betonikorsu.jpg” alt=”Betonikorsu” title_text=”Betonikorsu” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Junaradan-itapuolen-taisteluasemat-ja-betonikorsu-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu<\/strong><\/p>\nOunasvaaran junaradan viereisell\u00e4 sivustalla on my\u00f6s lukuisia kaivantoja, joista voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4 siell\u00e4
olleen paitsi taisteluhauta ja taistelupes\u00e4kkeit\u00e4, my\u00f6s vartiotoimintaan liittyvi\u00e4 kaivantoja. Ainakin
osa n\u00e4ist\u00e4 lienee Lapin sodan aikaisia. Vaaran laidassa radan vieress\u00e4 on pitk\u00e4 taisteluhautakaivanto,
taistelupes\u00e4kkeit\u00e4 ja ampumapoteroita. Taisteluja t\u00e4ll\u00e4 alueella ei kuitenkaan k\u00e4yty.
Ounasvaaran alueella on my\u00f6s pohjoislaidalla taistelupes\u00e4kkeit\u00e4 ja siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vaaran
korkeammillakin osilla. Vaaranlaidoilla on ollut ilmeisesti pitk\u00e4hk\u00f6 taistelukaivantojen linja, joka on
ulottunut aina nykyisen golf -radan tienoilta Tottorakan ja V\u00e4lirakan ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja sielt\u00e4 kohti
nykyist\u00e4 urheiluopiston aluetta. Ehk\u00e4 osittain Lapin sodan aikaisia ampuma poteroita ja
taistelupes\u00e4kkeiden j\u00e4lki\u00e4 on maastossa viel\u00e4 n\u00e4kyviss\u00e4, mutta osa lienee jo kasvanut umpeen.
Saksalaiset hy\u00f6dynsiv\u00e4t my\u00f6s vaaran luontaisia onkaloita ja kivimuodostelmia pes\u00e4kkeiksi.
Niin sanottu betonikorsu on sis\u00e4lt\u00e4 noin 3 x 4 metrin kokoinen ja 2 :n metrin korkuinen. Oviaukko on
betonista ja sein\u00e4t on muurattu luonnonkivist\u00e4. Korsun katto on osittain sortunut, mutta muuten
rakennus on melko ehj\u00e4. Rakennuksen alueella ja hieman kauempana on muun muassa heteka tai
sen osia ja puinen ovi, joka voi olla my\u00f6hemm\u00e4lt\u00e4kin ajalta. T\u00e4t\u00e4 korsua ovat todenn\u00e4k\u00f6isesti
k\u00e4ytt\u00e4neet saksalaiset vartiomiehet lepopaikkana ja talvisin l\u00e4mmittelypaikkana. Korsu l\u00e4mpesi
kamiinan avulla.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”8. Mysteeriparakki ja taisteluhauta
\n-osio” module_id=”Mysteeriparakki” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
8. Mysteeriparakki ja taisteluhauta<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Kaivanto-mysteeriparakin-ylapuolella.jpg” alt=”Kaivanto mysteeriparakin yl\u00e4puolella” title_text=”Kaivanto mysteeriparakin yl\u00e4puolella” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Mysteeriparakki-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Mysteeriparakki ja taisteluhauta<\/strong><\/p>\nYksi parakki, josta ei ole tarkkaa tietoa olemassa, mutta jossa on n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 betoninen alusta sijaitsee
l\u00e4hell\u00e4 tornitaloja. Saksalaisten piirustuksissa t\u00e4h\u00e4n kohtaan oli merkitty autokorjaamo tai kuorma-
autohalli. Rakennus on voinut olla my\u00f6s keitti\u00f6rakennus. Betonin sis\u00e4lt\u00e4 ty\u00f6ntyy ulos putki, josta
sadevesi valuu pois. Rakennuksen maan pinnalla oleva betonivalu on kooltaan noin viisi kertaa viisi
metri\u00e4. Saksalaisten piirustusten mukaan rakennus on ollut kooltaan noin kymmenen kertaa
kuusitoista metri\u00e4.
T\u00e4m\u00e4n rakennuksen vierest\u00e4 l\u00e4htee yl\u00e4rinteeseen p\u00e4in pitk\u00e4hk\u00f6, kaiketi Lapin sodan aikainen
taisteluhauta, tai sirpalesuoja, jonka p\u00e4\u00e4linja on alun perin ollut noin kaksi kertaa 110 metri\u00e4. Linjan
p\u00e4\u00e4ss\u00e4 on ollut korsun paikka. Linjasta erkaneva varsin kapea ja matala, pitk\u00e4hk\u00f6 kaakonsuuntainen
kaivanto, lienee ehk\u00e4 alkua lukuunottamatta joskus sodan j\u00e4lkeen tehty oja. Korsusta on kaivettu
joitakin j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, muun muassa s\u00e4ilykepurkki ja rikkoutunut viinipullo esiin. Siell\u00e4 on my\u00f6s
tuoreempaa roskaa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”9. Lastenkoti
\n-osio” module_id=”Lastenkoti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
9. Lastenkoti\u00a0<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/02\/Lastenkoti-scaled.jpg” alt=”Lastenkoti” title_text=”Lastenkoti” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Lastenkoti-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Lastenkoti<\/strong><\/p>\nEntinen lastenkoti oli saksalaisten k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 jatkosodan aikana maavoimien eli Heerin sairaalana.
Rakennus on edelleen olemassa. Lapin sodan aikana sairaala ja sen alue oli miinoitettu, mutta
miinoja ei r\u00e4j\u00e4ytetty. Kauppalan tuhon j\u00e4lkeen sinne sijoitettiin kauppalan virastot. Kauppalan
johtaja sek\u00e4 virkamiehet my\u00f6s asuivat rakennuksessa. My\u00f6hemmin se on toiminut muun muassa
lastensairaalana ja steinerkouluna.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”10. Frontleitstelle 42 :n parakkileirialue
\n-osio” module_id=”Frontleitstelle” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
10. Frontleitstelle 42 :n parakkileirialue<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Frontleitstelle-42n-parakkileirialue.jpg” alt=”Frontleitstelle 42n parakkileirialue” title_text=”Frontleitstelle 42n parakkileirialue” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Frontleitsstelle-42n-parakkileiri-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Frontleitsstelle 42 :n parakkileiri<\/strong><\/p>\nT\u00e4ll\u00e4 rautatien ja L\u00e4hteentien v\u00e4lisell\u00e4 alueella sijaitsi rintamaesikunnan eli Frontleitsstelle 42 :n
lager Ounasvaaran leirialue, joka otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 15.3.1943. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 oli kivikoululta siirtyneen
entisen Frontsammelstellen lukuisia majoitus ja varasto parakkeja, ilmeisesti iso toimistorakennus
autotalli, perunakellari, sauna ja pukeutumistila ja useita k\u00e4ym\u00e4l\u00e4rakennuksia – kaikkiaan noin
kolmisenkymment\u00e4 rakennusta.
Alueella oli noin 10 x 60 metrin kokoinen keskusaukio, jonka ymp\u00e4rill\u00e4 oli nelj\u00e4 isohkoa rakennusta.
Alueelle oli j\u00e4rjestetty Rovaniemen rautatieasemalta sukkulalinja kuljetuksia varten. Kuorma-autot
kulkivat alueelle Ranuantien kautta ja jalankulkijat Ounaskosken rautatiesillan kautta ja sillan
vierest\u00e4 merkitty\u00e4 polkua pitkin. Osa t\u00e4t\u00e4 polkua on n\u00e4kyviss\u00e4 viel\u00e4kin. Leiri oli tarkoitettu lomalle
menevien ja lomalta tulevien sek\u00e4 komennusmiesten ilmoittautumispaikaksi ja tarvittaessa my\u00f6s
majoitukseen. T\u00e4nne majoitettiin my\u00f6s Rovaniemen l\u00e4pi menevi\u00e4 yksik\u00f6it\u00e4 tilap\u00e4ismajoitukseen.
Yksi n\u00e4ist\u00e4 rakennuksista oli rakennussuunnitelman mukaan isohko saunarakennus, jonka j\u00e4\u00e4nteill\u00e4
nyt olemme. T\u00e4h\u00e4n on tehty tukeva betonilattia, jota rakennuksissa ei yleens\u00e4 ollut. Ennen Suomeen
tuloaan saksalaiset eiv\u00e4t tienneet saunomisesta mit\u00e4\u00e4n, mutta pian Suomeen tulon j\u00e4lkeen he
ihastuivat eritt\u00e4in suuresti saunomiseen. Saksalaiset rakensivat kaikille leirialueilleen melkein ensi
t\u00f6ikseen saunan, joka olikin tietenkin tarpeellinen sek\u00e4 puhdistautumista ett\u00e4 virkist\u00e4ytymist\u00e4
varten. Kauppalan keskustassa saksalaiset saunoivat omilla saunavuoroillaan my\u00f6s silloisissa yleisiss\u00e4
saunoissa marssien ryhdikk\u00e4\u00e4sti joukko osastona paikalle.
Nykyisen leirint\u00e4alueen kohdalla oli my\u00f6s sy\u00f6p\u00e4l\u00e4isten puhdistuslaitos. Sen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli puhdistaa
muun muassa t\u00e4ist\u00e4 rintamalta tulleet sotilaat ja heid\u00e4n varusteensa lomalle l\u00e4ht\u00f6\u00e4 varten.
Laitoksen kapasiteetti on ollut noin 500 henkil\u00f6\u00e4 per p\u00e4iv\u00e4. Sy\u00f6p\u00e4l\u00e4isten puhdistuslaitoksia oli useita
rintamien takana ja l\u00e4pikulkuleireill\u00e4 puhdistaminen tapahtui p\u00e4\u00e4osin h\u00f6yryn ja saunan avulla.
Puhdistautumiseen j\u00e4lkeen lomalaiset saattoivat menn\u00e4 l\u00e4pikulkuleireihin, kuten Frontleitstellen
kokoamiskeskukseen, y\u00f6py\u00e4 siell\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n tai pari ja jatkaa matkaansa eteenp\u00e4in kohti Saksaa.
Koska Saksalla oli paljon joukkoja Pohjois-Suomessa lomalaisia kulki sota-aikana kymmeni\u00e4tuhansia
n\u00e4iden puhdistuslaitosten ja l\u00e4pikulkuleirien kautta. Saksalaiset r\u00e4j\u00e4yttiv\u00e4t t\u00e4m\u00e4nkin alueen
rakennukset, joten alueen rakennuksista s\u00e4ilyi vain yksi asuinparakki ja yksi k\u00e4ym\u00e4l\u00e4rakennus, jotka
on sittemmin purettu. Joitakin rakennusten j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, kaivantoja ja r\u00e4j\u00e4ytyskuoppia on viel\u00e4 alueella
n\u00e4kyviss\u00e4, vaikkakin alue on melko t\u00e4ysin metsittynyt ja j\u00e4\u00e4nteet ovat turvekerroksen alla piilossa.
Sodan j\u00e4lkeen t\u00e4\u00e4ll\u00e4 sattui my\u00f6s ik\u00e4v\u00e4 tapaus, kun lasten leikkiess\u00e4 l\u00f6yt\u00e4mill\u00e4\u00e4n r\u00e4j\u00e4hteill\u00e4 ilmeisesti
miina r\u00e4j\u00e4hti ja yksi lapsi kuoli ja useita loukkaantui.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”11. Sicherheitsdientsin vankila
\n-osio” module_id=”Sicherheitsdientsin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
11. Sicherheitsdientsin vankila<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/SDn-vankila-1.jpg” alt=”Vankila” title_text=”SDn vankila 1″ align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Vankila-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Sicherheitsdientsin vankila<\/strong><\/p>\nOlemme nyt Geologisen tutkimuslaitoksen kohdalla, jossa oli saksalaisten rakennusten portaita ja
kaivantoja ennen tutkimuslaitoksen talon rakentamista. Alue oli lasten suosittu leikkipaikka, josta
l\u00f6ytyi runsaasti sodan aikaista tavaraa. Tutkimuslaitoksen talon kohdalla oli saksalaisilla heid\u00e4n
omille vangeilleen tarkoitettu muuratuilla selleill\u00e4 varustettu Sicherheitsdientsin eli
turvallisuusviraston vankila. Alue oli piikkilanka-aidalla ymp\u00e4r\u00f6ity. Tutkimuslaitoksen talon vieress\u00e4
on s\u00e4ilynyt isohko pengeralue, jossa oli rakennuksia, joissa oli luonnonkivireunukset. N\u00e4m\u00e4 voivat
olla ehk\u00e4 vankisellej\u00e4 tai vartijoiden ja muun henkil\u00f6kunnan huoneita.
Rinteeseen on kaivettu kaiketi Lapin sodan aikainen taisteluhauta, joka on noin 50 m pitk\u00e4, keskell\u00e4
ja pohjoisp\u00e4\u00e4ss\u00e4 on ilmeisesti ollut korsun paikka. Sicherheitsdients eli SD oli Saksan SS :n johtajan
Heinrich Himmlerin pahamaineinen tiedustelu- ja turvallisuusvirasto, jonka yhteydess\u00e4 toimivat
my\u00f6s Geheime Staatspolizei eli Gestapo, Kriminalpolizei eli Kripo sek\u00e4 Einsatzgruppet, jotka
murhasivat mm. juutalaisia miehitetyiss\u00e4 It\u00e4-Euroopan maissa.
T\u00e4ss\u00e4 SD :n vankilassa oli vangittuna saksalaisia sotilaita, jotka olivat syyllistyneet rikoksiin Suomessa.
Sinne on my\u00f6s tiett\u00e4v\u00e4sti toimitettu my\u00f6s vangiksi saatuja ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 komissaareja kuulusteltavaksi
ja todenn\u00e4k\u00f6isesti heid\u00e4t on siell\u00e4 my\u00f6s teloitettu. Vankilassa ei luultavasti ollut kovin paljoa
henkil\u00f6kuntaa ja muutenkin SD:n ja Gestapon toiminta Rovaniemell\u00e4 oli varsin v\u00e4h\u00e4ist\u00e4, eik\u00e4 liittynyt
mitenk\u00e4\u00e4n suomalaisiin siviileihin tai sotilaisiin. Enemm\u00e4n heill\u00e4 oli teht\u00e4vi\u00e4 pohjoisessa Norjan rajan
molemmin puolin.
Vankilan toiminnasta ei ole s\u00e4ilynyt asiakirjoja eik\u00e4 suomalaisilla virkamiehill\u00e4k\u00e4\u00e4n ollut sinne asiaa,
joten tiedot sen toiminnasta ovat v\u00e4h\u00e4iset. Pullinpuolella nykyisen Valdemarin tontilla sijaitsi
salaisen kentt\u00e4poliisin eli Geheime Feldpolizei 735 :n majoitusalue. Salainen kentt\u00e4poliisi oli nimens\u00e4
mukaisesti Saksan armeijan eli Wehrmachtin salainen sotilaspoliisi, jonka teht\u00e4vi\u00e4 oli muun muassa
vastavakoilu, maanpetoksellisen toiminnan est\u00e4minen, vastapropaganda, sotilaskohteiden vartiointi
ja avustaminen saksalaisten sotaoikeuksien rikostutkinnoissa. Salaisen kentt\u00e4poliisin tiedet\u00e4\u00e4n my\u00f6s
suorittaneen joitakin pakoon yritt\u00e4neiden sotavankien teloituksia ja mahdollisesti he my\u00f6s teloittivat
SD :n vankilassa olleita komissaareja. Suomalaisiin heill\u00e4 ei ollut mit\u00e4\u00e4n toimivaltaa, eiv\u00e4tk\u00e4 he
tietojen mukaan ole koskaan ylitt\u00e4neetk\u00e4\u00e4n valtuuksiaan.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”12. Rommelin kentt\u00e4
\n-osio” module_id=”Rommelin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
12. Rommelin kentt\u00e4<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Rommelin-kentta.jpg” alt=”Rommelin kentt\u00e4” title_text=”Rommelin kentt\u00e4” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Rommelin-kentta-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Rommelin kentt\u00e4 eli Sportsbahn Feldmarschall Rommel<\/strong><\/p>\nRanuantien it\u00e4puolella on Rommelin kent\u00e4ksi kutsuttu urheilukentt\u00e4. Kent\u00e4n rakensivat saksalaisen
Heerin leipomokomppanian B\u00e4ckerei-Kompanie 602:n ja viereisen Heerin kuljetuskomppanian
miehet vuonna 1943 virkistysalueekseen, antaen kent\u00e4lle mahtipontisen nimen Sportsbahn
Feldmarschall Rommel eli Sotamarsalkka Rommelin urheilukentt\u00e4. Nimi oli kirjoitettu kent\u00e4n portin
yl\u00e4laudoitukseen.
Sotamarsalkka Erwin Rommel oli sodan aikana kuuluisin saksalainen sotap\u00e4\u00e4llikk\u00f6 ja sotasankari
lempinimell\u00e4 \u201cEr\u00e4maan kettu\u201d. Rommel osallistui jossakin m\u00e4\u00e4rin Hitlerin salamurhayritykseen
vuonna 1944 ja koska h\u00e4n oli kansallissankari, Hitler antoi hirtt\u00e4misen ja maineenmustaamisen sijaan
h\u00e4nelle mahdollisuuden tehd\u00e4 itsemurha ja s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 siten perheens\u00e4 ja perheen omaisuuden. Asiassa
painoi my\u00f6s se, ett\u00e4 Rommelin nimi liitettyn\u00e4 Hitlerin salamurhahankkeeseen olisi ollut Hitlerille
kiusallista ja varmasti olisi aiheuttanut kuohuntaa Saksassa. Rommelin kerrottiin kuolleen
lentokonehy\u00f6kk\u00e4yksess\u00e4 saamiinsa vammoihin ja haudattiin kunniamenoin. Rommel itse ei koskaan
k\u00e4ynyt Suomessa.
Rommelin kent\u00e4n juhlalliset avajaiset olivat 18.7.1943. Ohjelmassa oli kahdeksan saksalaisen
jalkapallojoukkueen v\u00e4linen jalkapalloturnaus sek\u00e4 kahden saksalaisen k\u00e4sipallojoukkueen v\u00e4linen
ottelu. Kenraalieversti Eduard Dietl vihki kent\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja jakoi parhaan pelaajan palkinnot.
Kent\u00e4ll\u00e4 j\u00e4rjestettiin muutamia j\u00e4\u00e4pallo- ja jalkapallo-otteluja my\u00f6s saksalaisten ja suomalaisten
v\u00e4lill\u00e4. Kentt\u00e4\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6i silloin koivuaita ja my\u00f6s kenraalieversti Dietl istui joskus seuraamassa pelej\u00e4
koivusta tehdyss\u00e4 juhlakatsomossa. Parhaimmillaan otteluita saattoi katsoa jopa yli 1000 katsojaa.
Seuraava isompi urheilutapahtuma kent\u00e4ll\u00e4 oli 16.9.1943 j\u00e4rjestetty Wehrmacht sportfest, johon
osallistui 18 eri yksik\u00f6iden joukkuetta.
Vuosina 1942, 1943 ja 1944 saksalaisten joukkojen urheilutoiminta sai vauhtia asemasotavaiheen
ansiosta. Dietl oli innokas urheilumies ja halusi sotilaiden pysyv\u00e4n virkist\u00e4ytynein\u00e4 ja hyv\u00e4ss\u00e4
kunnossa urheilun avulla. T\u00e4ll\u00e4 oli tietysti vaikutusta my\u00f6s joukkojen mielialan yll\u00e4pit\u00e4misess\u00e4
varsinkin kun sota it\u00e4rintamalla k\u00e4\u00e4ntyi heid\u00e4n kannaltaan huonoon suuntaan. Rommelin kent\u00e4n
tapahtumien ja talviurheilulajien lis\u00e4ksi ainakin kesin\u00e4 1942 ja 1943 j\u00e4rjestettiin kenraali Ferdinand
Sch\u00f6rnerin toimeksiannosta Pohjois-Lapissa saksalaisten joukko-osastojen v\u00e4linen jalkapallon cup-
muotoinen turnaus loppuotteluineen, k\u00e4sipalloilun Tundra-Pokal -kilpailu ja monia muita
urheilukilpailuja.
Rovaniemen kauppalan vuoden 1946 kunnalliskertomuksen mukaan kentt\u00e4 oli varsin huonosti tehty,
vino ja pehme\u00e4 hiekkakentt\u00e4, ja sen takia p\u00f6lyinen – eli vanhaa vapaapalokuntavitsi\u00e4 lainaten:
\u201cv\u00e4\u00e4rin sammutettu\u201d. Kunnostettu kentt\u00e4 on edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 Kiirunan alueella. Rommelin kentt\u00e4
on ainoa saksalaisajasta muistuttava paikannimi Rovaniemell\u00e4. Rommelin kent\u00e4n nimi eli
vuosikymmeni\u00e4 vain paikallisten asukkaiden ja urheilua harrastavan nuorison suullisena perinteen\u00e4,
koska kaupunki saksalaisajan menneisyytt\u00e4 h\u00e4veten ei hyv\u00e4ksynyt nime\u00e4m\u00e4\u00e4n asemakaavakarttaan
ennen kuin 2000 -luvun alussa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”Yhteisty\u00f6ss\u00e4” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_row _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Yhteisty\u00f6ss\u00e4<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][et_pb_text admin_label=”Text” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]Historiakierroksen asiantuntijana on toiminut Kalevi Mikkonen. Tutustu Mikkosen blogiin\u00a0t\u00e4st\u00e4 linkist\u00e4<\/a>.<\/p>\nSaksalaisajan tunnelmiin el\u00e4ytymist\u00e4 vahvistaa taiteilija\/tuottaja Timo Mets\u00e4joen \u00e4\u00e4nisuunnittelu<\/p>\n
Saksan ilmavoimien parakkileirialue Ounasvaaralla 1941-1944 -videon on mallintanut Studio Sallamar.<\/p>\n
Reittikartan on mallintanut Ounasvaaran hiihtoseura, Matti Kivel\u00e4.[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row column_structure=”1_3,1_3,1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/10\/lapin-maakuntamuseo.jpg” alt=”Lapin Maakuntamuseo -logo” title_text=”Lapin Maakuntamuseo” align=”center” admin_label=”Maakuntamuseo -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/01\/Sallamar-JPG.jpg” alt=”Ounasvaaran hiihtoseura -logo” title_text=”Sallamar JPG” align=”center” admin_label=”OH -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_height=”60px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/01\/oh_logo_web_png-200×200-1.png” alt=”Ounasvaaran hiihtoseura -logo” title_text=”oh_logo” align=”center” admin_label=”OH -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_height=”60px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section]<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Saksalaisaika Ounasvaaralla – Historiakierros jatkosodan maisemiinOunasvaara on tunnettu Rovaniemen liikunta -ja virkistyskohteena, mutta tiesitk\u00f6, ett\u00e4 vuosina 1941-1944 se oli my\u00f6s Saksan armeijan, varsinkin Saksan ilmavoimien, eli Luftwaffen leirialuetta? T\u00e4m\u00e4 k\u00e4velyreitti johdattaa sinut virtuaalisesti tai konkreettisesti saksalaisajan j\u00e4\u00e4nteille Ounasvaaran ja L\u00e4hteentien alueella. Reitin eri pisteill\u00e4 voit kuunnella \u00e4\u00e4nisuunnittelun avulla el\u00e4voitettyj\u00e4 \u00e4\u00e4niraitoja, joilla historiantutkija Kalevi Mikkonen kertoo […]<\/p>\n","protected":false},"author":7367,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_et_pb_use_builder":"on","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":"","footnotes":""},"class_list":["post-1319","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7367"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1319"}],"version-history":[{"count":64,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2869,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319\/revisions\/2869"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1319"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”1. Ounasvaaran ampuma paviljonki, ampumarata ja Ounasvaaran kisat -osio” module_id=”Ounasvaaran-ampuma” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” collapsed=”on” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
1. Ounasvaaran ampumapaviljonki, ampumarata ja Ounasvaaran kisat<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Ampumapaviljonki-1.jpg” alt=”Ampumapaviljonki” title_text=”Ampumapaviljonki, CC-BY Kalevi Mikkonen” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Ounasvaaran-ampumapaviljonki-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”100%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||||false|false” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Ounasvaaran ampumapaviljonki, ampumarata ja Ounasvaaran kisat<\/strong><\/p>\nOunasvaaran vanhalla hiihtostadionilla ja ampumaradalla on Viljami Kaltion suunnittelema
suojeluskunnan ampumapaviljonki, aiemmalta nimelt\u00e4\u00e4n Ampula, joka valmistui vuonna 1927. Sota-
aikana paviljongissa oli sek\u00e4 suomalaisten ett\u00e4 saksalaisten radioasema ja henkil\u00f6st\u00f6n majoitustiloja.
Suojeluskunnan ampumaradalla j\u00e4rjestettiin muun muassa ampumaharjoituksia ja sen ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4
maastoharjoituksia.<\/p>\n
Jatkosodan kuluessa kilpailutoiminta Suomessa elpyi sodasta huolimatta ja joitakin kisoja alettiin
j\u00e4rjest\u00e4\u00e4. Saksalaiset esittiv\u00e4t vuoden 1943 alussa Suomen hiihtoliitolle toivomuksen, ett\u00e4 heid\u00e4n
sotilaansa saisivat osallistua liiton alaisiin kisoihin Suomessa. T\u00e4ll\u00f6in tuli ajankohtaiseksi my\u00f6s
Ounasvaaran kisojen j\u00e4rjest\u00e4minen. Saksalaiset j\u00e4rjestiv\u00e4t omia karsintakilpailuja, joiden perusteella
osallistujat kisoihin valittiin. My\u00f6s yhteisesikunta Roi j\u00e4rjesti suomalaisille omat karsintahiihdot
Ounasvaaran kisoja varten.<\/p>\n
Ounasvaaran vanhan hiihtostadionin ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 j\u00e4rjestettiin talvikisat sek\u00e4 maaliskuussa 1943 ett\u00e4
maaliskuussa 1944. Saksalaiset olivat aktiivisesti mukana niin palkintojen hankkimisessa,
illanvietossa, kuin palkintojenjakotilaisuudessa. Saksalaiset halusivat kisoille n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t puitteet ja
siksi kisan j\u00e4rjestelyihin panostettiin paljon. Kisat radioitiin molemmilla kerroilla. Vuoden 1943
kisoihin osallistui suomalaisten ja saksalaisten lis\u00e4ksi ruotsalaisia urheilijoita. Nimekk\u00e4impi\u00e4
urheilijoita olivat muun muassa maastohiihdon maailmanmestarit Jussi Kurikkala ja Pekka Niemi sek\u00e4
it\u00e4valtalainen Luis Seyrling, joka voitti molempina vuosina pujottelukisan.<\/p>\n
Kisayleis\u00f6\u00e4 oli molempina vuosina tuhansittain paikalla ja kisojen aikana Kauppala oli juhlaliputettu
niin Suomen kuin Saksan ja vuonna 1943 my\u00f6s Ruotsin lipuilla. Paikalla oli luonnollisesti kisojen
suojelija kenraalieversti Eduard Dietl ja muita Saksan Lapin armeijan johtohenkil\u00f6it\u00e4 sek\u00e4 paikalliset
suomalaiset herrat, kuten eversti Oiva Willamo ja mets\u00e4herra Jarl Sundqvist. Ounasvaaran kisoissa
kilpailtiin murtomaahiihdon ohella m\u00e4kihypyss\u00e4, yhdistetyss\u00e4, ampumahiihdossa, pujottelussa,
suurpujottelussa ja sotilaspartio -hiihdossa. Pujottelu ja suurpujottelu kilpailtiin saksalaisten
tekem\u00e4ll\u00e4 upouudella pujottelu radalla.<\/p>\n
Hiihtokilpailujen kisakeskus oli ampumaradalla. Ampumapaikka oli kuitenkin Kemijoen j\u00e4\u00e4ll\u00e4.
M\u00e4kikilpailut hyp\u00e4ttiin vuonna 1943 Ounasvaaran pikkum\u00e4ess\u00e4 ja 1944 P\u00f6yli\u00f6vaaran m\u00e4ess\u00e4.
Palkintojenjaot suoritettiin saksalaisten rakentamassa Toveruudentalossa,Haus der
Kameradschaftissa, joka sijaitsi nykyisen poliisiaseman kohdalla. Sek\u00e4 vuonna 1943 ett\u00e4 1944
j\u00e4rjestettiin my\u00f6s lasten Konttisen kisat Ounasvaaralla.<\/p>\n
Ampumaradalla on my\u00f6s synkemp\u00e4\u00e4 historiaa, sill\u00e4 nykyisen jalkapallokent\u00e4n luoteen puoleisessa
p\u00e4\u00e4dyss\u00e4 suomalaiset teloittivat kiinni j\u00e4\u00e4neit\u00e4 Neuvostoliiton l\u00e4hett\u00e4mi\u00e4 desantteja jatkosodan
aikana. Edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oleva Ounasvaaran hiihtoseuran entis\u00f6im\u00e4 paviljonkirakennus on sodan
j\u00e4lkeen aina 1960 luvun puoliv\u00e4liin asti toiminut Ounasvaaran talvikisojen huoltorakennuksena ja
sittemmin muun muassa nuorisotilana.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”2. Kenraalieversti Eduard Dietl
\n-osio” module_id=”Kenraalieversti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
2. Kenraalieversti Eduard Dietl<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Dietl-Jarl-Sundqvist-ja-maailmanmestarihiihtaja-Jussi-Kurikkala-vuonna-26.3.1944.-147740.jpg” alt=”Dietl, Jarl Sundqvist ja maailmanmestarihiiht\u00e4j\u00e4 Jussi Kurikkala vuonna 26.3.1944. (147740)” title_text=”Dietl, Jarl Sundqvist ja maailmanmestarihiiht\u00e4j\u00e4 Jussi Kurikkala vuonna 26.3.1944. (147740)” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Dietl-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Eduard Dietl<\/strong><\/p>\nKenraalieversti Eduard Dietl oli jatkosodan aikana pisimm\u00e4n ajan saksalaisten armeijan komentajana
Lapissa. Hitler nimitti h\u00e4net uudeksi komentajaksi Nikolaus von Falkenhorstin tilalle tammikuussa
1942. Dietl oli suuri idealisti ja vakaumuksellinen kansallissosialisti. Siit\u00e4 huolimatta h\u00e4nen omien
sanojen mukaan h\u00e4nelle ei tulisi mieleenk\u00e4\u00e4n ryhty\u00e4 t\u00e4t\u00e4 oppia Suomessa saarnaamaan. Toisin kuin
Saksalle Dietl piti demokratiaa sopivampana yhteiskuntamuotona Suomelle. Dietl oli Suomessa
ollessaan kuitenkin varsin pidetty, Suomen yst\u00e4v\u00e4ksi mielletty saksalaisupseeri. H\u00e4n oli perehtynyt
tarkkaan Suomen historiaan ja h\u00e4n oli aikalaisten mukaan vahva persoonallisuus. Dietlill\u00e4 oli
erikoisen hyv\u00e4 kyky hoitaa arkaluonteisia henkil\u00f6suhteita. Rovaniemel\u00e4isille tuli tutuksi h\u00e4nen
luiseva olemuksensa, utelias luonteensa ja eloisat silm\u00e4t.<\/p>\n
H\u00e4net n\u00e4htiin usein k\u00e4velem\u00e4ss\u00e4 kauppalan keskustassa. Rovaniemell\u00e4 oleskelevista
saksalaisupseereista juuri Dietlin kasvot ja olemus j\u00e4i h\u00e4net tavanneiden mieleen parhaiten. Innokas
urheilun yst\u00e4v\u00e4 Dietl oli taitava vuorikiipeilij\u00e4, laskettelija ja murtomaahiiht\u00e4j\u00e4. Dietl oli my\u00f6s
saksalaisten sotilaiden suosiossa. H\u00e4nest\u00e4 on kerrottu lukuisia kaskuja. Er\u00e4\u00e4nkin kerran Dietl oli
rintamavierailuilla pohjoisessa tiukkaakin tiukemman kenraali Ferdinand Sch\u00f6rnerin alueella.
Sch\u00f6rner oli ihmisen\u00e4 Dietlin t\u00e4ydellinen vastakohta. Sch\u00f6rner vaati autolla liikkuessaan aina tien
t\u00e4ysin vapaaksi. Dietlin auto rikkoutui ja h\u00e4n joutui turvautumaan moottoripy\u00f6r\u00e4l\u00e4hetin kyytiin.
L\u00e4hetti ei v\u00e4ist\u00e4nyt tarpeeksi pys\u00e4htyess\u00e4\u00e4n tien reunaan, jolloin Dietl vitsaili h\u00e4nelle: \u201cHyv\u00e4 mies!
ajakaa enemm\u00e4n oikealle, jos Sch\u00f6rner saa minut n\u00e4kyviins\u00e4, pist\u00e4\u00e4 h\u00e4n minut putkaan.\u201d<\/p>\n
Kes\u00e4kuussa 1944. Dietl matkusti Hitlerin luo keskustelemaan Suomen tilanteesta. Sen j\u00e4lkeen h\u00e4n
l\u00e4hti kotiin lomalle, mutta lentokone sy\u00f6ksyi vuorenrinteeseen 23.6.1944 ja h\u00e4n sai surmansa
onnettomuudessa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”3. Ilmatiedustelurykmentin majoitustila ja sen ymp\u00e4rist\u00f6
\n-osio” module_id=”Ilmatiedustelurykmentin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
3. Ilmatiedustelurykmentin majoitustila ja sen ymp\u00e4rist\u00f6<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Ilmatiedustelyrykmentin-majoitustila.jpg” alt=”Ilmatiedustelyrykmentin majoitustila” title_text=”Ilmatiedustelyrykmentin majoitustila” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Ilmatiedustelurykmentin-majoitustila-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Ilmatiedustelurykmentin majoitustila ja sen ymp\u00e4rist\u00f6<\/strong><\/p>\nRovaniemen Ounasvaaran alue oli jatkosodan aikana laajalti saksalaisten k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Siell\u00e4 oli useita
parakkialueita, sairaala-alue, leipomo, el\u00e4inl\u00e4\u00e4kint\u00e4- ja kuljetuskomppanioiden alue,
turvallisuuspalvelun vankila-alue, rintamaesikunnan alue, sotilaskoti sek\u00e4 tietysti Rommelin kentt\u00e4.<\/p>\n
Lastenkodin ja Ranuantien yl\u00e4puolen maastossa Ounasvaaran lounaan puoleisella rinteell\u00e4 oli
Luftwaffella eli Saksan ilmavoimilla isohko, vuosina 1942 ja 1943 rakennettu parakkileirialue.
Osa Luftnachtrichten-Regiment 56 :sta siirtyi Rovaniemelle joulukuussa 1941. Sen huhtikuussa 1943
muodostetun uuden tutkayksik\u00f6n, eli toinen II.\/Flugmelde-Me\u00df-Abteilungin majoitusparakkeja
sijaitsi Ounasvaaran rinteess\u00e4. Rinteen alaosassa oli joulukuussa 1940 Rovaniemelle tulleen
Fliegerf\u00fchrers Nordin eli Lentojohtaja Pohjoisen alueellisen p\u00e4\u00e4majan rakennuksia. Fliegerf\u00fchrers
Nordin p\u00e4\u00e4maja siirrettiin my\u00f6hemmin Norjan Kirkenesiin. Lis\u00e4ksi alueella oli ainakin yksi
suomalaisen aputy\u00f6voiman eli Finnische Hilfskr\u00e4ften parakki.
Olemme nyt varsin ison rakennuksen, eli ilmatiedustelurykmentin majoitusparakin j\u00e4\u00e4nteill\u00e4.
Rakennuksen koko on ollut noin kuusi ja puoli kertaa 28 metri\u00e4. T\u00e4m\u00e4 parakki valmistui syksyll\u00e4
1943. T\u00e4m\u00e4 lienee ollut lauta- tai levyparakki. Parakissa on ollut majoitustilat noin
kahdellekymmenelle henkil\u00f6lle. Parakkeja l\u00e4mmitettiin joskus muuratuilla uuneilla, mutta yleisimmin
kaminoilla. Polttopuun tarve oli erityisesti talviaikana eritt\u00e4in suuri nimenomaan l\u00e4mmityksen, mutta
my\u00f6s h\u00e4k\u00e4p\u00f6ntt\u00f6 -autojen takia. T\u00e4m\u00e4 on mahdollisesti ollut upseerien majoitusparakki. Parakeissa
oli varsin vaatimaton sisustus, yleens\u00e4 vain kerross\u00e4ngyt, yksi p\u00f6yt\u00e4, tuoleja ja joitakin kaappeja.
Viihdytykseksi saksalaisille toimitettiin muun muassa kirjallisuutta, \u00e4\u00e4nilevyj\u00e4 sek\u00e4 tietysti levysoitin
ja radio.
Saksalaisten suosimia laulajia olivat muun muassa kuuluisan Lili Marleen kappaleen levytt\u00e4nyt Lale
Andersen, elokuvissakin loistanut Ilse Werner, joka l\u00e4hetti Suomen kiertueellaan erityisterveiset
Lapissa oleville joukoille, vaikkei t\u00e4\u00e4ll\u00e4 k\u00e4ynytk\u00e4\u00e4n, Chilen satakieli Rosita Serrano sek\u00e4 ruotsalaiset
Zarah Leander ja Sickan Carlsson. T\u00e4m\u00e4n rakennuksen luoteispuolella on jo l\u00e4hes maastoon
hautautunut sirpalesuoja pommituksilta suojautumista varten. T\u00e4t\u00e4 aluetta ei kuitenkaan koskaan
pommitettu.
Ounasvaaran maasto oli sota-aikana hieman erilainen kuin nyky\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 puustoa oli jonkin verran
v\u00e4hemm\u00e4n nykyiseen verrattuna. Parakkien kohdalla ja niiden ymp\u00e4rill\u00e4 ei ollut puita, eik\u00e4
tietenk\u00e4\u00e4n nyt kuntopoluiksi kaventuneiden alkuper\u00e4isten huoltoteiden kohdalla. Monet alueen
poluista ovat saksalaisten ajalta. L\u00e4hes kaikki lounaisrinteell\u00e4 nykyisin olevat puut ovat sodan j\u00e4lkeen
kasvaneet.
T\u00e4m\u00e4n rakennuksen alapuolella rinteess\u00e4 on my\u00f6s muutamien muiden majoitusparakkien j\u00e4\u00e4nteit\u00e4
sek\u00e4 varastorakennuksien, k\u00e4ym\u00e4l\u00f6iden ja kaivon j\u00e4\u00e4nteit\u00e4. Paloturvallisuussyist\u00e4 parakkien v\u00e4lill\u00e4
pyrittiin pit\u00e4m\u00e4\u00e4n ainakin kolmenkymmenen metrin turvav\u00e4li.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][et_pb_video src=”https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=woZkH_t7g2M” play_icon_color=”#E20D18″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_width=”600px” module_alignment=”center” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_video][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”4. Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa
\n-osio” module_id=”Saksalaisten-huolto” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
4. Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0<\/span> N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa<\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_video admin_label=”barakin mallinnus” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_video][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Saksalaisten-huolto-ja-yhteiseloa-suomalaisten-kanssa.jpg” alt=”Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa” title_text=”Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Saksalaisten-huolto-ja-yhteiseloa-suomalaisten-kanssa.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa.<\/strong><\/p>\nT\u00e4ss\u00e4kin paikassa on l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 jonkin verran saksalaisten posliiniastioiden j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, vaikka
melkein kaikki maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4 onkin siivottu pois ajat sitten. Posliinileimoista on voitu lukea,
ett\u00e4 astioita on tuotu Saksan omista tehtaista, muun muassa Rosenthalin astioita on l\u00f6ydetty
runsaasti n\u00e4ilt\u00e4 Luftwaffen eli ilmavoimien alueelta. Paljon posliinia on tuotu my\u00f6s Norjasta
sik\u00e4l\u00e4isen Porsgrunnin tehtailta. Saksalaiset ostivat my\u00f6s Arabian posliinia, jota l\u00f6ytyy j\u00e4\u00e4nteist\u00e4.
Mik\u00e4li t\u00e4ll\u00e4kin alueella joskus tehd\u00e4\u00e4n arkeologisia kaivauksia. Vuosikymmenten aikana kasvaneen
paksun turvekerroksen alta on varmasti l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 runsaasti kaikenlaista sirpaletta ja muuta pikku
esineist\u00f6\u00e4. My\u00f6s l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 piilossa olevista roskakuopista arkeologit varmaankin saisivat
mielenkiintoista materiaalia tutkimuksiinsa.
Saksalaisten elintarviketilanne oli koko jatkosodan ajan hyv\u00e4, ruoka oli varsinkin upseereilla
monipuolista, miehist\u00f6ll\u00e4 toki p\u00e4\u00e4asiassa s\u00e4ilykeruokaa ja siihen kuului my\u00f6s erilaisia vihanneksia,
viiniryp\u00e4leit\u00e4 ja luumuja. N\u00e4in ollen Saksan selustatoimisto Kommandant R\u00fcckw\u00e4rtiges Armeegebiet
525 (Kor\u00fcck 525) antoi m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen, ett\u00e4 kaikissa saksalaisissa varuskunnissa tulee jakaa l\u00e4mmin
ylij\u00e4\u00e4m\u00e4ruoka suomalaisille sotaorvoille ja k\u00f6yhille lapsille suomalaisten huoltoviranomaisten
kanssa. Rovaniemen maalaiskunnassa ja Rovaniemen kauppalassa saksalaiset joukko-osastot
antoivat huoltolautakunnan valitsemille lapsiperheille ruoka-annoksia saksalaisista
ruoanjakelupaikoista. Osittain n\u00e4iden toimenpiteiden takia Rovaniemen seudulla ei sodan aikana
ollut suoranaista n\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4\u00e4, niin kuin monella muulla Suomen paikkakunnalla, vaikka yleist\u00e4
puutetta olikin v\u00e4h\u00e4n kaikesta.
Jo alun perin saksalaisten kanssa oli sovittu, ett\u00e4 he tuovat mukanaan jotakuinkin kaiken
tarvitsemansa, jottei alueen suomalainen siviiliv\u00e4est\u00f6 k\u00e4rsisi ruoka ja tavara pulasta. Saksalaisten
huolto vaati valtavaa logistista j\u00e4rjestely\u00e4, sill\u00e4 kymmenet laivat toivat jatkuvasti aseita, ammuksia,
ruokatarvikkeita ja kaikkea mahdollista heid\u00e4n tarvitsemaansa Suomen satamiin. Satamista tavara
jatkoi matkaansa rautatie- ja kuorma-autokuljetuksina eteenp\u00e4in valtaviin v\u00e4livarastoihin ja
rintamien l\u00e4heisyydess\u00e4 hevosten ja muulien vet\u00e4mill\u00e4 k\u00e4rryill\u00e4 hoidettiin loppumatka. Saksalaiset
toivat mukanaan muuleja muun muassa Kreikasta, mutta ilmastoon tottumattomina ne kuolivat jo
ensimm\u00e4isen talven aikana kylmyyteen. Muualta tuodut muulit p\u00e4rj\u00e4siv\u00e4t paremmin.
Saksan Luftwaffella oli lentotoimintaan liittyvien yksikk\u00f6jen lis\u00e4ksi paljon muutakin miehist\u00f6\u00e4, kuten
ilmatorjuntayksik\u00f6it\u00e4, rakennusyksik\u00f6it\u00e4 ja muun muassa omat kuorma-auto- ja hevosyksik\u00f6t.
T\u00e4ll\u00e4kin alueella oli Luftwaffen kuorma-autohalleja, jotka olivat niin sanottuja kuplahalleja. Sodan
lopussa Lapissa oli saksalaisia yli 200 000 ja lis\u00e4ksi suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 vankeja ja ty\u00f6velvollisia sek\u00e4
pakkoty\u00f6l\u00e4isi\u00e4 eli enemm\u00e4n kuin Lapissa oli silloin asukkaita. Esimerkiksi Luftwaffen t\u00f6iss\u00e4 oli
hollantilaisia ja virolaisia kirvesmiehi\u00e4, ehk\u00e4 jopa rakentamassa n\u00e4it\u00e4kin parakkeja.
Ankaran kiellon mukaan saksalaiset saivat Suomen kaupoista ostaa vain tarkasti rajattuja tuotteita.
K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 asia ei ihan n\u00e4in mennyt, sill\u00e4 mustan p\u00f6rssin kauppa kukoisti ja rahaan, kahviin,
viinaan ja makeisiin vaihtui mit\u00e4 vain saksalaisten tarvitsemaa. Rangaistukset kiinnijoutuneelle
saksalaisille olivat ankarat. Kaikki saksalaisten rikokset hoitivat saksalaiset itse ja suomalaisten
rikokset suomalainen oikeuslaitos. Saksalaisilla ei ollut suomalaisiin mit\u00e4\u00e4n tuomiovaltaa eik\u00e4
suomalaisilla saksalaisiin n\u00e4hden.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”5. Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana
\n-osio” module_id=”Upseerikerho” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
5. Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Upseerikerho.jpg” alt=”Upseerikerho” title_text=”Upseerikerho” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Upseerikerho-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana<\/strong><\/p>\nT\u00e4ll\u00e4 paikalla maavallien suojassa on todenn\u00e4k\u00f6isesti sijainnut alueen upseerikerho, jota saksalaiset
kutsuivat kasinoksi. Kyse ei siis ollut peli luolasta. Miehist\u00f6ll\u00e4 oli oma sotilaskoti ainakin nykyisen
Lukkarinkadun varrella. Upseerikerho oli upseerien vapaa ajanviettopaikka, jossa j\u00e4rjestettiin
lauluiltoja ja joskus my\u00f6s vierailevien esiintyjien, kuten laulajien tai taikureiden esityksi\u00e4. Muita
vapaa-ajan viettomahdollisuuksia niin upseereille kuin miehist\u00f6llekin oli elokuvien katsominen.
Saksalaiset toimittivat leiri alueille elokuvaprojektoreja ja filmikeloja liikkuvilla autoyksik\u00f6ill\u00e4.
Elokuvia saksalaiset k\u00e4viv\u00e4t katsomassa my\u00f6s muun muassa Kino Inarin n\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 ja Haus der
Kameradschaftissa eli Toveruuden talossa. Suosituimpia elokuvia olivat v\u00e4rielokuvat Kultainen
kaupunki, Lumpeenkukka ja M\u00fcnchhausen, jotka saivat valtavia katsojalukuja kaikissa paikoissa,
joissa niit\u00e4 esitettiin. Toveruuden talossa j\u00e4rjestettiin elokuvien lis\u00e4ksi my\u00f6s lukuisia
musiikkikonsertteja, tanssiesityksi\u00e4, oopperaesityksi\u00e4, taikuriesityksi\u00e4, komiikkaa ja teatteria. Yksi
suosituimmista oopperaesityksist\u00e4 oli Figaron h\u00e4\u00e4t, jota esitettiin Toveruuden talolla per\u00e4ti 35 kertaa
t\u00e4ydelle salille. Yhteens\u00e4 esitykset n\u00e4ki 12 000 katsojaa.
Kuuluisimpia esiintyji\u00e4 olivat laulaja Lizzi Waldm\u00fcller, tanssija Daisy Spies ja h\u00e4nen tanssiryhm\u00e4ns\u00e4,
tanssija-laulaja Marika R\u00f6kk, sveitsil\u00e4inen tenori Herbert Ernst Groh ja ruotsalainen oopperalaulaja
Lisa Tunell-Scharner. My\u00f6s suomalaisia artisteja esiintyi Toveruuden talon tapahtumissa, muun
muassa tanssiduo Lucia Nifontova ja Alexander Saxelin sek\u00e4 pianotaiteilija Kerttu Bernhardt.
Suomalaisten j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Asemiesillassa esiintyiv\u00e4t mm. sopraano Anna Mutanen,
harmonikkamestari Onni Laihonen ja koomikko Siiri Angerkoski. Toveruuden talon tapahtumiin
p\u00e4\u00e4siv\u00e4t osallistumaan my\u00f6s suomalaiset. Rovaniemen kulttuuritarjonta oli vuosina 1943 ja 1944
ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n laajaa. Erityisesti koululaisille elokuvat olivat suuri tapaus. He p\u00e4\u00e4siv\u00e4t sis\u00e4\u00e4n
ilmaiseksi, jos tilaa oli.
My\u00f6s alkoholin k\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 oli varsin iso osa pime\u00e4\u00e4n ja pitk\u00e4\u00e4n talveen tottumattomilla ja koti-ik\u00e4v\u00e4\u00e4
potevilla sotilailla. Saksalaisilla oli pohjoisessa eritt\u00e4in hyv\u00e4t varastot niin ruokatarvikkeita kuin
alkoholia varten. Juomina heill\u00e4 oli olut, viinit ja joskus konjakit. Saksalaiset toivat mukanaan my\u00f6s
omat astiansa ja ruokailuv\u00e4lineet.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”6. Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana
\n-osio” module_id=”Suomalaisten” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
6. Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Suomalaisten-aputyontekijoiden-parakki.jpg” alt=”Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki” title_text=”Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Suomalaisten-aputyontekijoiden-parakki-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana<\/strong><\/p>\nT\u00e4ll\u00e4 kohdalla sijaitsi saksalaisten piirustuksien mukaan suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden eli Finnische
Hilfskr\u00e4ftin parakki, joka rakennettiin marras-joulukuussa 1943. Se oli suomalaisten
puutavarayhti\u00f6iden muodostaman Puutalo Oy :n Polar niminen lautaparakki kooltaan noin
kahdeksan kertaa kaksitoista metri\u00e4. Parakki koottiin valmista puu elementeist\u00e4. Sen pystytt\u00e4minen
kesti suomalaisilta kirvesmiehilt\u00e4 pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4, vangeilta huomattavasti kauemmin.
T\u00e4h\u00e4n parakkiin majoitettiin siis saksalaisten palveluksessa olleita suomalaisia ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 ehk\u00e4
noin kymmenest\u00e4 kahteenkymmeneen henkil\u00f6\u00e4. Todenn\u00e4k\u00f6isesti he olivat ulkopaikkakuntalaisia,
koska heille rakennettiin oma parakki. Rovaniemel\u00e4iset olivat tietenkin omissa kodeissaan. T\u00e4m\u00e4n
parakin asukkaat ovat ehk\u00e4 olleet Luftwaffen pesulan ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4, jotka olivat joutuneet evakkoon
sota-alueelta. Pesula sijaitsi nykyisen Yliopistonkadun varrella.
Sodasta huolimatta sek\u00e4 palkansaajien m\u00e4\u00e4r\u00e4 ett\u00e4 kauppalan verotulot kasvoivat r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4isesti.
Monet l\u00e4hestulkoon k\u00f6yhyydess\u00e4 el\u00e4neet rovaniemel\u00e4iset saivat elintasoaan parannettua
aikaisempaan verrattuna. Ty\u00f6markkinoilla saksalaisten l\u00e4sn\u00e4olo vaikutti merkitt\u00e4v\u00e4sti. Ensimm\u00e4ist\u00e4
kertaa suomen historiassa oli ty\u00f6ntekij\u00e4n markkinat. Suurin osa nuoremmasta miespuolisesta
v\u00e4est\u00f6st\u00e4 oli rintamilla, joten ty\u00f6paikkoja liikenne-, kuljetus-, huolinta-, rakennus-, kauppa- ja
palvelualoilla oli runsaasti naisille ja asepalvelus ik\u00e4luokkien ulkopuolisille miehille.
Saksalaiset tarvitsivat miehi\u00e4 mets\u00e4-, linnoitus-, lentokentt\u00e4- ja rakennust\u00f6ihin, pilke- ja
puuhiilitehtaisiin, maanteiden tekoon ja korjauksiin sek\u00e4 rahdinajoon. Naisille t\u00f6it\u00e4 riitti
kanttiineissa, konttoreissa, sairaaloissa, keittoloissa, ompelimoissa ja pesuloissa. Kovan
ty\u00f6voimapulan takia saksalaisten maksamat palkat ammattimiehille olivat joskus kaksin, jopa
kolminkertaisia muuhun maahan verrattuna ja yleisemminkin palkkataso oli ainakin 25% korkeampi
kuin suomalaisten maksamat. Varsinkin Rovaniemen maalaiskunnan puolella monille ty\u00f6ntekij\u00f6ille ja
yrityksille j\u00e4i isoja veror\u00e4stej\u00e4, kun rahaa tuli niin paljon, ettei veroja ehtinyt maksamaan.
My\u00f6s muualta Suomesta tuli ty\u00f6voimaa Lappiin. Kes\u00e4ll\u00e4 1942 saksalaisten palveluksessa oli Lapissa
yli 10 000 ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4, joista osaa pime\u00e4sti tai suomalaisyritysten kautta, mik\u00e4 aiheutti monille
suomalaisille yrityksille ty\u00f6voimapulaa ja viiv\u00e4stytti monia ty\u00f6kohteita. Suomalaisten viranomaisten
tarkoituksena oli puolittaa saksalaisten palveluksessa olevan ty\u00f6voiman m\u00e4\u00e4r\u00e4. Siksi
paikallisviranomaiset yrittiv\u00e4t saada saksalaisia palkkaamaan ty\u00f6ntekij\u00e4ns\u00e4 suomalaisista yrityksist\u00e4
sen sijaan, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 palkkaisivat vapailta markkinoilta.
Ty\u00f6voiman s\u00e4\u00e4nn\u00f6stely-yritykset eiv\u00e4t tietenk\u00e4\u00e4n saksalaisia erityisesti miellytt\u00e4neet ja he
pyrkiv\u00e4tkin jopa viranomaisten m\u00e4\u00e4r\u00e4ysten vastaisesti palkkaamaan suomalaisia t\u00f6ihins\u00e4. T\u00e4t\u00e4
kamppailua ty\u00f6voimasta k\u00e4ytiin koko jatkosodan ajan palkkatasoa kohtuullistamalla. Suomalaiset
vetosivat my\u00f6s Saksan ylimp\u00e4\u00e4n johtoon asian korjaamiseksi ja Saksan sotamarsalkka Wilhelm Keitel
antoikin m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen, ett\u00e4 saksalaisten joukkojen on supistettava suomalaisen ty\u00f6v\u00e4en m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.
Kiinti\u00f6ksi m\u00e4\u00e4riteltiin 4000 henkil\u00f6\u00e4, joista Luftwaffen osuus oli 3000 ja Saksan maavoimien eli
Heerin 1000.
Kev\u00e4\u00e4seen 1943 menness\u00e4 kuitenkin saksalaisten palveluksessa olevan suomalaisen ty\u00f6voiman
osuus v\u00e4heni suurin piirtein kiinti\u00f6n mukaiseksi. T\u00e4m\u00e4 johtui paitsi ty\u00f6velvollisuus kutsunnoista,
my\u00f6s lis\u00e4\u00e4ntyneist\u00e4 ty\u00f6voiman ratsioista. Suomalaisen ty\u00f6voiman saannin supistuminen aiheutti
sen, ett\u00e4 saksalaiset joutuivat paikkaamaan ty\u00f6voiman puutetta. Apuja saatiin organisaatio Todtin
ty\u00f6voimasta, muista maista tuoduista ty\u00f6velvollisista, palkatuista henkil\u00f6ist\u00e4 sek\u00e4 tietysti<\/p>\n
vankity\u00f6voimasta. Saksalaisten vankity\u00f6voiman m\u00e4\u00e4r\u00e4 nousi Lapissa noin 30 000 henkil\u00f6\u00f6n.
Ty\u00f6palvelun joukoissa oli lukuisien saksan miehitt\u00e4minen alueiden kansalaisia enemm\u00e4n tai
v\u00e4hemm\u00e4n pakkoty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”7. Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu
\n-osio” module_id=”Junaradan” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
7. Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Betonikorsu.jpg” alt=”Betonikorsu” title_text=”Betonikorsu” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Junaradan-itapuolen-taisteluasemat-ja-betonikorsu-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu<\/strong><\/p>\nOunasvaaran junaradan viereisell\u00e4 sivustalla on my\u00f6s lukuisia kaivantoja, joista voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4 siell\u00e4
olleen paitsi taisteluhauta ja taistelupes\u00e4kkeit\u00e4, my\u00f6s vartiotoimintaan liittyvi\u00e4 kaivantoja. Ainakin
osa n\u00e4ist\u00e4 lienee Lapin sodan aikaisia. Vaaran laidassa radan vieress\u00e4 on pitk\u00e4 taisteluhautakaivanto,
taistelupes\u00e4kkeit\u00e4 ja ampumapoteroita. Taisteluja t\u00e4ll\u00e4 alueella ei kuitenkaan k\u00e4yty.
Ounasvaaran alueella on my\u00f6s pohjoislaidalla taistelupes\u00e4kkeit\u00e4 ja siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vaaran
korkeammillakin osilla. Vaaranlaidoilla on ollut ilmeisesti pitk\u00e4hk\u00f6 taistelukaivantojen linja, joka on
ulottunut aina nykyisen golf -radan tienoilta Tottorakan ja V\u00e4lirakan ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja sielt\u00e4 kohti
nykyist\u00e4 urheiluopiston aluetta. Ehk\u00e4 osittain Lapin sodan aikaisia ampuma poteroita ja
taistelupes\u00e4kkeiden j\u00e4lki\u00e4 on maastossa viel\u00e4 n\u00e4kyviss\u00e4, mutta osa lienee jo kasvanut umpeen.
Saksalaiset hy\u00f6dynsiv\u00e4t my\u00f6s vaaran luontaisia onkaloita ja kivimuodostelmia pes\u00e4kkeiksi.
Niin sanottu betonikorsu on sis\u00e4lt\u00e4 noin 3 x 4 metrin kokoinen ja 2 :n metrin korkuinen. Oviaukko on
betonista ja sein\u00e4t on muurattu luonnonkivist\u00e4. Korsun katto on osittain sortunut, mutta muuten
rakennus on melko ehj\u00e4. Rakennuksen alueella ja hieman kauempana on muun muassa heteka tai
sen osia ja puinen ovi, joka voi olla my\u00f6hemm\u00e4lt\u00e4kin ajalta. T\u00e4t\u00e4 korsua ovat todenn\u00e4k\u00f6isesti
k\u00e4ytt\u00e4neet saksalaiset vartiomiehet lepopaikkana ja talvisin l\u00e4mmittelypaikkana. Korsu l\u00e4mpesi
kamiinan avulla.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”8. Mysteeriparakki ja taisteluhauta
\n-osio” module_id=”Mysteeriparakki” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
8. Mysteeriparakki ja taisteluhauta<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Kaivanto-mysteeriparakin-ylapuolella.jpg” alt=”Kaivanto mysteeriparakin yl\u00e4puolella” title_text=”Kaivanto mysteeriparakin yl\u00e4puolella” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Mysteeriparakki-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Mysteeriparakki ja taisteluhauta<\/strong><\/p>\nYksi parakki, josta ei ole tarkkaa tietoa olemassa, mutta jossa on n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 betoninen alusta sijaitsee
l\u00e4hell\u00e4 tornitaloja. Saksalaisten piirustuksissa t\u00e4h\u00e4n kohtaan oli merkitty autokorjaamo tai kuorma-
autohalli. Rakennus on voinut olla my\u00f6s keitti\u00f6rakennus. Betonin sis\u00e4lt\u00e4 ty\u00f6ntyy ulos putki, josta
sadevesi valuu pois. Rakennuksen maan pinnalla oleva betonivalu on kooltaan noin viisi kertaa viisi
metri\u00e4. Saksalaisten piirustusten mukaan rakennus on ollut kooltaan noin kymmenen kertaa
kuusitoista metri\u00e4.
T\u00e4m\u00e4n rakennuksen vierest\u00e4 l\u00e4htee yl\u00e4rinteeseen p\u00e4in pitk\u00e4hk\u00f6, kaiketi Lapin sodan aikainen
taisteluhauta, tai sirpalesuoja, jonka p\u00e4\u00e4linja on alun perin ollut noin kaksi kertaa 110 metri\u00e4. Linjan
p\u00e4\u00e4ss\u00e4 on ollut korsun paikka. Linjasta erkaneva varsin kapea ja matala, pitk\u00e4hk\u00f6 kaakonsuuntainen
kaivanto, lienee ehk\u00e4 alkua lukuunottamatta joskus sodan j\u00e4lkeen tehty oja. Korsusta on kaivettu
joitakin j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, muun muassa s\u00e4ilykepurkki ja rikkoutunut viinipullo esiin. Siell\u00e4 on my\u00f6s
tuoreempaa roskaa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”9. Lastenkoti
\n-osio” module_id=”Lastenkoti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
9. Lastenkoti\u00a0<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/02\/Lastenkoti-scaled.jpg” alt=”Lastenkoti” title_text=”Lastenkoti” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Lastenkoti-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Lastenkoti<\/strong><\/p>\nEntinen lastenkoti oli saksalaisten k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 jatkosodan aikana maavoimien eli Heerin sairaalana.
Rakennus on edelleen olemassa. Lapin sodan aikana sairaala ja sen alue oli miinoitettu, mutta
miinoja ei r\u00e4j\u00e4ytetty. Kauppalan tuhon j\u00e4lkeen sinne sijoitettiin kauppalan virastot. Kauppalan
johtaja sek\u00e4 virkamiehet my\u00f6s asuivat rakennuksessa. My\u00f6hemmin se on toiminut muun muassa
lastensairaalana ja steinerkouluna.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”10. Frontleitstelle 42 :n parakkileirialue
\n-osio” module_id=”Frontleitstelle” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
10. Frontleitstelle 42 :n parakkileirialue<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Frontleitstelle-42n-parakkileirialue.jpg” alt=”Frontleitstelle 42n parakkileirialue” title_text=”Frontleitstelle 42n parakkileirialue” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Frontleitsstelle-42n-parakkileiri-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Frontleitsstelle 42 :n parakkileiri<\/strong><\/p>\nT\u00e4ll\u00e4 rautatien ja L\u00e4hteentien v\u00e4lisell\u00e4 alueella sijaitsi rintamaesikunnan eli Frontleitsstelle 42 :n
lager Ounasvaaran leirialue, joka otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 15.3.1943. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 oli kivikoululta siirtyneen
entisen Frontsammelstellen lukuisia majoitus ja varasto parakkeja, ilmeisesti iso toimistorakennus
autotalli, perunakellari, sauna ja pukeutumistila ja useita k\u00e4ym\u00e4l\u00e4rakennuksia – kaikkiaan noin
kolmisenkymment\u00e4 rakennusta.
Alueella oli noin 10 x 60 metrin kokoinen keskusaukio, jonka ymp\u00e4rill\u00e4 oli nelj\u00e4 isohkoa rakennusta.
Alueelle oli j\u00e4rjestetty Rovaniemen rautatieasemalta sukkulalinja kuljetuksia varten. Kuorma-autot
kulkivat alueelle Ranuantien kautta ja jalankulkijat Ounaskosken rautatiesillan kautta ja sillan
vierest\u00e4 merkitty\u00e4 polkua pitkin. Osa t\u00e4t\u00e4 polkua on n\u00e4kyviss\u00e4 viel\u00e4kin. Leiri oli tarkoitettu lomalle
menevien ja lomalta tulevien sek\u00e4 komennusmiesten ilmoittautumispaikaksi ja tarvittaessa my\u00f6s
majoitukseen. T\u00e4nne majoitettiin my\u00f6s Rovaniemen l\u00e4pi menevi\u00e4 yksik\u00f6it\u00e4 tilap\u00e4ismajoitukseen.
Yksi n\u00e4ist\u00e4 rakennuksista oli rakennussuunnitelman mukaan isohko saunarakennus, jonka j\u00e4\u00e4nteill\u00e4
nyt olemme. T\u00e4h\u00e4n on tehty tukeva betonilattia, jota rakennuksissa ei yleens\u00e4 ollut. Ennen Suomeen
tuloaan saksalaiset eiv\u00e4t tienneet saunomisesta mit\u00e4\u00e4n, mutta pian Suomeen tulon j\u00e4lkeen he
ihastuivat eritt\u00e4in suuresti saunomiseen. Saksalaiset rakensivat kaikille leirialueilleen melkein ensi
t\u00f6ikseen saunan, joka olikin tietenkin tarpeellinen sek\u00e4 puhdistautumista ett\u00e4 virkist\u00e4ytymist\u00e4
varten. Kauppalan keskustassa saksalaiset saunoivat omilla saunavuoroillaan my\u00f6s silloisissa yleisiss\u00e4
saunoissa marssien ryhdikk\u00e4\u00e4sti joukko osastona paikalle.
Nykyisen leirint\u00e4alueen kohdalla oli my\u00f6s sy\u00f6p\u00e4l\u00e4isten puhdistuslaitos. Sen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli puhdistaa
muun muassa t\u00e4ist\u00e4 rintamalta tulleet sotilaat ja heid\u00e4n varusteensa lomalle l\u00e4ht\u00f6\u00e4 varten.
Laitoksen kapasiteetti on ollut noin 500 henkil\u00f6\u00e4 per p\u00e4iv\u00e4. Sy\u00f6p\u00e4l\u00e4isten puhdistuslaitoksia oli useita
rintamien takana ja l\u00e4pikulkuleireill\u00e4 puhdistaminen tapahtui p\u00e4\u00e4osin h\u00f6yryn ja saunan avulla.
Puhdistautumiseen j\u00e4lkeen lomalaiset saattoivat menn\u00e4 l\u00e4pikulkuleireihin, kuten Frontleitstellen
kokoamiskeskukseen, y\u00f6py\u00e4 siell\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n tai pari ja jatkaa matkaansa eteenp\u00e4in kohti Saksaa.
Koska Saksalla oli paljon joukkoja Pohjois-Suomessa lomalaisia kulki sota-aikana kymmeni\u00e4tuhansia
n\u00e4iden puhdistuslaitosten ja l\u00e4pikulkuleirien kautta. Saksalaiset r\u00e4j\u00e4yttiv\u00e4t t\u00e4m\u00e4nkin alueen
rakennukset, joten alueen rakennuksista s\u00e4ilyi vain yksi asuinparakki ja yksi k\u00e4ym\u00e4l\u00e4rakennus, jotka
on sittemmin purettu. Joitakin rakennusten j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, kaivantoja ja r\u00e4j\u00e4ytyskuoppia on viel\u00e4 alueella
n\u00e4kyviss\u00e4, vaikkakin alue on melko t\u00e4ysin metsittynyt ja j\u00e4\u00e4nteet ovat turvekerroksen alla piilossa.
Sodan j\u00e4lkeen t\u00e4\u00e4ll\u00e4 sattui my\u00f6s ik\u00e4v\u00e4 tapaus, kun lasten leikkiess\u00e4 l\u00f6yt\u00e4mill\u00e4\u00e4n r\u00e4j\u00e4hteill\u00e4 ilmeisesti
miina r\u00e4j\u00e4hti ja yksi lapsi kuoli ja useita loukkaantui.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”11. Sicherheitsdientsin vankila
\n-osio” module_id=”Sicherheitsdientsin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
11. Sicherheitsdientsin vankila<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/SDn-vankila-1.jpg” alt=”Vankila” title_text=”SDn vankila 1″ align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Vankila-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Sicherheitsdientsin vankila<\/strong><\/p>\nOlemme nyt Geologisen tutkimuslaitoksen kohdalla, jossa oli saksalaisten rakennusten portaita ja
kaivantoja ennen tutkimuslaitoksen talon rakentamista. Alue oli lasten suosittu leikkipaikka, josta
l\u00f6ytyi runsaasti sodan aikaista tavaraa. Tutkimuslaitoksen talon kohdalla oli saksalaisilla heid\u00e4n
omille vangeilleen tarkoitettu muuratuilla selleill\u00e4 varustettu Sicherheitsdientsin eli
turvallisuusviraston vankila. Alue oli piikkilanka-aidalla ymp\u00e4r\u00f6ity. Tutkimuslaitoksen talon vieress\u00e4
on s\u00e4ilynyt isohko pengeralue, jossa oli rakennuksia, joissa oli luonnonkivireunukset. N\u00e4m\u00e4 voivat
olla ehk\u00e4 vankisellej\u00e4 tai vartijoiden ja muun henkil\u00f6kunnan huoneita.
Rinteeseen on kaivettu kaiketi Lapin sodan aikainen taisteluhauta, joka on noin 50 m pitk\u00e4, keskell\u00e4
ja pohjoisp\u00e4\u00e4ss\u00e4 on ilmeisesti ollut korsun paikka. Sicherheitsdients eli SD oli Saksan SS :n johtajan
Heinrich Himmlerin pahamaineinen tiedustelu- ja turvallisuusvirasto, jonka yhteydess\u00e4 toimivat
my\u00f6s Geheime Staatspolizei eli Gestapo, Kriminalpolizei eli Kripo sek\u00e4 Einsatzgruppet, jotka
murhasivat mm. juutalaisia miehitetyiss\u00e4 It\u00e4-Euroopan maissa.
T\u00e4ss\u00e4 SD :n vankilassa oli vangittuna saksalaisia sotilaita, jotka olivat syyllistyneet rikoksiin Suomessa.
Sinne on my\u00f6s tiett\u00e4v\u00e4sti toimitettu my\u00f6s vangiksi saatuja ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 komissaareja kuulusteltavaksi
ja todenn\u00e4k\u00f6isesti heid\u00e4t on siell\u00e4 my\u00f6s teloitettu. Vankilassa ei luultavasti ollut kovin paljoa
henkil\u00f6kuntaa ja muutenkin SD:n ja Gestapon toiminta Rovaniemell\u00e4 oli varsin v\u00e4h\u00e4ist\u00e4, eik\u00e4 liittynyt
mitenk\u00e4\u00e4n suomalaisiin siviileihin tai sotilaisiin. Enemm\u00e4n heill\u00e4 oli teht\u00e4vi\u00e4 pohjoisessa Norjan rajan
molemmin puolin.
Vankilan toiminnasta ei ole s\u00e4ilynyt asiakirjoja eik\u00e4 suomalaisilla virkamiehill\u00e4k\u00e4\u00e4n ollut sinne asiaa,
joten tiedot sen toiminnasta ovat v\u00e4h\u00e4iset. Pullinpuolella nykyisen Valdemarin tontilla sijaitsi
salaisen kentt\u00e4poliisin eli Geheime Feldpolizei 735 :n majoitusalue. Salainen kentt\u00e4poliisi oli nimens\u00e4
mukaisesti Saksan armeijan eli Wehrmachtin salainen sotilaspoliisi, jonka teht\u00e4vi\u00e4 oli muun muassa
vastavakoilu, maanpetoksellisen toiminnan est\u00e4minen, vastapropaganda, sotilaskohteiden vartiointi
ja avustaminen saksalaisten sotaoikeuksien rikostutkinnoissa. Salaisen kentt\u00e4poliisin tiedet\u00e4\u00e4n my\u00f6s
suorittaneen joitakin pakoon yritt\u00e4neiden sotavankien teloituksia ja mahdollisesti he my\u00f6s teloittivat
SD :n vankilassa olleita komissaareja. Suomalaisiin heill\u00e4 ei ollut mit\u00e4\u00e4n toimivaltaa, eiv\u00e4tk\u00e4 he
tietojen mukaan ole koskaan ylitt\u00e4neetk\u00e4\u00e4n valtuuksiaan.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”12. Rommelin kentt\u00e4
\n-osio” module_id=”Rommelin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
12. Rommelin kentt\u00e4<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Rommelin-kentta.jpg” alt=”Rommelin kentt\u00e4” title_text=”Rommelin kentt\u00e4” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Rommelin-kentta-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Rommelin kentt\u00e4 eli Sportsbahn Feldmarschall Rommel<\/strong><\/p>\nRanuantien it\u00e4puolella on Rommelin kent\u00e4ksi kutsuttu urheilukentt\u00e4. Kent\u00e4n rakensivat saksalaisen
Heerin leipomokomppanian B\u00e4ckerei-Kompanie 602:n ja viereisen Heerin kuljetuskomppanian
miehet vuonna 1943 virkistysalueekseen, antaen kent\u00e4lle mahtipontisen nimen Sportsbahn
Feldmarschall Rommel eli Sotamarsalkka Rommelin urheilukentt\u00e4. Nimi oli kirjoitettu kent\u00e4n portin
yl\u00e4laudoitukseen.
Sotamarsalkka Erwin Rommel oli sodan aikana kuuluisin saksalainen sotap\u00e4\u00e4llikk\u00f6 ja sotasankari
lempinimell\u00e4 \u201cEr\u00e4maan kettu\u201d. Rommel osallistui jossakin m\u00e4\u00e4rin Hitlerin salamurhayritykseen
vuonna 1944 ja koska h\u00e4n oli kansallissankari, Hitler antoi hirtt\u00e4misen ja maineenmustaamisen sijaan
h\u00e4nelle mahdollisuuden tehd\u00e4 itsemurha ja s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 siten perheens\u00e4 ja perheen omaisuuden. Asiassa
painoi my\u00f6s se, ett\u00e4 Rommelin nimi liitettyn\u00e4 Hitlerin salamurhahankkeeseen olisi ollut Hitlerille
kiusallista ja varmasti olisi aiheuttanut kuohuntaa Saksassa. Rommelin kerrottiin kuolleen
lentokonehy\u00f6kk\u00e4yksess\u00e4 saamiinsa vammoihin ja haudattiin kunniamenoin. Rommel itse ei koskaan
k\u00e4ynyt Suomessa.
Rommelin kent\u00e4n juhlalliset avajaiset olivat 18.7.1943. Ohjelmassa oli kahdeksan saksalaisen
jalkapallojoukkueen v\u00e4linen jalkapalloturnaus sek\u00e4 kahden saksalaisen k\u00e4sipallojoukkueen v\u00e4linen
ottelu. Kenraalieversti Eduard Dietl vihki kent\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja jakoi parhaan pelaajan palkinnot.
Kent\u00e4ll\u00e4 j\u00e4rjestettiin muutamia j\u00e4\u00e4pallo- ja jalkapallo-otteluja my\u00f6s saksalaisten ja suomalaisten
v\u00e4lill\u00e4. Kentt\u00e4\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6i silloin koivuaita ja my\u00f6s kenraalieversti Dietl istui joskus seuraamassa pelej\u00e4
koivusta tehdyss\u00e4 juhlakatsomossa. Parhaimmillaan otteluita saattoi katsoa jopa yli 1000 katsojaa.
Seuraava isompi urheilutapahtuma kent\u00e4ll\u00e4 oli 16.9.1943 j\u00e4rjestetty Wehrmacht sportfest, johon
osallistui 18 eri yksik\u00f6iden joukkuetta.
Vuosina 1942, 1943 ja 1944 saksalaisten joukkojen urheilutoiminta sai vauhtia asemasotavaiheen
ansiosta. Dietl oli innokas urheilumies ja halusi sotilaiden pysyv\u00e4n virkist\u00e4ytynein\u00e4 ja hyv\u00e4ss\u00e4
kunnossa urheilun avulla. T\u00e4ll\u00e4 oli tietysti vaikutusta my\u00f6s joukkojen mielialan yll\u00e4pit\u00e4misess\u00e4
varsinkin kun sota it\u00e4rintamalla k\u00e4\u00e4ntyi heid\u00e4n kannaltaan huonoon suuntaan. Rommelin kent\u00e4n
tapahtumien ja talviurheilulajien lis\u00e4ksi ainakin kesin\u00e4 1942 ja 1943 j\u00e4rjestettiin kenraali Ferdinand
Sch\u00f6rnerin toimeksiannosta Pohjois-Lapissa saksalaisten joukko-osastojen v\u00e4linen jalkapallon cup-
muotoinen turnaus loppuotteluineen, k\u00e4sipalloilun Tundra-Pokal -kilpailu ja monia muita
urheilukilpailuja.
Rovaniemen kauppalan vuoden 1946 kunnalliskertomuksen mukaan kentt\u00e4 oli varsin huonosti tehty,
vino ja pehme\u00e4 hiekkakentt\u00e4, ja sen takia p\u00f6lyinen – eli vanhaa vapaapalokuntavitsi\u00e4 lainaten:
\u201cv\u00e4\u00e4rin sammutettu\u201d. Kunnostettu kentt\u00e4 on edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 Kiirunan alueella. Rommelin kentt\u00e4
on ainoa saksalaisajasta muistuttava paikannimi Rovaniemell\u00e4. Rommelin kent\u00e4n nimi eli
vuosikymmeni\u00e4 vain paikallisten asukkaiden ja urheilua harrastavan nuorison suullisena perinteen\u00e4,
koska kaupunki saksalaisajan menneisyytt\u00e4 h\u00e4veten ei hyv\u00e4ksynyt nime\u00e4m\u00e4\u00e4n asemakaavakarttaan
ennen kuin 2000 -luvun alussa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”Yhteisty\u00f6ss\u00e4” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_row _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Yhteisty\u00f6ss\u00e4<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][et_pb_text admin_label=”Text” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]Historiakierroksen asiantuntijana on toiminut Kalevi Mikkonen. Tutustu Mikkosen blogiin\u00a0t\u00e4st\u00e4 linkist\u00e4<\/a>.<\/p>\nSaksalaisajan tunnelmiin el\u00e4ytymist\u00e4 vahvistaa taiteilija\/tuottaja Timo Mets\u00e4joen \u00e4\u00e4nisuunnittelu<\/p>\n
Saksan ilmavoimien parakkileirialue Ounasvaaralla 1941-1944 -videon on mallintanut Studio Sallamar.<\/p>\n
Reittikartan on mallintanut Ounasvaaran hiihtoseura, Matti Kivel\u00e4.[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row column_structure=”1_3,1_3,1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/10\/lapin-maakuntamuseo.jpg” alt=”Lapin Maakuntamuseo -logo” title_text=”Lapin Maakuntamuseo” align=”center” admin_label=”Maakuntamuseo -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/01\/Sallamar-JPG.jpg” alt=”Ounasvaaran hiihtoseura -logo” title_text=”Sallamar JPG” align=”center” admin_label=”OH -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_height=”60px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/01\/oh_logo_web_png-200×200-1.png” alt=”Ounasvaaran hiihtoseura -logo” title_text=”oh_logo” align=”center” admin_label=”OH -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_height=”60px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section]<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Saksalaisaika Ounasvaaralla – Historiakierros jatkosodan maisemiinOunasvaara on tunnettu Rovaniemen liikunta -ja virkistyskohteena, mutta tiesitk\u00f6, ett\u00e4 vuosina 1941-1944 se oli my\u00f6s Saksan armeijan, varsinkin Saksan ilmavoimien, eli Luftwaffen leirialuetta? T\u00e4m\u00e4 k\u00e4velyreitti johdattaa sinut virtuaalisesti tai konkreettisesti saksalaisajan j\u00e4\u00e4nteille Ounasvaaran ja L\u00e4hteentien alueella. Reitin eri pisteill\u00e4 voit kuunnella \u00e4\u00e4nisuunnittelun avulla el\u00e4voitettyj\u00e4 \u00e4\u00e4niraitoja, joilla historiantutkija Kalevi Mikkonen kertoo […]<\/p>\n","protected":false},"author":7367,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_et_pb_use_builder":"on","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":"","footnotes":""},"class_list":["post-1319","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7367"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1319"}],"version-history":[{"count":64,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2869,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319\/revisions\/2869"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1319"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Ampumapaviljonki-1.jpg” alt=”Ampumapaviljonki” title_text=”Ampumapaviljonki, CC-BY Kalevi Mikkonen” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Ounasvaaran-ampumapaviljonki-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”100%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||||false|false” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Ounasvaaran ampumapaviljonki, ampumarata ja Ounasvaaran kisat<\/strong><\/p>\nOunasvaaran vanhalla hiihtostadionilla ja ampumaradalla on Viljami Kaltion suunnittelema
suojeluskunnan ampumapaviljonki, aiemmalta nimelt\u00e4\u00e4n Ampula, joka valmistui vuonna 1927. Sota-
aikana paviljongissa oli sek\u00e4 suomalaisten ett\u00e4 saksalaisten radioasema ja henkil\u00f6st\u00f6n majoitustiloja.
Suojeluskunnan ampumaradalla j\u00e4rjestettiin muun muassa ampumaharjoituksia ja sen ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4
maastoharjoituksia.<\/p>\n
Jatkosodan kuluessa kilpailutoiminta Suomessa elpyi sodasta huolimatta ja joitakin kisoja alettiin
j\u00e4rjest\u00e4\u00e4. Saksalaiset esittiv\u00e4t vuoden 1943 alussa Suomen hiihtoliitolle toivomuksen, ett\u00e4 heid\u00e4n
sotilaansa saisivat osallistua liiton alaisiin kisoihin Suomessa. T\u00e4ll\u00f6in tuli ajankohtaiseksi my\u00f6s
Ounasvaaran kisojen j\u00e4rjest\u00e4minen. Saksalaiset j\u00e4rjestiv\u00e4t omia karsintakilpailuja, joiden perusteella
osallistujat kisoihin valittiin. My\u00f6s yhteisesikunta Roi j\u00e4rjesti suomalaisille omat karsintahiihdot
Ounasvaaran kisoja varten.<\/p>\n
Ounasvaaran vanhan hiihtostadionin ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 j\u00e4rjestettiin talvikisat sek\u00e4 maaliskuussa 1943 ett\u00e4
maaliskuussa 1944. Saksalaiset olivat aktiivisesti mukana niin palkintojen hankkimisessa,
illanvietossa, kuin palkintojenjakotilaisuudessa. Saksalaiset halusivat kisoille n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t puitteet ja
siksi kisan j\u00e4rjestelyihin panostettiin paljon. Kisat radioitiin molemmilla kerroilla. Vuoden 1943
kisoihin osallistui suomalaisten ja saksalaisten lis\u00e4ksi ruotsalaisia urheilijoita. Nimekk\u00e4impi\u00e4
urheilijoita olivat muun muassa maastohiihdon maailmanmestarit Jussi Kurikkala ja Pekka Niemi sek\u00e4
it\u00e4valtalainen Luis Seyrling, joka voitti molempina vuosina pujottelukisan.<\/p>\n
Kisayleis\u00f6\u00e4 oli molempina vuosina tuhansittain paikalla ja kisojen aikana Kauppala oli juhlaliputettu
niin Suomen kuin Saksan ja vuonna 1943 my\u00f6s Ruotsin lipuilla. Paikalla oli luonnollisesti kisojen
suojelija kenraalieversti Eduard Dietl ja muita Saksan Lapin armeijan johtohenkil\u00f6it\u00e4 sek\u00e4 paikalliset
suomalaiset herrat, kuten eversti Oiva Willamo ja mets\u00e4herra Jarl Sundqvist. Ounasvaaran kisoissa
kilpailtiin murtomaahiihdon ohella m\u00e4kihypyss\u00e4, yhdistetyss\u00e4, ampumahiihdossa, pujottelussa,
suurpujottelussa ja sotilaspartio -hiihdossa. Pujottelu ja suurpujottelu kilpailtiin saksalaisten
tekem\u00e4ll\u00e4 upouudella pujottelu radalla.<\/p>\n
Hiihtokilpailujen kisakeskus oli ampumaradalla. Ampumapaikka oli kuitenkin Kemijoen j\u00e4\u00e4ll\u00e4.
M\u00e4kikilpailut hyp\u00e4ttiin vuonna 1943 Ounasvaaran pikkum\u00e4ess\u00e4 ja 1944 P\u00f6yli\u00f6vaaran m\u00e4ess\u00e4.
Palkintojenjaot suoritettiin saksalaisten rakentamassa Toveruudentalossa,Haus der
Kameradschaftissa, joka sijaitsi nykyisen poliisiaseman kohdalla. Sek\u00e4 vuonna 1943 ett\u00e4 1944
j\u00e4rjestettiin my\u00f6s lasten Konttisen kisat Ounasvaaralla.<\/p>\n
Ampumaradalla on my\u00f6s synkemp\u00e4\u00e4 historiaa, sill\u00e4 nykyisen jalkapallokent\u00e4n luoteen puoleisessa
p\u00e4\u00e4dyss\u00e4 suomalaiset teloittivat kiinni j\u00e4\u00e4neit\u00e4 Neuvostoliiton l\u00e4hett\u00e4mi\u00e4 desantteja jatkosodan
aikana. Edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oleva Ounasvaaran hiihtoseuran entis\u00f6im\u00e4 paviljonkirakennus on sodan
j\u00e4lkeen aina 1960 luvun puoliv\u00e4liin asti toiminut Ounasvaaran talvikisojen huoltorakennuksena ja
sittemmin muun muassa nuorisotilana.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”2. Kenraalieversti Eduard Dietl
\n-osio” module_id=”Kenraalieversti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
2. Kenraalieversti Eduard Dietl<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Dietl-Jarl-Sundqvist-ja-maailmanmestarihiihtaja-Jussi-Kurikkala-vuonna-26.3.1944.-147740.jpg” alt=”Dietl, Jarl Sundqvist ja maailmanmestarihiiht\u00e4j\u00e4 Jussi Kurikkala vuonna 26.3.1944. (147740)” title_text=”Dietl, Jarl Sundqvist ja maailmanmestarihiiht\u00e4j\u00e4 Jussi Kurikkala vuonna 26.3.1944. (147740)” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Dietl-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Eduard Dietl<\/strong><\/p>\nKenraalieversti Eduard Dietl oli jatkosodan aikana pisimm\u00e4n ajan saksalaisten armeijan komentajana
Lapissa. Hitler nimitti h\u00e4net uudeksi komentajaksi Nikolaus von Falkenhorstin tilalle tammikuussa
1942. Dietl oli suuri idealisti ja vakaumuksellinen kansallissosialisti. Siit\u00e4 huolimatta h\u00e4nen omien
sanojen mukaan h\u00e4nelle ei tulisi mieleenk\u00e4\u00e4n ryhty\u00e4 t\u00e4t\u00e4 oppia Suomessa saarnaamaan. Toisin kuin
Saksalle Dietl piti demokratiaa sopivampana yhteiskuntamuotona Suomelle. Dietl oli Suomessa
ollessaan kuitenkin varsin pidetty, Suomen yst\u00e4v\u00e4ksi mielletty saksalaisupseeri. H\u00e4n oli perehtynyt
tarkkaan Suomen historiaan ja h\u00e4n oli aikalaisten mukaan vahva persoonallisuus. Dietlill\u00e4 oli
erikoisen hyv\u00e4 kyky hoitaa arkaluonteisia henkil\u00f6suhteita. Rovaniemel\u00e4isille tuli tutuksi h\u00e4nen
luiseva olemuksensa, utelias luonteensa ja eloisat silm\u00e4t.<\/p>\n
H\u00e4net n\u00e4htiin usein k\u00e4velem\u00e4ss\u00e4 kauppalan keskustassa. Rovaniemell\u00e4 oleskelevista
saksalaisupseereista juuri Dietlin kasvot ja olemus j\u00e4i h\u00e4net tavanneiden mieleen parhaiten. Innokas
urheilun yst\u00e4v\u00e4 Dietl oli taitava vuorikiipeilij\u00e4, laskettelija ja murtomaahiiht\u00e4j\u00e4. Dietl oli my\u00f6s
saksalaisten sotilaiden suosiossa. H\u00e4nest\u00e4 on kerrottu lukuisia kaskuja. Er\u00e4\u00e4nkin kerran Dietl oli
rintamavierailuilla pohjoisessa tiukkaakin tiukemman kenraali Ferdinand Sch\u00f6rnerin alueella.
Sch\u00f6rner oli ihmisen\u00e4 Dietlin t\u00e4ydellinen vastakohta. Sch\u00f6rner vaati autolla liikkuessaan aina tien
t\u00e4ysin vapaaksi. Dietlin auto rikkoutui ja h\u00e4n joutui turvautumaan moottoripy\u00f6r\u00e4l\u00e4hetin kyytiin.
L\u00e4hetti ei v\u00e4ist\u00e4nyt tarpeeksi pys\u00e4htyess\u00e4\u00e4n tien reunaan, jolloin Dietl vitsaili h\u00e4nelle: \u201cHyv\u00e4 mies!
ajakaa enemm\u00e4n oikealle, jos Sch\u00f6rner saa minut n\u00e4kyviins\u00e4, pist\u00e4\u00e4 h\u00e4n minut putkaan.\u201d<\/p>\n
Kes\u00e4kuussa 1944. Dietl matkusti Hitlerin luo keskustelemaan Suomen tilanteesta. Sen j\u00e4lkeen h\u00e4n
l\u00e4hti kotiin lomalle, mutta lentokone sy\u00f6ksyi vuorenrinteeseen 23.6.1944 ja h\u00e4n sai surmansa
onnettomuudessa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”3. Ilmatiedustelurykmentin majoitustila ja sen ymp\u00e4rist\u00f6
\n-osio” module_id=”Ilmatiedustelurykmentin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
3. Ilmatiedustelurykmentin majoitustila ja sen ymp\u00e4rist\u00f6<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Ilmatiedustelyrykmentin-majoitustila.jpg” alt=”Ilmatiedustelyrykmentin majoitustila” title_text=”Ilmatiedustelyrykmentin majoitustila” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Ilmatiedustelurykmentin-majoitustila-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Ilmatiedustelurykmentin majoitustila ja sen ymp\u00e4rist\u00f6<\/strong><\/p>\nRovaniemen Ounasvaaran alue oli jatkosodan aikana laajalti saksalaisten k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Siell\u00e4 oli useita
parakkialueita, sairaala-alue, leipomo, el\u00e4inl\u00e4\u00e4kint\u00e4- ja kuljetuskomppanioiden alue,
turvallisuuspalvelun vankila-alue, rintamaesikunnan alue, sotilaskoti sek\u00e4 tietysti Rommelin kentt\u00e4.<\/p>\n
Lastenkodin ja Ranuantien yl\u00e4puolen maastossa Ounasvaaran lounaan puoleisella rinteell\u00e4 oli
Luftwaffella eli Saksan ilmavoimilla isohko, vuosina 1942 ja 1943 rakennettu parakkileirialue.
Osa Luftnachtrichten-Regiment 56 :sta siirtyi Rovaniemelle joulukuussa 1941. Sen huhtikuussa 1943
muodostetun uuden tutkayksik\u00f6n, eli toinen II.\/Flugmelde-Me\u00df-Abteilungin majoitusparakkeja
sijaitsi Ounasvaaran rinteess\u00e4. Rinteen alaosassa oli joulukuussa 1940 Rovaniemelle tulleen
Fliegerf\u00fchrers Nordin eli Lentojohtaja Pohjoisen alueellisen p\u00e4\u00e4majan rakennuksia. Fliegerf\u00fchrers
Nordin p\u00e4\u00e4maja siirrettiin my\u00f6hemmin Norjan Kirkenesiin. Lis\u00e4ksi alueella oli ainakin yksi
suomalaisen aputy\u00f6voiman eli Finnische Hilfskr\u00e4ften parakki.
Olemme nyt varsin ison rakennuksen, eli ilmatiedustelurykmentin majoitusparakin j\u00e4\u00e4nteill\u00e4.
Rakennuksen koko on ollut noin kuusi ja puoli kertaa 28 metri\u00e4. T\u00e4m\u00e4 parakki valmistui syksyll\u00e4
1943. T\u00e4m\u00e4 lienee ollut lauta- tai levyparakki. Parakissa on ollut majoitustilat noin
kahdellekymmenelle henkil\u00f6lle. Parakkeja l\u00e4mmitettiin joskus muuratuilla uuneilla, mutta yleisimmin
kaminoilla. Polttopuun tarve oli erityisesti talviaikana eritt\u00e4in suuri nimenomaan l\u00e4mmityksen, mutta
my\u00f6s h\u00e4k\u00e4p\u00f6ntt\u00f6 -autojen takia. T\u00e4m\u00e4 on mahdollisesti ollut upseerien majoitusparakki. Parakeissa
oli varsin vaatimaton sisustus, yleens\u00e4 vain kerross\u00e4ngyt, yksi p\u00f6yt\u00e4, tuoleja ja joitakin kaappeja.
Viihdytykseksi saksalaisille toimitettiin muun muassa kirjallisuutta, \u00e4\u00e4nilevyj\u00e4 sek\u00e4 tietysti levysoitin
ja radio.
Saksalaisten suosimia laulajia olivat muun muassa kuuluisan Lili Marleen kappaleen levytt\u00e4nyt Lale
Andersen, elokuvissakin loistanut Ilse Werner, joka l\u00e4hetti Suomen kiertueellaan erityisterveiset
Lapissa oleville joukoille, vaikkei t\u00e4\u00e4ll\u00e4 k\u00e4ynytk\u00e4\u00e4n, Chilen satakieli Rosita Serrano sek\u00e4 ruotsalaiset
Zarah Leander ja Sickan Carlsson. T\u00e4m\u00e4n rakennuksen luoteispuolella on jo l\u00e4hes maastoon
hautautunut sirpalesuoja pommituksilta suojautumista varten. T\u00e4t\u00e4 aluetta ei kuitenkaan koskaan
pommitettu.
Ounasvaaran maasto oli sota-aikana hieman erilainen kuin nyky\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 puustoa oli jonkin verran
v\u00e4hemm\u00e4n nykyiseen verrattuna. Parakkien kohdalla ja niiden ymp\u00e4rill\u00e4 ei ollut puita, eik\u00e4
tietenk\u00e4\u00e4n nyt kuntopoluiksi kaventuneiden alkuper\u00e4isten huoltoteiden kohdalla. Monet alueen
poluista ovat saksalaisten ajalta. L\u00e4hes kaikki lounaisrinteell\u00e4 nykyisin olevat puut ovat sodan j\u00e4lkeen
kasvaneet.
T\u00e4m\u00e4n rakennuksen alapuolella rinteess\u00e4 on my\u00f6s muutamien muiden majoitusparakkien j\u00e4\u00e4nteit\u00e4
sek\u00e4 varastorakennuksien, k\u00e4ym\u00e4l\u00f6iden ja kaivon j\u00e4\u00e4nteit\u00e4. Paloturvallisuussyist\u00e4 parakkien v\u00e4lill\u00e4
pyrittiin pit\u00e4m\u00e4\u00e4n ainakin kolmenkymmenen metrin turvav\u00e4li.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][et_pb_video src=”https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=woZkH_t7g2M” play_icon_color=”#E20D18″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_width=”600px” module_alignment=”center” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_video][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”4. Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa
\n-osio” module_id=”Saksalaisten-huolto” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
4. Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0<\/span> N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa<\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_video admin_label=”barakin mallinnus” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_video][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Saksalaisten-huolto-ja-yhteiseloa-suomalaisten-kanssa.jpg” alt=”Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa” title_text=”Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Saksalaisten-huolto-ja-yhteiseloa-suomalaisten-kanssa.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa.<\/strong><\/p>\nT\u00e4ss\u00e4kin paikassa on l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 jonkin verran saksalaisten posliiniastioiden j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, vaikka
melkein kaikki maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4 onkin siivottu pois ajat sitten. Posliinileimoista on voitu lukea,
ett\u00e4 astioita on tuotu Saksan omista tehtaista, muun muassa Rosenthalin astioita on l\u00f6ydetty
runsaasti n\u00e4ilt\u00e4 Luftwaffen eli ilmavoimien alueelta. Paljon posliinia on tuotu my\u00f6s Norjasta
sik\u00e4l\u00e4isen Porsgrunnin tehtailta. Saksalaiset ostivat my\u00f6s Arabian posliinia, jota l\u00f6ytyy j\u00e4\u00e4nteist\u00e4.
Mik\u00e4li t\u00e4ll\u00e4kin alueella joskus tehd\u00e4\u00e4n arkeologisia kaivauksia. Vuosikymmenten aikana kasvaneen
paksun turvekerroksen alta on varmasti l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 runsaasti kaikenlaista sirpaletta ja muuta pikku
esineist\u00f6\u00e4. My\u00f6s l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 piilossa olevista roskakuopista arkeologit varmaankin saisivat
mielenkiintoista materiaalia tutkimuksiinsa.
Saksalaisten elintarviketilanne oli koko jatkosodan ajan hyv\u00e4, ruoka oli varsinkin upseereilla
monipuolista, miehist\u00f6ll\u00e4 toki p\u00e4\u00e4asiassa s\u00e4ilykeruokaa ja siihen kuului my\u00f6s erilaisia vihanneksia,
viiniryp\u00e4leit\u00e4 ja luumuja. N\u00e4in ollen Saksan selustatoimisto Kommandant R\u00fcckw\u00e4rtiges Armeegebiet
525 (Kor\u00fcck 525) antoi m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen, ett\u00e4 kaikissa saksalaisissa varuskunnissa tulee jakaa l\u00e4mmin
ylij\u00e4\u00e4m\u00e4ruoka suomalaisille sotaorvoille ja k\u00f6yhille lapsille suomalaisten huoltoviranomaisten
kanssa. Rovaniemen maalaiskunnassa ja Rovaniemen kauppalassa saksalaiset joukko-osastot
antoivat huoltolautakunnan valitsemille lapsiperheille ruoka-annoksia saksalaisista
ruoanjakelupaikoista. Osittain n\u00e4iden toimenpiteiden takia Rovaniemen seudulla ei sodan aikana
ollut suoranaista n\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4\u00e4, niin kuin monella muulla Suomen paikkakunnalla, vaikka yleist\u00e4
puutetta olikin v\u00e4h\u00e4n kaikesta.
Jo alun perin saksalaisten kanssa oli sovittu, ett\u00e4 he tuovat mukanaan jotakuinkin kaiken
tarvitsemansa, jottei alueen suomalainen siviiliv\u00e4est\u00f6 k\u00e4rsisi ruoka ja tavara pulasta. Saksalaisten
huolto vaati valtavaa logistista j\u00e4rjestely\u00e4, sill\u00e4 kymmenet laivat toivat jatkuvasti aseita, ammuksia,
ruokatarvikkeita ja kaikkea mahdollista heid\u00e4n tarvitsemaansa Suomen satamiin. Satamista tavara
jatkoi matkaansa rautatie- ja kuorma-autokuljetuksina eteenp\u00e4in valtaviin v\u00e4livarastoihin ja
rintamien l\u00e4heisyydess\u00e4 hevosten ja muulien vet\u00e4mill\u00e4 k\u00e4rryill\u00e4 hoidettiin loppumatka. Saksalaiset
toivat mukanaan muuleja muun muassa Kreikasta, mutta ilmastoon tottumattomina ne kuolivat jo
ensimm\u00e4isen talven aikana kylmyyteen. Muualta tuodut muulit p\u00e4rj\u00e4siv\u00e4t paremmin.
Saksan Luftwaffella oli lentotoimintaan liittyvien yksikk\u00f6jen lis\u00e4ksi paljon muutakin miehist\u00f6\u00e4, kuten
ilmatorjuntayksik\u00f6it\u00e4, rakennusyksik\u00f6it\u00e4 ja muun muassa omat kuorma-auto- ja hevosyksik\u00f6t.
T\u00e4ll\u00e4kin alueella oli Luftwaffen kuorma-autohalleja, jotka olivat niin sanottuja kuplahalleja. Sodan
lopussa Lapissa oli saksalaisia yli 200 000 ja lis\u00e4ksi suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 vankeja ja ty\u00f6velvollisia sek\u00e4
pakkoty\u00f6l\u00e4isi\u00e4 eli enemm\u00e4n kuin Lapissa oli silloin asukkaita. Esimerkiksi Luftwaffen t\u00f6iss\u00e4 oli
hollantilaisia ja virolaisia kirvesmiehi\u00e4, ehk\u00e4 jopa rakentamassa n\u00e4it\u00e4kin parakkeja.
Ankaran kiellon mukaan saksalaiset saivat Suomen kaupoista ostaa vain tarkasti rajattuja tuotteita.
K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 asia ei ihan n\u00e4in mennyt, sill\u00e4 mustan p\u00f6rssin kauppa kukoisti ja rahaan, kahviin,
viinaan ja makeisiin vaihtui mit\u00e4 vain saksalaisten tarvitsemaa. Rangaistukset kiinnijoutuneelle
saksalaisille olivat ankarat. Kaikki saksalaisten rikokset hoitivat saksalaiset itse ja suomalaisten
rikokset suomalainen oikeuslaitos. Saksalaisilla ei ollut suomalaisiin mit\u00e4\u00e4n tuomiovaltaa eik\u00e4
suomalaisilla saksalaisiin n\u00e4hden.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”5. Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana
\n-osio” module_id=”Upseerikerho” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
5. Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Upseerikerho.jpg” alt=”Upseerikerho” title_text=”Upseerikerho” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Upseerikerho-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana<\/strong><\/p>\nT\u00e4ll\u00e4 paikalla maavallien suojassa on todenn\u00e4k\u00f6isesti sijainnut alueen upseerikerho, jota saksalaiset
kutsuivat kasinoksi. Kyse ei siis ollut peli luolasta. Miehist\u00f6ll\u00e4 oli oma sotilaskoti ainakin nykyisen
Lukkarinkadun varrella. Upseerikerho oli upseerien vapaa ajanviettopaikka, jossa j\u00e4rjestettiin
lauluiltoja ja joskus my\u00f6s vierailevien esiintyjien, kuten laulajien tai taikureiden esityksi\u00e4. Muita
vapaa-ajan viettomahdollisuuksia niin upseereille kuin miehist\u00f6llekin oli elokuvien katsominen.
Saksalaiset toimittivat leiri alueille elokuvaprojektoreja ja filmikeloja liikkuvilla autoyksik\u00f6ill\u00e4.
Elokuvia saksalaiset k\u00e4viv\u00e4t katsomassa my\u00f6s muun muassa Kino Inarin n\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 ja Haus der
Kameradschaftissa eli Toveruuden talossa. Suosituimpia elokuvia olivat v\u00e4rielokuvat Kultainen
kaupunki, Lumpeenkukka ja M\u00fcnchhausen, jotka saivat valtavia katsojalukuja kaikissa paikoissa,
joissa niit\u00e4 esitettiin. Toveruuden talossa j\u00e4rjestettiin elokuvien lis\u00e4ksi my\u00f6s lukuisia
musiikkikonsertteja, tanssiesityksi\u00e4, oopperaesityksi\u00e4, taikuriesityksi\u00e4, komiikkaa ja teatteria. Yksi
suosituimmista oopperaesityksist\u00e4 oli Figaron h\u00e4\u00e4t, jota esitettiin Toveruuden talolla per\u00e4ti 35 kertaa
t\u00e4ydelle salille. Yhteens\u00e4 esitykset n\u00e4ki 12 000 katsojaa.
Kuuluisimpia esiintyji\u00e4 olivat laulaja Lizzi Waldm\u00fcller, tanssija Daisy Spies ja h\u00e4nen tanssiryhm\u00e4ns\u00e4,
tanssija-laulaja Marika R\u00f6kk, sveitsil\u00e4inen tenori Herbert Ernst Groh ja ruotsalainen oopperalaulaja
Lisa Tunell-Scharner. My\u00f6s suomalaisia artisteja esiintyi Toveruuden talon tapahtumissa, muun
muassa tanssiduo Lucia Nifontova ja Alexander Saxelin sek\u00e4 pianotaiteilija Kerttu Bernhardt.
Suomalaisten j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Asemiesillassa esiintyiv\u00e4t mm. sopraano Anna Mutanen,
harmonikkamestari Onni Laihonen ja koomikko Siiri Angerkoski. Toveruuden talon tapahtumiin
p\u00e4\u00e4siv\u00e4t osallistumaan my\u00f6s suomalaiset. Rovaniemen kulttuuritarjonta oli vuosina 1943 ja 1944
ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n laajaa. Erityisesti koululaisille elokuvat olivat suuri tapaus. He p\u00e4\u00e4siv\u00e4t sis\u00e4\u00e4n
ilmaiseksi, jos tilaa oli.
My\u00f6s alkoholin k\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 oli varsin iso osa pime\u00e4\u00e4n ja pitk\u00e4\u00e4n talveen tottumattomilla ja koti-ik\u00e4v\u00e4\u00e4
potevilla sotilailla. Saksalaisilla oli pohjoisessa eritt\u00e4in hyv\u00e4t varastot niin ruokatarvikkeita kuin
alkoholia varten. Juomina heill\u00e4 oli olut, viinit ja joskus konjakit. Saksalaiset toivat mukanaan my\u00f6s
omat astiansa ja ruokailuv\u00e4lineet.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”6. Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana
\n-osio” module_id=”Suomalaisten” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
6. Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Suomalaisten-aputyontekijoiden-parakki.jpg” alt=”Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki” title_text=”Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Suomalaisten-aputyontekijoiden-parakki-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana<\/strong><\/p>\nT\u00e4ll\u00e4 kohdalla sijaitsi saksalaisten piirustuksien mukaan suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden eli Finnische
Hilfskr\u00e4ftin parakki, joka rakennettiin marras-joulukuussa 1943. Se oli suomalaisten
puutavarayhti\u00f6iden muodostaman Puutalo Oy :n Polar niminen lautaparakki kooltaan noin
kahdeksan kertaa kaksitoista metri\u00e4. Parakki koottiin valmista puu elementeist\u00e4. Sen pystytt\u00e4minen
kesti suomalaisilta kirvesmiehilt\u00e4 pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4, vangeilta huomattavasti kauemmin.
T\u00e4h\u00e4n parakkiin majoitettiin siis saksalaisten palveluksessa olleita suomalaisia ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 ehk\u00e4
noin kymmenest\u00e4 kahteenkymmeneen henkil\u00f6\u00e4. Todenn\u00e4k\u00f6isesti he olivat ulkopaikkakuntalaisia,
koska heille rakennettiin oma parakki. Rovaniemel\u00e4iset olivat tietenkin omissa kodeissaan. T\u00e4m\u00e4n
parakin asukkaat ovat ehk\u00e4 olleet Luftwaffen pesulan ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4, jotka olivat joutuneet evakkoon
sota-alueelta. Pesula sijaitsi nykyisen Yliopistonkadun varrella.
Sodasta huolimatta sek\u00e4 palkansaajien m\u00e4\u00e4r\u00e4 ett\u00e4 kauppalan verotulot kasvoivat r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4isesti.
Monet l\u00e4hestulkoon k\u00f6yhyydess\u00e4 el\u00e4neet rovaniemel\u00e4iset saivat elintasoaan parannettua
aikaisempaan verrattuna. Ty\u00f6markkinoilla saksalaisten l\u00e4sn\u00e4olo vaikutti merkitt\u00e4v\u00e4sti. Ensimm\u00e4ist\u00e4
kertaa suomen historiassa oli ty\u00f6ntekij\u00e4n markkinat. Suurin osa nuoremmasta miespuolisesta
v\u00e4est\u00f6st\u00e4 oli rintamilla, joten ty\u00f6paikkoja liikenne-, kuljetus-, huolinta-, rakennus-, kauppa- ja
palvelualoilla oli runsaasti naisille ja asepalvelus ik\u00e4luokkien ulkopuolisille miehille.
Saksalaiset tarvitsivat miehi\u00e4 mets\u00e4-, linnoitus-, lentokentt\u00e4- ja rakennust\u00f6ihin, pilke- ja
puuhiilitehtaisiin, maanteiden tekoon ja korjauksiin sek\u00e4 rahdinajoon. Naisille t\u00f6it\u00e4 riitti
kanttiineissa, konttoreissa, sairaaloissa, keittoloissa, ompelimoissa ja pesuloissa. Kovan
ty\u00f6voimapulan takia saksalaisten maksamat palkat ammattimiehille olivat joskus kaksin, jopa
kolminkertaisia muuhun maahan verrattuna ja yleisemminkin palkkataso oli ainakin 25% korkeampi
kuin suomalaisten maksamat. Varsinkin Rovaniemen maalaiskunnan puolella monille ty\u00f6ntekij\u00f6ille ja
yrityksille j\u00e4i isoja veror\u00e4stej\u00e4, kun rahaa tuli niin paljon, ettei veroja ehtinyt maksamaan.
My\u00f6s muualta Suomesta tuli ty\u00f6voimaa Lappiin. Kes\u00e4ll\u00e4 1942 saksalaisten palveluksessa oli Lapissa
yli 10 000 ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4, joista osaa pime\u00e4sti tai suomalaisyritysten kautta, mik\u00e4 aiheutti monille
suomalaisille yrityksille ty\u00f6voimapulaa ja viiv\u00e4stytti monia ty\u00f6kohteita. Suomalaisten viranomaisten
tarkoituksena oli puolittaa saksalaisten palveluksessa olevan ty\u00f6voiman m\u00e4\u00e4r\u00e4. Siksi
paikallisviranomaiset yrittiv\u00e4t saada saksalaisia palkkaamaan ty\u00f6ntekij\u00e4ns\u00e4 suomalaisista yrityksist\u00e4
sen sijaan, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 palkkaisivat vapailta markkinoilta.
Ty\u00f6voiman s\u00e4\u00e4nn\u00f6stely-yritykset eiv\u00e4t tietenk\u00e4\u00e4n saksalaisia erityisesti miellytt\u00e4neet ja he
pyrkiv\u00e4tkin jopa viranomaisten m\u00e4\u00e4r\u00e4ysten vastaisesti palkkaamaan suomalaisia t\u00f6ihins\u00e4. T\u00e4t\u00e4
kamppailua ty\u00f6voimasta k\u00e4ytiin koko jatkosodan ajan palkkatasoa kohtuullistamalla. Suomalaiset
vetosivat my\u00f6s Saksan ylimp\u00e4\u00e4n johtoon asian korjaamiseksi ja Saksan sotamarsalkka Wilhelm Keitel
antoikin m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen, ett\u00e4 saksalaisten joukkojen on supistettava suomalaisen ty\u00f6v\u00e4en m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.
Kiinti\u00f6ksi m\u00e4\u00e4riteltiin 4000 henkil\u00f6\u00e4, joista Luftwaffen osuus oli 3000 ja Saksan maavoimien eli
Heerin 1000.
Kev\u00e4\u00e4seen 1943 menness\u00e4 kuitenkin saksalaisten palveluksessa olevan suomalaisen ty\u00f6voiman
osuus v\u00e4heni suurin piirtein kiinti\u00f6n mukaiseksi. T\u00e4m\u00e4 johtui paitsi ty\u00f6velvollisuus kutsunnoista,
my\u00f6s lis\u00e4\u00e4ntyneist\u00e4 ty\u00f6voiman ratsioista. Suomalaisen ty\u00f6voiman saannin supistuminen aiheutti
sen, ett\u00e4 saksalaiset joutuivat paikkaamaan ty\u00f6voiman puutetta. Apuja saatiin organisaatio Todtin
ty\u00f6voimasta, muista maista tuoduista ty\u00f6velvollisista, palkatuista henkil\u00f6ist\u00e4 sek\u00e4 tietysti<\/p>\n
vankity\u00f6voimasta. Saksalaisten vankity\u00f6voiman m\u00e4\u00e4r\u00e4 nousi Lapissa noin 30 000 henkil\u00f6\u00f6n.
Ty\u00f6palvelun joukoissa oli lukuisien saksan miehitt\u00e4minen alueiden kansalaisia enemm\u00e4n tai
v\u00e4hemm\u00e4n pakkoty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”7. Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu
\n-osio” module_id=”Junaradan” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
7. Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Betonikorsu.jpg” alt=”Betonikorsu” title_text=”Betonikorsu” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Junaradan-itapuolen-taisteluasemat-ja-betonikorsu-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu<\/strong><\/p>\nOunasvaaran junaradan viereisell\u00e4 sivustalla on my\u00f6s lukuisia kaivantoja, joista voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4 siell\u00e4
olleen paitsi taisteluhauta ja taistelupes\u00e4kkeit\u00e4, my\u00f6s vartiotoimintaan liittyvi\u00e4 kaivantoja. Ainakin
osa n\u00e4ist\u00e4 lienee Lapin sodan aikaisia. Vaaran laidassa radan vieress\u00e4 on pitk\u00e4 taisteluhautakaivanto,
taistelupes\u00e4kkeit\u00e4 ja ampumapoteroita. Taisteluja t\u00e4ll\u00e4 alueella ei kuitenkaan k\u00e4yty.
Ounasvaaran alueella on my\u00f6s pohjoislaidalla taistelupes\u00e4kkeit\u00e4 ja siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vaaran
korkeammillakin osilla. Vaaranlaidoilla on ollut ilmeisesti pitk\u00e4hk\u00f6 taistelukaivantojen linja, joka on
ulottunut aina nykyisen golf -radan tienoilta Tottorakan ja V\u00e4lirakan ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja sielt\u00e4 kohti
nykyist\u00e4 urheiluopiston aluetta. Ehk\u00e4 osittain Lapin sodan aikaisia ampuma poteroita ja
taistelupes\u00e4kkeiden j\u00e4lki\u00e4 on maastossa viel\u00e4 n\u00e4kyviss\u00e4, mutta osa lienee jo kasvanut umpeen.
Saksalaiset hy\u00f6dynsiv\u00e4t my\u00f6s vaaran luontaisia onkaloita ja kivimuodostelmia pes\u00e4kkeiksi.
Niin sanottu betonikorsu on sis\u00e4lt\u00e4 noin 3 x 4 metrin kokoinen ja 2 :n metrin korkuinen. Oviaukko on
betonista ja sein\u00e4t on muurattu luonnonkivist\u00e4. Korsun katto on osittain sortunut, mutta muuten
rakennus on melko ehj\u00e4. Rakennuksen alueella ja hieman kauempana on muun muassa heteka tai
sen osia ja puinen ovi, joka voi olla my\u00f6hemm\u00e4lt\u00e4kin ajalta. T\u00e4t\u00e4 korsua ovat todenn\u00e4k\u00f6isesti
k\u00e4ytt\u00e4neet saksalaiset vartiomiehet lepopaikkana ja talvisin l\u00e4mmittelypaikkana. Korsu l\u00e4mpesi
kamiinan avulla.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”8. Mysteeriparakki ja taisteluhauta
\n-osio” module_id=”Mysteeriparakki” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
8. Mysteeriparakki ja taisteluhauta<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Kaivanto-mysteeriparakin-ylapuolella.jpg” alt=”Kaivanto mysteeriparakin yl\u00e4puolella” title_text=”Kaivanto mysteeriparakin yl\u00e4puolella” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Mysteeriparakki-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Mysteeriparakki ja taisteluhauta<\/strong><\/p>\nYksi parakki, josta ei ole tarkkaa tietoa olemassa, mutta jossa on n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 betoninen alusta sijaitsee
l\u00e4hell\u00e4 tornitaloja. Saksalaisten piirustuksissa t\u00e4h\u00e4n kohtaan oli merkitty autokorjaamo tai kuorma-
autohalli. Rakennus on voinut olla my\u00f6s keitti\u00f6rakennus. Betonin sis\u00e4lt\u00e4 ty\u00f6ntyy ulos putki, josta
sadevesi valuu pois. Rakennuksen maan pinnalla oleva betonivalu on kooltaan noin viisi kertaa viisi
metri\u00e4. Saksalaisten piirustusten mukaan rakennus on ollut kooltaan noin kymmenen kertaa
kuusitoista metri\u00e4.
T\u00e4m\u00e4n rakennuksen vierest\u00e4 l\u00e4htee yl\u00e4rinteeseen p\u00e4in pitk\u00e4hk\u00f6, kaiketi Lapin sodan aikainen
taisteluhauta, tai sirpalesuoja, jonka p\u00e4\u00e4linja on alun perin ollut noin kaksi kertaa 110 metri\u00e4. Linjan
p\u00e4\u00e4ss\u00e4 on ollut korsun paikka. Linjasta erkaneva varsin kapea ja matala, pitk\u00e4hk\u00f6 kaakonsuuntainen
kaivanto, lienee ehk\u00e4 alkua lukuunottamatta joskus sodan j\u00e4lkeen tehty oja. Korsusta on kaivettu
joitakin j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, muun muassa s\u00e4ilykepurkki ja rikkoutunut viinipullo esiin. Siell\u00e4 on my\u00f6s
tuoreempaa roskaa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”9. Lastenkoti
\n-osio” module_id=”Lastenkoti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
9. Lastenkoti\u00a0<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/02\/Lastenkoti-scaled.jpg” alt=”Lastenkoti” title_text=”Lastenkoti” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Lastenkoti-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Lastenkoti<\/strong><\/p>\nEntinen lastenkoti oli saksalaisten k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 jatkosodan aikana maavoimien eli Heerin sairaalana.
Rakennus on edelleen olemassa. Lapin sodan aikana sairaala ja sen alue oli miinoitettu, mutta
miinoja ei r\u00e4j\u00e4ytetty. Kauppalan tuhon j\u00e4lkeen sinne sijoitettiin kauppalan virastot. Kauppalan
johtaja sek\u00e4 virkamiehet my\u00f6s asuivat rakennuksessa. My\u00f6hemmin se on toiminut muun muassa
lastensairaalana ja steinerkouluna.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”10. Frontleitstelle 42 :n parakkileirialue
\n-osio” module_id=”Frontleitstelle” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
10. Frontleitstelle 42 :n parakkileirialue<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Frontleitstelle-42n-parakkileirialue.jpg” alt=”Frontleitstelle 42n parakkileirialue” title_text=”Frontleitstelle 42n parakkileirialue” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Frontleitsstelle-42n-parakkileiri-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Frontleitsstelle 42 :n parakkileiri<\/strong><\/p>\nT\u00e4ll\u00e4 rautatien ja L\u00e4hteentien v\u00e4lisell\u00e4 alueella sijaitsi rintamaesikunnan eli Frontleitsstelle 42 :n
lager Ounasvaaran leirialue, joka otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 15.3.1943. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 oli kivikoululta siirtyneen
entisen Frontsammelstellen lukuisia majoitus ja varasto parakkeja, ilmeisesti iso toimistorakennus
autotalli, perunakellari, sauna ja pukeutumistila ja useita k\u00e4ym\u00e4l\u00e4rakennuksia – kaikkiaan noin
kolmisenkymment\u00e4 rakennusta.
Alueella oli noin 10 x 60 metrin kokoinen keskusaukio, jonka ymp\u00e4rill\u00e4 oli nelj\u00e4 isohkoa rakennusta.
Alueelle oli j\u00e4rjestetty Rovaniemen rautatieasemalta sukkulalinja kuljetuksia varten. Kuorma-autot
kulkivat alueelle Ranuantien kautta ja jalankulkijat Ounaskosken rautatiesillan kautta ja sillan
vierest\u00e4 merkitty\u00e4 polkua pitkin. Osa t\u00e4t\u00e4 polkua on n\u00e4kyviss\u00e4 viel\u00e4kin. Leiri oli tarkoitettu lomalle
menevien ja lomalta tulevien sek\u00e4 komennusmiesten ilmoittautumispaikaksi ja tarvittaessa my\u00f6s
majoitukseen. T\u00e4nne majoitettiin my\u00f6s Rovaniemen l\u00e4pi menevi\u00e4 yksik\u00f6it\u00e4 tilap\u00e4ismajoitukseen.
Yksi n\u00e4ist\u00e4 rakennuksista oli rakennussuunnitelman mukaan isohko saunarakennus, jonka j\u00e4\u00e4nteill\u00e4
nyt olemme. T\u00e4h\u00e4n on tehty tukeva betonilattia, jota rakennuksissa ei yleens\u00e4 ollut. Ennen Suomeen
tuloaan saksalaiset eiv\u00e4t tienneet saunomisesta mit\u00e4\u00e4n, mutta pian Suomeen tulon j\u00e4lkeen he
ihastuivat eritt\u00e4in suuresti saunomiseen. Saksalaiset rakensivat kaikille leirialueilleen melkein ensi
t\u00f6ikseen saunan, joka olikin tietenkin tarpeellinen sek\u00e4 puhdistautumista ett\u00e4 virkist\u00e4ytymist\u00e4
varten. Kauppalan keskustassa saksalaiset saunoivat omilla saunavuoroillaan my\u00f6s silloisissa yleisiss\u00e4
saunoissa marssien ryhdikk\u00e4\u00e4sti joukko osastona paikalle.
Nykyisen leirint\u00e4alueen kohdalla oli my\u00f6s sy\u00f6p\u00e4l\u00e4isten puhdistuslaitos. Sen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli puhdistaa
muun muassa t\u00e4ist\u00e4 rintamalta tulleet sotilaat ja heid\u00e4n varusteensa lomalle l\u00e4ht\u00f6\u00e4 varten.
Laitoksen kapasiteetti on ollut noin 500 henkil\u00f6\u00e4 per p\u00e4iv\u00e4. Sy\u00f6p\u00e4l\u00e4isten puhdistuslaitoksia oli useita
rintamien takana ja l\u00e4pikulkuleireill\u00e4 puhdistaminen tapahtui p\u00e4\u00e4osin h\u00f6yryn ja saunan avulla.
Puhdistautumiseen j\u00e4lkeen lomalaiset saattoivat menn\u00e4 l\u00e4pikulkuleireihin, kuten Frontleitstellen
kokoamiskeskukseen, y\u00f6py\u00e4 siell\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n tai pari ja jatkaa matkaansa eteenp\u00e4in kohti Saksaa.
Koska Saksalla oli paljon joukkoja Pohjois-Suomessa lomalaisia kulki sota-aikana kymmeni\u00e4tuhansia
n\u00e4iden puhdistuslaitosten ja l\u00e4pikulkuleirien kautta. Saksalaiset r\u00e4j\u00e4yttiv\u00e4t t\u00e4m\u00e4nkin alueen
rakennukset, joten alueen rakennuksista s\u00e4ilyi vain yksi asuinparakki ja yksi k\u00e4ym\u00e4l\u00e4rakennus, jotka
on sittemmin purettu. Joitakin rakennusten j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, kaivantoja ja r\u00e4j\u00e4ytyskuoppia on viel\u00e4 alueella
n\u00e4kyviss\u00e4, vaikkakin alue on melko t\u00e4ysin metsittynyt ja j\u00e4\u00e4nteet ovat turvekerroksen alla piilossa.
Sodan j\u00e4lkeen t\u00e4\u00e4ll\u00e4 sattui my\u00f6s ik\u00e4v\u00e4 tapaus, kun lasten leikkiess\u00e4 l\u00f6yt\u00e4mill\u00e4\u00e4n r\u00e4j\u00e4hteill\u00e4 ilmeisesti
miina r\u00e4j\u00e4hti ja yksi lapsi kuoli ja useita loukkaantui.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”11. Sicherheitsdientsin vankila
\n-osio” module_id=”Sicherheitsdientsin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
11. Sicherheitsdientsin vankila<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/SDn-vankila-1.jpg” alt=”Vankila” title_text=”SDn vankila 1″ align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Vankila-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Sicherheitsdientsin vankila<\/strong><\/p>\nOlemme nyt Geologisen tutkimuslaitoksen kohdalla, jossa oli saksalaisten rakennusten portaita ja
kaivantoja ennen tutkimuslaitoksen talon rakentamista. Alue oli lasten suosittu leikkipaikka, josta
l\u00f6ytyi runsaasti sodan aikaista tavaraa. Tutkimuslaitoksen talon kohdalla oli saksalaisilla heid\u00e4n
omille vangeilleen tarkoitettu muuratuilla selleill\u00e4 varustettu Sicherheitsdientsin eli
turvallisuusviraston vankila. Alue oli piikkilanka-aidalla ymp\u00e4r\u00f6ity. Tutkimuslaitoksen talon vieress\u00e4
on s\u00e4ilynyt isohko pengeralue, jossa oli rakennuksia, joissa oli luonnonkivireunukset. N\u00e4m\u00e4 voivat
olla ehk\u00e4 vankisellej\u00e4 tai vartijoiden ja muun henkil\u00f6kunnan huoneita.
Rinteeseen on kaivettu kaiketi Lapin sodan aikainen taisteluhauta, joka on noin 50 m pitk\u00e4, keskell\u00e4
ja pohjoisp\u00e4\u00e4ss\u00e4 on ilmeisesti ollut korsun paikka. Sicherheitsdients eli SD oli Saksan SS :n johtajan
Heinrich Himmlerin pahamaineinen tiedustelu- ja turvallisuusvirasto, jonka yhteydess\u00e4 toimivat
my\u00f6s Geheime Staatspolizei eli Gestapo, Kriminalpolizei eli Kripo sek\u00e4 Einsatzgruppet, jotka
murhasivat mm. juutalaisia miehitetyiss\u00e4 It\u00e4-Euroopan maissa.
T\u00e4ss\u00e4 SD :n vankilassa oli vangittuna saksalaisia sotilaita, jotka olivat syyllistyneet rikoksiin Suomessa.
Sinne on my\u00f6s tiett\u00e4v\u00e4sti toimitettu my\u00f6s vangiksi saatuja ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 komissaareja kuulusteltavaksi
ja todenn\u00e4k\u00f6isesti heid\u00e4t on siell\u00e4 my\u00f6s teloitettu. Vankilassa ei luultavasti ollut kovin paljoa
henkil\u00f6kuntaa ja muutenkin SD:n ja Gestapon toiminta Rovaniemell\u00e4 oli varsin v\u00e4h\u00e4ist\u00e4, eik\u00e4 liittynyt
mitenk\u00e4\u00e4n suomalaisiin siviileihin tai sotilaisiin. Enemm\u00e4n heill\u00e4 oli teht\u00e4vi\u00e4 pohjoisessa Norjan rajan
molemmin puolin.
Vankilan toiminnasta ei ole s\u00e4ilynyt asiakirjoja eik\u00e4 suomalaisilla virkamiehill\u00e4k\u00e4\u00e4n ollut sinne asiaa,
joten tiedot sen toiminnasta ovat v\u00e4h\u00e4iset. Pullinpuolella nykyisen Valdemarin tontilla sijaitsi
salaisen kentt\u00e4poliisin eli Geheime Feldpolizei 735 :n majoitusalue. Salainen kentt\u00e4poliisi oli nimens\u00e4
mukaisesti Saksan armeijan eli Wehrmachtin salainen sotilaspoliisi, jonka teht\u00e4vi\u00e4 oli muun muassa
vastavakoilu, maanpetoksellisen toiminnan est\u00e4minen, vastapropaganda, sotilaskohteiden vartiointi
ja avustaminen saksalaisten sotaoikeuksien rikostutkinnoissa. Salaisen kentt\u00e4poliisin tiedet\u00e4\u00e4n my\u00f6s
suorittaneen joitakin pakoon yritt\u00e4neiden sotavankien teloituksia ja mahdollisesti he my\u00f6s teloittivat
SD :n vankilassa olleita komissaareja. Suomalaisiin heill\u00e4 ei ollut mit\u00e4\u00e4n toimivaltaa, eiv\u00e4tk\u00e4 he
tietojen mukaan ole koskaan ylitt\u00e4neetk\u00e4\u00e4n valtuuksiaan.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”12. Rommelin kentt\u00e4
\n-osio” module_id=”Rommelin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
12. Rommelin kentt\u00e4<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Rommelin-kentta.jpg” alt=”Rommelin kentt\u00e4” title_text=”Rommelin kentt\u00e4” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Rommelin-kentta-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Rommelin kentt\u00e4 eli Sportsbahn Feldmarschall Rommel<\/strong><\/p>\nRanuantien it\u00e4puolella on Rommelin kent\u00e4ksi kutsuttu urheilukentt\u00e4. Kent\u00e4n rakensivat saksalaisen
Heerin leipomokomppanian B\u00e4ckerei-Kompanie 602:n ja viereisen Heerin kuljetuskomppanian
miehet vuonna 1943 virkistysalueekseen, antaen kent\u00e4lle mahtipontisen nimen Sportsbahn
Feldmarschall Rommel eli Sotamarsalkka Rommelin urheilukentt\u00e4. Nimi oli kirjoitettu kent\u00e4n portin
yl\u00e4laudoitukseen.
Sotamarsalkka Erwin Rommel oli sodan aikana kuuluisin saksalainen sotap\u00e4\u00e4llikk\u00f6 ja sotasankari
lempinimell\u00e4 \u201cEr\u00e4maan kettu\u201d. Rommel osallistui jossakin m\u00e4\u00e4rin Hitlerin salamurhayritykseen
vuonna 1944 ja koska h\u00e4n oli kansallissankari, Hitler antoi hirtt\u00e4misen ja maineenmustaamisen sijaan
h\u00e4nelle mahdollisuuden tehd\u00e4 itsemurha ja s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 siten perheens\u00e4 ja perheen omaisuuden. Asiassa
painoi my\u00f6s se, ett\u00e4 Rommelin nimi liitettyn\u00e4 Hitlerin salamurhahankkeeseen olisi ollut Hitlerille
kiusallista ja varmasti olisi aiheuttanut kuohuntaa Saksassa. Rommelin kerrottiin kuolleen
lentokonehy\u00f6kk\u00e4yksess\u00e4 saamiinsa vammoihin ja haudattiin kunniamenoin. Rommel itse ei koskaan
k\u00e4ynyt Suomessa.
Rommelin kent\u00e4n juhlalliset avajaiset olivat 18.7.1943. Ohjelmassa oli kahdeksan saksalaisen
jalkapallojoukkueen v\u00e4linen jalkapalloturnaus sek\u00e4 kahden saksalaisen k\u00e4sipallojoukkueen v\u00e4linen
ottelu. Kenraalieversti Eduard Dietl vihki kent\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja jakoi parhaan pelaajan palkinnot.
Kent\u00e4ll\u00e4 j\u00e4rjestettiin muutamia j\u00e4\u00e4pallo- ja jalkapallo-otteluja my\u00f6s saksalaisten ja suomalaisten
v\u00e4lill\u00e4. Kentt\u00e4\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6i silloin koivuaita ja my\u00f6s kenraalieversti Dietl istui joskus seuraamassa pelej\u00e4
koivusta tehdyss\u00e4 juhlakatsomossa. Parhaimmillaan otteluita saattoi katsoa jopa yli 1000 katsojaa.
Seuraava isompi urheilutapahtuma kent\u00e4ll\u00e4 oli 16.9.1943 j\u00e4rjestetty Wehrmacht sportfest, johon
osallistui 18 eri yksik\u00f6iden joukkuetta.
Vuosina 1942, 1943 ja 1944 saksalaisten joukkojen urheilutoiminta sai vauhtia asemasotavaiheen
ansiosta. Dietl oli innokas urheilumies ja halusi sotilaiden pysyv\u00e4n virkist\u00e4ytynein\u00e4 ja hyv\u00e4ss\u00e4
kunnossa urheilun avulla. T\u00e4ll\u00e4 oli tietysti vaikutusta my\u00f6s joukkojen mielialan yll\u00e4pit\u00e4misess\u00e4
varsinkin kun sota it\u00e4rintamalla k\u00e4\u00e4ntyi heid\u00e4n kannaltaan huonoon suuntaan. Rommelin kent\u00e4n
tapahtumien ja talviurheilulajien lis\u00e4ksi ainakin kesin\u00e4 1942 ja 1943 j\u00e4rjestettiin kenraali Ferdinand
Sch\u00f6rnerin toimeksiannosta Pohjois-Lapissa saksalaisten joukko-osastojen v\u00e4linen jalkapallon cup-
muotoinen turnaus loppuotteluineen, k\u00e4sipalloilun Tundra-Pokal -kilpailu ja monia muita
urheilukilpailuja.
Rovaniemen kauppalan vuoden 1946 kunnalliskertomuksen mukaan kentt\u00e4 oli varsin huonosti tehty,
vino ja pehme\u00e4 hiekkakentt\u00e4, ja sen takia p\u00f6lyinen – eli vanhaa vapaapalokuntavitsi\u00e4 lainaten:
\u201cv\u00e4\u00e4rin sammutettu\u201d. Kunnostettu kentt\u00e4 on edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 Kiirunan alueella. Rommelin kentt\u00e4
on ainoa saksalaisajasta muistuttava paikannimi Rovaniemell\u00e4. Rommelin kent\u00e4n nimi eli
vuosikymmeni\u00e4 vain paikallisten asukkaiden ja urheilua harrastavan nuorison suullisena perinteen\u00e4,
koska kaupunki saksalaisajan menneisyytt\u00e4 h\u00e4veten ei hyv\u00e4ksynyt nime\u00e4m\u00e4\u00e4n asemakaavakarttaan
ennen kuin 2000 -luvun alussa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”Yhteisty\u00f6ss\u00e4” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_row _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Yhteisty\u00f6ss\u00e4<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][et_pb_text admin_label=”Text” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]Historiakierroksen asiantuntijana on toiminut Kalevi Mikkonen. Tutustu Mikkosen blogiin\u00a0t\u00e4st\u00e4 linkist\u00e4<\/a>.<\/p>\nSaksalaisajan tunnelmiin el\u00e4ytymist\u00e4 vahvistaa taiteilija\/tuottaja Timo Mets\u00e4joen \u00e4\u00e4nisuunnittelu<\/p>\n
Saksan ilmavoimien parakkileirialue Ounasvaaralla 1941-1944 -videon on mallintanut Studio Sallamar.<\/p>\n
Reittikartan on mallintanut Ounasvaaran hiihtoseura, Matti Kivel\u00e4.[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row column_structure=”1_3,1_3,1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/10\/lapin-maakuntamuseo.jpg” alt=”Lapin Maakuntamuseo -logo” title_text=”Lapin Maakuntamuseo” align=”center” admin_label=”Maakuntamuseo -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/01\/Sallamar-JPG.jpg” alt=”Ounasvaaran hiihtoseura -logo” title_text=”Sallamar JPG” align=”center” admin_label=”OH -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_height=”60px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/01\/oh_logo_web_png-200×200-1.png” alt=”Ounasvaaran hiihtoseura -logo” title_text=”oh_logo” align=”center” admin_label=”OH -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_height=”60px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section]<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Saksalaisaika Ounasvaaralla – Historiakierros jatkosodan maisemiinOunasvaara on tunnettu Rovaniemen liikunta -ja virkistyskohteena, mutta tiesitk\u00f6, ett\u00e4 vuosina 1941-1944 se oli my\u00f6s Saksan armeijan, varsinkin Saksan ilmavoimien, eli Luftwaffen leirialuetta? T\u00e4m\u00e4 k\u00e4velyreitti johdattaa sinut virtuaalisesti tai konkreettisesti saksalaisajan j\u00e4\u00e4nteille Ounasvaaran ja L\u00e4hteentien alueella. Reitin eri pisteill\u00e4 voit kuunnella \u00e4\u00e4nisuunnittelun avulla el\u00e4voitettyj\u00e4 \u00e4\u00e4niraitoja, joilla historiantutkija Kalevi Mikkonen kertoo […]<\/p>\n","protected":false},"author":7367,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_et_pb_use_builder":"on","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":"","footnotes":""},"class_list":["post-1319","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7367"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1319"}],"version-history":[{"count":64,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2869,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319\/revisions\/2869"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1319"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
Ounasvaaran vanhalla hiihtostadionilla ja ampumaradalla on Viljami Kaltion suunnittelema
suojeluskunnan ampumapaviljonki, aiemmalta nimelt\u00e4\u00e4n Ampula, joka valmistui vuonna 1927. Sota-
aikana paviljongissa oli sek\u00e4 suomalaisten ett\u00e4 saksalaisten radioasema ja henkil\u00f6st\u00f6n majoitustiloja.
Suojeluskunnan ampumaradalla j\u00e4rjestettiin muun muassa ampumaharjoituksia ja sen ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4
maastoharjoituksia.<\/p>\n
Jatkosodan kuluessa kilpailutoiminta Suomessa elpyi sodasta huolimatta ja joitakin kisoja alettiin
j\u00e4rjest\u00e4\u00e4. Saksalaiset esittiv\u00e4t vuoden 1943 alussa Suomen hiihtoliitolle toivomuksen, ett\u00e4 heid\u00e4n
sotilaansa saisivat osallistua liiton alaisiin kisoihin Suomessa. T\u00e4ll\u00f6in tuli ajankohtaiseksi my\u00f6s
Ounasvaaran kisojen j\u00e4rjest\u00e4minen. Saksalaiset j\u00e4rjestiv\u00e4t omia karsintakilpailuja, joiden perusteella
osallistujat kisoihin valittiin. My\u00f6s yhteisesikunta Roi j\u00e4rjesti suomalaisille omat karsintahiihdot
Ounasvaaran kisoja varten.<\/p>\n
Ounasvaaran vanhan hiihtostadionin ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 j\u00e4rjestettiin talvikisat sek\u00e4 maaliskuussa 1943 ett\u00e4
maaliskuussa 1944. Saksalaiset olivat aktiivisesti mukana niin palkintojen hankkimisessa,
illanvietossa, kuin palkintojenjakotilaisuudessa. Saksalaiset halusivat kisoille n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t puitteet ja
siksi kisan j\u00e4rjestelyihin panostettiin paljon. Kisat radioitiin molemmilla kerroilla. Vuoden 1943
kisoihin osallistui suomalaisten ja saksalaisten lis\u00e4ksi ruotsalaisia urheilijoita. Nimekk\u00e4impi\u00e4
urheilijoita olivat muun muassa maastohiihdon maailmanmestarit Jussi Kurikkala ja Pekka Niemi sek\u00e4
it\u00e4valtalainen Luis Seyrling, joka voitti molempina vuosina pujottelukisan.<\/p>\n
Kisayleis\u00f6\u00e4 oli molempina vuosina tuhansittain paikalla ja kisojen aikana Kauppala oli juhlaliputettu
niin Suomen kuin Saksan ja vuonna 1943 my\u00f6s Ruotsin lipuilla. Paikalla oli luonnollisesti kisojen
suojelija kenraalieversti Eduard Dietl ja muita Saksan Lapin armeijan johtohenkil\u00f6it\u00e4 sek\u00e4 paikalliset
suomalaiset herrat, kuten eversti Oiva Willamo ja mets\u00e4herra Jarl Sundqvist. Ounasvaaran kisoissa
kilpailtiin murtomaahiihdon ohella m\u00e4kihypyss\u00e4, yhdistetyss\u00e4, ampumahiihdossa, pujottelussa,
suurpujottelussa ja sotilaspartio -hiihdossa. Pujottelu ja suurpujottelu kilpailtiin saksalaisten
tekem\u00e4ll\u00e4 upouudella pujottelu radalla.<\/p>\n
Hiihtokilpailujen kisakeskus oli ampumaradalla. Ampumapaikka oli kuitenkin Kemijoen j\u00e4\u00e4ll\u00e4.
M\u00e4kikilpailut hyp\u00e4ttiin vuonna 1943 Ounasvaaran pikkum\u00e4ess\u00e4 ja 1944 P\u00f6yli\u00f6vaaran m\u00e4ess\u00e4.
Palkintojenjaot suoritettiin saksalaisten rakentamassa Toveruudentalossa,Haus der
Kameradschaftissa, joka sijaitsi nykyisen poliisiaseman kohdalla. Sek\u00e4 vuonna 1943 ett\u00e4 1944
j\u00e4rjestettiin my\u00f6s lasten Konttisen kisat Ounasvaaralla.<\/p>\n
Ampumaradalla on my\u00f6s synkemp\u00e4\u00e4 historiaa, sill\u00e4 nykyisen jalkapallokent\u00e4n luoteen puoleisessa
p\u00e4\u00e4dyss\u00e4 suomalaiset teloittivat kiinni j\u00e4\u00e4neit\u00e4 Neuvostoliiton l\u00e4hett\u00e4mi\u00e4 desantteja jatkosodan
aikana. Edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oleva Ounasvaaran hiihtoseuran entis\u00f6im\u00e4 paviljonkirakennus on sodan
j\u00e4lkeen aina 1960 luvun puoliv\u00e4liin asti toiminut Ounasvaaran talvikisojen huoltorakennuksena ja
sittemmin muun muassa nuorisotilana.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”2. Kenraalieversti Eduard Dietl
\n-osio” module_id=”Kenraalieversti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
2. Kenraalieversti Eduard Dietl<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Dietl-Jarl-Sundqvist-ja-maailmanmestarihiihtaja-Jussi-Kurikkala-vuonna-26.3.1944.-147740.jpg” alt=”Dietl, Jarl Sundqvist ja maailmanmestarihiiht\u00e4j\u00e4 Jussi Kurikkala vuonna 26.3.1944. (147740)” title_text=”Dietl, Jarl Sundqvist ja maailmanmestarihiiht\u00e4j\u00e4 Jussi Kurikkala vuonna 26.3.1944. (147740)” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Dietl-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Eduard Dietl<\/strong><\/p>\nKenraalieversti Eduard Dietl oli jatkosodan aikana pisimm\u00e4n ajan saksalaisten armeijan komentajana
Lapissa. Hitler nimitti h\u00e4net uudeksi komentajaksi Nikolaus von Falkenhorstin tilalle tammikuussa
1942. Dietl oli suuri idealisti ja vakaumuksellinen kansallissosialisti. Siit\u00e4 huolimatta h\u00e4nen omien
sanojen mukaan h\u00e4nelle ei tulisi mieleenk\u00e4\u00e4n ryhty\u00e4 t\u00e4t\u00e4 oppia Suomessa saarnaamaan. Toisin kuin
Saksalle Dietl piti demokratiaa sopivampana yhteiskuntamuotona Suomelle. Dietl oli Suomessa
ollessaan kuitenkin varsin pidetty, Suomen yst\u00e4v\u00e4ksi mielletty saksalaisupseeri. H\u00e4n oli perehtynyt
tarkkaan Suomen historiaan ja h\u00e4n oli aikalaisten mukaan vahva persoonallisuus. Dietlill\u00e4 oli
erikoisen hyv\u00e4 kyky hoitaa arkaluonteisia henkil\u00f6suhteita. Rovaniemel\u00e4isille tuli tutuksi h\u00e4nen
luiseva olemuksensa, utelias luonteensa ja eloisat silm\u00e4t.<\/p>\n
H\u00e4net n\u00e4htiin usein k\u00e4velem\u00e4ss\u00e4 kauppalan keskustassa. Rovaniemell\u00e4 oleskelevista
saksalaisupseereista juuri Dietlin kasvot ja olemus j\u00e4i h\u00e4net tavanneiden mieleen parhaiten. Innokas
urheilun yst\u00e4v\u00e4 Dietl oli taitava vuorikiipeilij\u00e4, laskettelija ja murtomaahiiht\u00e4j\u00e4. Dietl oli my\u00f6s
saksalaisten sotilaiden suosiossa. H\u00e4nest\u00e4 on kerrottu lukuisia kaskuja. Er\u00e4\u00e4nkin kerran Dietl oli
rintamavierailuilla pohjoisessa tiukkaakin tiukemman kenraali Ferdinand Sch\u00f6rnerin alueella.
Sch\u00f6rner oli ihmisen\u00e4 Dietlin t\u00e4ydellinen vastakohta. Sch\u00f6rner vaati autolla liikkuessaan aina tien
t\u00e4ysin vapaaksi. Dietlin auto rikkoutui ja h\u00e4n joutui turvautumaan moottoripy\u00f6r\u00e4l\u00e4hetin kyytiin.
L\u00e4hetti ei v\u00e4ist\u00e4nyt tarpeeksi pys\u00e4htyess\u00e4\u00e4n tien reunaan, jolloin Dietl vitsaili h\u00e4nelle: \u201cHyv\u00e4 mies!
ajakaa enemm\u00e4n oikealle, jos Sch\u00f6rner saa minut n\u00e4kyviins\u00e4, pist\u00e4\u00e4 h\u00e4n minut putkaan.\u201d<\/p>\n
Kes\u00e4kuussa 1944. Dietl matkusti Hitlerin luo keskustelemaan Suomen tilanteesta. Sen j\u00e4lkeen h\u00e4n
l\u00e4hti kotiin lomalle, mutta lentokone sy\u00f6ksyi vuorenrinteeseen 23.6.1944 ja h\u00e4n sai surmansa
onnettomuudessa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”3. Ilmatiedustelurykmentin majoitustila ja sen ymp\u00e4rist\u00f6
\n-osio” module_id=”Ilmatiedustelurykmentin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
3. Ilmatiedustelurykmentin majoitustila ja sen ymp\u00e4rist\u00f6<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Ilmatiedustelyrykmentin-majoitustila.jpg” alt=”Ilmatiedustelyrykmentin majoitustila” title_text=”Ilmatiedustelyrykmentin majoitustila” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Ilmatiedustelurykmentin-majoitustila-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Ilmatiedustelurykmentin majoitustila ja sen ymp\u00e4rist\u00f6<\/strong><\/p>\nRovaniemen Ounasvaaran alue oli jatkosodan aikana laajalti saksalaisten k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Siell\u00e4 oli useita
parakkialueita, sairaala-alue, leipomo, el\u00e4inl\u00e4\u00e4kint\u00e4- ja kuljetuskomppanioiden alue,
turvallisuuspalvelun vankila-alue, rintamaesikunnan alue, sotilaskoti sek\u00e4 tietysti Rommelin kentt\u00e4.<\/p>\n
Lastenkodin ja Ranuantien yl\u00e4puolen maastossa Ounasvaaran lounaan puoleisella rinteell\u00e4 oli
Luftwaffella eli Saksan ilmavoimilla isohko, vuosina 1942 ja 1943 rakennettu parakkileirialue.
Osa Luftnachtrichten-Regiment 56 :sta siirtyi Rovaniemelle joulukuussa 1941. Sen huhtikuussa 1943
muodostetun uuden tutkayksik\u00f6n, eli toinen II.\/Flugmelde-Me\u00df-Abteilungin majoitusparakkeja
sijaitsi Ounasvaaran rinteess\u00e4. Rinteen alaosassa oli joulukuussa 1940 Rovaniemelle tulleen
Fliegerf\u00fchrers Nordin eli Lentojohtaja Pohjoisen alueellisen p\u00e4\u00e4majan rakennuksia. Fliegerf\u00fchrers
Nordin p\u00e4\u00e4maja siirrettiin my\u00f6hemmin Norjan Kirkenesiin. Lis\u00e4ksi alueella oli ainakin yksi
suomalaisen aputy\u00f6voiman eli Finnische Hilfskr\u00e4ften parakki.
Olemme nyt varsin ison rakennuksen, eli ilmatiedustelurykmentin majoitusparakin j\u00e4\u00e4nteill\u00e4.
Rakennuksen koko on ollut noin kuusi ja puoli kertaa 28 metri\u00e4. T\u00e4m\u00e4 parakki valmistui syksyll\u00e4
1943. T\u00e4m\u00e4 lienee ollut lauta- tai levyparakki. Parakissa on ollut majoitustilat noin
kahdellekymmenelle henkil\u00f6lle. Parakkeja l\u00e4mmitettiin joskus muuratuilla uuneilla, mutta yleisimmin
kaminoilla. Polttopuun tarve oli erityisesti talviaikana eritt\u00e4in suuri nimenomaan l\u00e4mmityksen, mutta
my\u00f6s h\u00e4k\u00e4p\u00f6ntt\u00f6 -autojen takia. T\u00e4m\u00e4 on mahdollisesti ollut upseerien majoitusparakki. Parakeissa
oli varsin vaatimaton sisustus, yleens\u00e4 vain kerross\u00e4ngyt, yksi p\u00f6yt\u00e4, tuoleja ja joitakin kaappeja.
Viihdytykseksi saksalaisille toimitettiin muun muassa kirjallisuutta, \u00e4\u00e4nilevyj\u00e4 sek\u00e4 tietysti levysoitin
ja radio.
Saksalaisten suosimia laulajia olivat muun muassa kuuluisan Lili Marleen kappaleen levytt\u00e4nyt Lale
Andersen, elokuvissakin loistanut Ilse Werner, joka l\u00e4hetti Suomen kiertueellaan erityisterveiset
Lapissa oleville joukoille, vaikkei t\u00e4\u00e4ll\u00e4 k\u00e4ynytk\u00e4\u00e4n, Chilen satakieli Rosita Serrano sek\u00e4 ruotsalaiset
Zarah Leander ja Sickan Carlsson. T\u00e4m\u00e4n rakennuksen luoteispuolella on jo l\u00e4hes maastoon
hautautunut sirpalesuoja pommituksilta suojautumista varten. T\u00e4t\u00e4 aluetta ei kuitenkaan koskaan
pommitettu.
Ounasvaaran maasto oli sota-aikana hieman erilainen kuin nyky\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 puustoa oli jonkin verran
v\u00e4hemm\u00e4n nykyiseen verrattuna. Parakkien kohdalla ja niiden ymp\u00e4rill\u00e4 ei ollut puita, eik\u00e4
tietenk\u00e4\u00e4n nyt kuntopoluiksi kaventuneiden alkuper\u00e4isten huoltoteiden kohdalla. Monet alueen
poluista ovat saksalaisten ajalta. L\u00e4hes kaikki lounaisrinteell\u00e4 nykyisin olevat puut ovat sodan j\u00e4lkeen
kasvaneet.
T\u00e4m\u00e4n rakennuksen alapuolella rinteess\u00e4 on my\u00f6s muutamien muiden majoitusparakkien j\u00e4\u00e4nteit\u00e4
sek\u00e4 varastorakennuksien, k\u00e4ym\u00e4l\u00f6iden ja kaivon j\u00e4\u00e4nteit\u00e4. Paloturvallisuussyist\u00e4 parakkien v\u00e4lill\u00e4
pyrittiin pit\u00e4m\u00e4\u00e4n ainakin kolmenkymmenen metrin turvav\u00e4li.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][et_pb_video src=”https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=woZkH_t7g2M” play_icon_color=”#E20D18″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_width=”600px” module_alignment=”center” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_video][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”4. Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa
\n-osio” module_id=”Saksalaisten-huolto” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
4. Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0<\/span> N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa<\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_video admin_label=”barakin mallinnus” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_video][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Saksalaisten-huolto-ja-yhteiseloa-suomalaisten-kanssa.jpg” alt=”Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa” title_text=”Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Saksalaisten-huolto-ja-yhteiseloa-suomalaisten-kanssa.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa.<\/strong><\/p>\nT\u00e4ss\u00e4kin paikassa on l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 jonkin verran saksalaisten posliiniastioiden j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, vaikka
melkein kaikki maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4 onkin siivottu pois ajat sitten. Posliinileimoista on voitu lukea,
ett\u00e4 astioita on tuotu Saksan omista tehtaista, muun muassa Rosenthalin astioita on l\u00f6ydetty
runsaasti n\u00e4ilt\u00e4 Luftwaffen eli ilmavoimien alueelta. Paljon posliinia on tuotu my\u00f6s Norjasta
sik\u00e4l\u00e4isen Porsgrunnin tehtailta. Saksalaiset ostivat my\u00f6s Arabian posliinia, jota l\u00f6ytyy j\u00e4\u00e4nteist\u00e4.
Mik\u00e4li t\u00e4ll\u00e4kin alueella joskus tehd\u00e4\u00e4n arkeologisia kaivauksia. Vuosikymmenten aikana kasvaneen
paksun turvekerroksen alta on varmasti l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 runsaasti kaikenlaista sirpaletta ja muuta pikku
esineist\u00f6\u00e4. My\u00f6s l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 piilossa olevista roskakuopista arkeologit varmaankin saisivat
mielenkiintoista materiaalia tutkimuksiinsa.
Saksalaisten elintarviketilanne oli koko jatkosodan ajan hyv\u00e4, ruoka oli varsinkin upseereilla
monipuolista, miehist\u00f6ll\u00e4 toki p\u00e4\u00e4asiassa s\u00e4ilykeruokaa ja siihen kuului my\u00f6s erilaisia vihanneksia,
viiniryp\u00e4leit\u00e4 ja luumuja. N\u00e4in ollen Saksan selustatoimisto Kommandant R\u00fcckw\u00e4rtiges Armeegebiet
525 (Kor\u00fcck 525) antoi m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen, ett\u00e4 kaikissa saksalaisissa varuskunnissa tulee jakaa l\u00e4mmin
ylij\u00e4\u00e4m\u00e4ruoka suomalaisille sotaorvoille ja k\u00f6yhille lapsille suomalaisten huoltoviranomaisten
kanssa. Rovaniemen maalaiskunnassa ja Rovaniemen kauppalassa saksalaiset joukko-osastot
antoivat huoltolautakunnan valitsemille lapsiperheille ruoka-annoksia saksalaisista
ruoanjakelupaikoista. Osittain n\u00e4iden toimenpiteiden takia Rovaniemen seudulla ei sodan aikana
ollut suoranaista n\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4\u00e4, niin kuin monella muulla Suomen paikkakunnalla, vaikka yleist\u00e4
puutetta olikin v\u00e4h\u00e4n kaikesta.
Jo alun perin saksalaisten kanssa oli sovittu, ett\u00e4 he tuovat mukanaan jotakuinkin kaiken
tarvitsemansa, jottei alueen suomalainen siviiliv\u00e4est\u00f6 k\u00e4rsisi ruoka ja tavara pulasta. Saksalaisten
huolto vaati valtavaa logistista j\u00e4rjestely\u00e4, sill\u00e4 kymmenet laivat toivat jatkuvasti aseita, ammuksia,
ruokatarvikkeita ja kaikkea mahdollista heid\u00e4n tarvitsemaansa Suomen satamiin. Satamista tavara
jatkoi matkaansa rautatie- ja kuorma-autokuljetuksina eteenp\u00e4in valtaviin v\u00e4livarastoihin ja
rintamien l\u00e4heisyydess\u00e4 hevosten ja muulien vet\u00e4mill\u00e4 k\u00e4rryill\u00e4 hoidettiin loppumatka. Saksalaiset
toivat mukanaan muuleja muun muassa Kreikasta, mutta ilmastoon tottumattomina ne kuolivat jo
ensimm\u00e4isen talven aikana kylmyyteen. Muualta tuodut muulit p\u00e4rj\u00e4siv\u00e4t paremmin.
Saksan Luftwaffella oli lentotoimintaan liittyvien yksikk\u00f6jen lis\u00e4ksi paljon muutakin miehist\u00f6\u00e4, kuten
ilmatorjuntayksik\u00f6it\u00e4, rakennusyksik\u00f6it\u00e4 ja muun muassa omat kuorma-auto- ja hevosyksik\u00f6t.
T\u00e4ll\u00e4kin alueella oli Luftwaffen kuorma-autohalleja, jotka olivat niin sanottuja kuplahalleja. Sodan
lopussa Lapissa oli saksalaisia yli 200 000 ja lis\u00e4ksi suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 vankeja ja ty\u00f6velvollisia sek\u00e4
pakkoty\u00f6l\u00e4isi\u00e4 eli enemm\u00e4n kuin Lapissa oli silloin asukkaita. Esimerkiksi Luftwaffen t\u00f6iss\u00e4 oli
hollantilaisia ja virolaisia kirvesmiehi\u00e4, ehk\u00e4 jopa rakentamassa n\u00e4it\u00e4kin parakkeja.
Ankaran kiellon mukaan saksalaiset saivat Suomen kaupoista ostaa vain tarkasti rajattuja tuotteita.
K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 asia ei ihan n\u00e4in mennyt, sill\u00e4 mustan p\u00f6rssin kauppa kukoisti ja rahaan, kahviin,
viinaan ja makeisiin vaihtui mit\u00e4 vain saksalaisten tarvitsemaa. Rangaistukset kiinnijoutuneelle
saksalaisille olivat ankarat. Kaikki saksalaisten rikokset hoitivat saksalaiset itse ja suomalaisten
rikokset suomalainen oikeuslaitos. Saksalaisilla ei ollut suomalaisiin mit\u00e4\u00e4n tuomiovaltaa eik\u00e4
suomalaisilla saksalaisiin n\u00e4hden.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”5. Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana
\n-osio” module_id=”Upseerikerho” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
5. Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Upseerikerho.jpg” alt=”Upseerikerho” title_text=”Upseerikerho” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Upseerikerho-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana<\/strong><\/p>\nT\u00e4ll\u00e4 paikalla maavallien suojassa on todenn\u00e4k\u00f6isesti sijainnut alueen upseerikerho, jota saksalaiset
kutsuivat kasinoksi. Kyse ei siis ollut peli luolasta. Miehist\u00f6ll\u00e4 oli oma sotilaskoti ainakin nykyisen
Lukkarinkadun varrella. Upseerikerho oli upseerien vapaa ajanviettopaikka, jossa j\u00e4rjestettiin
lauluiltoja ja joskus my\u00f6s vierailevien esiintyjien, kuten laulajien tai taikureiden esityksi\u00e4. Muita
vapaa-ajan viettomahdollisuuksia niin upseereille kuin miehist\u00f6llekin oli elokuvien katsominen.
Saksalaiset toimittivat leiri alueille elokuvaprojektoreja ja filmikeloja liikkuvilla autoyksik\u00f6ill\u00e4.
Elokuvia saksalaiset k\u00e4viv\u00e4t katsomassa my\u00f6s muun muassa Kino Inarin n\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 ja Haus der
Kameradschaftissa eli Toveruuden talossa. Suosituimpia elokuvia olivat v\u00e4rielokuvat Kultainen
kaupunki, Lumpeenkukka ja M\u00fcnchhausen, jotka saivat valtavia katsojalukuja kaikissa paikoissa,
joissa niit\u00e4 esitettiin. Toveruuden talossa j\u00e4rjestettiin elokuvien lis\u00e4ksi my\u00f6s lukuisia
musiikkikonsertteja, tanssiesityksi\u00e4, oopperaesityksi\u00e4, taikuriesityksi\u00e4, komiikkaa ja teatteria. Yksi
suosituimmista oopperaesityksist\u00e4 oli Figaron h\u00e4\u00e4t, jota esitettiin Toveruuden talolla per\u00e4ti 35 kertaa
t\u00e4ydelle salille. Yhteens\u00e4 esitykset n\u00e4ki 12 000 katsojaa.
Kuuluisimpia esiintyji\u00e4 olivat laulaja Lizzi Waldm\u00fcller, tanssija Daisy Spies ja h\u00e4nen tanssiryhm\u00e4ns\u00e4,
tanssija-laulaja Marika R\u00f6kk, sveitsil\u00e4inen tenori Herbert Ernst Groh ja ruotsalainen oopperalaulaja
Lisa Tunell-Scharner. My\u00f6s suomalaisia artisteja esiintyi Toveruuden talon tapahtumissa, muun
muassa tanssiduo Lucia Nifontova ja Alexander Saxelin sek\u00e4 pianotaiteilija Kerttu Bernhardt.
Suomalaisten j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Asemiesillassa esiintyiv\u00e4t mm. sopraano Anna Mutanen,
harmonikkamestari Onni Laihonen ja koomikko Siiri Angerkoski. Toveruuden talon tapahtumiin
p\u00e4\u00e4siv\u00e4t osallistumaan my\u00f6s suomalaiset. Rovaniemen kulttuuritarjonta oli vuosina 1943 ja 1944
ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n laajaa. Erityisesti koululaisille elokuvat olivat suuri tapaus. He p\u00e4\u00e4siv\u00e4t sis\u00e4\u00e4n
ilmaiseksi, jos tilaa oli.
My\u00f6s alkoholin k\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 oli varsin iso osa pime\u00e4\u00e4n ja pitk\u00e4\u00e4n talveen tottumattomilla ja koti-ik\u00e4v\u00e4\u00e4
potevilla sotilailla. Saksalaisilla oli pohjoisessa eritt\u00e4in hyv\u00e4t varastot niin ruokatarvikkeita kuin
alkoholia varten. Juomina heill\u00e4 oli olut, viinit ja joskus konjakit. Saksalaiset toivat mukanaan my\u00f6s
omat astiansa ja ruokailuv\u00e4lineet.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”6. Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana
\n-osio” module_id=”Suomalaisten” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
6. Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Suomalaisten-aputyontekijoiden-parakki.jpg” alt=”Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki” title_text=”Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Suomalaisten-aputyontekijoiden-parakki-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana<\/strong><\/p>\nT\u00e4ll\u00e4 kohdalla sijaitsi saksalaisten piirustuksien mukaan suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden eli Finnische
Hilfskr\u00e4ftin parakki, joka rakennettiin marras-joulukuussa 1943. Se oli suomalaisten
puutavarayhti\u00f6iden muodostaman Puutalo Oy :n Polar niminen lautaparakki kooltaan noin
kahdeksan kertaa kaksitoista metri\u00e4. Parakki koottiin valmista puu elementeist\u00e4. Sen pystytt\u00e4minen
kesti suomalaisilta kirvesmiehilt\u00e4 pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4, vangeilta huomattavasti kauemmin.
T\u00e4h\u00e4n parakkiin majoitettiin siis saksalaisten palveluksessa olleita suomalaisia ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 ehk\u00e4
noin kymmenest\u00e4 kahteenkymmeneen henkil\u00f6\u00e4. Todenn\u00e4k\u00f6isesti he olivat ulkopaikkakuntalaisia,
koska heille rakennettiin oma parakki. Rovaniemel\u00e4iset olivat tietenkin omissa kodeissaan. T\u00e4m\u00e4n
parakin asukkaat ovat ehk\u00e4 olleet Luftwaffen pesulan ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4, jotka olivat joutuneet evakkoon
sota-alueelta. Pesula sijaitsi nykyisen Yliopistonkadun varrella.
Sodasta huolimatta sek\u00e4 palkansaajien m\u00e4\u00e4r\u00e4 ett\u00e4 kauppalan verotulot kasvoivat r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4isesti.
Monet l\u00e4hestulkoon k\u00f6yhyydess\u00e4 el\u00e4neet rovaniemel\u00e4iset saivat elintasoaan parannettua
aikaisempaan verrattuna. Ty\u00f6markkinoilla saksalaisten l\u00e4sn\u00e4olo vaikutti merkitt\u00e4v\u00e4sti. Ensimm\u00e4ist\u00e4
kertaa suomen historiassa oli ty\u00f6ntekij\u00e4n markkinat. Suurin osa nuoremmasta miespuolisesta
v\u00e4est\u00f6st\u00e4 oli rintamilla, joten ty\u00f6paikkoja liikenne-, kuljetus-, huolinta-, rakennus-, kauppa- ja
palvelualoilla oli runsaasti naisille ja asepalvelus ik\u00e4luokkien ulkopuolisille miehille.
Saksalaiset tarvitsivat miehi\u00e4 mets\u00e4-, linnoitus-, lentokentt\u00e4- ja rakennust\u00f6ihin, pilke- ja
puuhiilitehtaisiin, maanteiden tekoon ja korjauksiin sek\u00e4 rahdinajoon. Naisille t\u00f6it\u00e4 riitti
kanttiineissa, konttoreissa, sairaaloissa, keittoloissa, ompelimoissa ja pesuloissa. Kovan
ty\u00f6voimapulan takia saksalaisten maksamat palkat ammattimiehille olivat joskus kaksin, jopa
kolminkertaisia muuhun maahan verrattuna ja yleisemminkin palkkataso oli ainakin 25% korkeampi
kuin suomalaisten maksamat. Varsinkin Rovaniemen maalaiskunnan puolella monille ty\u00f6ntekij\u00f6ille ja
yrityksille j\u00e4i isoja veror\u00e4stej\u00e4, kun rahaa tuli niin paljon, ettei veroja ehtinyt maksamaan.
My\u00f6s muualta Suomesta tuli ty\u00f6voimaa Lappiin. Kes\u00e4ll\u00e4 1942 saksalaisten palveluksessa oli Lapissa
yli 10 000 ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4, joista osaa pime\u00e4sti tai suomalaisyritysten kautta, mik\u00e4 aiheutti monille
suomalaisille yrityksille ty\u00f6voimapulaa ja viiv\u00e4stytti monia ty\u00f6kohteita. Suomalaisten viranomaisten
tarkoituksena oli puolittaa saksalaisten palveluksessa olevan ty\u00f6voiman m\u00e4\u00e4r\u00e4. Siksi
paikallisviranomaiset yrittiv\u00e4t saada saksalaisia palkkaamaan ty\u00f6ntekij\u00e4ns\u00e4 suomalaisista yrityksist\u00e4
sen sijaan, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 palkkaisivat vapailta markkinoilta.
Ty\u00f6voiman s\u00e4\u00e4nn\u00f6stely-yritykset eiv\u00e4t tietenk\u00e4\u00e4n saksalaisia erityisesti miellytt\u00e4neet ja he
pyrkiv\u00e4tkin jopa viranomaisten m\u00e4\u00e4r\u00e4ysten vastaisesti palkkaamaan suomalaisia t\u00f6ihins\u00e4. T\u00e4t\u00e4
kamppailua ty\u00f6voimasta k\u00e4ytiin koko jatkosodan ajan palkkatasoa kohtuullistamalla. Suomalaiset
vetosivat my\u00f6s Saksan ylimp\u00e4\u00e4n johtoon asian korjaamiseksi ja Saksan sotamarsalkka Wilhelm Keitel
antoikin m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen, ett\u00e4 saksalaisten joukkojen on supistettava suomalaisen ty\u00f6v\u00e4en m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.
Kiinti\u00f6ksi m\u00e4\u00e4riteltiin 4000 henkil\u00f6\u00e4, joista Luftwaffen osuus oli 3000 ja Saksan maavoimien eli
Heerin 1000.
Kev\u00e4\u00e4seen 1943 menness\u00e4 kuitenkin saksalaisten palveluksessa olevan suomalaisen ty\u00f6voiman
osuus v\u00e4heni suurin piirtein kiinti\u00f6n mukaiseksi. T\u00e4m\u00e4 johtui paitsi ty\u00f6velvollisuus kutsunnoista,
my\u00f6s lis\u00e4\u00e4ntyneist\u00e4 ty\u00f6voiman ratsioista. Suomalaisen ty\u00f6voiman saannin supistuminen aiheutti
sen, ett\u00e4 saksalaiset joutuivat paikkaamaan ty\u00f6voiman puutetta. Apuja saatiin organisaatio Todtin
ty\u00f6voimasta, muista maista tuoduista ty\u00f6velvollisista, palkatuista henkil\u00f6ist\u00e4 sek\u00e4 tietysti<\/p>\n
vankity\u00f6voimasta. Saksalaisten vankity\u00f6voiman m\u00e4\u00e4r\u00e4 nousi Lapissa noin 30 000 henkil\u00f6\u00f6n.
Ty\u00f6palvelun joukoissa oli lukuisien saksan miehitt\u00e4minen alueiden kansalaisia enemm\u00e4n tai
v\u00e4hemm\u00e4n pakkoty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”7. Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu
\n-osio” module_id=”Junaradan” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
7. Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Betonikorsu.jpg” alt=”Betonikorsu” title_text=”Betonikorsu” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Junaradan-itapuolen-taisteluasemat-ja-betonikorsu-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu<\/strong><\/p>\nOunasvaaran junaradan viereisell\u00e4 sivustalla on my\u00f6s lukuisia kaivantoja, joista voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4 siell\u00e4
olleen paitsi taisteluhauta ja taistelupes\u00e4kkeit\u00e4, my\u00f6s vartiotoimintaan liittyvi\u00e4 kaivantoja. Ainakin
osa n\u00e4ist\u00e4 lienee Lapin sodan aikaisia. Vaaran laidassa radan vieress\u00e4 on pitk\u00e4 taisteluhautakaivanto,
taistelupes\u00e4kkeit\u00e4 ja ampumapoteroita. Taisteluja t\u00e4ll\u00e4 alueella ei kuitenkaan k\u00e4yty.
Ounasvaaran alueella on my\u00f6s pohjoislaidalla taistelupes\u00e4kkeit\u00e4 ja siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vaaran
korkeammillakin osilla. Vaaranlaidoilla on ollut ilmeisesti pitk\u00e4hk\u00f6 taistelukaivantojen linja, joka on
ulottunut aina nykyisen golf -radan tienoilta Tottorakan ja V\u00e4lirakan ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja sielt\u00e4 kohti
nykyist\u00e4 urheiluopiston aluetta. Ehk\u00e4 osittain Lapin sodan aikaisia ampuma poteroita ja
taistelupes\u00e4kkeiden j\u00e4lki\u00e4 on maastossa viel\u00e4 n\u00e4kyviss\u00e4, mutta osa lienee jo kasvanut umpeen.
Saksalaiset hy\u00f6dynsiv\u00e4t my\u00f6s vaaran luontaisia onkaloita ja kivimuodostelmia pes\u00e4kkeiksi.
Niin sanottu betonikorsu on sis\u00e4lt\u00e4 noin 3 x 4 metrin kokoinen ja 2 :n metrin korkuinen. Oviaukko on
betonista ja sein\u00e4t on muurattu luonnonkivist\u00e4. Korsun katto on osittain sortunut, mutta muuten
rakennus on melko ehj\u00e4. Rakennuksen alueella ja hieman kauempana on muun muassa heteka tai
sen osia ja puinen ovi, joka voi olla my\u00f6hemm\u00e4lt\u00e4kin ajalta. T\u00e4t\u00e4 korsua ovat todenn\u00e4k\u00f6isesti
k\u00e4ytt\u00e4neet saksalaiset vartiomiehet lepopaikkana ja talvisin l\u00e4mmittelypaikkana. Korsu l\u00e4mpesi
kamiinan avulla.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”8. Mysteeriparakki ja taisteluhauta
\n-osio” module_id=”Mysteeriparakki” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
8. Mysteeriparakki ja taisteluhauta<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Kaivanto-mysteeriparakin-ylapuolella.jpg” alt=”Kaivanto mysteeriparakin yl\u00e4puolella” title_text=”Kaivanto mysteeriparakin yl\u00e4puolella” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Mysteeriparakki-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Mysteeriparakki ja taisteluhauta<\/strong><\/p>\nYksi parakki, josta ei ole tarkkaa tietoa olemassa, mutta jossa on n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 betoninen alusta sijaitsee
l\u00e4hell\u00e4 tornitaloja. Saksalaisten piirustuksissa t\u00e4h\u00e4n kohtaan oli merkitty autokorjaamo tai kuorma-
autohalli. Rakennus on voinut olla my\u00f6s keitti\u00f6rakennus. Betonin sis\u00e4lt\u00e4 ty\u00f6ntyy ulos putki, josta
sadevesi valuu pois. Rakennuksen maan pinnalla oleva betonivalu on kooltaan noin viisi kertaa viisi
metri\u00e4. Saksalaisten piirustusten mukaan rakennus on ollut kooltaan noin kymmenen kertaa
kuusitoista metri\u00e4.
T\u00e4m\u00e4n rakennuksen vierest\u00e4 l\u00e4htee yl\u00e4rinteeseen p\u00e4in pitk\u00e4hk\u00f6, kaiketi Lapin sodan aikainen
taisteluhauta, tai sirpalesuoja, jonka p\u00e4\u00e4linja on alun perin ollut noin kaksi kertaa 110 metri\u00e4. Linjan
p\u00e4\u00e4ss\u00e4 on ollut korsun paikka. Linjasta erkaneva varsin kapea ja matala, pitk\u00e4hk\u00f6 kaakonsuuntainen
kaivanto, lienee ehk\u00e4 alkua lukuunottamatta joskus sodan j\u00e4lkeen tehty oja. Korsusta on kaivettu
joitakin j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, muun muassa s\u00e4ilykepurkki ja rikkoutunut viinipullo esiin. Siell\u00e4 on my\u00f6s
tuoreempaa roskaa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”9. Lastenkoti
\n-osio” module_id=”Lastenkoti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
9. Lastenkoti\u00a0<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/02\/Lastenkoti-scaled.jpg” alt=”Lastenkoti” title_text=”Lastenkoti” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Lastenkoti-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Lastenkoti<\/strong><\/p>\nEntinen lastenkoti oli saksalaisten k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 jatkosodan aikana maavoimien eli Heerin sairaalana.
Rakennus on edelleen olemassa. Lapin sodan aikana sairaala ja sen alue oli miinoitettu, mutta
miinoja ei r\u00e4j\u00e4ytetty. Kauppalan tuhon j\u00e4lkeen sinne sijoitettiin kauppalan virastot. Kauppalan
johtaja sek\u00e4 virkamiehet my\u00f6s asuivat rakennuksessa. My\u00f6hemmin se on toiminut muun muassa
lastensairaalana ja steinerkouluna.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”10. Frontleitstelle 42 :n parakkileirialue
\n-osio” module_id=”Frontleitstelle” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
10. Frontleitstelle 42 :n parakkileirialue<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Frontleitstelle-42n-parakkileirialue.jpg” alt=”Frontleitstelle 42n parakkileirialue” title_text=”Frontleitstelle 42n parakkileirialue” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Frontleitsstelle-42n-parakkileiri-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Frontleitsstelle 42 :n parakkileiri<\/strong><\/p>\nT\u00e4ll\u00e4 rautatien ja L\u00e4hteentien v\u00e4lisell\u00e4 alueella sijaitsi rintamaesikunnan eli Frontleitsstelle 42 :n
lager Ounasvaaran leirialue, joka otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 15.3.1943. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 oli kivikoululta siirtyneen
entisen Frontsammelstellen lukuisia majoitus ja varasto parakkeja, ilmeisesti iso toimistorakennus
autotalli, perunakellari, sauna ja pukeutumistila ja useita k\u00e4ym\u00e4l\u00e4rakennuksia – kaikkiaan noin
kolmisenkymment\u00e4 rakennusta.
Alueella oli noin 10 x 60 metrin kokoinen keskusaukio, jonka ymp\u00e4rill\u00e4 oli nelj\u00e4 isohkoa rakennusta.
Alueelle oli j\u00e4rjestetty Rovaniemen rautatieasemalta sukkulalinja kuljetuksia varten. Kuorma-autot
kulkivat alueelle Ranuantien kautta ja jalankulkijat Ounaskosken rautatiesillan kautta ja sillan
vierest\u00e4 merkitty\u00e4 polkua pitkin. Osa t\u00e4t\u00e4 polkua on n\u00e4kyviss\u00e4 viel\u00e4kin. Leiri oli tarkoitettu lomalle
menevien ja lomalta tulevien sek\u00e4 komennusmiesten ilmoittautumispaikaksi ja tarvittaessa my\u00f6s
majoitukseen. T\u00e4nne majoitettiin my\u00f6s Rovaniemen l\u00e4pi menevi\u00e4 yksik\u00f6it\u00e4 tilap\u00e4ismajoitukseen.
Yksi n\u00e4ist\u00e4 rakennuksista oli rakennussuunnitelman mukaan isohko saunarakennus, jonka j\u00e4\u00e4nteill\u00e4
nyt olemme. T\u00e4h\u00e4n on tehty tukeva betonilattia, jota rakennuksissa ei yleens\u00e4 ollut. Ennen Suomeen
tuloaan saksalaiset eiv\u00e4t tienneet saunomisesta mit\u00e4\u00e4n, mutta pian Suomeen tulon j\u00e4lkeen he
ihastuivat eritt\u00e4in suuresti saunomiseen. Saksalaiset rakensivat kaikille leirialueilleen melkein ensi
t\u00f6ikseen saunan, joka olikin tietenkin tarpeellinen sek\u00e4 puhdistautumista ett\u00e4 virkist\u00e4ytymist\u00e4
varten. Kauppalan keskustassa saksalaiset saunoivat omilla saunavuoroillaan my\u00f6s silloisissa yleisiss\u00e4
saunoissa marssien ryhdikk\u00e4\u00e4sti joukko osastona paikalle.
Nykyisen leirint\u00e4alueen kohdalla oli my\u00f6s sy\u00f6p\u00e4l\u00e4isten puhdistuslaitos. Sen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli puhdistaa
muun muassa t\u00e4ist\u00e4 rintamalta tulleet sotilaat ja heid\u00e4n varusteensa lomalle l\u00e4ht\u00f6\u00e4 varten.
Laitoksen kapasiteetti on ollut noin 500 henkil\u00f6\u00e4 per p\u00e4iv\u00e4. Sy\u00f6p\u00e4l\u00e4isten puhdistuslaitoksia oli useita
rintamien takana ja l\u00e4pikulkuleireill\u00e4 puhdistaminen tapahtui p\u00e4\u00e4osin h\u00f6yryn ja saunan avulla.
Puhdistautumiseen j\u00e4lkeen lomalaiset saattoivat menn\u00e4 l\u00e4pikulkuleireihin, kuten Frontleitstellen
kokoamiskeskukseen, y\u00f6py\u00e4 siell\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n tai pari ja jatkaa matkaansa eteenp\u00e4in kohti Saksaa.
Koska Saksalla oli paljon joukkoja Pohjois-Suomessa lomalaisia kulki sota-aikana kymmeni\u00e4tuhansia
n\u00e4iden puhdistuslaitosten ja l\u00e4pikulkuleirien kautta. Saksalaiset r\u00e4j\u00e4yttiv\u00e4t t\u00e4m\u00e4nkin alueen
rakennukset, joten alueen rakennuksista s\u00e4ilyi vain yksi asuinparakki ja yksi k\u00e4ym\u00e4l\u00e4rakennus, jotka
on sittemmin purettu. Joitakin rakennusten j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, kaivantoja ja r\u00e4j\u00e4ytyskuoppia on viel\u00e4 alueella
n\u00e4kyviss\u00e4, vaikkakin alue on melko t\u00e4ysin metsittynyt ja j\u00e4\u00e4nteet ovat turvekerroksen alla piilossa.
Sodan j\u00e4lkeen t\u00e4\u00e4ll\u00e4 sattui my\u00f6s ik\u00e4v\u00e4 tapaus, kun lasten leikkiess\u00e4 l\u00f6yt\u00e4mill\u00e4\u00e4n r\u00e4j\u00e4hteill\u00e4 ilmeisesti
miina r\u00e4j\u00e4hti ja yksi lapsi kuoli ja useita loukkaantui.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”11. Sicherheitsdientsin vankila
\n-osio” module_id=”Sicherheitsdientsin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
11. Sicherheitsdientsin vankila<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/SDn-vankila-1.jpg” alt=”Vankila” title_text=”SDn vankila 1″ align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Vankila-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Sicherheitsdientsin vankila<\/strong><\/p>\nOlemme nyt Geologisen tutkimuslaitoksen kohdalla, jossa oli saksalaisten rakennusten portaita ja
kaivantoja ennen tutkimuslaitoksen talon rakentamista. Alue oli lasten suosittu leikkipaikka, josta
l\u00f6ytyi runsaasti sodan aikaista tavaraa. Tutkimuslaitoksen talon kohdalla oli saksalaisilla heid\u00e4n
omille vangeilleen tarkoitettu muuratuilla selleill\u00e4 varustettu Sicherheitsdientsin eli
turvallisuusviraston vankila. Alue oli piikkilanka-aidalla ymp\u00e4r\u00f6ity. Tutkimuslaitoksen talon vieress\u00e4
on s\u00e4ilynyt isohko pengeralue, jossa oli rakennuksia, joissa oli luonnonkivireunukset. N\u00e4m\u00e4 voivat
olla ehk\u00e4 vankisellej\u00e4 tai vartijoiden ja muun henkil\u00f6kunnan huoneita.
Rinteeseen on kaivettu kaiketi Lapin sodan aikainen taisteluhauta, joka on noin 50 m pitk\u00e4, keskell\u00e4
ja pohjoisp\u00e4\u00e4ss\u00e4 on ilmeisesti ollut korsun paikka. Sicherheitsdients eli SD oli Saksan SS :n johtajan
Heinrich Himmlerin pahamaineinen tiedustelu- ja turvallisuusvirasto, jonka yhteydess\u00e4 toimivat
my\u00f6s Geheime Staatspolizei eli Gestapo, Kriminalpolizei eli Kripo sek\u00e4 Einsatzgruppet, jotka
murhasivat mm. juutalaisia miehitetyiss\u00e4 It\u00e4-Euroopan maissa.
T\u00e4ss\u00e4 SD :n vankilassa oli vangittuna saksalaisia sotilaita, jotka olivat syyllistyneet rikoksiin Suomessa.
Sinne on my\u00f6s tiett\u00e4v\u00e4sti toimitettu my\u00f6s vangiksi saatuja ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 komissaareja kuulusteltavaksi
ja todenn\u00e4k\u00f6isesti heid\u00e4t on siell\u00e4 my\u00f6s teloitettu. Vankilassa ei luultavasti ollut kovin paljoa
henkil\u00f6kuntaa ja muutenkin SD:n ja Gestapon toiminta Rovaniemell\u00e4 oli varsin v\u00e4h\u00e4ist\u00e4, eik\u00e4 liittynyt
mitenk\u00e4\u00e4n suomalaisiin siviileihin tai sotilaisiin. Enemm\u00e4n heill\u00e4 oli teht\u00e4vi\u00e4 pohjoisessa Norjan rajan
molemmin puolin.
Vankilan toiminnasta ei ole s\u00e4ilynyt asiakirjoja eik\u00e4 suomalaisilla virkamiehill\u00e4k\u00e4\u00e4n ollut sinne asiaa,
joten tiedot sen toiminnasta ovat v\u00e4h\u00e4iset. Pullinpuolella nykyisen Valdemarin tontilla sijaitsi
salaisen kentt\u00e4poliisin eli Geheime Feldpolizei 735 :n majoitusalue. Salainen kentt\u00e4poliisi oli nimens\u00e4
mukaisesti Saksan armeijan eli Wehrmachtin salainen sotilaspoliisi, jonka teht\u00e4vi\u00e4 oli muun muassa
vastavakoilu, maanpetoksellisen toiminnan est\u00e4minen, vastapropaganda, sotilaskohteiden vartiointi
ja avustaminen saksalaisten sotaoikeuksien rikostutkinnoissa. Salaisen kentt\u00e4poliisin tiedet\u00e4\u00e4n my\u00f6s
suorittaneen joitakin pakoon yritt\u00e4neiden sotavankien teloituksia ja mahdollisesti he my\u00f6s teloittivat
SD :n vankilassa olleita komissaareja. Suomalaisiin heill\u00e4 ei ollut mit\u00e4\u00e4n toimivaltaa, eiv\u00e4tk\u00e4 he
tietojen mukaan ole koskaan ylitt\u00e4neetk\u00e4\u00e4n valtuuksiaan.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”12. Rommelin kentt\u00e4
\n-osio” module_id=”Rommelin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
12. Rommelin kentt\u00e4<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Rommelin-kentta.jpg” alt=”Rommelin kentt\u00e4” title_text=”Rommelin kentt\u00e4” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Rommelin-kentta-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Rommelin kentt\u00e4 eli Sportsbahn Feldmarschall Rommel<\/strong><\/p>\nRanuantien it\u00e4puolella on Rommelin kent\u00e4ksi kutsuttu urheilukentt\u00e4. Kent\u00e4n rakensivat saksalaisen
Heerin leipomokomppanian B\u00e4ckerei-Kompanie 602:n ja viereisen Heerin kuljetuskomppanian
miehet vuonna 1943 virkistysalueekseen, antaen kent\u00e4lle mahtipontisen nimen Sportsbahn
Feldmarschall Rommel eli Sotamarsalkka Rommelin urheilukentt\u00e4. Nimi oli kirjoitettu kent\u00e4n portin
yl\u00e4laudoitukseen.
Sotamarsalkka Erwin Rommel oli sodan aikana kuuluisin saksalainen sotap\u00e4\u00e4llikk\u00f6 ja sotasankari
lempinimell\u00e4 \u201cEr\u00e4maan kettu\u201d. Rommel osallistui jossakin m\u00e4\u00e4rin Hitlerin salamurhayritykseen
vuonna 1944 ja koska h\u00e4n oli kansallissankari, Hitler antoi hirtt\u00e4misen ja maineenmustaamisen sijaan
h\u00e4nelle mahdollisuuden tehd\u00e4 itsemurha ja s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 siten perheens\u00e4 ja perheen omaisuuden. Asiassa
painoi my\u00f6s se, ett\u00e4 Rommelin nimi liitettyn\u00e4 Hitlerin salamurhahankkeeseen olisi ollut Hitlerille
kiusallista ja varmasti olisi aiheuttanut kuohuntaa Saksassa. Rommelin kerrottiin kuolleen
lentokonehy\u00f6kk\u00e4yksess\u00e4 saamiinsa vammoihin ja haudattiin kunniamenoin. Rommel itse ei koskaan
k\u00e4ynyt Suomessa.
Rommelin kent\u00e4n juhlalliset avajaiset olivat 18.7.1943. Ohjelmassa oli kahdeksan saksalaisen
jalkapallojoukkueen v\u00e4linen jalkapalloturnaus sek\u00e4 kahden saksalaisen k\u00e4sipallojoukkueen v\u00e4linen
ottelu. Kenraalieversti Eduard Dietl vihki kent\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja jakoi parhaan pelaajan palkinnot.
Kent\u00e4ll\u00e4 j\u00e4rjestettiin muutamia j\u00e4\u00e4pallo- ja jalkapallo-otteluja my\u00f6s saksalaisten ja suomalaisten
v\u00e4lill\u00e4. Kentt\u00e4\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6i silloin koivuaita ja my\u00f6s kenraalieversti Dietl istui joskus seuraamassa pelej\u00e4
koivusta tehdyss\u00e4 juhlakatsomossa. Parhaimmillaan otteluita saattoi katsoa jopa yli 1000 katsojaa.
Seuraava isompi urheilutapahtuma kent\u00e4ll\u00e4 oli 16.9.1943 j\u00e4rjestetty Wehrmacht sportfest, johon
osallistui 18 eri yksik\u00f6iden joukkuetta.
Vuosina 1942, 1943 ja 1944 saksalaisten joukkojen urheilutoiminta sai vauhtia asemasotavaiheen
ansiosta. Dietl oli innokas urheilumies ja halusi sotilaiden pysyv\u00e4n virkist\u00e4ytynein\u00e4 ja hyv\u00e4ss\u00e4
kunnossa urheilun avulla. T\u00e4ll\u00e4 oli tietysti vaikutusta my\u00f6s joukkojen mielialan yll\u00e4pit\u00e4misess\u00e4
varsinkin kun sota it\u00e4rintamalla k\u00e4\u00e4ntyi heid\u00e4n kannaltaan huonoon suuntaan. Rommelin kent\u00e4n
tapahtumien ja talviurheilulajien lis\u00e4ksi ainakin kesin\u00e4 1942 ja 1943 j\u00e4rjestettiin kenraali Ferdinand
Sch\u00f6rnerin toimeksiannosta Pohjois-Lapissa saksalaisten joukko-osastojen v\u00e4linen jalkapallon cup-
muotoinen turnaus loppuotteluineen, k\u00e4sipalloilun Tundra-Pokal -kilpailu ja monia muita
urheilukilpailuja.
Rovaniemen kauppalan vuoden 1946 kunnalliskertomuksen mukaan kentt\u00e4 oli varsin huonosti tehty,
vino ja pehme\u00e4 hiekkakentt\u00e4, ja sen takia p\u00f6lyinen – eli vanhaa vapaapalokuntavitsi\u00e4 lainaten:
\u201cv\u00e4\u00e4rin sammutettu\u201d. Kunnostettu kentt\u00e4 on edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 Kiirunan alueella. Rommelin kentt\u00e4
on ainoa saksalaisajasta muistuttava paikannimi Rovaniemell\u00e4. Rommelin kent\u00e4n nimi eli
vuosikymmeni\u00e4 vain paikallisten asukkaiden ja urheilua harrastavan nuorison suullisena perinteen\u00e4,
koska kaupunki saksalaisajan menneisyytt\u00e4 h\u00e4veten ei hyv\u00e4ksynyt nime\u00e4m\u00e4\u00e4n asemakaavakarttaan
ennen kuin 2000 -luvun alussa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”Yhteisty\u00f6ss\u00e4” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_row _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Yhteisty\u00f6ss\u00e4<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][et_pb_text admin_label=”Text” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]Historiakierroksen asiantuntijana on toiminut Kalevi Mikkonen. Tutustu Mikkosen blogiin\u00a0t\u00e4st\u00e4 linkist\u00e4<\/a>.<\/p>\nSaksalaisajan tunnelmiin el\u00e4ytymist\u00e4 vahvistaa taiteilija\/tuottaja Timo Mets\u00e4joen \u00e4\u00e4nisuunnittelu<\/p>\n
Saksan ilmavoimien parakkileirialue Ounasvaaralla 1941-1944 -videon on mallintanut Studio Sallamar.<\/p>\n
Reittikartan on mallintanut Ounasvaaran hiihtoseura, Matti Kivel\u00e4.[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row column_structure=”1_3,1_3,1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/10\/lapin-maakuntamuseo.jpg” alt=”Lapin Maakuntamuseo -logo” title_text=”Lapin Maakuntamuseo” align=”center” admin_label=”Maakuntamuseo -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/01\/Sallamar-JPG.jpg” alt=”Ounasvaaran hiihtoseura -logo” title_text=”Sallamar JPG” align=”center” admin_label=”OH -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_height=”60px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/01\/oh_logo_web_png-200×200-1.png” alt=”Ounasvaaran hiihtoseura -logo” title_text=”oh_logo” align=”center” admin_label=”OH -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_height=”60px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section]<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Saksalaisaika Ounasvaaralla – Historiakierros jatkosodan maisemiinOunasvaara on tunnettu Rovaniemen liikunta -ja virkistyskohteena, mutta tiesitk\u00f6, ett\u00e4 vuosina 1941-1944 se oli my\u00f6s Saksan armeijan, varsinkin Saksan ilmavoimien, eli Luftwaffen leirialuetta? T\u00e4m\u00e4 k\u00e4velyreitti johdattaa sinut virtuaalisesti tai konkreettisesti saksalaisajan j\u00e4\u00e4nteille Ounasvaaran ja L\u00e4hteentien alueella. Reitin eri pisteill\u00e4 voit kuunnella \u00e4\u00e4nisuunnittelun avulla el\u00e4voitettyj\u00e4 \u00e4\u00e4niraitoja, joilla historiantutkija Kalevi Mikkonen kertoo […]<\/p>\n","protected":false},"author":7367,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_et_pb_use_builder":"on","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":"","footnotes":""},"class_list":["post-1319","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7367"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1319"}],"version-history":[{"count":64,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2869,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319\/revisions\/2869"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1319"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Dietl-Jarl-Sundqvist-ja-maailmanmestarihiihtaja-Jussi-Kurikkala-vuonna-26.3.1944.-147740.jpg” alt=”Dietl, Jarl Sundqvist ja maailmanmestarihiiht\u00e4j\u00e4 Jussi Kurikkala vuonna 26.3.1944. (147740)” title_text=”Dietl, Jarl Sundqvist ja maailmanmestarihiiht\u00e4j\u00e4 Jussi Kurikkala vuonna 26.3.1944. (147740)” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Dietl-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Eduard Dietl<\/strong><\/p>\nKenraalieversti Eduard Dietl oli jatkosodan aikana pisimm\u00e4n ajan saksalaisten armeijan komentajana
Lapissa. Hitler nimitti h\u00e4net uudeksi komentajaksi Nikolaus von Falkenhorstin tilalle tammikuussa
1942. Dietl oli suuri idealisti ja vakaumuksellinen kansallissosialisti. Siit\u00e4 huolimatta h\u00e4nen omien
sanojen mukaan h\u00e4nelle ei tulisi mieleenk\u00e4\u00e4n ryhty\u00e4 t\u00e4t\u00e4 oppia Suomessa saarnaamaan. Toisin kuin
Saksalle Dietl piti demokratiaa sopivampana yhteiskuntamuotona Suomelle. Dietl oli Suomessa
ollessaan kuitenkin varsin pidetty, Suomen yst\u00e4v\u00e4ksi mielletty saksalaisupseeri. H\u00e4n oli perehtynyt
tarkkaan Suomen historiaan ja h\u00e4n oli aikalaisten mukaan vahva persoonallisuus. Dietlill\u00e4 oli
erikoisen hyv\u00e4 kyky hoitaa arkaluonteisia henkil\u00f6suhteita. Rovaniemel\u00e4isille tuli tutuksi h\u00e4nen
luiseva olemuksensa, utelias luonteensa ja eloisat silm\u00e4t.<\/p>\n
H\u00e4net n\u00e4htiin usein k\u00e4velem\u00e4ss\u00e4 kauppalan keskustassa. Rovaniemell\u00e4 oleskelevista
saksalaisupseereista juuri Dietlin kasvot ja olemus j\u00e4i h\u00e4net tavanneiden mieleen parhaiten. Innokas
urheilun yst\u00e4v\u00e4 Dietl oli taitava vuorikiipeilij\u00e4, laskettelija ja murtomaahiiht\u00e4j\u00e4. Dietl oli my\u00f6s
saksalaisten sotilaiden suosiossa. H\u00e4nest\u00e4 on kerrottu lukuisia kaskuja. Er\u00e4\u00e4nkin kerran Dietl oli
rintamavierailuilla pohjoisessa tiukkaakin tiukemman kenraali Ferdinand Sch\u00f6rnerin alueella.
Sch\u00f6rner oli ihmisen\u00e4 Dietlin t\u00e4ydellinen vastakohta. Sch\u00f6rner vaati autolla liikkuessaan aina tien
t\u00e4ysin vapaaksi. Dietlin auto rikkoutui ja h\u00e4n joutui turvautumaan moottoripy\u00f6r\u00e4l\u00e4hetin kyytiin.
L\u00e4hetti ei v\u00e4ist\u00e4nyt tarpeeksi pys\u00e4htyess\u00e4\u00e4n tien reunaan, jolloin Dietl vitsaili h\u00e4nelle: \u201cHyv\u00e4 mies!
ajakaa enemm\u00e4n oikealle, jos Sch\u00f6rner saa minut n\u00e4kyviins\u00e4, pist\u00e4\u00e4 h\u00e4n minut putkaan.\u201d<\/p>\n
Kes\u00e4kuussa 1944. Dietl matkusti Hitlerin luo keskustelemaan Suomen tilanteesta. Sen j\u00e4lkeen h\u00e4n
l\u00e4hti kotiin lomalle, mutta lentokone sy\u00f6ksyi vuorenrinteeseen 23.6.1944 ja h\u00e4n sai surmansa
onnettomuudessa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”3. Ilmatiedustelurykmentin majoitustila ja sen ymp\u00e4rist\u00f6
\n-osio” module_id=”Ilmatiedustelurykmentin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
3. Ilmatiedustelurykmentin majoitustila ja sen ymp\u00e4rist\u00f6<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Ilmatiedustelyrykmentin-majoitustila.jpg” alt=”Ilmatiedustelyrykmentin majoitustila” title_text=”Ilmatiedustelyrykmentin majoitustila” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Ilmatiedustelurykmentin-majoitustila-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Ilmatiedustelurykmentin majoitustila ja sen ymp\u00e4rist\u00f6<\/strong><\/p>\nRovaniemen Ounasvaaran alue oli jatkosodan aikana laajalti saksalaisten k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Siell\u00e4 oli useita
parakkialueita, sairaala-alue, leipomo, el\u00e4inl\u00e4\u00e4kint\u00e4- ja kuljetuskomppanioiden alue,
turvallisuuspalvelun vankila-alue, rintamaesikunnan alue, sotilaskoti sek\u00e4 tietysti Rommelin kentt\u00e4.<\/p>\n
Lastenkodin ja Ranuantien yl\u00e4puolen maastossa Ounasvaaran lounaan puoleisella rinteell\u00e4 oli
Luftwaffella eli Saksan ilmavoimilla isohko, vuosina 1942 ja 1943 rakennettu parakkileirialue.
Osa Luftnachtrichten-Regiment 56 :sta siirtyi Rovaniemelle joulukuussa 1941. Sen huhtikuussa 1943
muodostetun uuden tutkayksik\u00f6n, eli toinen II.\/Flugmelde-Me\u00df-Abteilungin majoitusparakkeja
sijaitsi Ounasvaaran rinteess\u00e4. Rinteen alaosassa oli joulukuussa 1940 Rovaniemelle tulleen
Fliegerf\u00fchrers Nordin eli Lentojohtaja Pohjoisen alueellisen p\u00e4\u00e4majan rakennuksia. Fliegerf\u00fchrers
Nordin p\u00e4\u00e4maja siirrettiin my\u00f6hemmin Norjan Kirkenesiin. Lis\u00e4ksi alueella oli ainakin yksi
suomalaisen aputy\u00f6voiman eli Finnische Hilfskr\u00e4ften parakki.
Olemme nyt varsin ison rakennuksen, eli ilmatiedustelurykmentin majoitusparakin j\u00e4\u00e4nteill\u00e4.
Rakennuksen koko on ollut noin kuusi ja puoli kertaa 28 metri\u00e4. T\u00e4m\u00e4 parakki valmistui syksyll\u00e4
1943. T\u00e4m\u00e4 lienee ollut lauta- tai levyparakki. Parakissa on ollut majoitustilat noin
kahdellekymmenelle henkil\u00f6lle. Parakkeja l\u00e4mmitettiin joskus muuratuilla uuneilla, mutta yleisimmin
kaminoilla. Polttopuun tarve oli erityisesti talviaikana eritt\u00e4in suuri nimenomaan l\u00e4mmityksen, mutta
my\u00f6s h\u00e4k\u00e4p\u00f6ntt\u00f6 -autojen takia. T\u00e4m\u00e4 on mahdollisesti ollut upseerien majoitusparakki. Parakeissa
oli varsin vaatimaton sisustus, yleens\u00e4 vain kerross\u00e4ngyt, yksi p\u00f6yt\u00e4, tuoleja ja joitakin kaappeja.
Viihdytykseksi saksalaisille toimitettiin muun muassa kirjallisuutta, \u00e4\u00e4nilevyj\u00e4 sek\u00e4 tietysti levysoitin
ja radio.
Saksalaisten suosimia laulajia olivat muun muassa kuuluisan Lili Marleen kappaleen levytt\u00e4nyt Lale
Andersen, elokuvissakin loistanut Ilse Werner, joka l\u00e4hetti Suomen kiertueellaan erityisterveiset
Lapissa oleville joukoille, vaikkei t\u00e4\u00e4ll\u00e4 k\u00e4ynytk\u00e4\u00e4n, Chilen satakieli Rosita Serrano sek\u00e4 ruotsalaiset
Zarah Leander ja Sickan Carlsson. T\u00e4m\u00e4n rakennuksen luoteispuolella on jo l\u00e4hes maastoon
hautautunut sirpalesuoja pommituksilta suojautumista varten. T\u00e4t\u00e4 aluetta ei kuitenkaan koskaan
pommitettu.
Ounasvaaran maasto oli sota-aikana hieman erilainen kuin nyky\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 puustoa oli jonkin verran
v\u00e4hemm\u00e4n nykyiseen verrattuna. Parakkien kohdalla ja niiden ymp\u00e4rill\u00e4 ei ollut puita, eik\u00e4
tietenk\u00e4\u00e4n nyt kuntopoluiksi kaventuneiden alkuper\u00e4isten huoltoteiden kohdalla. Monet alueen
poluista ovat saksalaisten ajalta. L\u00e4hes kaikki lounaisrinteell\u00e4 nykyisin olevat puut ovat sodan j\u00e4lkeen
kasvaneet.
T\u00e4m\u00e4n rakennuksen alapuolella rinteess\u00e4 on my\u00f6s muutamien muiden majoitusparakkien j\u00e4\u00e4nteit\u00e4
sek\u00e4 varastorakennuksien, k\u00e4ym\u00e4l\u00f6iden ja kaivon j\u00e4\u00e4nteit\u00e4. Paloturvallisuussyist\u00e4 parakkien v\u00e4lill\u00e4
pyrittiin pit\u00e4m\u00e4\u00e4n ainakin kolmenkymmenen metrin turvav\u00e4li.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][et_pb_video src=”https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=woZkH_t7g2M” play_icon_color=”#E20D18″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_width=”600px” module_alignment=”center” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_video][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”4. Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa
\n-osio” module_id=”Saksalaisten-huolto” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
4. Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0<\/span> N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa<\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_video admin_label=”barakin mallinnus” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_video][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Saksalaisten-huolto-ja-yhteiseloa-suomalaisten-kanssa.jpg” alt=”Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa” title_text=”Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Saksalaisten-huolto-ja-yhteiseloa-suomalaisten-kanssa.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa.<\/strong><\/p>\nT\u00e4ss\u00e4kin paikassa on l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 jonkin verran saksalaisten posliiniastioiden j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, vaikka
melkein kaikki maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4 onkin siivottu pois ajat sitten. Posliinileimoista on voitu lukea,
ett\u00e4 astioita on tuotu Saksan omista tehtaista, muun muassa Rosenthalin astioita on l\u00f6ydetty
runsaasti n\u00e4ilt\u00e4 Luftwaffen eli ilmavoimien alueelta. Paljon posliinia on tuotu my\u00f6s Norjasta
sik\u00e4l\u00e4isen Porsgrunnin tehtailta. Saksalaiset ostivat my\u00f6s Arabian posliinia, jota l\u00f6ytyy j\u00e4\u00e4nteist\u00e4.
Mik\u00e4li t\u00e4ll\u00e4kin alueella joskus tehd\u00e4\u00e4n arkeologisia kaivauksia. Vuosikymmenten aikana kasvaneen
paksun turvekerroksen alta on varmasti l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 runsaasti kaikenlaista sirpaletta ja muuta pikku
esineist\u00f6\u00e4. My\u00f6s l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 piilossa olevista roskakuopista arkeologit varmaankin saisivat
mielenkiintoista materiaalia tutkimuksiinsa.
Saksalaisten elintarviketilanne oli koko jatkosodan ajan hyv\u00e4, ruoka oli varsinkin upseereilla
monipuolista, miehist\u00f6ll\u00e4 toki p\u00e4\u00e4asiassa s\u00e4ilykeruokaa ja siihen kuului my\u00f6s erilaisia vihanneksia,
viiniryp\u00e4leit\u00e4 ja luumuja. N\u00e4in ollen Saksan selustatoimisto Kommandant R\u00fcckw\u00e4rtiges Armeegebiet
525 (Kor\u00fcck 525) antoi m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen, ett\u00e4 kaikissa saksalaisissa varuskunnissa tulee jakaa l\u00e4mmin
ylij\u00e4\u00e4m\u00e4ruoka suomalaisille sotaorvoille ja k\u00f6yhille lapsille suomalaisten huoltoviranomaisten
kanssa. Rovaniemen maalaiskunnassa ja Rovaniemen kauppalassa saksalaiset joukko-osastot
antoivat huoltolautakunnan valitsemille lapsiperheille ruoka-annoksia saksalaisista
ruoanjakelupaikoista. Osittain n\u00e4iden toimenpiteiden takia Rovaniemen seudulla ei sodan aikana
ollut suoranaista n\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4\u00e4, niin kuin monella muulla Suomen paikkakunnalla, vaikka yleist\u00e4
puutetta olikin v\u00e4h\u00e4n kaikesta.
Jo alun perin saksalaisten kanssa oli sovittu, ett\u00e4 he tuovat mukanaan jotakuinkin kaiken
tarvitsemansa, jottei alueen suomalainen siviiliv\u00e4est\u00f6 k\u00e4rsisi ruoka ja tavara pulasta. Saksalaisten
huolto vaati valtavaa logistista j\u00e4rjestely\u00e4, sill\u00e4 kymmenet laivat toivat jatkuvasti aseita, ammuksia,
ruokatarvikkeita ja kaikkea mahdollista heid\u00e4n tarvitsemaansa Suomen satamiin. Satamista tavara
jatkoi matkaansa rautatie- ja kuorma-autokuljetuksina eteenp\u00e4in valtaviin v\u00e4livarastoihin ja
rintamien l\u00e4heisyydess\u00e4 hevosten ja muulien vet\u00e4mill\u00e4 k\u00e4rryill\u00e4 hoidettiin loppumatka. Saksalaiset
toivat mukanaan muuleja muun muassa Kreikasta, mutta ilmastoon tottumattomina ne kuolivat jo
ensimm\u00e4isen talven aikana kylmyyteen. Muualta tuodut muulit p\u00e4rj\u00e4siv\u00e4t paremmin.
Saksan Luftwaffella oli lentotoimintaan liittyvien yksikk\u00f6jen lis\u00e4ksi paljon muutakin miehist\u00f6\u00e4, kuten
ilmatorjuntayksik\u00f6it\u00e4, rakennusyksik\u00f6it\u00e4 ja muun muassa omat kuorma-auto- ja hevosyksik\u00f6t.
T\u00e4ll\u00e4kin alueella oli Luftwaffen kuorma-autohalleja, jotka olivat niin sanottuja kuplahalleja. Sodan
lopussa Lapissa oli saksalaisia yli 200 000 ja lis\u00e4ksi suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 vankeja ja ty\u00f6velvollisia sek\u00e4
pakkoty\u00f6l\u00e4isi\u00e4 eli enemm\u00e4n kuin Lapissa oli silloin asukkaita. Esimerkiksi Luftwaffen t\u00f6iss\u00e4 oli
hollantilaisia ja virolaisia kirvesmiehi\u00e4, ehk\u00e4 jopa rakentamassa n\u00e4it\u00e4kin parakkeja.
Ankaran kiellon mukaan saksalaiset saivat Suomen kaupoista ostaa vain tarkasti rajattuja tuotteita.
K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 asia ei ihan n\u00e4in mennyt, sill\u00e4 mustan p\u00f6rssin kauppa kukoisti ja rahaan, kahviin,
viinaan ja makeisiin vaihtui mit\u00e4 vain saksalaisten tarvitsemaa. Rangaistukset kiinnijoutuneelle
saksalaisille olivat ankarat. Kaikki saksalaisten rikokset hoitivat saksalaiset itse ja suomalaisten
rikokset suomalainen oikeuslaitos. Saksalaisilla ei ollut suomalaisiin mit\u00e4\u00e4n tuomiovaltaa eik\u00e4
suomalaisilla saksalaisiin n\u00e4hden.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”5. Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana
\n-osio” module_id=”Upseerikerho” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
5. Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Upseerikerho.jpg” alt=”Upseerikerho” title_text=”Upseerikerho” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Upseerikerho-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana<\/strong><\/p>\nT\u00e4ll\u00e4 paikalla maavallien suojassa on todenn\u00e4k\u00f6isesti sijainnut alueen upseerikerho, jota saksalaiset
kutsuivat kasinoksi. Kyse ei siis ollut peli luolasta. Miehist\u00f6ll\u00e4 oli oma sotilaskoti ainakin nykyisen
Lukkarinkadun varrella. Upseerikerho oli upseerien vapaa ajanviettopaikka, jossa j\u00e4rjestettiin
lauluiltoja ja joskus my\u00f6s vierailevien esiintyjien, kuten laulajien tai taikureiden esityksi\u00e4. Muita
vapaa-ajan viettomahdollisuuksia niin upseereille kuin miehist\u00f6llekin oli elokuvien katsominen.
Saksalaiset toimittivat leiri alueille elokuvaprojektoreja ja filmikeloja liikkuvilla autoyksik\u00f6ill\u00e4.
Elokuvia saksalaiset k\u00e4viv\u00e4t katsomassa my\u00f6s muun muassa Kino Inarin n\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 ja Haus der
Kameradschaftissa eli Toveruuden talossa. Suosituimpia elokuvia olivat v\u00e4rielokuvat Kultainen
kaupunki, Lumpeenkukka ja M\u00fcnchhausen, jotka saivat valtavia katsojalukuja kaikissa paikoissa,
joissa niit\u00e4 esitettiin. Toveruuden talossa j\u00e4rjestettiin elokuvien lis\u00e4ksi my\u00f6s lukuisia
musiikkikonsertteja, tanssiesityksi\u00e4, oopperaesityksi\u00e4, taikuriesityksi\u00e4, komiikkaa ja teatteria. Yksi
suosituimmista oopperaesityksist\u00e4 oli Figaron h\u00e4\u00e4t, jota esitettiin Toveruuden talolla per\u00e4ti 35 kertaa
t\u00e4ydelle salille. Yhteens\u00e4 esitykset n\u00e4ki 12 000 katsojaa.
Kuuluisimpia esiintyji\u00e4 olivat laulaja Lizzi Waldm\u00fcller, tanssija Daisy Spies ja h\u00e4nen tanssiryhm\u00e4ns\u00e4,
tanssija-laulaja Marika R\u00f6kk, sveitsil\u00e4inen tenori Herbert Ernst Groh ja ruotsalainen oopperalaulaja
Lisa Tunell-Scharner. My\u00f6s suomalaisia artisteja esiintyi Toveruuden talon tapahtumissa, muun
muassa tanssiduo Lucia Nifontova ja Alexander Saxelin sek\u00e4 pianotaiteilija Kerttu Bernhardt.
Suomalaisten j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Asemiesillassa esiintyiv\u00e4t mm. sopraano Anna Mutanen,
harmonikkamestari Onni Laihonen ja koomikko Siiri Angerkoski. Toveruuden talon tapahtumiin
p\u00e4\u00e4siv\u00e4t osallistumaan my\u00f6s suomalaiset. Rovaniemen kulttuuritarjonta oli vuosina 1943 ja 1944
ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n laajaa. Erityisesti koululaisille elokuvat olivat suuri tapaus. He p\u00e4\u00e4siv\u00e4t sis\u00e4\u00e4n
ilmaiseksi, jos tilaa oli.
My\u00f6s alkoholin k\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 oli varsin iso osa pime\u00e4\u00e4n ja pitk\u00e4\u00e4n talveen tottumattomilla ja koti-ik\u00e4v\u00e4\u00e4
potevilla sotilailla. Saksalaisilla oli pohjoisessa eritt\u00e4in hyv\u00e4t varastot niin ruokatarvikkeita kuin
alkoholia varten. Juomina heill\u00e4 oli olut, viinit ja joskus konjakit. Saksalaiset toivat mukanaan my\u00f6s
omat astiansa ja ruokailuv\u00e4lineet.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”6. Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana
\n-osio” module_id=”Suomalaisten” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
6. Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Suomalaisten-aputyontekijoiden-parakki.jpg” alt=”Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki” title_text=”Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Suomalaisten-aputyontekijoiden-parakki-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana<\/strong><\/p>\nT\u00e4ll\u00e4 kohdalla sijaitsi saksalaisten piirustuksien mukaan suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden eli Finnische
Hilfskr\u00e4ftin parakki, joka rakennettiin marras-joulukuussa 1943. Se oli suomalaisten
puutavarayhti\u00f6iden muodostaman Puutalo Oy :n Polar niminen lautaparakki kooltaan noin
kahdeksan kertaa kaksitoista metri\u00e4. Parakki koottiin valmista puu elementeist\u00e4. Sen pystytt\u00e4minen
kesti suomalaisilta kirvesmiehilt\u00e4 pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4, vangeilta huomattavasti kauemmin.
T\u00e4h\u00e4n parakkiin majoitettiin siis saksalaisten palveluksessa olleita suomalaisia ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 ehk\u00e4
noin kymmenest\u00e4 kahteenkymmeneen henkil\u00f6\u00e4. Todenn\u00e4k\u00f6isesti he olivat ulkopaikkakuntalaisia,
koska heille rakennettiin oma parakki. Rovaniemel\u00e4iset olivat tietenkin omissa kodeissaan. T\u00e4m\u00e4n
parakin asukkaat ovat ehk\u00e4 olleet Luftwaffen pesulan ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4, jotka olivat joutuneet evakkoon
sota-alueelta. Pesula sijaitsi nykyisen Yliopistonkadun varrella.
Sodasta huolimatta sek\u00e4 palkansaajien m\u00e4\u00e4r\u00e4 ett\u00e4 kauppalan verotulot kasvoivat r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4isesti.
Monet l\u00e4hestulkoon k\u00f6yhyydess\u00e4 el\u00e4neet rovaniemel\u00e4iset saivat elintasoaan parannettua
aikaisempaan verrattuna. Ty\u00f6markkinoilla saksalaisten l\u00e4sn\u00e4olo vaikutti merkitt\u00e4v\u00e4sti. Ensimm\u00e4ist\u00e4
kertaa suomen historiassa oli ty\u00f6ntekij\u00e4n markkinat. Suurin osa nuoremmasta miespuolisesta
v\u00e4est\u00f6st\u00e4 oli rintamilla, joten ty\u00f6paikkoja liikenne-, kuljetus-, huolinta-, rakennus-, kauppa- ja
palvelualoilla oli runsaasti naisille ja asepalvelus ik\u00e4luokkien ulkopuolisille miehille.
Saksalaiset tarvitsivat miehi\u00e4 mets\u00e4-, linnoitus-, lentokentt\u00e4- ja rakennust\u00f6ihin, pilke- ja
puuhiilitehtaisiin, maanteiden tekoon ja korjauksiin sek\u00e4 rahdinajoon. Naisille t\u00f6it\u00e4 riitti
kanttiineissa, konttoreissa, sairaaloissa, keittoloissa, ompelimoissa ja pesuloissa. Kovan
ty\u00f6voimapulan takia saksalaisten maksamat palkat ammattimiehille olivat joskus kaksin, jopa
kolminkertaisia muuhun maahan verrattuna ja yleisemminkin palkkataso oli ainakin 25% korkeampi
kuin suomalaisten maksamat. Varsinkin Rovaniemen maalaiskunnan puolella monille ty\u00f6ntekij\u00f6ille ja
yrityksille j\u00e4i isoja veror\u00e4stej\u00e4, kun rahaa tuli niin paljon, ettei veroja ehtinyt maksamaan.
My\u00f6s muualta Suomesta tuli ty\u00f6voimaa Lappiin. Kes\u00e4ll\u00e4 1942 saksalaisten palveluksessa oli Lapissa
yli 10 000 ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4, joista osaa pime\u00e4sti tai suomalaisyritysten kautta, mik\u00e4 aiheutti monille
suomalaisille yrityksille ty\u00f6voimapulaa ja viiv\u00e4stytti monia ty\u00f6kohteita. Suomalaisten viranomaisten
tarkoituksena oli puolittaa saksalaisten palveluksessa olevan ty\u00f6voiman m\u00e4\u00e4r\u00e4. Siksi
paikallisviranomaiset yrittiv\u00e4t saada saksalaisia palkkaamaan ty\u00f6ntekij\u00e4ns\u00e4 suomalaisista yrityksist\u00e4
sen sijaan, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 palkkaisivat vapailta markkinoilta.
Ty\u00f6voiman s\u00e4\u00e4nn\u00f6stely-yritykset eiv\u00e4t tietenk\u00e4\u00e4n saksalaisia erityisesti miellytt\u00e4neet ja he
pyrkiv\u00e4tkin jopa viranomaisten m\u00e4\u00e4r\u00e4ysten vastaisesti palkkaamaan suomalaisia t\u00f6ihins\u00e4. T\u00e4t\u00e4
kamppailua ty\u00f6voimasta k\u00e4ytiin koko jatkosodan ajan palkkatasoa kohtuullistamalla. Suomalaiset
vetosivat my\u00f6s Saksan ylimp\u00e4\u00e4n johtoon asian korjaamiseksi ja Saksan sotamarsalkka Wilhelm Keitel
antoikin m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen, ett\u00e4 saksalaisten joukkojen on supistettava suomalaisen ty\u00f6v\u00e4en m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.
Kiinti\u00f6ksi m\u00e4\u00e4riteltiin 4000 henkil\u00f6\u00e4, joista Luftwaffen osuus oli 3000 ja Saksan maavoimien eli
Heerin 1000.
Kev\u00e4\u00e4seen 1943 menness\u00e4 kuitenkin saksalaisten palveluksessa olevan suomalaisen ty\u00f6voiman
osuus v\u00e4heni suurin piirtein kiinti\u00f6n mukaiseksi. T\u00e4m\u00e4 johtui paitsi ty\u00f6velvollisuus kutsunnoista,
my\u00f6s lis\u00e4\u00e4ntyneist\u00e4 ty\u00f6voiman ratsioista. Suomalaisen ty\u00f6voiman saannin supistuminen aiheutti
sen, ett\u00e4 saksalaiset joutuivat paikkaamaan ty\u00f6voiman puutetta. Apuja saatiin organisaatio Todtin
ty\u00f6voimasta, muista maista tuoduista ty\u00f6velvollisista, palkatuista henkil\u00f6ist\u00e4 sek\u00e4 tietysti<\/p>\n
vankity\u00f6voimasta. Saksalaisten vankity\u00f6voiman m\u00e4\u00e4r\u00e4 nousi Lapissa noin 30 000 henkil\u00f6\u00f6n.
Ty\u00f6palvelun joukoissa oli lukuisien saksan miehitt\u00e4minen alueiden kansalaisia enemm\u00e4n tai
v\u00e4hemm\u00e4n pakkoty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”7. Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu
\n-osio” module_id=”Junaradan” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
7. Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Betonikorsu.jpg” alt=”Betonikorsu” title_text=”Betonikorsu” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Junaradan-itapuolen-taisteluasemat-ja-betonikorsu-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu<\/strong><\/p>\nOunasvaaran junaradan viereisell\u00e4 sivustalla on my\u00f6s lukuisia kaivantoja, joista voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4 siell\u00e4
olleen paitsi taisteluhauta ja taistelupes\u00e4kkeit\u00e4, my\u00f6s vartiotoimintaan liittyvi\u00e4 kaivantoja. Ainakin
osa n\u00e4ist\u00e4 lienee Lapin sodan aikaisia. Vaaran laidassa radan vieress\u00e4 on pitk\u00e4 taisteluhautakaivanto,
taistelupes\u00e4kkeit\u00e4 ja ampumapoteroita. Taisteluja t\u00e4ll\u00e4 alueella ei kuitenkaan k\u00e4yty.
Ounasvaaran alueella on my\u00f6s pohjoislaidalla taistelupes\u00e4kkeit\u00e4 ja siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vaaran
korkeammillakin osilla. Vaaranlaidoilla on ollut ilmeisesti pitk\u00e4hk\u00f6 taistelukaivantojen linja, joka on
ulottunut aina nykyisen golf -radan tienoilta Tottorakan ja V\u00e4lirakan ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja sielt\u00e4 kohti
nykyist\u00e4 urheiluopiston aluetta. Ehk\u00e4 osittain Lapin sodan aikaisia ampuma poteroita ja
taistelupes\u00e4kkeiden j\u00e4lki\u00e4 on maastossa viel\u00e4 n\u00e4kyviss\u00e4, mutta osa lienee jo kasvanut umpeen.
Saksalaiset hy\u00f6dynsiv\u00e4t my\u00f6s vaaran luontaisia onkaloita ja kivimuodostelmia pes\u00e4kkeiksi.
Niin sanottu betonikorsu on sis\u00e4lt\u00e4 noin 3 x 4 metrin kokoinen ja 2 :n metrin korkuinen. Oviaukko on
betonista ja sein\u00e4t on muurattu luonnonkivist\u00e4. Korsun katto on osittain sortunut, mutta muuten
rakennus on melko ehj\u00e4. Rakennuksen alueella ja hieman kauempana on muun muassa heteka tai
sen osia ja puinen ovi, joka voi olla my\u00f6hemm\u00e4lt\u00e4kin ajalta. T\u00e4t\u00e4 korsua ovat todenn\u00e4k\u00f6isesti
k\u00e4ytt\u00e4neet saksalaiset vartiomiehet lepopaikkana ja talvisin l\u00e4mmittelypaikkana. Korsu l\u00e4mpesi
kamiinan avulla.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”8. Mysteeriparakki ja taisteluhauta
\n-osio” module_id=”Mysteeriparakki” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
8. Mysteeriparakki ja taisteluhauta<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Kaivanto-mysteeriparakin-ylapuolella.jpg” alt=”Kaivanto mysteeriparakin yl\u00e4puolella” title_text=”Kaivanto mysteeriparakin yl\u00e4puolella” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Mysteeriparakki-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Mysteeriparakki ja taisteluhauta<\/strong><\/p>\nYksi parakki, josta ei ole tarkkaa tietoa olemassa, mutta jossa on n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 betoninen alusta sijaitsee
l\u00e4hell\u00e4 tornitaloja. Saksalaisten piirustuksissa t\u00e4h\u00e4n kohtaan oli merkitty autokorjaamo tai kuorma-
autohalli. Rakennus on voinut olla my\u00f6s keitti\u00f6rakennus. Betonin sis\u00e4lt\u00e4 ty\u00f6ntyy ulos putki, josta
sadevesi valuu pois. Rakennuksen maan pinnalla oleva betonivalu on kooltaan noin viisi kertaa viisi
metri\u00e4. Saksalaisten piirustusten mukaan rakennus on ollut kooltaan noin kymmenen kertaa
kuusitoista metri\u00e4.
T\u00e4m\u00e4n rakennuksen vierest\u00e4 l\u00e4htee yl\u00e4rinteeseen p\u00e4in pitk\u00e4hk\u00f6, kaiketi Lapin sodan aikainen
taisteluhauta, tai sirpalesuoja, jonka p\u00e4\u00e4linja on alun perin ollut noin kaksi kertaa 110 metri\u00e4. Linjan
p\u00e4\u00e4ss\u00e4 on ollut korsun paikka. Linjasta erkaneva varsin kapea ja matala, pitk\u00e4hk\u00f6 kaakonsuuntainen
kaivanto, lienee ehk\u00e4 alkua lukuunottamatta joskus sodan j\u00e4lkeen tehty oja. Korsusta on kaivettu
joitakin j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, muun muassa s\u00e4ilykepurkki ja rikkoutunut viinipullo esiin. Siell\u00e4 on my\u00f6s
tuoreempaa roskaa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”9. Lastenkoti
\n-osio” module_id=”Lastenkoti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
9. Lastenkoti\u00a0<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/02\/Lastenkoti-scaled.jpg” alt=”Lastenkoti” title_text=”Lastenkoti” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Lastenkoti-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Lastenkoti<\/strong><\/p>\nEntinen lastenkoti oli saksalaisten k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 jatkosodan aikana maavoimien eli Heerin sairaalana.
Rakennus on edelleen olemassa. Lapin sodan aikana sairaala ja sen alue oli miinoitettu, mutta
miinoja ei r\u00e4j\u00e4ytetty. Kauppalan tuhon j\u00e4lkeen sinne sijoitettiin kauppalan virastot. Kauppalan
johtaja sek\u00e4 virkamiehet my\u00f6s asuivat rakennuksessa. My\u00f6hemmin se on toiminut muun muassa
lastensairaalana ja steinerkouluna.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”10. Frontleitstelle 42 :n parakkileirialue
\n-osio” module_id=”Frontleitstelle” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
10. Frontleitstelle 42 :n parakkileirialue<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Frontleitstelle-42n-parakkileirialue.jpg” alt=”Frontleitstelle 42n parakkileirialue” title_text=”Frontleitstelle 42n parakkileirialue” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Frontleitsstelle-42n-parakkileiri-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Frontleitsstelle 42 :n parakkileiri<\/strong><\/p>\nT\u00e4ll\u00e4 rautatien ja L\u00e4hteentien v\u00e4lisell\u00e4 alueella sijaitsi rintamaesikunnan eli Frontleitsstelle 42 :n
lager Ounasvaaran leirialue, joka otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 15.3.1943. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 oli kivikoululta siirtyneen
entisen Frontsammelstellen lukuisia majoitus ja varasto parakkeja, ilmeisesti iso toimistorakennus
autotalli, perunakellari, sauna ja pukeutumistila ja useita k\u00e4ym\u00e4l\u00e4rakennuksia – kaikkiaan noin
kolmisenkymment\u00e4 rakennusta.
Alueella oli noin 10 x 60 metrin kokoinen keskusaukio, jonka ymp\u00e4rill\u00e4 oli nelj\u00e4 isohkoa rakennusta.
Alueelle oli j\u00e4rjestetty Rovaniemen rautatieasemalta sukkulalinja kuljetuksia varten. Kuorma-autot
kulkivat alueelle Ranuantien kautta ja jalankulkijat Ounaskosken rautatiesillan kautta ja sillan
vierest\u00e4 merkitty\u00e4 polkua pitkin. Osa t\u00e4t\u00e4 polkua on n\u00e4kyviss\u00e4 viel\u00e4kin. Leiri oli tarkoitettu lomalle
menevien ja lomalta tulevien sek\u00e4 komennusmiesten ilmoittautumispaikaksi ja tarvittaessa my\u00f6s
majoitukseen. T\u00e4nne majoitettiin my\u00f6s Rovaniemen l\u00e4pi menevi\u00e4 yksik\u00f6it\u00e4 tilap\u00e4ismajoitukseen.
Yksi n\u00e4ist\u00e4 rakennuksista oli rakennussuunnitelman mukaan isohko saunarakennus, jonka j\u00e4\u00e4nteill\u00e4
nyt olemme. T\u00e4h\u00e4n on tehty tukeva betonilattia, jota rakennuksissa ei yleens\u00e4 ollut. Ennen Suomeen
tuloaan saksalaiset eiv\u00e4t tienneet saunomisesta mit\u00e4\u00e4n, mutta pian Suomeen tulon j\u00e4lkeen he
ihastuivat eritt\u00e4in suuresti saunomiseen. Saksalaiset rakensivat kaikille leirialueilleen melkein ensi
t\u00f6ikseen saunan, joka olikin tietenkin tarpeellinen sek\u00e4 puhdistautumista ett\u00e4 virkist\u00e4ytymist\u00e4
varten. Kauppalan keskustassa saksalaiset saunoivat omilla saunavuoroillaan my\u00f6s silloisissa yleisiss\u00e4
saunoissa marssien ryhdikk\u00e4\u00e4sti joukko osastona paikalle.
Nykyisen leirint\u00e4alueen kohdalla oli my\u00f6s sy\u00f6p\u00e4l\u00e4isten puhdistuslaitos. Sen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli puhdistaa
muun muassa t\u00e4ist\u00e4 rintamalta tulleet sotilaat ja heid\u00e4n varusteensa lomalle l\u00e4ht\u00f6\u00e4 varten.
Laitoksen kapasiteetti on ollut noin 500 henkil\u00f6\u00e4 per p\u00e4iv\u00e4. Sy\u00f6p\u00e4l\u00e4isten puhdistuslaitoksia oli useita
rintamien takana ja l\u00e4pikulkuleireill\u00e4 puhdistaminen tapahtui p\u00e4\u00e4osin h\u00f6yryn ja saunan avulla.
Puhdistautumiseen j\u00e4lkeen lomalaiset saattoivat menn\u00e4 l\u00e4pikulkuleireihin, kuten Frontleitstellen
kokoamiskeskukseen, y\u00f6py\u00e4 siell\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n tai pari ja jatkaa matkaansa eteenp\u00e4in kohti Saksaa.
Koska Saksalla oli paljon joukkoja Pohjois-Suomessa lomalaisia kulki sota-aikana kymmeni\u00e4tuhansia
n\u00e4iden puhdistuslaitosten ja l\u00e4pikulkuleirien kautta. Saksalaiset r\u00e4j\u00e4yttiv\u00e4t t\u00e4m\u00e4nkin alueen
rakennukset, joten alueen rakennuksista s\u00e4ilyi vain yksi asuinparakki ja yksi k\u00e4ym\u00e4l\u00e4rakennus, jotka
on sittemmin purettu. Joitakin rakennusten j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, kaivantoja ja r\u00e4j\u00e4ytyskuoppia on viel\u00e4 alueella
n\u00e4kyviss\u00e4, vaikkakin alue on melko t\u00e4ysin metsittynyt ja j\u00e4\u00e4nteet ovat turvekerroksen alla piilossa.
Sodan j\u00e4lkeen t\u00e4\u00e4ll\u00e4 sattui my\u00f6s ik\u00e4v\u00e4 tapaus, kun lasten leikkiess\u00e4 l\u00f6yt\u00e4mill\u00e4\u00e4n r\u00e4j\u00e4hteill\u00e4 ilmeisesti
miina r\u00e4j\u00e4hti ja yksi lapsi kuoli ja useita loukkaantui.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”11. Sicherheitsdientsin vankila
\n-osio” module_id=”Sicherheitsdientsin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
11. Sicherheitsdientsin vankila<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/SDn-vankila-1.jpg” alt=”Vankila” title_text=”SDn vankila 1″ align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Vankila-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Sicherheitsdientsin vankila<\/strong><\/p>\nOlemme nyt Geologisen tutkimuslaitoksen kohdalla, jossa oli saksalaisten rakennusten portaita ja
kaivantoja ennen tutkimuslaitoksen talon rakentamista. Alue oli lasten suosittu leikkipaikka, josta
l\u00f6ytyi runsaasti sodan aikaista tavaraa. Tutkimuslaitoksen talon kohdalla oli saksalaisilla heid\u00e4n
omille vangeilleen tarkoitettu muuratuilla selleill\u00e4 varustettu Sicherheitsdientsin eli
turvallisuusviraston vankila. Alue oli piikkilanka-aidalla ymp\u00e4r\u00f6ity. Tutkimuslaitoksen talon vieress\u00e4
on s\u00e4ilynyt isohko pengeralue, jossa oli rakennuksia, joissa oli luonnonkivireunukset. N\u00e4m\u00e4 voivat
olla ehk\u00e4 vankisellej\u00e4 tai vartijoiden ja muun henkil\u00f6kunnan huoneita.
Rinteeseen on kaivettu kaiketi Lapin sodan aikainen taisteluhauta, joka on noin 50 m pitk\u00e4, keskell\u00e4
ja pohjoisp\u00e4\u00e4ss\u00e4 on ilmeisesti ollut korsun paikka. Sicherheitsdients eli SD oli Saksan SS :n johtajan
Heinrich Himmlerin pahamaineinen tiedustelu- ja turvallisuusvirasto, jonka yhteydess\u00e4 toimivat
my\u00f6s Geheime Staatspolizei eli Gestapo, Kriminalpolizei eli Kripo sek\u00e4 Einsatzgruppet, jotka
murhasivat mm. juutalaisia miehitetyiss\u00e4 It\u00e4-Euroopan maissa.
T\u00e4ss\u00e4 SD :n vankilassa oli vangittuna saksalaisia sotilaita, jotka olivat syyllistyneet rikoksiin Suomessa.
Sinne on my\u00f6s tiett\u00e4v\u00e4sti toimitettu my\u00f6s vangiksi saatuja ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 komissaareja kuulusteltavaksi
ja todenn\u00e4k\u00f6isesti heid\u00e4t on siell\u00e4 my\u00f6s teloitettu. Vankilassa ei luultavasti ollut kovin paljoa
henkil\u00f6kuntaa ja muutenkin SD:n ja Gestapon toiminta Rovaniemell\u00e4 oli varsin v\u00e4h\u00e4ist\u00e4, eik\u00e4 liittynyt
mitenk\u00e4\u00e4n suomalaisiin siviileihin tai sotilaisiin. Enemm\u00e4n heill\u00e4 oli teht\u00e4vi\u00e4 pohjoisessa Norjan rajan
molemmin puolin.
Vankilan toiminnasta ei ole s\u00e4ilynyt asiakirjoja eik\u00e4 suomalaisilla virkamiehill\u00e4k\u00e4\u00e4n ollut sinne asiaa,
joten tiedot sen toiminnasta ovat v\u00e4h\u00e4iset. Pullinpuolella nykyisen Valdemarin tontilla sijaitsi
salaisen kentt\u00e4poliisin eli Geheime Feldpolizei 735 :n majoitusalue. Salainen kentt\u00e4poliisi oli nimens\u00e4
mukaisesti Saksan armeijan eli Wehrmachtin salainen sotilaspoliisi, jonka teht\u00e4vi\u00e4 oli muun muassa
vastavakoilu, maanpetoksellisen toiminnan est\u00e4minen, vastapropaganda, sotilaskohteiden vartiointi
ja avustaminen saksalaisten sotaoikeuksien rikostutkinnoissa. Salaisen kentt\u00e4poliisin tiedet\u00e4\u00e4n my\u00f6s
suorittaneen joitakin pakoon yritt\u00e4neiden sotavankien teloituksia ja mahdollisesti he my\u00f6s teloittivat
SD :n vankilassa olleita komissaareja. Suomalaisiin heill\u00e4 ei ollut mit\u00e4\u00e4n toimivaltaa, eiv\u00e4tk\u00e4 he
tietojen mukaan ole koskaan ylitt\u00e4neetk\u00e4\u00e4n valtuuksiaan.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”12. Rommelin kentt\u00e4
\n-osio” module_id=”Rommelin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
12. Rommelin kentt\u00e4<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Rommelin-kentta.jpg” alt=”Rommelin kentt\u00e4” title_text=”Rommelin kentt\u00e4” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Rommelin-kentta-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Rommelin kentt\u00e4 eli Sportsbahn Feldmarschall Rommel<\/strong><\/p>\nRanuantien it\u00e4puolella on Rommelin kent\u00e4ksi kutsuttu urheilukentt\u00e4. Kent\u00e4n rakensivat saksalaisen
Heerin leipomokomppanian B\u00e4ckerei-Kompanie 602:n ja viereisen Heerin kuljetuskomppanian
miehet vuonna 1943 virkistysalueekseen, antaen kent\u00e4lle mahtipontisen nimen Sportsbahn
Feldmarschall Rommel eli Sotamarsalkka Rommelin urheilukentt\u00e4. Nimi oli kirjoitettu kent\u00e4n portin
yl\u00e4laudoitukseen.
Sotamarsalkka Erwin Rommel oli sodan aikana kuuluisin saksalainen sotap\u00e4\u00e4llikk\u00f6 ja sotasankari
lempinimell\u00e4 \u201cEr\u00e4maan kettu\u201d. Rommel osallistui jossakin m\u00e4\u00e4rin Hitlerin salamurhayritykseen
vuonna 1944 ja koska h\u00e4n oli kansallissankari, Hitler antoi hirtt\u00e4misen ja maineenmustaamisen sijaan
h\u00e4nelle mahdollisuuden tehd\u00e4 itsemurha ja s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 siten perheens\u00e4 ja perheen omaisuuden. Asiassa
painoi my\u00f6s se, ett\u00e4 Rommelin nimi liitettyn\u00e4 Hitlerin salamurhahankkeeseen olisi ollut Hitlerille
kiusallista ja varmasti olisi aiheuttanut kuohuntaa Saksassa. Rommelin kerrottiin kuolleen
lentokonehy\u00f6kk\u00e4yksess\u00e4 saamiinsa vammoihin ja haudattiin kunniamenoin. Rommel itse ei koskaan
k\u00e4ynyt Suomessa.
Rommelin kent\u00e4n juhlalliset avajaiset olivat 18.7.1943. Ohjelmassa oli kahdeksan saksalaisen
jalkapallojoukkueen v\u00e4linen jalkapalloturnaus sek\u00e4 kahden saksalaisen k\u00e4sipallojoukkueen v\u00e4linen
ottelu. Kenraalieversti Eduard Dietl vihki kent\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja jakoi parhaan pelaajan palkinnot.
Kent\u00e4ll\u00e4 j\u00e4rjestettiin muutamia j\u00e4\u00e4pallo- ja jalkapallo-otteluja my\u00f6s saksalaisten ja suomalaisten
v\u00e4lill\u00e4. Kentt\u00e4\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6i silloin koivuaita ja my\u00f6s kenraalieversti Dietl istui joskus seuraamassa pelej\u00e4
koivusta tehdyss\u00e4 juhlakatsomossa. Parhaimmillaan otteluita saattoi katsoa jopa yli 1000 katsojaa.
Seuraava isompi urheilutapahtuma kent\u00e4ll\u00e4 oli 16.9.1943 j\u00e4rjestetty Wehrmacht sportfest, johon
osallistui 18 eri yksik\u00f6iden joukkuetta.
Vuosina 1942, 1943 ja 1944 saksalaisten joukkojen urheilutoiminta sai vauhtia asemasotavaiheen
ansiosta. Dietl oli innokas urheilumies ja halusi sotilaiden pysyv\u00e4n virkist\u00e4ytynein\u00e4 ja hyv\u00e4ss\u00e4
kunnossa urheilun avulla. T\u00e4ll\u00e4 oli tietysti vaikutusta my\u00f6s joukkojen mielialan yll\u00e4pit\u00e4misess\u00e4
varsinkin kun sota it\u00e4rintamalla k\u00e4\u00e4ntyi heid\u00e4n kannaltaan huonoon suuntaan. Rommelin kent\u00e4n
tapahtumien ja talviurheilulajien lis\u00e4ksi ainakin kesin\u00e4 1942 ja 1943 j\u00e4rjestettiin kenraali Ferdinand
Sch\u00f6rnerin toimeksiannosta Pohjois-Lapissa saksalaisten joukko-osastojen v\u00e4linen jalkapallon cup-
muotoinen turnaus loppuotteluineen, k\u00e4sipalloilun Tundra-Pokal -kilpailu ja monia muita
urheilukilpailuja.
Rovaniemen kauppalan vuoden 1946 kunnalliskertomuksen mukaan kentt\u00e4 oli varsin huonosti tehty,
vino ja pehme\u00e4 hiekkakentt\u00e4, ja sen takia p\u00f6lyinen – eli vanhaa vapaapalokuntavitsi\u00e4 lainaten:
\u201cv\u00e4\u00e4rin sammutettu\u201d. Kunnostettu kentt\u00e4 on edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 Kiirunan alueella. Rommelin kentt\u00e4
on ainoa saksalaisajasta muistuttava paikannimi Rovaniemell\u00e4. Rommelin kent\u00e4n nimi eli
vuosikymmeni\u00e4 vain paikallisten asukkaiden ja urheilua harrastavan nuorison suullisena perinteen\u00e4,
koska kaupunki saksalaisajan menneisyytt\u00e4 h\u00e4veten ei hyv\u00e4ksynyt nime\u00e4m\u00e4\u00e4n asemakaavakarttaan
ennen kuin 2000 -luvun alussa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”Yhteisty\u00f6ss\u00e4” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_row _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Yhteisty\u00f6ss\u00e4<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][et_pb_text admin_label=”Text” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]Historiakierroksen asiantuntijana on toiminut Kalevi Mikkonen. Tutustu Mikkosen blogiin\u00a0t\u00e4st\u00e4 linkist\u00e4<\/a>.<\/p>\nSaksalaisajan tunnelmiin el\u00e4ytymist\u00e4 vahvistaa taiteilija\/tuottaja Timo Mets\u00e4joen \u00e4\u00e4nisuunnittelu<\/p>\n
Saksan ilmavoimien parakkileirialue Ounasvaaralla 1941-1944 -videon on mallintanut Studio Sallamar.<\/p>\n
Reittikartan on mallintanut Ounasvaaran hiihtoseura, Matti Kivel\u00e4.[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row column_structure=”1_3,1_3,1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/10\/lapin-maakuntamuseo.jpg” alt=”Lapin Maakuntamuseo -logo” title_text=”Lapin Maakuntamuseo” align=”center” admin_label=”Maakuntamuseo -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/01\/Sallamar-JPG.jpg” alt=”Ounasvaaran hiihtoseura -logo” title_text=”Sallamar JPG” align=”center” admin_label=”OH -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_height=”60px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/01\/oh_logo_web_png-200×200-1.png” alt=”Ounasvaaran hiihtoseura -logo” title_text=”oh_logo” align=”center” admin_label=”OH -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_height=”60px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section]<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Saksalaisaika Ounasvaaralla – Historiakierros jatkosodan maisemiinOunasvaara on tunnettu Rovaniemen liikunta -ja virkistyskohteena, mutta tiesitk\u00f6, ett\u00e4 vuosina 1941-1944 se oli my\u00f6s Saksan armeijan, varsinkin Saksan ilmavoimien, eli Luftwaffen leirialuetta? T\u00e4m\u00e4 k\u00e4velyreitti johdattaa sinut virtuaalisesti tai konkreettisesti saksalaisajan j\u00e4\u00e4nteille Ounasvaaran ja L\u00e4hteentien alueella. Reitin eri pisteill\u00e4 voit kuunnella \u00e4\u00e4nisuunnittelun avulla el\u00e4voitettyj\u00e4 \u00e4\u00e4niraitoja, joilla historiantutkija Kalevi Mikkonen kertoo […]<\/p>\n","protected":false},"author":7367,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_et_pb_use_builder":"on","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":"","footnotes":""},"class_list":["post-1319","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7367"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1319"}],"version-history":[{"count":64,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2869,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319\/revisions\/2869"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1319"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
Kenraalieversti Eduard Dietl oli jatkosodan aikana pisimm\u00e4n ajan saksalaisten armeijan komentajana
Lapissa. Hitler nimitti h\u00e4net uudeksi komentajaksi Nikolaus von Falkenhorstin tilalle tammikuussa
1942. Dietl oli suuri idealisti ja vakaumuksellinen kansallissosialisti. Siit\u00e4 huolimatta h\u00e4nen omien
sanojen mukaan h\u00e4nelle ei tulisi mieleenk\u00e4\u00e4n ryhty\u00e4 t\u00e4t\u00e4 oppia Suomessa saarnaamaan. Toisin kuin
Saksalle Dietl piti demokratiaa sopivampana yhteiskuntamuotona Suomelle. Dietl oli Suomessa
ollessaan kuitenkin varsin pidetty, Suomen yst\u00e4v\u00e4ksi mielletty saksalaisupseeri. H\u00e4n oli perehtynyt
tarkkaan Suomen historiaan ja h\u00e4n oli aikalaisten mukaan vahva persoonallisuus. Dietlill\u00e4 oli
erikoisen hyv\u00e4 kyky hoitaa arkaluonteisia henkil\u00f6suhteita. Rovaniemel\u00e4isille tuli tutuksi h\u00e4nen
luiseva olemuksensa, utelias luonteensa ja eloisat silm\u00e4t.<\/p>\n
H\u00e4net n\u00e4htiin usein k\u00e4velem\u00e4ss\u00e4 kauppalan keskustassa. Rovaniemell\u00e4 oleskelevista
saksalaisupseereista juuri Dietlin kasvot ja olemus j\u00e4i h\u00e4net tavanneiden mieleen parhaiten. Innokas
urheilun yst\u00e4v\u00e4 Dietl oli taitava vuorikiipeilij\u00e4, laskettelija ja murtomaahiiht\u00e4j\u00e4. Dietl oli my\u00f6s
saksalaisten sotilaiden suosiossa. H\u00e4nest\u00e4 on kerrottu lukuisia kaskuja. Er\u00e4\u00e4nkin kerran Dietl oli
rintamavierailuilla pohjoisessa tiukkaakin tiukemman kenraali Ferdinand Sch\u00f6rnerin alueella.
Sch\u00f6rner oli ihmisen\u00e4 Dietlin t\u00e4ydellinen vastakohta. Sch\u00f6rner vaati autolla liikkuessaan aina tien
t\u00e4ysin vapaaksi. Dietlin auto rikkoutui ja h\u00e4n joutui turvautumaan moottoripy\u00f6r\u00e4l\u00e4hetin kyytiin.
L\u00e4hetti ei v\u00e4ist\u00e4nyt tarpeeksi pys\u00e4htyess\u00e4\u00e4n tien reunaan, jolloin Dietl vitsaili h\u00e4nelle: \u201cHyv\u00e4 mies!
ajakaa enemm\u00e4n oikealle, jos Sch\u00f6rner saa minut n\u00e4kyviins\u00e4, pist\u00e4\u00e4 h\u00e4n minut putkaan.\u201d<\/p>\n
Kes\u00e4kuussa 1944. Dietl matkusti Hitlerin luo keskustelemaan Suomen tilanteesta. Sen j\u00e4lkeen h\u00e4n
l\u00e4hti kotiin lomalle, mutta lentokone sy\u00f6ksyi vuorenrinteeseen 23.6.1944 ja h\u00e4n sai surmansa
onnettomuudessa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”3. Ilmatiedustelurykmentin majoitustila ja sen ymp\u00e4rist\u00f6
\n-osio” module_id=”Ilmatiedustelurykmentin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
3. Ilmatiedustelurykmentin majoitustila ja sen ymp\u00e4rist\u00f6<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Ilmatiedustelyrykmentin-majoitustila.jpg” alt=”Ilmatiedustelyrykmentin majoitustila” title_text=”Ilmatiedustelyrykmentin majoitustila” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Ilmatiedustelurykmentin-majoitustila-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Ilmatiedustelurykmentin majoitustila ja sen ymp\u00e4rist\u00f6<\/strong><\/p>\nRovaniemen Ounasvaaran alue oli jatkosodan aikana laajalti saksalaisten k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Siell\u00e4 oli useita
parakkialueita, sairaala-alue, leipomo, el\u00e4inl\u00e4\u00e4kint\u00e4- ja kuljetuskomppanioiden alue,
turvallisuuspalvelun vankila-alue, rintamaesikunnan alue, sotilaskoti sek\u00e4 tietysti Rommelin kentt\u00e4.<\/p>\n
Lastenkodin ja Ranuantien yl\u00e4puolen maastossa Ounasvaaran lounaan puoleisella rinteell\u00e4 oli
Luftwaffella eli Saksan ilmavoimilla isohko, vuosina 1942 ja 1943 rakennettu parakkileirialue.
Osa Luftnachtrichten-Regiment 56 :sta siirtyi Rovaniemelle joulukuussa 1941. Sen huhtikuussa 1943
muodostetun uuden tutkayksik\u00f6n, eli toinen II.\/Flugmelde-Me\u00df-Abteilungin majoitusparakkeja
sijaitsi Ounasvaaran rinteess\u00e4. Rinteen alaosassa oli joulukuussa 1940 Rovaniemelle tulleen
Fliegerf\u00fchrers Nordin eli Lentojohtaja Pohjoisen alueellisen p\u00e4\u00e4majan rakennuksia. Fliegerf\u00fchrers
Nordin p\u00e4\u00e4maja siirrettiin my\u00f6hemmin Norjan Kirkenesiin. Lis\u00e4ksi alueella oli ainakin yksi
suomalaisen aputy\u00f6voiman eli Finnische Hilfskr\u00e4ften parakki.
Olemme nyt varsin ison rakennuksen, eli ilmatiedustelurykmentin majoitusparakin j\u00e4\u00e4nteill\u00e4.
Rakennuksen koko on ollut noin kuusi ja puoli kertaa 28 metri\u00e4. T\u00e4m\u00e4 parakki valmistui syksyll\u00e4
1943. T\u00e4m\u00e4 lienee ollut lauta- tai levyparakki. Parakissa on ollut majoitustilat noin
kahdellekymmenelle henkil\u00f6lle. Parakkeja l\u00e4mmitettiin joskus muuratuilla uuneilla, mutta yleisimmin
kaminoilla. Polttopuun tarve oli erityisesti talviaikana eritt\u00e4in suuri nimenomaan l\u00e4mmityksen, mutta
my\u00f6s h\u00e4k\u00e4p\u00f6ntt\u00f6 -autojen takia. T\u00e4m\u00e4 on mahdollisesti ollut upseerien majoitusparakki. Parakeissa
oli varsin vaatimaton sisustus, yleens\u00e4 vain kerross\u00e4ngyt, yksi p\u00f6yt\u00e4, tuoleja ja joitakin kaappeja.
Viihdytykseksi saksalaisille toimitettiin muun muassa kirjallisuutta, \u00e4\u00e4nilevyj\u00e4 sek\u00e4 tietysti levysoitin
ja radio.
Saksalaisten suosimia laulajia olivat muun muassa kuuluisan Lili Marleen kappaleen levytt\u00e4nyt Lale
Andersen, elokuvissakin loistanut Ilse Werner, joka l\u00e4hetti Suomen kiertueellaan erityisterveiset
Lapissa oleville joukoille, vaikkei t\u00e4\u00e4ll\u00e4 k\u00e4ynytk\u00e4\u00e4n, Chilen satakieli Rosita Serrano sek\u00e4 ruotsalaiset
Zarah Leander ja Sickan Carlsson. T\u00e4m\u00e4n rakennuksen luoteispuolella on jo l\u00e4hes maastoon
hautautunut sirpalesuoja pommituksilta suojautumista varten. T\u00e4t\u00e4 aluetta ei kuitenkaan koskaan
pommitettu.
Ounasvaaran maasto oli sota-aikana hieman erilainen kuin nyky\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 puustoa oli jonkin verran
v\u00e4hemm\u00e4n nykyiseen verrattuna. Parakkien kohdalla ja niiden ymp\u00e4rill\u00e4 ei ollut puita, eik\u00e4
tietenk\u00e4\u00e4n nyt kuntopoluiksi kaventuneiden alkuper\u00e4isten huoltoteiden kohdalla. Monet alueen
poluista ovat saksalaisten ajalta. L\u00e4hes kaikki lounaisrinteell\u00e4 nykyisin olevat puut ovat sodan j\u00e4lkeen
kasvaneet.
T\u00e4m\u00e4n rakennuksen alapuolella rinteess\u00e4 on my\u00f6s muutamien muiden majoitusparakkien j\u00e4\u00e4nteit\u00e4
sek\u00e4 varastorakennuksien, k\u00e4ym\u00e4l\u00f6iden ja kaivon j\u00e4\u00e4nteit\u00e4. Paloturvallisuussyist\u00e4 parakkien v\u00e4lill\u00e4
pyrittiin pit\u00e4m\u00e4\u00e4n ainakin kolmenkymmenen metrin turvav\u00e4li.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][et_pb_video src=”https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=woZkH_t7g2M” play_icon_color=”#E20D18″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_width=”600px” module_alignment=”center” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_video][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”4. Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa
\n-osio” module_id=”Saksalaisten-huolto” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
4. Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0<\/span> N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa<\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_video admin_label=”barakin mallinnus” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_video][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Saksalaisten-huolto-ja-yhteiseloa-suomalaisten-kanssa.jpg” alt=”Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa” title_text=”Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Saksalaisten-huolto-ja-yhteiseloa-suomalaisten-kanssa.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa.<\/strong><\/p>\nT\u00e4ss\u00e4kin paikassa on l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 jonkin verran saksalaisten posliiniastioiden j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, vaikka
melkein kaikki maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4 onkin siivottu pois ajat sitten. Posliinileimoista on voitu lukea,
ett\u00e4 astioita on tuotu Saksan omista tehtaista, muun muassa Rosenthalin astioita on l\u00f6ydetty
runsaasti n\u00e4ilt\u00e4 Luftwaffen eli ilmavoimien alueelta. Paljon posliinia on tuotu my\u00f6s Norjasta
sik\u00e4l\u00e4isen Porsgrunnin tehtailta. Saksalaiset ostivat my\u00f6s Arabian posliinia, jota l\u00f6ytyy j\u00e4\u00e4nteist\u00e4.
Mik\u00e4li t\u00e4ll\u00e4kin alueella joskus tehd\u00e4\u00e4n arkeologisia kaivauksia. Vuosikymmenten aikana kasvaneen
paksun turvekerroksen alta on varmasti l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 runsaasti kaikenlaista sirpaletta ja muuta pikku
esineist\u00f6\u00e4. My\u00f6s l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 piilossa olevista roskakuopista arkeologit varmaankin saisivat
mielenkiintoista materiaalia tutkimuksiinsa.
Saksalaisten elintarviketilanne oli koko jatkosodan ajan hyv\u00e4, ruoka oli varsinkin upseereilla
monipuolista, miehist\u00f6ll\u00e4 toki p\u00e4\u00e4asiassa s\u00e4ilykeruokaa ja siihen kuului my\u00f6s erilaisia vihanneksia,
viiniryp\u00e4leit\u00e4 ja luumuja. N\u00e4in ollen Saksan selustatoimisto Kommandant R\u00fcckw\u00e4rtiges Armeegebiet
525 (Kor\u00fcck 525) antoi m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen, ett\u00e4 kaikissa saksalaisissa varuskunnissa tulee jakaa l\u00e4mmin
ylij\u00e4\u00e4m\u00e4ruoka suomalaisille sotaorvoille ja k\u00f6yhille lapsille suomalaisten huoltoviranomaisten
kanssa. Rovaniemen maalaiskunnassa ja Rovaniemen kauppalassa saksalaiset joukko-osastot
antoivat huoltolautakunnan valitsemille lapsiperheille ruoka-annoksia saksalaisista
ruoanjakelupaikoista. Osittain n\u00e4iden toimenpiteiden takia Rovaniemen seudulla ei sodan aikana
ollut suoranaista n\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4\u00e4, niin kuin monella muulla Suomen paikkakunnalla, vaikka yleist\u00e4
puutetta olikin v\u00e4h\u00e4n kaikesta.
Jo alun perin saksalaisten kanssa oli sovittu, ett\u00e4 he tuovat mukanaan jotakuinkin kaiken
tarvitsemansa, jottei alueen suomalainen siviiliv\u00e4est\u00f6 k\u00e4rsisi ruoka ja tavara pulasta. Saksalaisten
huolto vaati valtavaa logistista j\u00e4rjestely\u00e4, sill\u00e4 kymmenet laivat toivat jatkuvasti aseita, ammuksia,
ruokatarvikkeita ja kaikkea mahdollista heid\u00e4n tarvitsemaansa Suomen satamiin. Satamista tavara
jatkoi matkaansa rautatie- ja kuorma-autokuljetuksina eteenp\u00e4in valtaviin v\u00e4livarastoihin ja
rintamien l\u00e4heisyydess\u00e4 hevosten ja muulien vet\u00e4mill\u00e4 k\u00e4rryill\u00e4 hoidettiin loppumatka. Saksalaiset
toivat mukanaan muuleja muun muassa Kreikasta, mutta ilmastoon tottumattomina ne kuolivat jo
ensimm\u00e4isen talven aikana kylmyyteen. Muualta tuodut muulit p\u00e4rj\u00e4siv\u00e4t paremmin.
Saksan Luftwaffella oli lentotoimintaan liittyvien yksikk\u00f6jen lis\u00e4ksi paljon muutakin miehist\u00f6\u00e4, kuten
ilmatorjuntayksik\u00f6it\u00e4, rakennusyksik\u00f6it\u00e4 ja muun muassa omat kuorma-auto- ja hevosyksik\u00f6t.
T\u00e4ll\u00e4kin alueella oli Luftwaffen kuorma-autohalleja, jotka olivat niin sanottuja kuplahalleja. Sodan
lopussa Lapissa oli saksalaisia yli 200 000 ja lis\u00e4ksi suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 vankeja ja ty\u00f6velvollisia sek\u00e4
pakkoty\u00f6l\u00e4isi\u00e4 eli enemm\u00e4n kuin Lapissa oli silloin asukkaita. Esimerkiksi Luftwaffen t\u00f6iss\u00e4 oli
hollantilaisia ja virolaisia kirvesmiehi\u00e4, ehk\u00e4 jopa rakentamassa n\u00e4it\u00e4kin parakkeja.
Ankaran kiellon mukaan saksalaiset saivat Suomen kaupoista ostaa vain tarkasti rajattuja tuotteita.
K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 asia ei ihan n\u00e4in mennyt, sill\u00e4 mustan p\u00f6rssin kauppa kukoisti ja rahaan, kahviin,
viinaan ja makeisiin vaihtui mit\u00e4 vain saksalaisten tarvitsemaa. Rangaistukset kiinnijoutuneelle
saksalaisille olivat ankarat. Kaikki saksalaisten rikokset hoitivat saksalaiset itse ja suomalaisten
rikokset suomalainen oikeuslaitos. Saksalaisilla ei ollut suomalaisiin mit\u00e4\u00e4n tuomiovaltaa eik\u00e4
suomalaisilla saksalaisiin n\u00e4hden.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”5. Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana
\n-osio” module_id=”Upseerikerho” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
5. Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Upseerikerho.jpg” alt=”Upseerikerho” title_text=”Upseerikerho” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Upseerikerho-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana<\/strong><\/p>\nT\u00e4ll\u00e4 paikalla maavallien suojassa on todenn\u00e4k\u00f6isesti sijainnut alueen upseerikerho, jota saksalaiset
kutsuivat kasinoksi. Kyse ei siis ollut peli luolasta. Miehist\u00f6ll\u00e4 oli oma sotilaskoti ainakin nykyisen
Lukkarinkadun varrella. Upseerikerho oli upseerien vapaa ajanviettopaikka, jossa j\u00e4rjestettiin
lauluiltoja ja joskus my\u00f6s vierailevien esiintyjien, kuten laulajien tai taikureiden esityksi\u00e4. Muita
vapaa-ajan viettomahdollisuuksia niin upseereille kuin miehist\u00f6llekin oli elokuvien katsominen.
Saksalaiset toimittivat leiri alueille elokuvaprojektoreja ja filmikeloja liikkuvilla autoyksik\u00f6ill\u00e4.
Elokuvia saksalaiset k\u00e4viv\u00e4t katsomassa my\u00f6s muun muassa Kino Inarin n\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 ja Haus der
Kameradschaftissa eli Toveruuden talossa. Suosituimpia elokuvia olivat v\u00e4rielokuvat Kultainen
kaupunki, Lumpeenkukka ja M\u00fcnchhausen, jotka saivat valtavia katsojalukuja kaikissa paikoissa,
joissa niit\u00e4 esitettiin. Toveruuden talossa j\u00e4rjestettiin elokuvien lis\u00e4ksi my\u00f6s lukuisia
musiikkikonsertteja, tanssiesityksi\u00e4, oopperaesityksi\u00e4, taikuriesityksi\u00e4, komiikkaa ja teatteria. Yksi
suosituimmista oopperaesityksist\u00e4 oli Figaron h\u00e4\u00e4t, jota esitettiin Toveruuden talolla per\u00e4ti 35 kertaa
t\u00e4ydelle salille. Yhteens\u00e4 esitykset n\u00e4ki 12 000 katsojaa.
Kuuluisimpia esiintyji\u00e4 olivat laulaja Lizzi Waldm\u00fcller, tanssija Daisy Spies ja h\u00e4nen tanssiryhm\u00e4ns\u00e4,
tanssija-laulaja Marika R\u00f6kk, sveitsil\u00e4inen tenori Herbert Ernst Groh ja ruotsalainen oopperalaulaja
Lisa Tunell-Scharner. My\u00f6s suomalaisia artisteja esiintyi Toveruuden talon tapahtumissa, muun
muassa tanssiduo Lucia Nifontova ja Alexander Saxelin sek\u00e4 pianotaiteilija Kerttu Bernhardt.
Suomalaisten j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Asemiesillassa esiintyiv\u00e4t mm. sopraano Anna Mutanen,
harmonikkamestari Onni Laihonen ja koomikko Siiri Angerkoski. Toveruuden talon tapahtumiin
p\u00e4\u00e4siv\u00e4t osallistumaan my\u00f6s suomalaiset. Rovaniemen kulttuuritarjonta oli vuosina 1943 ja 1944
ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n laajaa. Erityisesti koululaisille elokuvat olivat suuri tapaus. He p\u00e4\u00e4siv\u00e4t sis\u00e4\u00e4n
ilmaiseksi, jos tilaa oli.
My\u00f6s alkoholin k\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 oli varsin iso osa pime\u00e4\u00e4n ja pitk\u00e4\u00e4n talveen tottumattomilla ja koti-ik\u00e4v\u00e4\u00e4
potevilla sotilailla. Saksalaisilla oli pohjoisessa eritt\u00e4in hyv\u00e4t varastot niin ruokatarvikkeita kuin
alkoholia varten. Juomina heill\u00e4 oli olut, viinit ja joskus konjakit. Saksalaiset toivat mukanaan my\u00f6s
omat astiansa ja ruokailuv\u00e4lineet.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”6. Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana
\n-osio” module_id=”Suomalaisten” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
6. Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Suomalaisten-aputyontekijoiden-parakki.jpg” alt=”Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki” title_text=”Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Suomalaisten-aputyontekijoiden-parakki-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana<\/strong><\/p>\nT\u00e4ll\u00e4 kohdalla sijaitsi saksalaisten piirustuksien mukaan suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden eli Finnische
Hilfskr\u00e4ftin parakki, joka rakennettiin marras-joulukuussa 1943. Se oli suomalaisten
puutavarayhti\u00f6iden muodostaman Puutalo Oy :n Polar niminen lautaparakki kooltaan noin
kahdeksan kertaa kaksitoista metri\u00e4. Parakki koottiin valmista puu elementeist\u00e4. Sen pystytt\u00e4minen
kesti suomalaisilta kirvesmiehilt\u00e4 pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4, vangeilta huomattavasti kauemmin.
T\u00e4h\u00e4n parakkiin majoitettiin siis saksalaisten palveluksessa olleita suomalaisia ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 ehk\u00e4
noin kymmenest\u00e4 kahteenkymmeneen henkil\u00f6\u00e4. Todenn\u00e4k\u00f6isesti he olivat ulkopaikkakuntalaisia,
koska heille rakennettiin oma parakki. Rovaniemel\u00e4iset olivat tietenkin omissa kodeissaan. T\u00e4m\u00e4n
parakin asukkaat ovat ehk\u00e4 olleet Luftwaffen pesulan ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4, jotka olivat joutuneet evakkoon
sota-alueelta. Pesula sijaitsi nykyisen Yliopistonkadun varrella.
Sodasta huolimatta sek\u00e4 palkansaajien m\u00e4\u00e4r\u00e4 ett\u00e4 kauppalan verotulot kasvoivat r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4isesti.
Monet l\u00e4hestulkoon k\u00f6yhyydess\u00e4 el\u00e4neet rovaniemel\u00e4iset saivat elintasoaan parannettua
aikaisempaan verrattuna. Ty\u00f6markkinoilla saksalaisten l\u00e4sn\u00e4olo vaikutti merkitt\u00e4v\u00e4sti. Ensimm\u00e4ist\u00e4
kertaa suomen historiassa oli ty\u00f6ntekij\u00e4n markkinat. Suurin osa nuoremmasta miespuolisesta
v\u00e4est\u00f6st\u00e4 oli rintamilla, joten ty\u00f6paikkoja liikenne-, kuljetus-, huolinta-, rakennus-, kauppa- ja
palvelualoilla oli runsaasti naisille ja asepalvelus ik\u00e4luokkien ulkopuolisille miehille.
Saksalaiset tarvitsivat miehi\u00e4 mets\u00e4-, linnoitus-, lentokentt\u00e4- ja rakennust\u00f6ihin, pilke- ja
puuhiilitehtaisiin, maanteiden tekoon ja korjauksiin sek\u00e4 rahdinajoon. Naisille t\u00f6it\u00e4 riitti
kanttiineissa, konttoreissa, sairaaloissa, keittoloissa, ompelimoissa ja pesuloissa. Kovan
ty\u00f6voimapulan takia saksalaisten maksamat palkat ammattimiehille olivat joskus kaksin, jopa
kolminkertaisia muuhun maahan verrattuna ja yleisemminkin palkkataso oli ainakin 25% korkeampi
kuin suomalaisten maksamat. Varsinkin Rovaniemen maalaiskunnan puolella monille ty\u00f6ntekij\u00f6ille ja
yrityksille j\u00e4i isoja veror\u00e4stej\u00e4, kun rahaa tuli niin paljon, ettei veroja ehtinyt maksamaan.
My\u00f6s muualta Suomesta tuli ty\u00f6voimaa Lappiin. Kes\u00e4ll\u00e4 1942 saksalaisten palveluksessa oli Lapissa
yli 10 000 ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4, joista osaa pime\u00e4sti tai suomalaisyritysten kautta, mik\u00e4 aiheutti monille
suomalaisille yrityksille ty\u00f6voimapulaa ja viiv\u00e4stytti monia ty\u00f6kohteita. Suomalaisten viranomaisten
tarkoituksena oli puolittaa saksalaisten palveluksessa olevan ty\u00f6voiman m\u00e4\u00e4r\u00e4. Siksi
paikallisviranomaiset yrittiv\u00e4t saada saksalaisia palkkaamaan ty\u00f6ntekij\u00e4ns\u00e4 suomalaisista yrityksist\u00e4
sen sijaan, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 palkkaisivat vapailta markkinoilta.
Ty\u00f6voiman s\u00e4\u00e4nn\u00f6stely-yritykset eiv\u00e4t tietenk\u00e4\u00e4n saksalaisia erityisesti miellytt\u00e4neet ja he
pyrkiv\u00e4tkin jopa viranomaisten m\u00e4\u00e4r\u00e4ysten vastaisesti palkkaamaan suomalaisia t\u00f6ihins\u00e4. T\u00e4t\u00e4
kamppailua ty\u00f6voimasta k\u00e4ytiin koko jatkosodan ajan palkkatasoa kohtuullistamalla. Suomalaiset
vetosivat my\u00f6s Saksan ylimp\u00e4\u00e4n johtoon asian korjaamiseksi ja Saksan sotamarsalkka Wilhelm Keitel
antoikin m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen, ett\u00e4 saksalaisten joukkojen on supistettava suomalaisen ty\u00f6v\u00e4en m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.
Kiinti\u00f6ksi m\u00e4\u00e4riteltiin 4000 henkil\u00f6\u00e4, joista Luftwaffen osuus oli 3000 ja Saksan maavoimien eli
Heerin 1000.
Kev\u00e4\u00e4seen 1943 menness\u00e4 kuitenkin saksalaisten palveluksessa olevan suomalaisen ty\u00f6voiman
osuus v\u00e4heni suurin piirtein kiinti\u00f6n mukaiseksi. T\u00e4m\u00e4 johtui paitsi ty\u00f6velvollisuus kutsunnoista,
my\u00f6s lis\u00e4\u00e4ntyneist\u00e4 ty\u00f6voiman ratsioista. Suomalaisen ty\u00f6voiman saannin supistuminen aiheutti
sen, ett\u00e4 saksalaiset joutuivat paikkaamaan ty\u00f6voiman puutetta. Apuja saatiin organisaatio Todtin
ty\u00f6voimasta, muista maista tuoduista ty\u00f6velvollisista, palkatuista henkil\u00f6ist\u00e4 sek\u00e4 tietysti<\/p>\n
vankity\u00f6voimasta. Saksalaisten vankity\u00f6voiman m\u00e4\u00e4r\u00e4 nousi Lapissa noin 30 000 henkil\u00f6\u00f6n.
Ty\u00f6palvelun joukoissa oli lukuisien saksan miehitt\u00e4minen alueiden kansalaisia enemm\u00e4n tai
v\u00e4hemm\u00e4n pakkoty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”7. Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu
\n-osio” module_id=”Junaradan” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
7. Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Betonikorsu.jpg” alt=”Betonikorsu” title_text=”Betonikorsu” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Junaradan-itapuolen-taisteluasemat-ja-betonikorsu-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu<\/strong><\/p>\nOunasvaaran junaradan viereisell\u00e4 sivustalla on my\u00f6s lukuisia kaivantoja, joista voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4 siell\u00e4
olleen paitsi taisteluhauta ja taistelupes\u00e4kkeit\u00e4, my\u00f6s vartiotoimintaan liittyvi\u00e4 kaivantoja. Ainakin
osa n\u00e4ist\u00e4 lienee Lapin sodan aikaisia. Vaaran laidassa radan vieress\u00e4 on pitk\u00e4 taisteluhautakaivanto,
taistelupes\u00e4kkeit\u00e4 ja ampumapoteroita. Taisteluja t\u00e4ll\u00e4 alueella ei kuitenkaan k\u00e4yty.
Ounasvaaran alueella on my\u00f6s pohjoislaidalla taistelupes\u00e4kkeit\u00e4 ja siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vaaran
korkeammillakin osilla. Vaaranlaidoilla on ollut ilmeisesti pitk\u00e4hk\u00f6 taistelukaivantojen linja, joka on
ulottunut aina nykyisen golf -radan tienoilta Tottorakan ja V\u00e4lirakan ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja sielt\u00e4 kohti
nykyist\u00e4 urheiluopiston aluetta. Ehk\u00e4 osittain Lapin sodan aikaisia ampuma poteroita ja
taistelupes\u00e4kkeiden j\u00e4lki\u00e4 on maastossa viel\u00e4 n\u00e4kyviss\u00e4, mutta osa lienee jo kasvanut umpeen.
Saksalaiset hy\u00f6dynsiv\u00e4t my\u00f6s vaaran luontaisia onkaloita ja kivimuodostelmia pes\u00e4kkeiksi.
Niin sanottu betonikorsu on sis\u00e4lt\u00e4 noin 3 x 4 metrin kokoinen ja 2 :n metrin korkuinen. Oviaukko on
betonista ja sein\u00e4t on muurattu luonnonkivist\u00e4. Korsun katto on osittain sortunut, mutta muuten
rakennus on melko ehj\u00e4. Rakennuksen alueella ja hieman kauempana on muun muassa heteka tai
sen osia ja puinen ovi, joka voi olla my\u00f6hemm\u00e4lt\u00e4kin ajalta. T\u00e4t\u00e4 korsua ovat todenn\u00e4k\u00f6isesti
k\u00e4ytt\u00e4neet saksalaiset vartiomiehet lepopaikkana ja talvisin l\u00e4mmittelypaikkana. Korsu l\u00e4mpesi
kamiinan avulla.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”8. Mysteeriparakki ja taisteluhauta
\n-osio” module_id=”Mysteeriparakki” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
8. Mysteeriparakki ja taisteluhauta<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Kaivanto-mysteeriparakin-ylapuolella.jpg” alt=”Kaivanto mysteeriparakin yl\u00e4puolella” title_text=”Kaivanto mysteeriparakin yl\u00e4puolella” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Mysteeriparakki-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Mysteeriparakki ja taisteluhauta<\/strong><\/p>\nYksi parakki, josta ei ole tarkkaa tietoa olemassa, mutta jossa on n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 betoninen alusta sijaitsee
l\u00e4hell\u00e4 tornitaloja. Saksalaisten piirustuksissa t\u00e4h\u00e4n kohtaan oli merkitty autokorjaamo tai kuorma-
autohalli. Rakennus on voinut olla my\u00f6s keitti\u00f6rakennus. Betonin sis\u00e4lt\u00e4 ty\u00f6ntyy ulos putki, josta
sadevesi valuu pois. Rakennuksen maan pinnalla oleva betonivalu on kooltaan noin viisi kertaa viisi
metri\u00e4. Saksalaisten piirustusten mukaan rakennus on ollut kooltaan noin kymmenen kertaa
kuusitoista metri\u00e4.
T\u00e4m\u00e4n rakennuksen vierest\u00e4 l\u00e4htee yl\u00e4rinteeseen p\u00e4in pitk\u00e4hk\u00f6, kaiketi Lapin sodan aikainen
taisteluhauta, tai sirpalesuoja, jonka p\u00e4\u00e4linja on alun perin ollut noin kaksi kertaa 110 metri\u00e4. Linjan
p\u00e4\u00e4ss\u00e4 on ollut korsun paikka. Linjasta erkaneva varsin kapea ja matala, pitk\u00e4hk\u00f6 kaakonsuuntainen
kaivanto, lienee ehk\u00e4 alkua lukuunottamatta joskus sodan j\u00e4lkeen tehty oja. Korsusta on kaivettu
joitakin j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, muun muassa s\u00e4ilykepurkki ja rikkoutunut viinipullo esiin. Siell\u00e4 on my\u00f6s
tuoreempaa roskaa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”9. Lastenkoti
\n-osio” module_id=”Lastenkoti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
9. Lastenkoti\u00a0<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/02\/Lastenkoti-scaled.jpg” alt=”Lastenkoti” title_text=”Lastenkoti” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Lastenkoti-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Lastenkoti<\/strong><\/p>\nEntinen lastenkoti oli saksalaisten k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 jatkosodan aikana maavoimien eli Heerin sairaalana.
Rakennus on edelleen olemassa. Lapin sodan aikana sairaala ja sen alue oli miinoitettu, mutta
miinoja ei r\u00e4j\u00e4ytetty. Kauppalan tuhon j\u00e4lkeen sinne sijoitettiin kauppalan virastot. Kauppalan
johtaja sek\u00e4 virkamiehet my\u00f6s asuivat rakennuksessa. My\u00f6hemmin se on toiminut muun muassa
lastensairaalana ja steinerkouluna.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”10. Frontleitstelle 42 :n parakkileirialue
\n-osio” module_id=”Frontleitstelle” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
10. Frontleitstelle 42 :n parakkileirialue<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Frontleitstelle-42n-parakkileirialue.jpg” alt=”Frontleitstelle 42n parakkileirialue” title_text=”Frontleitstelle 42n parakkileirialue” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Frontleitsstelle-42n-parakkileiri-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Frontleitsstelle 42 :n parakkileiri<\/strong><\/p>\nT\u00e4ll\u00e4 rautatien ja L\u00e4hteentien v\u00e4lisell\u00e4 alueella sijaitsi rintamaesikunnan eli Frontleitsstelle 42 :n
lager Ounasvaaran leirialue, joka otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 15.3.1943. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 oli kivikoululta siirtyneen
entisen Frontsammelstellen lukuisia majoitus ja varasto parakkeja, ilmeisesti iso toimistorakennus
autotalli, perunakellari, sauna ja pukeutumistila ja useita k\u00e4ym\u00e4l\u00e4rakennuksia – kaikkiaan noin
kolmisenkymment\u00e4 rakennusta.
Alueella oli noin 10 x 60 metrin kokoinen keskusaukio, jonka ymp\u00e4rill\u00e4 oli nelj\u00e4 isohkoa rakennusta.
Alueelle oli j\u00e4rjestetty Rovaniemen rautatieasemalta sukkulalinja kuljetuksia varten. Kuorma-autot
kulkivat alueelle Ranuantien kautta ja jalankulkijat Ounaskosken rautatiesillan kautta ja sillan
vierest\u00e4 merkitty\u00e4 polkua pitkin. Osa t\u00e4t\u00e4 polkua on n\u00e4kyviss\u00e4 viel\u00e4kin. Leiri oli tarkoitettu lomalle
menevien ja lomalta tulevien sek\u00e4 komennusmiesten ilmoittautumispaikaksi ja tarvittaessa my\u00f6s
majoitukseen. T\u00e4nne majoitettiin my\u00f6s Rovaniemen l\u00e4pi menevi\u00e4 yksik\u00f6it\u00e4 tilap\u00e4ismajoitukseen.
Yksi n\u00e4ist\u00e4 rakennuksista oli rakennussuunnitelman mukaan isohko saunarakennus, jonka j\u00e4\u00e4nteill\u00e4
nyt olemme. T\u00e4h\u00e4n on tehty tukeva betonilattia, jota rakennuksissa ei yleens\u00e4 ollut. Ennen Suomeen
tuloaan saksalaiset eiv\u00e4t tienneet saunomisesta mit\u00e4\u00e4n, mutta pian Suomeen tulon j\u00e4lkeen he
ihastuivat eritt\u00e4in suuresti saunomiseen. Saksalaiset rakensivat kaikille leirialueilleen melkein ensi
t\u00f6ikseen saunan, joka olikin tietenkin tarpeellinen sek\u00e4 puhdistautumista ett\u00e4 virkist\u00e4ytymist\u00e4
varten. Kauppalan keskustassa saksalaiset saunoivat omilla saunavuoroillaan my\u00f6s silloisissa yleisiss\u00e4
saunoissa marssien ryhdikk\u00e4\u00e4sti joukko osastona paikalle.
Nykyisen leirint\u00e4alueen kohdalla oli my\u00f6s sy\u00f6p\u00e4l\u00e4isten puhdistuslaitos. Sen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli puhdistaa
muun muassa t\u00e4ist\u00e4 rintamalta tulleet sotilaat ja heid\u00e4n varusteensa lomalle l\u00e4ht\u00f6\u00e4 varten.
Laitoksen kapasiteetti on ollut noin 500 henkil\u00f6\u00e4 per p\u00e4iv\u00e4. Sy\u00f6p\u00e4l\u00e4isten puhdistuslaitoksia oli useita
rintamien takana ja l\u00e4pikulkuleireill\u00e4 puhdistaminen tapahtui p\u00e4\u00e4osin h\u00f6yryn ja saunan avulla.
Puhdistautumiseen j\u00e4lkeen lomalaiset saattoivat menn\u00e4 l\u00e4pikulkuleireihin, kuten Frontleitstellen
kokoamiskeskukseen, y\u00f6py\u00e4 siell\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n tai pari ja jatkaa matkaansa eteenp\u00e4in kohti Saksaa.
Koska Saksalla oli paljon joukkoja Pohjois-Suomessa lomalaisia kulki sota-aikana kymmeni\u00e4tuhansia
n\u00e4iden puhdistuslaitosten ja l\u00e4pikulkuleirien kautta. Saksalaiset r\u00e4j\u00e4yttiv\u00e4t t\u00e4m\u00e4nkin alueen
rakennukset, joten alueen rakennuksista s\u00e4ilyi vain yksi asuinparakki ja yksi k\u00e4ym\u00e4l\u00e4rakennus, jotka
on sittemmin purettu. Joitakin rakennusten j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, kaivantoja ja r\u00e4j\u00e4ytyskuoppia on viel\u00e4 alueella
n\u00e4kyviss\u00e4, vaikkakin alue on melko t\u00e4ysin metsittynyt ja j\u00e4\u00e4nteet ovat turvekerroksen alla piilossa.
Sodan j\u00e4lkeen t\u00e4\u00e4ll\u00e4 sattui my\u00f6s ik\u00e4v\u00e4 tapaus, kun lasten leikkiess\u00e4 l\u00f6yt\u00e4mill\u00e4\u00e4n r\u00e4j\u00e4hteill\u00e4 ilmeisesti
miina r\u00e4j\u00e4hti ja yksi lapsi kuoli ja useita loukkaantui.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”11. Sicherheitsdientsin vankila
\n-osio” module_id=”Sicherheitsdientsin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
11. Sicherheitsdientsin vankila<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/SDn-vankila-1.jpg” alt=”Vankila” title_text=”SDn vankila 1″ align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Vankila-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Sicherheitsdientsin vankila<\/strong><\/p>\nOlemme nyt Geologisen tutkimuslaitoksen kohdalla, jossa oli saksalaisten rakennusten portaita ja
kaivantoja ennen tutkimuslaitoksen talon rakentamista. Alue oli lasten suosittu leikkipaikka, josta
l\u00f6ytyi runsaasti sodan aikaista tavaraa. Tutkimuslaitoksen talon kohdalla oli saksalaisilla heid\u00e4n
omille vangeilleen tarkoitettu muuratuilla selleill\u00e4 varustettu Sicherheitsdientsin eli
turvallisuusviraston vankila. Alue oli piikkilanka-aidalla ymp\u00e4r\u00f6ity. Tutkimuslaitoksen talon vieress\u00e4
on s\u00e4ilynyt isohko pengeralue, jossa oli rakennuksia, joissa oli luonnonkivireunukset. N\u00e4m\u00e4 voivat
olla ehk\u00e4 vankisellej\u00e4 tai vartijoiden ja muun henkil\u00f6kunnan huoneita.
Rinteeseen on kaivettu kaiketi Lapin sodan aikainen taisteluhauta, joka on noin 50 m pitk\u00e4, keskell\u00e4
ja pohjoisp\u00e4\u00e4ss\u00e4 on ilmeisesti ollut korsun paikka. Sicherheitsdients eli SD oli Saksan SS :n johtajan
Heinrich Himmlerin pahamaineinen tiedustelu- ja turvallisuusvirasto, jonka yhteydess\u00e4 toimivat
my\u00f6s Geheime Staatspolizei eli Gestapo, Kriminalpolizei eli Kripo sek\u00e4 Einsatzgruppet, jotka
murhasivat mm. juutalaisia miehitetyiss\u00e4 It\u00e4-Euroopan maissa.
T\u00e4ss\u00e4 SD :n vankilassa oli vangittuna saksalaisia sotilaita, jotka olivat syyllistyneet rikoksiin Suomessa.
Sinne on my\u00f6s tiett\u00e4v\u00e4sti toimitettu my\u00f6s vangiksi saatuja ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 komissaareja kuulusteltavaksi
ja todenn\u00e4k\u00f6isesti heid\u00e4t on siell\u00e4 my\u00f6s teloitettu. Vankilassa ei luultavasti ollut kovin paljoa
henkil\u00f6kuntaa ja muutenkin SD:n ja Gestapon toiminta Rovaniemell\u00e4 oli varsin v\u00e4h\u00e4ist\u00e4, eik\u00e4 liittynyt
mitenk\u00e4\u00e4n suomalaisiin siviileihin tai sotilaisiin. Enemm\u00e4n heill\u00e4 oli teht\u00e4vi\u00e4 pohjoisessa Norjan rajan
molemmin puolin.
Vankilan toiminnasta ei ole s\u00e4ilynyt asiakirjoja eik\u00e4 suomalaisilla virkamiehill\u00e4k\u00e4\u00e4n ollut sinne asiaa,
joten tiedot sen toiminnasta ovat v\u00e4h\u00e4iset. Pullinpuolella nykyisen Valdemarin tontilla sijaitsi
salaisen kentt\u00e4poliisin eli Geheime Feldpolizei 735 :n majoitusalue. Salainen kentt\u00e4poliisi oli nimens\u00e4
mukaisesti Saksan armeijan eli Wehrmachtin salainen sotilaspoliisi, jonka teht\u00e4vi\u00e4 oli muun muassa
vastavakoilu, maanpetoksellisen toiminnan est\u00e4minen, vastapropaganda, sotilaskohteiden vartiointi
ja avustaminen saksalaisten sotaoikeuksien rikostutkinnoissa. Salaisen kentt\u00e4poliisin tiedet\u00e4\u00e4n my\u00f6s
suorittaneen joitakin pakoon yritt\u00e4neiden sotavankien teloituksia ja mahdollisesti he my\u00f6s teloittivat
SD :n vankilassa olleita komissaareja. Suomalaisiin heill\u00e4 ei ollut mit\u00e4\u00e4n toimivaltaa, eiv\u00e4tk\u00e4 he
tietojen mukaan ole koskaan ylitt\u00e4neetk\u00e4\u00e4n valtuuksiaan.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”12. Rommelin kentt\u00e4
\n-osio” module_id=”Rommelin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
12. Rommelin kentt\u00e4<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Rommelin-kentta.jpg” alt=”Rommelin kentt\u00e4” title_text=”Rommelin kentt\u00e4” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Rommelin-kentta-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Rommelin kentt\u00e4 eli Sportsbahn Feldmarschall Rommel<\/strong><\/p>\nRanuantien it\u00e4puolella on Rommelin kent\u00e4ksi kutsuttu urheilukentt\u00e4. Kent\u00e4n rakensivat saksalaisen
Heerin leipomokomppanian B\u00e4ckerei-Kompanie 602:n ja viereisen Heerin kuljetuskomppanian
miehet vuonna 1943 virkistysalueekseen, antaen kent\u00e4lle mahtipontisen nimen Sportsbahn
Feldmarschall Rommel eli Sotamarsalkka Rommelin urheilukentt\u00e4. Nimi oli kirjoitettu kent\u00e4n portin
yl\u00e4laudoitukseen.
Sotamarsalkka Erwin Rommel oli sodan aikana kuuluisin saksalainen sotap\u00e4\u00e4llikk\u00f6 ja sotasankari
lempinimell\u00e4 \u201cEr\u00e4maan kettu\u201d. Rommel osallistui jossakin m\u00e4\u00e4rin Hitlerin salamurhayritykseen
vuonna 1944 ja koska h\u00e4n oli kansallissankari, Hitler antoi hirtt\u00e4misen ja maineenmustaamisen sijaan
h\u00e4nelle mahdollisuuden tehd\u00e4 itsemurha ja s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 siten perheens\u00e4 ja perheen omaisuuden. Asiassa
painoi my\u00f6s se, ett\u00e4 Rommelin nimi liitettyn\u00e4 Hitlerin salamurhahankkeeseen olisi ollut Hitlerille
kiusallista ja varmasti olisi aiheuttanut kuohuntaa Saksassa. Rommelin kerrottiin kuolleen
lentokonehy\u00f6kk\u00e4yksess\u00e4 saamiinsa vammoihin ja haudattiin kunniamenoin. Rommel itse ei koskaan
k\u00e4ynyt Suomessa.
Rommelin kent\u00e4n juhlalliset avajaiset olivat 18.7.1943. Ohjelmassa oli kahdeksan saksalaisen
jalkapallojoukkueen v\u00e4linen jalkapalloturnaus sek\u00e4 kahden saksalaisen k\u00e4sipallojoukkueen v\u00e4linen
ottelu. Kenraalieversti Eduard Dietl vihki kent\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja jakoi parhaan pelaajan palkinnot.
Kent\u00e4ll\u00e4 j\u00e4rjestettiin muutamia j\u00e4\u00e4pallo- ja jalkapallo-otteluja my\u00f6s saksalaisten ja suomalaisten
v\u00e4lill\u00e4. Kentt\u00e4\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6i silloin koivuaita ja my\u00f6s kenraalieversti Dietl istui joskus seuraamassa pelej\u00e4
koivusta tehdyss\u00e4 juhlakatsomossa. Parhaimmillaan otteluita saattoi katsoa jopa yli 1000 katsojaa.
Seuraava isompi urheilutapahtuma kent\u00e4ll\u00e4 oli 16.9.1943 j\u00e4rjestetty Wehrmacht sportfest, johon
osallistui 18 eri yksik\u00f6iden joukkuetta.
Vuosina 1942, 1943 ja 1944 saksalaisten joukkojen urheilutoiminta sai vauhtia asemasotavaiheen
ansiosta. Dietl oli innokas urheilumies ja halusi sotilaiden pysyv\u00e4n virkist\u00e4ytynein\u00e4 ja hyv\u00e4ss\u00e4
kunnossa urheilun avulla. T\u00e4ll\u00e4 oli tietysti vaikutusta my\u00f6s joukkojen mielialan yll\u00e4pit\u00e4misess\u00e4
varsinkin kun sota it\u00e4rintamalla k\u00e4\u00e4ntyi heid\u00e4n kannaltaan huonoon suuntaan. Rommelin kent\u00e4n
tapahtumien ja talviurheilulajien lis\u00e4ksi ainakin kesin\u00e4 1942 ja 1943 j\u00e4rjestettiin kenraali Ferdinand
Sch\u00f6rnerin toimeksiannosta Pohjois-Lapissa saksalaisten joukko-osastojen v\u00e4linen jalkapallon cup-
muotoinen turnaus loppuotteluineen, k\u00e4sipalloilun Tundra-Pokal -kilpailu ja monia muita
urheilukilpailuja.
Rovaniemen kauppalan vuoden 1946 kunnalliskertomuksen mukaan kentt\u00e4 oli varsin huonosti tehty,
vino ja pehme\u00e4 hiekkakentt\u00e4, ja sen takia p\u00f6lyinen – eli vanhaa vapaapalokuntavitsi\u00e4 lainaten:
\u201cv\u00e4\u00e4rin sammutettu\u201d. Kunnostettu kentt\u00e4 on edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 Kiirunan alueella. Rommelin kentt\u00e4
on ainoa saksalaisajasta muistuttava paikannimi Rovaniemell\u00e4. Rommelin kent\u00e4n nimi eli
vuosikymmeni\u00e4 vain paikallisten asukkaiden ja urheilua harrastavan nuorison suullisena perinteen\u00e4,
koska kaupunki saksalaisajan menneisyytt\u00e4 h\u00e4veten ei hyv\u00e4ksynyt nime\u00e4m\u00e4\u00e4n asemakaavakarttaan
ennen kuin 2000 -luvun alussa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”Yhteisty\u00f6ss\u00e4” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_row _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Yhteisty\u00f6ss\u00e4<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][et_pb_text admin_label=”Text” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]Historiakierroksen asiantuntijana on toiminut Kalevi Mikkonen. Tutustu Mikkosen blogiin\u00a0t\u00e4st\u00e4 linkist\u00e4<\/a>.<\/p>\nSaksalaisajan tunnelmiin el\u00e4ytymist\u00e4 vahvistaa taiteilija\/tuottaja Timo Mets\u00e4joen \u00e4\u00e4nisuunnittelu<\/p>\n
Saksan ilmavoimien parakkileirialue Ounasvaaralla 1941-1944 -videon on mallintanut Studio Sallamar.<\/p>\n
Reittikartan on mallintanut Ounasvaaran hiihtoseura, Matti Kivel\u00e4.[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row column_structure=”1_3,1_3,1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/10\/lapin-maakuntamuseo.jpg” alt=”Lapin Maakuntamuseo -logo” title_text=”Lapin Maakuntamuseo” align=”center” admin_label=”Maakuntamuseo -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/01\/Sallamar-JPG.jpg” alt=”Ounasvaaran hiihtoseura -logo” title_text=”Sallamar JPG” align=”center” admin_label=”OH -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_height=”60px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/01\/oh_logo_web_png-200×200-1.png” alt=”Ounasvaaran hiihtoseura -logo” title_text=”oh_logo” align=”center” admin_label=”OH -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_height=”60px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section]<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Saksalaisaika Ounasvaaralla – Historiakierros jatkosodan maisemiinOunasvaara on tunnettu Rovaniemen liikunta -ja virkistyskohteena, mutta tiesitk\u00f6, ett\u00e4 vuosina 1941-1944 se oli my\u00f6s Saksan armeijan, varsinkin Saksan ilmavoimien, eli Luftwaffen leirialuetta? T\u00e4m\u00e4 k\u00e4velyreitti johdattaa sinut virtuaalisesti tai konkreettisesti saksalaisajan j\u00e4\u00e4nteille Ounasvaaran ja L\u00e4hteentien alueella. Reitin eri pisteill\u00e4 voit kuunnella \u00e4\u00e4nisuunnittelun avulla el\u00e4voitettyj\u00e4 \u00e4\u00e4niraitoja, joilla historiantutkija Kalevi Mikkonen kertoo […]<\/p>\n","protected":false},"author":7367,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_et_pb_use_builder":"on","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":"","footnotes":""},"class_list":["post-1319","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7367"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1319"}],"version-history":[{"count":64,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2869,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319\/revisions\/2869"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1319"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Ilmatiedustelyrykmentin-majoitustila.jpg” alt=”Ilmatiedustelyrykmentin majoitustila” title_text=”Ilmatiedustelyrykmentin majoitustila” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Ilmatiedustelurykmentin-majoitustila-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Ilmatiedustelurykmentin majoitustila ja sen ymp\u00e4rist\u00f6<\/strong><\/p>\nRovaniemen Ounasvaaran alue oli jatkosodan aikana laajalti saksalaisten k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Siell\u00e4 oli useita
parakkialueita, sairaala-alue, leipomo, el\u00e4inl\u00e4\u00e4kint\u00e4- ja kuljetuskomppanioiden alue,
turvallisuuspalvelun vankila-alue, rintamaesikunnan alue, sotilaskoti sek\u00e4 tietysti Rommelin kentt\u00e4.<\/p>\n
Lastenkodin ja Ranuantien yl\u00e4puolen maastossa Ounasvaaran lounaan puoleisella rinteell\u00e4 oli
Luftwaffella eli Saksan ilmavoimilla isohko, vuosina 1942 ja 1943 rakennettu parakkileirialue.
Osa Luftnachtrichten-Regiment 56 :sta siirtyi Rovaniemelle joulukuussa 1941. Sen huhtikuussa 1943
muodostetun uuden tutkayksik\u00f6n, eli toinen II.\/Flugmelde-Me\u00df-Abteilungin majoitusparakkeja
sijaitsi Ounasvaaran rinteess\u00e4. Rinteen alaosassa oli joulukuussa 1940 Rovaniemelle tulleen
Fliegerf\u00fchrers Nordin eli Lentojohtaja Pohjoisen alueellisen p\u00e4\u00e4majan rakennuksia. Fliegerf\u00fchrers
Nordin p\u00e4\u00e4maja siirrettiin my\u00f6hemmin Norjan Kirkenesiin. Lis\u00e4ksi alueella oli ainakin yksi
suomalaisen aputy\u00f6voiman eli Finnische Hilfskr\u00e4ften parakki.
Olemme nyt varsin ison rakennuksen, eli ilmatiedustelurykmentin majoitusparakin j\u00e4\u00e4nteill\u00e4.
Rakennuksen koko on ollut noin kuusi ja puoli kertaa 28 metri\u00e4. T\u00e4m\u00e4 parakki valmistui syksyll\u00e4
1943. T\u00e4m\u00e4 lienee ollut lauta- tai levyparakki. Parakissa on ollut majoitustilat noin
kahdellekymmenelle henkil\u00f6lle. Parakkeja l\u00e4mmitettiin joskus muuratuilla uuneilla, mutta yleisimmin
kaminoilla. Polttopuun tarve oli erityisesti talviaikana eritt\u00e4in suuri nimenomaan l\u00e4mmityksen, mutta
my\u00f6s h\u00e4k\u00e4p\u00f6ntt\u00f6 -autojen takia. T\u00e4m\u00e4 on mahdollisesti ollut upseerien majoitusparakki. Parakeissa
oli varsin vaatimaton sisustus, yleens\u00e4 vain kerross\u00e4ngyt, yksi p\u00f6yt\u00e4, tuoleja ja joitakin kaappeja.
Viihdytykseksi saksalaisille toimitettiin muun muassa kirjallisuutta, \u00e4\u00e4nilevyj\u00e4 sek\u00e4 tietysti levysoitin
ja radio.
Saksalaisten suosimia laulajia olivat muun muassa kuuluisan Lili Marleen kappaleen levytt\u00e4nyt Lale
Andersen, elokuvissakin loistanut Ilse Werner, joka l\u00e4hetti Suomen kiertueellaan erityisterveiset
Lapissa oleville joukoille, vaikkei t\u00e4\u00e4ll\u00e4 k\u00e4ynytk\u00e4\u00e4n, Chilen satakieli Rosita Serrano sek\u00e4 ruotsalaiset
Zarah Leander ja Sickan Carlsson. T\u00e4m\u00e4n rakennuksen luoteispuolella on jo l\u00e4hes maastoon
hautautunut sirpalesuoja pommituksilta suojautumista varten. T\u00e4t\u00e4 aluetta ei kuitenkaan koskaan
pommitettu.
Ounasvaaran maasto oli sota-aikana hieman erilainen kuin nyky\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 puustoa oli jonkin verran
v\u00e4hemm\u00e4n nykyiseen verrattuna. Parakkien kohdalla ja niiden ymp\u00e4rill\u00e4 ei ollut puita, eik\u00e4
tietenk\u00e4\u00e4n nyt kuntopoluiksi kaventuneiden alkuper\u00e4isten huoltoteiden kohdalla. Monet alueen
poluista ovat saksalaisten ajalta. L\u00e4hes kaikki lounaisrinteell\u00e4 nykyisin olevat puut ovat sodan j\u00e4lkeen
kasvaneet.
T\u00e4m\u00e4n rakennuksen alapuolella rinteess\u00e4 on my\u00f6s muutamien muiden majoitusparakkien j\u00e4\u00e4nteit\u00e4
sek\u00e4 varastorakennuksien, k\u00e4ym\u00e4l\u00f6iden ja kaivon j\u00e4\u00e4nteit\u00e4. Paloturvallisuussyist\u00e4 parakkien v\u00e4lill\u00e4
pyrittiin pit\u00e4m\u00e4\u00e4n ainakin kolmenkymmenen metrin turvav\u00e4li.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][et_pb_video src=”https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=woZkH_t7g2M” play_icon_color=”#E20D18″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_width=”600px” module_alignment=”center” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_video][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”4. Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa
\n-osio” module_id=”Saksalaisten-huolto” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
4. Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0<\/span> N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa<\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_video admin_label=”barakin mallinnus” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_video][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Saksalaisten-huolto-ja-yhteiseloa-suomalaisten-kanssa.jpg” alt=”Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa” title_text=”Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Saksalaisten-huolto-ja-yhteiseloa-suomalaisten-kanssa.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa.<\/strong><\/p>\nT\u00e4ss\u00e4kin paikassa on l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 jonkin verran saksalaisten posliiniastioiden j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, vaikka
melkein kaikki maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4 onkin siivottu pois ajat sitten. Posliinileimoista on voitu lukea,
ett\u00e4 astioita on tuotu Saksan omista tehtaista, muun muassa Rosenthalin astioita on l\u00f6ydetty
runsaasti n\u00e4ilt\u00e4 Luftwaffen eli ilmavoimien alueelta. Paljon posliinia on tuotu my\u00f6s Norjasta
sik\u00e4l\u00e4isen Porsgrunnin tehtailta. Saksalaiset ostivat my\u00f6s Arabian posliinia, jota l\u00f6ytyy j\u00e4\u00e4nteist\u00e4.
Mik\u00e4li t\u00e4ll\u00e4kin alueella joskus tehd\u00e4\u00e4n arkeologisia kaivauksia. Vuosikymmenten aikana kasvaneen
paksun turvekerroksen alta on varmasti l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 runsaasti kaikenlaista sirpaletta ja muuta pikku
esineist\u00f6\u00e4. My\u00f6s l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 piilossa olevista roskakuopista arkeologit varmaankin saisivat
mielenkiintoista materiaalia tutkimuksiinsa.
Saksalaisten elintarviketilanne oli koko jatkosodan ajan hyv\u00e4, ruoka oli varsinkin upseereilla
monipuolista, miehist\u00f6ll\u00e4 toki p\u00e4\u00e4asiassa s\u00e4ilykeruokaa ja siihen kuului my\u00f6s erilaisia vihanneksia,
viiniryp\u00e4leit\u00e4 ja luumuja. N\u00e4in ollen Saksan selustatoimisto Kommandant R\u00fcckw\u00e4rtiges Armeegebiet
525 (Kor\u00fcck 525) antoi m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen, ett\u00e4 kaikissa saksalaisissa varuskunnissa tulee jakaa l\u00e4mmin
ylij\u00e4\u00e4m\u00e4ruoka suomalaisille sotaorvoille ja k\u00f6yhille lapsille suomalaisten huoltoviranomaisten
kanssa. Rovaniemen maalaiskunnassa ja Rovaniemen kauppalassa saksalaiset joukko-osastot
antoivat huoltolautakunnan valitsemille lapsiperheille ruoka-annoksia saksalaisista
ruoanjakelupaikoista. Osittain n\u00e4iden toimenpiteiden takia Rovaniemen seudulla ei sodan aikana
ollut suoranaista n\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4\u00e4, niin kuin monella muulla Suomen paikkakunnalla, vaikka yleist\u00e4
puutetta olikin v\u00e4h\u00e4n kaikesta.
Jo alun perin saksalaisten kanssa oli sovittu, ett\u00e4 he tuovat mukanaan jotakuinkin kaiken
tarvitsemansa, jottei alueen suomalainen siviiliv\u00e4est\u00f6 k\u00e4rsisi ruoka ja tavara pulasta. Saksalaisten
huolto vaati valtavaa logistista j\u00e4rjestely\u00e4, sill\u00e4 kymmenet laivat toivat jatkuvasti aseita, ammuksia,
ruokatarvikkeita ja kaikkea mahdollista heid\u00e4n tarvitsemaansa Suomen satamiin. Satamista tavara
jatkoi matkaansa rautatie- ja kuorma-autokuljetuksina eteenp\u00e4in valtaviin v\u00e4livarastoihin ja
rintamien l\u00e4heisyydess\u00e4 hevosten ja muulien vet\u00e4mill\u00e4 k\u00e4rryill\u00e4 hoidettiin loppumatka. Saksalaiset
toivat mukanaan muuleja muun muassa Kreikasta, mutta ilmastoon tottumattomina ne kuolivat jo
ensimm\u00e4isen talven aikana kylmyyteen. Muualta tuodut muulit p\u00e4rj\u00e4siv\u00e4t paremmin.
Saksan Luftwaffella oli lentotoimintaan liittyvien yksikk\u00f6jen lis\u00e4ksi paljon muutakin miehist\u00f6\u00e4, kuten
ilmatorjuntayksik\u00f6it\u00e4, rakennusyksik\u00f6it\u00e4 ja muun muassa omat kuorma-auto- ja hevosyksik\u00f6t.
T\u00e4ll\u00e4kin alueella oli Luftwaffen kuorma-autohalleja, jotka olivat niin sanottuja kuplahalleja. Sodan
lopussa Lapissa oli saksalaisia yli 200 000 ja lis\u00e4ksi suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 vankeja ja ty\u00f6velvollisia sek\u00e4
pakkoty\u00f6l\u00e4isi\u00e4 eli enemm\u00e4n kuin Lapissa oli silloin asukkaita. Esimerkiksi Luftwaffen t\u00f6iss\u00e4 oli
hollantilaisia ja virolaisia kirvesmiehi\u00e4, ehk\u00e4 jopa rakentamassa n\u00e4it\u00e4kin parakkeja.
Ankaran kiellon mukaan saksalaiset saivat Suomen kaupoista ostaa vain tarkasti rajattuja tuotteita.
K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 asia ei ihan n\u00e4in mennyt, sill\u00e4 mustan p\u00f6rssin kauppa kukoisti ja rahaan, kahviin,
viinaan ja makeisiin vaihtui mit\u00e4 vain saksalaisten tarvitsemaa. Rangaistukset kiinnijoutuneelle
saksalaisille olivat ankarat. Kaikki saksalaisten rikokset hoitivat saksalaiset itse ja suomalaisten
rikokset suomalainen oikeuslaitos. Saksalaisilla ei ollut suomalaisiin mit\u00e4\u00e4n tuomiovaltaa eik\u00e4
suomalaisilla saksalaisiin n\u00e4hden.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”5. Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana
\n-osio” module_id=”Upseerikerho” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
5. Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Upseerikerho.jpg” alt=”Upseerikerho” title_text=”Upseerikerho” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Upseerikerho-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana<\/strong><\/p>\nT\u00e4ll\u00e4 paikalla maavallien suojassa on todenn\u00e4k\u00f6isesti sijainnut alueen upseerikerho, jota saksalaiset
kutsuivat kasinoksi. Kyse ei siis ollut peli luolasta. Miehist\u00f6ll\u00e4 oli oma sotilaskoti ainakin nykyisen
Lukkarinkadun varrella. Upseerikerho oli upseerien vapaa ajanviettopaikka, jossa j\u00e4rjestettiin
lauluiltoja ja joskus my\u00f6s vierailevien esiintyjien, kuten laulajien tai taikureiden esityksi\u00e4. Muita
vapaa-ajan viettomahdollisuuksia niin upseereille kuin miehist\u00f6llekin oli elokuvien katsominen.
Saksalaiset toimittivat leiri alueille elokuvaprojektoreja ja filmikeloja liikkuvilla autoyksik\u00f6ill\u00e4.
Elokuvia saksalaiset k\u00e4viv\u00e4t katsomassa my\u00f6s muun muassa Kino Inarin n\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 ja Haus der
Kameradschaftissa eli Toveruuden talossa. Suosituimpia elokuvia olivat v\u00e4rielokuvat Kultainen
kaupunki, Lumpeenkukka ja M\u00fcnchhausen, jotka saivat valtavia katsojalukuja kaikissa paikoissa,
joissa niit\u00e4 esitettiin. Toveruuden talossa j\u00e4rjestettiin elokuvien lis\u00e4ksi my\u00f6s lukuisia
musiikkikonsertteja, tanssiesityksi\u00e4, oopperaesityksi\u00e4, taikuriesityksi\u00e4, komiikkaa ja teatteria. Yksi
suosituimmista oopperaesityksist\u00e4 oli Figaron h\u00e4\u00e4t, jota esitettiin Toveruuden talolla per\u00e4ti 35 kertaa
t\u00e4ydelle salille. Yhteens\u00e4 esitykset n\u00e4ki 12 000 katsojaa.
Kuuluisimpia esiintyji\u00e4 olivat laulaja Lizzi Waldm\u00fcller, tanssija Daisy Spies ja h\u00e4nen tanssiryhm\u00e4ns\u00e4,
tanssija-laulaja Marika R\u00f6kk, sveitsil\u00e4inen tenori Herbert Ernst Groh ja ruotsalainen oopperalaulaja
Lisa Tunell-Scharner. My\u00f6s suomalaisia artisteja esiintyi Toveruuden talon tapahtumissa, muun
muassa tanssiduo Lucia Nifontova ja Alexander Saxelin sek\u00e4 pianotaiteilija Kerttu Bernhardt.
Suomalaisten j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Asemiesillassa esiintyiv\u00e4t mm. sopraano Anna Mutanen,
harmonikkamestari Onni Laihonen ja koomikko Siiri Angerkoski. Toveruuden talon tapahtumiin
p\u00e4\u00e4siv\u00e4t osallistumaan my\u00f6s suomalaiset. Rovaniemen kulttuuritarjonta oli vuosina 1943 ja 1944
ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n laajaa. Erityisesti koululaisille elokuvat olivat suuri tapaus. He p\u00e4\u00e4siv\u00e4t sis\u00e4\u00e4n
ilmaiseksi, jos tilaa oli.
My\u00f6s alkoholin k\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 oli varsin iso osa pime\u00e4\u00e4n ja pitk\u00e4\u00e4n talveen tottumattomilla ja koti-ik\u00e4v\u00e4\u00e4
potevilla sotilailla. Saksalaisilla oli pohjoisessa eritt\u00e4in hyv\u00e4t varastot niin ruokatarvikkeita kuin
alkoholia varten. Juomina heill\u00e4 oli olut, viinit ja joskus konjakit. Saksalaiset toivat mukanaan my\u00f6s
omat astiansa ja ruokailuv\u00e4lineet.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”6. Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana
\n-osio” module_id=”Suomalaisten” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
6. Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Suomalaisten-aputyontekijoiden-parakki.jpg” alt=”Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki” title_text=”Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Suomalaisten-aputyontekijoiden-parakki-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana<\/strong><\/p>\nT\u00e4ll\u00e4 kohdalla sijaitsi saksalaisten piirustuksien mukaan suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden eli Finnische
Hilfskr\u00e4ftin parakki, joka rakennettiin marras-joulukuussa 1943. Se oli suomalaisten
puutavarayhti\u00f6iden muodostaman Puutalo Oy :n Polar niminen lautaparakki kooltaan noin
kahdeksan kertaa kaksitoista metri\u00e4. Parakki koottiin valmista puu elementeist\u00e4. Sen pystytt\u00e4minen
kesti suomalaisilta kirvesmiehilt\u00e4 pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4, vangeilta huomattavasti kauemmin.
T\u00e4h\u00e4n parakkiin majoitettiin siis saksalaisten palveluksessa olleita suomalaisia ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 ehk\u00e4
noin kymmenest\u00e4 kahteenkymmeneen henkil\u00f6\u00e4. Todenn\u00e4k\u00f6isesti he olivat ulkopaikkakuntalaisia,
koska heille rakennettiin oma parakki. Rovaniemel\u00e4iset olivat tietenkin omissa kodeissaan. T\u00e4m\u00e4n
parakin asukkaat ovat ehk\u00e4 olleet Luftwaffen pesulan ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4, jotka olivat joutuneet evakkoon
sota-alueelta. Pesula sijaitsi nykyisen Yliopistonkadun varrella.
Sodasta huolimatta sek\u00e4 palkansaajien m\u00e4\u00e4r\u00e4 ett\u00e4 kauppalan verotulot kasvoivat r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4isesti.
Monet l\u00e4hestulkoon k\u00f6yhyydess\u00e4 el\u00e4neet rovaniemel\u00e4iset saivat elintasoaan parannettua
aikaisempaan verrattuna. Ty\u00f6markkinoilla saksalaisten l\u00e4sn\u00e4olo vaikutti merkitt\u00e4v\u00e4sti. Ensimm\u00e4ist\u00e4
kertaa suomen historiassa oli ty\u00f6ntekij\u00e4n markkinat. Suurin osa nuoremmasta miespuolisesta
v\u00e4est\u00f6st\u00e4 oli rintamilla, joten ty\u00f6paikkoja liikenne-, kuljetus-, huolinta-, rakennus-, kauppa- ja
palvelualoilla oli runsaasti naisille ja asepalvelus ik\u00e4luokkien ulkopuolisille miehille.
Saksalaiset tarvitsivat miehi\u00e4 mets\u00e4-, linnoitus-, lentokentt\u00e4- ja rakennust\u00f6ihin, pilke- ja
puuhiilitehtaisiin, maanteiden tekoon ja korjauksiin sek\u00e4 rahdinajoon. Naisille t\u00f6it\u00e4 riitti
kanttiineissa, konttoreissa, sairaaloissa, keittoloissa, ompelimoissa ja pesuloissa. Kovan
ty\u00f6voimapulan takia saksalaisten maksamat palkat ammattimiehille olivat joskus kaksin, jopa
kolminkertaisia muuhun maahan verrattuna ja yleisemminkin palkkataso oli ainakin 25% korkeampi
kuin suomalaisten maksamat. Varsinkin Rovaniemen maalaiskunnan puolella monille ty\u00f6ntekij\u00f6ille ja
yrityksille j\u00e4i isoja veror\u00e4stej\u00e4, kun rahaa tuli niin paljon, ettei veroja ehtinyt maksamaan.
My\u00f6s muualta Suomesta tuli ty\u00f6voimaa Lappiin. Kes\u00e4ll\u00e4 1942 saksalaisten palveluksessa oli Lapissa
yli 10 000 ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4, joista osaa pime\u00e4sti tai suomalaisyritysten kautta, mik\u00e4 aiheutti monille
suomalaisille yrityksille ty\u00f6voimapulaa ja viiv\u00e4stytti monia ty\u00f6kohteita. Suomalaisten viranomaisten
tarkoituksena oli puolittaa saksalaisten palveluksessa olevan ty\u00f6voiman m\u00e4\u00e4r\u00e4. Siksi
paikallisviranomaiset yrittiv\u00e4t saada saksalaisia palkkaamaan ty\u00f6ntekij\u00e4ns\u00e4 suomalaisista yrityksist\u00e4
sen sijaan, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 palkkaisivat vapailta markkinoilta.
Ty\u00f6voiman s\u00e4\u00e4nn\u00f6stely-yritykset eiv\u00e4t tietenk\u00e4\u00e4n saksalaisia erityisesti miellytt\u00e4neet ja he
pyrkiv\u00e4tkin jopa viranomaisten m\u00e4\u00e4r\u00e4ysten vastaisesti palkkaamaan suomalaisia t\u00f6ihins\u00e4. T\u00e4t\u00e4
kamppailua ty\u00f6voimasta k\u00e4ytiin koko jatkosodan ajan palkkatasoa kohtuullistamalla. Suomalaiset
vetosivat my\u00f6s Saksan ylimp\u00e4\u00e4n johtoon asian korjaamiseksi ja Saksan sotamarsalkka Wilhelm Keitel
antoikin m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen, ett\u00e4 saksalaisten joukkojen on supistettava suomalaisen ty\u00f6v\u00e4en m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.
Kiinti\u00f6ksi m\u00e4\u00e4riteltiin 4000 henkil\u00f6\u00e4, joista Luftwaffen osuus oli 3000 ja Saksan maavoimien eli
Heerin 1000.
Kev\u00e4\u00e4seen 1943 menness\u00e4 kuitenkin saksalaisten palveluksessa olevan suomalaisen ty\u00f6voiman
osuus v\u00e4heni suurin piirtein kiinti\u00f6n mukaiseksi. T\u00e4m\u00e4 johtui paitsi ty\u00f6velvollisuus kutsunnoista,
my\u00f6s lis\u00e4\u00e4ntyneist\u00e4 ty\u00f6voiman ratsioista. Suomalaisen ty\u00f6voiman saannin supistuminen aiheutti
sen, ett\u00e4 saksalaiset joutuivat paikkaamaan ty\u00f6voiman puutetta. Apuja saatiin organisaatio Todtin
ty\u00f6voimasta, muista maista tuoduista ty\u00f6velvollisista, palkatuista henkil\u00f6ist\u00e4 sek\u00e4 tietysti<\/p>\n
vankity\u00f6voimasta. Saksalaisten vankity\u00f6voiman m\u00e4\u00e4r\u00e4 nousi Lapissa noin 30 000 henkil\u00f6\u00f6n.
Ty\u00f6palvelun joukoissa oli lukuisien saksan miehitt\u00e4minen alueiden kansalaisia enemm\u00e4n tai
v\u00e4hemm\u00e4n pakkoty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”7. Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu
\n-osio” module_id=”Junaradan” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
7. Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Betonikorsu.jpg” alt=”Betonikorsu” title_text=”Betonikorsu” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Junaradan-itapuolen-taisteluasemat-ja-betonikorsu-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu<\/strong><\/p>\nOunasvaaran junaradan viereisell\u00e4 sivustalla on my\u00f6s lukuisia kaivantoja, joista voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4 siell\u00e4
olleen paitsi taisteluhauta ja taistelupes\u00e4kkeit\u00e4, my\u00f6s vartiotoimintaan liittyvi\u00e4 kaivantoja. Ainakin
osa n\u00e4ist\u00e4 lienee Lapin sodan aikaisia. Vaaran laidassa radan vieress\u00e4 on pitk\u00e4 taisteluhautakaivanto,
taistelupes\u00e4kkeit\u00e4 ja ampumapoteroita. Taisteluja t\u00e4ll\u00e4 alueella ei kuitenkaan k\u00e4yty.
Ounasvaaran alueella on my\u00f6s pohjoislaidalla taistelupes\u00e4kkeit\u00e4 ja siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vaaran
korkeammillakin osilla. Vaaranlaidoilla on ollut ilmeisesti pitk\u00e4hk\u00f6 taistelukaivantojen linja, joka on
ulottunut aina nykyisen golf -radan tienoilta Tottorakan ja V\u00e4lirakan ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja sielt\u00e4 kohti
nykyist\u00e4 urheiluopiston aluetta. Ehk\u00e4 osittain Lapin sodan aikaisia ampuma poteroita ja
taistelupes\u00e4kkeiden j\u00e4lki\u00e4 on maastossa viel\u00e4 n\u00e4kyviss\u00e4, mutta osa lienee jo kasvanut umpeen.
Saksalaiset hy\u00f6dynsiv\u00e4t my\u00f6s vaaran luontaisia onkaloita ja kivimuodostelmia pes\u00e4kkeiksi.
Niin sanottu betonikorsu on sis\u00e4lt\u00e4 noin 3 x 4 metrin kokoinen ja 2 :n metrin korkuinen. Oviaukko on
betonista ja sein\u00e4t on muurattu luonnonkivist\u00e4. Korsun katto on osittain sortunut, mutta muuten
rakennus on melko ehj\u00e4. Rakennuksen alueella ja hieman kauempana on muun muassa heteka tai
sen osia ja puinen ovi, joka voi olla my\u00f6hemm\u00e4lt\u00e4kin ajalta. T\u00e4t\u00e4 korsua ovat todenn\u00e4k\u00f6isesti
k\u00e4ytt\u00e4neet saksalaiset vartiomiehet lepopaikkana ja talvisin l\u00e4mmittelypaikkana. Korsu l\u00e4mpesi
kamiinan avulla.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”8. Mysteeriparakki ja taisteluhauta
\n-osio” module_id=”Mysteeriparakki” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
8. Mysteeriparakki ja taisteluhauta<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Kaivanto-mysteeriparakin-ylapuolella.jpg” alt=”Kaivanto mysteeriparakin yl\u00e4puolella” title_text=”Kaivanto mysteeriparakin yl\u00e4puolella” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Mysteeriparakki-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Mysteeriparakki ja taisteluhauta<\/strong><\/p>\nYksi parakki, josta ei ole tarkkaa tietoa olemassa, mutta jossa on n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 betoninen alusta sijaitsee
l\u00e4hell\u00e4 tornitaloja. Saksalaisten piirustuksissa t\u00e4h\u00e4n kohtaan oli merkitty autokorjaamo tai kuorma-
autohalli. Rakennus on voinut olla my\u00f6s keitti\u00f6rakennus. Betonin sis\u00e4lt\u00e4 ty\u00f6ntyy ulos putki, josta
sadevesi valuu pois. Rakennuksen maan pinnalla oleva betonivalu on kooltaan noin viisi kertaa viisi
metri\u00e4. Saksalaisten piirustusten mukaan rakennus on ollut kooltaan noin kymmenen kertaa
kuusitoista metri\u00e4.
T\u00e4m\u00e4n rakennuksen vierest\u00e4 l\u00e4htee yl\u00e4rinteeseen p\u00e4in pitk\u00e4hk\u00f6, kaiketi Lapin sodan aikainen
taisteluhauta, tai sirpalesuoja, jonka p\u00e4\u00e4linja on alun perin ollut noin kaksi kertaa 110 metri\u00e4. Linjan
p\u00e4\u00e4ss\u00e4 on ollut korsun paikka. Linjasta erkaneva varsin kapea ja matala, pitk\u00e4hk\u00f6 kaakonsuuntainen
kaivanto, lienee ehk\u00e4 alkua lukuunottamatta joskus sodan j\u00e4lkeen tehty oja. Korsusta on kaivettu
joitakin j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, muun muassa s\u00e4ilykepurkki ja rikkoutunut viinipullo esiin. Siell\u00e4 on my\u00f6s
tuoreempaa roskaa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”9. Lastenkoti
\n-osio” module_id=”Lastenkoti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
9. Lastenkoti\u00a0<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/02\/Lastenkoti-scaled.jpg” alt=”Lastenkoti” title_text=”Lastenkoti” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Lastenkoti-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Lastenkoti<\/strong><\/p>\nEntinen lastenkoti oli saksalaisten k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 jatkosodan aikana maavoimien eli Heerin sairaalana.
Rakennus on edelleen olemassa. Lapin sodan aikana sairaala ja sen alue oli miinoitettu, mutta
miinoja ei r\u00e4j\u00e4ytetty. Kauppalan tuhon j\u00e4lkeen sinne sijoitettiin kauppalan virastot. Kauppalan
johtaja sek\u00e4 virkamiehet my\u00f6s asuivat rakennuksessa. My\u00f6hemmin se on toiminut muun muassa
lastensairaalana ja steinerkouluna.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”10. Frontleitstelle 42 :n parakkileirialue
\n-osio” module_id=”Frontleitstelle” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
10. Frontleitstelle 42 :n parakkileirialue<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Frontleitstelle-42n-parakkileirialue.jpg” alt=”Frontleitstelle 42n parakkileirialue” title_text=”Frontleitstelle 42n parakkileirialue” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Frontleitsstelle-42n-parakkileiri-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Frontleitsstelle 42 :n parakkileiri<\/strong><\/p>\nT\u00e4ll\u00e4 rautatien ja L\u00e4hteentien v\u00e4lisell\u00e4 alueella sijaitsi rintamaesikunnan eli Frontleitsstelle 42 :n
lager Ounasvaaran leirialue, joka otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 15.3.1943. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 oli kivikoululta siirtyneen
entisen Frontsammelstellen lukuisia majoitus ja varasto parakkeja, ilmeisesti iso toimistorakennus
autotalli, perunakellari, sauna ja pukeutumistila ja useita k\u00e4ym\u00e4l\u00e4rakennuksia – kaikkiaan noin
kolmisenkymment\u00e4 rakennusta.
Alueella oli noin 10 x 60 metrin kokoinen keskusaukio, jonka ymp\u00e4rill\u00e4 oli nelj\u00e4 isohkoa rakennusta.
Alueelle oli j\u00e4rjestetty Rovaniemen rautatieasemalta sukkulalinja kuljetuksia varten. Kuorma-autot
kulkivat alueelle Ranuantien kautta ja jalankulkijat Ounaskosken rautatiesillan kautta ja sillan
vierest\u00e4 merkitty\u00e4 polkua pitkin. Osa t\u00e4t\u00e4 polkua on n\u00e4kyviss\u00e4 viel\u00e4kin. Leiri oli tarkoitettu lomalle
menevien ja lomalta tulevien sek\u00e4 komennusmiesten ilmoittautumispaikaksi ja tarvittaessa my\u00f6s
majoitukseen. T\u00e4nne majoitettiin my\u00f6s Rovaniemen l\u00e4pi menevi\u00e4 yksik\u00f6it\u00e4 tilap\u00e4ismajoitukseen.
Yksi n\u00e4ist\u00e4 rakennuksista oli rakennussuunnitelman mukaan isohko saunarakennus, jonka j\u00e4\u00e4nteill\u00e4
nyt olemme. T\u00e4h\u00e4n on tehty tukeva betonilattia, jota rakennuksissa ei yleens\u00e4 ollut. Ennen Suomeen
tuloaan saksalaiset eiv\u00e4t tienneet saunomisesta mit\u00e4\u00e4n, mutta pian Suomeen tulon j\u00e4lkeen he
ihastuivat eritt\u00e4in suuresti saunomiseen. Saksalaiset rakensivat kaikille leirialueilleen melkein ensi
t\u00f6ikseen saunan, joka olikin tietenkin tarpeellinen sek\u00e4 puhdistautumista ett\u00e4 virkist\u00e4ytymist\u00e4
varten. Kauppalan keskustassa saksalaiset saunoivat omilla saunavuoroillaan my\u00f6s silloisissa yleisiss\u00e4
saunoissa marssien ryhdikk\u00e4\u00e4sti joukko osastona paikalle.
Nykyisen leirint\u00e4alueen kohdalla oli my\u00f6s sy\u00f6p\u00e4l\u00e4isten puhdistuslaitos. Sen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli puhdistaa
muun muassa t\u00e4ist\u00e4 rintamalta tulleet sotilaat ja heid\u00e4n varusteensa lomalle l\u00e4ht\u00f6\u00e4 varten.
Laitoksen kapasiteetti on ollut noin 500 henkil\u00f6\u00e4 per p\u00e4iv\u00e4. Sy\u00f6p\u00e4l\u00e4isten puhdistuslaitoksia oli useita
rintamien takana ja l\u00e4pikulkuleireill\u00e4 puhdistaminen tapahtui p\u00e4\u00e4osin h\u00f6yryn ja saunan avulla.
Puhdistautumiseen j\u00e4lkeen lomalaiset saattoivat menn\u00e4 l\u00e4pikulkuleireihin, kuten Frontleitstellen
kokoamiskeskukseen, y\u00f6py\u00e4 siell\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n tai pari ja jatkaa matkaansa eteenp\u00e4in kohti Saksaa.
Koska Saksalla oli paljon joukkoja Pohjois-Suomessa lomalaisia kulki sota-aikana kymmeni\u00e4tuhansia
n\u00e4iden puhdistuslaitosten ja l\u00e4pikulkuleirien kautta. Saksalaiset r\u00e4j\u00e4yttiv\u00e4t t\u00e4m\u00e4nkin alueen
rakennukset, joten alueen rakennuksista s\u00e4ilyi vain yksi asuinparakki ja yksi k\u00e4ym\u00e4l\u00e4rakennus, jotka
on sittemmin purettu. Joitakin rakennusten j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, kaivantoja ja r\u00e4j\u00e4ytyskuoppia on viel\u00e4 alueella
n\u00e4kyviss\u00e4, vaikkakin alue on melko t\u00e4ysin metsittynyt ja j\u00e4\u00e4nteet ovat turvekerroksen alla piilossa.
Sodan j\u00e4lkeen t\u00e4\u00e4ll\u00e4 sattui my\u00f6s ik\u00e4v\u00e4 tapaus, kun lasten leikkiess\u00e4 l\u00f6yt\u00e4mill\u00e4\u00e4n r\u00e4j\u00e4hteill\u00e4 ilmeisesti
miina r\u00e4j\u00e4hti ja yksi lapsi kuoli ja useita loukkaantui.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”11. Sicherheitsdientsin vankila
\n-osio” module_id=”Sicherheitsdientsin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
11. Sicherheitsdientsin vankila<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/SDn-vankila-1.jpg” alt=”Vankila” title_text=”SDn vankila 1″ align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Vankila-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Sicherheitsdientsin vankila<\/strong><\/p>\nOlemme nyt Geologisen tutkimuslaitoksen kohdalla, jossa oli saksalaisten rakennusten portaita ja
kaivantoja ennen tutkimuslaitoksen talon rakentamista. Alue oli lasten suosittu leikkipaikka, josta
l\u00f6ytyi runsaasti sodan aikaista tavaraa. Tutkimuslaitoksen talon kohdalla oli saksalaisilla heid\u00e4n
omille vangeilleen tarkoitettu muuratuilla selleill\u00e4 varustettu Sicherheitsdientsin eli
turvallisuusviraston vankila. Alue oli piikkilanka-aidalla ymp\u00e4r\u00f6ity. Tutkimuslaitoksen talon vieress\u00e4
on s\u00e4ilynyt isohko pengeralue, jossa oli rakennuksia, joissa oli luonnonkivireunukset. N\u00e4m\u00e4 voivat
olla ehk\u00e4 vankisellej\u00e4 tai vartijoiden ja muun henkil\u00f6kunnan huoneita.
Rinteeseen on kaivettu kaiketi Lapin sodan aikainen taisteluhauta, joka on noin 50 m pitk\u00e4, keskell\u00e4
ja pohjoisp\u00e4\u00e4ss\u00e4 on ilmeisesti ollut korsun paikka. Sicherheitsdients eli SD oli Saksan SS :n johtajan
Heinrich Himmlerin pahamaineinen tiedustelu- ja turvallisuusvirasto, jonka yhteydess\u00e4 toimivat
my\u00f6s Geheime Staatspolizei eli Gestapo, Kriminalpolizei eli Kripo sek\u00e4 Einsatzgruppet, jotka
murhasivat mm. juutalaisia miehitetyiss\u00e4 It\u00e4-Euroopan maissa.
T\u00e4ss\u00e4 SD :n vankilassa oli vangittuna saksalaisia sotilaita, jotka olivat syyllistyneet rikoksiin Suomessa.
Sinne on my\u00f6s tiett\u00e4v\u00e4sti toimitettu my\u00f6s vangiksi saatuja ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 komissaareja kuulusteltavaksi
ja todenn\u00e4k\u00f6isesti heid\u00e4t on siell\u00e4 my\u00f6s teloitettu. Vankilassa ei luultavasti ollut kovin paljoa
henkil\u00f6kuntaa ja muutenkin SD:n ja Gestapon toiminta Rovaniemell\u00e4 oli varsin v\u00e4h\u00e4ist\u00e4, eik\u00e4 liittynyt
mitenk\u00e4\u00e4n suomalaisiin siviileihin tai sotilaisiin. Enemm\u00e4n heill\u00e4 oli teht\u00e4vi\u00e4 pohjoisessa Norjan rajan
molemmin puolin.
Vankilan toiminnasta ei ole s\u00e4ilynyt asiakirjoja eik\u00e4 suomalaisilla virkamiehill\u00e4k\u00e4\u00e4n ollut sinne asiaa,
joten tiedot sen toiminnasta ovat v\u00e4h\u00e4iset. Pullinpuolella nykyisen Valdemarin tontilla sijaitsi
salaisen kentt\u00e4poliisin eli Geheime Feldpolizei 735 :n majoitusalue. Salainen kentt\u00e4poliisi oli nimens\u00e4
mukaisesti Saksan armeijan eli Wehrmachtin salainen sotilaspoliisi, jonka teht\u00e4vi\u00e4 oli muun muassa
vastavakoilu, maanpetoksellisen toiminnan est\u00e4minen, vastapropaganda, sotilaskohteiden vartiointi
ja avustaminen saksalaisten sotaoikeuksien rikostutkinnoissa. Salaisen kentt\u00e4poliisin tiedet\u00e4\u00e4n my\u00f6s
suorittaneen joitakin pakoon yritt\u00e4neiden sotavankien teloituksia ja mahdollisesti he my\u00f6s teloittivat
SD :n vankilassa olleita komissaareja. Suomalaisiin heill\u00e4 ei ollut mit\u00e4\u00e4n toimivaltaa, eiv\u00e4tk\u00e4 he
tietojen mukaan ole koskaan ylitt\u00e4neetk\u00e4\u00e4n valtuuksiaan.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”12. Rommelin kentt\u00e4
\n-osio” module_id=”Rommelin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
12. Rommelin kentt\u00e4<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Rommelin-kentta.jpg” alt=”Rommelin kentt\u00e4” title_text=”Rommelin kentt\u00e4” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Rommelin-kentta-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Rommelin kentt\u00e4 eli Sportsbahn Feldmarschall Rommel<\/strong><\/p>\nRanuantien it\u00e4puolella on Rommelin kent\u00e4ksi kutsuttu urheilukentt\u00e4. Kent\u00e4n rakensivat saksalaisen
Heerin leipomokomppanian B\u00e4ckerei-Kompanie 602:n ja viereisen Heerin kuljetuskomppanian
miehet vuonna 1943 virkistysalueekseen, antaen kent\u00e4lle mahtipontisen nimen Sportsbahn
Feldmarschall Rommel eli Sotamarsalkka Rommelin urheilukentt\u00e4. Nimi oli kirjoitettu kent\u00e4n portin
yl\u00e4laudoitukseen.
Sotamarsalkka Erwin Rommel oli sodan aikana kuuluisin saksalainen sotap\u00e4\u00e4llikk\u00f6 ja sotasankari
lempinimell\u00e4 \u201cEr\u00e4maan kettu\u201d. Rommel osallistui jossakin m\u00e4\u00e4rin Hitlerin salamurhayritykseen
vuonna 1944 ja koska h\u00e4n oli kansallissankari, Hitler antoi hirtt\u00e4misen ja maineenmustaamisen sijaan
h\u00e4nelle mahdollisuuden tehd\u00e4 itsemurha ja s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 siten perheens\u00e4 ja perheen omaisuuden. Asiassa
painoi my\u00f6s se, ett\u00e4 Rommelin nimi liitettyn\u00e4 Hitlerin salamurhahankkeeseen olisi ollut Hitlerille
kiusallista ja varmasti olisi aiheuttanut kuohuntaa Saksassa. Rommelin kerrottiin kuolleen
lentokonehy\u00f6kk\u00e4yksess\u00e4 saamiinsa vammoihin ja haudattiin kunniamenoin. Rommel itse ei koskaan
k\u00e4ynyt Suomessa.
Rommelin kent\u00e4n juhlalliset avajaiset olivat 18.7.1943. Ohjelmassa oli kahdeksan saksalaisen
jalkapallojoukkueen v\u00e4linen jalkapalloturnaus sek\u00e4 kahden saksalaisen k\u00e4sipallojoukkueen v\u00e4linen
ottelu. Kenraalieversti Eduard Dietl vihki kent\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja jakoi parhaan pelaajan palkinnot.
Kent\u00e4ll\u00e4 j\u00e4rjestettiin muutamia j\u00e4\u00e4pallo- ja jalkapallo-otteluja my\u00f6s saksalaisten ja suomalaisten
v\u00e4lill\u00e4. Kentt\u00e4\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6i silloin koivuaita ja my\u00f6s kenraalieversti Dietl istui joskus seuraamassa pelej\u00e4
koivusta tehdyss\u00e4 juhlakatsomossa. Parhaimmillaan otteluita saattoi katsoa jopa yli 1000 katsojaa.
Seuraava isompi urheilutapahtuma kent\u00e4ll\u00e4 oli 16.9.1943 j\u00e4rjestetty Wehrmacht sportfest, johon
osallistui 18 eri yksik\u00f6iden joukkuetta.
Vuosina 1942, 1943 ja 1944 saksalaisten joukkojen urheilutoiminta sai vauhtia asemasotavaiheen
ansiosta. Dietl oli innokas urheilumies ja halusi sotilaiden pysyv\u00e4n virkist\u00e4ytynein\u00e4 ja hyv\u00e4ss\u00e4
kunnossa urheilun avulla. T\u00e4ll\u00e4 oli tietysti vaikutusta my\u00f6s joukkojen mielialan yll\u00e4pit\u00e4misess\u00e4
varsinkin kun sota it\u00e4rintamalla k\u00e4\u00e4ntyi heid\u00e4n kannaltaan huonoon suuntaan. Rommelin kent\u00e4n
tapahtumien ja talviurheilulajien lis\u00e4ksi ainakin kesin\u00e4 1942 ja 1943 j\u00e4rjestettiin kenraali Ferdinand
Sch\u00f6rnerin toimeksiannosta Pohjois-Lapissa saksalaisten joukko-osastojen v\u00e4linen jalkapallon cup-
muotoinen turnaus loppuotteluineen, k\u00e4sipalloilun Tundra-Pokal -kilpailu ja monia muita
urheilukilpailuja.
Rovaniemen kauppalan vuoden 1946 kunnalliskertomuksen mukaan kentt\u00e4 oli varsin huonosti tehty,
vino ja pehme\u00e4 hiekkakentt\u00e4, ja sen takia p\u00f6lyinen – eli vanhaa vapaapalokuntavitsi\u00e4 lainaten:
\u201cv\u00e4\u00e4rin sammutettu\u201d. Kunnostettu kentt\u00e4 on edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 Kiirunan alueella. Rommelin kentt\u00e4
on ainoa saksalaisajasta muistuttava paikannimi Rovaniemell\u00e4. Rommelin kent\u00e4n nimi eli
vuosikymmeni\u00e4 vain paikallisten asukkaiden ja urheilua harrastavan nuorison suullisena perinteen\u00e4,
koska kaupunki saksalaisajan menneisyytt\u00e4 h\u00e4veten ei hyv\u00e4ksynyt nime\u00e4m\u00e4\u00e4n asemakaavakarttaan
ennen kuin 2000 -luvun alussa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”Yhteisty\u00f6ss\u00e4” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_row _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Yhteisty\u00f6ss\u00e4<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][et_pb_text admin_label=”Text” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]Historiakierroksen asiantuntijana on toiminut Kalevi Mikkonen. Tutustu Mikkosen blogiin\u00a0t\u00e4st\u00e4 linkist\u00e4<\/a>.<\/p>\nSaksalaisajan tunnelmiin el\u00e4ytymist\u00e4 vahvistaa taiteilija\/tuottaja Timo Mets\u00e4joen \u00e4\u00e4nisuunnittelu<\/p>\n
Saksan ilmavoimien parakkileirialue Ounasvaaralla 1941-1944 -videon on mallintanut Studio Sallamar.<\/p>\n
Reittikartan on mallintanut Ounasvaaran hiihtoseura, Matti Kivel\u00e4.[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row column_structure=”1_3,1_3,1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/10\/lapin-maakuntamuseo.jpg” alt=”Lapin Maakuntamuseo -logo” title_text=”Lapin Maakuntamuseo” align=”center” admin_label=”Maakuntamuseo -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/01\/Sallamar-JPG.jpg” alt=”Ounasvaaran hiihtoseura -logo” title_text=”Sallamar JPG” align=”center” admin_label=”OH -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_height=”60px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/01\/oh_logo_web_png-200×200-1.png” alt=”Ounasvaaran hiihtoseura -logo” title_text=”oh_logo” align=”center” admin_label=”OH -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_height=”60px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section]<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Saksalaisaika Ounasvaaralla – Historiakierros jatkosodan maisemiinOunasvaara on tunnettu Rovaniemen liikunta -ja virkistyskohteena, mutta tiesitk\u00f6, ett\u00e4 vuosina 1941-1944 se oli my\u00f6s Saksan armeijan, varsinkin Saksan ilmavoimien, eli Luftwaffen leirialuetta? T\u00e4m\u00e4 k\u00e4velyreitti johdattaa sinut virtuaalisesti tai konkreettisesti saksalaisajan j\u00e4\u00e4nteille Ounasvaaran ja L\u00e4hteentien alueella. Reitin eri pisteill\u00e4 voit kuunnella \u00e4\u00e4nisuunnittelun avulla el\u00e4voitettyj\u00e4 \u00e4\u00e4niraitoja, joilla historiantutkija Kalevi Mikkonen kertoo […]<\/p>\n","protected":false},"author":7367,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_et_pb_use_builder":"on","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":"","footnotes":""},"class_list":["post-1319","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7367"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1319"}],"version-history":[{"count":64,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2869,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319\/revisions\/2869"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1319"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
Rovaniemen Ounasvaaran alue oli jatkosodan aikana laajalti saksalaisten k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Siell\u00e4 oli useita
parakkialueita, sairaala-alue, leipomo, el\u00e4inl\u00e4\u00e4kint\u00e4- ja kuljetuskomppanioiden alue,
turvallisuuspalvelun vankila-alue, rintamaesikunnan alue, sotilaskoti sek\u00e4 tietysti Rommelin kentt\u00e4.<\/p>\n
Lastenkodin ja Ranuantien yl\u00e4puolen maastossa Ounasvaaran lounaan puoleisella rinteell\u00e4 oli
Luftwaffella eli Saksan ilmavoimilla isohko, vuosina 1942 ja 1943 rakennettu parakkileirialue.
Osa Luftnachtrichten-Regiment 56 :sta siirtyi Rovaniemelle joulukuussa 1941. Sen huhtikuussa 1943
muodostetun uuden tutkayksik\u00f6n, eli toinen II.\/Flugmelde-Me\u00df-Abteilungin majoitusparakkeja
sijaitsi Ounasvaaran rinteess\u00e4. Rinteen alaosassa oli joulukuussa 1940 Rovaniemelle tulleen
Fliegerf\u00fchrers Nordin eli Lentojohtaja Pohjoisen alueellisen p\u00e4\u00e4majan rakennuksia. Fliegerf\u00fchrers
Nordin p\u00e4\u00e4maja siirrettiin my\u00f6hemmin Norjan Kirkenesiin. Lis\u00e4ksi alueella oli ainakin yksi
suomalaisen aputy\u00f6voiman eli Finnische Hilfskr\u00e4ften parakki.
Olemme nyt varsin ison rakennuksen, eli ilmatiedustelurykmentin majoitusparakin j\u00e4\u00e4nteill\u00e4.
Rakennuksen koko on ollut noin kuusi ja puoli kertaa 28 metri\u00e4. T\u00e4m\u00e4 parakki valmistui syksyll\u00e4
1943. T\u00e4m\u00e4 lienee ollut lauta- tai levyparakki. Parakissa on ollut majoitustilat noin
kahdellekymmenelle henkil\u00f6lle. Parakkeja l\u00e4mmitettiin joskus muuratuilla uuneilla, mutta yleisimmin
kaminoilla. Polttopuun tarve oli erityisesti talviaikana eritt\u00e4in suuri nimenomaan l\u00e4mmityksen, mutta
my\u00f6s h\u00e4k\u00e4p\u00f6ntt\u00f6 -autojen takia. T\u00e4m\u00e4 on mahdollisesti ollut upseerien majoitusparakki. Parakeissa
oli varsin vaatimaton sisustus, yleens\u00e4 vain kerross\u00e4ngyt, yksi p\u00f6yt\u00e4, tuoleja ja joitakin kaappeja.
Viihdytykseksi saksalaisille toimitettiin muun muassa kirjallisuutta, \u00e4\u00e4nilevyj\u00e4 sek\u00e4 tietysti levysoitin
ja radio.
Saksalaisten suosimia laulajia olivat muun muassa kuuluisan Lili Marleen kappaleen levytt\u00e4nyt Lale
Andersen, elokuvissakin loistanut Ilse Werner, joka l\u00e4hetti Suomen kiertueellaan erityisterveiset
Lapissa oleville joukoille, vaikkei t\u00e4\u00e4ll\u00e4 k\u00e4ynytk\u00e4\u00e4n, Chilen satakieli Rosita Serrano sek\u00e4 ruotsalaiset
Zarah Leander ja Sickan Carlsson. T\u00e4m\u00e4n rakennuksen luoteispuolella on jo l\u00e4hes maastoon
hautautunut sirpalesuoja pommituksilta suojautumista varten. T\u00e4t\u00e4 aluetta ei kuitenkaan koskaan
pommitettu.
Ounasvaaran maasto oli sota-aikana hieman erilainen kuin nyky\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 puustoa oli jonkin verran
v\u00e4hemm\u00e4n nykyiseen verrattuna. Parakkien kohdalla ja niiden ymp\u00e4rill\u00e4 ei ollut puita, eik\u00e4
tietenk\u00e4\u00e4n nyt kuntopoluiksi kaventuneiden alkuper\u00e4isten huoltoteiden kohdalla. Monet alueen
poluista ovat saksalaisten ajalta. L\u00e4hes kaikki lounaisrinteell\u00e4 nykyisin olevat puut ovat sodan j\u00e4lkeen
kasvaneet.
T\u00e4m\u00e4n rakennuksen alapuolella rinteess\u00e4 on my\u00f6s muutamien muiden majoitusparakkien j\u00e4\u00e4nteit\u00e4
sek\u00e4 varastorakennuksien, k\u00e4ym\u00e4l\u00f6iden ja kaivon j\u00e4\u00e4nteit\u00e4. Paloturvallisuussyist\u00e4 parakkien v\u00e4lill\u00e4
pyrittiin pit\u00e4m\u00e4\u00e4n ainakin kolmenkymmenen metrin turvav\u00e4li.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][et_pb_video src=”https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=woZkH_t7g2M” play_icon_color=”#E20D18″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_width=”600px” module_alignment=”center” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_video][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”4. Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa
\n-osio” module_id=”Saksalaisten-huolto” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
4. Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0<\/span> N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa<\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_video admin_label=”barakin mallinnus” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_video][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Saksalaisten-huolto-ja-yhteiseloa-suomalaisten-kanssa.jpg” alt=”Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa” title_text=”Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Saksalaisten-huolto-ja-yhteiseloa-suomalaisten-kanssa.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa.<\/strong><\/p>\nT\u00e4ss\u00e4kin paikassa on l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 jonkin verran saksalaisten posliiniastioiden j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, vaikka
melkein kaikki maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4 onkin siivottu pois ajat sitten. Posliinileimoista on voitu lukea,
ett\u00e4 astioita on tuotu Saksan omista tehtaista, muun muassa Rosenthalin astioita on l\u00f6ydetty
runsaasti n\u00e4ilt\u00e4 Luftwaffen eli ilmavoimien alueelta. Paljon posliinia on tuotu my\u00f6s Norjasta
sik\u00e4l\u00e4isen Porsgrunnin tehtailta. Saksalaiset ostivat my\u00f6s Arabian posliinia, jota l\u00f6ytyy j\u00e4\u00e4nteist\u00e4.
Mik\u00e4li t\u00e4ll\u00e4kin alueella joskus tehd\u00e4\u00e4n arkeologisia kaivauksia. Vuosikymmenten aikana kasvaneen
paksun turvekerroksen alta on varmasti l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 runsaasti kaikenlaista sirpaletta ja muuta pikku
esineist\u00f6\u00e4. My\u00f6s l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 piilossa olevista roskakuopista arkeologit varmaankin saisivat
mielenkiintoista materiaalia tutkimuksiinsa.
Saksalaisten elintarviketilanne oli koko jatkosodan ajan hyv\u00e4, ruoka oli varsinkin upseereilla
monipuolista, miehist\u00f6ll\u00e4 toki p\u00e4\u00e4asiassa s\u00e4ilykeruokaa ja siihen kuului my\u00f6s erilaisia vihanneksia,
viiniryp\u00e4leit\u00e4 ja luumuja. N\u00e4in ollen Saksan selustatoimisto Kommandant R\u00fcckw\u00e4rtiges Armeegebiet
525 (Kor\u00fcck 525) antoi m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen, ett\u00e4 kaikissa saksalaisissa varuskunnissa tulee jakaa l\u00e4mmin
ylij\u00e4\u00e4m\u00e4ruoka suomalaisille sotaorvoille ja k\u00f6yhille lapsille suomalaisten huoltoviranomaisten
kanssa. Rovaniemen maalaiskunnassa ja Rovaniemen kauppalassa saksalaiset joukko-osastot
antoivat huoltolautakunnan valitsemille lapsiperheille ruoka-annoksia saksalaisista
ruoanjakelupaikoista. Osittain n\u00e4iden toimenpiteiden takia Rovaniemen seudulla ei sodan aikana
ollut suoranaista n\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4\u00e4, niin kuin monella muulla Suomen paikkakunnalla, vaikka yleist\u00e4
puutetta olikin v\u00e4h\u00e4n kaikesta.
Jo alun perin saksalaisten kanssa oli sovittu, ett\u00e4 he tuovat mukanaan jotakuinkin kaiken
tarvitsemansa, jottei alueen suomalainen siviiliv\u00e4est\u00f6 k\u00e4rsisi ruoka ja tavara pulasta. Saksalaisten
huolto vaati valtavaa logistista j\u00e4rjestely\u00e4, sill\u00e4 kymmenet laivat toivat jatkuvasti aseita, ammuksia,
ruokatarvikkeita ja kaikkea mahdollista heid\u00e4n tarvitsemaansa Suomen satamiin. Satamista tavara
jatkoi matkaansa rautatie- ja kuorma-autokuljetuksina eteenp\u00e4in valtaviin v\u00e4livarastoihin ja
rintamien l\u00e4heisyydess\u00e4 hevosten ja muulien vet\u00e4mill\u00e4 k\u00e4rryill\u00e4 hoidettiin loppumatka. Saksalaiset
toivat mukanaan muuleja muun muassa Kreikasta, mutta ilmastoon tottumattomina ne kuolivat jo
ensimm\u00e4isen talven aikana kylmyyteen. Muualta tuodut muulit p\u00e4rj\u00e4siv\u00e4t paremmin.
Saksan Luftwaffella oli lentotoimintaan liittyvien yksikk\u00f6jen lis\u00e4ksi paljon muutakin miehist\u00f6\u00e4, kuten
ilmatorjuntayksik\u00f6it\u00e4, rakennusyksik\u00f6it\u00e4 ja muun muassa omat kuorma-auto- ja hevosyksik\u00f6t.
T\u00e4ll\u00e4kin alueella oli Luftwaffen kuorma-autohalleja, jotka olivat niin sanottuja kuplahalleja. Sodan
lopussa Lapissa oli saksalaisia yli 200 000 ja lis\u00e4ksi suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 vankeja ja ty\u00f6velvollisia sek\u00e4
pakkoty\u00f6l\u00e4isi\u00e4 eli enemm\u00e4n kuin Lapissa oli silloin asukkaita. Esimerkiksi Luftwaffen t\u00f6iss\u00e4 oli
hollantilaisia ja virolaisia kirvesmiehi\u00e4, ehk\u00e4 jopa rakentamassa n\u00e4it\u00e4kin parakkeja.
Ankaran kiellon mukaan saksalaiset saivat Suomen kaupoista ostaa vain tarkasti rajattuja tuotteita.
K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 asia ei ihan n\u00e4in mennyt, sill\u00e4 mustan p\u00f6rssin kauppa kukoisti ja rahaan, kahviin,
viinaan ja makeisiin vaihtui mit\u00e4 vain saksalaisten tarvitsemaa. Rangaistukset kiinnijoutuneelle
saksalaisille olivat ankarat. Kaikki saksalaisten rikokset hoitivat saksalaiset itse ja suomalaisten
rikokset suomalainen oikeuslaitos. Saksalaisilla ei ollut suomalaisiin mit\u00e4\u00e4n tuomiovaltaa eik\u00e4
suomalaisilla saksalaisiin n\u00e4hden.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”5. Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana
\n-osio” module_id=”Upseerikerho” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
5. Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Upseerikerho.jpg” alt=”Upseerikerho” title_text=”Upseerikerho” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Upseerikerho-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana<\/strong><\/p>\nT\u00e4ll\u00e4 paikalla maavallien suojassa on todenn\u00e4k\u00f6isesti sijainnut alueen upseerikerho, jota saksalaiset
kutsuivat kasinoksi. Kyse ei siis ollut peli luolasta. Miehist\u00f6ll\u00e4 oli oma sotilaskoti ainakin nykyisen
Lukkarinkadun varrella. Upseerikerho oli upseerien vapaa ajanviettopaikka, jossa j\u00e4rjestettiin
lauluiltoja ja joskus my\u00f6s vierailevien esiintyjien, kuten laulajien tai taikureiden esityksi\u00e4. Muita
vapaa-ajan viettomahdollisuuksia niin upseereille kuin miehist\u00f6llekin oli elokuvien katsominen.
Saksalaiset toimittivat leiri alueille elokuvaprojektoreja ja filmikeloja liikkuvilla autoyksik\u00f6ill\u00e4.
Elokuvia saksalaiset k\u00e4viv\u00e4t katsomassa my\u00f6s muun muassa Kino Inarin n\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 ja Haus der
Kameradschaftissa eli Toveruuden talossa. Suosituimpia elokuvia olivat v\u00e4rielokuvat Kultainen
kaupunki, Lumpeenkukka ja M\u00fcnchhausen, jotka saivat valtavia katsojalukuja kaikissa paikoissa,
joissa niit\u00e4 esitettiin. Toveruuden talossa j\u00e4rjestettiin elokuvien lis\u00e4ksi my\u00f6s lukuisia
musiikkikonsertteja, tanssiesityksi\u00e4, oopperaesityksi\u00e4, taikuriesityksi\u00e4, komiikkaa ja teatteria. Yksi
suosituimmista oopperaesityksist\u00e4 oli Figaron h\u00e4\u00e4t, jota esitettiin Toveruuden talolla per\u00e4ti 35 kertaa
t\u00e4ydelle salille. Yhteens\u00e4 esitykset n\u00e4ki 12 000 katsojaa.
Kuuluisimpia esiintyji\u00e4 olivat laulaja Lizzi Waldm\u00fcller, tanssija Daisy Spies ja h\u00e4nen tanssiryhm\u00e4ns\u00e4,
tanssija-laulaja Marika R\u00f6kk, sveitsil\u00e4inen tenori Herbert Ernst Groh ja ruotsalainen oopperalaulaja
Lisa Tunell-Scharner. My\u00f6s suomalaisia artisteja esiintyi Toveruuden talon tapahtumissa, muun
muassa tanssiduo Lucia Nifontova ja Alexander Saxelin sek\u00e4 pianotaiteilija Kerttu Bernhardt.
Suomalaisten j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Asemiesillassa esiintyiv\u00e4t mm. sopraano Anna Mutanen,
harmonikkamestari Onni Laihonen ja koomikko Siiri Angerkoski. Toveruuden talon tapahtumiin
p\u00e4\u00e4siv\u00e4t osallistumaan my\u00f6s suomalaiset. Rovaniemen kulttuuritarjonta oli vuosina 1943 ja 1944
ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n laajaa. Erityisesti koululaisille elokuvat olivat suuri tapaus. He p\u00e4\u00e4siv\u00e4t sis\u00e4\u00e4n
ilmaiseksi, jos tilaa oli.
My\u00f6s alkoholin k\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 oli varsin iso osa pime\u00e4\u00e4n ja pitk\u00e4\u00e4n talveen tottumattomilla ja koti-ik\u00e4v\u00e4\u00e4
potevilla sotilailla. Saksalaisilla oli pohjoisessa eritt\u00e4in hyv\u00e4t varastot niin ruokatarvikkeita kuin
alkoholia varten. Juomina heill\u00e4 oli olut, viinit ja joskus konjakit. Saksalaiset toivat mukanaan my\u00f6s
omat astiansa ja ruokailuv\u00e4lineet.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”6. Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana
\n-osio” module_id=”Suomalaisten” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
6. Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Suomalaisten-aputyontekijoiden-parakki.jpg” alt=”Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki” title_text=”Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Suomalaisten-aputyontekijoiden-parakki-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana<\/strong><\/p>\nT\u00e4ll\u00e4 kohdalla sijaitsi saksalaisten piirustuksien mukaan suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden eli Finnische
Hilfskr\u00e4ftin parakki, joka rakennettiin marras-joulukuussa 1943. Se oli suomalaisten
puutavarayhti\u00f6iden muodostaman Puutalo Oy :n Polar niminen lautaparakki kooltaan noin
kahdeksan kertaa kaksitoista metri\u00e4. Parakki koottiin valmista puu elementeist\u00e4. Sen pystytt\u00e4minen
kesti suomalaisilta kirvesmiehilt\u00e4 pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4, vangeilta huomattavasti kauemmin.
T\u00e4h\u00e4n parakkiin majoitettiin siis saksalaisten palveluksessa olleita suomalaisia ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 ehk\u00e4
noin kymmenest\u00e4 kahteenkymmeneen henkil\u00f6\u00e4. Todenn\u00e4k\u00f6isesti he olivat ulkopaikkakuntalaisia,
koska heille rakennettiin oma parakki. Rovaniemel\u00e4iset olivat tietenkin omissa kodeissaan. T\u00e4m\u00e4n
parakin asukkaat ovat ehk\u00e4 olleet Luftwaffen pesulan ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4, jotka olivat joutuneet evakkoon
sota-alueelta. Pesula sijaitsi nykyisen Yliopistonkadun varrella.
Sodasta huolimatta sek\u00e4 palkansaajien m\u00e4\u00e4r\u00e4 ett\u00e4 kauppalan verotulot kasvoivat r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4isesti.
Monet l\u00e4hestulkoon k\u00f6yhyydess\u00e4 el\u00e4neet rovaniemel\u00e4iset saivat elintasoaan parannettua
aikaisempaan verrattuna. Ty\u00f6markkinoilla saksalaisten l\u00e4sn\u00e4olo vaikutti merkitt\u00e4v\u00e4sti. Ensimm\u00e4ist\u00e4
kertaa suomen historiassa oli ty\u00f6ntekij\u00e4n markkinat. Suurin osa nuoremmasta miespuolisesta
v\u00e4est\u00f6st\u00e4 oli rintamilla, joten ty\u00f6paikkoja liikenne-, kuljetus-, huolinta-, rakennus-, kauppa- ja
palvelualoilla oli runsaasti naisille ja asepalvelus ik\u00e4luokkien ulkopuolisille miehille.
Saksalaiset tarvitsivat miehi\u00e4 mets\u00e4-, linnoitus-, lentokentt\u00e4- ja rakennust\u00f6ihin, pilke- ja
puuhiilitehtaisiin, maanteiden tekoon ja korjauksiin sek\u00e4 rahdinajoon. Naisille t\u00f6it\u00e4 riitti
kanttiineissa, konttoreissa, sairaaloissa, keittoloissa, ompelimoissa ja pesuloissa. Kovan
ty\u00f6voimapulan takia saksalaisten maksamat palkat ammattimiehille olivat joskus kaksin, jopa
kolminkertaisia muuhun maahan verrattuna ja yleisemminkin palkkataso oli ainakin 25% korkeampi
kuin suomalaisten maksamat. Varsinkin Rovaniemen maalaiskunnan puolella monille ty\u00f6ntekij\u00f6ille ja
yrityksille j\u00e4i isoja veror\u00e4stej\u00e4, kun rahaa tuli niin paljon, ettei veroja ehtinyt maksamaan.
My\u00f6s muualta Suomesta tuli ty\u00f6voimaa Lappiin. Kes\u00e4ll\u00e4 1942 saksalaisten palveluksessa oli Lapissa
yli 10 000 ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4, joista osaa pime\u00e4sti tai suomalaisyritysten kautta, mik\u00e4 aiheutti monille
suomalaisille yrityksille ty\u00f6voimapulaa ja viiv\u00e4stytti monia ty\u00f6kohteita. Suomalaisten viranomaisten
tarkoituksena oli puolittaa saksalaisten palveluksessa olevan ty\u00f6voiman m\u00e4\u00e4r\u00e4. Siksi
paikallisviranomaiset yrittiv\u00e4t saada saksalaisia palkkaamaan ty\u00f6ntekij\u00e4ns\u00e4 suomalaisista yrityksist\u00e4
sen sijaan, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 palkkaisivat vapailta markkinoilta.
Ty\u00f6voiman s\u00e4\u00e4nn\u00f6stely-yritykset eiv\u00e4t tietenk\u00e4\u00e4n saksalaisia erityisesti miellytt\u00e4neet ja he
pyrkiv\u00e4tkin jopa viranomaisten m\u00e4\u00e4r\u00e4ysten vastaisesti palkkaamaan suomalaisia t\u00f6ihins\u00e4. T\u00e4t\u00e4
kamppailua ty\u00f6voimasta k\u00e4ytiin koko jatkosodan ajan palkkatasoa kohtuullistamalla. Suomalaiset
vetosivat my\u00f6s Saksan ylimp\u00e4\u00e4n johtoon asian korjaamiseksi ja Saksan sotamarsalkka Wilhelm Keitel
antoikin m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen, ett\u00e4 saksalaisten joukkojen on supistettava suomalaisen ty\u00f6v\u00e4en m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.
Kiinti\u00f6ksi m\u00e4\u00e4riteltiin 4000 henkil\u00f6\u00e4, joista Luftwaffen osuus oli 3000 ja Saksan maavoimien eli
Heerin 1000.
Kev\u00e4\u00e4seen 1943 menness\u00e4 kuitenkin saksalaisten palveluksessa olevan suomalaisen ty\u00f6voiman
osuus v\u00e4heni suurin piirtein kiinti\u00f6n mukaiseksi. T\u00e4m\u00e4 johtui paitsi ty\u00f6velvollisuus kutsunnoista,
my\u00f6s lis\u00e4\u00e4ntyneist\u00e4 ty\u00f6voiman ratsioista. Suomalaisen ty\u00f6voiman saannin supistuminen aiheutti
sen, ett\u00e4 saksalaiset joutuivat paikkaamaan ty\u00f6voiman puutetta. Apuja saatiin organisaatio Todtin
ty\u00f6voimasta, muista maista tuoduista ty\u00f6velvollisista, palkatuista henkil\u00f6ist\u00e4 sek\u00e4 tietysti<\/p>\n
vankity\u00f6voimasta. Saksalaisten vankity\u00f6voiman m\u00e4\u00e4r\u00e4 nousi Lapissa noin 30 000 henkil\u00f6\u00f6n.
Ty\u00f6palvelun joukoissa oli lukuisien saksan miehitt\u00e4minen alueiden kansalaisia enemm\u00e4n tai
v\u00e4hemm\u00e4n pakkoty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”7. Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu
\n-osio” module_id=”Junaradan” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
7. Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Betonikorsu.jpg” alt=”Betonikorsu” title_text=”Betonikorsu” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Junaradan-itapuolen-taisteluasemat-ja-betonikorsu-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu<\/strong><\/p>\nOunasvaaran junaradan viereisell\u00e4 sivustalla on my\u00f6s lukuisia kaivantoja, joista voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4 siell\u00e4
olleen paitsi taisteluhauta ja taistelupes\u00e4kkeit\u00e4, my\u00f6s vartiotoimintaan liittyvi\u00e4 kaivantoja. Ainakin
osa n\u00e4ist\u00e4 lienee Lapin sodan aikaisia. Vaaran laidassa radan vieress\u00e4 on pitk\u00e4 taisteluhautakaivanto,
taistelupes\u00e4kkeit\u00e4 ja ampumapoteroita. Taisteluja t\u00e4ll\u00e4 alueella ei kuitenkaan k\u00e4yty.
Ounasvaaran alueella on my\u00f6s pohjoislaidalla taistelupes\u00e4kkeit\u00e4 ja siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vaaran
korkeammillakin osilla. Vaaranlaidoilla on ollut ilmeisesti pitk\u00e4hk\u00f6 taistelukaivantojen linja, joka on
ulottunut aina nykyisen golf -radan tienoilta Tottorakan ja V\u00e4lirakan ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja sielt\u00e4 kohti
nykyist\u00e4 urheiluopiston aluetta. Ehk\u00e4 osittain Lapin sodan aikaisia ampuma poteroita ja
taistelupes\u00e4kkeiden j\u00e4lki\u00e4 on maastossa viel\u00e4 n\u00e4kyviss\u00e4, mutta osa lienee jo kasvanut umpeen.
Saksalaiset hy\u00f6dynsiv\u00e4t my\u00f6s vaaran luontaisia onkaloita ja kivimuodostelmia pes\u00e4kkeiksi.
Niin sanottu betonikorsu on sis\u00e4lt\u00e4 noin 3 x 4 metrin kokoinen ja 2 :n metrin korkuinen. Oviaukko on
betonista ja sein\u00e4t on muurattu luonnonkivist\u00e4. Korsun katto on osittain sortunut, mutta muuten
rakennus on melko ehj\u00e4. Rakennuksen alueella ja hieman kauempana on muun muassa heteka tai
sen osia ja puinen ovi, joka voi olla my\u00f6hemm\u00e4lt\u00e4kin ajalta. T\u00e4t\u00e4 korsua ovat todenn\u00e4k\u00f6isesti
k\u00e4ytt\u00e4neet saksalaiset vartiomiehet lepopaikkana ja talvisin l\u00e4mmittelypaikkana. Korsu l\u00e4mpesi
kamiinan avulla.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”8. Mysteeriparakki ja taisteluhauta
\n-osio” module_id=”Mysteeriparakki” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
8. Mysteeriparakki ja taisteluhauta<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Kaivanto-mysteeriparakin-ylapuolella.jpg” alt=”Kaivanto mysteeriparakin yl\u00e4puolella” title_text=”Kaivanto mysteeriparakin yl\u00e4puolella” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Mysteeriparakki-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Mysteeriparakki ja taisteluhauta<\/strong><\/p>\nYksi parakki, josta ei ole tarkkaa tietoa olemassa, mutta jossa on n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 betoninen alusta sijaitsee
l\u00e4hell\u00e4 tornitaloja. Saksalaisten piirustuksissa t\u00e4h\u00e4n kohtaan oli merkitty autokorjaamo tai kuorma-
autohalli. Rakennus on voinut olla my\u00f6s keitti\u00f6rakennus. Betonin sis\u00e4lt\u00e4 ty\u00f6ntyy ulos putki, josta
sadevesi valuu pois. Rakennuksen maan pinnalla oleva betonivalu on kooltaan noin viisi kertaa viisi
metri\u00e4. Saksalaisten piirustusten mukaan rakennus on ollut kooltaan noin kymmenen kertaa
kuusitoista metri\u00e4.
T\u00e4m\u00e4n rakennuksen vierest\u00e4 l\u00e4htee yl\u00e4rinteeseen p\u00e4in pitk\u00e4hk\u00f6, kaiketi Lapin sodan aikainen
taisteluhauta, tai sirpalesuoja, jonka p\u00e4\u00e4linja on alun perin ollut noin kaksi kertaa 110 metri\u00e4. Linjan
p\u00e4\u00e4ss\u00e4 on ollut korsun paikka. Linjasta erkaneva varsin kapea ja matala, pitk\u00e4hk\u00f6 kaakonsuuntainen
kaivanto, lienee ehk\u00e4 alkua lukuunottamatta joskus sodan j\u00e4lkeen tehty oja. Korsusta on kaivettu
joitakin j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, muun muassa s\u00e4ilykepurkki ja rikkoutunut viinipullo esiin. Siell\u00e4 on my\u00f6s
tuoreempaa roskaa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”9. Lastenkoti
\n-osio” module_id=”Lastenkoti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
9. Lastenkoti\u00a0<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/02\/Lastenkoti-scaled.jpg” alt=”Lastenkoti” title_text=”Lastenkoti” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Lastenkoti-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Lastenkoti<\/strong><\/p>\nEntinen lastenkoti oli saksalaisten k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 jatkosodan aikana maavoimien eli Heerin sairaalana.
Rakennus on edelleen olemassa. Lapin sodan aikana sairaala ja sen alue oli miinoitettu, mutta
miinoja ei r\u00e4j\u00e4ytetty. Kauppalan tuhon j\u00e4lkeen sinne sijoitettiin kauppalan virastot. Kauppalan
johtaja sek\u00e4 virkamiehet my\u00f6s asuivat rakennuksessa. My\u00f6hemmin se on toiminut muun muassa
lastensairaalana ja steinerkouluna.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”10. Frontleitstelle 42 :n parakkileirialue
\n-osio” module_id=”Frontleitstelle” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
10. Frontleitstelle 42 :n parakkileirialue<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Frontleitstelle-42n-parakkileirialue.jpg” alt=”Frontleitstelle 42n parakkileirialue” title_text=”Frontleitstelle 42n parakkileirialue” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Frontleitsstelle-42n-parakkileiri-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Frontleitsstelle 42 :n parakkileiri<\/strong><\/p>\nT\u00e4ll\u00e4 rautatien ja L\u00e4hteentien v\u00e4lisell\u00e4 alueella sijaitsi rintamaesikunnan eli Frontleitsstelle 42 :n
lager Ounasvaaran leirialue, joka otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 15.3.1943. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 oli kivikoululta siirtyneen
entisen Frontsammelstellen lukuisia majoitus ja varasto parakkeja, ilmeisesti iso toimistorakennus
autotalli, perunakellari, sauna ja pukeutumistila ja useita k\u00e4ym\u00e4l\u00e4rakennuksia – kaikkiaan noin
kolmisenkymment\u00e4 rakennusta.
Alueella oli noin 10 x 60 metrin kokoinen keskusaukio, jonka ymp\u00e4rill\u00e4 oli nelj\u00e4 isohkoa rakennusta.
Alueelle oli j\u00e4rjestetty Rovaniemen rautatieasemalta sukkulalinja kuljetuksia varten. Kuorma-autot
kulkivat alueelle Ranuantien kautta ja jalankulkijat Ounaskosken rautatiesillan kautta ja sillan
vierest\u00e4 merkitty\u00e4 polkua pitkin. Osa t\u00e4t\u00e4 polkua on n\u00e4kyviss\u00e4 viel\u00e4kin. Leiri oli tarkoitettu lomalle
menevien ja lomalta tulevien sek\u00e4 komennusmiesten ilmoittautumispaikaksi ja tarvittaessa my\u00f6s
majoitukseen. T\u00e4nne majoitettiin my\u00f6s Rovaniemen l\u00e4pi menevi\u00e4 yksik\u00f6it\u00e4 tilap\u00e4ismajoitukseen.
Yksi n\u00e4ist\u00e4 rakennuksista oli rakennussuunnitelman mukaan isohko saunarakennus, jonka j\u00e4\u00e4nteill\u00e4
nyt olemme. T\u00e4h\u00e4n on tehty tukeva betonilattia, jota rakennuksissa ei yleens\u00e4 ollut. Ennen Suomeen
tuloaan saksalaiset eiv\u00e4t tienneet saunomisesta mit\u00e4\u00e4n, mutta pian Suomeen tulon j\u00e4lkeen he
ihastuivat eritt\u00e4in suuresti saunomiseen. Saksalaiset rakensivat kaikille leirialueilleen melkein ensi
t\u00f6ikseen saunan, joka olikin tietenkin tarpeellinen sek\u00e4 puhdistautumista ett\u00e4 virkist\u00e4ytymist\u00e4
varten. Kauppalan keskustassa saksalaiset saunoivat omilla saunavuoroillaan my\u00f6s silloisissa yleisiss\u00e4
saunoissa marssien ryhdikk\u00e4\u00e4sti joukko osastona paikalle.
Nykyisen leirint\u00e4alueen kohdalla oli my\u00f6s sy\u00f6p\u00e4l\u00e4isten puhdistuslaitos. Sen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli puhdistaa
muun muassa t\u00e4ist\u00e4 rintamalta tulleet sotilaat ja heid\u00e4n varusteensa lomalle l\u00e4ht\u00f6\u00e4 varten.
Laitoksen kapasiteetti on ollut noin 500 henkil\u00f6\u00e4 per p\u00e4iv\u00e4. Sy\u00f6p\u00e4l\u00e4isten puhdistuslaitoksia oli useita
rintamien takana ja l\u00e4pikulkuleireill\u00e4 puhdistaminen tapahtui p\u00e4\u00e4osin h\u00f6yryn ja saunan avulla.
Puhdistautumiseen j\u00e4lkeen lomalaiset saattoivat menn\u00e4 l\u00e4pikulkuleireihin, kuten Frontleitstellen
kokoamiskeskukseen, y\u00f6py\u00e4 siell\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n tai pari ja jatkaa matkaansa eteenp\u00e4in kohti Saksaa.
Koska Saksalla oli paljon joukkoja Pohjois-Suomessa lomalaisia kulki sota-aikana kymmeni\u00e4tuhansia
n\u00e4iden puhdistuslaitosten ja l\u00e4pikulkuleirien kautta. Saksalaiset r\u00e4j\u00e4yttiv\u00e4t t\u00e4m\u00e4nkin alueen
rakennukset, joten alueen rakennuksista s\u00e4ilyi vain yksi asuinparakki ja yksi k\u00e4ym\u00e4l\u00e4rakennus, jotka
on sittemmin purettu. Joitakin rakennusten j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, kaivantoja ja r\u00e4j\u00e4ytyskuoppia on viel\u00e4 alueella
n\u00e4kyviss\u00e4, vaikkakin alue on melko t\u00e4ysin metsittynyt ja j\u00e4\u00e4nteet ovat turvekerroksen alla piilossa.
Sodan j\u00e4lkeen t\u00e4\u00e4ll\u00e4 sattui my\u00f6s ik\u00e4v\u00e4 tapaus, kun lasten leikkiess\u00e4 l\u00f6yt\u00e4mill\u00e4\u00e4n r\u00e4j\u00e4hteill\u00e4 ilmeisesti
miina r\u00e4j\u00e4hti ja yksi lapsi kuoli ja useita loukkaantui.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”11. Sicherheitsdientsin vankila
\n-osio” module_id=”Sicherheitsdientsin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
11. Sicherheitsdientsin vankila<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/SDn-vankila-1.jpg” alt=”Vankila” title_text=”SDn vankila 1″ align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Vankila-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Sicherheitsdientsin vankila<\/strong><\/p>\nOlemme nyt Geologisen tutkimuslaitoksen kohdalla, jossa oli saksalaisten rakennusten portaita ja
kaivantoja ennen tutkimuslaitoksen talon rakentamista. Alue oli lasten suosittu leikkipaikka, josta
l\u00f6ytyi runsaasti sodan aikaista tavaraa. Tutkimuslaitoksen talon kohdalla oli saksalaisilla heid\u00e4n
omille vangeilleen tarkoitettu muuratuilla selleill\u00e4 varustettu Sicherheitsdientsin eli
turvallisuusviraston vankila. Alue oli piikkilanka-aidalla ymp\u00e4r\u00f6ity. Tutkimuslaitoksen talon vieress\u00e4
on s\u00e4ilynyt isohko pengeralue, jossa oli rakennuksia, joissa oli luonnonkivireunukset. N\u00e4m\u00e4 voivat
olla ehk\u00e4 vankisellej\u00e4 tai vartijoiden ja muun henkil\u00f6kunnan huoneita.
Rinteeseen on kaivettu kaiketi Lapin sodan aikainen taisteluhauta, joka on noin 50 m pitk\u00e4, keskell\u00e4
ja pohjoisp\u00e4\u00e4ss\u00e4 on ilmeisesti ollut korsun paikka. Sicherheitsdients eli SD oli Saksan SS :n johtajan
Heinrich Himmlerin pahamaineinen tiedustelu- ja turvallisuusvirasto, jonka yhteydess\u00e4 toimivat
my\u00f6s Geheime Staatspolizei eli Gestapo, Kriminalpolizei eli Kripo sek\u00e4 Einsatzgruppet, jotka
murhasivat mm. juutalaisia miehitetyiss\u00e4 It\u00e4-Euroopan maissa.
T\u00e4ss\u00e4 SD :n vankilassa oli vangittuna saksalaisia sotilaita, jotka olivat syyllistyneet rikoksiin Suomessa.
Sinne on my\u00f6s tiett\u00e4v\u00e4sti toimitettu my\u00f6s vangiksi saatuja ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 komissaareja kuulusteltavaksi
ja todenn\u00e4k\u00f6isesti heid\u00e4t on siell\u00e4 my\u00f6s teloitettu. Vankilassa ei luultavasti ollut kovin paljoa
henkil\u00f6kuntaa ja muutenkin SD:n ja Gestapon toiminta Rovaniemell\u00e4 oli varsin v\u00e4h\u00e4ist\u00e4, eik\u00e4 liittynyt
mitenk\u00e4\u00e4n suomalaisiin siviileihin tai sotilaisiin. Enemm\u00e4n heill\u00e4 oli teht\u00e4vi\u00e4 pohjoisessa Norjan rajan
molemmin puolin.
Vankilan toiminnasta ei ole s\u00e4ilynyt asiakirjoja eik\u00e4 suomalaisilla virkamiehill\u00e4k\u00e4\u00e4n ollut sinne asiaa,
joten tiedot sen toiminnasta ovat v\u00e4h\u00e4iset. Pullinpuolella nykyisen Valdemarin tontilla sijaitsi
salaisen kentt\u00e4poliisin eli Geheime Feldpolizei 735 :n majoitusalue. Salainen kentt\u00e4poliisi oli nimens\u00e4
mukaisesti Saksan armeijan eli Wehrmachtin salainen sotilaspoliisi, jonka teht\u00e4vi\u00e4 oli muun muassa
vastavakoilu, maanpetoksellisen toiminnan est\u00e4minen, vastapropaganda, sotilaskohteiden vartiointi
ja avustaminen saksalaisten sotaoikeuksien rikostutkinnoissa. Salaisen kentt\u00e4poliisin tiedet\u00e4\u00e4n my\u00f6s
suorittaneen joitakin pakoon yritt\u00e4neiden sotavankien teloituksia ja mahdollisesti he my\u00f6s teloittivat
SD :n vankilassa olleita komissaareja. Suomalaisiin heill\u00e4 ei ollut mit\u00e4\u00e4n toimivaltaa, eiv\u00e4tk\u00e4 he
tietojen mukaan ole koskaan ylitt\u00e4neetk\u00e4\u00e4n valtuuksiaan.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”12. Rommelin kentt\u00e4
\n-osio” module_id=”Rommelin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
12. Rommelin kentt\u00e4<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Rommelin-kentta.jpg” alt=”Rommelin kentt\u00e4” title_text=”Rommelin kentt\u00e4” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Rommelin-kentta-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Rommelin kentt\u00e4 eli Sportsbahn Feldmarschall Rommel<\/strong><\/p>\nRanuantien it\u00e4puolella on Rommelin kent\u00e4ksi kutsuttu urheilukentt\u00e4. Kent\u00e4n rakensivat saksalaisen
Heerin leipomokomppanian B\u00e4ckerei-Kompanie 602:n ja viereisen Heerin kuljetuskomppanian
miehet vuonna 1943 virkistysalueekseen, antaen kent\u00e4lle mahtipontisen nimen Sportsbahn
Feldmarschall Rommel eli Sotamarsalkka Rommelin urheilukentt\u00e4. Nimi oli kirjoitettu kent\u00e4n portin
yl\u00e4laudoitukseen.
Sotamarsalkka Erwin Rommel oli sodan aikana kuuluisin saksalainen sotap\u00e4\u00e4llikk\u00f6 ja sotasankari
lempinimell\u00e4 \u201cEr\u00e4maan kettu\u201d. Rommel osallistui jossakin m\u00e4\u00e4rin Hitlerin salamurhayritykseen
vuonna 1944 ja koska h\u00e4n oli kansallissankari, Hitler antoi hirtt\u00e4misen ja maineenmustaamisen sijaan
h\u00e4nelle mahdollisuuden tehd\u00e4 itsemurha ja s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 siten perheens\u00e4 ja perheen omaisuuden. Asiassa
painoi my\u00f6s se, ett\u00e4 Rommelin nimi liitettyn\u00e4 Hitlerin salamurhahankkeeseen olisi ollut Hitlerille
kiusallista ja varmasti olisi aiheuttanut kuohuntaa Saksassa. Rommelin kerrottiin kuolleen
lentokonehy\u00f6kk\u00e4yksess\u00e4 saamiinsa vammoihin ja haudattiin kunniamenoin. Rommel itse ei koskaan
k\u00e4ynyt Suomessa.
Rommelin kent\u00e4n juhlalliset avajaiset olivat 18.7.1943. Ohjelmassa oli kahdeksan saksalaisen
jalkapallojoukkueen v\u00e4linen jalkapalloturnaus sek\u00e4 kahden saksalaisen k\u00e4sipallojoukkueen v\u00e4linen
ottelu. Kenraalieversti Eduard Dietl vihki kent\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja jakoi parhaan pelaajan palkinnot.
Kent\u00e4ll\u00e4 j\u00e4rjestettiin muutamia j\u00e4\u00e4pallo- ja jalkapallo-otteluja my\u00f6s saksalaisten ja suomalaisten
v\u00e4lill\u00e4. Kentt\u00e4\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6i silloin koivuaita ja my\u00f6s kenraalieversti Dietl istui joskus seuraamassa pelej\u00e4
koivusta tehdyss\u00e4 juhlakatsomossa. Parhaimmillaan otteluita saattoi katsoa jopa yli 1000 katsojaa.
Seuraava isompi urheilutapahtuma kent\u00e4ll\u00e4 oli 16.9.1943 j\u00e4rjestetty Wehrmacht sportfest, johon
osallistui 18 eri yksik\u00f6iden joukkuetta.
Vuosina 1942, 1943 ja 1944 saksalaisten joukkojen urheilutoiminta sai vauhtia asemasotavaiheen
ansiosta. Dietl oli innokas urheilumies ja halusi sotilaiden pysyv\u00e4n virkist\u00e4ytynein\u00e4 ja hyv\u00e4ss\u00e4
kunnossa urheilun avulla. T\u00e4ll\u00e4 oli tietysti vaikutusta my\u00f6s joukkojen mielialan yll\u00e4pit\u00e4misess\u00e4
varsinkin kun sota it\u00e4rintamalla k\u00e4\u00e4ntyi heid\u00e4n kannaltaan huonoon suuntaan. Rommelin kent\u00e4n
tapahtumien ja talviurheilulajien lis\u00e4ksi ainakin kesin\u00e4 1942 ja 1943 j\u00e4rjestettiin kenraali Ferdinand
Sch\u00f6rnerin toimeksiannosta Pohjois-Lapissa saksalaisten joukko-osastojen v\u00e4linen jalkapallon cup-
muotoinen turnaus loppuotteluineen, k\u00e4sipalloilun Tundra-Pokal -kilpailu ja monia muita
urheilukilpailuja.
Rovaniemen kauppalan vuoden 1946 kunnalliskertomuksen mukaan kentt\u00e4 oli varsin huonosti tehty,
vino ja pehme\u00e4 hiekkakentt\u00e4, ja sen takia p\u00f6lyinen – eli vanhaa vapaapalokuntavitsi\u00e4 lainaten:
\u201cv\u00e4\u00e4rin sammutettu\u201d. Kunnostettu kentt\u00e4 on edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 Kiirunan alueella. Rommelin kentt\u00e4
on ainoa saksalaisajasta muistuttava paikannimi Rovaniemell\u00e4. Rommelin kent\u00e4n nimi eli
vuosikymmeni\u00e4 vain paikallisten asukkaiden ja urheilua harrastavan nuorison suullisena perinteen\u00e4,
koska kaupunki saksalaisajan menneisyytt\u00e4 h\u00e4veten ei hyv\u00e4ksynyt nime\u00e4m\u00e4\u00e4n asemakaavakarttaan
ennen kuin 2000 -luvun alussa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”Yhteisty\u00f6ss\u00e4” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_row _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Yhteisty\u00f6ss\u00e4<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][et_pb_text admin_label=”Text” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]Historiakierroksen asiantuntijana on toiminut Kalevi Mikkonen. Tutustu Mikkosen blogiin\u00a0t\u00e4st\u00e4 linkist\u00e4<\/a>.<\/p>\nSaksalaisajan tunnelmiin el\u00e4ytymist\u00e4 vahvistaa taiteilija\/tuottaja Timo Mets\u00e4joen \u00e4\u00e4nisuunnittelu<\/p>\n
Saksan ilmavoimien parakkileirialue Ounasvaaralla 1941-1944 -videon on mallintanut Studio Sallamar.<\/p>\n
Reittikartan on mallintanut Ounasvaaran hiihtoseura, Matti Kivel\u00e4.[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row column_structure=”1_3,1_3,1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/10\/lapin-maakuntamuseo.jpg” alt=”Lapin Maakuntamuseo -logo” title_text=”Lapin Maakuntamuseo” align=”center” admin_label=”Maakuntamuseo -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/01\/Sallamar-JPG.jpg” alt=”Ounasvaaran hiihtoseura -logo” title_text=”Sallamar JPG” align=”center” admin_label=”OH -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_height=”60px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/01\/oh_logo_web_png-200×200-1.png” alt=”Ounasvaaran hiihtoseura -logo” title_text=”oh_logo” align=”center” admin_label=”OH -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_height=”60px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section]<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Saksalaisaika Ounasvaaralla – Historiakierros jatkosodan maisemiinOunasvaara on tunnettu Rovaniemen liikunta -ja virkistyskohteena, mutta tiesitk\u00f6, ett\u00e4 vuosina 1941-1944 se oli my\u00f6s Saksan armeijan, varsinkin Saksan ilmavoimien, eli Luftwaffen leirialuetta? T\u00e4m\u00e4 k\u00e4velyreitti johdattaa sinut virtuaalisesti tai konkreettisesti saksalaisajan j\u00e4\u00e4nteille Ounasvaaran ja L\u00e4hteentien alueella. Reitin eri pisteill\u00e4 voit kuunnella \u00e4\u00e4nisuunnittelun avulla el\u00e4voitettyj\u00e4 \u00e4\u00e4niraitoja, joilla historiantutkija Kalevi Mikkonen kertoo […]<\/p>\n","protected":false},"author":7367,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_et_pb_use_builder":"on","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":"","footnotes":""},"class_list":["post-1319","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7367"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1319"}],"version-history":[{"count":64,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2869,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319\/revisions\/2869"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1319"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0<\/span> N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa<\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_video admin_label=”barakin mallinnus” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_video][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Saksalaisten-huolto-ja-yhteiseloa-suomalaisten-kanssa.jpg” alt=”Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa” title_text=”Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Saksalaisten-huolto-ja-yhteiseloa-suomalaisten-kanssa.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa.<\/strong><\/p>\nT\u00e4ss\u00e4kin paikassa on l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 jonkin verran saksalaisten posliiniastioiden j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, vaikka
melkein kaikki maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4 onkin siivottu pois ajat sitten. Posliinileimoista on voitu lukea,
ett\u00e4 astioita on tuotu Saksan omista tehtaista, muun muassa Rosenthalin astioita on l\u00f6ydetty
runsaasti n\u00e4ilt\u00e4 Luftwaffen eli ilmavoimien alueelta. Paljon posliinia on tuotu my\u00f6s Norjasta
sik\u00e4l\u00e4isen Porsgrunnin tehtailta. Saksalaiset ostivat my\u00f6s Arabian posliinia, jota l\u00f6ytyy j\u00e4\u00e4nteist\u00e4.
Mik\u00e4li t\u00e4ll\u00e4kin alueella joskus tehd\u00e4\u00e4n arkeologisia kaivauksia. Vuosikymmenten aikana kasvaneen
paksun turvekerroksen alta on varmasti l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 runsaasti kaikenlaista sirpaletta ja muuta pikku
esineist\u00f6\u00e4. My\u00f6s l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 piilossa olevista roskakuopista arkeologit varmaankin saisivat
mielenkiintoista materiaalia tutkimuksiinsa.
Saksalaisten elintarviketilanne oli koko jatkosodan ajan hyv\u00e4, ruoka oli varsinkin upseereilla
monipuolista, miehist\u00f6ll\u00e4 toki p\u00e4\u00e4asiassa s\u00e4ilykeruokaa ja siihen kuului my\u00f6s erilaisia vihanneksia,
viiniryp\u00e4leit\u00e4 ja luumuja. N\u00e4in ollen Saksan selustatoimisto Kommandant R\u00fcckw\u00e4rtiges Armeegebiet
525 (Kor\u00fcck 525) antoi m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen, ett\u00e4 kaikissa saksalaisissa varuskunnissa tulee jakaa l\u00e4mmin
ylij\u00e4\u00e4m\u00e4ruoka suomalaisille sotaorvoille ja k\u00f6yhille lapsille suomalaisten huoltoviranomaisten
kanssa. Rovaniemen maalaiskunnassa ja Rovaniemen kauppalassa saksalaiset joukko-osastot
antoivat huoltolautakunnan valitsemille lapsiperheille ruoka-annoksia saksalaisista
ruoanjakelupaikoista. Osittain n\u00e4iden toimenpiteiden takia Rovaniemen seudulla ei sodan aikana
ollut suoranaista n\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4\u00e4, niin kuin monella muulla Suomen paikkakunnalla, vaikka yleist\u00e4
puutetta olikin v\u00e4h\u00e4n kaikesta.
Jo alun perin saksalaisten kanssa oli sovittu, ett\u00e4 he tuovat mukanaan jotakuinkin kaiken
tarvitsemansa, jottei alueen suomalainen siviiliv\u00e4est\u00f6 k\u00e4rsisi ruoka ja tavara pulasta. Saksalaisten
huolto vaati valtavaa logistista j\u00e4rjestely\u00e4, sill\u00e4 kymmenet laivat toivat jatkuvasti aseita, ammuksia,
ruokatarvikkeita ja kaikkea mahdollista heid\u00e4n tarvitsemaansa Suomen satamiin. Satamista tavara
jatkoi matkaansa rautatie- ja kuorma-autokuljetuksina eteenp\u00e4in valtaviin v\u00e4livarastoihin ja
rintamien l\u00e4heisyydess\u00e4 hevosten ja muulien vet\u00e4mill\u00e4 k\u00e4rryill\u00e4 hoidettiin loppumatka. Saksalaiset
toivat mukanaan muuleja muun muassa Kreikasta, mutta ilmastoon tottumattomina ne kuolivat jo
ensimm\u00e4isen talven aikana kylmyyteen. Muualta tuodut muulit p\u00e4rj\u00e4siv\u00e4t paremmin.
Saksan Luftwaffella oli lentotoimintaan liittyvien yksikk\u00f6jen lis\u00e4ksi paljon muutakin miehist\u00f6\u00e4, kuten
ilmatorjuntayksik\u00f6it\u00e4, rakennusyksik\u00f6it\u00e4 ja muun muassa omat kuorma-auto- ja hevosyksik\u00f6t.
T\u00e4ll\u00e4kin alueella oli Luftwaffen kuorma-autohalleja, jotka olivat niin sanottuja kuplahalleja. Sodan
lopussa Lapissa oli saksalaisia yli 200 000 ja lis\u00e4ksi suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 vankeja ja ty\u00f6velvollisia sek\u00e4
pakkoty\u00f6l\u00e4isi\u00e4 eli enemm\u00e4n kuin Lapissa oli silloin asukkaita. Esimerkiksi Luftwaffen t\u00f6iss\u00e4 oli
hollantilaisia ja virolaisia kirvesmiehi\u00e4, ehk\u00e4 jopa rakentamassa n\u00e4it\u00e4kin parakkeja.
Ankaran kiellon mukaan saksalaiset saivat Suomen kaupoista ostaa vain tarkasti rajattuja tuotteita.
K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 asia ei ihan n\u00e4in mennyt, sill\u00e4 mustan p\u00f6rssin kauppa kukoisti ja rahaan, kahviin,
viinaan ja makeisiin vaihtui mit\u00e4 vain saksalaisten tarvitsemaa. Rangaistukset kiinnijoutuneelle
saksalaisille olivat ankarat. Kaikki saksalaisten rikokset hoitivat saksalaiset itse ja suomalaisten
rikokset suomalainen oikeuslaitos. Saksalaisilla ei ollut suomalaisiin mit\u00e4\u00e4n tuomiovaltaa eik\u00e4
suomalaisilla saksalaisiin n\u00e4hden.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”5. Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana
\n-osio” module_id=”Upseerikerho” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
5. Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Upseerikerho.jpg” alt=”Upseerikerho” title_text=”Upseerikerho” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Upseerikerho-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana<\/strong><\/p>\nT\u00e4ll\u00e4 paikalla maavallien suojassa on todenn\u00e4k\u00f6isesti sijainnut alueen upseerikerho, jota saksalaiset
kutsuivat kasinoksi. Kyse ei siis ollut peli luolasta. Miehist\u00f6ll\u00e4 oli oma sotilaskoti ainakin nykyisen
Lukkarinkadun varrella. Upseerikerho oli upseerien vapaa ajanviettopaikka, jossa j\u00e4rjestettiin
lauluiltoja ja joskus my\u00f6s vierailevien esiintyjien, kuten laulajien tai taikureiden esityksi\u00e4. Muita
vapaa-ajan viettomahdollisuuksia niin upseereille kuin miehist\u00f6llekin oli elokuvien katsominen.
Saksalaiset toimittivat leiri alueille elokuvaprojektoreja ja filmikeloja liikkuvilla autoyksik\u00f6ill\u00e4.
Elokuvia saksalaiset k\u00e4viv\u00e4t katsomassa my\u00f6s muun muassa Kino Inarin n\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 ja Haus der
Kameradschaftissa eli Toveruuden talossa. Suosituimpia elokuvia olivat v\u00e4rielokuvat Kultainen
kaupunki, Lumpeenkukka ja M\u00fcnchhausen, jotka saivat valtavia katsojalukuja kaikissa paikoissa,
joissa niit\u00e4 esitettiin. Toveruuden talossa j\u00e4rjestettiin elokuvien lis\u00e4ksi my\u00f6s lukuisia
musiikkikonsertteja, tanssiesityksi\u00e4, oopperaesityksi\u00e4, taikuriesityksi\u00e4, komiikkaa ja teatteria. Yksi
suosituimmista oopperaesityksist\u00e4 oli Figaron h\u00e4\u00e4t, jota esitettiin Toveruuden talolla per\u00e4ti 35 kertaa
t\u00e4ydelle salille. Yhteens\u00e4 esitykset n\u00e4ki 12 000 katsojaa.
Kuuluisimpia esiintyji\u00e4 olivat laulaja Lizzi Waldm\u00fcller, tanssija Daisy Spies ja h\u00e4nen tanssiryhm\u00e4ns\u00e4,
tanssija-laulaja Marika R\u00f6kk, sveitsil\u00e4inen tenori Herbert Ernst Groh ja ruotsalainen oopperalaulaja
Lisa Tunell-Scharner. My\u00f6s suomalaisia artisteja esiintyi Toveruuden talon tapahtumissa, muun
muassa tanssiduo Lucia Nifontova ja Alexander Saxelin sek\u00e4 pianotaiteilija Kerttu Bernhardt.
Suomalaisten j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Asemiesillassa esiintyiv\u00e4t mm. sopraano Anna Mutanen,
harmonikkamestari Onni Laihonen ja koomikko Siiri Angerkoski. Toveruuden talon tapahtumiin
p\u00e4\u00e4siv\u00e4t osallistumaan my\u00f6s suomalaiset. Rovaniemen kulttuuritarjonta oli vuosina 1943 ja 1944
ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n laajaa. Erityisesti koululaisille elokuvat olivat suuri tapaus. He p\u00e4\u00e4siv\u00e4t sis\u00e4\u00e4n
ilmaiseksi, jos tilaa oli.
My\u00f6s alkoholin k\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 oli varsin iso osa pime\u00e4\u00e4n ja pitk\u00e4\u00e4n talveen tottumattomilla ja koti-ik\u00e4v\u00e4\u00e4
potevilla sotilailla. Saksalaisilla oli pohjoisessa eritt\u00e4in hyv\u00e4t varastot niin ruokatarvikkeita kuin
alkoholia varten. Juomina heill\u00e4 oli olut, viinit ja joskus konjakit. Saksalaiset toivat mukanaan my\u00f6s
omat astiansa ja ruokailuv\u00e4lineet.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”6. Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana
\n-osio” module_id=”Suomalaisten” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
6. Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Suomalaisten-aputyontekijoiden-parakki.jpg” alt=”Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki” title_text=”Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Suomalaisten-aputyontekijoiden-parakki-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana<\/strong><\/p>\nT\u00e4ll\u00e4 kohdalla sijaitsi saksalaisten piirustuksien mukaan suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden eli Finnische
Hilfskr\u00e4ftin parakki, joka rakennettiin marras-joulukuussa 1943. Se oli suomalaisten
puutavarayhti\u00f6iden muodostaman Puutalo Oy :n Polar niminen lautaparakki kooltaan noin
kahdeksan kertaa kaksitoista metri\u00e4. Parakki koottiin valmista puu elementeist\u00e4. Sen pystytt\u00e4minen
kesti suomalaisilta kirvesmiehilt\u00e4 pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4, vangeilta huomattavasti kauemmin.
T\u00e4h\u00e4n parakkiin majoitettiin siis saksalaisten palveluksessa olleita suomalaisia ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 ehk\u00e4
noin kymmenest\u00e4 kahteenkymmeneen henkil\u00f6\u00e4. Todenn\u00e4k\u00f6isesti he olivat ulkopaikkakuntalaisia,
koska heille rakennettiin oma parakki. Rovaniemel\u00e4iset olivat tietenkin omissa kodeissaan. T\u00e4m\u00e4n
parakin asukkaat ovat ehk\u00e4 olleet Luftwaffen pesulan ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4, jotka olivat joutuneet evakkoon
sota-alueelta. Pesula sijaitsi nykyisen Yliopistonkadun varrella.
Sodasta huolimatta sek\u00e4 palkansaajien m\u00e4\u00e4r\u00e4 ett\u00e4 kauppalan verotulot kasvoivat r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4isesti.
Monet l\u00e4hestulkoon k\u00f6yhyydess\u00e4 el\u00e4neet rovaniemel\u00e4iset saivat elintasoaan parannettua
aikaisempaan verrattuna. Ty\u00f6markkinoilla saksalaisten l\u00e4sn\u00e4olo vaikutti merkitt\u00e4v\u00e4sti. Ensimm\u00e4ist\u00e4
kertaa suomen historiassa oli ty\u00f6ntekij\u00e4n markkinat. Suurin osa nuoremmasta miespuolisesta
v\u00e4est\u00f6st\u00e4 oli rintamilla, joten ty\u00f6paikkoja liikenne-, kuljetus-, huolinta-, rakennus-, kauppa- ja
palvelualoilla oli runsaasti naisille ja asepalvelus ik\u00e4luokkien ulkopuolisille miehille.
Saksalaiset tarvitsivat miehi\u00e4 mets\u00e4-, linnoitus-, lentokentt\u00e4- ja rakennust\u00f6ihin, pilke- ja
puuhiilitehtaisiin, maanteiden tekoon ja korjauksiin sek\u00e4 rahdinajoon. Naisille t\u00f6it\u00e4 riitti
kanttiineissa, konttoreissa, sairaaloissa, keittoloissa, ompelimoissa ja pesuloissa. Kovan
ty\u00f6voimapulan takia saksalaisten maksamat palkat ammattimiehille olivat joskus kaksin, jopa
kolminkertaisia muuhun maahan verrattuna ja yleisemminkin palkkataso oli ainakin 25% korkeampi
kuin suomalaisten maksamat. Varsinkin Rovaniemen maalaiskunnan puolella monille ty\u00f6ntekij\u00f6ille ja
yrityksille j\u00e4i isoja veror\u00e4stej\u00e4, kun rahaa tuli niin paljon, ettei veroja ehtinyt maksamaan.
My\u00f6s muualta Suomesta tuli ty\u00f6voimaa Lappiin. Kes\u00e4ll\u00e4 1942 saksalaisten palveluksessa oli Lapissa
yli 10 000 ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4, joista osaa pime\u00e4sti tai suomalaisyritysten kautta, mik\u00e4 aiheutti monille
suomalaisille yrityksille ty\u00f6voimapulaa ja viiv\u00e4stytti monia ty\u00f6kohteita. Suomalaisten viranomaisten
tarkoituksena oli puolittaa saksalaisten palveluksessa olevan ty\u00f6voiman m\u00e4\u00e4r\u00e4. Siksi
paikallisviranomaiset yrittiv\u00e4t saada saksalaisia palkkaamaan ty\u00f6ntekij\u00e4ns\u00e4 suomalaisista yrityksist\u00e4
sen sijaan, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 palkkaisivat vapailta markkinoilta.
Ty\u00f6voiman s\u00e4\u00e4nn\u00f6stely-yritykset eiv\u00e4t tietenk\u00e4\u00e4n saksalaisia erityisesti miellytt\u00e4neet ja he
pyrkiv\u00e4tkin jopa viranomaisten m\u00e4\u00e4r\u00e4ysten vastaisesti palkkaamaan suomalaisia t\u00f6ihins\u00e4. T\u00e4t\u00e4
kamppailua ty\u00f6voimasta k\u00e4ytiin koko jatkosodan ajan palkkatasoa kohtuullistamalla. Suomalaiset
vetosivat my\u00f6s Saksan ylimp\u00e4\u00e4n johtoon asian korjaamiseksi ja Saksan sotamarsalkka Wilhelm Keitel
antoikin m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen, ett\u00e4 saksalaisten joukkojen on supistettava suomalaisen ty\u00f6v\u00e4en m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.
Kiinti\u00f6ksi m\u00e4\u00e4riteltiin 4000 henkil\u00f6\u00e4, joista Luftwaffen osuus oli 3000 ja Saksan maavoimien eli
Heerin 1000.
Kev\u00e4\u00e4seen 1943 menness\u00e4 kuitenkin saksalaisten palveluksessa olevan suomalaisen ty\u00f6voiman
osuus v\u00e4heni suurin piirtein kiinti\u00f6n mukaiseksi. T\u00e4m\u00e4 johtui paitsi ty\u00f6velvollisuus kutsunnoista,
my\u00f6s lis\u00e4\u00e4ntyneist\u00e4 ty\u00f6voiman ratsioista. Suomalaisen ty\u00f6voiman saannin supistuminen aiheutti
sen, ett\u00e4 saksalaiset joutuivat paikkaamaan ty\u00f6voiman puutetta. Apuja saatiin organisaatio Todtin
ty\u00f6voimasta, muista maista tuoduista ty\u00f6velvollisista, palkatuista henkil\u00f6ist\u00e4 sek\u00e4 tietysti<\/p>\n
vankity\u00f6voimasta. Saksalaisten vankity\u00f6voiman m\u00e4\u00e4r\u00e4 nousi Lapissa noin 30 000 henkil\u00f6\u00f6n.
Ty\u00f6palvelun joukoissa oli lukuisien saksan miehitt\u00e4minen alueiden kansalaisia enemm\u00e4n tai
v\u00e4hemm\u00e4n pakkoty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”7. Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu
\n-osio” module_id=”Junaradan” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
7. Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Betonikorsu.jpg” alt=”Betonikorsu” title_text=”Betonikorsu” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Junaradan-itapuolen-taisteluasemat-ja-betonikorsu-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu<\/strong><\/p>\nOunasvaaran junaradan viereisell\u00e4 sivustalla on my\u00f6s lukuisia kaivantoja, joista voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4 siell\u00e4
olleen paitsi taisteluhauta ja taistelupes\u00e4kkeit\u00e4, my\u00f6s vartiotoimintaan liittyvi\u00e4 kaivantoja. Ainakin
osa n\u00e4ist\u00e4 lienee Lapin sodan aikaisia. Vaaran laidassa radan vieress\u00e4 on pitk\u00e4 taisteluhautakaivanto,
taistelupes\u00e4kkeit\u00e4 ja ampumapoteroita. Taisteluja t\u00e4ll\u00e4 alueella ei kuitenkaan k\u00e4yty.
Ounasvaaran alueella on my\u00f6s pohjoislaidalla taistelupes\u00e4kkeit\u00e4 ja siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vaaran
korkeammillakin osilla. Vaaranlaidoilla on ollut ilmeisesti pitk\u00e4hk\u00f6 taistelukaivantojen linja, joka on
ulottunut aina nykyisen golf -radan tienoilta Tottorakan ja V\u00e4lirakan ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja sielt\u00e4 kohti
nykyist\u00e4 urheiluopiston aluetta. Ehk\u00e4 osittain Lapin sodan aikaisia ampuma poteroita ja
taistelupes\u00e4kkeiden j\u00e4lki\u00e4 on maastossa viel\u00e4 n\u00e4kyviss\u00e4, mutta osa lienee jo kasvanut umpeen.
Saksalaiset hy\u00f6dynsiv\u00e4t my\u00f6s vaaran luontaisia onkaloita ja kivimuodostelmia pes\u00e4kkeiksi.
Niin sanottu betonikorsu on sis\u00e4lt\u00e4 noin 3 x 4 metrin kokoinen ja 2 :n metrin korkuinen. Oviaukko on
betonista ja sein\u00e4t on muurattu luonnonkivist\u00e4. Korsun katto on osittain sortunut, mutta muuten
rakennus on melko ehj\u00e4. Rakennuksen alueella ja hieman kauempana on muun muassa heteka tai
sen osia ja puinen ovi, joka voi olla my\u00f6hemm\u00e4lt\u00e4kin ajalta. T\u00e4t\u00e4 korsua ovat todenn\u00e4k\u00f6isesti
k\u00e4ytt\u00e4neet saksalaiset vartiomiehet lepopaikkana ja talvisin l\u00e4mmittelypaikkana. Korsu l\u00e4mpesi
kamiinan avulla.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”8. Mysteeriparakki ja taisteluhauta
\n-osio” module_id=”Mysteeriparakki” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
8. Mysteeriparakki ja taisteluhauta<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Kaivanto-mysteeriparakin-ylapuolella.jpg” alt=”Kaivanto mysteeriparakin yl\u00e4puolella” title_text=”Kaivanto mysteeriparakin yl\u00e4puolella” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Mysteeriparakki-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Mysteeriparakki ja taisteluhauta<\/strong><\/p>\nYksi parakki, josta ei ole tarkkaa tietoa olemassa, mutta jossa on n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 betoninen alusta sijaitsee
l\u00e4hell\u00e4 tornitaloja. Saksalaisten piirustuksissa t\u00e4h\u00e4n kohtaan oli merkitty autokorjaamo tai kuorma-
autohalli. Rakennus on voinut olla my\u00f6s keitti\u00f6rakennus. Betonin sis\u00e4lt\u00e4 ty\u00f6ntyy ulos putki, josta
sadevesi valuu pois. Rakennuksen maan pinnalla oleva betonivalu on kooltaan noin viisi kertaa viisi
metri\u00e4. Saksalaisten piirustusten mukaan rakennus on ollut kooltaan noin kymmenen kertaa
kuusitoista metri\u00e4.
T\u00e4m\u00e4n rakennuksen vierest\u00e4 l\u00e4htee yl\u00e4rinteeseen p\u00e4in pitk\u00e4hk\u00f6, kaiketi Lapin sodan aikainen
taisteluhauta, tai sirpalesuoja, jonka p\u00e4\u00e4linja on alun perin ollut noin kaksi kertaa 110 metri\u00e4. Linjan
p\u00e4\u00e4ss\u00e4 on ollut korsun paikka. Linjasta erkaneva varsin kapea ja matala, pitk\u00e4hk\u00f6 kaakonsuuntainen
kaivanto, lienee ehk\u00e4 alkua lukuunottamatta joskus sodan j\u00e4lkeen tehty oja. Korsusta on kaivettu
joitakin j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, muun muassa s\u00e4ilykepurkki ja rikkoutunut viinipullo esiin. Siell\u00e4 on my\u00f6s
tuoreempaa roskaa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”9. Lastenkoti
\n-osio” module_id=”Lastenkoti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
9. Lastenkoti\u00a0<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/02\/Lastenkoti-scaled.jpg” alt=”Lastenkoti” title_text=”Lastenkoti” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Lastenkoti-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Lastenkoti<\/strong><\/p>\nEntinen lastenkoti oli saksalaisten k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 jatkosodan aikana maavoimien eli Heerin sairaalana.
Rakennus on edelleen olemassa. Lapin sodan aikana sairaala ja sen alue oli miinoitettu, mutta
miinoja ei r\u00e4j\u00e4ytetty. Kauppalan tuhon j\u00e4lkeen sinne sijoitettiin kauppalan virastot. Kauppalan
johtaja sek\u00e4 virkamiehet my\u00f6s asuivat rakennuksessa. My\u00f6hemmin se on toiminut muun muassa
lastensairaalana ja steinerkouluna.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”10. Frontleitstelle 42 :n parakkileirialue
\n-osio” module_id=”Frontleitstelle” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
10. Frontleitstelle 42 :n parakkileirialue<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Frontleitstelle-42n-parakkileirialue.jpg” alt=”Frontleitstelle 42n parakkileirialue” title_text=”Frontleitstelle 42n parakkileirialue” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Frontleitsstelle-42n-parakkileiri-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Frontleitsstelle 42 :n parakkileiri<\/strong><\/p>\nT\u00e4ll\u00e4 rautatien ja L\u00e4hteentien v\u00e4lisell\u00e4 alueella sijaitsi rintamaesikunnan eli Frontleitsstelle 42 :n
lager Ounasvaaran leirialue, joka otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 15.3.1943. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 oli kivikoululta siirtyneen
entisen Frontsammelstellen lukuisia majoitus ja varasto parakkeja, ilmeisesti iso toimistorakennus
autotalli, perunakellari, sauna ja pukeutumistila ja useita k\u00e4ym\u00e4l\u00e4rakennuksia – kaikkiaan noin
kolmisenkymment\u00e4 rakennusta.
Alueella oli noin 10 x 60 metrin kokoinen keskusaukio, jonka ymp\u00e4rill\u00e4 oli nelj\u00e4 isohkoa rakennusta.
Alueelle oli j\u00e4rjestetty Rovaniemen rautatieasemalta sukkulalinja kuljetuksia varten. Kuorma-autot
kulkivat alueelle Ranuantien kautta ja jalankulkijat Ounaskosken rautatiesillan kautta ja sillan
vierest\u00e4 merkitty\u00e4 polkua pitkin. Osa t\u00e4t\u00e4 polkua on n\u00e4kyviss\u00e4 viel\u00e4kin. Leiri oli tarkoitettu lomalle
menevien ja lomalta tulevien sek\u00e4 komennusmiesten ilmoittautumispaikaksi ja tarvittaessa my\u00f6s
majoitukseen. T\u00e4nne majoitettiin my\u00f6s Rovaniemen l\u00e4pi menevi\u00e4 yksik\u00f6it\u00e4 tilap\u00e4ismajoitukseen.
Yksi n\u00e4ist\u00e4 rakennuksista oli rakennussuunnitelman mukaan isohko saunarakennus, jonka j\u00e4\u00e4nteill\u00e4
nyt olemme. T\u00e4h\u00e4n on tehty tukeva betonilattia, jota rakennuksissa ei yleens\u00e4 ollut. Ennen Suomeen
tuloaan saksalaiset eiv\u00e4t tienneet saunomisesta mit\u00e4\u00e4n, mutta pian Suomeen tulon j\u00e4lkeen he
ihastuivat eritt\u00e4in suuresti saunomiseen. Saksalaiset rakensivat kaikille leirialueilleen melkein ensi
t\u00f6ikseen saunan, joka olikin tietenkin tarpeellinen sek\u00e4 puhdistautumista ett\u00e4 virkist\u00e4ytymist\u00e4
varten. Kauppalan keskustassa saksalaiset saunoivat omilla saunavuoroillaan my\u00f6s silloisissa yleisiss\u00e4
saunoissa marssien ryhdikk\u00e4\u00e4sti joukko osastona paikalle.
Nykyisen leirint\u00e4alueen kohdalla oli my\u00f6s sy\u00f6p\u00e4l\u00e4isten puhdistuslaitos. Sen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli puhdistaa
muun muassa t\u00e4ist\u00e4 rintamalta tulleet sotilaat ja heid\u00e4n varusteensa lomalle l\u00e4ht\u00f6\u00e4 varten.
Laitoksen kapasiteetti on ollut noin 500 henkil\u00f6\u00e4 per p\u00e4iv\u00e4. Sy\u00f6p\u00e4l\u00e4isten puhdistuslaitoksia oli useita
rintamien takana ja l\u00e4pikulkuleireill\u00e4 puhdistaminen tapahtui p\u00e4\u00e4osin h\u00f6yryn ja saunan avulla.
Puhdistautumiseen j\u00e4lkeen lomalaiset saattoivat menn\u00e4 l\u00e4pikulkuleireihin, kuten Frontleitstellen
kokoamiskeskukseen, y\u00f6py\u00e4 siell\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n tai pari ja jatkaa matkaansa eteenp\u00e4in kohti Saksaa.
Koska Saksalla oli paljon joukkoja Pohjois-Suomessa lomalaisia kulki sota-aikana kymmeni\u00e4tuhansia
n\u00e4iden puhdistuslaitosten ja l\u00e4pikulkuleirien kautta. Saksalaiset r\u00e4j\u00e4yttiv\u00e4t t\u00e4m\u00e4nkin alueen
rakennukset, joten alueen rakennuksista s\u00e4ilyi vain yksi asuinparakki ja yksi k\u00e4ym\u00e4l\u00e4rakennus, jotka
on sittemmin purettu. Joitakin rakennusten j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, kaivantoja ja r\u00e4j\u00e4ytyskuoppia on viel\u00e4 alueella
n\u00e4kyviss\u00e4, vaikkakin alue on melko t\u00e4ysin metsittynyt ja j\u00e4\u00e4nteet ovat turvekerroksen alla piilossa.
Sodan j\u00e4lkeen t\u00e4\u00e4ll\u00e4 sattui my\u00f6s ik\u00e4v\u00e4 tapaus, kun lasten leikkiess\u00e4 l\u00f6yt\u00e4mill\u00e4\u00e4n r\u00e4j\u00e4hteill\u00e4 ilmeisesti
miina r\u00e4j\u00e4hti ja yksi lapsi kuoli ja useita loukkaantui.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”11. Sicherheitsdientsin vankila
\n-osio” module_id=”Sicherheitsdientsin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
11. Sicherheitsdientsin vankila<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/SDn-vankila-1.jpg” alt=”Vankila” title_text=”SDn vankila 1″ align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Vankila-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Sicherheitsdientsin vankila<\/strong><\/p>\nOlemme nyt Geologisen tutkimuslaitoksen kohdalla, jossa oli saksalaisten rakennusten portaita ja
kaivantoja ennen tutkimuslaitoksen talon rakentamista. Alue oli lasten suosittu leikkipaikka, josta
l\u00f6ytyi runsaasti sodan aikaista tavaraa. Tutkimuslaitoksen talon kohdalla oli saksalaisilla heid\u00e4n
omille vangeilleen tarkoitettu muuratuilla selleill\u00e4 varustettu Sicherheitsdientsin eli
turvallisuusviraston vankila. Alue oli piikkilanka-aidalla ymp\u00e4r\u00f6ity. Tutkimuslaitoksen talon vieress\u00e4
on s\u00e4ilynyt isohko pengeralue, jossa oli rakennuksia, joissa oli luonnonkivireunukset. N\u00e4m\u00e4 voivat
olla ehk\u00e4 vankisellej\u00e4 tai vartijoiden ja muun henkil\u00f6kunnan huoneita.
Rinteeseen on kaivettu kaiketi Lapin sodan aikainen taisteluhauta, joka on noin 50 m pitk\u00e4, keskell\u00e4
ja pohjoisp\u00e4\u00e4ss\u00e4 on ilmeisesti ollut korsun paikka. Sicherheitsdients eli SD oli Saksan SS :n johtajan
Heinrich Himmlerin pahamaineinen tiedustelu- ja turvallisuusvirasto, jonka yhteydess\u00e4 toimivat
my\u00f6s Geheime Staatspolizei eli Gestapo, Kriminalpolizei eli Kripo sek\u00e4 Einsatzgruppet, jotka
murhasivat mm. juutalaisia miehitetyiss\u00e4 It\u00e4-Euroopan maissa.
T\u00e4ss\u00e4 SD :n vankilassa oli vangittuna saksalaisia sotilaita, jotka olivat syyllistyneet rikoksiin Suomessa.
Sinne on my\u00f6s tiett\u00e4v\u00e4sti toimitettu my\u00f6s vangiksi saatuja ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 komissaareja kuulusteltavaksi
ja todenn\u00e4k\u00f6isesti heid\u00e4t on siell\u00e4 my\u00f6s teloitettu. Vankilassa ei luultavasti ollut kovin paljoa
henkil\u00f6kuntaa ja muutenkin SD:n ja Gestapon toiminta Rovaniemell\u00e4 oli varsin v\u00e4h\u00e4ist\u00e4, eik\u00e4 liittynyt
mitenk\u00e4\u00e4n suomalaisiin siviileihin tai sotilaisiin. Enemm\u00e4n heill\u00e4 oli teht\u00e4vi\u00e4 pohjoisessa Norjan rajan
molemmin puolin.
Vankilan toiminnasta ei ole s\u00e4ilynyt asiakirjoja eik\u00e4 suomalaisilla virkamiehill\u00e4k\u00e4\u00e4n ollut sinne asiaa,
joten tiedot sen toiminnasta ovat v\u00e4h\u00e4iset. Pullinpuolella nykyisen Valdemarin tontilla sijaitsi
salaisen kentt\u00e4poliisin eli Geheime Feldpolizei 735 :n majoitusalue. Salainen kentt\u00e4poliisi oli nimens\u00e4
mukaisesti Saksan armeijan eli Wehrmachtin salainen sotilaspoliisi, jonka teht\u00e4vi\u00e4 oli muun muassa
vastavakoilu, maanpetoksellisen toiminnan est\u00e4minen, vastapropaganda, sotilaskohteiden vartiointi
ja avustaminen saksalaisten sotaoikeuksien rikostutkinnoissa. Salaisen kentt\u00e4poliisin tiedet\u00e4\u00e4n my\u00f6s
suorittaneen joitakin pakoon yritt\u00e4neiden sotavankien teloituksia ja mahdollisesti he my\u00f6s teloittivat
SD :n vankilassa olleita komissaareja. Suomalaisiin heill\u00e4 ei ollut mit\u00e4\u00e4n toimivaltaa, eiv\u00e4tk\u00e4 he
tietojen mukaan ole koskaan ylitt\u00e4neetk\u00e4\u00e4n valtuuksiaan.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”12. Rommelin kentt\u00e4
\n-osio” module_id=”Rommelin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
12. Rommelin kentt\u00e4<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Rommelin-kentta.jpg” alt=”Rommelin kentt\u00e4” title_text=”Rommelin kentt\u00e4” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Rommelin-kentta-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Rommelin kentt\u00e4 eli Sportsbahn Feldmarschall Rommel<\/strong><\/p>\nRanuantien it\u00e4puolella on Rommelin kent\u00e4ksi kutsuttu urheilukentt\u00e4. Kent\u00e4n rakensivat saksalaisen
Heerin leipomokomppanian B\u00e4ckerei-Kompanie 602:n ja viereisen Heerin kuljetuskomppanian
miehet vuonna 1943 virkistysalueekseen, antaen kent\u00e4lle mahtipontisen nimen Sportsbahn
Feldmarschall Rommel eli Sotamarsalkka Rommelin urheilukentt\u00e4. Nimi oli kirjoitettu kent\u00e4n portin
yl\u00e4laudoitukseen.
Sotamarsalkka Erwin Rommel oli sodan aikana kuuluisin saksalainen sotap\u00e4\u00e4llikk\u00f6 ja sotasankari
lempinimell\u00e4 \u201cEr\u00e4maan kettu\u201d. Rommel osallistui jossakin m\u00e4\u00e4rin Hitlerin salamurhayritykseen
vuonna 1944 ja koska h\u00e4n oli kansallissankari, Hitler antoi hirtt\u00e4misen ja maineenmustaamisen sijaan
h\u00e4nelle mahdollisuuden tehd\u00e4 itsemurha ja s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 siten perheens\u00e4 ja perheen omaisuuden. Asiassa
painoi my\u00f6s se, ett\u00e4 Rommelin nimi liitettyn\u00e4 Hitlerin salamurhahankkeeseen olisi ollut Hitlerille
kiusallista ja varmasti olisi aiheuttanut kuohuntaa Saksassa. Rommelin kerrottiin kuolleen
lentokonehy\u00f6kk\u00e4yksess\u00e4 saamiinsa vammoihin ja haudattiin kunniamenoin. Rommel itse ei koskaan
k\u00e4ynyt Suomessa.
Rommelin kent\u00e4n juhlalliset avajaiset olivat 18.7.1943. Ohjelmassa oli kahdeksan saksalaisen
jalkapallojoukkueen v\u00e4linen jalkapalloturnaus sek\u00e4 kahden saksalaisen k\u00e4sipallojoukkueen v\u00e4linen
ottelu. Kenraalieversti Eduard Dietl vihki kent\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja jakoi parhaan pelaajan palkinnot.
Kent\u00e4ll\u00e4 j\u00e4rjestettiin muutamia j\u00e4\u00e4pallo- ja jalkapallo-otteluja my\u00f6s saksalaisten ja suomalaisten
v\u00e4lill\u00e4. Kentt\u00e4\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6i silloin koivuaita ja my\u00f6s kenraalieversti Dietl istui joskus seuraamassa pelej\u00e4
koivusta tehdyss\u00e4 juhlakatsomossa. Parhaimmillaan otteluita saattoi katsoa jopa yli 1000 katsojaa.
Seuraava isompi urheilutapahtuma kent\u00e4ll\u00e4 oli 16.9.1943 j\u00e4rjestetty Wehrmacht sportfest, johon
osallistui 18 eri yksik\u00f6iden joukkuetta.
Vuosina 1942, 1943 ja 1944 saksalaisten joukkojen urheilutoiminta sai vauhtia asemasotavaiheen
ansiosta. Dietl oli innokas urheilumies ja halusi sotilaiden pysyv\u00e4n virkist\u00e4ytynein\u00e4 ja hyv\u00e4ss\u00e4
kunnossa urheilun avulla. T\u00e4ll\u00e4 oli tietysti vaikutusta my\u00f6s joukkojen mielialan yll\u00e4pit\u00e4misess\u00e4
varsinkin kun sota it\u00e4rintamalla k\u00e4\u00e4ntyi heid\u00e4n kannaltaan huonoon suuntaan. Rommelin kent\u00e4n
tapahtumien ja talviurheilulajien lis\u00e4ksi ainakin kesin\u00e4 1942 ja 1943 j\u00e4rjestettiin kenraali Ferdinand
Sch\u00f6rnerin toimeksiannosta Pohjois-Lapissa saksalaisten joukko-osastojen v\u00e4linen jalkapallon cup-
muotoinen turnaus loppuotteluineen, k\u00e4sipalloilun Tundra-Pokal -kilpailu ja monia muita
urheilukilpailuja.
Rovaniemen kauppalan vuoden 1946 kunnalliskertomuksen mukaan kentt\u00e4 oli varsin huonosti tehty,
vino ja pehme\u00e4 hiekkakentt\u00e4, ja sen takia p\u00f6lyinen – eli vanhaa vapaapalokuntavitsi\u00e4 lainaten:
\u201cv\u00e4\u00e4rin sammutettu\u201d. Kunnostettu kentt\u00e4 on edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 Kiirunan alueella. Rommelin kentt\u00e4
on ainoa saksalaisajasta muistuttava paikannimi Rovaniemell\u00e4. Rommelin kent\u00e4n nimi eli
vuosikymmeni\u00e4 vain paikallisten asukkaiden ja urheilua harrastavan nuorison suullisena perinteen\u00e4,
koska kaupunki saksalaisajan menneisyytt\u00e4 h\u00e4veten ei hyv\u00e4ksynyt nime\u00e4m\u00e4\u00e4n asemakaavakarttaan
ennen kuin 2000 -luvun alussa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”Yhteisty\u00f6ss\u00e4” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_row _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Yhteisty\u00f6ss\u00e4<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][et_pb_text admin_label=”Text” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]Historiakierroksen asiantuntijana on toiminut Kalevi Mikkonen. Tutustu Mikkosen blogiin\u00a0t\u00e4st\u00e4 linkist\u00e4<\/a>.<\/p>\nSaksalaisajan tunnelmiin el\u00e4ytymist\u00e4 vahvistaa taiteilija\/tuottaja Timo Mets\u00e4joen \u00e4\u00e4nisuunnittelu<\/p>\n
Saksan ilmavoimien parakkileirialue Ounasvaaralla 1941-1944 -videon on mallintanut Studio Sallamar.<\/p>\n
Reittikartan on mallintanut Ounasvaaran hiihtoseura, Matti Kivel\u00e4.[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row column_structure=”1_3,1_3,1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/10\/lapin-maakuntamuseo.jpg” alt=”Lapin Maakuntamuseo -logo” title_text=”Lapin Maakuntamuseo” align=”center” admin_label=”Maakuntamuseo -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/01\/Sallamar-JPG.jpg” alt=”Ounasvaaran hiihtoseura -logo” title_text=”Sallamar JPG” align=”center” admin_label=”OH -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_height=”60px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/01\/oh_logo_web_png-200×200-1.png” alt=”Ounasvaaran hiihtoseura -logo” title_text=”oh_logo” align=”center” admin_label=”OH -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_height=”60px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section]<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Saksalaisaika Ounasvaaralla – Historiakierros jatkosodan maisemiinOunasvaara on tunnettu Rovaniemen liikunta -ja virkistyskohteena, mutta tiesitk\u00f6, ett\u00e4 vuosina 1941-1944 se oli my\u00f6s Saksan armeijan, varsinkin Saksan ilmavoimien, eli Luftwaffen leirialuetta? T\u00e4m\u00e4 k\u00e4velyreitti johdattaa sinut virtuaalisesti tai konkreettisesti saksalaisajan j\u00e4\u00e4nteille Ounasvaaran ja L\u00e4hteentien alueella. Reitin eri pisteill\u00e4 voit kuunnella \u00e4\u00e4nisuunnittelun avulla el\u00e4voitettyj\u00e4 \u00e4\u00e4niraitoja, joilla historiantutkija Kalevi Mikkonen kertoo […]<\/p>\n","protected":false},"author":7367,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_et_pb_use_builder":"on","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":"","footnotes":""},"class_list":["post-1319","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7367"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1319"}],"version-history":[{"count":64,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2869,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319\/revisions\/2869"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1319"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
T\u00e4ss\u00e4kin paikassa on l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 jonkin verran saksalaisten posliiniastioiden j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, vaikka
melkein kaikki maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4 onkin siivottu pois ajat sitten. Posliinileimoista on voitu lukea,
ett\u00e4 astioita on tuotu Saksan omista tehtaista, muun muassa Rosenthalin astioita on l\u00f6ydetty
runsaasti n\u00e4ilt\u00e4 Luftwaffen eli ilmavoimien alueelta. Paljon posliinia on tuotu my\u00f6s Norjasta
sik\u00e4l\u00e4isen Porsgrunnin tehtailta. Saksalaiset ostivat my\u00f6s Arabian posliinia, jota l\u00f6ytyy j\u00e4\u00e4nteist\u00e4.
Mik\u00e4li t\u00e4ll\u00e4kin alueella joskus tehd\u00e4\u00e4n arkeologisia kaivauksia. Vuosikymmenten aikana kasvaneen
paksun turvekerroksen alta on varmasti l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 runsaasti kaikenlaista sirpaletta ja muuta pikku
esineist\u00f6\u00e4. My\u00f6s l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 piilossa olevista roskakuopista arkeologit varmaankin saisivat
mielenkiintoista materiaalia tutkimuksiinsa.
Saksalaisten elintarviketilanne oli koko jatkosodan ajan hyv\u00e4, ruoka oli varsinkin upseereilla
monipuolista, miehist\u00f6ll\u00e4 toki p\u00e4\u00e4asiassa s\u00e4ilykeruokaa ja siihen kuului my\u00f6s erilaisia vihanneksia,
viiniryp\u00e4leit\u00e4 ja luumuja. N\u00e4in ollen Saksan selustatoimisto Kommandant R\u00fcckw\u00e4rtiges Armeegebiet
525 (Kor\u00fcck 525) antoi m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen, ett\u00e4 kaikissa saksalaisissa varuskunnissa tulee jakaa l\u00e4mmin
ylij\u00e4\u00e4m\u00e4ruoka suomalaisille sotaorvoille ja k\u00f6yhille lapsille suomalaisten huoltoviranomaisten
kanssa. Rovaniemen maalaiskunnassa ja Rovaniemen kauppalassa saksalaiset joukko-osastot
antoivat huoltolautakunnan valitsemille lapsiperheille ruoka-annoksia saksalaisista
ruoanjakelupaikoista. Osittain n\u00e4iden toimenpiteiden takia Rovaniemen seudulla ei sodan aikana
ollut suoranaista n\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4\u00e4, niin kuin monella muulla Suomen paikkakunnalla, vaikka yleist\u00e4
puutetta olikin v\u00e4h\u00e4n kaikesta.
Jo alun perin saksalaisten kanssa oli sovittu, ett\u00e4 he tuovat mukanaan jotakuinkin kaiken
tarvitsemansa, jottei alueen suomalainen siviiliv\u00e4est\u00f6 k\u00e4rsisi ruoka ja tavara pulasta. Saksalaisten
huolto vaati valtavaa logistista j\u00e4rjestely\u00e4, sill\u00e4 kymmenet laivat toivat jatkuvasti aseita, ammuksia,
ruokatarvikkeita ja kaikkea mahdollista heid\u00e4n tarvitsemaansa Suomen satamiin. Satamista tavara
jatkoi matkaansa rautatie- ja kuorma-autokuljetuksina eteenp\u00e4in valtaviin v\u00e4livarastoihin ja
rintamien l\u00e4heisyydess\u00e4 hevosten ja muulien vet\u00e4mill\u00e4 k\u00e4rryill\u00e4 hoidettiin loppumatka. Saksalaiset
toivat mukanaan muuleja muun muassa Kreikasta, mutta ilmastoon tottumattomina ne kuolivat jo
ensimm\u00e4isen talven aikana kylmyyteen. Muualta tuodut muulit p\u00e4rj\u00e4siv\u00e4t paremmin.
Saksan Luftwaffella oli lentotoimintaan liittyvien yksikk\u00f6jen lis\u00e4ksi paljon muutakin miehist\u00f6\u00e4, kuten
ilmatorjuntayksik\u00f6it\u00e4, rakennusyksik\u00f6it\u00e4 ja muun muassa omat kuorma-auto- ja hevosyksik\u00f6t.
T\u00e4ll\u00e4kin alueella oli Luftwaffen kuorma-autohalleja, jotka olivat niin sanottuja kuplahalleja. Sodan
lopussa Lapissa oli saksalaisia yli 200 000 ja lis\u00e4ksi suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 vankeja ja ty\u00f6velvollisia sek\u00e4
pakkoty\u00f6l\u00e4isi\u00e4 eli enemm\u00e4n kuin Lapissa oli silloin asukkaita. Esimerkiksi Luftwaffen t\u00f6iss\u00e4 oli
hollantilaisia ja virolaisia kirvesmiehi\u00e4, ehk\u00e4 jopa rakentamassa n\u00e4it\u00e4kin parakkeja.
Ankaran kiellon mukaan saksalaiset saivat Suomen kaupoista ostaa vain tarkasti rajattuja tuotteita.
K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 asia ei ihan n\u00e4in mennyt, sill\u00e4 mustan p\u00f6rssin kauppa kukoisti ja rahaan, kahviin,
viinaan ja makeisiin vaihtui mit\u00e4 vain saksalaisten tarvitsemaa. Rangaistukset kiinnijoutuneelle
saksalaisille olivat ankarat. Kaikki saksalaisten rikokset hoitivat saksalaiset itse ja suomalaisten
rikokset suomalainen oikeuslaitos. Saksalaisilla ei ollut suomalaisiin mit\u00e4\u00e4n tuomiovaltaa eik\u00e4
suomalaisilla saksalaisiin n\u00e4hden.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”5. Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana
\n-osio” module_id=”Upseerikerho” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
5. Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Upseerikerho.jpg” alt=”Upseerikerho” title_text=”Upseerikerho” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Upseerikerho-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana<\/strong><\/p>\nT\u00e4ll\u00e4 paikalla maavallien suojassa on todenn\u00e4k\u00f6isesti sijainnut alueen upseerikerho, jota saksalaiset
kutsuivat kasinoksi. Kyse ei siis ollut peli luolasta. Miehist\u00f6ll\u00e4 oli oma sotilaskoti ainakin nykyisen
Lukkarinkadun varrella. Upseerikerho oli upseerien vapaa ajanviettopaikka, jossa j\u00e4rjestettiin
lauluiltoja ja joskus my\u00f6s vierailevien esiintyjien, kuten laulajien tai taikureiden esityksi\u00e4. Muita
vapaa-ajan viettomahdollisuuksia niin upseereille kuin miehist\u00f6llekin oli elokuvien katsominen.
Saksalaiset toimittivat leiri alueille elokuvaprojektoreja ja filmikeloja liikkuvilla autoyksik\u00f6ill\u00e4.
Elokuvia saksalaiset k\u00e4viv\u00e4t katsomassa my\u00f6s muun muassa Kino Inarin n\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 ja Haus der
Kameradschaftissa eli Toveruuden talossa. Suosituimpia elokuvia olivat v\u00e4rielokuvat Kultainen
kaupunki, Lumpeenkukka ja M\u00fcnchhausen, jotka saivat valtavia katsojalukuja kaikissa paikoissa,
joissa niit\u00e4 esitettiin. Toveruuden talossa j\u00e4rjestettiin elokuvien lis\u00e4ksi my\u00f6s lukuisia
musiikkikonsertteja, tanssiesityksi\u00e4, oopperaesityksi\u00e4, taikuriesityksi\u00e4, komiikkaa ja teatteria. Yksi
suosituimmista oopperaesityksist\u00e4 oli Figaron h\u00e4\u00e4t, jota esitettiin Toveruuden talolla per\u00e4ti 35 kertaa
t\u00e4ydelle salille. Yhteens\u00e4 esitykset n\u00e4ki 12 000 katsojaa.
Kuuluisimpia esiintyji\u00e4 olivat laulaja Lizzi Waldm\u00fcller, tanssija Daisy Spies ja h\u00e4nen tanssiryhm\u00e4ns\u00e4,
tanssija-laulaja Marika R\u00f6kk, sveitsil\u00e4inen tenori Herbert Ernst Groh ja ruotsalainen oopperalaulaja
Lisa Tunell-Scharner. My\u00f6s suomalaisia artisteja esiintyi Toveruuden talon tapahtumissa, muun
muassa tanssiduo Lucia Nifontova ja Alexander Saxelin sek\u00e4 pianotaiteilija Kerttu Bernhardt.
Suomalaisten j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Asemiesillassa esiintyiv\u00e4t mm. sopraano Anna Mutanen,
harmonikkamestari Onni Laihonen ja koomikko Siiri Angerkoski. Toveruuden talon tapahtumiin
p\u00e4\u00e4siv\u00e4t osallistumaan my\u00f6s suomalaiset. Rovaniemen kulttuuritarjonta oli vuosina 1943 ja 1944
ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n laajaa. Erityisesti koululaisille elokuvat olivat suuri tapaus. He p\u00e4\u00e4siv\u00e4t sis\u00e4\u00e4n
ilmaiseksi, jos tilaa oli.
My\u00f6s alkoholin k\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 oli varsin iso osa pime\u00e4\u00e4n ja pitk\u00e4\u00e4n talveen tottumattomilla ja koti-ik\u00e4v\u00e4\u00e4
potevilla sotilailla. Saksalaisilla oli pohjoisessa eritt\u00e4in hyv\u00e4t varastot niin ruokatarvikkeita kuin
alkoholia varten. Juomina heill\u00e4 oli olut, viinit ja joskus konjakit. Saksalaiset toivat mukanaan my\u00f6s
omat astiansa ja ruokailuv\u00e4lineet.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”6. Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana
\n-osio” module_id=”Suomalaisten” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
6. Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Suomalaisten-aputyontekijoiden-parakki.jpg” alt=”Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki” title_text=”Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Suomalaisten-aputyontekijoiden-parakki-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana<\/strong><\/p>\nT\u00e4ll\u00e4 kohdalla sijaitsi saksalaisten piirustuksien mukaan suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden eli Finnische
Hilfskr\u00e4ftin parakki, joka rakennettiin marras-joulukuussa 1943. Se oli suomalaisten
puutavarayhti\u00f6iden muodostaman Puutalo Oy :n Polar niminen lautaparakki kooltaan noin
kahdeksan kertaa kaksitoista metri\u00e4. Parakki koottiin valmista puu elementeist\u00e4. Sen pystytt\u00e4minen
kesti suomalaisilta kirvesmiehilt\u00e4 pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4, vangeilta huomattavasti kauemmin.
T\u00e4h\u00e4n parakkiin majoitettiin siis saksalaisten palveluksessa olleita suomalaisia ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 ehk\u00e4
noin kymmenest\u00e4 kahteenkymmeneen henkil\u00f6\u00e4. Todenn\u00e4k\u00f6isesti he olivat ulkopaikkakuntalaisia,
koska heille rakennettiin oma parakki. Rovaniemel\u00e4iset olivat tietenkin omissa kodeissaan. T\u00e4m\u00e4n
parakin asukkaat ovat ehk\u00e4 olleet Luftwaffen pesulan ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4, jotka olivat joutuneet evakkoon
sota-alueelta. Pesula sijaitsi nykyisen Yliopistonkadun varrella.
Sodasta huolimatta sek\u00e4 palkansaajien m\u00e4\u00e4r\u00e4 ett\u00e4 kauppalan verotulot kasvoivat r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4isesti.
Monet l\u00e4hestulkoon k\u00f6yhyydess\u00e4 el\u00e4neet rovaniemel\u00e4iset saivat elintasoaan parannettua
aikaisempaan verrattuna. Ty\u00f6markkinoilla saksalaisten l\u00e4sn\u00e4olo vaikutti merkitt\u00e4v\u00e4sti. Ensimm\u00e4ist\u00e4
kertaa suomen historiassa oli ty\u00f6ntekij\u00e4n markkinat. Suurin osa nuoremmasta miespuolisesta
v\u00e4est\u00f6st\u00e4 oli rintamilla, joten ty\u00f6paikkoja liikenne-, kuljetus-, huolinta-, rakennus-, kauppa- ja
palvelualoilla oli runsaasti naisille ja asepalvelus ik\u00e4luokkien ulkopuolisille miehille.
Saksalaiset tarvitsivat miehi\u00e4 mets\u00e4-, linnoitus-, lentokentt\u00e4- ja rakennust\u00f6ihin, pilke- ja
puuhiilitehtaisiin, maanteiden tekoon ja korjauksiin sek\u00e4 rahdinajoon. Naisille t\u00f6it\u00e4 riitti
kanttiineissa, konttoreissa, sairaaloissa, keittoloissa, ompelimoissa ja pesuloissa. Kovan
ty\u00f6voimapulan takia saksalaisten maksamat palkat ammattimiehille olivat joskus kaksin, jopa
kolminkertaisia muuhun maahan verrattuna ja yleisemminkin palkkataso oli ainakin 25% korkeampi
kuin suomalaisten maksamat. Varsinkin Rovaniemen maalaiskunnan puolella monille ty\u00f6ntekij\u00f6ille ja
yrityksille j\u00e4i isoja veror\u00e4stej\u00e4, kun rahaa tuli niin paljon, ettei veroja ehtinyt maksamaan.
My\u00f6s muualta Suomesta tuli ty\u00f6voimaa Lappiin. Kes\u00e4ll\u00e4 1942 saksalaisten palveluksessa oli Lapissa
yli 10 000 ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4, joista osaa pime\u00e4sti tai suomalaisyritysten kautta, mik\u00e4 aiheutti monille
suomalaisille yrityksille ty\u00f6voimapulaa ja viiv\u00e4stytti monia ty\u00f6kohteita. Suomalaisten viranomaisten
tarkoituksena oli puolittaa saksalaisten palveluksessa olevan ty\u00f6voiman m\u00e4\u00e4r\u00e4. Siksi
paikallisviranomaiset yrittiv\u00e4t saada saksalaisia palkkaamaan ty\u00f6ntekij\u00e4ns\u00e4 suomalaisista yrityksist\u00e4
sen sijaan, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 palkkaisivat vapailta markkinoilta.
Ty\u00f6voiman s\u00e4\u00e4nn\u00f6stely-yritykset eiv\u00e4t tietenk\u00e4\u00e4n saksalaisia erityisesti miellytt\u00e4neet ja he
pyrkiv\u00e4tkin jopa viranomaisten m\u00e4\u00e4r\u00e4ysten vastaisesti palkkaamaan suomalaisia t\u00f6ihins\u00e4. T\u00e4t\u00e4
kamppailua ty\u00f6voimasta k\u00e4ytiin koko jatkosodan ajan palkkatasoa kohtuullistamalla. Suomalaiset
vetosivat my\u00f6s Saksan ylimp\u00e4\u00e4n johtoon asian korjaamiseksi ja Saksan sotamarsalkka Wilhelm Keitel
antoikin m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen, ett\u00e4 saksalaisten joukkojen on supistettava suomalaisen ty\u00f6v\u00e4en m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.
Kiinti\u00f6ksi m\u00e4\u00e4riteltiin 4000 henkil\u00f6\u00e4, joista Luftwaffen osuus oli 3000 ja Saksan maavoimien eli
Heerin 1000.
Kev\u00e4\u00e4seen 1943 menness\u00e4 kuitenkin saksalaisten palveluksessa olevan suomalaisen ty\u00f6voiman
osuus v\u00e4heni suurin piirtein kiinti\u00f6n mukaiseksi. T\u00e4m\u00e4 johtui paitsi ty\u00f6velvollisuus kutsunnoista,
my\u00f6s lis\u00e4\u00e4ntyneist\u00e4 ty\u00f6voiman ratsioista. Suomalaisen ty\u00f6voiman saannin supistuminen aiheutti
sen, ett\u00e4 saksalaiset joutuivat paikkaamaan ty\u00f6voiman puutetta. Apuja saatiin organisaatio Todtin
ty\u00f6voimasta, muista maista tuoduista ty\u00f6velvollisista, palkatuista henkil\u00f6ist\u00e4 sek\u00e4 tietysti<\/p>\n
vankity\u00f6voimasta. Saksalaisten vankity\u00f6voiman m\u00e4\u00e4r\u00e4 nousi Lapissa noin 30 000 henkil\u00f6\u00f6n.
Ty\u00f6palvelun joukoissa oli lukuisien saksan miehitt\u00e4minen alueiden kansalaisia enemm\u00e4n tai
v\u00e4hemm\u00e4n pakkoty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”7. Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu
\n-osio” module_id=”Junaradan” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
7. Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Betonikorsu.jpg” alt=”Betonikorsu” title_text=”Betonikorsu” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Junaradan-itapuolen-taisteluasemat-ja-betonikorsu-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu<\/strong><\/p>\nOunasvaaran junaradan viereisell\u00e4 sivustalla on my\u00f6s lukuisia kaivantoja, joista voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4 siell\u00e4
olleen paitsi taisteluhauta ja taistelupes\u00e4kkeit\u00e4, my\u00f6s vartiotoimintaan liittyvi\u00e4 kaivantoja. Ainakin
osa n\u00e4ist\u00e4 lienee Lapin sodan aikaisia. Vaaran laidassa radan vieress\u00e4 on pitk\u00e4 taisteluhautakaivanto,
taistelupes\u00e4kkeit\u00e4 ja ampumapoteroita. Taisteluja t\u00e4ll\u00e4 alueella ei kuitenkaan k\u00e4yty.
Ounasvaaran alueella on my\u00f6s pohjoislaidalla taistelupes\u00e4kkeit\u00e4 ja siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vaaran
korkeammillakin osilla. Vaaranlaidoilla on ollut ilmeisesti pitk\u00e4hk\u00f6 taistelukaivantojen linja, joka on
ulottunut aina nykyisen golf -radan tienoilta Tottorakan ja V\u00e4lirakan ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja sielt\u00e4 kohti
nykyist\u00e4 urheiluopiston aluetta. Ehk\u00e4 osittain Lapin sodan aikaisia ampuma poteroita ja
taistelupes\u00e4kkeiden j\u00e4lki\u00e4 on maastossa viel\u00e4 n\u00e4kyviss\u00e4, mutta osa lienee jo kasvanut umpeen.
Saksalaiset hy\u00f6dynsiv\u00e4t my\u00f6s vaaran luontaisia onkaloita ja kivimuodostelmia pes\u00e4kkeiksi.
Niin sanottu betonikorsu on sis\u00e4lt\u00e4 noin 3 x 4 metrin kokoinen ja 2 :n metrin korkuinen. Oviaukko on
betonista ja sein\u00e4t on muurattu luonnonkivist\u00e4. Korsun katto on osittain sortunut, mutta muuten
rakennus on melko ehj\u00e4. Rakennuksen alueella ja hieman kauempana on muun muassa heteka tai
sen osia ja puinen ovi, joka voi olla my\u00f6hemm\u00e4lt\u00e4kin ajalta. T\u00e4t\u00e4 korsua ovat todenn\u00e4k\u00f6isesti
k\u00e4ytt\u00e4neet saksalaiset vartiomiehet lepopaikkana ja talvisin l\u00e4mmittelypaikkana. Korsu l\u00e4mpesi
kamiinan avulla.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”8. Mysteeriparakki ja taisteluhauta
\n-osio” module_id=”Mysteeriparakki” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
8. Mysteeriparakki ja taisteluhauta<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Kaivanto-mysteeriparakin-ylapuolella.jpg” alt=”Kaivanto mysteeriparakin yl\u00e4puolella” title_text=”Kaivanto mysteeriparakin yl\u00e4puolella” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Mysteeriparakki-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Mysteeriparakki ja taisteluhauta<\/strong><\/p>\nYksi parakki, josta ei ole tarkkaa tietoa olemassa, mutta jossa on n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 betoninen alusta sijaitsee
l\u00e4hell\u00e4 tornitaloja. Saksalaisten piirustuksissa t\u00e4h\u00e4n kohtaan oli merkitty autokorjaamo tai kuorma-
autohalli. Rakennus on voinut olla my\u00f6s keitti\u00f6rakennus. Betonin sis\u00e4lt\u00e4 ty\u00f6ntyy ulos putki, josta
sadevesi valuu pois. Rakennuksen maan pinnalla oleva betonivalu on kooltaan noin viisi kertaa viisi
metri\u00e4. Saksalaisten piirustusten mukaan rakennus on ollut kooltaan noin kymmenen kertaa
kuusitoista metri\u00e4.
T\u00e4m\u00e4n rakennuksen vierest\u00e4 l\u00e4htee yl\u00e4rinteeseen p\u00e4in pitk\u00e4hk\u00f6, kaiketi Lapin sodan aikainen
taisteluhauta, tai sirpalesuoja, jonka p\u00e4\u00e4linja on alun perin ollut noin kaksi kertaa 110 metri\u00e4. Linjan
p\u00e4\u00e4ss\u00e4 on ollut korsun paikka. Linjasta erkaneva varsin kapea ja matala, pitk\u00e4hk\u00f6 kaakonsuuntainen
kaivanto, lienee ehk\u00e4 alkua lukuunottamatta joskus sodan j\u00e4lkeen tehty oja. Korsusta on kaivettu
joitakin j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, muun muassa s\u00e4ilykepurkki ja rikkoutunut viinipullo esiin. Siell\u00e4 on my\u00f6s
tuoreempaa roskaa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”9. Lastenkoti
\n-osio” module_id=”Lastenkoti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
9. Lastenkoti\u00a0<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/02\/Lastenkoti-scaled.jpg” alt=”Lastenkoti” title_text=”Lastenkoti” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Lastenkoti-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Lastenkoti<\/strong><\/p>\nEntinen lastenkoti oli saksalaisten k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 jatkosodan aikana maavoimien eli Heerin sairaalana.
Rakennus on edelleen olemassa. Lapin sodan aikana sairaala ja sen alue oli miinoitettu, mutta
miinoja ei r\u00e4j\u00e4ytetty. Kauppalan tuhon j\u00e4lkeen sinne sijoitettiin kauppalan virastot. Kauppalan
johtaja sek\u00e4 virkamiehet my\u00f6s asuivat rakennuksessa. My\u00f6hemmin se on toiminut muun muassa
lastensairaalana ja steinerkouluna.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”10. Frontleitstelle 42 :n parakkileirialue
\n-osio” module_id=”Frontleitstelle” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
10. Frontleitstelle 42 :n parakkileirialue<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Frontleitstelle-42n-parakkileirialue.jpg” alt=”Frontleitstelle 42n parakkileirialue” title_text=”Frontleitstelle 42n parakkileirialue” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Frontleitsstelle-42n-parakkileiri-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Frontleitsstelle 42 :n parakkileiri<\/strong><\/p>\nT\u00e4ll\u00e4 rautatien ja L\u00e4hteentien v\u00e4lisell\u00e4 alueella sijaitsi rintamaesikunnan eli Frontleitsstelle 42 :n
lager Ounasvaaran leirialue, joka otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 15.3.1943. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 oli kivikoululta siirtyneen
entisen Frontsammelstellen lukuisia majoitus ja varasto parakkeja, ilmeisesti iso toimistorakennus
autotalli, perunakellari, sauna ja pukeutumistila ja useita k\u00e4ym\u00e4l\u00e4rakennuksia – kaikkiaan noin
kolmisenkymment\u00e4 rakennusta.
Alueella oli noin 10 x 60 metrin kokoinen keskusaukio, jonka ymp\u00e4rill\u00e4 oli nelj\u00e4 isohkoa rakennusta.
Alueelle oli j\u00e4rjestetty Rovaniemen rautatieasemalta sukkulalinja kuljetuksia varten. Kuorma-autot
kulkivat alueelle Ranuantien kautta ja jalankulkijat Ounaskosken rautatiesillan kautta ja sillan
vierest\u00e4 merkitty\u00e4 polkua pitkin. Osa t\u00e4t\u00e4 polkua on n\u00e4kyviss\u00e4 viel\u00e4kin. Leiri oli tarkoitettu lomalle
menevien ja lomalta tulevien sek\u00e4 komennusmiesten ilmoittautumispaikaksi ja tarvittaessa my\u00f6s
majoitukseen. T\u00e4nne majoitettiin my\u00f6s Rovaniemen l\u00e4pi menevi\u00e4 yksik\u00f6it\u00e4 tilap\u00e4ismajoitukseen.
Yksi n\u00e4ist\u00e4 rakennuksista oli rakennussuunnitelman mukaan isohko saunarakennus, jonka j\u00e4\u00e4nteill\u00e4
nyt olemme. T\u00e4h\u00e4n on tehty tukeva betonilattia, jota rakennuksissa ei yleens\u00e4 ollut. Ennen Suomeen
tuloaan saksalaiset eiv\u00e4t tienneet saunomisesta mit\u00e4\u00e4n, mutta pian Suomeen tulon j\u00e4lkeen he
ihastuivat eritt\u00e4in suuresti saunomiseen. Saksalaiset rakensivat kaikille leirialueilleen melkein ensi
t\u00f6ikseen saunan, joka olikin tietenkin tarpeellinen sek\u00e4 puhdistautumista ett\u00e4 virkist\u00e4ytymist\u00e4
varten. Kauppalan keskustassa saksalaiset saunoivat omilla saunavuoroillaan my\u00f6s silloisissa yleisiss\u00e4
saunoissa marssien ryhdikk\u00e4\u00e4sti joukko osastona paikalle.
Nykyisen leirint\u00e4alueen kohdalla oli my\u00f6s sy\u00f6p\u00e4l\u00e4isten puhdistuslaitos. Sen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli puhdistaa
muun muassa t\u00e4ist\u00e4 rintamalta tulleet sotilaat ja heid\u00e4n varusteensa lomalle l\u00e4ht\u00f6\u00e4 varten.
Laitoksen kapasiteetti on ollut noin 500 henkil\u00f6\u00e4 per p\u00e4iv\u00e4. Sy\u00f6p\u00e4l\u00e4isten puhdistuslaitoksia oli useita
rintamien takana ja l\u00e4pikulkuleireill\u00e4 puhdistaminen tapahtui p\u00e4\u00e4osin h\u00f6yryn ja saunan avulla.
Puhdistautumiseen j\u00e4lkeen lomalaiset saattoivat menn\u00e4 l\u00e4pikulkuleireihin, kuten Frontleitstellen
kokoamiskeskukseen, y\u00f6py\u00e4 siell\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n tai pari ja jatkaa matkaansa eteenp\u00e4in kohti Saksaa.
Koska Saksalla oli paljon joukkoja Pohjois-Suomessa lomalaisia kulki sota-aikana kymmeni\u00e4tuhansia
n\u00e4iden puhdistuslaitosten ja l\u00e4pikulkuleirien kautta. Saksalaiset r\u00e4j\u00e4yttiv\u00e4t t\u00e4m\u00e4nkin alueen
rakennukset, joten alueen rakennuksista s\u00e4ilyi vain yksi asuinparakki ja yksi k\u00e4ym\u00e4l\u00e4rakennus, jotka
on sittemmin purettu. Joitakin rakennusten j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, kaivantoja ja r\u00e4j\u00e4ytyskuoppia on viel\u00e4 alueella
n\u00e4kyviss\u00e4, vaikkakin alue on melko t\u00e4ysin metsittynyt ja j\u00e4\u00e4nteet ovat turvekerroksen alla piilossa.
Sodan j\u00e4lkeen t\u00e4\u00e4ll\u00e4 sattui my\u00f6s ik\u00e4v\u00e4 tapaus, kun lasten leikkiess\u00e4 l\u00f6yt\u00e4mill\u00e4\u00e4n r\u00e4j\u00e4hteill\u00e4 ilmeisesti
miina r\u00e4j\u00e4hti ja yksi lapsi kuoli ja useita loukkaantui.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”11. Sicherheitsdientsin vankila
\n-osio” module_id=”Sicherheitsdientsin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
11. Sicherheitsdientsin vankila<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/SDn-vankila-1.jpg” alt=”Vankila” title_text=”SDn vankila 1″ align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Vankila-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Sicherheitsdientsin vankila<\/strong><\/p>\nOlemme nyt Geologisen tutkimuslaitoksen kohdalla, jossa oli saksalaisten rakennusten portaita ja
kaivantoja ennen tutkimuslaitoksen talon rakentamista. Alue oli lasten suosittu leikkipaikka, josta
l\u00f6ytyi runsaasti sodan aikaista tavaraa. Tutkimuslaitoksen talon kohdalla oli saksalaisilla heid\u00e4n
omille vangeilleen tarkoitettu muuratuilla selleill\u00e4 varustettu Sicherheitsdientsin eli
turvallisuusviraston vankila. Alue oli piikkilanka-aidalla ymp\u00e4r\u00f6ity. Tutkimuslaitoksen talon vieress\u00e4
on s\u00e4ilynyt isohko pengeralue, jossa oli rakennuksia, joissa oli luonnonkivireunukset. N\u00e4m\u00e4 voivat
olla ehk\u00e4 vankisellej\u00e4 tai vartijoiden ja muun henkil\u00f6kunnan huoneita.
Rinteeseen on kaivettu kaiketi Lapin sodan aikainen taisteluhauta, joka on noin 50 m pitk\u00e4, keskell\u00e4
ja pohjoisp\u00e4\u00e4ss\u00e4 on ilmeisesti ollut korsun paikka. Sicherheitsdients eli SD oli Saksan SS :n johtajan
Heinrich Himmlerin pahamaineinen tiedustelu- ja turvallisuusvirasto, jonka yhteydess\u00e4 toimivat
my\u00f6s Geheime Staatspolizei eli Gestapo, Kriminalpolizei eli Kripo sek\u00e4 Einsatzgruppet, jotka
murhasivat mm. juutalaisia miehitetyiss\u00e4 It\u00e4-Euroopan maissa.
T\u00e4ss\u00e4 SD :n vankilassa oli vangittuna saksalaisia sotilaita, jotka olivat syyllistyneet rikoksiin Suomessa.
Sinne on my\u00f6s tiett\u00e4v\u00e4sti toimitettu my\u00f6s vangiksi saatuja ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 komissaareja kuulusteltavaksi
ja todenn\u00e4k\u00f6isesti heid\u00e4t on siell\u00e4 my\u00f6s teloitettu. Vankilassa ei luultavasti ollut kovin paljoa
henkil\u00f6kuntaa ja muutenkin SD:n ja Gestapon toiminta Rovaniemell\u00e4 oli varsin v\u00e4h\u00e4ist\u00e4, eik\u00e4 liittynyt
mitenk\u00e4\u00e4n suomalaisiin siviileihin tai sotilaisiin. Enemm\u00e4n heill\u00e4 oli teht\u00e4vi\u00e4 pohjoisessa Norjan rajan
molemmin puolin.
Vankilan toiminnasta ei ole s\u00e4ilynyt asiakirjoja eik\u00e4 suomalaisilla virkamiehill\u00e4k\u00e4\u00e4n ollut sinne asiaa,
joten tiedot sen toiminnasta ovat v\u00e4h\u00e4iset. Pullinpuolella nykyisen Valdemarin tontilla sijaitsi
salaisen kentt\u00e4poliisin eli Geheime Feldpolizei 735 :n majoitusalue. Salainen kentt\u00e4poliisi oli nimens\u00e4
mukaisesti Saksan armeijan eli Wehrmachtin salainen sotilaspoliisi, jonka teht\u00e4vi\u00e4 oli muun muassa
vastavakoilu, maanpetoksellisen toiminnan est\u00e4minen, vastapropaganda, sotilaskohteiden vartiointi
ja avustaminen saksalaisten sotaoikeuksien rikostutkinnoissa. Salaisen kentt\u00e4poliisin tiedet\u00e4\u00e4n my\u00f6s
suorittaneen joitakin pakoon yritt\u00e4neiden sotavankien teloituksia ja mahdollisesti he my\u00f6s teloittivat
SD :n vankilassa olleita komissaareja. Suomalaisiin heill\u00e4 ei ollut mit\u00e4\u00e4n toimivaltaa, eiv\u00e4tk\u00e4 he
tietojen mukaan ole koskaan ylitt\u00e4neetk\u00e4\u00e4n valtuuksiaan.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”12. Rommelin kentt\u00e4
\n-osio” module_id=”Rommelin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
12. Rommelin kentt\u00e4<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Rommelin-kentta.jpg” alt=”Rommelin kentt\u00e4” title_text=”Rommelin kentt\u00e4” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Rommelin-kentta-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Rommelin kentt\u00e4 eli Sportsbahn Feldmarschall Rommel<\/strong><\/p>\nRanuantien it\u00e4puolella on Rommelin kent\u00e4ksi kutsuttu urheilukentt\u00e4. Kent\u00e4n rakensivat saksalaisen
Heerin leipomokomppanian B\u00e4ckerei-Kompanie 602:n ja viereisen Heerin kuljetuskomppanian
miehet vuonna 1943 virkistysalueekseen, antaen kent\u00e4lle mahtipontisen nimen Sportsbahn
Feldmarschall Rommel eli Sotamarsalkka Rommelin urheilukentt\u00e4. Nimi oli kirjoitettu kent\u00e4n portin
yl\u00e4laudoitukseen.
Sotamarsalkka Erwin Rommel oli sodan aikana kuuluisin saksalainen sotap\u00e4\u00e4llikk\u00f6 ja sotasankari
lempinimell\u00e4 \u201cEr\u00e4maan kettu\u201d. Rommel osallistui jossakin m\u00e4\u00e4rin Hitlerin salamurhayritykseen
vuonna 1944 ja koska h\u00e4n oli kansallissankari, Hitler antoi hirtt\u00e4misen ja maineenmustaamisen sijaan
h\u00e4nelle mahdollisuuden tehd\u00e4 itsemurha ja s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 siten perheens\u00e4 ja perheen omaisuuden. Asiassa
painoi my\u00f6s se, ett\u00e4 Rommelin nimi liitettyn\u00e4 Hitlerin salamurhahankkeeseen olisi ollut Hitlerille
kiusallista ja varmasti olisi aiheuttanut kuohuntaa Saksassa. Rommelin kerrottiin kuolleen
lentokonehy\u00f6kk\u00e4yksess\u00e4 saamiinsa vammoihin ja haudattiin kunniamenoin. Rommel itse ei koskaan
k\u00e4ynyt Suomessa.
Rommelin kent\u00e4n juhlalliset avajaiset olivat 18.7.1943. Ohjelmassa oli kahdeksan saksalaisen
jalkapallojoukkueen v\u00e4linen jalkapalloturnaus sek\u00e4 kahden saksalaisen k\u00e4sipallojoukkueen v\u00e4linen
ottelu. Kenraalieversti Eduard Dietl vihki kent\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja jakoi parhaan pelaajan palkinnot.
Kent\u00e4ll\u00e4 j\u00e4rjestettiin muutamia j\u00e4\u00e4pallo- ja jalkapallo-otteluja my\u00f6s saksalaisten ja suomalaisten
v\u00e4lill\u00e4. Kentt\u00e4\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6i silloin koivuaita ja my\u00f6s kenraalieversti Dietl istui joskus seuraamassa pelej\u00e4
koivusta tehdyss\u00e4 juhlakatsomossa. Parhaimmillaan otteluita saattoi katsoa jopa yli 1000 katsojaa.
Seuraava isompi urheilutapahtuma kent\u00e4ll\u00e4 oli 16.9.1943 j\u00e4rjestetty Wehrmacht sportfest, johon
osallistui 18 eri yksik\u00f6iden joukkuetta.
Vuosina 1942, 1943 ja 1944 saksalaisten joukkojen urheilutoiminta sai vauhtia asemasotavaiheen
ansiosta. Dietl oli innokas urheilumies ja halusi sotilaiden pysyv\u00e4n virkist\u00e4ytynein\u00e4 ja hyv\u00e4ss\u00e4
kunnossa urheilun avulla. T\u00e4ll\u00e4 oli tietysti vaikutusta my\u00f6s joukkojen mielialan yll\u00e4pit\u00e4misess\u00e4
varsinkin kun sota it\u00e4rintamalla k\u00e4\u00e4ntyi heid\u00e4n kannaltaan huonoon suuntaan. Rommelin kent\u00e4n
tapahtumien ja talviurheilulajien lis\u00e4ksi ainakin kesin\u00e4 1942 ja 1943 j\u00e4rjestettiin kenraali Ferdinand
Sch\u00f6rnerin toimeksiannosta Pohjois-Lapissa saksalaisten joukko-osastojen v\u00e4linen jalkapallon cup-
muotoinen turnaus loppuotteluineen, k\u00e4sipalloilun Tundra-Pokal -kilpailu ja monia muita
urheilukilpailuja.
Rovaniemen kauppalan vuoden 1946 kunnalliskertomuksen mukaan kentt\u00e4 oli varsin huonosti tehty,
vino ja pehme\u00e4 hiekkakentt\u00e4, ja sen takia p\u00f6lyinen – eli vanhaa vapaapalokuntavitsi\u00e4 lainaten:
\u201cv\u00e4\u00e4rin sammutettu\u201d. Kunnostettu kentt\u00e4 on edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 Kiirunan alueella. Rommelin kentt\u00e4
on ainoa saksalaisajasta muistuttava paikannimi Rovaniemell\u00e4. Rommelin kent\u00e4n nimi eli
vuosikymmeni\u00e4 vain paikallisten asukkaiden ja urheilua harrastavan nuorison suullisena perinteen\u00e4,
koska kaupunki saksalaisajan menneisyytt\u00e4 h\u00e4veten ei hyv\u00e4ksynyt nime\u00e4m\u00e4\u00e4n asemakaavakarttaan
ennen kuin 2000 -luvun alussa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”Yhteisty\u00f6ss\u00e4” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_row _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Yhteisty\u00f6ss\u00e4<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][et_pb_text admin_label=”Text” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]Historiakierroksen asiantuntijana on toiminut Kalevi Mikkonen. Tutustu Mikkosen blogiin\u00a0t\u00e4st\u00e4 linkist\u00e4<\/a>.<\/p>\nSaksalaisajan tunnelmiin el\u00e4ytymist\u00e4 vahvistaa taiteilija\/tuottaja Timo Mets\u00e4joen \u00e4\u00e4nisuunnittelu<\/p>\n
Saksan ilmavoimien parakkileirialue Ounasvaaralla 1941-1944 -videon on mallintanut Studio Sallamar.<\/p>\n
Reittikartan on mallintanut Ounasvaaran hiihtoseura, Matti Kivel\u00e4.[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row column_structure=”1_3,1_3,1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/10\/lapin-maakuntamuseo.jpg” alt=”Lapin Maakuntamuseo -logo” title_text=”Lapin Maakuntamuseo” align=”center” admin_label=”Maakuntamuseo -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/01\/Sallamar-JPG.jpg” alt=”Ounasvaaran hiihtoseura -logo” title_text=”Sallamar JPG” align=”center” admin_label=”OH -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_height=”60px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/01\/oh_logo_web_png-200×200-1.png” alt=”Ounasvaaran hiihtoseura -logo” title_text=”oh_logo” align=”center” admin_label=”OH -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_height=”60px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section]<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Saksalaisaika Ounasvaaralla – Historiakierros jatkosodan maisemiinOunasvaara on tunnettu Rovaniemen liikunta -ja virkistyskohteena, mutta tiesitk\u00f6, ett\u00e4 vuosina 1941-1944 se oli my\u00f6s Saksan armeijan, varsinkin Saksan ilmavoimien, eli Luftwaffen leirialuetta? T\u00e4m\u00e4 k\u00e4velyreitti johdattaa sinut virtuaalisesti tai konkreettisesti saksalaisajan j\u00e4\u00e4nteille Ounasvaaran ja L\u00e4hteentien alueella. Reitin eri pisteill\u00e4 voit kuunnella \u00e4\u00e4nisuunnittelun avulla el\u00e4voitettyj\u00e4 \u00e4\u00e4niraitoja, joilla historiantutkija Kalevi Mikkonen kertoo […]<\/p>\n","protected":false},"author":7367,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_et_pb_use_builder":"on","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":"","footnotes":""},"class_list":["post-1319","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7367"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1319"}],"version-history":[{"count":64,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2869,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319\/revisions\/2869"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1319"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Upseerikerho.jpg” alt=”Upseerikerho” title_text=”Upseerikerho” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Upseerikerho-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana<\/strong><\/p>\nT\u00e4ll\u00e4 paikalla maavallien suojassa on todenn\u00e4k\u00f6isesti sijainnut alueen upseerikerho, jota saksalaiset
kutsuivat kasinoksi. Kyse ei siis ollut peli luolasta. Miehist\u00f6ll\u00e4 oli oma sotilaskoti ainakin nykyisen
Lukkarinkadun varrella. Upseerikerho oli upseerien vapaa ajanviettopaikka, jossa j\u00e4rjestettiin
lauluiltoja ja joskus my\u00f6s vierailevien esiintyjien, kuten laulajien tai taikureiden esityksi\u00e4. Muita
vapaa-ajan viettomahdollisuuksia niin upseereille kuin miehist\u00f6llekin oli elokuvien katsominen.
Saksalaiset toimittivat leiri alueille elokuvaprojektoreja ja filmikeloja liikkuvilla autoyksik\u00f6ill\u00e4.
Elokuvia saksalaiset k\u00e4viv\u00e4t katsomassa my\u00f6s muun muassa Kino Inarin n\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 ja Haus der
Kameradschaftissa eli Toveruuden talossa. Suosituimpia elokuvia olivat v\u00e4rielokuvat Kultainen
kaupunki, Lumpeenkukka ja M\u00fcnchhausen, jotka saivat valtavia katsojalukuja kaikissa paikoissa,
joissa niit\u00e4 esitettiin. Toveruuden talossa j\u00e4rjestettiin elokuvien lis\u00e4ksi my\u00f6s lukuisia
musiikkikonsertteja, tanssiesityksi\u00e4, oopperaesityksi\u00e4, taikuriesityksi\u00e4, komiikkaa ja teatteria. Yksi
suosituimmista oopperaesityksist\u00e4 oli Figaron h\u00e4\u00e4t, jota esitettiin Toveruuden talolla per\u00e4ti 35 kertaa
t\u00e4ydelle salille. Yhteens\u00e4 esitykset n\u00e4ki 12 000 katsojaa.
Kuuluisimpia esiintyji\u00e4 olivat laulaja Lizzi Waldm\u00fcller, tanssija Daisy Spies ja h\u00e4nen tanssiryhm\u00e4ns\u00e4,
tanssija-laulaja Marika R\u00f6kk, sveitsil\u00e4inen tenori Herbert Ernst Groh ja ruotsalainen oopperalaulaja
Lisa Tunell-Scharner. My\u00f6s suomalaisia artisteja esiintyi Toveruuden talon tapahtumissa, muun
muassa tanssiduo Lucia Nifontova ja Alexander Saxelin sek\u00e4 pianotaiteilija Kerttu Bernhardt.
Suomalaisten j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Asemiesillassa esiintyiv\u00e4t mm. sopraano Anna Mutanen,
harmonikkamestari Onni Laihonen ja koomikko Siiri Angerkoski. Toveruuden talon tapahtumiin
p\u00e4\u00e4siv\u00e4t osallistumaan my\u00f6s suomalaiset. Rovaniemen kulttuuritarjonta oli vuosina 1943 ja 1944
ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n laajaa. Erityisesti koululaisille elokuvat olivat suuri tapaus. He p\u00e4\u00e4siv\u00e4t sis\u00e4\u00e4n
ilmaiseksi, jos tilaa oli.
My\u00f6s alkoholin k\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 oli varsin iso osa pime\u00e4\u00e4n ja pitk\u00e4\u00e4n talveen tottumattomilla ja koti-ik\u00e4v\u00e4\u00e4
potevilla sotilailla. Saksalaisilla oli pohjoisessa eritt\u00e4in hyv\u00e4t varastot niin ruokatarvikkeita kuin
alkoholia varten. Juomina heill\u00e4 oli olut, viinit ja joskus konjakit. Saksalaiset toivat mukanaan my\u00f6s
omat astiansa ja ruokailuv\u00e4lineet.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”6. Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana
\n-osio” module_id=”Suomalaisten” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
6. Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Suomalaisten-aputyontekijoiden-parakki.jpg” alt=”Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki” title_text=”Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Suomalaisten-aputyontekijoiden-parakki-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana<\/strong><\/p>\nT\u00e4ll\u00e4 kohdalla sijaitsi saksalaisten piirustuksien mukaan suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden eli Finnische
Hilfskr\u00e4ftin parakki, joka rakennettiin marras-joulukuussa 1943. Se oli suomalaisten
puutavarayhti\u00f6iden muodostaman Puutalo Oy :n Polar niminen lautaparakki kooltaan noin
kahdeksan kertaa kaksitoista metri\u00e4. Parakki koottiin valmista puu elementeist\u00e4. Sen pystytt\u00e4minen
kesti suomalaisilta kirvesmiehilt\u00e4 pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4, vangeilta huomattavasti kauemmin.
T\u00e4h\u00e4n parakkiin majoitettiin siis saksalaisten palveluksessa olleita suomalaisia ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 ehk\u00e4
noin kymmenest\u00e4 kahteenkymmeneen henkil\u00f6\u00e4. Todenn\u00e4k\u00f6isesti he olivat ulkopaikkakuntalaisia,
koska heille rakennettiin oma parakki. Rovaniemel\u00e4iset olivat tietenkin omissa kodeissaan. T\u00e4m\u00e4n
parakin asukkaat ovat ehk\u00e4 olleet Luftwaffen pesulan ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4, jotka olivat joutuneet evakkoon
sota-alueelta. Pesula sijaitsi nykyisen Yliopistonkadun varrella.
Sodasta huolimatta sek\u00e4 palkansaajien m\u00e4\u00e4r\u00e4 ett\u00e4 kauppalan verotulot kasvoivat r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4isesti.
Monet l\u00e4hestulkoon k\u00f6yhyydess\u00e4 el\u00e4neet rovaniemel\u00e4iset saivat elintasoaan parannettua
aikaisempaan verrattuna. Ty\u00f6markkinoilla saksalaisten l\u00e4sn\u00e4olo vaikutti merkitt\u00e4v\u00e4sti. Ensimm\u00e4ist\u00e4
kertaa suomen historiassa oli ty\u00f6ntekij\u00e4n markkinat. Suurin osa nuoremmasta miespuolisesta
v\u00e4est\u00f6st\u00e4 oli rintamilla, joten ty\u00f6paikkoja liikenne-, kuljetus-, huolinta-, rakennus-, kauppa- ja
palvelualoilla oli runsaasti naisille ja asepalvelus ik\u00e4luokkien ulkopuolisille miehille.
Saksalaiset tarvitsivat miehi\u00e4 mets\u00e4-, linnoitus-, lentokentt\u00e4- ja rakennust\u00f6ihin, pilke- ja
puuhiilitehtaisiin, maanteiden tekoon ja korjauksiin sek\u00e4 rahdinajoon. Naisille t\u00f6it\u00e4 riitti
kanttiineissa, konttoreissa, sairaaloissa, keittoloissa, ompelimoissa ja pesuloissa. Kovan
ty\u00f6voimapulan takia saksalaisten maksamat palkat ammattimiehille olivat joskus kaksin, jopa
kolminkertaisia muuhun maahan verrattuna ja yleisemminkin palkkataso oli ainakin 25% korkeampi
kuin suomalaisten maksamat. Varsinkin Rovaniemen maalaiskunnan puolella monille ty\u00f6ntekij\u00f6ille ja
yrityksille j\u00e4i isoja veror\u00e4stej\u00e4, kun rahaa tuli niin paljon, ettei veroja ehtinyt maksamaan.
My\u00f6s muualta Suomesta tuli ty\u00f6voimaa Lappiin. Kes\u00e4ll\u00e4 1942 saksalaisten palveluksessa oli Lapissa
yli 10 000 ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4, joista osaa pime\u00e4sti tai suomalaisyritysten kautta, mik\u00e4 aiheutti monille
suomalaisille yrityksille ty\u00f6voimapulaa ja viiv\u00e4stytti monia ty\u00f6kohteita. Suomalaisten viranomaisten
tarkoituksena oli puolittaa saksalaisten palveluksessa olevan ty\u00f6voiman m\u00e4\u00e4r\u00e4. Siksi
paikallisviranomaiset yrittiv\u00e4t saada saksalaisia palkkaamaan ty\u00f6ntekij\u00e4ns\u00e4 suomalaisista yrityksist\u00e4
sen sijaan, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 palkkaisivat vapailta markkinoilta.
Ty\u00f6voiman s\u00e4\u00e4nn\u00f6stely-yritykset eiv\u00e4t tietenk\u00e4\u00e4n saksalaisia erityisesti miellytt\u00e4neet ja he
pyrkiv\u00e4tkin jopa viranomaisten m\u00e4\u00e4r\u00e4ysten vastaisesti palkkaamaan suomalaisia t\u00f6ihins\u00e4. T\u00e4t\u00e4
kamppailua ty\u00f6voimasta k\u00e4ytiin koko jatkosodan ajan palkkatasoa kohtuullistamalla. Suomalaiset
vetosivat my\u00f6s Saksan ylimp\u00e4\u00e4n johtoon asian korjaamiseksi ja Saksan sotamarsalkka Wilhelm Keitel
antoikin m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen, ett\u00e4 saksalaisten joukkojen on supistettava suomalaisen ty\u00f6v\u00e4en m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.
Kiinti\u00f6ksi m\u00e4\u00e4riteltiin 4000 henkil\u00f6\u00e4, joista Luftwaffen osuus oli 3000 ja Saksan maavoimien eli
Heerin 1000.
Kev\u00e4\u00e4seen 1943 menness\u00e4 kuitenkin saksalaisten palveluksessa olevan suomalaisen ty\u00f6voiman
osuus v\u00e4heni suurin piirtein kiinti\u00f6n mukaiseksi. T\u00e4m\u00e4 johtui paitsi ty\u00f6velvollisuus kutsunnoista,
my\u00f6s lis\u00e4\u00e4ntyneist\u00e4 ty\u00f6voiman ratsioista. Suomalaisen ty\u00f6voiman saannin supistuminen aiheutti
sen, ett\u00e4 saksalaiset joutuivat paikkaamaan ty\u00f6voiman puutetta. Apuja saatiin organisaatio Todtin
ty\u00f6voimasta, muista maista tuoduista ty\u00f6velvollisista, palkatuista henkil\u00f6ist\u00e4 sek\u00e4 tietysti<\/p>\n
vankity\u00f6voimasta. Saksalaisten vankity\u00f6voiman m\u00e4\u00e4r\u00e4 nousi Lapissa noin 30 000 henkil\u00f6\u00f6n.
Ty\u00f6palvelun joukoissa oli lukuisien saksan miehitt\u00e4minen alueiden kansalaisia enemm\u00e4n tai
v\u00e4hemm\u00e4n pakkoty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”7. Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu
\n-osio” module_id=”Junaradan” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
7. Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Betonikorsu.jpg” alt=”Betonikorsu” title_text=”Betonikorsu” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Junaradan-itapuolen-taisteluasemat-ja-betonikorsu-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu<\/strong><\/p>\nOunasvaaran junaradan viereisell\u00e4 sivustalla on my\u00f6s lukuisia kaivantoja, joista voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4 siell\u00e4
olleen paitsi taisteluhauta ja taistelupes\u00e4kkeit\u00e4, my\u00f6s vartiotoimintaan liittyvi\u00e4 kaivantoja. Ainakin
osa n\u00e4ist\u00e4 lienee Lapin sodan aikaisia. Vaaran laidassa radan vieress\u00e4 on pitk\u00e4 taisteluhautakaivanto,
taistelupes\u00e4kkeit\u00e4 ja ampumapoteroita. Taisteluja t\u00e4ll\u00e4 alueella ei kuitenkaan k\u00e4yty.
Ounasvaaran alueella on my\u00f6s pohjoislaidalla taistelupes\u00e4kkeit\u00e4 ja siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vaaran
korkeammillakin osilla. Vaaranlaidoilla on ollut ilmeisesti pitk\u00e4hk\u00f6 taistelukaivantojen linja, joka on
ulottunut aina nykyisen golf -radan tienoilta Tottorakan ja V\u00e4lirakan ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja sielt\u00e4 kohti
nykyist\u00e4 urheiluopiston aluetta. Ehk\u00e4 osittain Lapin sodan aikaisia ampuma poteroita ja
taistelupes\u00e4kkeiden j\u00e4lki\u00e4 on maastossa viel\u00e4 n\u00e4kyviss\u00e4, mutta osa lienee jo kasvanut umpeen.
Saksalaiset hy\u00f6dynsiv\u00e4t my\u00f6s vaaran luontaisia onkaloita ja kivimuodostelmia pes\u00e4kkeiksi.
Niin sanottu betonikorsu on sis\u00e4lt\u00e4 noin 3 x 4 metrin kokoinen ja 2 :n metrin korkuinen. Oviaukko on
betonista ja sein\u00e4t on muurattu luonnonkivist\u00e4. Korsun katto on osittain sortunut, mutta muuten
rakennus on melko ehj\u00e4. Rakennuksen alueella ja hieman kauempana on muun muassa heteka tai
sen osia ja puinen ovi, joka voi olla my\u00f6hemm\u00e4lt\u00e4kin ajalta. T\u00e4t\u00e4 korsua ovat todenn\u00e4k\u00f6isesti
k\u00e4ytt\u00e4neet saksalaiset vartiomiehet lepopaikkana ja talvisin l\u00e4mmittelypaikkana. Korsu l\u00e4mpesi
kamiinan avulla.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”8. Mysteeriparakki ja taisteluhauta
\n-osio” module_id=”Mysteeriparakki” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
8. Mysteeriparakki ja taisteluhauta<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Kaivanto-mysteeriparakin-ylapuolella.jpg” alt=”Kaivanto mysteeriparakin yl\u00e4puolella” title_text=”Kaivanto mysteeriparakin yl\u00e4puolella” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Mysteeriparakki-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Mysteeriparakki ja taisteluhauta<\/strong><\/p>\nYksi parakki, josta ei ole tarkkaa tietoa olemassa, mutta jossa on n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 betoninen alusta sijaitsee
l\u00e4hell\u00e4 tornitaloja. Saksalaisten piirustuksissa t\u00e4h\u00e4n kohtaan oli merkitty autokorjaamo tai kuorma-
autohalli. Rakennus on voinut olla my\u00f6s keitti\u00f6rakennus. Betonin sis\u00e4lt\u00e4 ty\u00f6ntyy ulos putki, josta
sadevesi valuu pois. Rakennuksen maan pinnalla oleva betonivalu on kooltaan noin viisi kertaa viisi
metri\u00e4. Saksalaisten piirustusten mukaan rakennus on ollut kooltaan noin kymmenen kertaa
kuusitoista metri\u00e4.
T\u00e4m\u00e4n rakennuksen vierest\u00e4 l\u00e4htee yl\u00e4rinteeseen p\u00e4in pitk\u00e4hk\u00f6, kaiketi Lapin sodan aikainen
taisteluhauta, tai sirpalesuoja, jonka p\u00e4\u00e4linja on alun perin ollut noin kaksi kertaa 110 metri\u00e4. Linjan
p\u00e4\u00e4ss\u00e4 on ollut korsun paikka. Linjasta erkaneva varsin kapea ja matala, pitk\u00e4hk\u00f6 kaakonsuuntainen
kaivanto, lienee ehk\u00e4 alkua lukuunottamatta joskus sodan j\u00e4lkeen tehty oja. Korsusta on kaivettu
joitakin j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, muun muassa s\u00e4ilykepurkki ja rikkoutunut viinipullo esiin. Siell\u00e4 on my\u00f6s
tuoreempaa roskaa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”9. Lastenkoti
\n-osio” module_id=”Lastenkoti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
9. Lastenkoti\u00a0<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/02\/Lastenkoti-scaled.jpg” alt=”Lastenkoti” title_text=”Lastenkoti” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Lastenkoti-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Lastenkoti<\/strong><\/p>\nEntinen lastenkoti oli saksalaisten k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 jatkosodan aikana maavoimien eli Heerin sairaalana.
Rakennus on edelleen olemassa. Lapin sodan aikana sairaala ja sen alue oli miinoitettu, mutta
miinoja ei r\u00e4j\u00e4ytetty. Kauppalan tuhon j\u00e4lkeen sinne sijoitettiin kauppalan virastot. Kauppalan
johtaja sek\u00e4 virkamiehet my\u00f6s asuivat rakennuksessa. My\u00f6hemmin se on toiminut muun muassa
lastensairaalana ja steinerkouluna.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”10. Frontleitstelle 42 :n parakkileirialue
\n-osio” module_id=”Frontleitstelle” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
10. Frontleitstelle 42 :n parakkileirialue<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Frontleitstelle-42n-parakkileirialue.jpg” alt=”Frontleitstelle 42n parakkileirialue” title_text=”Frontleitstelle 42n parakkileirialue” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Frontleitsstelle-42n-parakkileiri-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Frontleitsstelle 42 :n parakkileiri<\/strong><\/p>\nT\u00e4ll\u00e4 rautatien ja L\u00e4hteentien v\u00e4lisell\u00e4 alueella sijaitsi rintamaesikunnan eli Frontleitsstelle 42 :n
lager Ounasvaaran leirialue, joka otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 15.3.1943. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 oli kivikoululta siirtyneen
entisen Frontsammelstellen lukuisia majoitus ja varasto parakkeja, ilmeisesti iso toimistorakennus
autotalli, perunakellari, sauna ja pukeutumistila ja useita k\u00e4ym\u00e4l\u00e4rakennuksia – kaikkiaan noin
kolmisenkymment\u00e4 rakennusta.
Alueella oli noin 10 x 60 metrin kokoinen keskusaukio, jonka ymp\u00e4rill\u00e4 oli nelj\u00e4 isohkoa rakennusta.
Alueelle oli j\u00e4rjestetty Rovaniemen rautatieasemalta sukkulalinja kuljetuksia varten. Kuorma-autot
kulkivat alueelle Ranuantien kautta ja jalankulkijat Ounaskosken rautatiesillan kautta ja sillan
vierest\u00e4 merkitty\u00e4 polkua pitkin. Osa t\u00e4t\u00e4 polkua on n\u00e4kyviss\u00e4 viel\u00e4kin. Leiri oli tarkoitettu lomalle
menevien ja lomalta tulevien sek\u00e4 komennusmiesten ilmoittautumispaikaksi ja tarvittaessa my\u00f6s
majoitukseen. T\u00e4nne majoitettiin my\u00f6s Rovaniemen l\u00e4pi menevi\u00e4 yksik\u00f6it\u00e4 tilap\u00e4ismajoitukseen.
Yksi n\u00e4ist\u00e4 rakennuksista oli rakennussuunnitelman mukaan isohko saunarakennus, jonka j\u00e4\u00e4nteill\u00e4
nyt olemme. T\u00e4h\u00e4n on tehty tukeva betonilattia, jota rakennuksissa ei yleens\u00e4 ollut. Ennen Suomeen
tuloaan saksalaiset eiv\u00e4t tienneet saunomisesta mit\u00e4\u00e4n, mutta pian Suomeen tulon j\u00e4lkeen he
ihastuivat eritt\u00e4in suuresti saunomiseen. Saksalaiset rakensivat kaikille leirialueilleen melkein ensi
t\u00f6ikseen saunan, joka olikin tietenkin tarpeellinen sek\u00e4 puhdistautumista ett\u00e4 virkist\u00e4ytymist\u00e4
varten. Kauppalan keskustassa saksalaiset saunoivat omilla saunavuoroillaan my\u00f6s silloisissa yleisiss\u00e4
saunoissa marssien ryhdikk\u00e4\u00e4sti joukko osastona paikalle.
Nykyisen leirint\u00e4alueen kohdalla oli my\u00f6s sy\u00f6p\u00e4l\u00e4isten puhdistuslaitos. Sen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli puhdistaa
muun muassa t\u00e4ist\u00e4 rintamalta tulleet sotilaat ja heid\u00e4n varusteensa lomalle l\u00e4ht\u00f6\u00e4 varten.
Laitoksen kapasiteetti on ollut noin 500 henkil\u00f6\u00e4 per p\u00e4iv\u00e4. Sy\u00f6p\u00e4l\u00e4isten puhdistuslaitoksia oli useita
rintamien takana ja l\u00e4pikulkuleireill\u00e4 puhdistaminen tapahtui p\u00e4\u00e4osin h\u00f6yryn ja saunan avulla.
Puhdistautumiseen j\u00e4lkeen lomalaiset saattoivat menn\u00e4 l\u00e4pikulkuleireihin, kuten Frontleitstellen
kokoamiskeskukseen, y\u00f6py\u00e4 siell\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n tai pari ja jatkaa matkaansa eteenp\u00e4in kohti Saksaa.
Koska Saksalla oli paljon joukkoja Pohjois-Suomessa lomalaisia kulki sota-aikana kymmeni\u00e4tuhansia
n\u00e4iden puhdistuslaitosten ja l\u00e4pikulkuleirien kautta. Saksalaiset r\u00e4j\u00e4yttiv\u00e4t t\u00e4m\u00e4nkin alueen
rakennukset, joten alueen rakennuksista s\u00e4ilyi vain yksi asuinparakki ja yksi k\u00e4ym\u00e4l\u00e4rakennus, jotka
on sittemmin purettu. Joitakin rakennusten j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, kaivantoja ja r\u00e4j\u00e4ytyskuoppia on viel\u00e4 alueella
n\u00e4kyviss\u00e4, vaikkakin alue on melko t\u00e4ysin metsittynyt ja j\u00e4\u00e4nteet ovat turvekerroksen alla piilossa.
Sodan j\u00e4lkeen t\u00e4\u00e4ll\u00e4 sattui my\u00f6s ik\u00e4v\u00e4 tapaus, kun lasten leikkiess\u00e4 l\u00f6yt\u00e4mill\u00e4\u00e4n r\u00e4j\u00e4hteill\u00e4 ilmeisesti
miina r\u00e4j\u00e4hti ja yksi lapsi kuoli ja useita loukkaantui.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”11. Sicherheitsdientsin vankila
\n-osio” module_id=”Sicherheitsdientsin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
11. Sicherheitsdientsin vankila<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/SDn-vankila-1.jpg” alt=”Vankila” title_text=”SDn vankila 1″ align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Vankila-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Sicherheitsdientsin vankila<\/strong><\/p>\nOlemme nyt Geologisen tutkimuslaitoksen kohdalla, jossa oli saksalaisten rakennusten portaita ja
kaivantoja ennen tutkimuslaitoksen talon rakentamista. Alue oli lasten suosittu leikkipaikka, josta
l\u00f6ytyi runsaasti sodan aikaista tavaraa. Tutkimuslaitoksen talon kohdalla oli saksalaisilla heid\u00e4n
omille vangeilleen tarkoitettu muuratuilla selleill\u00e4 varustettu Sicherheitsdientsin eli
turvallisuusviraston vankila. Alue oli piikkilanka-aidalla ymp\u00e4r\u00f6ity. Tutkimuslaitoksen talon vieress\u00e4
on s\u00e4ilynyt isohko pengeralue, jossa oli rakennuksia, joissa oli luonnonkivireunukset. N\u00e4m\u00e4 voivat
olla ehk\u00e4 vankisellej\u00e4 tai vartijoiden ja muun henkil\u00f6kunnan huoneita.
Rinteeseen on kaivettu kaiketi Lapin sodan aikainen taisteluhauta, joka on noin 50 m pitk\u00e4, keskell\u00e4
ja pohjoisp\u00e4\u00e4ss\u00e4 on ilmeisesti ollut korsun paikka. Sicherheitsdients eli SD oli Saksan SS :n johtajan
Heinrich Himmlerin pahamaineinen tiedustelu- ja turvallisuusvirasto, jonka yhteydess\u00e4 toimivat
my\u00f6s Geheime Staatspolizei eli Gestapo, Kriminalpolizei eli Kripo sek\u00e4 Einsatzgruppet, jotka
murhasivat mm. juutalaisia miehitetyiss\u00e4 It\u00e4-Euroopan maissa.
T\u00e4ss\u00e4 SD :n vankilassa oli vangittuna saksalaisia sotilaita, jotka olivat syyllistyneet rikoksiin Suomessa.
Sinne on my\u00f6s tiett\u00e4v\u00e4sti toimitettu my\u00f6s vangiksi saatuja ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 komissaareja kuulusteltavaksi
ja todenn\u00e4k\u00f6isesti heid\u00e4t on siell\u00e4 my\u00f6s teloitettu. Vankilassa ei luultavasti ollut kovin paljoa
henkil\u00f6kuntaa ja muutenkin SD:n ja Gestapon toiminta Rovaniemell\u00e4 oli varsin v\u00e4h\u00e4ist\u00e4, eik\u00e4 liittynyt
mitenk\u00e4\u00e4n suomalaisiin siviileihin tai sotilaisiin. Enemm\u00e4n heill\u00e4 oli teht\u00e4vi\u00e4 pohjoisessa Norjan rajan
molemmin puolin.
Vankilan toiminnasta ei ole s\u00e4ilynyt asiakirjoja eik\u00e4 suomalaisilla virkamiehill\u00e4k\u00e4\u00e4n ollut sinne asiaa,
joten tiedot sen toiminnasta ovat v\u00e4h\u00e4iset. Pullinpuolella nykyisen Valdemarin tontilla sijaitsi
salaisen kentt\u00e4poliisin eli Geheime Feldpolizei 735 :n majoitusalue. Salainen kentt\u00e4poliisi oli nimens\u00e4
mukaisesti Saksan armeijan eli Wehrmachtin salainen sotilaspoliisi, jonka teht\u00e4vi\u00e4 oli muun muassa
vastavakoilu, maanpetoksellisen toiminnan est\u00e4minen, vastapropaganda, sotilaskohteiden vartiointi
ja avustaminen saksalaisten sotaoikeuksien rikostutkinnoissa. Salaisen kentt\u00e4poliisin tiedet\u00e4\u00e4n my\u00f6s
suorittaneen joitakin pakoon yritt\u00e4neiden sotavankien teloituksia ja mahdollisesti he my\u00f6s teloittivat
SD :n vankilassa olleita komissaareja. Suomalaisiin heill\u00e4 ei ollut mit\u00e4\u00e4n toimivaltaa, eiv\u00e4tk\u00e4 he
tietojen mukaan ole koskaan ylitt\u00e4neetk\u00e4\u00e4n valtuuksiaan.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”12. Rommelin kentt\u00e4
\n-osio” module_id=”Rommelin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
12. Rommelin kentt\u00e4<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Rommelin-kentta.jpg” alt=”Rommelin kentt\u00e4” title_text=”Rommelin kentt\u00e4” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Rommelin-kentta-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Rommelin kentt\u00e4 eli Sportsbahn Feldmarschall Rommel<\/strong><\/p>\nRanuantien it\u00e4puolella on Rommelin kent\u00e4ksi kutsuttu urheilukentt\u00e4. Kent\u00e4n rakensivat saksalaisen
Heerin leipomokomppanian B\u00e4ckerei-Kompanie 602:n ja viereisen Heerin kuljetuskomppanian
miehet vuonna 1943 virkistysalueekseen, antaen kent\u00e4lle mahtipontisen nimen Sportsbahn
Feldmarschall Rommel eli Sotamarsalkka Rommelin urheilukentt\u00e4. Nimi oli kirjoitettu kent\u00e4n portin
yl\u00e4laudoitukseen.
Sotamarsalkka Erwin Rommel oli sodan aikana kuuluisin saksalainen sotap\u00e4\u00e4llikk\u00f6 ja sotasankari
lempinimell\u00e4 \u201cEr\u00e4maan kettu\u201d. Rommel osallistui jossakin m\u00e4\u00e4rin Hitlerin salamurhayritykseen
vuonna 1944 ja koska h\u00e4n oli kansallissankari, Hitler antoi hirtt\u00e4misen ja maineenmustaamisen sijaan
h\u00e4nelle mahdollisuuden tehd\u00e4 itsemurha ja s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 siten perheens\u00e4 ja perheen omaisuuden. Asiassa
painoi my\u00f6s se, ett\u00e4 Rommelin nimi liitettyn\u00e4 Hitlerin salamurhahankkeeseen olisi ollut Hitlerille
kiusallista ja varmasti olisi aiheuttanut kuohuntaa Saksassa. Rommelin kerrottiin kuolleen
lentokonehy\u00f6kk\u00e4yksess\u00e4 saamiinsa vammoihin ja haudattiin kunniamenoin. Rommel itse ei koskaan
k\u00e4ynyt Suomessa.
Rommelin kent\u00e4n juhlalliset avajaiset olivat 18.7.1943. Ohjelmassa oli kahdeksan saksalaisen
jalkapallojoukkueen v\u00e4linen jalkapalloturnaus sek\u00e4 kahden saksalaisen k\u00e4sipallojoukkueen v\u00e4linen
ottelu. Kenraalieversti Eduard Dietl vihki kent\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja jakoi parhaan pelaajan palkinnot.
Kent\u00e4ll\u00e4 j\u00e4rjestettiin muutamia j\u00e4\u00e4pallo- ja jalkapallo-otteluja my\u00f6s saksalaisten ja suomalaisten
v\u00e4lill\u00e4. Kentt\u00e4\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6i silloin koivuaita ja my\u00f6s kenraalieversti Dietl istui joskus seuraamassa pelej\u00e4
koivusta tehdyss\u00e4 juhlakatsomossa. Parhaimmillaan otteluita saattoi katsoa jopa yli 1000 katsojaa.
Seuraava isompi urheilutapahtuma kent\u00e4ll\u00e4 oli 16.9.1943 j\u00e4rjestetty Wehrmacht sportfest, johon
osallistui 18 eri yksik\u00f6iden joukkuetta.
Vuosina 1942, 1943 ja 1944 saksalaisten joukkojen urheilutoiminta sai vauhtia asemasotavaiheen
ansiosta. Dietl oli innokas urheilumies ja halusi sotilaiden pysyv\u00e4n virkist\u00e4ytynein\u00e4 ja hyv\u00e4ss\u00e4
kunnossa urheilun avulla. T\u00e4ll\u00e4 oli tietysti vaikutusta my\u00f6s joukkojen mielialan yll\u00e4pit\u00e4misess\u00e4
varsinkin kun sota it\u00e4rintamalla k\u00e4\u00e4ntyi heid\u00e4n kannaltaan huonoon suuntaan. Rommelin kent\u00e4n
tapahtumien ja talviurheilulajien lis\u00e4ksi ainakin kesin\u00e4 1942 ja 1943 j\u00e4rjestettiin kenraali Ferdinand
Sch\u00f6rnerin toimeksiannosta Pohjois-Lapissa saksalaisten joukko-osastojen v\u00e4linen jalkapallon cup-
muotoinen turnaus loppuotteluineen, k\u00e4sipalloilun Tundra-Pokal -kilpailu ja monia muita
urheilukilpailuja.
Rovaniemen kauppalan vuoden 1946 kunnalliskertomuksen mukaan kentt\u00e4 oli varsin huonosti tehty,
vino ja pehme\u00e4 hiekkakentt\u00e4, ja sen takia p\u00f6lyinen – eli vanhaa vapaapalokuntavitsi\u00e4 lainaten:
\u201cv\u00e4\u00e4rin sammutettu\u201d. Kunnostettu kentt\u00e4 on edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 Kiirunan alueella. Rommelin kentt\u00e4
on ainoa saksalaisajasta muistuttava paikannimi Rovaniemell\u00e4. Rommelin kent\u00e4n nimi eli
vuosikymmeni\u00e4 vain paikallisten asukkaiden ja urheilua harrastavan nuorison suullisena perinteen\u00e4,
koska kaupunki saksalaisajan menneisyytt\u00e4 h\u00e4veten ei hyv\u00e4ksynyt nime\u00e4m\u00e4\u00e4n asemakaavakarttaan
ennen kuin 2000 -luvun alussa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”Yhteisty\u00f6ss\u00e4” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_row _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Yhteisty\u00f6ss\u00e4<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][et_pb_text admin_label=”Text” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]Historiakierroksen asiantuntijana on toiminut Kalevi Mikkonen. Tutustu Mikkosen blogiin\u00a0t\u00e4st\u00e4 linkist\u00e4<\/a>.<\/p>\nSaksalaisajan tunnelmiin el\u00e4ytymist\u00e4 vahvistaa taiteilija\/tuottaja Timo Mets\u00e4joen \u00e4\u00e4nisuunnittelu<\/p>\n
Saksan ilmavoimien parakkileirialue Ounasvaaralla 1941-1944 -videon on mallintanut Studio Sallamar.<\/p>\n
Reittikartan on mallintanut Ounasvaaran hiihtoseura, Matti Kivel\u00e4.[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row column_structure=”1_3,1_3,1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/10\/lapin-maakuntamuseo.jpg” alt=”Lapin Maakuntamuseo -logo” title_text=”Lapin Maakuntamuseo” align=”center” admin_label=”Maakuntamuseo -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/01\/Sallamar-JPG.jpg” alt=”Ounasvaaran hiihtoseura -logo” title_text=”Sallamar JPG” align=”center” admin_label=”OH -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_height=”60px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/01\/oh_logo_web_png-200×200-1.png” alt=”Ounasvaaran hiihtoseura -logo” title_text=”oh_logo” align=”center” admin_label=”OH -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_height=”60px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section]<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Saksalaisaika Ounasvaaralla – Historiakierros jatkosodan maisemiinOunasvaara on tunnettu Rovaniemen liikunta -ja virkistyskohteena, mutta tiesitk\u00f6, ett\u00e4 vuosina 1941-1944 se oli my\u00f6s Saksan armeijan, varsinkin Saksan ilmavoimien, eli Luftwaffen leirialuetta? T\u00e4m\u00e4 k\u00e4velyreitti johdattaa sinut virtuaalisesti tai konkreettisesti saksalaisajan j\u00e4\u00e4nteille Ounasvaaran ja L\u00e4hteentien alueella. Reitin eri pisteill\u00e4 voit kuunnella \u00e4\u00e4nisuunnittelun avulla el\u00e4voitettyj\u00e4 \u00e4\u00e4niraitoja, joilla historiantutkija Kalevi Mikkonen kertoo […]<\/p>\n","protected":false},"author":7367,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_et_pb_use_builder":"on","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":"","footnotes":""},"class_list":["post-1319","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7367"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1319"}],"version-history":[{"count":64,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2869,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319\/revisions\/2869"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1319"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
T\u00e4ll\u00e4 paikalla maavallien suojassa on todenn\u00e4k\u00f6isesti sijainnut alueen upseerikerho, jota saksalaiset
kutsuivat kasinoksi. Kyse ei siis ollut peli luolasta. Miehist\u00f6ll\u00e4 oli oma sotilaskoti ainakin nykyisen
Lukkarinkadun varrella. Upseerikerho oli upseerien vapaa ajanviettopaikka, jossa j\u00e4rjestettiin
lauluiltoja ja joskus my\u00f6s vierailevien esiintyjien, kuten laulajien tai taikureiden esityksi\u00e4. Muita
vapaa-ajan viettomahdollisuuksia niin upseereille kuin miehist\u00f6llekin oli elokuvien katsominen.
Saksalaiset toimittivat leiri alueille elokuvaprojektoreja ja filmikeloja liikkuvilla autoyksik\u00f6ill\u00e4.
Elokuvia saksalaiset k\u00e4viv\u00e4t katsomassa my\u00f6s muun muassa Kino Inarin n\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 ja Haus der
Kameradschaftissa eli Toveruuden talossa. Suosituimpia elokuvia olivat v\u00e4rielokuvat Kultainen
kaupunki, Lumpeenkukka ja M\u00fcnchhausen, jotka saivat valtavia katsojalukuja kaikissa paikoissa,
joissa niit\u00e4 esitettiin. Toveruuden talossa j\u00e4rjestettiin elokuvien lis\u00e4ksi my\u00f6s lukuisia
musiikkikonsertteja, tanssiesityksi\u00e4, oopperaesityksi\u00e4, taikuriesityksi\u00e4, komiikkaa ja teatteria. Yksi
suosituimmista oopperaesityksist\u00e4 oli Figaron h\u00e4\u00e4t, jota esitettiin Toveruuden talolla per\u00e4ti 35 kertaa
t\u00e4ydelle salille. Yhteens\u00e4 esitykset n\u00e4ki 12 000 katsojaa.
Kuuluisimpia esiintyji\u00e4 olivat laulaja Lizzi Waldm\u00fcller, tanssija Daisy Spies ja h\u00e4nen tanssiryhm\u00e4ns\u00e4,
tanssija-laulaja Marika R\u00f6kk, sveitsil\u00e4inen tenori Herbert Ernst Groh ja ruotsalainen oopperalaulaja
Lisa Tunell-Scharner. My\u00f6s suomalaisia artisteja esiintyi Toveruuden talon tapahtumissa, muun
muassa tanssiduo Lucia Nifontova ja Alexander Saxelin sek\u00e4 pianotaiteilija Kerttu Bernhardt.
Suomalaisten j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Asemiesillassa esiintyiv\u00e4t mm. sopraano Anna Mutanen,
harmonikkamestari Onni Laihonen ja koomikko Siiri Angerkoski. Toveruuden talon tapahtumiin
p\u00e4\u00e4siv\u00e4t osallistumaan my\u00f6s suomalaiset. Rovaniemen kulttuuritarjonta oli vuosina 1943 ja 1944
ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n laajaa. Erityisesti koululaisille elokuvat olivat suuri tapaus. He p\u00e4\u00e4siv\u00e4t sis\u00e4\u00e4n
ilmaiseksi, jos tilaa oli.
My\u00f6s alkoholin k\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 oli varsin iso osa pime\u00e4\u00e4n ja pitk\u00e4\u00e4n talveen tottumattomilla ja koti-ik\u00e4v\u00e4\u00e4
potevilla sotilailla. Saksalaisilla oli pohjoisessa eritt\u00e4in hyv\u00e4t varastot niin ruokatarvikkeita kuin
alkoholia varten. Juomina heill\u00e4 oli olut, viinit ja joskus konjakit. Saksalaiset toivat mukanaan my\u00f6s
omat astiansa ja ruokailuv\u00e4lineet.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”6. Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana
\n-osio” module_id=”Suomalaisten” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
6. Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Suomalaisten-aputyontekijoiden-parakki.jpg” alt=”Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki” title_text=”Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Suomalaisten-aputyontekijoiden-parakki-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana<\/strong><\/p>\nT\u00e4ll\u00e4 kohdalla sijaitsi saksalaisten piirustuksien mukaan suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden eli Finnische
Hilfskr\u00e4ftin parakki, joka rakennettiin marras-joulukuussa 1943. Se oli suomalaisten
puutavarayhti\u00f6iden muodostaman Puutalo Oy :n Polar niminen lautaparakki kooltaan noin
kahdeksan kertaa kaksitoista metri\u00e4. Parakki koottiin valmista puu elementeist\u00e4. Sen pystytt\u00e4minen
kesti suomalaisilta kirvesmiehilt\u00e4 pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4, vangeilta huomattavasti kauemmin.
T\u00e4h\u00e4n parakkiin majoitettiin siis saksalaisten palveluksessa olleita suomalaisia ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 ehk\u00e4
noin kymmenest\u00e4 kahteenkymmeneen henkil\u00f6\u00e4. Todenn\u00e4k\u00f6isesti he olivat ulkopaikkakuntalaisia,
koska heille rakennettiin oma parakki. Rovaniemel\u00e4iset olivat tietenkin omissa kodeissaan. T\u00e4m\u00e4n
parakin asukkaat ovat ehk\u00e4 olleet Luftwaffen pesulan ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4, jotka olivat joutuneet evakkoon
sota-alueelta. Pesula sijaitsi nykyisen Yliopistonkadun varrella.
Sodasta huolimatta sek\u00e4 palkansaajien m\u00e4\u00e4r\u00e4 ett\u00e4 kauppalan verotulot kasvoivat r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4isesti.
Monet l\u00e4hestulkoon k\u00f6yhyydess\u00e4 el\u00e4neet rovaniemel\u00e4iset saivat elintasoaan parannettua
aikaisempaan verrattuna. Ty\u00f6markkinoilla saksalaisten l\u00e4sn\u00e4olo vaikutti merkitt\u00e4v\u00e4sti. Ensimm\u00e4ist\u00e4
kertaa suomen historiassa oli ty\u00f6ntekij\u00e4n markkinat. Suurin osa nuoremmasta miespuolisesta
v\u00e4est\u00f6st\u00e4 oli rintamilla, joten ty\u00f6paikkoja liikenne-, kuljetus-, huolinta-, rakennus-, kauppa- ja
palvelualoilla oli runsaasti naisille ja asepalvelus ik\u00e4luokkien ulkopuolisille miehille.
Saksalaiset tarvitsivat miehi\u00e4 mets\u00e4-, linnoitus-, lentokentt\u00e4- ja rakennust\u00f6ihin, pilke- ja
puuhiilitehtaisiin, maanteiden tekoon ja korjauksiin sek\u00e4 rahdinajoon. Naisille t\u00f6it\u00e4 riitti
kanttiineissa, konttoreissa, sairaaloissa, keittoloissa, ompelimoissa ja pesuloissa. Kovan
ty\u00f6voimapulan takia saksalaisten maksamat palkat ammattimiehille olivat joskus kaksin, jopa
kolminkertaisia muuhun maahan verrattuna ja yleisemminkin palkkataso oli ainakin 25% korkeampi
kuin suomalaisten maksamat. Varsinkin Rovaniemen maalaiskunnan puolella monille ty\u00f6ntekij\u00f6ille ja
yrityksille j\u00e4i isoja veror\u00e4stej\u00e4, kun rahaa tuli niin paljon, ettei veroja ehtinyt maksamaan.
My\u00f6s muualta Suomesta tuli ty\u00f6voimaa Lappiin. Kes\u00e4ll\u00e4 1942 saksalaisten palveluksessa oli Lapissa
yli 10 000 ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4, joista osaa pime\u00e4sti tai suomalaisyritysten kautta, mik\u00e4 aiheutti monille
suomalaisille yrityksille ty\u00f6voimapulaa ja viiv\u00e4stytti monia ty\u00f6kohteita. Suomalaisten viranomaisten
tarkoituksena oli puolittaa saksalaisten palveluksessa olevan ty\u00f6voiman m\u00e4\u00e4r\u00e4. Siksi
paikallisviranomaiset yrittiv\u00e4t saada saksalaisia palkkaamaan ty\u00f6ntekij\u00e4ns\u00e4 suomalaisista yrityksist\u00e4
sen sijaan, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 palkkaisivat vapailta markkinoilta.
Ty\u00f6voiman s\u00e4\u00e4nn\u00f6stely-yritykset eiv\u00e4t tietenk\u00e4\u00e4n saksalaisia erityisesti miellytt\u00e4neet ja he
pyrkiv\u00e4tkin jopa viranomaisten m\u00e4\u00e4r\u00e4ysten vastaisesti palkkaamaan suomalaisia t\u00f6ihins\u00e4. T\u00e4t\u00e4
kamppailua ty\u00f6voimasta k\u00e4ytiin koko jatkosodan ajan palkkatasoa kohtuullistamalla. Suomalaiset
vetosivat my\u00f6s Saksan ylimp\u00e4\u00e4n johtoon asian korjaamiseksi ja Saksan sotamarsalkka Wilhelm Keitel
antoikin m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen, ett\u00e4 saksalaisten joukkojen on supistettava suomalaisen ty\u00f6v\u00e4en m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.
Kiinti\u00f6ksi m\u00e4\u00e4riteltiin 4000 henkil\u00f6\u00e4, joista Luftwaffen osuus oli 3000 ja Saksan maavoimien eli
Heerin 1000.
Kev\u00e4\u00e4seen 1943 menness\u00e4 kuitenkin saksalaisten palveluksessa olevan suomalaisen ty\u00f6voiman
osuus v\u00e4heni suurin piirtein kiinti\u00f6n mukaiseksi. T\u00e4m\u00e4 johtui paitsi ty\u00f6velvollisuus kutsunnoista,
my\u00f6s lis\u00e4\u00e4ntyneist\u00e4 ty\u00f6voiman ratsioista. Suomalaisen ty\u00f6voiman saannin supistuminen aiheutti
sen, ett\u00e4 saksalaiset joutuivat paikkaamaan ty\u00f6voiman puutetta. Apuja saatiin organisaatio Todtin
ty\u00f6voimasta, muista maista tuoduista ty\u00f6velvollisista, palkatuista henkil\u00f6ist\u00e4 sek\u00e4 tietysti<\/p>\n
vankity\u00f6voimasta. Saksalaisten vankity\u00f6voiman m\u00e4\u00e4r\u00e4 nousi Lapissa noin 30 000 henkil\u00f6\u00f6n.
Ty\u00f6palvelun joukoissa oli lukuisien saksan miehitt\u00e4minen alueiden kansalaisia enemm\u00e4n tai
v\u00e4hemm\u00e4n pakkoty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”7. Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu
\n-osio” module_id=”Junaradan” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
7. Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Betonikorsu.jpg” alt=”Betonikorsu” title_text=”Betonikorsu” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Junaradan-itapuolen-taisteluasemat-ja-betonikorsu-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu<\/strong><\/p>\nOunasvaaran junaradan viereisell\u00e4 sivustalla on my\u00f6s lukuisia kaivantoja, joista voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4 siell\u00e4
olleen paitsi taisteluhauta ja taistelupes\u00e4kkeit\u00e4, my\u00f6s vartiotoimintaan liittyvi\u00e4 kaivantoja. Ainakin
osa n\u00e4ist\u00e4 lienee Lapin sodan aikaisia. Vaaran laidassa radan vieress\u00e4 on pitk\u00e4 taisteluhautakaivanto,
taistelupes\u00e4kkeit\u00e4 ja ampumapoteroita. Taisteluja t\u00e4ll\u00e4 alueella ei kuitenkaan k\u00e4yty.
Ounasvaaran alueella on my\u00f6s pohjoislaidalla taistelupes\u00e4kkeit\u00e4 ja siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vaaran
korkeammillakin osilla. Vaaranlaidoilla on ollut ilmeisesti pitk\u00e4hk\u00f6 taistelukaivantojen linja, joka on
ulottunut aina nykyisen golf -radan tienoilta Tottorakan ja V\u00e4lirakan ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja sielt\u00e4 kohti
nykyist\u00e4 urheiluopiston aluetta. Ehk\u00e4 osittain Lapin sodan aikaisia ampuma poteroita ja
taistelupes\u00e4kkeiden j\u00e4lki\u00e4 on maastossa viel\u00e4 n\u00e4kyviss\u00e4, mutta osa lienee jo kasvanut umpeen.
Saksalaiset hy\u00f6dynsiv\u00e4t my\u00f6s vaaran luontaisia onkaloita ja kivimuodostelmia pes\u00e4kkeiksi.
Niin sanottu betonikorsu on sis\u00e4lt\u00e4 noin 3 x 4 metrin kokoinen ja 2 :n metrin korkuinen. Oviaukko on
betonista ja sein\u00e4t on muurattu luonnonkivist\u00e4. Korsun katto on osittain sortunut, mutta muuten
rakennus on melko ehj\u00e4. Rakennuksen alueella ja hieman kauempana on muun muassa heteka tai
sen osia ja puinen ovi, joka voi olla my\u00f6hemm\u00e4lt\u00e4kin ajalta. T\u00e4t\u00e4 korsua ovat todenn\u00e4k\u00f6isesti
k\u00e4ytt\u00e4neet saksalaiset vartiomiehet lepopaikkana ja talvisin l\u00e4mmittelypaikkana. Korsu l\u00e4mpesi
kamiinan avulla.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”8. Mysteeriparakki ja taisteluhauta
\n-osio” module_id=”Mysteeriparakki” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
8. Mysteeriparakki ja taisteluhauta<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Kaivanto-mysteeriparakin-ylapuolella.jpg” alt=”Kaivanto mysteeriparakin yl\u00e4puolella” title_text=”Kaivanto mysteeriparakin yl\u00e4puolella” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Mysteeriparakki-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Mysteeriparakki ja taisteluhauta<\/strong><\/p>\nYksi parakki, josta ei ole tarkkaa tietoa olemassa, mutta jossa on n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 betoninen alusta sijaitsee
l\u00e4hell\u00e4 tornitaloja. Saksalaisten piirustuksissa t\u00e4h\u00e4n kohtaan oli merkitty autokorjaamo tai kuorma-
autohalli. Rakennus on voinut olla my\u00f6s keitti\u00f6rakennus. Betonin sis\u00e4lt\u00e4 ty\u00f6ntyy ulos putki, josta
sadevesi valuu pois. Rakennuksen maan pinnalla oleva betonivalu on kooltaan noin viisi kertaa viisi
metri\u00e4. Saksalaisten piirustusten mukaan rakennus on ollut kooltaan noin kymmenen kertaa
kuusitoista metri\u00e4.
T\u00e4m\u00e4n rakennuksen vierest\u00e4 l\u00e4htee yl\u00e4rinteeseen p\u00e4in pitk\u00e4hk\u00f6, kaiketi Lapin sodan aikainen
taisteluhauta, tai sirpalesuoja, jonka p\u00e4\u00e4linja on alun perin ollut noin kaksi kertaa 110 metri\u00e4. Linjan
p\u00e4\u00e4ss\u00e4 on ollut korsun paikka. Linjasta erkaneva varsin kapea ja matala, pitk\u00e4hk\u00f6 kaakonsuuntainen
kaivanto, lienee ehk\u00e4 alkua lukuunottamatta joskus sodan j\u00e4lkeen tehty oja. Korsusta on kaivettu
joitakin j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, muun muassa s\u00e4ilykepurkki ja rikkoutunut viinipullo esiin. Siell\u00e4 on my\u00f6s
tuoreempaa roskaa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”9. Lastenkoti
\n-osio” module_id=”Lastenkoti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
9. Lastenkoti\u00a0<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/02\/Lastenkoti-scaled.jpg” alt=”Lastenkoti” title_text=”Lastenkoti” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Lastenkoti-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Lastenkoti<\/strong><\/p>\nEntinen lastenkoti oli saksalaisten k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 jatkosodan aikana maavoimien eli Heerin sairaalana.
Rakennus on edelleen olemassa. Lapin sodan aikana sairaala ja sen alue oli miinoitettu, mutta
miinoja ei r\u00e4j\u00e4ytetty. Kauppalan tuhon j\u00e4lkeen sinne sijoitettiin kauppalan virastot. Kauppalan
johtaja sek\u00e4 virkamiehet my\u00f6s asuivat rakennuksessa. My\u00f6hemmin se on toiminut muun muassa
lastensairaalana ja steinerkouluna.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”10. Frontleitstelle 42 :n parakkileirialue
\n-osio” module_id=”Frontleitstelle” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
10. Frontleitstelle 42 :n parakkileirialue<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Frontleitstelle-42n-parakkileirialue.jpg” alt=”Frontleitstelle 42n parakkileirialue” title_text=”Frontleitstelle 42n parakkileirialue” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Frontleitsstelle-42n-parakkileiri-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Frontleitsstelle 42 :n parakkileiri<\/strong><\/p>\nT\u00e4ll\u00e4 rautatien ja L\u00e4hteentien v\u00e4lisell\u00e4 alueella sijaitsi rintamaesikunnan eli Frontleitsstelle 42 :n
lager Ounasvaaran leirialue, joka otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 15.3.1943. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 oli kivikoululta siirtyneen
entisen Frontsammelstellen lukuisia majoitus ja varasto parakkeja, ilmeisesti iso toimistorakennus
autotalli, perunakellari, sauna ja pukeutumistila ja useita k\u00e4ym\u00e4l\u00e4rakennuksia – kaikkiaan noin
kolmisenkymment\u00e4 rakennusta.
Alueella oli noin 10 x 60 metrin kokoinen keskusaukio, jonka ymp\u00e4rill\u00e4 oli nelj\u00e4 isohkoa rakennusta.
Alueelle oli j\u00e4rjestetty Rovaniemen rautatieasemalta sukkulalinja kuljetuksia varten. Kuorma-autot
kulkivat alueelle Ranuantien kautta ja jalankulkijat Ounaskosken rautatiesillan kautta ja sillan
vierest\u00e4 merkitty\u00e4 polkua pitkin. Osa t\u00e4t\u00e4 polkua on n\u00e4kyviss\u00e4 viel\u00e4kin. Leiri oli tarkoitettu lomalle
menevien ja lomalta tulevien sek\u00e4 komennusmiesten ilmoittautumispaikaksi ja tarvittaessa my\u00f6s
majoitukseen. T\u00e4nne majoitettiin my\u00f6s Rovaniemen l\u00e4pi menevi\u00e4 yksik\u00f6it\u00e4 tilap\u00e4ismajoitukseen.
Yksi n\u00e4ist\u00e4 rakennuksista oli rakennussuunnitelman mukaan isohko saunarakennus, jonka j\u00e4\u00e4nteill\u00e4
nyt olemme. T\u00e4h\u00e4n on tehty tukeva betonilattia, jota rakennuksissa ei yleens\u00e4 ollut. Ennen Suomeen
tuloaan saksalaiset eiv\u00e4t tienneet saunomisesta mit\u00e4\u00e4n, mutta pian Suomeen tulon j\u00e4lkeen he
ihastuivat eritt\u00e4in suuresti saunomiseen. Saksalaiset rakensivat kaikille leirialueilleen melkein ensi
t\u00f6ikseen saunan, joka olikin tietenkin tarpeellinen sek\u00e4 puhdistautumista ett\u00e4 virkist\u00e4ytymist\u00e4
varten. Kauppalan keskustassa saksalaiset saunoivat omilla saunavuoroillaan my\u00f6s silloisissa yleisiss\u00e4
saunoissa marssien ryhdikk\u00e4\u00e4sti joukko osastona paikalle.
Nykyisen leirint\u00e4alueen kohdalla oli my\u00f6s sy\u00f6p\u00e4l\u00e4isten puhdistuslaitos. Sen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli puhdistaa
muun muassa t\u00e4ist\u00e4 rintamalta tulleet sotilaat ja heid\u00e4n varusteensa lomalle l\u00e4ht\u00f6\u00e4 varten.
Laitoksen kapasiteetti on ollut noin 500 henkil\u00f6\u00e4 per p\u00e4iv\u00e4. Sy\u00f6p\u00e4l\u00e4isten puhdistuslaitoksia oli useita
rintamien takana ja l\u00e4pikulkuleireill\u00e4 puhdistaminen tapahtui p\u00e4\u00e4osin h\u00f6yryn ja saunan avulla.
Puhdistautumiseen j\u00e4lkeen lomalaiset saattoivat menn\u00e4 l\u00e4pikulkuleireihin, kuten Frontleitstellen
kokoamiskeskukseen, y\u00f6py\u00e4 siell\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n tai pari ja jatkaa matkaansa eteenp\u00e4in kohti Saksaa.
Koska Saksalla oli paljon joukkoja Pohjois-Suomessa lomalaisia kulki sota-aikana kymmeni\u00e4tuhansia
n\u00e4iden puhdistuslaitosten ja l\u00e4pikulkuleirien kautta. Saksalaiset r\u00e4j\u00e4yttiv\u00e4t t\u00e4m\u00e4nkin alueen
rakennukset, joten alueen rakennuksista s\u00e4ilyi vain yksi asuinparakki ja yksi k\u00e4ym\u00e4l\u00e4rakennus, jotka
on sittemmin purettu. Joitakin rakennusten j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, kaivantoja ja r\u00e4j\u00e4ytyskuoppia on viel\u00e4 alueella
n\u00e4kyviss\u00e4, vaikkakin alue on melko t\u00e4ysin metsittynyt ja j\u00e4\u00e4nteet ovat turvekerroksen alla piilossa.
Sodan j\u00e4lkeen t\u00e4\u00e4ll\u00e4 sattui my\u00f6s ik\u00e4v\u00e4 tapaus, kun lasten leikkiess\u00e4 l\u00f6yt\u00e4mill\u00e4\u00e4n r\u00e4j\u00e4hteill\u00e4 ilmeisesti
miina r\u00e4j\u00e4hti ja yksi lapsi kuoli ja useita loukkaantui.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”11. Sicherheitsdientsin vankila
\n-osio” module_id=”Sicherheitsdientsin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
11. Sicherheitsdientsin vankila<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/SDn-vankila-1.jpg” alt=”Vankila” title_text=”SDn vankila 1″ align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Vankila-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Sicherheitsdientsin vankila<\/strong><\/p>\nOlemme nyt Geologisen tutkimuslaitoksen kohdalla, jossa oli saksalaisten rakennusten portaita ja
kaivantoja ennen tutkimuslaitoksen talon rakentamista. Alue oli lasten suosittu leikkipaikka, josta
l\u00f6ytyi runsaasti sodan aikaista tavaraa. Tutkimuslaitoksen talon kohdalla oli saksalaisilla heid\u00e4n
omille vangeilleen tarkoitettu muuratuilla selleill\u00e4 varustettu Sicherheitsdientsin eli
turvallisuusviraston vankila. Alue oli piikkilanka-aidalla ymp\u00e4r\u00f6ity. Tutkimuslaitoksen talon vieress\u00e4
on s\u00e4ilynyt isohko pengeralue, jossa oli rakennuksia, joissa oli luonnonkivireunukset. N\u00e4m\u00e4 voivat
olla ehk\u00e4 vankisellej\u00e4 tai vartijoiden ja muun henkil\u00f6kunnan huoneita.
Rinteeseen on kaivettu kaiketi Lapin sodan aikainen taisteluhauta, joka on noin 50 m pitk\u00e4, keskell\u00e4
ja pohjoisp\u00e4\u00e4ss\u00e4 on ilmeisesti ollut korsun paikka. Sicherheitsdients eli SD oli Saksan SS :n johtajan
Heinrich Himmlerin pahamaineinen tiedustelu- ja turvallisuusvirasto, jonka yhteydess\u00e4 toimivat
my\u00f6s Geheime Staatspolizei eli Gestapo, Kriminalpolizei eli Kripo sek\u00e4 Einsatzgruppet, jotka
murhasivat mm. juutalaisia miehitetyiss\u00e4 It\u00e4-Euroopan maissa.
T\u00e4ss\u00e4 SD :n vankilassa oli vangittuna saksalaisia sotilaita, jotka olivat syyllistyneet rikoksiin Suomessa.
Sinne on my\u00f6s tiett\u00e4v\u00e4sti toimitettu my\u00f6s vangiksi saatuja ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 komissaareja kuulusteltavaksi
ja todenn\u00e4k\u00f6isesti heid\u00e4t on siell\u00e4 my\u00f6s teloitettu. Vankilassa ei luultavasti ollut kovin paljoa
henkil\u00f6kuntaa ja muutenkin SD:n ja Gestapon toiminta Rovaniemell\u00e4 oli varsin v\u00e4h\u00e4ist\u00e4, eik\u00e4 liittynyt
mitenk\u00e4\u00e4n suomalaisiin siviileihin tai sotilaisiin. Enemm\u00e4n heill\u00e4 oli teht\u00e4vi\u00e4 pohjoisessa Norjan rajan
molemmin puolin.
Vankilan toiminnasta ei ole s\u00e4ilynyt asiakirjoja eik\u00e4 suomalaisilla virkamiehill\u00e4k\u00e4\u00e4n ollut sinne asiaa,
joten tiedot sen toiminnasta ovat v\u00e4h\u00e4iset. Pullinpuolella nykyisen Valdemarin tontilla sijaitsi
salaisen kentt\u00e4poliisin eli Geheime Feldpolizei 735 :n majoitusalue. Salainen kentt\u00e4poliisi oli nimens\u00e4
mukaisesti Saksan armeijan eli Wehrmachtin salainen sotilaspoliisi, jonka teht\u00e4vi\u00e4 oli muun muassa
vastavakoilu, maanpetoksellisen toiminnan est\u00e4minen, vastapropaganda, sotilaskohteiden vartiointi
ja avustaminen saksalaisten sotaoikeuksien rikostutkinnoissa. Salaisen kentt\u00e4poliisin tiedet\u00e4\u00e4n my\u00f6s
suorittaneen joitakin pakoon yritt\u00e4neiden sotavankien teloituksia ja mahdollisesti he my\u00f6s teloittivat
SD :n vankilassa olleita komissaareja. Suomalaisiin heill\u00e4 ei ollut mit\u00e4\u00e4n toimivaltaa, eiv\u00e4tk\u00e4 he
tietojen mukaan ole koskaan ylitt\u00e4neetk\u00e4\u00e4n valtuuksiaan.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”12. Rommelin kentt\u00e4
\n-osio” module_id=”Rommelin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
12. Rommelin kentt\u00e4<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Rommelin-kentta.jpg” alt=”Rommelin kentt\u00e4” title_text=”Rommelin kentt\u00e4” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Rommelin-kentta-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Rommelin kentt\u00e4 eli Sportsbahn Feldmarschall Rommel<\/strong><\/p>\nRanuantien it\u00e4puolella on Rommelin kent\u00e4ksi kutsuttu urheilukentt\u00e4. Kent\u00e4n rakensivat saksalaisen
Heerin leipomokomppanian B\u00e4ckerei-Kompanie 602:n ja viereisen Heerin kuljetuskomppanian
miehet vuonna 1943 virkistysalueekseen, antaen kent\u00e4lle mahtipontisen nimen Sportsbahn
Feldmarschall Rommel eli Sotamarsalkka Rommelin urheilukentt\u00e4. Nimi oli kirjoitettu kent\u00e4n portin
yl\u00e4laudoitukseen.
Sotamarsalkka Erwin Rommel oli sodan aikana kuuluisin saksalainen sotap\u00e4\u00e4llikk\u00f6 ja sotasankari
lempinimell\u00e4 \u201cEr\u00e4maan kettu\u201d. Rommel osallistui jossakin m\u00e4\u00e4rin Hitlerin salamurhayritykseen
vuonna 1944 ja koska h\u00e4n oli kansallissankari, Hitler antoi hirtt\u00e4misen ja maineenmustaamisen sijaan
h\u00e4nelle mahdollisuuden tehd\u00e4 itsemurha ja s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 siten perheens\u00e4 ja perheen omaisuuden. Asiassa
painoi my\u00f6s se, ett\u00e4 Rommelin nimi liitettyn\u00e4 Hitlerin salamurhahankkeeseen olisi ollut Hitlerille
kiusallista ja varmasti olisi aiheuttanut kuohuntaa Saksassa. Rommelin kerrottiin kuolleen
lentokonehy\u00f6kk\u00e4yksess\u00e4 saamiinsa vammoihin ja haudattiin kunniamenoin. Rommel itse ei koskaan
k\u00e4ynyt Suomessa.
Rommelin kent\u00e4n juhlalliset avajaiset olivat 18.7.1943. Ohjelmassa oli kahdeksan saksalaisen
jalkapallojoukkueen v\u00e4linen jalkapalloturnaus sek\u00e4 kahden saksalaisen k\u00e4sipallojoukkueen v\u00e4linen
ottelu. Kenraalieversti Eduard Dietl vihki kent\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja jakoi parhaan pelaajan palkinnot.
Kent\u00e4ll\u00e4 j\u00e4rjestettiin muutamia j\u00e4\u00e4pallo- ja jalkapallo-otteluja my\u00f6s saksalaisten ja suomalaisten
v\u00e4lill\u00e4. Kentt\u00e4\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6i silloin koivuaita ja my\u00f6s kenraalieversti Dietl istui joskus seuraamassa pelej\u00e4
koivusta tehdyss\u00e4 juhlakatsomossa. Parhaimmillaan otteluita saattoi katsoa jopa yli 1000 katsojaa.
Seuraava isompi urheilutapahtuma kent\u00e4ll\u00e4 oli 16.9.1943 j\u00e4rjestetty Wehrmacht sportfest, johon
osallistui 18 eri yksik\u00f6iden joukkuetta.
Vuosina 1942, 1943 ja 1944 saksalaisten joukkojen urheilutoiminta sai vauhtia asemasotavaiheen
ansiosta. Dietl oli innokas urheilumies ja halusi sotilaiden pysyv\u00e4n virkist\u00e4ytynein\u00e4 ja hyv\u00e4ss\u00e4
kunnossa urheilun avulla. T\u00e4ll\u00e4 oli tietysti vaikutusta my\u00f6s joukkojen mielialan yll\u00e4pit\u00e4misess\u00e4
varsinkin kun sota it\u00e4rintamalla k\u00e4\u00e4ntyi heid\u00e4n kannaltaan huonoon suuntaan. Rommelin kent\u00e4n
tapahtumien ja talviurheilulajien lis\u00e4ksi ainakin kesin\u00e4 1942 ja 1943 j\u00e4rjestettiin kenraali Ferdinand
Sch\u00f6rnerin toimeksiannosta Pohjois-Lapissa saksalaisten joukko-osastojen v\u00e4linen jalkapallon cup-
muotoinen turnaus loppuotteluineen, k\u00e4sipalloilun Tundra-Pokal -kilpailu ja monia muita
urheilukilpailuja.
Rovaniemen kauppalan vuoden 1946 kunnalliskertomuksen mukaan kentt\u00e4 oli varsin huonosti tehty,
vino ja pehme\u00e4 hiekkakentt\u00e4, ja sen takia p\u00f6lyinen – eli vanhaa vapaapalokuntavitsi\u00e4 lainaten:
\u201cv\u00e4\u00e4rin sammutettu\u201d. Kunnostettu kentt\u00e4 on edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 Kiirunan alueella. Rommelin kentt\u00e4
on ainoa saksalaisajasta muistuttava paikannimi Rovaniemell\u00e4. Rommelin kent\u00e4n nimi eli
vuosikymmeni\u00e4 vain paikallisten asukkaiden ja urheilua harrastavan nuorison suullisena perinteen\u00e4,
koska kaupunki saksalaisajan menneisyytt\u00e4 h\u00e4veten ei hyv\u00e4ksynyt nime\u00e4m\u00e4\u00e4n asemakaavakarttaan
ennen kuin 2000 -luvun alussa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”Yhteisty\u00f6ss\u00e4” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_row _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Yhteisty\u00f6ss\u00e4<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][et_pb_text admin_label=”Text” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]Historiakierroksen asiantuntijana on toiminut Kalevi Mikkonen. Tutustu Mikkosen blogiin\u00a0t\u00e4st\u00e4 linkist\u00e4<\/a>.<\/p>\nSaksalaisajan tunnelmiin el\u00e4ytymist\u00e4 vahvistaa taiteilija\/tuottaja Timo Mets\u00e4joen \u00e4\u00e4nisuunnittelu<\/p>\n
Saksan ilmavoimien parakkileirialue Ounasvaaralla 1941-1944 -videon on mallintanut Studio Sallamar.<\/p>\n
Reittikartan on mallintanut Ounasvaaran hiihtoseura, Matti Kivel\u00e4.[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row column_structure=”1_3,1_3,1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/10\/lapin-maakuntamuseo.jpg” alt=”Lapin Maakuntamuseo -logo” title_text=”Lapin Maakuntamuseo” align=”center” admin_label=”Maakuntamuseo -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/01\/Sallamar-JPG.jpg” alt=”Ounasvaaran hiihtoseura -logo” title_text=”Sallamar JPG” align=”center” admin_label=”OH -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_height=”60px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/01\/oh_logo_web_png-200×200-1.png” alt=”Ounasvaaran hiihtoseura -logo” title_text=”oh_logo” align=”center” admin_label=”OH -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_height=”60px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section]<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Saksalaisaika Ounasvaaralla – Historiakierros jatkosodan maisemiinOunasvaara on tunnettu Rovaniemen liikunta -ja virkistyskohteena, mutta tiesitk\u00f6, ett\u00e4 vuosina 1941-1944 se oli my\u00f6s Saksan armeijan, varsinkin Saksan ilmavoimien, eli Luftwaffen leirialuetta? T\u00e4m\u00e4 k\u00e4velyreitti johdattaa sinut virtuaalisesti tai konkreettisesti saksalaisajan j\u00e4\u00e4nteille Ounasvaaran ja L\u00e4hteentien alueella. Reitin eri pisteill\u00e4 voit kuunnella \u00e4\u00e4nisuunnittelun avulla el\u00e4voitettyj\u00e4 \u00e4\u00e4niraitoja, joilla historiantutkija Kalevi Mikkonen kertoo […]<\/p>\n","protected":false},"author":7367,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_et_pb_use_builder":"on","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":"","footnotes":""},"class_list":["post-1319","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7367"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1319"}],"version-history":[{"count":64,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2869,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319\/revisions\/2869"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1319"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Suomalaisten-aputyontekijoiden-parakki.jpg” alt=”Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki” title_text=”Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Suomalaisten-aputyontekijoiden-parakki-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden parakki ja ty\u00f6voimakysymys jatkosodan aikana<\/strong><\/p>\nT\u00e4ll\u00e4 kohdalla sijaitsi saksalaisten piirustuksien mukaan suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden eli Finnische
Hilfskr\u00e4ftin parakki, joka rakennettiin marras-joulukuussa 1943. Se oli suomalaisten
puutavarayhti\u00f6iden muodostaman Puutalo Oy :n Polar niminen lautaparakki kooltaan noin
kahdeksan kertaa kaksitoista metri\u00e4. Parakki koottiin valmista puu elementeist\u00e4. Sen pystytt\u00e4minen
kesti suomalaisilta kirvesmiehilt\u00e4 pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4, vangeilta huomattavasti kauemmin.
T\u00e4h\u00e4n parakkiin majoitettiin siis saksalaisten palveluksessa olleita suomalaisia ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 ehk\u00e4
noin kymmenest\u00e4 kahteenkymmeneen henkil\u00f6\u00e4. Todenn\u00e4k\u00f6isesti he olivat ulkopaikkakuntalaisia,
koska heille rakennettiin oma parakki. Rovaniemel\u00e4iset olivat tietenkin omissa kodeissaan. T\u00e4m\u00e4n
parakin asukkaat ovat ehk\u00e4 olleet Luftwaffen pesulan ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4, jotka olivat joutuneet evakkoon
sota-alueelta. Pesula sijaitsi nykyisen Yliopistonkadun varrella.
Sodasta huolimatta sek\u00e4 palkansaajien m\u00e4\u00e4r\u00e4 ett\u00e4 kauppalan verotulot kasvoivat r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4isesti.
Monet l\u00e4hestulkoon k\u00f6yhyydess\u00e4 el\u00e4neet rovaniemel\u00e4iset saivat elintasoaan parannettua
aikaisempaan verrattuna. Ty\u00f6markkinoilla saksalaisten l\u00e4sn\u00e4olo vaikutti merkitt\u00e4v\u00e4sti. Ensimm\u00e4ist\u00e4
kertaa suomen historiassa oli ty\u00f6ntekij\u00e4n markkinat. Suurin osa nuoremmasta miespuolisesta
v\u00e4est\u00f6st\u00e4 oli rintamilla, joten ty\u00f6paikkoja liikenne-, kuljetus-, huolinta-, rakennus-, kauppa- ja
palvelualoilla oli runsaasti naisille ja asepalvelus ik\u00e4luokkien ulkopuolisille miehille.
Saksalaiset tarvitsivat miehi\u00e4 mets\u00e4-, linnoitus-, lentokentt\u00e4- ja rakennust\u00f6ihin, pilke- ja
puuhiilitehtaisiin, maanteiden tekoon ja korjauksiin sek\u00e4 rahdinajoon. Naisille t\u00f6it\u00e4 riitti
kanttiineissa, konttoreissa, sairaaloissa, keittoloissa, ompelimoissa ja pesuloissa. Kovan
ty\u00f6voimapulan takia saksalaisten maksamat palkat ammattimiehille olivat joskus kaksin, jopa
kolminkertaisia muuhun maahan verrattuna ja yleisemminkin palkkataso oli ainakin 25% korkeampi
kuin suomalaisten maksamat. Varsinkin Rovaniemen maalaiskunnan puolella monille ty\u00f6ntekij\u00f6ille ja
yrityksille j\u00e4i isoja veror\u00e4stej\u00e4, kun rahaa tuli niin paljon, ettei veroja ehtinyt maksamaan.
My\u00f6s muualta Suomesta tuli ty\u00f6voimaa Lappiin. Kes\u00e4ll\u00e4 1942 saksalaisten palveluksessa oli Lapissa
yli 10 000 ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4, joista osaa pime\u00e4sti tai suomalaisyritysten kautta, mik\u00e4 aiheutti monille
suomalaisille yrityksille ty\u00f6voimapulaa ja viiv\u00e4stytti monia ty\u00f6kohteita. Suomalaisten viranomaisten
tarkoituksena oli puolittaa saksalaisten palveluksessa olevan ty\u00f6voiman m\u00e4\u00e4r\u00e4. Siksi
paikallisviranomaiset yrittiv\u00e4t saada saksalaisia palkkaamaan ty\u00f6ntekij\u00e4ns\u00e4 suomalaisista yrityksist\u00e4
sen sijaan, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 palkkaisivat vapailta markkinoilta.
Ty\u00f6voiman s\u00e4\u00e4nn\u00f6stely-yritykset eiv\u00e4t tietenk\u00e4\u00e4n saksalaisia erityisesti miellytt\u00e4neet ja he
pyrkiv\u00e4tkin jopa viranomaisten m\u00e4\u00e4r\u00e4ysten vastaisesti palkkaamaan suomalaisia t\u00f6ihins\u00e4. T\u00e4t\u00e4
kamppailua ty\u00f6voimasta k\u00e4ytiin koko jatkosodan ajan palkkatasoa kohtuullistamalla. Suomalaiset
vetosivat my\u00f6s Saksan ylimp\u00e4\u00e4n johtoon asian korjaamiseksi ja Saksan sotamarsalkka Wilhelm Keitel
antoikin m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen, ett\u00e4 saksalaisten joukkojen on supistettava suomalaisen ty\u00f6v\u00e4en m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.
Kiinti\u00f6ksi m\u00e4\u00e4riteltiin 4000 henkil\u00f6\u00e4, joista Luftwaffen osuus oli 3000 ja Saksan maavoimien eli
Heerin 1000.
Kev\u00e4\u00e4seen 1943 menness\u00e4 kuitenkin saksalaisten palveluksessa olevan suomalaisen ty\u00f6voiman
osuus v\u00e4heni suurin piirtein kiinti\u00f6n mukaiseksi. T\u00e4m\u00e4 johtui paitsi ty\u00f6velvollisuus kutsunnoista,
my\u00f6s lis\u00e4\u00e4ntyneist\u00e4 ty\u00f6voiman ratsioista. Suomalaisen ty\u00f6voiman saannin supistuminen aiheutti
sen, ett\u00e4 saksalaiset joutuivat paikkaamaan ty\u00f6voiman puutetta. Apuja saatiin organisaatio Todtin
ty\u00f6voimasta, muista maista tuoduista ty\u00f6velvollisista, palkatuista henkil\u00f6ist\u00e4 sek\u00e4 tietysti<\/p>\n
vankity\u00f6voimasta. Saksalaisten vankity\u00f6voiman m\u00e4\u00e4r\u00e4 nousi Lapissa noin 30 000 henkil\u00f6\u00f6n.
Ty\u00f6palvelun joukoissa oli lukuisien saksan miehitt\u00e4minen alueiden kansalaisia enemm\u00e4n tai
v\u00e4hemm\u00e4n pakkoty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”7. Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu
\n-osio” module_id=”Junaradan” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
7. Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Betonikorsu.jpg” alt=”Betonikorsu” title_text=”Betonikorsu” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Junaradan-itapuolen-taisteluasemat-ja-betonikorsu-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu<\/strong><\/p>\nOunasvaaran junaradan viereisell\u00e4 sivustalla on my\u00f6s lukuisia kaivantoja, joista voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4 siell\u00e4
olleen paitsi taisteluhauta ja taistelupes\u00e4kkeit\u00e4, my\u00f6s vartiotoimintaan liittyvi\u00e4 kaivantoja. Ainakin
osa n\u00e4ist\u00e4 lienee Lapin sodan aikaisia. Vaaran laidassa radan vieress\u00e4 on pitk\u00e4 taisteluhautakaivanto,
taistelupes\u00e4kkeit\u00e4 ja ampumapoteroita. Taisteluja t\u00e4ll\u00e4 alueella ei kuitenkaan k\u00e4yty.
Ounasvaaran alueella on my\u00f6s pohjoislaidalla taistelupes\u00e4kkeit\u00e4 ja siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vaaran
korkeammillakin osilla. Vaaranlaidoilla on ollut ilmeisesti pitk\u00e4hk\u00f6 taistelukaivantojen linja, joka on
ulottunut aina nykyisen golf -radan tienoilta Tottorakan ja V\u00e4lirakan ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja sielt\u00e4 kohti
nykyist\u00e4 urheiluopiston aluetta. Ehk\u00e4 osittain Lapin sodan aikaisia ampuma poteroita ja
taistelupes\u00e4kkeiden j\u00e4lki\u00e4 on maastossa viel\u00e4 n\u00e4kyviss\u00e4, mutta osa lienee jo kasvanut umpeen.
Saksalaiset hy\u00f6dynsiv\u00e4t my\u00f6s vaaran luontaisia onkaloita ja kivimuodostelmia pes\u00e4kkeiksi.
Niin sanottu betonikorsu on sis\u00e4lt\u00e4 noin 3 x 4 metrin kokoinen ja 2 :n metrin korkuinen. Oviaukko on
betonista ja sein\u00e4t on muurattu luonnonkivist\u00e4. Korsun katto on osittain sortunut, mutta muuten
rakennus on melko ehj\u00e4. Rakennuksen alueella ja hieman kauempana on muun muassa heteka tai
sen osia ja puinen ovi, joka voi olla my\u00f6hemm\u00e4lt\u00e4kin ajalta. T\u00e4t\u00e4 korsua ovat todenn\u00e4k\u00f6isesti
k\u00e4ytt\u00e4neet saksalaiset vartiomiehet lepopaikkana ja talvisin l\u00e4mmittelypaikkana. Korsu l\u00e4mpesi
kamiinan avulla.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”8. Mysteeriparakki ja taisteluhauta
\n-osio” module_id=”Mysteeriparakki” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
8. Mysteeriparakki ja taisteluhauta<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Kaivanto-mysteeriparakin-ylapuolella.jpg” alt=”Kaivanto mysteeriparakin yl\u00e4puolella” title_text=”Kaivanto mysteeriparakin yl\u00e4puolella” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Mysteeriparakki-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Mysteeriparakki ja taisteluhauta<\/strong><\/p>\nYksi parakki, josta ei ole tarkkaa tietoa olemassa, mutta jossa on n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 betoninen alusta sijaitsee
l\u00e4hell\u00e4 tornitaloja. Saksalaisten piirustuksissa t\u00e4h\u00e4n kohtaan oli merkitty autokorjaamo tai kuorma-
autohalli. Rakennus on voinut olla my\u00f6s keitti\u00f6rakennus. Betonin sis\u00e4lt\u00e4 ty\u00f6ntyy ulos putki, josta
sadevesi valuu pois. Rakennuksen maan pinnalla oleva betonivalu on kooltaan noin viisi kertaa viisi
metri\u00e4. Saksalaisten piirustusten mukaan rakennus on ollut kooltaan noin kymmenen kertaa
kuusitoista metri\u00e4.
T\u00e4m\u00e4n rakennuksen vierest\u00e4 l\u00e4htee yl\u00e4rinteeseen p\u00e4in pitk\u00e4hk\u00f6, kaiketi Lapin sodan aikainen
taisteluhauta, tai sirpalesuoja, jonka p\u00e4\u00e4linja on alun perin ollut noin kaksi kertaa 110 metri\u00e4. Linjan
p\u00e4\u00e4ss\u00e4 on ollut korsun paikka. Linjasta erkaneva varsin kapea ja matala, pitk\u00e4hk\u00f6 kaakonsuuntainen
kaivanto, lienee ehk\u00e4 alkua lukuunottamatta joskus sodan j\u00e4lkeen tehty oja. Korsusta on kaivettu
joitakin j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, muun muassa s\u00e4ilykepurkki ja rikkoutunut viinipullo esiin. Siell\u00e4 on my\u00f6s
tuoreempaa roskaa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”9. Lastenkoti
\n-osio” module_id=”Lastenkoti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
9. Lastenkoti\u00a0<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/02\/Lastenkoti-scaled.jpg” alt=”Lastenkoti” title_text=”Lastenkoti” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Lastenkoti-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Lastenkoti<\/strong><\/p>\nEntinen lastenkoti oli saksalaisten k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 jatkosodan aikana maavoimien eli Heerin sairaalana.
Rakennus on edelleen olemassa. Lapin sodan aikana sairaala ja sen alue oli miinoitettu, mutta
miinoja ei r\u00e4j\u00e4ytetty. Kauppalan tuhon j\u00e4lkeen sinne sijoitettiin kauppalan virastot. Kauppalan
johtaja sek\u00e4 virkamiehet my\u00f6s asuivat rakennuksessa. My\u00f6hemmin se on toiminut muun muassa
lastensairaalana ja steinerkouluna.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”10. Frontleitstelle 42 :n parakkileirialue
\n-osio” module_id=”Frontleitstelle” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
10. Frontleitstelle 42 :n parakkileirialue<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Frontleitstelle-42n-parakkileirialue.jpg” alt=”Frontleitstelle 42n parakkileirialue” title_text=”Frontleitstelle 42n parakkileirialue” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Frontleitsstelle-42n-parakkileiri-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Frontleitsstelle 42 :n parakkileiri<\/strong><\/p>\nT\u00e4ll\u00e4 rautatien ja L\u00e4hteentien v\u00e4lisell\u00e4 alueella sijaitsi rintamaesikunnan eli Frontleitsstelle 42 :n
lager Ounasvaaran leirialue, joka otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 15.3.1943. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 oli kivikoululta siirtyneen
entisen Frontsammelstellen lukuisia majoitus ja varasto parakkeja, ilmeisesti iso toimistorakennus
autotalli, perunakellari, sauna ja pukeutumistila ja useita k\u00e4ym\u00e4l\u00e4rakennuksia – kaikkiaan noin
kolmisenkymment\u00e4 rakennusta.
Alueella oli noin 10 x 60 metrin kokoinen keskusaukio, jonka ymp\u00e4rill\u00e4 oli nelj\u00e4 isohkoa rakennusta.
Alueelle oli j\u00e4rjestetty Rovaniemen rautatieasemalta sukkulalinja kuljetuksia varten. Kuorma-autot
kulkivat alueelle Ranuantien kautta ja jalankulkijat Ounaskosken rautatiesillan kautta ja sillan
vierest\u00e4 merkitty\u00e4 polkua pitkin. Osa t\u00e4t\u00e4 polkua on n\u00e4kyviss\u00e4 viel\u00e4kin. Leiri oli tarkoitettu lomalle
menevien ja lomalta tulevien sek\u00e4 komennusmiesten ilmoittautumispaikaksi ja tarvittaessa my\u00f6s
majoitukseen. T\u00e4nne majoitettiin my\u00f6s Rovaniemen l\u00e4pi menevi\u00e4 yksik\u00f6it\u00e4 tilap\u00e4ismajoitukseen.
Yksi n\u00e4ist\u00e4 rakennuksista oli rakennussuunnitelman mukaan isohko saunarakennus, jonka j\u00e4\u00e4nteill\u00e4
nyt olemme. T\u00e4h\u00e4n on tehty tukeva betonilattia, jota rakennuksissa ei yleens\u00e4 ollut. Ennen Suomeen
tuloaan saksalaiset eiv\u00e4t tienneet saunomisesta mit\u00e4\u00e4n, mutta pian Suomeen tulon j\u00e4lkeen he
ihastuivat eritt\u00e4in suuresti saunomiseen. Saksalaiset rakensivat kaikille leirialueilleen melkein ensi
t\u00f6ikseen saunan, joka olikin tietenkin tarpeellinen sek\u00e4 puhdistautumista ett\u00e4 virkist\u00e4ytymist\u00e4
varten. Kauppalan keskustassa saksalaiset saunoivat omilla saunavuoroillaan my\u00f6s silloisissa yleisiss\u00e4
saunoissa marssien ryhdikk\u00e4\u00e4sti joukko osastona paikalle.
Nykyisen leirint\u00e4alueen kohdalla oli my\u00f6s sy\u00f6p\u00e4l\u00e4isten puhdistuslaitos. Sen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli puhdistaa
muun muassa t\u00e4ist\u00e4 rintamalta tulleet sotilaat ja heid\u00e4n varusteensa lomalle l\u00e4ht\u00f6\u00e4 varten.
Laitoksen kapasiteetti on ollut noin 500 henkil\u00f6\u00e4 per p\u00e4iv\u00e4. Sy\u00f6p\u00e4l\u00e4isten puhdistuslaitoksia oli useita
rintamien takana ja l\u00e4pikulkuleireill\u00e4 puhdistaminen tapahtui p\u00e4\u00e4osin h\u00f6yryn ja saunan avulla.
Puhdistautumiseen j\u00e4lkeen lomalaiset saattoivat menn\u00e4 l\u00e4pikulkuleireihin, kuten Frontleitstellen
kokoamiskeskukseen, y\u00f6py\u00e4 siell\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n tai pari ja jatkaa matkaansa eteenp\u00e4in kohti Saksaa.
Koska Saksalla oli paljon joukkoja Pohjois-Suomessa lomalaisia kulki sota-aikana kymmeni\u00e4tuhansia
n\u00e4iden puhdistuslaitosten ja l\u00e4pikulkuleirien kautta. Saksalaiset r\u00e4j\u00e4yttiv\u00e4t t\u00e4m\u00e4nkin alueen
rakennukset, joten alueen rakennuksista s\u00e4ilyi vain yksi asuinparakki ja yksi k\u00e4ym\u00e4l\u00e4rakennus, jotka
on sittemmin purettu. Joitakin rakennusten j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, kaivantoja ja r\u00e4j\u00e4ytyskuoppia on viel\u00e4 alueella
n\u00e4kyviss\u00e4, vaikkakin alue on melko t\u00e4ysin metsittynyt ja j\u00e4\u00e4nteet ovat turvekerroksen alla piilossa.
Sodan j\u00e4lkeen t\u00e4\u00e4ll\u00e4 sattui my\u00f6s ik\u00e4v\u00e4 tapaus, kun lasten leikkiess\u00e4 l\u00f6yt\u00e4mill\u00e4\u00e4n r\u00e4j\u00e4hteill\u00e4 ilmeisesti
miina r\u00e4j\u00e4hti ja yksi lapsi kuoli ja useita loukkaantui.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”11. Sicherheitsdientsin vankila
\n-osio” module_id=”Sicherheitsdientsin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
11. Sicherheitsdientsin vankila<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/SDn-vankila-1.jpg” alt=”Vankila” title_text=”SDn vankila 1″ align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Vankila-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Sicherheitsdientsin vankila<\/strong><\/p>\nOlemme nyt Geologisen tutkimuslaitoksen kohdalla, jossa oli saksalaisten rakennusten portaita ja
kaivantoja ennen tutkimuslaitoksen talon rakentamista. Alue oli lasten suosittu leikkipaikka, josta
l\u00f6ytyi runsaasti sodan aikaista tavaraa. Tutkimuslaitoksen talon kohdalla oli saksalaisilla heid\u00e4n
omille vangeilleen tarkoitettu muuratuilla selleill\u00e4 varustettu Sicherheitsdientsin eli
turvallisuusviraston vankila. Alue oli piikkilanka-aidalla ymp\u00e4r\u00f6ity. Tutkimuslaitoksen talon vieress\u00e4
on s\u00e4ilynyt isohko pengeralue, jossa oli rakennuksia, joissa oli luonnonkivireunukset. N\u00e4m\u00e4 voivat
olla ehk\u00e4 vankisellej\u00e4 tai vartijoiden ja muun henkil\u00f6kunnan huoneita.
Rinteeseen on kaivettu kaiketi Lapin sodan aikainen taisteluhauta, joka on noin 50 m pitk\u00e4, keskell\u00e4
ja pohjoisp\u00e4\u00e4ss\u00e4 on ilmeisesti ollut korsun paikka. Sicherheitsdients eli SD oli Saksan SS :n johtajan
Heinrich Himmlerin pahamaineinen tiedustelu- ja turvallisuusvirasto, jonka yhteydess\u00e4 toimivat
my\u00f6s Geheime Staatspolizei eli Gestapo, Kriminalpolizei eli Kripo sek\u00e4 Einsatzgruppet, jotka
murhasivat mm. juutalaisia miehitetyiss\u00e4 It\u00e4-Euroopan maissa.
T\u00e4ss\u00e4 SD :n vankilassa oli vangittuna saksalaisia sotilaita, jotka olivat syyllistyneet rikoksiin Suomessa.
Sinne on my\u00f6s tiett\u00e4v\u00e4sti toimitettu my\u00f6s vangiksi saatuja ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 komissaareja kuulusteltavaksi
ja todenn\u00e4k\u00f6isesti heid\u00e4t on siell\u00e4 my\u00f6s teloitettu. Vankilassa ei luultavasti ollut kovin paljoa
henkil\u00f6kuntaa ja muutenkin SD:n ja Gestapon toiminta Rovaniemell\u00e4 oli varsin v\u00e4h\u00e4ist\u00e4, eik\u00e4 liittynyt
mitenk\u00e4\u00e4n suomalaisiin siviileihin tai sotilaisiin. Enemm\u00e4n heill\u00e4 oli teht\u00e4vi\u00e4 pohjoisessa Norjan rajan
molemmin puolin.
Vankilan toiminnasta ei ole s\u00e4ilynyt asiakirjoja eik\u00e4 suomalaisilla virkamiehill\u00e4k\u00e4\u00e4n ollut sinne asiaa,
joten tiedot sen toiminnasta ovat v\u00e4h\u00e4iset. Pullinpuolella nykyisen Valdemarin tontilla sijaitsi
salaisen kentt\u00e4poliisin eli Geheime Feldpolizei 735 :n majoitusalue. Salainen kentt\u00e4poliisi oli nimens\u00e4
mukaisesti Saksan armeijan eli Wehrmachtin salainen sotilaspoliisi, jonka teht\u00e4vi\u00e4 oli muun muassa
vastavakoilu, maanpetoksellisen toiminnan est\u00e4minen, vastapropaganda, sotilaskohteiden vartiointi
ja avustaminen saksalaisten sotaoikeuksien rikostutkinnoissa. Salaisen kentt\u00e4poliisin tiedet\u00e4\u00e4n my\u00f6s
suorittaneen joitakin pakoon yritt\u00e4neiden sotavankien teloituksia ja mahdollisesti he my\u00f6s teloittivat
SD :n vankilassa olleita komissaareja. Suomalaisiin heill\u00e4 ei ollut mit\u00e4\u00e4n toimivaltaa, eiv\u00e4tk\u00e4 he
tietojen mukaan ole koskaan ylitt\u00e4neetk\u00e4\u00e4n valtuuksiaan.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”12. Rommelin kentt\u00e4
\n-osio” module_id=”Rommelin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
12. Rommelin kentt\u00e4<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Rommelin-kentta.jpg” alt=”Rommelin kentt\u00e4” title_text=”Rommelin kentt\u00e4” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Rommelin-kentta-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Rommelin kentt\u00e4 eli Sportsbahn Feldmarschall Rommel<\/strong><\/p>\nRanuantien it\u00e4puolella on Rommelin kent\u00e4ksi kutsuttu urheilukentt\u00e4. Kent\u00e4n rakensivat saksalaisen
Heerin leipomokomppanian B\u00e4ckerei-Kompanie 602:n ja viereisen Heerin kuljetuskomppanian
miehet vuonna 1943 virkistysalueekseen, antaen kent\u00e4lle mahtipontisen nimen Sportsbahn
Feldmarschall Rommel eli Sotamarsalkka Rommelin urheilukentt\u00e4. Nimi oli kirjoitettu kent\u00e4n portin
yl\u00e4laudoitukseen.
Sotamarsalkka Erwin Rommel oli sodan aikana kuuluisin saksalainen sotap\u00e4\u00e4llikk\u00f6 ja sotasankari
lempinimell\u00e4 \u201cEr\u00e4maan kettu\u201d. Rommel osallistui jossakin m\u00e4\u00e4rin Hitlerin salamurhayritykseen
vuonna 1944 ja koska h\u00e4n oli kansallissankari, Hitler antoi hirtt\u00e4misen ja maineenmustaamisen sijaan
h\u00e4nelle mahdollisuuden tehd\u00e4 itsemurha ja s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 siten perheens\u00e4 ja perheen omaisuuden. Asiassa
painoi my\u00f6s se, ett\u00e4 Rommelin nimi liitettyn\u00e4 Hitlerin salamurhahankkeeseen olisi ollut Hitlerille
kiusallista ja varmasti olisi aiheuttanut kuohuntaa Saksassa. Rommelin kerrottiin kuolleen
lentokonehy\u00f6kk\u00e4yksess\u00e4 saamiinsa vammoihin ja haudattiin kunniamenoin. Rommel itse ei koskaan
k\u00e4ynyt Suomessa.
Rommelin kent\u00e4n juhlalliset avajaiset olivat 18.7.1943. Ohjelmassa oli kahdeksan saksalaisen
jalkapallojoukkueen v\u00e4linen jalkapalloturnaus sek\u00e4 kahden saksalaisen k\u00e4sipallojoukkueen v\u00e4linen
ottelu. Kenraalieversti Eduard Dietl vihki kent\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja jakoi parhaan pelaajan palkinnot.
Kent\u00e4ll\u00e4 j\u00e4rjestettiin muutamia j\u00e4\u00e4pallo- ja jalkapallo-otteluja my\u00f6s saksalaisten ja suomalaisten
v\u00e4lill\u00e4. Kentt\u00e4\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6i silloin koivuaita ja my\u00f6s kenraalieversti Dietl istui joskus seuraamassa pelej\u00e4
koivusta tehdyss\u00e4 juhlakatsomossa. Parhaimmillaan otteluita saattoi katsoa jopa yli 1000 katsojaa.
Seuraava isompi urheilutapahtuma kent\u00e4ll\u00e4 oli 16.9.1943 j\u00e4rjestetty Wehrmacht sportfest, johon
osallistui 18 eri yksik\u00f6iden joukkuetta.
Vuosina 1942, 1943 ja 1944 saksalaisten joukkojen urheilutoiminta sai vauhtia asemasotavaiheen
ansiosta. Dietl oli innokas urheilumies ja halusi sotilaiden pysyv\u00e4n virkist\u00e4ytynein\u00e4 ja hyv\u00e4ss\u00e4
kunnossa urheilun avulla. T\u00e4ll\u00e4 oli tietysti vaikutusta my\u00f6s joukkojen mielialan yll\u00e4pit\u00e4misess\u00e4
varsinkin kun sota it\u00e4rintamalla k\u00e4\u00e4ntyi heid\u00e4n kannaltaan huonoon suuntaan. Rommelin kent\u00e4n
tapahtumien ja talviurheilulajien lis\u00e4ksi ainakin kesin\u00e4 1942 ja 1943 j\u00e4rjestettiin kenraali Ferdinand
Sch\u00f6rnerin toimeksiannosta Pohjois-Lapissa saksalaisten joukko-osastojen v\u00e4linen jalkapallon cup-
muotoinen turnaus loppuotteluineen, k\u00e4sipalloilun Tundra-Pokal -kilpailu ja monia muita
urheilukilpailuja.
Rovaniemen kauppalan vuoden 1946 kunnalliskertomuksen mukaan kentt\u00e4 oli varsin huonosti tehty,
vino ja pehme\u00e4 hiekkakentt\u00e4, ja sen takia p\u00f6lyinen – eli vanhaa vapaapalokuntavitsi\u00e4 lainaten:
\u201cv\u00e4\u00e4rin sammutettu\u201d. Kunnostettu kentt\u00e4 on edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 Kiirunan alueella. Rommelin kentt\u00e4
on ainoa saksalaisajasta muistuttava paikannimi Rovaniemell\u00e4. Rommelin kent\u00e4n nimi eli
vuosikymmeni\u00e4 vain paikallisten asukkaiden ja urheilua harrastavan nuorison suullisena perinteen\u00e4,
koska kaupunki saksalaisajan menneisyytt\u00e4 h\u00e4veten ei hyv\u00e4ksynyt nime\u00e4m\u00e4\u00e4n asemakaavakarttaan
ennen kuin 2000 -luvun alussa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”Yhteisty\u00f6ss\u00e4” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_row _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Yhteisty\u00f6ss\u00e4<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][et_pb_text admin_label=”Text” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]Historiakierroksen asiantuntijana on toiminut Kalevi Mikkonen. Tutustu Mikkosen blogiin\u00a0t\u00e4st\u00e4 linkist\u00e4<\/a>.<\/p>\nSaksalaisajan tunnelmiin el\u00e4ytymist\u00e4 vahvistaa taiteilija\/tuottaja Timo Mets\u00e4joen \u00e4\u00e4nisuunnittelu<\/p>\n
Saksan ilmavoimien parakkileirialue Ounasvaaralla 1941-1944 -videon on mallintanut Studio Sallamar.<\/p>\n
Reittikartan on mallintanut Ounasvaaran hiihtoseura, Matti Kivel\u00e4.[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row column_structure=”1_3,1_3,1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/10\/lapin-maakuntamuseo.jpg” alt=”Lapin Maakuntamuseo -logo” title_text=”Lapin Maakuntamuseo” align=”center” admin_label=”Maakuntamuseo -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/01\/Sallamar-JPG.jpg” alt=”Ounasvaaran hiihtoseura -logo” title_text=”Sallamar JPG” align=”center” admin_label=”OH -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_height=”60px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/01\/oh_logo_web_png-200×200-1.png” alt=”Ounasvaaran hiihtoseura -logo” title_text=”oh_logo” align=”center” admin_label=”OH -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_height=”60px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section]<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Saksalaisaika Ounasvaaralla – Historiakierros jatkosodan maisemiinOunasvaara on tunnettu Rovaniemen liikunta -ja virkistyskohteena, mutta tiesitk\u00f6, ett\u00e4 vuosina 1941-1944 se oli my\u00f6s Saksan armeijan, varsinkin Saksan ilmavoimien, eli Luftwaffen leirialuetta? T\u00e4m\u00e4 k\u00e4velyreitti johdattaa sinut virtuaalisesti tai konkreettisesti saksalaisajan j\u00e4\u00e4nteille Ounasvaaran ja L\u00e4hteentien alueella. Reitin eri pisteill\u00e4 voit kuunnella \u00e4\u00e4nisuunnittelun avulla el\u00e4voitettyj\u00e4 \u00e4\u00e4niraitoja, joilla historiantutkija Kalevi Mikkonen kertoo […]<\/p>\n","protected":false},"author":7367,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_et_pb_use_builder":"on","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":"","footnotes":""},"class_list":["post-1319","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7367"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1319"}],"version-history":[{"count":64,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2869,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319\/revisions\/2869"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1319"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
T\u00e4ll\u00e4 kohdalla sijaitsi saksalaisten piirustuksien mukaan suomalaisten aputy\u00f6ntekij\u00f6iden eli Finnische
Hilfskr\u00e4ftin parakki, joka rakennettiin marras-joulukuussa 1943. Se oli suomalaisten
puutavarayhti\u00f6iden muodostaman Puutalo Oy :n Polar niminen lautaparakki kooltaan noin
kahdeksan kertaa kaksitoista metri\u00e4. Parakki koottiin valmista puu elementeist\u00e4. Sen pystytt\u00e4minen
kesti suomalaisilta kirvesmiehilt\u00e4 pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4, vangeilta huomattavasti kauemmin.
T\u00e4h\u00e4n parakkiin majoitettiin siis saksalaisten palveluksessa olleita suomalaisia ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 ehk\u00e4
noin kymmenest\u00e4 kahteenkymmeneen henkil\u00f6\u00e4. Todenn\u00e4k\u00f6isesti he olivat ulkopaikkakuntalaisia,
koska heille rakennettiin oma parakki. Rovaniemel\u00e4iset olivat tietenkin omissa kodeissaan. T\u00e4m\u00e4n
parakin asukkaat ovat ehk\u00e4 olleet Luftwaffen pesulan ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4, jotka olivat joutuneet evakkoon
sota-alueelta. Pesula sijaitsi nykyisen Yliopistonkadun varrella.
Sodasta huolimatta sek\u00e4 palkansaajien m\u00e4\u00e4r\u00e4 ett\u00e4 kauppalan verotulot kasvoivat r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4isesti.
Monet l\u00e4hestulkoon k\u00f6yhyydess\u00e4 el\u00e4neet rovaniemel\u00e4iset saivat elintasoaan parannettua
aikaisempaan verrattuna. Ty\u00f6markkinoilla saksalaisten l\u00e4sn\u00e4olo vaikutti merkitt\u00e4v\u00e4sti. Ensimm\u00e4ist\u00e4
kertaa suomen historiassa oli ty\u00f6ntekij\u00e4n markkinat. Suurin osa nuoremmasta miespuolisesta
v\u00e4est\u00f6st\u00e4 oli rintamilla, joten ty\u00f6paikkoja liikenne-, kuljetus-, huolinta-, rakennus-, kauppa- ja
palvelualoilla oli runsaasti naisille ja asepalvelus ik\u00e4luokkien ulkopuolisille miehille.
Saksalaiset tarvitsivat miehi\u00e4 mets\u00e4-, linnoitus-, lentokentt\u00e4- ja rakennust\u00f6ihin, pilke- ja
puuhiilitehtaisiin, maanteiden tekoon ja korjauksiin sek\u00e4 rahdinajoon. Naisille t\u00f6it\u00e4 riitti
kanttiineissa, konttoreissa, sairaaloissa, keittoloissa, ompelimoissa ja pesuloissa. Kovan
ty\u00f6voimapulan takia saksalaisten maksamat palkat ammattimiehille olivat joskus kaksin, jopa
kolminkertaisia muuhun maahan verrattuna ja yleisemminkin palkkataso oli ainakin 25% korkeampi
kuin suomalaisten maksamat. Varsinkin Rovaniemen maalaiskunnan puolella monille ty\u00f6ntekij\u00f6ille ja
yrityksille j\u00e4i isoja veror\u00e4stej\u00e4, kun rahaa tuli niin paljon, ettei veroja ehtinyt maksamaan.
My\u00f6s muualta Suomesta tuli ty\u00f6voimaa Lappiin. Kes\u00e4ll\u00e4 1942 saksalaisten palveluksessa oli Lapissa
yli 10 000 ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4, joista osaa pime\u00e4sti tai suomalaisyritysten kautta, mik\u00e4 aiheutti monille
suomalaisille yrityksille ty\u00f6voimapulaa ja viiv\u00e4stytti monia ty\u00f6kohteita. Suomalaisten viranomaisten
tarkoituksena oli puolittaa saksalaisten palveluksessa olevan ty\u00f6voiman m\u00e4\u00e4r\u00e4. Siksi
paikallisviranomaiset yrittiv\u00e4t saada saksalaisia palkkaamaan ty\u00f6ntekij\u00e4ns\u00e4 suomalaisista yrityksist\u00e4
sen sijaan, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 palkkaisivat vapailta markkinoilta.
Ty\u00f6voiman s\u00e4\u00e4nn\u00f6stely-yritykset eiv\u00e4t tietenk\u00e4\u00e4n saksalaisia erityisesti miellytt\u00e4neet ja he
pyrkiv\u00e4tkin jopa viranomaisten m\u00e4\u00e4r\u00e4ysten vastaisesti palkkaamaan suomalaisia t\u00f6ihins\u00e4. T\u00e4t\u00e4
kamppailua ty\u00f6voimasta k\u00e4ytiin koko jatkosodan ajan palkkatasoa kohtuullistamalla. Suomalaiset
vetosivat my\u00f6s Saksan ylimp\u00e4\u00e4n johtoon asian korjaamiseksi ja Saksan sotamarsalkka Wilhelm Keitel
antoikin m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen, ett\u00e4 saksalaisten joukkojen on supistettava suomalaisen ty\u00f6v\u00e4en m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.
Kiinti\u00f6ksi m\u00e4\u00e4riteltiin 4000 henkil\u00f6\u00e4, joista Luftwaffen osuus oli 3000 ja Saksan maavoimien eli
Heerin 1000.
Kev\u00e4\u00e4seen 1943 menness\u00e4 kuitenkin saksalaisten palveluksessa olevan suomalaisen ty\u00f6voiman
osuus v\u00e4heni suurin piirtein kiinti\u00f6n mukaiseksi. T\u00e4m\u00e4 johtui paitsi ty\u00f6velvollisuus kutsunnoista,
my\u00f6s lis\u00e4\u00e4ntyneist\u00e4 ty\u00f6voiman ratsioista. Suomalaisen ty\u00f6voiman saannin supistuminen aiheutti
sen, ett\u00e4 saksalaiset joutuivat paikkaamaan ty\u00f6voiman puutetta. Apuja saatiin organisaatio Todtin
ty\u00f6voimasta, muista maista tuoduista ty\u00f6velvollisista, palkatuista henkil\u00f6ist\u00e4 sek\u00e4 tietysti<\/p>\n
vankity\u00f6voimasta. Saksalaisten vankity\u00f6voiman m\u00e4\u00e4r\u00e4 nousi Lapissa noin 30 000 henkil\u00f6\u00f6n.
Ty\u00f6palvelun joukoissa oli lukuisien saksan miehitt\u00e4minen alueiden kansalaisia enemm\u00e4n tai
v\u00e4hemm\u00e4n pakkoty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”7. Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu
\n-osio” module_id=”Junaradan” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
7. Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Betonikorsu.jpg” alt=”Betonikorsu” title_text=”Betonikorsu” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Junaradan-itapuolen-taisteluasemat-ja-betonikorsu-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu<\/strong><\/p>\nOunasvaaran junaradan viereisell\u00e4 sivustalla on my\u00f6s lukuisia kaivantoja, joista voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4 siell\u00e4
olleen paitsi taisteluhauta ja taistelupes\u00e4kkeit\u00e4, my\u00f6s vartiotoimintaan liittyvi\u00e4 kaivantoja. Ainakin
osa n\u00e4ist\u00e4 lienee Lapin sodan aikaisia. Vaaran laidassa radan vieress\u00e4 on pitk\u00e4 taisteluhautakaivanto,
taistelupes\u00e4kkeit\u00e4 ja ampumapoteroita. Taisteluja t\u00e4ll\u00e4 alueella ei kuitenkaan k\u00e4yty.
Ounasvaaran alueella on my\u00f6s pohjoislaidalla taistelupes\u00e4kkeit\u00e4 ja siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vaaran
korkeammillakin osilla. Vaaranlaidoilla on ollut ilmeisesti pitk\u00e4hk\u00f6 taistelukaivantojen linja, joka on
ulottunut aina nykyisen golf -radan tienoilta Tottorakan ja V\u00e4lirakan ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja sielt\u00e4 kohti
nykyist\u00e4 urheiluopiston aluetta. Ehk\u00e4 osittain Lapin sodan aikaisia ampuma poteroita ja
taistelupes\u00e4kkeiden j\u00e4lki\u00e4 on maastossa viel\u00e4 n\u00e4kyviss\u00e4, mutta osa lienee jo kasvanut umpeen.
Saksalaiset hy\u00f6dynsiv\u00e4t my\u00f6s vaaran luontaisia onkaloita ja kivimuodostelmia pes\u00e4kkeiksi.
Niin sanottu betonikorsu on sis\u00e4lt\u00e4 noin 3 x 4 metrin kokoinen ja 2 :n metrin korkuinen. Oviaukko on
betonista ja sein\u00e4t on muurattu luonnonkivist\u00e4. Korsun katto on osittain sortunut, mutta muuten
rakennus on melko ehj\u00e4. Rakennuksen alueella ja hieman kauempana on muun muassa heteka tai
sen osia ja puinen ovi, joka voi olla my\u00f6hemm\u00e4lt\u00e4kin ajalta. T\u00e4t\u00e4 korsua ovat todenn\u00e4k\u00f6isesti
k\u00e4ytt\u00e4neet saksalaiset vartiomiehet lepopaikkana ja talvisin l\u00e4mmittelypaikkana. Korsu l\u00e4mpesi
kamiinan avulla.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”8. Mysteeriparakki ja taisteluhauta
\n-osio” module_id=”Mysteeriparakki” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
8. Mysteeriparakki ja taisteluhauta<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Kaivanto-mysteeriparakin-ylapuolella.jpg” alt=”Kaivanto mysteeriparakin yl\u00e4puolella” title_text=”Kaivanto mysteeriparakin yl\u00e4puolella” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Mysteeriparakki-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Mysteeriparakki ja taisteluhauta<\/strong><\/p>\nYksi parakki, josta ei ole tarkkaa tietoa olemassa, mutta jossa on n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 betoninen alusta sijaitsee
l\u00e4hell\u00e4 tornitaloja. Saksalaisten piirustuksissa t\u00e4h\u00e4n kohtaan oli merkitty autokorjaamo tai kuorma-
autohalli. Rakennus on voinut olla my\u00f6s keitti\u00f6rakennus. Betonin sis\u00e4lt\u00e4 ty\u00f6ntyy ulos putki, josta
sadevesi valuu pois. Rakennuksen maan pinnalla oleva betonivalu on kooltaan noin viisi kertaa viisi
metri\u00e4. Saksalaisten piirustusten mukaan rakennus on ollut kooltaan noin kymmenen kertaa
kuusitoista metri\u00e4.
T\u00e4m\u00e4n rakennuksen vierest\u00e4 l\u00e4htee yl\u00e4rinteeseen p\u00e4in pitk\u00e4hk\u00f6, kaiketi Lapin sodan aikainen
taisteluhauta, tai sirpalesuoja, jonka p\u00e4\u00e4linja on alun perin ollut noin kaksi kertaa 110 metri\u00e4. Linjan
p\u00e4\u00e4ss\u00e4 on ollut korsun paikka. Linjasta erkaneva varsin kapea ja matala, pitk\u00e4hk\u00f6 kaakonsuuntainen
kaivanto, lienee ehk\u00e4 alkua lukuunottamatta joskus sodan j\u00e4lkeen tehty oja. Korsusta on kaivettu
joitakin j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, muun muassa s\u00e4ilykepurkki ja rikkoutunut viinipullo esiin. Siell\u00e4 on my\u00f6s
tuoreempaa roskaa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”9. Lastenkoti
\n-osio” module_id=”Lastenkoti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
9. Lastenkoti\u00a0<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/02\/Lastenkoti-scaled.jpg” alt=”Lastenkoti” title_text=”Lastenkoti” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Lastenkoti-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Lastenkoti<\/strong><\/p>\nEntinen lastenkoti oli saksalaisten k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 jatkosodan aikana maavoimien eli Heerin sairaalana.
Rakennus on edelleen olemassa. Lapin sodan aikana sairaala ja sen alue oli miinoitettu, mutta
miinoja ei r\u00e4j\u00e4ytetty. Kauppalan tuhon j\u00e4lkeen sinne sijoitettiin kauppalan virastot. Kauppalan
johtaja sek\u00e4 virkamiehet my\u00f6s asuivat rakennuksessa. My\u00f6hemmin se on toiminut muun muassa
lastensairaalana ja steinerkouluna.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”10. Frontleitstelle 42 :n parakkileirialue
\n-osio” module_id=”Frontleitstelle” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
10. Frontleitstelle 42 :n parakkileirialue<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Frontleitstelle-42n-parakkileirialue.jpg” alt=”Frontleitstelle 42n parakkileirialue” title_text=”Frontleitstelle 42n parakkileirialue” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Frontleitsstelle-42n-parakkileiri-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Frontleitsstelle 42 :n parakkileiri<\/strong><\/p>\nT\u00e4ll\u00e4 rautatien ja L\u00e4hteentien v\u00e4lisell\u00e4 alueella sijaitsi rintamaesikunnan eli Frontleitsstelle 42 :n
lager Ounasvaaran leirialue, joka otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 15.3.1943. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 oli kivikoululta siirtyneen
entisen Frontsammelstellen lukuisia majoitus ja varasto parakkeja, ilmeisesti iso toimistorakennus
autotalli, perunakellari, sauna ja pukeutumistila ja useita k\u00e4ym\u00e4l\u00e4rakennuksia – kaikkiaan noin
kolmisenkymment\u00e4 rakennusta.
Alueella oli noin 10 x 60 metrin kokoinen keskusaukio, jonka ymp\u00e4rill\u00e4 oli nelj\u00e4 isohkoa rakennusta.
Alueelle oli j\u00e4rjestetty Rovaniemen rautatieasemalta sukkulalinja kuljetuksia varten. Kuorma-autot
kulkivat alueelle Ranuantien kautta ja jalankulkijat Ounaskosken rautatiesillan kautta ja sillan
vierest\u00e4 merkitty\u00e4 polkua pitkin. Osa t\u00e4t\u00e4 polkua on n\u00e4kyviss\u00e4 viel\u00e4kin. Leiri oli tarkoitettu lomalle
menevien ja lomalta tulevien sek\u00e4 komennusmiesten ilmoittautumispaikaksi ja tarvittaessa my\u00f6s
majoitukseen. T\u00e4nne majoitettiin my\u00f6s Rovaniemen l\u00e4pi menevi\u00e4 yksik\u00f6it\u00e4 tilap\u00e4ismajoitukseen.
Yksi n\u00e4ist\u00e4 rakennuksista oli rakennussuunnitelman mukaan isohko saunarakennus, jonka j\u00e4\u00e4nteill\u00e4
nyt olemme. T\u00e4h\u00e4n on tehty tukeva betonilattia, jota rakennuksissa ei yleens\u00e4 ollut. Ennen Suomeen
tuloaan saksalaiset eiv\u00e4t tienneet saunomisesta mit\u00e4\u00e4n, mutta pian Suomeen tulon j\u00e4lkeen he
ihastuivat eritt\u00e4in suuresti saunomiseen. Saksalaiset rakensivat kaikille leirialueilleen melkein ensi
t\u00f6ikseen saunan, joka olikin tietenkin tarpeellinen sek\u00e4 puhdistautumista ett\u00e4 virkist\u00e4ytymist\u00e4
varten. Kauppalan keskustassa saksalaiset saunoivat omilla saunavuoroillaan my\u00f6s silloisissa yleisiss\u00e4
saunoissa marssien ryhdikk\u00e4\u00e4sti joukko osastona paikalle.
Nykyisen leirint\u00e4alueen kohdalla oli my\u00f6s sy\u00f6p\u00e4l\u00e4isten puhdistuslaitos. Sen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli puhdistaa
muun muassa t\u00e4ist\u00e4 rintamalta tulleet sotilaat ja heid\u00e4n varusteensa lomalle l\u00e4ht\u00f6\u00e4 varten.
Laitoksen kapasiteetti on ollut noin 500 henkil\u00f6\u00e4 per p\u00e4iv\u00e4. Sy\u00f6p\u00e4l\u00e4isten puhdistuslaitoksia oli useita
rintamien takana ja l\u00e4pikulkuleireill\u00e4 puhdistaminen tapahtui p\u00e4\u00e4osin h\u00f6yryn ja saunan avulla.
Puhdistautumiseen j\u00e4lkeen lomalaiset saattoivat menn\u00e4 l\u00e4pikulkuleireihin, kuten Frontleitstellen
kokoamiskeskukseen, y\u00f6py\u00e4 siell\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n tai pari ja jatkaa matkaansa eteenp\u00e4in kohti Saksaa.
Koska Saksalla oli paljon joukkoja Pohjois-Suomessa lomalaisia kulki sota-aikana kymmeni\u00e4tuhansia
n\u00e4iden puhdistuslaitosten ja l\u00e4pikulkuleirien kautta. Saksalaiset r\u00e4j\u00e4yttiv\u00e4t t\u00e4m\u00e4nkin alueen
rakennukset, joten alueen rakennuksista s\u00e4ilyi vain yksi asuinparakki ja yksi k\u00e4ym\u00e4l\u00e4rakennus, jotka
on sittemmin purettu. Joitakin rakennusten j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, kaivantoja ja r\u00e4j\u00e4ytyskuoppia on viel\u00e4 alueella
n\u00e4kyviss\u00e4, vaikkakin alue on melko t\u00e4ysin metsittynyt ja j\u00e4\u00e4nteet ovat turvekerroksen alla piilossa.
Sodan j\u00e4lkeen t\u00e4\u00e4ll\u00e4 sattui my\u00f6s ik\u00e4v\u00e4 tapaus, kun lasten leikkiess\u00e4 l\u00f6yt\u00e4mill\u00e4\u00e4n r\u00e4j\u00e4hteill\u00e4 ilmeisesti
miina r\u00e4j\u00e4hti ja yksi lapsi kuoli ja useita loukkaantui.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”11. Sicherheitsdientsin vankila
\n-osio” module_id=”Sicherheitsdientsin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
11. Sicherheitsdientsin vankila<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/SDn-vankila-1.jpg” alt=”Vankila” title_text=”SDn vankila 1″ align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Vankila-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Sicherheitsdientsin vankila<\/strong><\/p>\nOlemme nyt Geologisen tutkimuslaitoksen kohdalla, jossa oli saksalaisten rakennusten portaita ja
kaivantoja ennen tutkimuslaitoksen talon rakentamista. Alue oli lasten suosittu leikkipaikka, josta
l\u00f6ytyi runsaasti sodan aikaista tavaraa. Tutkimuslaitoksen talon kohdalla oli saksalaisilla heid\u00e4n
omille vangeilleen tarkoitettu muuratuilla selleill\u00e4 varustettu Sicherheitsdientsin eli
turvallisuusviraston vankila. Alue oli piikkilanka-aidalla ymp\u00e4r\u00f6ity. Tutkimuslaitoksen talon vieress\u00e4
on s\u00e4ilynyt isohko pengeralue, jossa oli rakennuksia, joissa oli luonnonkivireunukset. N\u00e4m\u00e4 voivat
olla ehk\u00e4 vankisellej\u00e4 tai vartijoiden ja muun henkil\u00f6kunnan huoneita.
Rinteeseen on kaivettu kaiketi Lapin sodan aikainen taisteluhauta, joka on noin 50 m pitk\u00e4, keskell\u00e4
ja pohjoisp\u00e4\u00e4ss\u00e4 on ilmeisesti ollut korsun paikka. Sicherheitsdients eli SD oli Saksan SS :n johtajan
Heinrich Himmlerin pahamaineinen tiedustelu- ja turvallisuusvirasto, jonka yhteydess\u00e4 toimivat
my\u00f6s Geheime Staatspolizei eli Gestapo, Kriminalpolizei eli Kripo sek\u00e4 Einsatzgruppet, jotka
murhasivat mm. juutalaisia miehitetyiss\u00e4 It\u00e4-Euroopan maissa.
T\u00e4ss\u00e4 SD :n vankilassa oli vangittuna saksalaisia sotilaita, jotka olivat syyllistyneet rikoksiin Suomessa.
Sinne on my\u00f6s tiett\u00e4v\u00e4sti toimitettu my\u00f6s vangiksi saatuja ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 komissaareja kuulusteltavaksi
ja todenn\u00e4k\u00f6isesti heid\u00e4t on siell\u00e4 my\u00f6s teloitettu. Vankilassa ei luultavasti ollut kovin paljoa
henkil\u00f6kuntaa ja muutenkin SD:n ja Gestapon toiminta Rovaniemell\u00e4 oli varsin v\u00e4h\u00e4ist\u00e4, eik\u00e4 liittynyt
mitenk\u00e4\u00e4n suomalaisiin siviileihin tai sotilaisiin. Enemm\u00e4n heill\u00e4 oli teht\u00e4vi\u00e4 pohjoisessa Norjan rajan
molemmin puolin.
Vankilan toiminnasta ei ole s\u00e4ilynyt asiakirjoja eik\u00e4 suomalaisilla virkamiehill\u00e4k\u00e4\u00e4n ollut sinne asiaa,
joten tiedot sen toiminnasta ovat v\u00e4h\u00e4iset. Pullinpuolella nykyisen Valdemarin tontilla sijaitsi
salaisen kentt\u00e4poliisin eli Geheime Feldpolizei 735 :n majoitusalue. Salainen kentt\u00e4poliisi oli nimens\u00e4
mukaisesti Saksan armeijan eli Wehrmachtin salainen sotilaspoliisi, jonka teht\u00e4vi\u00e4 oli muun muassa
vastavakoilu, maanpetoksellisen toiminnan est\u00e4minen, vastapropaganda, sotilaskohteiden vartiointi
ja avustaminen saksalaisten sotaoikeuksien rikostutkinnoissa. Salaisen kentt\u00e4poliisin tiedet\u00e4\u00e4n my\u00f6s
suorittaneen joitakin pakoon yritt\u00e4neiden sotavankien teloituksia ja mahdollisesti he my\u00f6s teloittivat
SD :n vankilassa olleita komissaareja. Suomalaisiin heill\u00e4 ei ollut mit\u00e4\u00e4n toimivaltaa, eiv\u00e4tk\u00e4 he
tietojen mukaan ole koskaan ylitt\u00e4neetk\u00e4\u00e4n valtuuksiaan.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”12. Rommelin kentt\u00e4
\n-osio” module_id=”Rommelin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
12. Rommelin kentt\u00e4<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Rommelin-kentta.jpg” alt=”Rommelin kentt\u00e4” title_text=”Rommelin kentt\u00e4” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Rommelin-kentta-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Rommelin kentt\u00e4 eli Sportsbahn Feldmarschall Rommel<\/strong><\/p>\nRanuantien it\u00e4puolella on Rommelin kent\u00e4ksi kutsuttu urheilukentt\u00e4. Kent\u00e4n rakensivat saksalaisen
Heerin leipomokomppanian B\u00e4ckerei-Kompanie 602:n ja viereisen Heerin kuljetuskomppanian
miehet vuonna 1943 virkistysalueekseen, antaen kent\u00e4lle mahtipontisen nimen Sportsbahn
Feldmarschall Rommel eli Sotamarsalkka Rommelin urheilukentt\u00e4. Nimi oli kirjoitettu kent\u00e4n portin
yl\u00e4laudoitukseen.
Sotamarsalkka Erwin Rommel oli sodan aikana kuuluisin saksalainen sotap\u00e4\u00e4llikk\u00f6 ja sotasankari
lempinimell\u00e4 \u201cEr\u00e4maan kettu\u201d. Rommel osallistui jossakin m\u00e4\u00e4rin Hitlerin salamurhayritykseen
vuonna 1944 ja koska h\u00e4n oli kansallissankari, Hitler antoi hirtt\u00e4misen ja maineenmustaamisen sijaan
h\u00e4nelle mahdollisuuden tehd\u00e4 itsemurha ja s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 siten perheens\u00e4 ja perheen omaisuuden. Asiassa
painoi my\u00f6s se, ett\u00e4 Rommelin nimi liitettyn\u00e4 Hitlerin salamurhahankkeeseen olisi ollut Hitlerille
kiusallista ja varmasti olisi aiheuttanut kuohuntaa Saksassa. Rommelin kerrottiin kuolleen
lentokonehy\u00f6kk\u00e4yksess\u00e4 saamiinsa vammoihin ja haudattiin kunniamenoin. Rommel itse ei koskaan
k\u00e4ynyt Suomessa.
Rommelin kent\u00e4n juhlalliset avajaiset olivat 18.7.1943. Ohjelmassa oli kahdeksan saksalaisen
jalkapallojoukkueen v\u00e4linen jalkapalloturnaus sek\u00e4 kahden saksalaisen k\u00e4sipallojoukkueen v\u00e4linen
ottelu. Kenraalieversti Eduard Dietl vihki kent\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja jakoi parhaan pelaajan palkinnot.
Kent\u00e4ll\u00e4 j\u00e4rjestettiin muutamia j\u00e4\u00e4pallo- ja jalkapallo-otteluja my\u00f6s saksalaisten ja suomalaisten
v\u00e4lill\u00e4. Kentt\u00e4\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6i silloin koivuaita ja my\u00f6s kenraalieversti Dietl istui joskus seuraamassa pelej\u00e4
koivusta tehdyss\u00e4 juhlakatsomossa. Parhaimmillaan otteluita saattoi katsoa jopa yli 1000 katsojaa.
Seuraava isompi urheilutapahtuma kent\u00e4ll\u00e4 oli 16.9.1943 j\u00e4rjestetty Wehrmacht sportfest, johon
osallistui 18 eri yksik\u00f6iden joukkuetta.
Vuosina 1942, 1943 ja 1944 saksalaisten joukkojen urheilutoiminta sai vauhtia asemasotavaiheen
ansiosta. Dietl oli innokas urheilumies ja halusi sotilaiden pysyv\u00e4n virkist\u00e4ytynein\u00e4 ja hyv\u00e4ss\u00e4
kunnossa urheilun avulla. T\u00e4ll\u00e4 oli tietysti vaikutusta my\u00f6s joukkojen mielialan yll\u00e4pit\u00e4misess\u00e4
varsinkin kun sota it\u00e4rintamalla k\u00e4\u00e4ntyi heid\u00e4n kannaltaan huonoon suuntaan. Rommelin kent\u00e4n
tapahtumien ja talviurheilulajien lis\u00e4ksi ainakin kesin\u00e4 1942 ja 1943 j\u00e4rjestettiin kenraali Ferdinand
Sch\u00f6rnerin toimeksiannosta Pohjois-Lapissa saksalaisten joukko-osastojen v\u00e4linen jalkapallon cup-
muotoinen turnaus loppuotteluineen, k\u00e4sipalloilun Tundra-Pokal -kilpailu ja monia muita
urheilukilpailuja.
Rovaniemen kauppalan vuoden 1946 kunnalliskertomuksen mukaan kentt\u00e4 oli varsin huonosti tehty,
vino ja pehme\u00e4 hiekkakentt\u00e4, ja sen takia p\u00f6lyinen – eli vanhaa vapaapalokuntavitsi\u00e4 lainaten:
\u201cv\u00e4\u00e4rin sammutettu\u201d. Kunnostettu kentt\u00e4 on edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 Kiirunan alueella. Rommelin kentt\u00e4
on ainoa saksalaisajasta muistuttava paikannimi Rovaniemell\u00e4. Rommelin kent\u00e4n nimi eli
vuosikymmeni\u00e4 vain paikallisten asukkaiden ja urheilua harrastavan nuorison suullisena perinteen\u00e4,
koska kaupunki saksalaisajan menneisyytt\u00e4 h\u00e4veten ei hyv\u00e4ksynyt nime\u00e4m\u00e4\u00e4n asemakaavakarttaan
ennen kuin 2000 -luvun alussa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”Yhteisty\u00f6ss\u00e4” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_row _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Yhteisty\u00f6ss\u00e4<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][et_pb_text admin_label=”Text” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]Historiakierroksen asiantuntijana on toiminut Kalevi Mikkonen. Tutustu Mikkosen blogiin\u00a0t\u00e4st\u00e4 linkist\u00e4<\/a>.<\/p>\nSaksalaisajan tunnelmiin el\u00e4ytymist\u00e4 vahvistaa taiteilija\/tuottaja Timo Mets\u00e4joen \u00e4\u00e4nisuunnittelu<\/p>\n
Saksan ilmavoimien parakkileirialue Ounasvaaralla 1941-1944 -videon on mallintanut Studio Sallamar.<\/p>\n
Reittikartan on mallintanut Ounasvaaran hiihtoseura, Matti Kivel\u00e4.[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row column_structure=”1_3,1_3,1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/10\/lapin-maakuntamuseo.jpg” alt=”Lapin Maakuntamuseo -logo” title_text=”Lapin Maakuntamuseo” align=”center” admin_label=”Maakuntamuseo -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/01\/Sallamar-JPG.jpg” alt=”Ounasvaaran hiihtoseura -logo” title_text=”Sallamar JPG” align=”center” admin_label=”OH -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_height=”60px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/01\/oh_logo_web_png-200×200-1.png” alt=”Ounasvaaran hiihtoseura -logo” title_text=”oh_logo” align=”center” admin_label=”OH -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_height=”60px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section]<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Saksalaisaika Ounasvaaralla – Historiakierros jatkosodan maisemiinOunasvaara on tunnettu Rovaniemen liikunta -ja virkistyskohteena, mutta tiesitk\u00f6, ett\u00e4 vuosina 1941-1944 se oli my\u00f6s Saksan armeijan, varsinkin Saksan ilmavoimien, eli Luftwaffen leirialuetta? T\u00e4m\u00e4 k\u00e4velyreitti johdattaa sinut virtuaalisesti tai konkreettisesti saksalaisajan j\u00e4\u00e4nteille Ounasvaaran ja L\u00e4hteentien alueella. Reitin eri pisteill\u00e4 voit kuunnella \u00e4\u00e4nisuunnittelun avulla el\u00e4voitettyj\u00e4 \u00e4\u00e4niraitoja, joilla historiantutkija Kalevi Mikkonen kertoo […]<\/p>\n","protected":false},"author":7367,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_et_pb_use_builder":"on","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":"","footnotes":""},"class_list":["post-1319","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7367"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1319"}],"version-history":[{"count":64,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2869,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319\/revisions\/2869"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1319"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Betonikorsu.jpg” alt=”Betonikorsu” title_text=”Betonikorsu” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Junaradan-itapuolen-taisteluasemat-ja-betonikorsu-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Junaradan id\u00e4n puolen taisteluasemia ja betonikorsu<\/strong><\/p>\nOunasvaaran junaradan viereisell\u00e4 sivustalla on my\u00f6s lukuisia kaivantoja, joista voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4 siell\u00e4
olleen paitsi taisteluhauta ja taistelupes\u00e4kkeit\u00e4, my\u00f6s vartiotoimintaan liittyvi\u00e4 kaivantoja. Ainakin
osa n\u00e4ist\u00e4 lienee Lapin sodan aikaisia. Vaaran laidassa radan vieress\u00e4 on pitk\u00e4 taisteluhautakaivanto,
taistelupes\u00e4kkeit\u00e4 ja ampumapoteroita. Taisteluja t\u00e4ll\u00e4 alueella ei kuitenkaan k\u00e4yty.
Ounasvaaran alueella on my\u00f6s pohjoislaidalla taistelupes\u00e4kkeit\u00e4 ja siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vaaran
korkeammillakin osilla. Vaaranlaidoilla on ollut ilmeisesti pitk\u00e4hk\u00f6 taistelukaivantojen linja, joka on
ulottunut aina nykyisen golf -radan tienoilta Tottorakan ja V\u00e4lirakan ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja sielt\u00e4 kohti
nykyist\u00e4 urheiluopiston aluetta. Ehk\u00e4 osittain Lapin sodan aikaisia ampuma poteroita ja
taistelupes\u00e4kkeiden j\u00e4lki\u00e4 on maastossa viel\u00e4 n\u00e4kyviss\u00e4, mutta osa lienee jo kasvanut umpeen.
Saksalaiset hy\u00f6dynsiv\u00e4t my\u00f6s vaaran luontaisia onkaloita ja kivimuodostelmia pes\u00e4kkeiksi.
Niin sanottu betonikorsu on sis\u00e4lt\u00e4 noin 3 x 4 metrin kokoinen ja 2 :n metrin korkuinen. Oviaukko on
betonista ja sein\u00e4t on muurattu luonnonkivist\u00e4. Korsun katto on osittain sortunut, mutta muuten
rakennus on melko ehj\u00e4. Rakennuksen alueella ja hieman kauempana on muun muassa heteka tai
sen osia ja puinen ovi, joka voi olla my\u00f6hemm\u00e4lt\u00e4kin ajalta. T\u00e4t\u00e4 korsua ovat todenn\u00e4k\u00f6isesti
k\u00e4ytt\u00e4neet saksalaiset vartiomiehet lepopaikkana ja talvisin l\u00e4mmittelypaikkana. Korsu l\u00e4mpesi
kamiinan avulla.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”8. Mysteeriparakki ja taisteluhauta
\n-osio” module_id=”Mysteeriparakki” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
8. Mysteeriparakki ja taisteluhauta<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Kaivanto-mysteeriparakin-ylapuolella.jpg” alt=”Kaivanto mysteeriparakin yl\u00e4puolella” title_text=”Kaivanto mysteeriparakin yl\u00e4puolella” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Mysteeriparakki-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Mysteeriparakki ja taisteluhauta<\/strong><\/p>\nYksi parakki, josta ei ole tarkkaa tietoa olemassa, mutta jossa on n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 betoninen alusta sijaitsee
l\u00e4hell\u00e4 tornitaloja. Saksalaisten piirustuksissa t\u00e4h\u00e4n kohtaan oli merkitty autokorjaamo tai kuorma-
autohalli. Rakennus on voinut olla my\u00f6s keitti\u00f6rakennus. Betonin sis\u00e4lt\u00e4 ty\u00f6ntyy ulos putki, josta
sadevesi valuu pois. Rakennuksen maan pinnalla oleva betonivalu on kooltaan noin viisi kertaa viisi
metri\u00e4. Saksalaisten piirustusten mukaan rakennus on ollut kooltaan noin kymmenen kertaa
kuusitoista metri\u00e4.
T\u00e4m\u00e4n rakennuksen vierest\u00e4 l\u00e4htee yl\u00e4rinteeseen p\u00e4in pitk\u00e4hk\u00f6, kaiketi Lapin sodan aikainen
taisteluhauta, tai sirpalesuoja, jonka p\u00e4\u00e4linja on alun perin ollut noin kaksi kertaa 110 metri\u00e4. Linjan
p\u00e4\u00e4ss\u00e4 on ollut korsun paikka. Linjasta erkaneva varsin kapea ja matala, pitk\u00e4hk\u00f6 kaakonsuuntainen
kaivanto, lienee ehk\u00e4 alkua lukuunottamatta joskus sodan j\u00e4lkeen tehty oja. Korsusta on kaivettu
joitakin j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, muun muassa s\u00e4ilykepurkki ja rikkoutunut viinipullo esiin. Siell\u00e4 on my\u00f6s
tuoreempaa roskaa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”9. Lastenkoti
\n-osio” module_id=”Lastenkoti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
9. Lastenkoti\u00a0<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/02\/Lastenkoti-scaled.jpg” alt=”Lastenkoti” title_text=”Lastenkoti” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Lastenkoti-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Lastenkoti<\/strong><\/p>\nEntinen lastenkoti oli saksalaisten k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 jatkosodan aikana maavoimien eli Heerin sairaalana.
Rakennus on edelleen olemassa. Lapin sodan aikana sairaala ja sen alue oli miinoitettu, mutta
miinoja ei r\u00e4j\u00e4ytetty. Kauppalan tuhon j\u00e4lkeen sinne sijoitettiin kauppalan virastot. Kauppalan
johtaja sek\u00e4 virkamiehet my\u00f6s asuivat rakennuksessa. My\u00f6hemmin se on toiminut muun muassa
lastensairaalana ja steinerkouluna.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”10. Frontleitstelle 42 :n parakkileirialue
\n-osio” module_id=”Frontleitstelle” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
10. Frontleitstelle 42 :n parakkileirialue<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Frontleitstelle-42n-parakkileirialue.jpg” alt=”Frontleitstelle 42n parakkileirialue” title_text=”Frontleitstelle 42n parakkileirialue” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Frontleitsstelle-42n-parakkileiri-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Frontleitsstelle 42 :n parakkileiri<\/strong><\/p>\nT\u00e4ll\u00e4 rautatien ja L\u00e4hteentien v\u00e4lisell\u00e4 alueella sijaitsi rintamaesikunnan eli Frontleitsstelle 42 :n
lager Ounasvaaran leirialue, joka otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 15.3.1943. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 oli kivikoululta siirtyneen
entisen Frontsammelstellen lukuisia majoitus ja varasto parakkeja, ilmeisesti iso toimistorakennus
autotalli, perunakellari, sauna ja pukeutumistila ja useita k\u00e4ym\u00e4l\u00e4rakennuksia – kaikkiaan noin
kolmisenkymment\u00e4 rakennusta.
Alueella oli noin 10 x 60 metrin kokoinen keskusaukio, jonka ymp\u00e4rill\u00e4 oli nelj\u00e4 isohkoa rakennusta.
Alueelle oli j\u00e4rjestetty Rovaniemen rautatieasemalta sukkulalinja kuljetuksia varten. Kuorma-autot
kulkivat alueelle Ranuantien kautta ja jalankulkijat Ounaskosken rautatiesillan kautta ja sillan
vierest\u00e4 merkitty\u00e4 polkua pitkin. Osa t\u00e4t\u00e4 polkua on n\u00e4kyviss\u00e4 viel\u00e4kin. Leiri oli tarkoitettu lomalle
menevien ja lomalta tulevien sek\u00e4 komennusmiesten ilmoittautumispaikaksi ja tarvittaessa my\u00f6s
majoitukseen. T\u00e4nne majoitettiin my\u00f6s Rovaniemen l\u00e4pi menevi\u00e4 yksik\u00f6it\u00e4 tilap\u00e4ismajoitukseen.
Yksi n\u00e4ist\u00e4 rakennuksista oli rakennussuunnitelman mukaan isohko saunarakennus, jonka j\u00e4\u00e4nteill\u00e4
nyt olemme. T\u00e4h\u00e4n on tehty tukeva betonilattia, jota rakennuksissa ei yleens\u00e4 ollut. Ennen Suomeen
tuloaan saksalaiset eiv\u00e4t tienneet saunomisesta mit\u00e4\u00e4n, mutta pian Suomeen tulon j\u00e4lkeen he
ihastuivat eritt\u00e4in suuresti saunomiseen. Saksalaiset rakensivat kaikille leirialueilleen melkein ensi
t\u00f6ikseen saunan, joka olikin tietenkin tarpeellinen sek\u00e4 puhdistautumista ett\u00e4 virkist\u00e4ytymist\u00e4
varten. Kauppalan keskustassa saksalaiset saunoivat omilla saunavuoroillaan my\u00f6s silloisissa yleisiss\u00e4
saunoissa marssien ryhdikk\u00e4\u00e4sti joukko osastona paikalle.
Nykyisen leirint\u00e4alueen kohdalla oli my\u00f6s sy\u00f6p\u00e4l\u00e4isten puhdistuslaitos. Sen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli puhdistaa
muun muassa t\u00e4ist\u00e4 rintamalta tulleet sotilaat ja heid\u00e4n varusteensa lomalle l\u00e4ht\u00f6\u00e4 varten.
Laitoksen kapasiteetti on ollut noin 500 henkil\u00f6\u00e4 per p\u00e4iv\u00e4. Sy\u00f6p\u00e4l\u00e4isten puhdistuslaitoksia oli useita
rintamien takana ja l\u00e4pikulkuleireill\u00e4 puhdistaminen tapahtui p\u00e4\u00e4osin h\u00f6yryn ja saunan avulla.
Puhdistautumiseen j\u00e4lkeen lomalaiset saattoivat menn\u00e4 l\u00e4pikulkuleireihin, kuten Frontleitstellen
kokoamiskeskukseen, y\u00f6py\u00e4 siell\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n tai pari ja jatkaa matkaansa eteenp\u00e4in kohti Saksaa.
Koska Saksalla oli paljon joukkoja Pohjois-Suomessa lomalaisia kulki sota-aikana kymmeni\u00e4tuhansia
n\u00e4iden puhdistuslaitosten ja l\u00e4pikulkuleirien kautta. Saksalaiset r\u00e4j\u00e4yttiv\u00e4t t\u00e4m\u00e4nkin alueen
rakennukset, joten alueen rakennuksista s\u00e4ilyi vain yksi asuinparakki ja yksi k\u00e4ym\u00e4l\u00e4rakennus, jotka
on sittemmin purettu. Joitakin rakennusten j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, kaivantoja ja r\u00e4j\u00e4ytyskuoppia on viel\u00e4 alueella
n\u00e4kyviss\u00e4, vaikkakin alue on melko t\u00e4ysin metsittynyt ja j\u00e4\u00e4nteet ovat turvekerroksen alla piilossa.
Sodan j\u00e4lkeen t\u00e4\u00e4ll\u00e4 sattui my\u00f6s ik\u00e4v\u00e4 tapaus, kun lasten leikkiess\u00e4 l\u00f6yt\u00e4mill\u00e4\u00e4n r\u00e4j\u00e4hteill\u00e4 ilmeisesti
miina r\u00e4j\u00e4hti ja yksi lapsi kuoli ja useita loukkaantui.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”11. Sicherheitsdientsin vankila
\n-osio” module_id=”Sicherheitsdientsin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
11. Sicherheitsdientsin vankila<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/SDn-vankila-1.jpg” alt=”Vankila” title_text=”SDn vankila 1″ align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Vankila-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Sicherheitsdientsin vankila<\/strong><\/p>\nOlemme nyt Geologisen tutkimuslaitoksen kohdalla, jossa oli saksalaisten rakennusten portaita ja
kaivantoja ennen tutkimuslaitoksen talon rakentamista. Alue oli lasten suosittu leikkipaikka, josta
l\u00f6ytyi runsaasti sodan aikaista tavaraa. Tutkimuslaitoksen talon kohdalla oli saksalaisilla heid\u00e4n
omille vangeilleen tarkoitettu muuratuilla selleill\u00e4 varustettu Sicherheitsdientsin eli
turvallisuusviraston vankila. Alue oli piikkilanka-aidalla ymp\u00e4r\u00f6ity. Tutkimuslaitoksen talon vieress\u00e4
on s\u00e4ilynyt isohko pengeralue, jossa oli rakennuksia, joissa oli luonnonkivireunukset. N\u00e4m\u00e4 voivat
olla ehk\u00e4 vankisellej\u00e4 tai vartijoiden ja muun henkil\u00f6kunnan huoneita.
Rinteeseen on kaivettu kaiketi Lapin sodan aikainen taisteluhauta, joka on noin 50 m pitk\u00e4, keskell\u00e4
ja pohjoisp\u00e4\u00e4ss\u00e4 on ilmeisesti ollut korsun paikka. Sicherheitsdients eli SD oli Saksan SS :n johtajan
Heinrich Himmlerin pahamaineinen tiedustelu- ja turvallisuusvirasto, jonka yhteydess\u00e4 toimivat
my\u00f6s Geheime Staatspolizei eli Gestapo, Kriminalpolizei eli Kripo sek\u00e4 Einsatzgruppet, jotka
murhasivat mm. juutalaisia miehitetyiss\u00e4 It\u00e4-Euroopan maissa.
T\u00e4ss\u00e4 SD :n vankilassa oli vangittuna saksalaisia sotilaita, jotka olivat syyllistyneet rikoksiin Suomessa.
Sinne on my\u00f6s tiett\u00e4v\u00e4sti toimitettu my\u00f6s vangiksi saatuja ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 komissaareja kuulusteltavaksi
ja todenn\u00e4k\u00f6isesti heid\u00e4t on siell\u00e4 my\u00f6s teloitettu. Vankilassa ei luultavasti ollut kovin paljoa
henkil\u00f6kuntaa ja muutenkin SD:n ja Gestapon toiminta Rovaniemell\u00e4 oli varsin v\u00e4h\u00e4ist\u00e4, eik\u00e4 liittynyt
mitenk\u00e4\u00e4n suomalaisiin siviileihin tai sotilaisiin. Enemm\u00e4n heill\u00e4 oli teht\u00e4vi\u00e4 pohjoisessa Norjan rajan
molemmin puolin.
Vankilan toiminnasta ei ole s\u00e4ilynyt asiakirjoja eik\u00e4 suomalaisilla virkamiehill\u00e4k\u00e4\u00e4n ollut sinne asiaa,
joten tiedot sen toiminnasta ovat v\u00e4h\u00e4iset. Pullinpuolella nykyisen Valdemarin tontilla sijaitsi
salaisen kentt\u00e4poliisin eli Geheime Feldpolizei 735 :n majoitusalue. Salainen kentt\u00e4poliisi oli nimens\u00e4
mukaisesti Saksan armeijan eli Wehrmachtin salainen sotilaspoliisi, jonka teht\u00e4vi\u00e4 oli muun muassa
vastavakoilu, maanpetoksellisen toiminnan est\u00e4minen, vastapropaganda, sotilaskohteiden vartiointi
ja avustaminen saksalaisten sotaoikeuksien rikostutkinnoissa. Salaisen kentt\u00e4poliisin tiedet\u00e4\u00e4n my\u00f6s
suorittaneen joitakin pakoon yritt\u00e4neiden sotavankien teloituksia ja mahdollisesti he my\u00f6s teloittivat
SD :n vankilassa olleita komissaareja. Suomalaisiin heill\u00e4 ei ollut mit\u00e4\u00e4n toimivaltaa, eiv\u00e4tk\u00e4 he
tietojen mukaan ole koskaan ylitt\u00e4neetk\u00e4\u00e4n valtuuksiaan.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”12. Rommelin kentt\u00e4
\n-osio” module_id=”Rommelin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
12. Rommelin kentt\u00e4<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Rommelin-kentta.jpg” alt=”Rommelin kentt\u00e4” title_text=”Rommelin kentt\u00e4” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Rommelin-kentta-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Rommelin kentt\u00e4 eli Sportsbahn Feldmarschall Rommel<\/strong><\/p>\nRanuantien it\u00e4puolella on Rommelin kent\u00e4ksi kutsuttu urheilukentt\u00e4. Kent\u00e4n rakensivat saksalaisen
Heerin leipomokomppanian B\u00e4ckerei-Kompanie 602:n ja viereisen Heerin kuljetuskomppanian
miehet vuonna 1943 virkistysalueekseen, antaen kent\u00e4lle mahtipontisen nimen Sportsbahn
Feldmarschall Rommel eli Sotamarsalkka Rommelin urheilukentt\u00e4. Nimi oli kirjoitettu kent\u00e4n portin
yl\u00e4laudoitukseen.
Sotamarsalkka Erwin Rommel oli sodan aikana kuuluisin saksalainen sotap\u00e4\u00e4llikk\u00f6 ja sotasankari
lempinimell\u00e4 \u201cEr\u00e4maan kettu\u201d. Rommel osallistui jossakin m\u00e4\u00e4rin Hitlerin salamurhayritykseen
vuonna 1944 ja koska h\u00e4n oli kansallissankari, Hitler antoi hirtt\u00e4misen ja maineenmustaamisen sijaan
h\u00e4nelle mahdollisuuden tehd\u00e4 itsemurha ja s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 siten perheens\u00e4 ja perheen omaisuuden. Asiassa
painoi my\u00f6s se, ett\u00e4 Rommelin nimi liitettyn\u00e4 Hitlerin salamurhahankkeeseen olisi ollut Hitlerille
kiusallista ja varmasti olisi aiheuttanut kuohuntaa Saksassa. Rommelin kerrottiin kuolleen
lentokonehy\u00f6kk\u00e4yksess\u00e4 saamiinsa vammoihin ja haudattiin kunniamenoin. Rommel itse ei koskaan
k\u00e4ynyt Suomessa.
Rommelin kent\u00e4n juhlalliset avajaiset olivat 18.7.1943. Ohjelmassa oli kahdeksan saksalaisen
jalkapallojoukkueen v\u00e4linen jalkapalloturnaus sek\u00e4 kahden saksalaisen k\u00e4sipallojoukkueen v\u00e4linen
ottelu. Kenraalieversti Eduard Dietl vihki kent\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja jakoi parhaan pelaajan palkinnot.
Kent\u00e4ll\u00e4 j\u00e4rjestettiin muutamia j\u00e4\u00e4pallo- ja jalkapallo-otteluja my\u00f6s saksalaisten ja suomalaisten
v\u00e4lill\u00e4. Kentt\u00e4\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6i silloin koivuaita ja my\u00f6s kenraalieversti Dietl istui joskus seuraamassa pelej\u00e4
koivusta tehdyss\u00e4 juhlakatsomossa. Parhaimmillaan otteluita saattoi katsoa jopa yli 1000 katsojaa.
Seuraava isompi urheilutapahtuma kent\u00e4ll\u00e4 oli 16.9.1943 j\u00e4rjestetty Wehrmacht sportfest, johon
osallistui 18 eri yksik\u00f6iden joukkuetta.
Vuosina 1942, 1943 ja 1944 saksalaisten joukkojen urheilutoiminta sai vauhtia asemasotavaiheen
ansiosta. Dietl oli innokas urheilumies ja halusi sotilaiden pysyv\u00e4n virkist\u00e4ytynein\u00e4 ja hyv\u00e4ss\u00e4
kunnossa urheilun avulla. T\u00e4ll\u00e4 oli tietysti vaikutusta my\u00f6s joukkojen mielialan yll\u00e4pit\u00e4misess\u00e4
varsinkin kun sota it\u00e4rintamalla k\u00e4\u00e4ntyi heid\u00e4n kannaltaan huonoon suuntaan. Rommelin kent\u00e4n
tapahtumien ja talviurheilulajien lis\u00e4ksi ainakin kesin\u00e4 1942 ja 1943 j\u00e4rjestettiin kenraali Ferdinand
Sch\u00f6rnerin toimeksiannosta Pohjois-Lapissa saksalaisten joukko-osastojen v\u00e4linen jalkapallon cup-
muotoinen turnaus loppuotteluineen, k\u00e4sipalloilun Tundra-Pokal -kilpailu ja monia muita
urheilukilpailuja.
Rovaniemen kauppalan vuoden 1946 kunnalliskertomuksen mukaan kentt\u00e4 oli varsin huonosti tehty,
vino ja pehme\u00e4 hiekkakentt\u00e4, ja sen takia p\u00f6lyinen – eli vanhaa vapaapalokuntavitsi\u00e4 lainaten:
\u201cv\u00e4\u00e4rin sammutettu\u201d. Kunnostettu kentt\u00e4 on edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 Kiirunan alueella. Rommelin kentt\u00e4
on ainoa saksalaisajasta muistuttava paikannimi Rovaniemell\u00e4. Rommelin kent\u00e4n nimi eli
vuosikymmeni\u00e4 vain paikallisten asukkaiden ja urheilua harrastavan nuorison suullisena perinteen\u00e4,
koska kaupunki saksalaisajan menneisyytt\u00e4 h\u00e4veten ei hyv\u00e4ksynyt nime\u00e4m\u00e4\u00e4n asemakaavakarttaan
ennen kuin 2000 -luvun alussa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”Yhteisty\u00f6ss\u00e4” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_row _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Yhteisty\u00f6ss\u00e4<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][et_pb_text admin_label=”Text” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]Historiakierroksen asiantuntijana on toiminut Kalevi Mikkonen. Tutustu Mikkosen blogiin\u00a0t\u00e4st\u00e4 linkist\u00e4<\/a>.<\/p>\nSaksalaisajan tunnelmiin el\u00e4ytymist\u00e4 vahvistaa taiteilija\/tuottaja Timo Mets\u00e4joen \u00e4\u00e4nisuunnittelu<\/p>\n
Saksan ilmavoimien parakkileirialue Ounasvaaralla 1941-1944 -videon on mallintanut Studio Sallamar.<\/p>\n
Reittikartan on mallintanut Ounasvaaran hiihtoseura, Matti Kivel\u00e4.[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row column_structure=”1_3,1_3,1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/10\/lapin-maakuntamuseo.jpg” alt=”Lapin Maakuntamuseo -logo” title_text=”Lapin Maakuntamuseo” align=”center” admin_label=”Maakuntamuseo -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/01\/Sallamar-JPG.jpg” alt=”Ounasvaaran hiihtoseura -logo” title_text=”Sallamar JPG” align=”center” admin_label=”OH -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_height=”60px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/01\/oh_logo_web_png-200×200-1.png” alt=”Ounasvaaran hiihtoseura -logo” title_text=”oh_logo” align=”center” admin_label=”OH -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_height=”60px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section]<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Saksalaisaika Ounasvaaralla – Historiakierros jatkosodan maisemiinOunasvaara on tunnettu Rovaniemen liikunta -ja virkistyskohteena, mutta tiesitk\u00f6, ett\u00e4 vuosina 1941-1944 se oli my\u00f6s Saksan armeijan, varsinkin Saksan ilmavoimien, eli Luftwaffen leirialuetta? T\u00e4m\u00e4 k\u00e4velyreitti johdattaa sinut virtuaalisesti tai konkreettisesti saksalaisajan j\u00e4\u00e4nteille Ounasvaaran ja L\u00e4hteentien alueella. Reitin eri pisteill\u00e4 voit kuunnella \u00e4\u00e4nisuunnittelun avulla el\u00e4voitettyj\u00e4 \u00e4\u00e4niraitoja, joilla historiantutkija Kalevi Mikkonen kertoo […]<\/p>\n","protected":false},"author":7367,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_et_pb_use_builder":"on","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":"","footnotes":""},"class_list":["post-1319","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7367"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1319"}],"version-history":[{"count":64,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2869,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319\/revisions\/2869"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1319"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
Ounasvaaran junaradan viereisell\u00e4 sivustalla on my\u00f6s lukuisia kaivantoja, joista voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4 siell\u00e4
olleen paitsi taisteluhauta ja taistelupes\u00e4kkeit\u00e4, my\u00f6s vartiotoimintaan liittyvi\u00e4 kaivantoja. Ainakin
osa n\u00e4ist\u00e4 lienee Lapin sodan aikaisia. Vaaran laidassa radan vieress\u00e4 on pitk\u00e4 taisteluhautakaivanto,
taistelupes\u00e4kkeit\u00e4 ja ampumapoteroita. Taisteluja t\u00e4ll\u00e4 alueella ei kuitenkaan k\u00e4yty.
Ounasvaaran alueella on my\u00f6s pohjoislaidalla taistelupes\u00e4kkeit\u00e4 ja siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vaaran
korkeammillakin osilla. Vaaranlaidoilla on ollut ilmeisesti pitk\u00e4hk\u00f6 taistelukaivantojen linja, joka on
ulottunut aina nykyisen golf -radan tienoilta Tottorakan ja V\u00e4lirakan ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja sielt\u00e4 kohti
nykyist\u00e4 urheiluopiston aluetta. Ehk\u00e4 osittain Lapin sodan aikaisia ampuma poteroita ja
taistelupes\u00e4kkeiden j\u00e4lki\u00e4 on maastossa viel\u00e4 n\u00e4kyviss\u00e4, mutta osa lienee jo kasvanut umpeen.
Saksalaiset hy\u00f6dynsiv\u00e4t my\u00f6s vaaran luontaisia onkaloita ja kivimuodostelmia pes\u00e4kkeiksi.
Niin sanottu betonikorsu on sis\u00e4lt\u00e4 noin 3 x 4 metrin kokoinen ja 2 :n metrin korkuinen. Oviaukko on
betonista ja sein\u00e4t on muurattu luonnonkivist\u00e4. Korsun katto on osittain sortunut, mutta muuten
rakennus on melko ehj\u00e4. Rakennuksen alueella ja hieman kauempana on muun muassa heteka tai
sen osia ja puinen ovi, joka voi olla my\u00f6hemm\u00e4lt\u00e4kin ajalta. T\u00e4t\u00e4 korsua ovat todenn\u00e4k\u00f6isesti
k\u00e4ytt\u00e4neet saksalaiset vartiomiehet lepopaikkana ja talvisin l\u00e4mmittelypaikkana. Korsu l\u00e4mpesi
kamiinan avulla.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”8. Mysteeriparakki ja taisteluhauta
\n-osio” module_id=”Mysteeriparakki” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
8. Mysteeriparakki ja taisteluhauta<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Kaivanto-mysteeriparakin-ylapuolella.jpg” alt=”Kaivanto mysteeriparakin yl\u00e4puolella” title_text=”Kaivanto mysteeriparakin yl\u00e4puolella” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Mysteeriparakki-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Mysteeriparakki ja taisteluhauta<\/strong><\/p>\nYksi parakki, josta ei ole tarkkaa tietoa olemassa, mutta jossa on n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 betoninen alusta sijaitsee
l\u00e4hell\u00e4 tornitaloja. Saksalaisten piirustuksissa t\u00e4h\u00e4n kohtaan oli merkitty autokorjaamo tai kuorma-
autohalli. Rakennus on voinut olla my\u00f6s keitti\u00f6rakennus. Betonin sis\u00e4lt\u00e4 ty\u00f6ntyy ulos putki, josta
sadevesi valuu pois. Rakennuksen maan pinnalla oleva betonivalu on kooltaan noin viisi kertaa viisi
metri\u00e4. Saksalaisten piirustusten mukaan rakennus on ollut kooltaan noin kymmenen kertaa
kuusitoista metri\u00e4.
T\u00e4m\u00e4n rakennuksen vierest\u00e4 l\u00e4htee yl\u00e4rinteeseen p\u00e4in pitk\u00e4hk\u00f6, kaiketi Lapin sodan aikainen
taisteluhauta, tai sirpalesuoja, jonka p\u00e4\u00e4linja on alun perin ollut noin kaksi kertaa 110 metri\u00e4. Linjan
p\u00e4\u00e4ss\u00e4 on ollut korsun paikka. Linjasta erkaneva varsin kapea ja matala, pitk\u00e4hk\u00f6 kaakonsuuntainen
kaivanto, lienee ehk\u00e4 alkua lukuunottamatta joskus sodan j\u00e4lkeen tehty oja. Korsusta on kaivettu
joitakin j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, muun muassa s\u00e4ilykepurkki ja rikkoutunut viinipullo esiin. Siell\u00e4 on my\u00f6s
tuoreempaa roskaa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”9. Lastenkoti
\n-osio” module_id=”Lastenkoti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
9. Lastenkoti\u00a0<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/02\/Lastenkoti-scaled.jpg” alt=”Lastenkoti” title_text=”Lastenkoti” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Lastenkoti-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Lastenkoti<\/strong><\/p>\nEntinen lastenkoti oli saksalaisten k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 jatkosodan aikana maavoimien eli Heerin sairaalana.
Rakennus on edelleen olemassa. Lapin sodan aikana sairaala ja sen alue oli miinoitettu, mutta
miinoja ei r\u00e4j\u00e4ytetty. Kauppalan tuhon j\u00e4lkeen sinne sijoitettiin kauppalan virastot. Kauppalan
johtaja sek\u00e4 virkamiehet my\u00f6s asuivat rakennuksessa. My\u00f6hemmin se on toiminut muun muassa
lastensairaalana ja steinerkouluna.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”10. Frontleitstelle 42 :n parakkileirialue
\n-osio” module_id=”Frontleitstelle” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
10. Frontleitstelle 42 :n parakkileirialue<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Frontleitstelle-42n-parakkileirialue.jpg” alt=”Frontleitstelle 42n parakkileirialue” title_text=”Frontleitstelle 42n parakkileirialue” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Frontleitsstelle-42n-parakkileiri-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Frontleitsstelle 42 :n parakkileiri<\/strong><\/p>\nT\u00e4ll\u00e4 rautatien ja L\u00e4hteentien v\u00e4lisell\u00e4 alueella sijaitsi rintamaesikunnan eli Frontleitsstelle 42 :n
lager Ounasvaaran leirialue, joka otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 15.3.1943. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 oli kivikoululta siirtyneen
entisen Frontsammelstellen lukuisia majoitus ja varasto parakkeja, ilmeisesti iso toimistorakennus
autotalli, perunakellari, sauna ja pukeutumistila ja useita k\u00e4ym\u00e4l\u00e4rakennuksia – kaikkiaan noin
kolmisenkymment\u00e4 rakennusta.
Alueella oli noin 10 x 60 metrin kokoinen keskusaukio, jonka ymp\u00e4rill\u00e4 oli nelj\u00e4 isohkoa rakennusta.
Alueelle oli j\u00e4rjestetty Rovaniemen rautatieasemalta sukkulalinja kuljetuksia varten. Kuorma-autot
kulkivat alueelle Ranuantien kautta ja jalankulkijat Ounaskosken rautatiesillan kautta ja sillan
vierest\u00e4 merkitty\u00e4 polkua pitkin. Osa t\u00e4t\u00e4 polkua on n\u00e4kyviss\u00e4 viel\u00e4kin. Leiri oli tarkoitettu lomalle
menevien ja lomalta tulevien sek\u00e4 komennusmiesten ilmoittautumispaikaksi ja tarvittaessa my\u00f6s
majoitukseen. T\u00e4nne majoitettiin my\u00f6s Rovaniemen l\u00e4pi menevi\u00e4 yksik\u00f6it\u00e4 tilap\u00e4ismajoitukseen.
Yksi n\u00e4ist\u00e4 rakennuksista oli rakennussuunnitelman mukaan isohko saunarakennus, jonka j\u00e4\u00e4nteill\u00e4
nyt olemme. T\u00e4h\u00e4n on tehty tukeva betonilattia, jota rakennuksissa ei yleens\u00e4 ollut. Ennen Suomeen
tuloaan saksalaiset eiv\u00e4t tienneet saunomisesta mit\u00e4\u00e4n, mutta pian Suomeen tulon j\u00e4lkeen he
ihastuivat eritt\u00e4in suuresti saunomiseen. Saksalaiset rakensivat kaikille leirialueilleen melkein ensi
t\u00f6ikseen saunan, joka olikin tietenkin tarpeellinen sek\u00e4 puhdistautumista ett\u00e4 virkist\u00e4ytymist\u00e4
varten. Kauppalan keskustassa saksalaiset saunoivat omilla saunavuoroillaan my\u00f6s silloisissa yleisiss\u00e4
saunoissa marssien ryhdikk\u00e4\u00e4sti joukko osastona paikalle.
Nykyisen leirint\u00e4alueen kohdalla oli my\u00f6s sy\u00f6p\u00e4l\u00e4isten puhdistuslaitos. Sen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli puhdistaa
muun muassa t\u00e4ist\u00e4 rintamalta tulleet sotilaat ja heid\u00e4n varusteensa lomalle l\u00e4ht\u00f6\u00e4 varten.
Laitoksen kapasiteetti on ollut noin 500 henkil\u00f6\u00e4 per p\u00e4iv\u00e4. Sy\u00f6p\u00e4l\u00e4isten puhdistuslaitoksia oli useita
rintamien takana ja l\u00e4pikulkuleireill\u00e4 puhdistaminen tapahtui p\u00e4\u00e4osin h\u00f6yryn ja saunan avulla.
Puhdistautumiseen j\u00e4lkeen lomalaiset saattoivat menn\u00e4 l\u00e4pikulkuleireihin, kuten Frontleitstellen
kokoamiskeskukseen, y\u00f6py\u00e4 siell\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n tai pari ja jatkaa matkaansa eteenp\u00e4in kohti Saksaa.
Koska Saksalla oli paljon joukkoja Pohjois-Suomessa lomalaisia kulki sota-aikana kymmeni\u00e4tuhansia
n\u00e4iden puhdistuslaitosten ja l\u00e4pikulkuleirien kautta. Saksalaiset r\u00e4j\u00e4yttiv\u00e4t t\u00e4m\u00e4nkin alueen
rakennukset, joten alueen rakennuksista s\u00e4ilyi vain yksi asuinparakki ja yksi k\u00e4ym\u00e4l\u00e4rakennus, jotka
on sittemmin purettu. Joitakin rakennusten j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, kaivantoja ja r\u00e4j\u00e4ytyskuoppia on viel\u00e4 alueella
n\u00e4kyviss\u00e4, vaikkakin alue on melko t\u00e4ysin metsittynyt ja j\u00e4\u00e4nteet ovat turvekerroksen alla piilossa.
Sodan j\u00e4lkeen t\u00e4\u00e4ll\u00e4 sattui my\u00f6s ik\u00e4v\u00e4 tapaus, kun lasten leikkiess\u00e4 l\u00f6yt\u00e4mill\u00e4\u00e4n r\u00e4j\u00e4hteill\u00e4 ilmeisesti
miina r\u00e4j\u00e4hti ja yksi lapsi kuoli ja useita loukkaantui.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”11. Sicherheitsdientsin vankila
\n-osio” module_id=”Sicherheitsdientsin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
11. Sicherheitsdientsin vankila<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/SDn-vankila-1.jpg” alt=”Vankila” title_text=”SDn vankila 1″ align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Vankila-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Sicherheitsdientsin vankila<\/strong><\/p>\nOlemme nyt Geologisen tutkimuslaitoksen kohdalla, jossa oli saksalaisten rakennusten portaita ja
kaivantoja ennen tutkimuslaitoksen talon rakentamista. Alue oli lasten suosittu leikkipaikka, josta
l\u00f6ytyi runsaasti sodan aikaista tavaraa. Tutkimuslaitoksen talon kohdalla oli saksalaisilla heid\u00e4n
omille vangeilleen tarkoitettu muuratuilla selleill\u00e4 varustettu Sicherheitsdientsin eli
turvallisuusviraston vankila. Alue oli piikkilanka-aidalla ymp\u00e4r\u00f6ity. Tutkimuslaitoksen talon vieress\u00e4
on s\u00e4ilynyt isohko pengeralue, jossa oli rakennuksia, joissa oli luonnonkivireunukset. N\u00e4m\u00e4 voivat
olla ehk\u00e4 vankisellej\u00e4 tai vartijoiden ja muun henkil\u00f6kunnan huoneita.
Rinteeseen on kaivettu kaiketi Lapin sodan aikainen taisteluhauta, joka on noin 50 m pitk\u00e4, keskell\u00e4
ja pohjoisp\u00e4\u00e4ss\u00e4 on ilmeisesti ollut korsun paikka. Sicherheitsdients eli SD oli Saksan SS :n johtajan
Heinrich Himmlerin pahamaineinen tiedustelu- ja turvallisuusvirasto, jonka yhteydess\u00e4 toimivat
my\u00f6s Geheime Staatspolizei eli Gestapo, Kriminalpolizei eli Kripo sek\u00e4 Einsatzgruppet, jotka
murhasivat mm. juutalaisia miehitetyiss\u00e4 It\u00e4-Euroopan maissa.
T\u00e4ss\u00e4 SD :n vankilassa oli vangittuna saksalaisia sotilaita, jotka olivat syyllistyneet rikoksiin Suomessa.
Sinne on my\u00f6s tiett\u00e4v\u00e4sti toimitettu my\u00f6s vangiksi saatuja ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 komissaareja kuulusteltavaksi
ja todenn\u00e4k\u00f6isesti heid\u00e4t on siell\u00e4 my\u00f6s teloitettu. Vankilassa ei luultavasti ollut kovin paljoa
henkil\u00f6kuntaa ja muutenkin SD:n ja Gestapon toiminta Rovaniemell\u00e4 oli varsin v\u00e4h\u00e4ist\u00e4, eik\u00e4 liittynyt
mitenk\u00e4\u00e4n suomalaisiin siviileihin tai sotilaisiin. Enemm\u00e4n heill\u00e4 oli teht\u00e4vi\u00e4 pohjoisessa Norjan rajan
molemmin puolin.
Vankilan toiminnasta ei ole s\u00e4ilynyt asiakirjoja eik\u00e4 suomalaisilla virkamiehill\u00e4k\u00e4\u00e4n ollut sinne asiaa,
joten tiedot sen toiminnasta ovat v\u00e4h\u00e4iset. Pullinpuolella nykyisen Valdemarin tontilla sijaitsi
salaisen kentt\u00e4poliisin eli Geheime Feldpolizei 735 :n majoitusalue. Salainen kentt\u00e4poliisi oli nimens\u00e4
mukaisesti Saksan armeijan eli Wehrmachtin salainen sotilaspoliisi, jonka teht\u00e4vi\u00e4 oli muun muassa
vastavakoilu, maanpetoksellisen toiminnan est\u00e4minen, vastapropaganda, sotilaskohteiden vartiointi
ja avustaminen saksalaisten sotaoikeuksien rikostutkinnoissa. Salaisen kentt\u00e4poliisin tiedet\u00e4\u00e4n my\u00f6s
suorittaneen joitakin pakoon yritt\u00e4neiden sotavankien teloituksia ja mahdollisesti he my\u00f6s teloittivat
SD :n vankilassa olleita komissaareja. Suomalaisiin heill\u00e4 ei ollut mit\u00e4\u00e4n toimivaltaa, eiv\u00e4tk\u00e4 he
tietojen mukaan ole koskaan ylitt\u00e4neetk\u00e4\u00e4n valtuuksiaan.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”12. Rommelin kentt\u00e4
\n-osio” module_id=”Rommelin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
12. Rommelin kentt\u00e4<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Rommelin-kentta.jpg” alt=”Rommelin kentt\u00e4” title_text=”Rommelin kentt\u00e4” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Rommelin-kentta-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Rommelin kentt\u00e4 eli Sportsbahn Feldmarschall Rommel<\/strong><\/p>\nRanuantien it\u00e4puolella on Rommelin kent\u00e4ksi kutsuttu urheilukentt\u00e4. Kent\u00e4n rakensivat saksalaisen
Heerin leipomokomppanian B\u00e4ckerei-Kompanie 602:n ja viereisen Heerin kuljetuskomppanian
miehet vuonna 1943 virkistysalueekseen, antaen kent\u00e4lle mahtipontisen nimen Sportsbahn
Feldmarschall Rommel eli Sotamarsalkka Rommelin urheilukentt\u00e4. Nimi oli kirjoitettu kent\u00e4n portin
yl\u00e4laudoitukseen.
Sotamarsalkka Erwin Rommel oli sodan aikana kuuluisin saksalainen sotap\u00e4\u00e4llikk\u00f6 ja sotasankari
lempinimell\u00e4 \u201cEr\u00e4maan kettu\u201d. Rommel osallistui jossakin m\u00e4\u00e4rin Hitlerin salamurhayritykseen
vuonna 1944 ja koska h\u00e4n oli kansallissankari, Hitler antoi hirtt\u00e4misen ja maineenmustaamisen sijaan
h\u00e4nelle mahdollisuuden tehd\u00e4 itsemurha ja s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 siten perheens\u00e4 ja perheen omaisuuden. Asiassa
painoi my\u00f6s se, ett\u00e4 Rommelin nimi liitettyn\u00e4 Hitlerin salamurhahankkeeseen olisi ollut Hitlerille
kiusallista ja varmasti olisi aiheuttanut kuohuntaa Saksassa. Rommelin kerrottiin kuolleen
lentokonehy\u00f6kk\u00e4yksess\u00e4 saamiinsa vammoihin ja haudattiin kunniamenoin. Rommel itse ei koskaan
k\u00e4ynyt Suomessa.
Rommelin kent\u00e4n juhlalliset avajaiset olivat 18.7.1943. Ohjelmassa oli kahdeksan saksalaisen
jalkapallojoukkueen v\u00e4linen jalkapalloturnaus sek\u00e4 kahden saksalaisen k\u00e4sipallojoukkueen v\u00e4linen
ottelu. Kenraalieversti Eduard Dietl vihki kent\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja jakoi parhaan pelaajan palkinnot.
Kent\u00e4ll\u00e4 j\u00e4rjestettiin muutamia j\u00e4\u00e4pallo- ja jalkapallo-otteluja my\u00f6s saksalaisten ja suomalaisten
v\u00e4lill\u00e4. Kentt\u00e4\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6i silloin koivuaita ja my\u00f6s kenraalieversti Dietl istui joskus seuraamassa pelej\u00e4
koivusta tehdyss\u00e4 juhlakatsomossa. Parhaimmillaan otteluita saattoi katsoa jopa yli 1000 katsojaa.
Seuraava isompi urheilutapahtuma kent\u00e4ll\u00e4 oli 16.9.1943 j\u00e4rjestetty Wehrmacht sportfest, johon
osallistui 18 eri yksik\u00f6iden joukkuetta.
Vuosina 1942, 1943 ja 1944 saksalaisten joukkojen urheilutoiminta sai vauhtia asemasotavaiheen
ansiosta. Dietl oli innokas urheilumies ja halusi sotilaiden pysyv\u00e4n virkist\u00e4ytynein\u00e4 ja hyv\u00e4ss\u00e4
kunnossa urheilun avulla. T\u00e4ll\u00e4 oli tietysti vaikutusta my\u00f6s joukkojen mielialan yll\u00e4pit\u00e4misess\u00e4
varsinkin kun sota it\u00e4rintamalla k\u00e4\u00e4ntyi heid\u00e4n kannaltaan huonoon suuntaan. Rommelin kent\u00e4n
tapahtumien ja talviurheilulajien lis\u00e4ksi ainakin kesin\u00e4 1942 ja 1943 j\u00e4rjestettiin kenraali Ferdinand
Sch\u00f6rnerin toimeksiannosta Pohjois-Lapissa saksalaisten joukko-osastojen v\u00e4linen jalkapallon cup-
muotoinen turnaus loppuotteluineen, k\u00e4sipalloilun Tundra-Pokal -kilpailu ja monia muita
urheilukilpailuja.
Rovaniemen kauppalan vuoden 1946 kunnalliskertomuksen mukaan kentt\u00e4 oli varsin huonosti tehty,
vino ja pehme\u00e4 hiekkakentt\u00e4, ja sen takia p\u00f6lyinen – eli vanhaa vapaapalokuntavitsi\u00e4 lainaten:
\u201cv\u00e4\u00e4rin sammutettu\u201d. Kunnostettu kentt\u00e4 on edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 Kiirunan alueella. Rommelin kentt\u00e4
on ainoa saksalaisajasta muistuttava paikannimi Rovaniemell\u00e4. Rommelin kent\u00e4n nimi eli
vuosikymmeni\u00e4 vain paikallisten asukkaiden ja urheilua harrastavan nuorison suullisena perinteen\u00e4,
koska kaupunki saksalaisajan menneisyytt\u00e4 h\u00e4veten ei hyv\u00e4ksynyt nime\u00e4m\u00e4\u00e4n asemakaavakarttaan
ennen kuin 2000 -luvun alussa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”Yhteisty\u00f6ss\u00e4” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_row _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Yhteisty\u00f6ss\u00e4<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][et_pb_text admin_label=”Text” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]Historiakierroksen asiantuntijana on toiminut Kalevi Mikkonen. Tutustu Mikkosen blogiin\u00a0t\u00e4st\u00e4 linkist\u00e4<\/a>.<\/p>\nSaksalaisajan tunnelmiin el\u00e4ytymist\u00e4 vahvistaa taiteilija\/tuottaja Timo Mets\u00e4joen \u00e4\u00e4nisuunnittelu<\/p>\n
Saksan ilmavoimien parakkileirialue Ounasvaaralla 1941-1944 -videon on mallintanut Studio Sallamar.<\/p>\n
Reittikartan on mallintanut Ounasvaaran hiihtoseura, Matti Kivel\u00e4.[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row column_structure=”1_3,1_3,1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/10\/lapin-maakuntamuseo.jpg” alt=”Lapin Maakuntamuseo -logo” title_text=”Lapin Maakuntamuseo” align=”center” admin_label=”Maakuntamuseo -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/01\/Sallamar-JPG.jpg” alt=”Ounasvaaran hiihtoseura -logo” title_text=”Sallamar JPG” align=”center” admin_label=”OH -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_height=”60px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/01\/oh_logo_web_png-200×200-1.png” alt=”Ounasvaaran hiihtoseura -logo” title_text=”oh_logo” align=”center” admin_label=”OH -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_height=”60px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section]<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Saksalaisaika Ounasvaaralla – Historiakierros jatkosodan maisemiinOunasvaara on tunnettu Rovaniemen liikunta -ja virkistyskohteena, mutta tiesitk\u00f6, ett\u00e4 vuosina 1941-1944 se oli my\u00f6s Saksan armeijan, varsinkin Saksan ilmavoimien, eli Luftwaffen leirialuetta? T\u00e4m\u00e4 k\u00e4velyreitti johdattaa sinut virtuaalisesti tai konkreettisesti saksalaisajan j\u00e4\u00e4nteille Ounasvaaran ja L\u00e4hteentien alueella. Reitin eri pisteill\u00e4 voit kuunnella \u00e4\u00e4nisuunnittelun avulla el\u00e4voitettyj\u00e4 \u00e4\u00e4niraitoja, joilla historiantutkija Kalevi Mikkonen kertoo […]<\/p>\n","protected":false},"author":7367,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_et_pb_use_builder":"on","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":"","footnotes":""},"class_list":["post-1319","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7367"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1319"}],"version-history":[{"count":64,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2869,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319\/revisions\/2869"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1319"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Kaivanto-mysteeriparakin-ylapuolella.jpg” alt=”Kaivanto mysteeriparakin yl\u00e4puolella” title_text=”Kaivanto mysteeriparakin yl\u00e4puolella” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Mysteeriparakki-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Mysteeriparakki ja taisteluhauta<\/strong><\/p>\nYksi parakki, josta ei ole tarkkaa tietoa olemassa, mutta jossa on n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 betoninen alusta sijaitsee
l\u00e4hell\u00e4 tornitaloja. Saksalaisten piirustuksissa t\u00e4h\u00e4n kohtaan oli merkitty autokorjaamo tai kuorma-
autohalli. Rakennus on voinut olla my\u00f6s keitti\u00f6rakennus. Betonin sis\u00e4lt\u00e4 ty\u00f6ntyy ulos putki, josta
sadevesi valuu pois. Rakennuksen maan pinnalla oleva betonivalu on kooltaan noin viisi kertaa viisi
metri\u00e4. Saksalaisten piirustusten mukaan rakennus on ollut kooltaan noin kymmenen kertaa
kuusitoista metri\u00e4.
T\u00e4m\u00e4n rakennuksen vierest\u00e4 l\u00e4htee yl\u00e4rinteeseen p\u00e4in pitk\u00e4hk\u00f6, kaiketi Lapin sodan aikainen
taisteluhauta, tai sirpalesuoja, jonka p\u00e4\u00e4linja on alun perin ollut noin kaksi kertaa 110 metri\u00e4. Linjan
p\u00e4\u00e4ss\u00e4 on ollut korsun paikka. Linjasta erkaneva varsin kapea ja matala, pitk\u00e4hk\u00f6 kaakonsuuntainen
kaivanto, lienee ehk\u00e4 alkua lukuunottamatta joskus sodan j\u00e4lkeen tehty oja. Korsusta on kaivettu
joitakin j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, muun muassa s\u00e4ilykepurkki ja rikkoutunut viinipullo esiin. Siell\u00e4 on my\u00f6s
tuoreempaa roskaa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”9. Lastenkoti
\n-osio” module_id=”Lastenkoti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
9. Lastenkoti\u00a0<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/02\/Lastenkoti-scaled.jpg” alt=”Lastenkoti” title_text=”Lastenkoti” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Lastenkoti-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Lastenkoti<\/strong><\/p>\nEntinen lastenkoti oli saksalaisten k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 jatkosodan aikana maavoimien eli Heerin sairaalana.
Rakennus on edelleen olemassa. Lapin sodan aikana sairaala ja sen alue oli miinoitettu, mutta
miinoja ei r\u00e4j\u00e4ytetty. Kauppalan tuhon j\u00e4lkeen sinne sijoitettiin kauppalan virastot. Kauppalan
johtaja sek\u00e4 virkamiehet my\u00f6s asuivat rakennuksessa. My\u00f6hemmin se on toiminut muun muassa
lastensairaalana ja steinerkouluna.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”10. Frontleitstelle 42 :n parakkileirialue
\n-osio” module_id=”Frontleitstelle” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
10. Frontleitstelle 42 :n parakkileirialue<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Frontleitstelle-42n-parakkileirialue.jpg” alt=”Frontleitstelle 42n parakkileirialue” title_text=”Frontleitstelle 42n parakkileirialue” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Frontleitsstelle-42n-parakkileiri-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Frontleitsstelle 42 :n parakkileiri<\/strong><\/p>\nT\u00e4ll\u00e4 rautatien ja L\u00e4hteentien v\u00e4lisell\u00e4 alueella sijaitsi rintamaesikunnan eli Frontleitsstelle 42 :n
lager Ounasvaaran leirialue, joka otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 15.3.1943. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 oli kivikoululta siirtyneen
entisen Frontsammelstellen lukuisia majoitus ja varasto parakkeja, ilmeisesti iso toimistorakennus
autotalli, perunakellari, sauna ja pukeutumistila ja useita k\u00e4ym\u00e4l\u00e4rakennuksia – kaikkiaan noin
kolmisenkymment\u00e4 rakennusta.
Alueella oli noin 10 x 60 metrin kokoinen keskusaukio, jonka ymp\u00e4rill\u00e4 oli nelj\u00e4 isohkoa rakennusta.
Alueelle oli j\u00e4rjestetty Rovaniemen rautatieasemalta sukkulalinja kuljetuksia varten. Kuorma-autot
kulkivat alueelle Ranuantien kautta ja jalankulkijat Ounaskosken rautatiesillan kautta ja sillan
vierest\u00e4 merkitty\u00e4 polkua pitkin. Osa t\u00e4t\u00e4 polkua on n\u00e4kyviss\u00e4 viel\u00e4kin. Leiri oli tarkoitettu lomalle
menevien ja lomalta tulevien sek\u00e4 komennusmiesten ilmoittautumispaikaksi ja tarvittaessa my\u00f6s
majoitukseen. T\u00e4nne majoitettiin my\u00f6s Rovaniemen l\u00e4pi menevi\u00e4 yksik\u00f6it\u00e4 tilap\u00e4ismajoitukseen.
Yksi n\u00e4ist\u00e4 rakennuksista oli rakennussuunnitelman mukaan isohko saunarakennus, jonka j\u00e4\u00e4nteill\u00e4
nyt olemme. T\u00e4h\u00e4n on tehty tukeva betonilattia, jota rakennuksissa ei yleens\u00e4 ollut. Ennen Suomeen
tuloaan saksalaiset eiv\u00e4t tienneet saunomisesta mit\u00e4\u00e4n, mutta pian Suomeen tulon j\u00e4lkeen he
ihastuivat eritt\u00e4in suuresti saunomiseen. Saksalaiset rakensivat kaikille leirialueilleen melkein ensi
t\u00f6ikseen saunan, joka olikin tietenkin tarpeellinen sek\u00e4 puhdistautumista ett\u00e4 virkist\u00e4ytymist\u00e4
varten. Kauppalan keskustassa saksalaiset saunoivat omilla saunavuoroillaan my\u00f6s silloisissa yleisiss\u00e4
saunoissa marssien ryhdikk\u00e4\u00e4sti joukko osastona paikalle.
Nykyisen leirint\u00e4alueen kohdalla oli my\u00f6s sy\u00f6p\u00e4l\u00e4isten puhdistuslaitos. Sen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli puhdistaa
muun muassa t\u00e4ist\u00e4 rintamalta tulleet sotilaat ja heid\u00e4n varusteensa lomalle l\u00e4ht\u00f6\u00e4 varten.
Laitoksen kapasiteetti on ollut noin 500 henkil\u00f6\u00e4 per p\u00e4iv\u00e4. Sy\u00f6p\u00e4l\u00e4isten puhdistuslaitoksia oli useita
rintamien takana ja l\u00e4pikulkuleireill\u00e4 puhdistaminen tapahtui p\u00e4\u00e4osin h\u00f6yryn ja saunan avulla.
Puhdistautumiseen j\u00e4lkeen lomalaiset saattoivat menn\u00e4 l\u00e4pikulkuleireihin, kuten Frontleitstellen
kokoamiskeskukseen, y\u00f6py\u00e4 siell\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n tai pari ja jatkaa matkaansa eteenp\u00e4in kohti Saksaa.
Koska Saksalla oli paljon joukkoja Pohjois-Suomessa lomalaisia kulki sota-aikana kymmeni\u00e4tuhansia
n\u00e4iden puhdistuslaitosten ja l\u00e4pikulkuleirien kautta. Saksalaiset r\u00e4j\u00e4yttiv\u00e4t t\u00e4m\u00e4nkin alueen
rakennukset, joten alueen rakennuksista s\u00e4ilyi vain yksi asuinparakki ja yksi k\u00e4ym\u00e4l\u00e4rakennus, jotka
on sittemmin purettu. Joitakin rakennusten j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, kaivantoja ja r\u00e4j\u00e4ytyskuoppia on viel\u00e4 alueella
n\u00e4kyviss\u00e4, vaikkakin alue on melko t\u00e4ysin metsittynyt ja j\u00e4\u00e4nteet ovat turvekerroksen alla piilossa.
Sodan j\u00e4lkeen t\u00e4\u00e4ll\u00e4 sattui my\u00f6s ik\u00e4v\u00e4 tapaus, kun lasten leikkiess\u00e4 l\u00f6yt\u00e4mill\u00e4\u00e4n r\u00e4j\u00e4hteill\u00e4 ilmeisesti
miina r\u00e4j\u00e4hti ja yksi lapsi kuoli ja useita loukkaantui.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”11. Sicherheitsdientsin vankila
\n-osio” module_id=”Sicherheitsdientsin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
11. Sicherheitsdientsin vankila<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/SDn-vankila-1.jpg” alt=”Vankila” title_text=”SDn vankila 1″ align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Vankila-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Sicherheitsdientsin vankila<\/strong><\/p>\nOlemme nyt Geologisen tutkimuslaitoksen kohdalla, jossa oli saksalaisten rakennusten portaita ja
kaivantoja ennen tutkimuslaitoksen talon rakentamista. Alue oli lasten suosittu leikkipaikka, josta
l\u00f6ytyi runsaasti sodan aikaista tavaraa. Tutkimuslaitoksen talon kohdalla oli saksalaisilla heid\u00e4n
omille vangeilleen tarkoitettu muuratuilla selleill\u00e4 varustettu Sicherheitsdientsin eli
turvallisuusviraston vankila. Alue oli piikkilanka-aidalla ymp\u00e4r\u00f6ity. Tutkimuslaitoksen talon vieress\u00e4
on s\u00e4ilynyt isohko pengeralue, jossa oli rakennuksia, joissa oli luonnonkivireunukset. N\u00e4m\u00e4 voivat
olla ehk\u00e4 vankisellej\u00e4 tai vartijoiden ja muun henkil\u00f6kunnan huoneita.
Rinteeseen on kaivettu kaiketi Lapin sodan aikainen taisteluhauta, joka on noin 50 m pitk\u00e4, keskell\u00e4
ja pohjoisp\u00e4\u00e4ss\u00e4 on ilmeisesti ollut korsun paikka. Sicherheitsdients eli SD oli Saksan SS :n johtajan
Heinrich Himmlerin pahamaineinen tiedustelu- ja turvallisuusvirasto, jonka yhteydess\u00e4 toimivat
my\u00f6s Geheime Staatspolizei eli Gestapo, Kriminalpolizei eli Kripo sek\u00e4 Einsatzgruppet, jotka
murhasivat mm. juutalaisia miehitetyiss\u00e4 It\u00e4-Euroopan maissa.
T\u00e4ss\u00e4 SD :n vankilassa oli vangittuna saksalaisia sotilaita, jotka olivat syyllistyneet rikoksiin Suomessa.
Sinne on my\u00f6s tiett\u00e4v\u00e4sti toimitettu my\u00f6s vangiksi saatuja ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 komissaareja kuulusteltavaksi
ja todenn\u00e4k\u00f6isesti heid\u00e4t on siell\u00e4 my\u00f6s teloitettu. Vankilassa ei luultavasti ollut kovin paljoa
henkil\u00f6kuntaa ja muutenkin SD:n ja Gestapon toiminta Rovaniemell\u00e4 oli varsin v\u00e4h\u00e4ist\u00e4, eik\u00e4 liittynyt
mitenk\u00e4\u00e4n suomalaisiin siviileihin tai sotilaisiin. Enemm\u00e4n heill\u00e4 oli teht\u00e4vi\u00e4 pohjoisessa Norjan rajan
molemmin puolin.
Vankilan toiminnasta ei ole s\u00e4ilynyt asiakirjoja eik\u00e4 suomalaisilla virkamiehill\u00e4k\u00e4\u00e4n ollut sinne asiaa,
joten tiedot sen toiminnasta ovat v\u00e4h\u00e4iset. Pullinpuolella nykyisen Valdemarin tontilla sijaitsi
salaisen kentt\u00e4poliisin eli Geheime Feldpolizei 735 :n majoitusalue. Salainen kentt\u00e4poliisi oli nimens\u00e4
mukaisesti Saksan armeijan eli Wehrmachtin salainen sotilaspoliisi, jonka teht\u00e4vi\u00e4 oli muun muassa
vastavakoilu, maanpetoksellisen toiminnan est\u00e4minen, vastapropaganda, sotilaskohteiden vartiointi
ja avustaminen saksalaisten sotaoikeuksien rikostutkinnoissa. Salaisen kentt\u00e4poliisin tiedet\u00e4\u00e4n my\u00f6s
suorittaneen joitakin pakoon yritt\u00e4neiden sotavankien teloituksia ja mahdollisesti he my\u00f6s teloittivat
SD :n vankilassa olleita komissaareja. Suomalaisiin heill\u00e4 ei ollut mit\u00e4\u00e4n toimivaltaa, eiv\u00e4tk\u00e4 he
tietojen mukaan ole koskaan ylitt\u00e4neetk\u00e4\u00e4n valtuuksiaan.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”12. Rommelin kentt\u00e4
\n-osio” module_id=”Rommelin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
12. Rommelin kentt\u00e4<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Rommelin-kentta.jpg” alt=”Rommelin kentt\u00e4” title_text=”Rommelin kentt\u00e4” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Rommelin-kentta-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Rommelin kentt\u00e4 eli Sportsbahn Feldmarschall Rommel<\/strong><\/p>\nRanuantien it\u00e4puolella on Rommelin kent\u00e4ksi kutsuttu urheilukentt\u00e4. Kent\u00e4n rakensivat saksalaisen
Heerin leipomokomppanian B\u00e4ckerei-Kompanie 602:n ja viereisen Heerin kuljetuskomppanian
miehet vuonna 1943 virkistysalueekseen, antaen kent\u00e4lle mahtipontisen nimen Sportsbahn
Feldmarschall Rommel eli Sotamarsalkka Rommelin urheilukentt\u00e4. Nimi oli kirjoitettu kent\u00e4n portin
yl\u00e4laudoitukseen.
Sotamarsalkka Erwin Rommel oli sodan aikana kuuluisin saksalainen sotap\u00e4\u00e4llikk\u00f6 ja sotasankari
lempinimell\u00e4 \u201cEr\u00e4maan kettu\u201d. Rommel osallistui jossakin m\u00e4\u00e4rin Hitlerin salamurhayritykseen
vuonna 1944 ja koska h\u00e4n oli kansallissankari, Hitler antoi hirtt\u00e4misen ja maineenmustaamisen sijaan
h\u00e4nelle mahdollisuuden tehd\u00e4 itsemurha ja s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 siten perheens\u00e4 ja perheen omaisuuden. Asiassa
painoi my\u00f6s se, ett\u00e4 Rommelin nimi liitettyn\u00e4 Hitlerin salamurhahankkeeseen olisi ollut Hitlerille
kiusallista ja varmasti olisi aiheuttanut kuohuntaa Saksassa. Rommelin kerrottiin kuolleen
lentokonehy\u00f6kk\u00e4yksess\u00e4 saamiinsa vammoihin ja haudattiin kunniamenoin. Rommel itse ei koskaan
k\u00e4ynyt Suomessa.
Rommelin kent\u00e4n juhlalliset avajaiset olivat 18.7.1943. Ohjelmassa oli kahdeksan saksalaisen
jalkapallojoukkueen v\u00e4linen jalkapalloturnaus sek\u00e4 kahden saksalaisen k\u00e4sipallojoukkueen v\u00e4linen
ottelu. Kenraalieversti Eduard Dietl vihki kent\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja jakoi parhaan pelaajan palkinnot.
Kent\u00e4ll\u00e4 j\u00e4rjestettiin muutamia j\u00e4\u00e4pallo- ja jalkapallo-otteluja my\u00f6s saksalaisten ja suomalaisten
v\u00e4lill\u00e4. Kentt\u00e4\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6i silloin koivuaita ja my\u00f6s kenraalieversti Dietl istui joskus seuraamassa pelej\u00e4
koivusta tehdyss\u00e4 juhlakatsomossa. Parhaimmillaan otteluita saattoi katsoa jopa yli 1000 katsojaa.
Seuraava isompi urheilutapahtuma kent\u00e4ll\u00e4 oli 16.9.1943 j\u00e4rjestetty Wehrmacht sportfest, johon
osallistui 18 eri yksik\u00f6iden joukkuetta.
Vuosina 1942, 1943 ja 1944 saksalaisten joukkojen urheilutoiminta sai vauhtia asemasotavaiheen
ansiosta. Dietl oli innokas urheilumies ja halusi sotilaiden pysyv\u00e4n virkist\u00e4ytynein\u00e4 ja hyv\u00e4ss\u00e4
kunnossa urheilun avulla. T\u00e4ll\u00e4 oli tietysti vaikutusta my\u00f6s joukkojen mielialan yll\u00e4pit\u00e4misess\u00e4
varsinkin kun sota it\u00e4rintamalla k\u00e4\u00e4ntyi heid\u00e4n kannaltaan huonoon suuntaan. Rommelin kent\u00e4n
tapahtumien ja talviurheilulajien lis\u00e4ksi ainakin kesin\u00e4 1942 ja 1943 j\u00e4rjestettiin kenraali Ferdinand
Sch\u00f6rnerin toimeksiannosta Pohjois-Lapissa saksalaisten joukko-osastojen v\u00e4linen jalkapallon cup-
muotoinen turnaus loppuotteluineen, k\u00e4sipalloilun Tundra-Pokal -kilpailu ja monia muita
urheilukilpailuja.
Rovaniemen kauppalan vuoden 1946 kunnalliskertomuksen mukaan kentt\u00e4 oli varsin huonosti tehty,
vino ja pehme\u00e4 hiekkakentt\u00e4, ja sen takia p\u00f6lyinen – eli vanhaa vapaapalokuntavitsi\u00e4 lainaten:
\u201cv\u00e4\u00e4rin sammutettu\u201d. Kunnostettu kentt\u00e4 on edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 Kiirunan alueella. Rommelin kentt\u00e4
on ainoa saksalaisajasta muistuttava paikannimi Rovaniemell\u00e4. Rommelin kent\u00e4n nimi eli
vuosikymmeni\u00e4 vain paikallisten asukkaiden ja urheilua harrastavan nuorison suullisena perinteen\u00e4,
koska kaupunki saksalaisajan menneisyytt\u00e4 h\u00e4veten ei hyv\u00e4ksynyt nime\u00e4m\u00e4\u00e4n asemakaavakarttaan
ennen kuin 2000 -luvun alussa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”Yhteisty\u00f6ss\u00e4” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_row _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Yhteisty\u00f6ss\u00e4<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][et_pb_text admin_label=”Text” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]Historiakierroksen asiantuntijana on toiminut Kalevi Mikkonen. Tutustu Mikkosen blogiin\u00a0t\u00e4st\u00e4 linkist\u00e4<\/a>.<\/p>\nSaksalaisajan tunnelmiin el\u00e4ytymist\u00e4 vahvistaa taiteilija\/tuottaja Timo Mets\u00e4joen \u00e4\u00e4nisuunnittelu<\/p>\n
Saksan ilmavoimien parakkileirialue Ounasvaaralla 1941-1944 -videon on mallintanut Studio Sallamar.<\/p>\n
Reittikartan on mallintanut Ounasvaaran hiihtoseura, Matti Kivel\u00e4.[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row column_structure=”1_3,1_3,1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/10\/lapin-maakuntamuseo.jpg” alt=”Lapin Maakuntamuseo -logo” title_text=”Lapin Maakuntamuseo” align=”center” admin_label=”Maakuntamuseo -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/01\/Sallamar-JPG.jpg” alt=”Ounasvaaran hiihtoseura -logo” title_text=”Sallamar JPG” align=”center” admin_label=”OH -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_height=”60px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/01\/oh_logo_web_png-200×200-1.png” alt=”Ounasvaaran hiihtoseura -logo” title_text=”oh_logo” align=”center” admin_label=”OH -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_height=”60px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section]<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Saksalaisaika Ounasvaaralla – Historiakierros jatkosodan maisemiinOunasvaara on tunnettu Rovaniemen liikunta -ja virkistyskohteena, mutta tiesitk\u00f6, ett\u00e4 vuosina 1941-1944 se oli my\u00f6s Saksan armeijan, varsinkin Saksan ilmavoimien, eli Luftwaffen leirialuetta? T\u00e4m\u00e4 k\u00e4velyreitti johdattaa sinut virtuaalisesti tai konkreettisesti saksalaisajan j\u00e4\u00e4nteille Ounasvaaran ja L\u00e4hteentien alueella. Reitin eri pisteill\u00e4 voit kuunnella \u00e4\u00e4nisuunnittelun avulla el\u00e4voitettyj\u00e4 \u00e4\u00e4niraitoja, joilla historiantutkija Kalevi Mikkonen kertoo […]<\/p>\n","protected":false},"author":7367,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_et_pb_use_builder":"on","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":"","footnotes":""},"class_list":["post-1319","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7367"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1319"}],"version-history":[{"count":64,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2869,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319\/revisions\/2869"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1319"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
Yksi parakki, josta ei ole tarkkaa tietoa olemassa, mutta jossa on n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 betoninen alusta sijaitsee
l\u00e4hell\u00e4 tornitaloja. Saksalaisten piirustuksissa t\u00e4h\u00e4n kohtaan oli merkitty autokorjaamo tai kuorma-
autohalli. Rakennus on voinut olla my\u00f6s keitti\u00f6rakennus. Betonin sis\u00e4lt\u00e4 ty\u00f6ntyy ulos putki, josta
sadevesi valuu pois. Rakennuksen maan pinnalla oleva betonivalu on kooltaan noin viisi kertaa viisi
metri\u00e4. Saksalaisten piirustusten mukaan rakennus on ollut kooltaan noin kymmenen kertaa
kuusitoista metri\u00e4.
T\u00e4m\u00e4n rakennuksen vierest\u00e4 l\u00e4htee yl\u00e4rinteeseen p\u00e4in pitk\u00e4hk\u00f6, kaiketi Lapin sodan aikainen
taisteluhauta, tai sirpalesuoja, jonka p\u00e4\u00e4linja on alun perin ollut noin kaksi kertaa 110 metri\u00e4. Linjan
p\u00e4\u00e4ss\u00e4 on ollut korsun paikka. Linjasta erkaneva varsin kapea ja matala, pitk\u00e4hk\u00f6 kaakonsuuntainen
kaivanto, lienee ehk\u00e4 alkua lukuunottamatta joskus sodan j\u00e4lkeen tehty oja. Korsusta on kaivettu
joitakin j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, muun muassa s\u00e4ilykepurkki ja rikkoutunut viinipullo esiin. Siell\u00e4 on my\u00f6s
tuoreempaa roskaa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”9. Lastenkoti
\n-osio” module_id=”Lastenkoti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
9. Lastenkoti\u00a0<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/02\/Lastenkoti-scaled.jpg” alt=”Lastenkoti” title_text=”Lastenkoti” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Lastenkoti-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Lastenkoti<\/strong><\/p>\nEntinen lastenkoti oli saksalaisten k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 jatkosodan aikana maavoimien eli Heerin sairaalana.
Rakennus on edelleen olemassa. Lapin sodan aikana sairaala ja sen alue oli miinoitettu, mutta
miinoja ei r\u00e4j\u00e4ytetty. Kauppalan tuhon j\u00e4lkeen sinne sijoitettiin kauppalan virastot. Kauppalan
johtaja sek\u00e4 virkamiehet my\u00f6s asuivat rakennuksessa. My\u00f6hemmin se on toiminut muun muassa
lastensairaalana ja steinerkouluna.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”10. Frontleitstelle 42 :n parakkileirialue
\n-osio” module_id=”Frontleitstelle” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
10. Frontleitstelle 42 :n parakkileirialue<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Frontleitstelle-42n-parakkileirialue.jpg” alt=”Frontleitstelle 42n parakkileirialue” title_text=”Frontleitstelle 42n parakkileirialue” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Frontleitsstelle-42n-parakkileiri-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Frontleitsstelle 42 :n parakkileiri<\/strong><\/p>\nT\u00e4ll\u00e4 rautatien ja L\u00e4hteentien v\u00e4lisell\u00e4 alueella sijaitsi rintamaesikunnan eli Frontleitsstelle 42 :n
lager Ounasvaaran leirialue, joka otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 15.3.1943. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 oli kivikoululta siirtyneen
entisen Frontsammelstellen lukuisia majoitus ja varasto parakkeja, ilmeisesti iso toimistorakennus
autotalli, perunakellari, sauna ja pukeutumistila ja useita k\u00e4ym\u00e4l\u00e4rakennuksia – kaikkiaan noin
kolmisenkymment\u00e4 rakennusta.
Alueella oli noin 10 x 60 metrin kokoinen keskusaukio, jonka ymp\u00e4rill\u00e4 oli nelj\u00e4 isohkoa rakennusta.
Alueelle oli j\u00e4rjestetty Rovaniemen rautatieasemalta sukkulalinja kuljetuksia varten. Kuorma-autot
kulkivat alueelle Ranuantien kautta ja jalankulkijat Ounaskosken rautatiesillan kautta ja sillan
vierest\u00e4 merkitty\u00e4 polkua pitkin. Osa t\u00e4t\u00e4 polkua on n\u00e4kyviss\u00e4 viel\u00e4kin. Leiri oli tarkoitettu lomalle
menevien ja lomalta tulevien sek\u00e4 komennusmiesten ilmoittautumispaikaksi ja tarvittaessa my\u00f6s
majoitukseen. T\u00e4nne majoitettiin my\u00f6s Rovaniemen l\u00e4pi menevi\u00e4 yksik\u00f6it\u00e4 tilap\u00e4ismajoitukseen.
Yksi n\u00e4ist\u00e4 rakennuksista oli rakennussuunnitelman mukaan isohko saunarakennus, jonka j\u00e4\u00e4nteill\u00e4
nyt olemme. T\u00e4h\u00e4n on tehty tukeva betonilattia, jota rakennuksissa ei yleens\u00e4 ollut. Ennen Suomeen
tuloaan saksalaiset eiv\u00e4t tienneet saunomisesta mit\u00e4\u00e4n, mutta pian Suomeen tulon j\u00e4lkeen he
ihastuivat eritt\u00e4in suuresti saunomiseen. Saksalaiset rakensivat kaikille leirialueilleen melkein ensi
t\u00f6ikseen saunan, joka olikin tietenkin tarpeellinen sek\u00e4 puhdistautumista ett\u00e4 virkist\u00e4ytymist\u00e4
varten. Kauppalan keskustassa saksalaiset saunoivat omilla saunavuoroillaan my\u00f6s silloisissa yleisiss\u00e4
saunoissa marssien ryhdikk\u00e4\u00e4sti joukko osastona paikalle.
Nykyisen leirint\u00e4alueen kohdalla oli my\u00f6s sy\u00f6p\u00e4l\u00e4isten puhdistuslaitos. Sen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli puhdistaa
muun muassa t\u00e4ist\u00e4 rintamalta tulleet sotilaat ja heid\u00e4n varusteensa lomalle l\u00e4ht\u00f6\u00e4 varten.
Laitoksen kapasiteetti on ollut noin 500 henkil\u00f6\u00e4 per p\u00e4iv\u00e4. Sy\u00f6p\u00e4l\u00e4isten puhdistuslaitoksia oli useita
rintamien takana ja l\u00e4pikulkuleireill\u00e4 puhdistaminen tapahtui p\u00e4\u00e4osin h\u00f6yryn ja saunan avulla.
Puhdistautumiseen j\u00e4lkeen lomalaiset saattoivat menn\u00e4 l\u00e4pikulkuleireihin, kuten Frontleitstellen
kokoamiskeskukseen, y\u00f6py\u00e4 siell\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n tai pari ja jatkaa matkaansa eteenp\u00e4in kohti Saksaa.
Koska Saksalla oli paljon joukkoja Pohjois-Suomessa lomalaisia kulki sota-aikana kymmeni\u00e4tuhansia
n\u00e4iden puhdistuslaitosten ja l\u00e4pikulkuleirien kautta. Saksalaiset r\u00e4j\u00e4yttiv\u00e4t t\u00e4m\u00e4nkin alueen
rakennukset, joten alueen rakennuksista s\u00e4ilyi vain yksi asuinparakki ja yksi k\u00e4ym\u00e4l\u00e4rakennus, jotka
on sittemmin purettu. Joitakin rakennusten j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, kaivantoja ja r\u00e4j\u00e4ytyskuoppia on viel\u00e4 alueella
n\u00e4kyviss\u00e4, vaikkakin alue on melko t\u00e4ysin metsittynyt ja j\u00e4\u00e4nteet ovat turvekerroksen alla piilossa.
Sodan j\u00e4lkeen t\u00e4\u00e4ll\u00e4 sattui my\u00f6s ik\u00e4v\u00e4 tapaus, kun lasten leikkiess\u00e4 l\u00f6yt\u00e4mill\u00e4\u00e4n r\u00e4j\u00e4hteill\u00e4 ilmeisesti
miina r\u00e4j\u00e4hti ja yksi lapsi kuoli ja useita loukkaantui.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”11. Sicherheitsdientsin vankila
\n-osio” module_id=”Sicherheitsdientsin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
11. Sicherheitsdientsin vankila<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/SDn-vankila-1.jpg” alt=”Vankila” title_text=”SDn vankila 1″ align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Vankila-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Sicherheitsdientsin vankila<\/strong><\/p>\nOlemme nyt Geologisen tutkimuslaitoksen kohdalla, jossa oli saksalaisten rakennusten portaita ja
kaivantoja ennen tutkimuslaitoksen talon rakentamista. Alue oli lasten suosittu leikkipaikka, josta
l\u00f6ytyi runsaasti sodan aikaista tavaraa. Tutkimuslaitoksen talon kohdalla oli saksalaisilla heid\u00e4n
omille vangeilleen tarkoitettu muuratuilla selleill\u00e4 varustettu Sicherheitsdientsin eli
turvallisuusviraston vankila. Alue oli piikkilanka-aidalla ymp\u00e4r\u00f6ity. Tutkimuslaitoksen talon vieress\u00e4
on s\u00e4ilynyt isohko pengeralue, jossa oli rakennuksia, joissa oli luonnonkivireunukset. N\u00e4m\u00e4 voivat
olla ehk\u00e4 vankisellej\u00e4 tai vartijoiden ja muun henkil\u00f6kunnan huoneita.
Rinteeseen on kaivettu kaiketi Lapin sodan aikainen taisteluhauta, joka on noin 50 m pitk\u00e4, keskell\u00e4
ja pohjoisp\u00e4\u00e4ss\u00e4 on ilmeisesti ollut korsun paikka. Sicherheitsdients eli SD oli Saksan SS :n johtajan
Heinrich Himmlerin pahamaineinen tiedustelu- ja turvallisuusvirasto, jonka yhteydess\u00e4 toimivat
my\u00f6s Geheime Staatspolizei eli Gestapo, Kriminalpolizei eli Kripo sek\u00e4 Einsatzgruppet, jotka
murhasivat mm. juutalaisia miehitetyiss\u00e4 It\u00e4-Euroopan maissa.
T\u00e4ss\u00e4 SD :n vankilassa oli vangittuna saksalaisia sotilaita, jotka olivat syyllistyneet rikoksiin Suomessa.
Sinne on my\u00f6s tiett\u00e4v\u00e4sti toimitettu my\u00f6s vangiksi saatuja ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 komissaareja kuulusteltavaksi
ja todenn\u00e4k\u00f6isesti heid\u00e4t on siell\u00e4 my\u00f6s teloitettu. Vankilassa ei luultavasti ollut kovin paljoa
henkil\u00f6kuntaa ja muutenkin SD:n ja Gestapon toiminta Rovaniemell\u00e4 oli varsin v\u00e4h\u00e4ist\u00e4, eik\u00e4 liittynyt
mitenk\u00e4\u00e4n suomalaisiin siviileihin tai sotilaisiin. Enemm\u00e4n heill\u00e4 oli teht\u00e4vi\u00e4 pohjoisessa Norjan rajan
molemmin puolin.
Vankilan toiminnasta ei ole s\u00e4ilynyt asiakirjoja eik\u00e4 suomalaisilla virkamiehill\u00e4k\u00e4\u00e4n ollut sinne asiaa,
joten tiedot sen toiminnasta ovat v\u00e4h\u00e4iset. Pullinpuolella nykyisen Valdemarin tontilla sijaitsi
salaisen kentt\u00e4poliisin eli Geheime Feldpolizei 735 :n majoitusalue. Salainen kentt\u00e4poliisi oli nimens\u00e4
mukaisesti Saksan armeijan eli Wehrmachtin salainen sotilaspoliisi, jonka teht\u00e4vi\u00e4 oli muun muassa
vastavakoilu, maanpetoksellisen toiminnan est\u00e4minen, vastapropaganda, sotilaskohteiden vartiointi
ja avustaminen saksalaisten sotaoikeuksien rikostutkinnoissa. Salaisen kentt\u00e4poliisin tiedet\u00e4\u00e4n my\u00f6s
suorittaneen joitakin pakoon yritt\u00e4neiden sotavankien teloituksia ja mahdollisesti he my\u00f6s teloittivat
SD :n vankilassa olleita komissaareja. Suomalaisiin heill\u00e4 ei ollut mit\u00e4\u00e4n toimivaltaa, eiv\u00e4tk\u00e4 he
tietojen mukaan ole koskaan ylitt\u00e4neetk\u00e4\u00e4n valtuuksiaan.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”12. Rommelin kentt\u00e4
\n-osio” module_id=”Rommelin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
12. Rommelin kentt\u00e4<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Rommelin-kentta.jpg” alt=”Rommelin kentt\u00e4” title_text=”Rommelin kentt\u00e4” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Rommelin-kentta-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Rommelin kentt\u00e4 eli Sportsbahn Feldmarschall Rommel<\/strong><\/p>\nRanuantien it\u00e4puolella on Rommelin kent\u00e4ksi kutsuttu urheilukentt\u00e4. Kent\u00e4n rakensivat saksalaisen
Heerin leipomokomppanian B\u00e4ckerei-Kompanie 602:n ja viereisen Heerin kuljetuskomppanian
miehet vuonna 1943 virkistysalueekseen, antaen kent\u00e4lle mahtipontisen nimen Sportsbahn
Feldmarschall Rommel eli Sotamarsalkka Rommelin urheilukentt\u00e4. Nimi oli kirjoitettu kent\u00e4n portin
yl\u00e4laudoitukseen.
Sotamarsalkka Erwin Rommel oli sodan aikana kuuluisin saksalainen sotap\u00e4\u00e4llikk\u00f6 ja sotasankari
lempinimell\u00e4 \u201cEr\u00e4maan kettu\u201d. Rommel osallistui jossakin m\u00e4\u00e4rin Hitlerin salamurhayritykseen
vuonna 1944 ja koska h\u00e4n oli kansallissankari, Hitler antoi hirtt\u00e4misen ja maineenmustaamisen sijaan
h\u00e4nelle mahdollisuuden tehd\u00e4 itsemurha ja s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 siten perheens\u00e4 ja perheen omaisuuden. Asiassa
painoi my\u00f6s se, ett\u00e4 Rommelin nimi liitettyn\u00e4 Hitlerin salamurhahankkeeseen olisi ollut Hitlerille
kiusallista ja varmasti olisi aiheuttanut kuohuntaa Saksassa. Rommelin kerrottiin kuolleen
lentokonehy\u00f6kk\u00e4yksess\u00e4 saamiinsa vammoihin ja haudattiin kunniamenoin. Rommel itse ei koskaan
k\u00e4ynyt Suomessa.
Rommelin kent\u00e4n juhlalliset avajaiset olivat 18.7.1943. Ohjelmassa oli kahdeksan saksalaisen
jalkapallojoukkueen v\u00e4linen jalkapalloturnaus sek\u00e4 kahden saksalaisen k\u00e4sipallojoukkueen v\u00e4linen
ottelu. Kenraalieversti Eduard Dietl vihki kent\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja jakoi parhaan pelaajan palkinnot.
Kent\u00e4ll\u00e4 j\u00e4rjestettiin muutamia j\u00e4\u00e4pallo- ja jalkapallo-otteluja my\u00f6s saksalaisten ja suomalaisten
v\u00e4lill\u00e4. Kentt\u00e4\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6i silloin koivuaita ja my\u00f6s kenraalieversti Dietl istui joskus seuraamassa pelej\u00e4
koivusta tehdyss\u00e4 juhlakatsomossa. Parhaimmillaan otteluita saattoi katsoa jopa yli 1000 katsojaa.
Seuraava isompi urheilutapahtuma kent\u00e4ll\u00e4 oli 16.9.1943 j\u00e4rjestetty Wehrmacht sportfest, johon
osallistui 18 eri yksik\u00f6iden joukkuetta.
Vuosina 1942, 1943 ja 1944 saksalaisten joukkojen urheilutoiminta sai vauhtia asemasotavaiheen
ansiosta. Dietl oli innokas urheilumies ja halusi sotilaiden pysyv\u00e4n virkist\u00e4ytynein\u00e4 ja hyv\u00e4ss\u00e4
kunnossa urheilun avulla. T\u00e4ll\u00e4 oli tietysti vaikutusta my\u00f6s joukkojen mielialan yll\u00e4pit\u00e4misess\u00e4
varsinkin kun sota it\u00e4rintamalla k\u00e4\u00e4ntyi heid\u00e4n kannaltaan huonoon suuntaan. Rommelin kent\u00e4n
tapahtumien ja talviurheilulajien lis\u00e4ksi ainakin kesin\u00e4 1942 ja 1943 j\u00e4rjestettiin kenraali Ferdinand
Sch\u00f6rnerin toimeksiannosta Pohjois-Lapissa saksalaisten joukko-osastojen v\u00e4linen jalkapallon cup-
muotoinen turnaus loppuotteluineen, k\u00e4sipalloilun Tundra-Pokal -kilpailu ja monia muita
urheilukilpailuja.
Rovaniemen kauppalan vuoden 1946 kunnalliskertomuksen mukaan kentt\u00e4 oli varsin huonosti tehty,
vino ja pehme\u00e4 hiekkakentt\u00e4, ja sen takia p\u00f6lyinen – eli vanhaa vapaapalokuntavitsi\u00e4 lainaten:
\u201cv\u00e4\u00e4rin sammutettu\u201d. Kunnostettu kentt\u00e4 on edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 Kiirunan alueella. Rommelin kentt\u00e4
on ainoa saksalaisajasta muistuttava paikannimi Rovaniemell\u00e4. Rommelin kent\u00e4n nimi eli
vuosikymmeni\u00e4 vain paikallisten asukkaiden ja urheilua harrastavan nuorison suullisena perinteen\u00e4,
koska kaupunki saksalaisajan menneisyytt\u00e4 h\u00e4veten ei hyv\u00e4ksynyt nime\u00e4m\u00e4\u00e4n asemakaavakarttaan
ennen kuin 2000 -luvun alussa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”Yhteisty\u00f6ss\u00e4” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_row _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Yhteisty\u00f6ss\u00e4<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][et_pb_text admin_label=”Text” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]Historiakierroksen asiantuntijana on toiminut Kalevi Mikkonen. Tutustu Mikkosen blogiin\u00a0t\u00e4st\u00e4 linkist\u00e4<\/a>.<\/p>\nSaksalaisajan tunnelmiin el\u00e4ytymist\u00e4 vahvistaa taiteilija\/tuottaja Timo Mets\u00e4joen \u00e4\u00e4nisuunnittelu<\/p>\n
Saksan ilmavoimien parakkileirialue Ounasvaaralla 1941-1944 -videon on mallintanut Studio Sallamar.<\/p>\n
Reittikartan on mallintanut Ounasvaaran hiihtoseura, Matti Kivel\u00e4.[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row column_structure=”1_3,1_3,1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/10\/lapin-maakuntamuseo.jpg” alt=”Lapin Maakuntamuseo -logo” title_text=”Lapin Maakuntamuseo” align=”center” admin_label=”Maakuntamuseo -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/01\/Sallamar-JPG.jpg” alt=”Ounasvaaran hiihtoseura -logo” title_text=”Sallamar JPG” align=”center” admin_label=”OH -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_height=”60px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/01\/oh_logo_web_png-200×200-1.png” alt=”Ounasvaaran hiihtoseura -logo” title_text=”oh_logo” align=”center” admin_label=”OH -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_height=”60px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section]<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Saksalaisaika Ounasvaaralla – Historiakierros jatkosodan maisemiinOunasvaara on tunnettu Rovaniemen liikunta -ja virkistyskohteena, mutta tiesitk\u00f6, ett\u00e4 vuosina 1941-1944 se oli my\u00f6s Saksan armeijan, varsinkin Saksan ilmavoimien, eli Luftwaffen leirialuetta? T\u00e4m\u00e4 k\u00e4velyreitti johdattaa sinut virtuaalisesti tai konkreettisesti saksalaisajan j\u00e4\u00e4nteille Ounasvaaran ja L\u00e4hteentien alueella. Reitin eri pisteill\u00e4 voit kuunnella \u00e4\u00e4nisuunnittelun avulla el\u00e4voitettyj\u00e4 \u00e4\u00e4niraitoja, joilla historiantutkija Kalevi Mikkonen kertoo […]<\/p>\n","protected":false},"author":7367,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_et_pb_use_builder":"on","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":"","footnotes":""},"class_list":["post-1319","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7367"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1319"}],"version-history":[{"count":64,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2869,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319\/revisions\/2869"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1319"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/02\/Lastenkoti-scaled.jpg” alt=”Lastenkoti” title_text=”Lastenkoti” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Lastenkoti-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Lastenkoti<\/strong><\/p>\nEntinen lastenkoti oli saksalaisten k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 jatkosodan aikana maavoimien eli Heerin sairaalana.
Rakennus on edelleen olemassa. Lapin sodan aikana sairaala ja sen alue oli miinoitettu, mutta
miinoja ei r\u00e4j\u00e4ytetty. Kauppalan tuhon j\u00e4lkeen sinne sijoitettiin kauppalan virastot. Kauppalan
johtaja sek\u00e4 virkamiehet my\u00f6s asuivat rakennuksessa. My\u00f6hemmin se on toiminut muun muassa
lastensairaalana ja steinerkouluna.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”10. Frontleitstelle 42 :n parakkileirialue
\n-osio” module_id=”Frontleitstelle” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
10. Frontleitstelle 42 :n parakkileirialue<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Frontleitstelle-42n-parakkileirialue.jpg” alt=”Frontleitstelle 42n parakkileirialue” title_text=”Frontleitstelle 42n parakkileirialue” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Frontleitsstelle-42n-parakkileiri-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Frontleitsstelle 42 :n parakkileiri<\/strong><\/p>\nT\u00e4ll\u00e4 rautatien ja L\u00e4hteentien v\u00e4lisell\u00e4 alueella sijaitsi rintamaesikunnan eli Frontleitsstelle 42 :n
lager Ounasvaaran leirialue, joka otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 15.3.1943. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 oli kivikoululta siirtyneen
entisen Frontsammelstellen lukuisia majoitus ja varasto parakkeja, ilmeisesti iso toimistorakennus
autotalli, perunakellari, sauna ja pukeutumistila ja useita k\u00e4ym\u00e4l\u00e4rakennuksia – kaikkiaan noin
kolmisenkymment\u00e4 rakennusta.
Alueella oli noin 10 x 60 metrin kokoinen keskusaukio, jonka ymp\u00e4rill\u00e4 oli nelj\u00e4 isohkoa rakennusta.
Alueelle oli j\u00e4rjestetty Rovaniemen rautatieasemalta sukkulalinja kuljetuksia varten. Kuorma-autot
kulkivat alueelle Ranuantien kautta ja jalankulkijat Ounaskosken rautatiesillan kautta ja sillan
vierest\u00e4 merkitty\u00e4 polkua pitkin. Osa t\u00e4t\u00e4 polkua on n\u00e4kyviss\u00e4 viel\u00e4kin. Leiri oli tarkoitettu lomalle
menevien ja lomalta tulevien sek\u00e4 komennusmiesten ilmoittautumispaikaksi ja tarvittaessa my\u00f6s
majoitukseen. T\u00e4nne majoitettiin my\u00f6s Rovaniemen l\u00e4pi menevi\u00e4 yksik\u00f6it\u00e4 tilap\u00e4ismajoitukseen.
Yksi n\u00e4ist\u00e4 rakennuksista oli rakennussuunnitelman mukaan isohko saunarakennus, jonka j\u00e4\u00e4nteill\u00e4
nyt olemme. T\u00e4h\u00e4n on tehty tukeva betonilattia, jota rakennuksissa ei yleens\u00e4 ollut. Ennen Suomeen
tuloaan saksalaiset eiv\u00e4t tienneet saunomisesta mit\u00e4\u00e4n, mutta pian Suomeen tulon j\u00e4lkeen he
ihastuivat eritt\u00e4in suuresti saunomiseen. Saksalaiset rakensivat kaikille leirialueilleen melkein ensi
t\u00f6ikseen saunan, joka olikin tietenkin tarpeellinen sek\u00e4 puhdistautumista ett\u00e4 virkist\u00e4ytymist\u00e4
varten. Kauppalan keskustassa saksalaiset saunoivat omilla saunavuoroillaan my\u00f6s silloisissa yleisiss\u00e4
saunoissa marssien ryhdikk\u00e4\u00e4sti joukko osastona paikalle.
Nykyisen leirint\u00e4alueen kohdalla oli my\u00f6s sy\u00f6p\u00e4l\u00e4isten puhdistuslaitos. Sen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli puhdistaa
muun muassa t\u00e4ist\u00e4 rintamalta tulleet sotilaat ja heid\u00e4n varusteensa lomalle l\u00e4ht\u00f6\u00e4 varten.
Laitoksen kapasiteetti on ollut noin 500 henkil\u00f6\u00e4 per p\u00e4iv\u00e4. Sy\u00f6p\u00e4l\u00e4isten puhdistuslaitoksia oli useita
rintamien takana ja l\u00e4pikulkuleireill\u00e4 puhdistaminen tapahtui p\u00e4\u00e4osin h\u00f6yryn ja saunan avulla.
Puhdistautumiseen j\u00e4lkeen lomalaiset saattoivat menn\u00e4 l\u00e4pikulkuleireihin, kuten Frontleitstellen
kokoamiskeskukseen, y\u00f6py\u00e4 siell\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n tai pari ja jatkaa matkaansa eteenp\u00e4in kohti Saksaa.
Koska Saksalla oli paljon joukkoja Pohjois-Suomessa lomalaisia kulki sota-aikana kymmeni\u00e4tuhansia
n\u00e4iden puhdistuslaitosten ja l\u00e4pikulkuleirien kautta. Saksalaiset r\u00e4j\u00e4yttiv\u00e4t t\u00e4m\u00e4nkin alueen
rakennukset, joten alueen rakennuksista s\u00e4ilyi vain yksi asuinparakki ja yksi k\u00e4ym\u00e4l\u00e4rakennus, jotka
on sittemmin purettu. Joitakin rakennusten j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, kaivantoja ja r\u00e4j\u00e4ytyskuoppia on viel\u00e4 alueella
n\u00e4kyviss\u00e4, vaikkakin alue on melko t\u00e4ysin metsittynyt ja j\u00e4\u00e4nteet ovat turvekerroksen alla piilossa.
Sodan j\u00e4lkeen t\u00e4\u00e4ll\u00e4 sattui my\u00f6s ik\u00e4v\u00e4 tapaus, kun lasten leikkiess\u00e4 l\u00f6yt\u00e4mill\u00e4\u00e4n r\u00e4j\u00e4hteill\u00e4 ilmeisesti
miina r\u00e4j\u00e4hti ja yksi lapsi kuoli ja useita loukkaantui.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”11. Sicherheitsdientsin vankila
\n-osio” module_id=”Sicherheitsdientsin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
11. Sicherheitsdientsin vankila<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/SDn-vankila-1.jpg” alt=”Vankila” title_text=”SDn vankila 1″ align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Vankila-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Sicherheitsdientsin vankila<\/strong><\/p>\nOlemme nyt Geologisen tutkimuslaitoksen kohdalla, jossa oli saksalaisten rakennusten portaita ja
kaivantoja ennen tutkimuslaitoksen talon rakentamista. Alue oli lasten suosittu leikkipaikka, josta
l\u00f6ytyi runsaasti sodan aikaista tavaraa. Tutkimuslaitoksen talon kohdalla oli saksalaisilla heid\u00e4n
omille vangeilleen tarkoitettu muuratuilla selleill\u00e4 varustettu Sicherheitsdientsin eli
turvallisuusviraston vankila. Alue oli piikkilanka-aidalla ymp\u00e4r\u00f6ity. Tutkimuslaitoksen talon vieress\u00e4
on s\u00e4ilynyt isohko pengeralue, jossa oli rakennuksia, joissa oli luonnonkivireunukset. N\u00e4m\u00e4 voivat
olla ehk\u00e4 vankisellej\u00e4 tai vartijoiden ja muun henkil\u00f6kunnan huoneita.
Rinteeseen on kaivettu kaiketi Lapin sodan aikainen taisteluhauta, joka on noin 50 m pitk\u00e4, keskell\u00e4
ja pohjoisp\u00e4\u00e4ss\u00e4 on ilmeisesti ollut korsun paikka. Sicherheitsdients eli SD oli Saksan SS :n johtajan
Heinrich Himmlerin pahamaineinen tiedustelu- ja turvallisuusvirasto, jonka yhteydess\u00e4 toimivat
my\u00f6s Geheime Staatspolizei eli Gestapo, Kriminalpolizei eli Kripo sek\u00e4 Einsatzgruppet, jotka
murhasivat mm. juutalaisia miehitetyiss\u00e4 It\u00e4-Euroopan maissa.
T\u00e4ss\u00e4 SD :n vankilassa oli vangittuna saksalaisia sotilaita, jotka olivat syyllistyneet rikoksiin Suomessa.
Sinne on my\u00f6s tiett\u00e4v\u00e4sti toimitettu my\u00f6s vangiksi saatuja ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 komissaareja kuulusteltavaksi
ja todenn\u00e4k\u00f6isesti heid\u00e4t on siell\u00e4 my\u00f6s teloitettu. Vankilassa ei luultavasti ollut kovin paljoa
henkil\u00f6kuntaa ja muutenkin SD:n ja Gestapon toiminta Rovaniemell\u00e4 oli varsin v\u00e4h\u00e4ist\u00e4, eik\u00e4 liittynyt
mitenk\u00e4\u00e4n suomalaisiin siviileihin tai sotilaisiin. Enemm\u00e4n heill\u00e4 oli teht\u00e4vi\u00e4 pohjoisessa Norjan rajan
molemmin puolin.
Vankilan toiminnasta ei ole s\u00e4ilynyt asiakirjoja eik\u00e4 suomalaisilla virkamiehill\u00e4k\u00e4\u00e4n ollut sinne asiaa,
joten tiedot sen toiminnasta ovat v\u00e4h\u00e4iset. Pullinpuolella nykyisen Valdemarin tontilla sijaitsi
salaisen kentt\u00e4poliisin eli Geheime Feldpolizei 735 :n majoitusalue. Salainen kentt\u00e4poliisi oli nimens\u00e4
mukaisesti Saksan armeijan eli Wehrmachtin salainen sotilaspoliisi, jonka teht\u00e4vi\u00e4 oli muun muassa
vastavakoilu, maanpetoksellisen toiminnan est\u00e4minen, vastapropaganda, sotilaskohteiden vartiointi
ja avustaminen saksalaisten sotaoikeuksien rikostutkinnoissa. Salaisen kentt\u00e4poliisin tiedet\u00e4\u00e4n my\u00f6s
suorittaneen joitakin pakoon yritt\u00e4neiden sotavankien teloituksia ja mahdollisesti he my\u00f6s teloittivat
SD :n vankilassa olleita komissaareja. Suomalaisiin heill\u00e4 ei ollut mit\u00e4\u00e4n toimivaltaa, eiv\u00e4tk\u00e4 he
tietojen mukaan ole koskaan ylitt\u00e4neetk\u00e4\u00e4n valtuuksiaan.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”12. Rommelin kentt\u00e4
\n-osio” module_id=”Rommelin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
12. Rommelin kentt\u00e4<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Rommelin-kentta.jpg” alt=”Rommelin kentt\u00e4” title_text=”Rommelin kentt\u00e4” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Rommelin-kentta-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Rommelin kentt\u00e4 eli Sportsbahn Feldmarschall Rommel<\/strong><\/p>\nRanuantien it\u00e4puolella on Rommelin kent\u00e4ksi kutsuttu urheilukentt\u00e4. Kent\u00e4n rakensivat saksalaisen
Heerin leipomokomppanian B\u00e4ckerei-Kompanie 602:n ja viereisen Heerin kuljetuskomppanian
miehet vuonna 1943 virkistysalueekseen, antaen kent\u00e4lle mahtipontisen nimen Sportsbahn
Feldmarschall Rommel eli Sotamarsalkka Rommelin urheilukentt\u00e4. Nimi oli kirjoitettu kent\u00e4n portin
yl\u00e4laudoitukseen.
Sotamarsalkka Erwin Rommel oli sodan aikana kuuluisin saksalainen sotap\u00e4\u00e4llikk\u00f6 ja sotasankari
lempinimell\u00e4 \u201cEr\u00e4maan kettu\u201d. Rommel osallistui jossakin m\u00e4\u00e4rin Hitlerin salamurhayritykseen
vuonna 1944 ja koska h\u00e4n oli kansallissankari, Hitler antoi hirtt\u00e4misen ja maineenmustaamisen sijaan
h\u00e4nelle mahdollisuuden tehd\u00e4 itsemurha ja s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 siten perheens\u00e4 ja perheen omaisuuden. Asiassa
painoi my\u00f6s se, ett\u00e4 Rommelin nimi liitettyn\u00e4 Hitlerin salamurhahankkeeseen olisi ollut Hitlerille
kiusallista ja varmasti olisi aiheuttanut kuohuntaa Saksassa. Rommelin kerrottiin kuolleen
lentokonehy\u00f6kk\u00e4yksess\u00e4 saamiinsa vammoihin ja haudattiin kunniamenoin. Rommel itse ei koskaan
k\u00e4ynyt Suomessa.
Rommelin kent\u00e4n juhlalliset avajaiset olivat 18.7.1943. Ohjelmassa oli kahdeksan saksalaisen
jalkapallojoukkueen v\u00e4linen jalkapalloturnaus sek\u00e4 kahden saksalaisen k\u00e4sipallojoukkueen v\u00e4linen
ottelu. Kenraalieversti Eduard Dietl vihki kent\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja jakoi parhaan pelaajan palkinnot.
Kent\u00e4ll\u00e4 j\u00e4rjestettiin muutamia j\u00e4\u00e4pallo- ja jalkapallo-otteluja my\u00f6s saksalaisten ja suomalaisten
v\u00e4lill\u00e4. Kentt\u00e4\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6i silloin koivuaita ja my\u00f6s kenraalieversti Dietl istui joskus seuraamassa pelej\u00e4
koivusta tehdyss\u00e4 juhlakatsomossa. Parhaimmillaan otteluita saattoi katsoa jopa yli 1000 katsojaa.
Seuraava isompi urheilutapahtuma kent\u00e4ll\u00e4 oli 16.9.1943 j\u00e4rjestetty Wehrmacht sportfest, johon
osallistui 18 eri yksik\u00f6iden joukkuetta.
Vuosina 1942, 1943 ja 1944 saksalaisten joukkojen urheilutoiminta sai vauhtia asemasotavaiheen
ansiosta. Dietl oli innokas urheilumies ja halusi sotilaiden pysyv\u00e4n virkist\u00e4ytynein\u00e4 ja hyv\u00e4ss\u00e4
kunnossa urheilun avulla. T\u00e4ll\u00e4 oli tietysti vaikutusta my\u00f6s joukkojen mielialan yll\u00e4pit\u00e4misess\u00e4
varsinkin kun sota it\u00e4rintamalla k\u00e4\u00e4ntyi heid\u00e4n kannaltaan huonoon suuntaan. Rommelin kent\u00e4n
tapahtumien ja talviurheilulajien lis\u00e4ksi ainakin kesin\u00e4 1942 ja 1943 j\u00e4rjestettiin kenraali Ferdinand
Sch\u00f6rnerin toimeksiannosta Pohjois-Lapissa saksalaisten joukko-osastojen v\u00e4linen jalkapallon cup-
muotoinen turnaus loppuotteluineen, k\u00e4sipalloilun Tundra-Pokal -kilpailu ja monia muita
urheilukilpailuja.
Rovaniemen kauppalan vuoden 1946 kunnalliskertomuksen mukaan kentt\u00e4 oli varsin huonosti tehty,
vino ja pehme\u00e4 hiekkakentt\u00e4, ja sen takia p\u00f6lyinen – eli vanhaa vapaapalokuntavitsi\u00e4 lainaten:
\u201cv\u00e4\u00e4rin sammutettu\u201d. Kunnostettu kentt\u00e4 on edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 Kiirunan alueella. Rommelin kentt\u00e4
on ainoa saksalaisajasta muistuttava paikannimi Rovaniemell\u00e4. Rommelin kent\u00e4n nimi eli
vuosikymmeni\u00e4 vain paikallisten asukkaiden ja urheilua harrastavan nuorison suullisena perinteen\u00e4,
koska kaupunki saksalaisajan menneisyytt\u00e4 h\u00e4veten ei hyv\u00e4ksynyt nime\u00e4m\u00e4\u00e4n asemakaavakarttaan
ennen kuin 2000 -luvun alussa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”Yhteisty\u00f6ss\u00e4” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_row _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Yhteisty\u00f6ss\u00e4<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][et_pb_text admin_label=”Text” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]Historiakierroksen asiantuntijana on toiminut Kalevi Mikkonen. Tutustu Mikkosen blogiin\u00a0t\u00e4st\u00e4 linkist\u00e4<\/a>.<\/p>\nSaksalaisajan tunnelmiin el\u00e4ytymist\u00e4 vahvistaa taiteilija\/tuottaja Timo Mets\u00e4joen \u00e4\u00e4nisuunnittelu<\/p>\n
Saksan ilmavoimien parakkileirialue Ounasvaaralla 1941-1944 -videon on mallintanut Studio Sallamar.<\/p>\n
Reittikartan on mallintanut Ounasvaaran hiihtoseura, Matti Kivel\u00e4.[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row column_structure=”1_3,1_3,1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/10\/lapin-maakuntamuseo.jpg” alt=”Lapin Maakuntamuseo -logo” title_text=”Lapin Maakuntamuseo” align=”center” admin_label=”Maakuntamuseo -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/01\/Sallamar-JPG.jpg” alt=”Ounasvaaran hiihtoseura -logo” title_text=”Sallamar JPG” align=”center” admin_label=”OH -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_height=”60px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/01\/oh_logo_web_png-200×200-1.png” alt=”Ounasvaaran hiihtoseura -logo” title_text=”oh_logo” align=”center” admin_label=”OH -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_height=”60px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section]<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Saksalaisaika Ounasvaaralla – Historiakierros jatkosodan maisemiinOunasvaara on tunnettu Rovaniemen liikunta -ja virkistyskohteena, mutta tiesitk\u00f6, ett\u00e4 vuosina 1941-1944 se oli my\u00f6s Saksan armeijan, varsinkin Saksan ilmavoimien, eli Luftwaffen leirialuetta? T\u00e4m\u00e4 k\u00e4velyreitti johdattaa sinut virtuaalisesti tai konkreettisesti saksalaisajan j\u00e4\u00e4nteille Ounasvaaran ja L\u00e4hteentien alueella. Reitin eri pisteill\u00e4 voit kuunnella \u00e4\u00e4nisuunnittelun avulla el\u00e4voitettyj\u00e4 \u00e4\u00e4niraitoja, joilla historiantutkija Kalevi Mikkonen kertoo […]<\/p>\n","protected":false},"author":7367,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_et_pb_use_builder":"on","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":"","footnotes":""},"class_list":["post-1319","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7367"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1319"}],"version-history":[{"count":64,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2869,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319\/revisions\/2869"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1319"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
Entinen lastenkoti oli saksalaisten k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 jatkosodan aikana maavoimien eli Heerin sairaalana.
Rakennus on edelleen olemassa. Lapin sodan aikana sairaala ja sen alue oli miinoitettu, mutta
miinoja ei r\u00e4j\u00e4ytetty. Kauppalan tuhon j\u00e4lkeen sinne sijoitettiin kauppalan virastot. Kauppalan
johtaja sek\u00e4 virkamiehet my\u00f6s asuivat rakennuksessa. My\u00f6hemmin se on toiminut muun muassa
lastensairaalana ja steinerkouluna.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”10. Frontleitstelle 42 :n parakkileirialue
\n-osio” module_id=”Frontleitstelle” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
10. Frontleitstelle 42 :n parakkileirialue<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Frontleitstelle-42n-parakkileirialue.jpg” alt=”Frontleitstelle 42n parakkileirialue” title_text=”Frontleitstelle 42n parakkileirialue” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Frontleitsstelle-42n-parakkileiri-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Frontleitsstelle 42 :n parakkileiri<\/strong><\/p>\nT\u00e4ll\u00e4 rautatien ja L\u00e4hteentien v\u00e4lisell\u00e4 alueella sijaitsi rintamaesikunnan eli Frontleitsstelle 42 :n
lager Ounasvaaran leirialue, joka otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 15.3.1943. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 oli kivikoululta siirtyneen
entisen Frontsammelstellen lukuisia majoitus ja varasto parakkeja, ilmeisesti iso toimistorakennus
autotalli, perunakellari, sauna ja pukeutumistila ja useita k\u00e4ym\u00e4l\u00e4rakennuksia – kaikkiaan noin
kolmisenkymment\u00e4 rakennusta.
Alueella oli noin 10 x 60 metrin kokoinen keskusaukio, jonka ymp\u00e4rill\u00e4 oli nelj\u00e4 isohkoa rakennusta.
Alueelle oli j\u00e4rjestetty Rovaniemen rautatieasemalta sukkulalinja kuljetuksia varten. Kuorma-autot
kulkivat alueelle Ranuantien kautta ja jalankulkijat Ounaskosken rautatiesillan kautta ja sillan
vierest\u00e4 merkitty\u00e4 polkua pitkin. Osa t\u00e4t\u00e4 polkua on n\u00e4kyviss\u00e4 viel\u00e4kin. Leiri oli tarkoitettu lomalle
menevien ja lomalta tulevien sek\u00e4 komennusmiesten ilmoittautumispaikaksi ja tarvittaessa my\u00f6s
majoitukseen. T\u00e4nne majoitettiin my\u00f6s Rovaniemen l\u00e4pi menevi\u00e4 yksik\u00f6it\u00e4 tilap\u00e4ismajoitukseen.
Yksi n\u00e4ist\u00e4 rakennuksista oli rakennussuunnitelman mukaan isohko saunarakennus, jonka j\u00e4\u00e4nteill\u00e4
nyt olemme. T\u00e4h\u00e4n on tehty tukeva betonilattia, jota rakennuksissa ei yleens\u00e4 ollut. Ennen Suomeen
tuloaan saksalaiset eiv\u00e4t tienneet saunomisesta mit\u00e4\u00e4n, mutta pian Suomeen tulon j\u00e4lkeen he
ihastuivat eritt\u00e4in suuresti saunomiseen. Saksalaiset rakensivat kaikille leirialueilleen melkein ensi
t\u00f6ikseen saunan, joka olikin tietenkin tarpeellinen sek\u00e4 puhdistautumista ett\u00e4 virkist\u00e4ytymist\u00e4
varten. Kauppalan keskustassa saksalaiset saunoivat omilla saunavuoroillaan my\u00f6s silloisissa yleisiss\u00e4
saunoissa marssien ryhdikk\u00e4\u00e4sti joukko osastona paikalle.
Nykyisen leirint\u00e4alueen kohdalla oli my\u00f6s sy\u00f6p\u00e4l\u00e4isten puhdistuslaitos. Sen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli puhdistaa
muun muassa t\u00e4ist\u00e4 rintamalta tulleet sotilaat ja heid\u00e4n varusteensa lomalle l\u00e4ht\u00f6\u00e4 varten.
Laitoksen kapasiteetti on ollut noin 500 henkil\u00f6\u00e4 per p\u00e4iv\u00e4. Sy\u00f6p\u00e4l\u00e4isten puhdistuslaitoksia oli useita
rintamien takana ja l\u00e4pikulkuleireill\u00e4 puhdistaminen tapahtui p\u00e4\u00e4osin h\u00f6yryn ja saunan avulla.
Puhdistautumiseen j\u00e4lkeen lomalaiset saattoivat menn\u00e4 l\u00e4pikulkuleireihin, kuten Frontleitstellen
kokoamiskeskukseen, y\u00f6py\u00e4 siell\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n tai pari ja jatkaa matkaansa eteenp\u00e4in kohti Saksaa.
Koska Saksalla oli paljon joukkoja Pohjois-Suomessa lomalaisia kulki sota-aikana kymmeni\u00e4tuhansia
n\u00e4iden puhdistuslaitosten ja l\u00e4pikulkuleirien kautta. Saksalaiset r\u00e4j\u00e4yttiv\u00e4t t\u00e4m\u00e4nkin alueen
rakennukset, joten alueen rakennuksista s\u00e4ilyi vain yksi asuinparakki ja yksi k\u00e4ym\u00e4l\u00e4rakennus, jotka
on sittemmin purettu. Joitakin rakennusten j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, kaivantoja ja r\u00e4j\u00e4ytyskuoppia on viel\u00e4 alueella
n\u00e4kyviss\u00e4, vaikkakin alue on melko t\u00e4ysin metsittynyt ja j\u00e4\u00e4nteet ovat turvekerroksen alla piilossa.
Sodan j\u00e4lkeen t\u00e4\u00e4ll\u00e4 sattui my\u00f6s ik\u00e4v\u00e4 tapaus, kun lasten leikkiess\u00e4 l\u00f6yt\u00e4mill\u00e4\u00e4n r\u00e4j\u00e4hteill\u00e4 ilmeisesti
miina r\u00e4j\u00e4hti ja yksi lapsi kuoli ja useita loukkaantui.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”11. Sicherheitsdientsin vankila
\n-osio” module_id=”Sicherheitsdientsin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
11. Sicherheitsdientsin vankila<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/SDn-vankila-1.jpg” alt=”Vankila” title_text=”SDn vankila 1″ align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Vankila-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Sicherheitsdientsin vankila<\/strong><\/p>\nOlemme nyt Geologisen tutkimuslaitoksen kohdalla, jossa oli saksalaisten rakennusten portaita ja
kaivantoja ennen tutkimuslaitoksen talon rakentamista. Alue oli lasten suosittu leikkipaikka, josta
l\u00f6ytyi runsaasti sodan aikaista tavaraa. Tutkimuslaitoksen talon kohdalla oli saksalaisilla heid\u00e4n
omille vangeilleen tarkoitettu muuratuilla selleill\u00e4 varustettu Sicherheitsdientsin eli
turvallisuusviraston vankila. Alue oli piikkilanka-aidalla ymp\u00e4r\u00f6ity. Tutkimuslaitoksen talon vieress\u00e4
on s\u00e4ilynyt isohko pengeralue, jossa oli rakennuksia, joissa oli luonnonkivireunukset. N\u00e4m\u00e4 voivat
olla ehk\u00e4 vankisellej\u00e4 tai vartijoiden ja muun henkil\u00f6kunnan huoneita.
Rinteeseen on kaivettu kaiketi Lapin sodan aikainen taisteluhauta, joka on noin 50 m pitk\u00e4, keskell\u00e4
ja pohjoisp\u00e4\u00e4ss\u00e4 on ilmeisesti ollut korsun paikka. Sicherheitsdients eli SD oli Saksan SS :n johtajan
Heinrich Himmlerin pahamaineinen tiedustelu- ja turvallisuusvirasto, jonka yhteydess\u00e4 toimivat
my\u00f6s Geheime Staatspolizei eli Gestapo, Kriminalpolizei eli Kripo sek\u00e4 Einsatzgruppet, jotka
murhasivat mm. juutalaisia miehitetyiss\u00e4 It\u00e4-Euroopan maissa.
T\u00e4ss\u00e4 SD :n vankilassa oli vangittuna saksalaisia sotilaita, jotka olivat syyllistyneet rikoksiin Suomessa.
Sinne on my\u00f6s tiett\u00e4v\u00e4sti toimitettu my\u00f6s vangiksi saatuja ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 komissaareja kuulusteltavaksi
ja todenn\u00e4k\u00f6isesti heid\u00e4t on siell\u00e4 my\u00f6s teloitettu. Vankilassa ei luultavasti ollut kovin paljoa
henkil\u00f6kuntaa ja muutenkin SD:n ja Gestapon toiminta Rovaniemell\u00e4 oli varsin v\u00e4h\u00e4ist\u00e4, eik\u00e4 liittynyt
mitenk\u00e4\u00e4n suomalaisiin siviileihin tai sotilaisiin. Enemm\u00e4n heill\u00e4 oli teht\u00e4vi\u00e4 pohjoisessa Norjan rajan
molemmin puolin.
Vankilan toiminnasta ei ole s\u00e4ilynyt asiakirjoja eik\u00e4 suomalaisilla virkamiehill\u00e4k\u00e4\u00e4n ollut sinne asiaa,
joten tiedot sen toiminnasta ovat v\u00e4h\u00e4iset. Pullinpuolella nykyisen Valdemarin tontilla sijaitsi
salaisen kentt\u00e4poliisin eli Geheime Feldpolizei 735 :n majoitusalue. Salainen kentt\u00e4poliisi oli nimens\u00e4
mukaisesti Saksan armeijan eli Wehrmachtin salainen sotilaspoliisi, jonka teht\u00e4vi\u00e4 oli muun muassa
vastavakoilu, maanpetoksellisen toiminnan est\u00e4minen, vastapropaganda, sotilaskohteiden vartiointi
ja avustaminen saksalaisten sotaoikeuksien rikostutkinnoissa. Salaisen kentt\u00e4poliisin tiedet\u00e4\u00e4n my\u00f6s
suorittaneen joitakin pakoon yritt\u00e4neiden sotavankien teloituksia ja mahdollisesti he my\u00f6s teloittivat
SD :n vankilassa olleita komissaareja. Suomalaisiin heill\u00e4 ei ollut mit\u00e4\u00e4n toimivaltaa, eiv\u00e4tk\u00e4 he
tietojen mukaan ole koskaan ylitt\u00e4neetk\u00e4\u00e4n valtuuksiaan.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”12. Rommelin kentt\u00e4
\n-osio” module_id=”Rommelin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
12. Rommelin kentt\u00e4<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Rommelin-kentta.jpg” alt=”Rommelin kentt\u00e4” title_text=”Rommelin kentt\u00e4” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Rommelin-kentta-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Rommelin kentt\u00e4 eli Sportsbahn Feldmarschall Rommel<\/strong><\/p>\nRanuantien it\u00e4puolella on Rommelin kent\u00e4ksi kutsuttu urheilukentt\u00e4. Kent\u00e4n rakensivat saksalaisen
Heerin leipomokomppanian B\u00e4ckerei-Kompanie 602:n ja viereisen Heerin kuljetuskomppanian
miehet vuonna 1943 virkistysalueekseen, antaen kent\u00e4lle mahtipontisen nimen Sportsbahn
Feldmarschall Rommel eli Sotamarsalkka Rommelin urheilukentt\u00e4. Nimi oli kirjoitettu kent\u00e4n portin
yl\u00e4laudoitukseen.
Sotamarsalkka Erwin Rommel oli sodan aikana kuuluisin saksalainen sotap\u00e4\u00e4llikk\u00f6 ja sotasankari
lempinimell\u00e4 \u201cEr\u00e4maan kettu\u201d. Rommel osallistui jossakin m\u00e4\u00e4rin Hitlerin salamurhayritykseen
vuonna 1944 ja koska h\u00e4n oli kansallissankari, Hitler antoi hirtt\u00e4misen ja maineenmustaamisen sijaan
h\u00e4nelle mahdollisuuden tehd\u00e4 itsemurha ja s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 siten perheens\u00e4 ja perheen omaisuuden. Asiassa
painoi my\u00f6s se, ett\u00e4 Rommelin nimi liitettyn\u00e4 Hitlerin salamurhahankkeeseen olisi ollut Hitlerille
kiusallista ja varmasti olisi aiheuttanut kuohuntaa Saksassa. Rommelin kerrottiin kuolleen
lentokonehy\u00f6kk\u00e4yksess\u00e4 saamiinsa vammoihin ja haudattiin kunniamenoin. Rommel itse ei koskaan
k\u00e4ynyt Suomessa.
Rommelin kent\u00e4n juhlalliset avajaiset olivat 18.7.1943. Ohjelmassa oli kahdeksan saksalaisen
jalkapallojoukkueen v\u00e4linen jalkapalloturnaus sek\u00e4 kahden saksalaisen k\u00e4sipallojoukkueen v\u00e4linen
ottelu. Kenraalieversti Eduard Dietl vihki kent\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja jakoi parhaan pelaajan palkinnot.
Kent\u00e4ll\u00e4 j\u00e4rjestettiin muutamia j\u00e4\u00e4pallo- ja jalkapallo-otteluja my\u00f6s saksalaisten ja suomalaisten
v\u00e4lill\u00e4. Kentt\u00e4\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6i silloin koivuaita ja my\u00f6s kenraalieversti Dietl istui joskus seuraamassa pelej\u00e4
koivusta tehdyss\u00e4 juhlakatsomossa. Parhaimmillaan otteluita saattoi katsoa jopa yli 1000 katsojaa.
Seuraava isompi urheilutapahtuma kent\u00e4ll\u00e4 oli 16.9.1943 j\u00e4rjestetty Wehrmacht sportfest, johon
osallistui 18 eri yksik\u00f6iden joukkuetta.
Vuosina 1942, 1943 ja 1944 saksalaisten joukkojen urheilutoiminta sai vauhtia asemasotavaiheen
ansiosta. Dietl oli innokas urheilumies ja halusi sotilaiden pysyv\u00e4n virkist\u00e4ytynein\u00e4 ja hyv\u00e4ss\u00e4
kunnossa urheilun avulla. T\u00e4ll\u00e4 oli tietysti vaikutusta my\u00f6s joukkojen mielialan yll\u00e4pit\u00e4misess\u00e4
varsinkin kun sota it\u00e4rintamalla k\u00e4\u00e4ntyi heid\u00e4n kannaltaan huonoon suuntaan. Rommelin kent\u00e4n
tapahtumien ja talviurheilulajien lis\u00e4ksi ainakin kesin\u00e4 1942 ja 1943 j\u00e4rjestettiin kenraali Ferdinand
Sch\u00f6rnerin toimeksiannosta Pohjois-Lapissa saksalaisten joukko-osastojen v\u00e4linen jalkapallon cup-
muotoinen turnaus loppuotteluineen, k\u00e4sipalloilun Tundra-Pokal -kilpailu ja monia muita
urheilukilpailuja.
Rovaniemen kauppalan vuoden 1946 kunnalliskertomuksen mukaan kentt\u00e4 oli varsin huonosti tehty,
vino ja pehme\u00e4 hiekkakentt\u00e4, ja sen takia p\u00f6lyinen – eli vanhaa vapaapalokuntavitsi\u00e4 lainaten:
\u201cv\u00e4\u00e4rin sammutettu\u201d. Kunnostettu kentt\u00e4 on edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 Kiirunan alueella. Rommelin kentt\u00e4
on ainoa saksalaisajasta muistuttava paikannimi Rovaniemell\u00e4. Rommelin kent\u00e4n nimi eli
vuosikymmeni\u00e4 vain paikallisten asukkaiden ja urheilua harrastavan nuorison suullisena perinteen\u00e4,
koska kaupunki saksalaisajan menneisyytt\u00e4 h\u00e4veten ei hyv\u00e4ksynyt nime\u00e4m\u00e4\u00e4n asemakaavakarttaan
ennen kuin 2000 -luvun alussa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”Yhteisty\u00f6ss\u00e4” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_row _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Yhteisty\u00f6ss\u00e4<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][et_pb_text admin_label=”Text” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]Historiakierroksen asiantuntijana on toiminut Kalevi Mikkonen. Tutustu Mikkosen blogiin\u00a0t\u00e4st\u00e4 linkist\u00e4<\/a>.<\/p>\nSaksalaisajan tunnelmiin el\u00e4ytymist\u00e4 vahvistaa taiteilija\/tuottaja Timo Mets\u00e4joen \u00e4\u00e4nisuunnittelu<\/p>\n
Saksan ilmavoimien parakkileirialue Ounasvaaralla 1941-1944 -videon on mallintanut Studio Sallamar.<\/p>\n
Reittikartan on mallintanut Ounasvaaran hiihtoseura, Matti Kivel\u00e4.[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row column_structure=”1_3,1_3,1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/10\/lapin-maakuntamuseo.jpg” alt=”Lapin Maakuntamuseo -logo” title_text=”Lapin Maakuntamuseo” align=”center” admin_label=”Maakuntamuseo -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/01\/Sallamar-JPG.jpg” alt=”Ounasvaaran hiihtoseura -logo” title_text=”Sallamar JPG” align=”center” admin_label=”OH -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_height=”60px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/01\/oh_logo_web_png-200×200-1.png” alt=”Ounasvaaran hiihtoseura -logo” title_text=”oh_logo” align=”center” admin_label=”OH -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_height=”60px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section]<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Saksalaisaika Ounasvaaralla – Historiakierros jatkosodan maisemiinOunasvaara on tunnettu Rovaniemen liikunta -ja virkistyskohteena, mutta tiesitk\u00f6, ett\u00e4 vuosina 1941-1944 se oli my\u00f6s Saksan armeijan, varsinkin Saksan ilmavoimien, eli Luftwaffen leirialuetta? T\u00e4m\u00e4 k\u00e4velyreitti johdattaa sinut virtuaalisesti tai konkreettisesti saksalaisajan j\u00e4\u00e4nteille Ounasvaaran ja L\u00e4hteentien alueella. Reitin eri pisteill\u00e4 voit kuunnella \u00e4\u00e4nisuunnittelun avulla el\u00e4voitettyj\u00e4 \u00e4\u00e4niraitoja, joilla historiantutkija Kalevi Mikkonen kertoo […]<\/p>\n","protected":false},"author":7367,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_et_pb_use_builder":"on","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":"","footnotes":""},"class_list":["post-1319","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7367"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1319"}],"version-history":[{"count":64,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2869,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319\/revisions\/2869"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1319"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Frontleitstelle-42n-parakkileirialue.jpg” alt=”Frontleitstelle 42n parakkileirialue” title_text=”Frontleitstelle 42n parakkileirialue” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Frontleitsstelle-42n-parakkileiri-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Frontleitsstelle 42 :n parakkileiri<\/strong><\/p>\nT\u00e4ll\u00e4 rautatien ja L\u00e4hteentien v\u00e4lisell\u00e4 alueella sijaitsi rintamaesikunnan eli Frontleitsstelle 42 :n
lager Ounasvaaran leirialue, joka otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 15.3.1943. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 oli kivikoululta siirtyneen
entisen Frontsammelstellen lukuisia majoitus ja varasto parakkeja, ilmeisesti iso toimistorakennus
autotalli, perunakellari, sauna ja pukeutumistila ja useita k\u00e4ym\u00e4l\u00e4rakennuksia – kaikkiaan noin
kolmisenkymment\u00e4 rakennusta.
Alueella oli noin 10 x 60 metrin kokoinen keskusaukio, jonka ymp\u00e4rill\u00e4 oli nelj\u00e4 isohkoa rakennusta.
Alueelle oli j\u00e4rjestetty Rovaniemen rautatieasemalta sukkulalinja kuljetuksia varten. Kuorma-autot
kulkivat alueelle Ranuantien kautta ja jalankulkijat Ounaskosken rautatiesillan kautta ja sillan
vierest\u00e4 merkitty\u00e4 polkua pitkin. Osa t\u00e4t\u00e4 polkua on n\u00e4kyviss\u00e4 viel\u00e4kin. Leiri oli tarkoitettu lomalle
menevien ja lomalta tulevien sek\u00e4 komennusmiesten ilmoittautumispaikaksi ja tarvittaessa my\u00f6s
majoitukseen. T\u00e4nne majoitettiin my\u00f6s Rovaniemen l\u00e4pi menevi\u00e4 yksik\u00f6it\u00e4 tilap\u00e4ismajoitukseen.
Yksi n\u00e4ist\u00e4 rakennuksista oli rakennussuunnitelman mukaan isohko saunarakennus, jonka j\u00e4\u00e4nteill\u00e4
nyt olemme. T\u00e4h\u00e4n on tehty tukeva betonilattia, jota rakennuksissa ei yleens\u00e4 ollut. Ennen Suomeen
tuloaan saksalaiset eiv\u00e4t tienneet saunomisesta mit\u00e4\u00e4n, mutta pian Suomeen tulon j\u00e4lkeen he
ihastuivat eritt\u00e4in suuresti saunomiseen. Saksalaiset rakensivat kaikille leirialueilleen melkein ensi
t\u00f6ikseen saunan, joka olikin tietenkin tarpeellinen sek\u00e4 puhdistautumista ett\u00e4 virkist\u00e4ytymist\u00e4
varten. Kauppalan keskustassa saksalaiset saunoivat omilla saunavuoroillaan my\u00f6s silloisissa yleisiss\u00e4
saunoissa marssien ryhdikk\u00e4\u00e4sti joukko osastona paikalle.
Nykyisen leirint\u00e4alueen kohdalla oli my\u00f6s sy\u00f6p\u00e4l\u00e4isten puhdistuslaitos. Sen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli puhdistaa
muun muassa t\u00e4ist\u00e4 rintamalta tulleet sotilaat ja heid\u00e4n varusteensa lomalle l\u00e4ht\u00f6\u00e4 varten.
Laitoksen kapasiteetti on ollut noin 500 henkil\u00f6\u00e4 per p\u00e4iv\u00e4. Sy\u00f6p\u00e4l\u00e4isten puhdistuslaitoksia oli useita
rintamien takana ja l\u00e4pikulkuleireill\u00e4 puhdistaminen tapahtui p\u00e4\u00e4osin h\u00f6yryn ja saunan avulla.
Puhdistautumiseen j\u00e4lkeen lomalaiset saattoivat menn\u00e4 l\u00e4pikulkuleireihin, kuten Frontleitstellen
kokoamiskeskukseen, y\u00f6py\u00e4 siell\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n tai pari ja jatkaa matkaansa eteenp\u00e4in kohti Saksaa.
Koska Saksalla oli paljon joukkoja Pohjois-Suomessa lomalaisia kulki sota-aikana kymmeni\u00e4tuhansia
n\u00e4iden puhdistuslaitosten ja l\u00e4pikulkuleirien kautta. Saksalaiset r\u00e4j\u00e4yttiv\u00e4t t\u00e4m\u00e4nkin alueen
rakennukset, joten alueen rakennuksista s\u00e4ilyi vain yksi asuinparakki ja yksi k\u00e4ym\u00e4l\u00e4rakennus, jotka
on sittemmin purettu. Joitakin rakennusten j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, kaivantoja ja r\u00e4j\u00e4ytyskuoppia on viel\u00e4 alueella
n\u00e4kyviss\u00e4, vaikkakin alue on melko t\u00e4ysin metsittynyt ja j\u00e4\u00e4nteet ovat turvekerroksen alla piilossa.
Sodan j\u00e4lkeen t\u00e4\u00e4ll\u00e4 sattui my\u00f6s ik\u00e4v\u00e4 tapaus, kun lasten leikkiess\u00e4 l\u00f6yt\u00e4mill\u00e4\u00e4n r\u00e4j\u00e4hteill\u00e4 ilmeisesti
miina r\u00e4j\u00e4hti ja yksi lapsi kuoli ja useita loukkaantui.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”11. Sicherheitsdientsin vankila
\n-osio” module_id=”Sicherheitsdientsin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
11. Sicherheitsdientsin vankila<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/SDn-vankila-1.jpg” alt=”Vankila” title_text=”SDn vankila 1″ align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Vankila-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Sicherheitsdientsin vankila<\/strong><\/p>\nOlemme nyt Geologisen tutkimuslaitoksen kohdalla, jossa oli saksalaisten rakennusten portaita ja
kaivantoja ennen tutkimuslaitoksen talon rakentamista. Alue oli lasten suosittu leikkipaikka, josta
l\u00f6ytyi runsaasti sodan aikaista tavaraa. Tutkimuslaitoksen talon kohdalla oli saksalaisilla heid\u00e4n
omille vangeilleen tarkoitettu muuratuilla selleill\u00e4 varustettu Sicherheitsdientsin eli
turvallisuusviraston vankila. Alue oli piikkilanka-aidalla ymp\u00e4r\u00f6ity. Tutkimuslaitoksen talon vieress\u00e4
on s\u00e4ilynyt isohko pengeralue, jossa oli rakennuksia, joissa oli luonnonkivireunukset. N\u00e4m\u00e4 voivat
olla ehk\u00e4 vankisellej\u00e4 tai vartijoiden ja muun henkil\u00f6kunnan huoneita.
Rinteeseen on kaivettu kaiketi Lapin sodan aikainen taisteluhauta, joka on noin 50 m pitk\u00e4, keskell\u00e4
ja pohjoisp\u00e4\u00e4ss\u00e4 on ilmeisesti ollut korsun paikka. Sicherheitsdients eli SD oli Saksan SS :n johtajan
Heinrich Himmlerin pahamaineinen tiedustelu- ja turvallisuusvirasto, jonka yhteydess\u00e4 toimivat
my\u00f6s Geheime Staatspolizei eli Gestapo, Kriminalpolizei eli Kripo sek\u00e4 Einsatzgruppet, jotka
murhasivat mm. juutalaisia miehitetyiss\u00e4 It\u00e4-Euroopan maissa.
T\u00e4ss\u00e4 SD :n vankilassa oli vangittuna saksalaisia sotilaita, jotka olivat syyllistyneet rikoksiin Suomessa.
Sinne on my\u00f6s tiett\u00e4v\u00e4sti toimitettu my\u00f6s vangiksi saatuja ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 komissaareja kuulusteltavaksi
ja todenn\u00e4k\u00f6isesti heid\u00e4t on siell\u00e4 my\u00f6s teloitettu. Vankilassa ei luultavasti ollut kovin paljoa
henkil\u00f6kuntaa ja muutenkin SD:n ja Gestapon toiminta Rovaniemell\u00e4 oli varsin v\u00e4h\u00e4ist\u00e4, eik\u00e4 liittynyt
mitenk\u00e4\u00e4n suomalaisiin siviileihin tai sotilaisiin. Enemm\u00e4n heill\u00e4 oli teht\u00e4vi\u00e4 pohjoisessa Norjan rajan
molemmin puolin.
Vankilan toiminnasta ei ole s\u00e4ilynyt asiakirjoja eik\u00e4 suomalaisilla virkamiehill\u00e4k\u00e4\u00e4n ollut sinne asiaa,
joten tiedot sen toiminnasta ovat v\u00e4h\u00e4iset. Pullinpuolella nykyisen Valdemarin tontilla sijaitsi
salaisen kentt\u00e4poliisin eli Geheime Feldpolizei 735 :n majoitusalue. Salainen kentt\u00e4poliisi oli nimens\u00e4
mukaisesti Saksan armeijan eli Wehrmachtin salainen sotilaspoliisi, jonka teht\u00e4vi\u00e4 oli muun muassa
vastavakoilu, maanpetoksellisen toiminnan est\u00e4minen, vastapropaganda, sotilaskohteiden vartiointi
ja avustaminen saksalaisten sotaoikeuksien rikostutkinnoissa. Salaisen kentt\u00e4poliisin tiedet\u00e4\u00e4n my\u00f6s
suorittaneen joitakin pakoon yritt\u00e4neiden sotavankien teloituksia ja mahdollisesti he my\u00f6s teloittivat
SD :n vankilassa olleita komissaareja. Suomalaisiin heill\u00e4 ei ollut mit\u00e4\u00e4n toimivaltaa, eiv\u00e4tk\u00e4 he
tietojen mukaan ole koskaan ylitt\u00e4neetk\u00e4\u00e4n valtuuksiaan.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”12. Rommelin kentt\u00e4
\n-osio” module_id=”Rommelin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
12. Rommelin kentt\u00e4<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Rommelin-kentta.jpg” alt=”Rommelin kentt\u00e4” title_text=”Rommelin kentt\u00e4” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Rommelin-kentta-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Rommelin kentt\u00e4 eli Sportsbahn Feldmarschall Rommel<\/strong><\/p>\nRanuantien it\u00e4puolella on Rommelin kent\u00e4ksi kutsuttu urheilukentt\u00e4. Kent\u00e4n rakensivat saksalaisen
Heerin leipomokomppanian B\u00e4ckerei-Kompanie 602:n ja viereisen Heerin kuljetuskomppanian
miehet vuonna 1943 virkistysalueekseen, antaen kent\u00e4lle mahtipontisen nimen Sportsbahn
Feldmarschall Rommel eli Sotamarsalkka Rommelin urheilukentt\u00e4. Nimi oli kirjoitettu kent\u00e4n portin
yl\u00e4laudoitukseen.
Sotamarsalkka Erwin Rommel oli sodan aikana kuuluisin saksalainen sotap\u00e4\u00e4llikk\u00f6 ja sotasankari
lempinimell\u00e4 \u201cEr\u00e4maan kettu\u201d. Rommel osallistui jossakin m\u00e4\u00e4rin Hitlerin salamurhayritykseen
vuonna 1944 ja koska h\u00e4n oli kansallissankari, Hitler antoi hirtt\u00e4misen ja maineenmustaamisen sijaan
h\u00e4nelle mahdollisuuden tehd\u00e4 itsemurha ja s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 siten perheens\u00e4 ja perheen omaisuuden. Asiassa
painoi my\u00f6s se, ett\u00e4 Rommelin nimi liitettyn\u00e4 Hitlerin salamurhahankkeeseen olisi ollut Hitlerille
kiusallista ja varmasti olisi aiheuttanut kuohuntaa Saksassa. Rommelin kerrottiin kuolleen
lentokonehy\u00f6kk\u00e4yksess\u00e4 saamiinsa vammoihin ja haudattiin kunniamenoin. Rommel itse ei koskaan
k\u00e4ynyt Suomessa.
Rommelin kent\u00e4n juhlalliset avajaiset olivat 18.7.1943. Ohjelmassa oli kahdeksan saksalaisen
jalkapallojoukkueen v\u00e4linen jalkapalloturnaus sek\u00e4 kahden saksalaisen k\u00e4sipallojoukkueen v\u00e4linen
ottelu. Kenraalieversti Eduard Dietl vihki kent\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja jakoi parhaan pelaajan palkinnot.
Kent\u00e4ll\u00e4 j\u00e4rjestettiin muutamia j\u00e4\u00e4pallo- ja jalkapallo-otteluja my\u00f6s saksalaisten ja suomalaisten
v\u00e4lill\u00e4. Kentt\u00e4\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6i silloin koivuaita ja my\u00f6s kenraalieversti Dietl istui joskus seuraamassa pelej\u00e4
koivusta tehdyss\u00e4 juhlakatsomossa. Parhaimmillaan otteluita saattoi katsoa jopa yli 1000 katsojaa.
Seuraava isompi urheilutapahtuma kent\u00e4ll\u00e4 oli 16.9.1943 j\u00e4rjestetty Wehrmacht sportfest, johon
osallistui 18 eri yksik\u00f6iden joukkuetta.
Vuosina 1942, 1943 ja 1944 saksalaisten joukkojen urheilutoiminta sai vauhtia asemasotavaiheen
ansiosta. Dietl oli innokas urheilumies ja halusi sotilaiden pysyv\u00e4n virkist\u00e4ytynein\u00e4 ja hyv\u00e4ss\u00e4
kunnossa urheilun avulla. T\u00e4ll\u00e4 oli tietysti vaikutusta my\u00f6s joukkojen mielialan yll\u00e4pit\u00e4misess\u00e4
varsinkin kun sota it\u00e4rintamalla k\u00e4\u00e4ntyi heid\u00e4n kannaltaan huonoon suuntaan. Rommelin kent\u00e4n
tapahtumien ja talviurheilulajien lis\u00e4ksi ainakin kesin\u00e4 1942 ja 1943 j\u00e4rjestettiin kenraali Ferdinand
Sch\u00f6rnerin toimeksiannosta Pohjois-Lapissa saksalaisten joukko-osastojen v\u00e4linen jalkapallon cup-
muotoinen turnaus loppuotteluineen, k\u00e4sipalloilun Tundra-Pokal -kilpailu ja monia muita
urheilukilpailuja.
Rovaniemen kauppalan vuoden 1946 kunnalliskertomuksen mukaan kentt\u00e4 oli varsin huonosti tehty,
vino ja pehme\u00e4 hiekkakentt\u00e4, ja sen takia p\u00f6lyinen – eli vanhaa vapaapalokuntavitsi\u00e4 lainaten:
\u201cv\u00e4\u00e4rin sammutettu\u201d. Kunnostettu kentt\u00e4 on edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 Kiirunan alueella. Rommelin kentt\u00e4
on ainoa saksalaisajasta muistuttava paikannimi Rovaniemell\u00e4. Rommelin kent\u00e4n nimi eli
vuosikymmeni\u00e4 vain paikallisten asukkaiden ja urheilua harrastavan nuorison suullisena perinteen\u00e4,
koska kaupunki saksalaisajan menneisyytt\u00e4 h\u00e4veten ei hyv\u00e4ksynyt nime\u00e4m\u00e4\u00e4n asemakaavakarttaan
ennen kuin 2000 -luvun alussa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”Yhteisty\u00f6ss\u00e4” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_row _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Yhteisty\u00f6ss\u00e4<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][et_pb_text admin_label=”Text” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]Historiakierroksen asiantuntijana on toiminut Kalevi Mikkonen. Tutustu Mikkosen blogiin\u00a0t\u00e4st\u00e4 linkist\u00e4<\/a>.<\/p>\nSaksalaisajan tunnelmiin el\u00e4ytymist\u00e4 vahvistaa taiteilija\/tuottaja Timo Mets\u00e4joen \u00e4\u00e4nisuunnittelu<\/p>\n
Saksan ilmavoimien parakkileirialue Ounasvaaralla 1941-1944 -videon on mallintanut Studio Sallamar.<\/p>\n
Reittikartan on mallintanut Ounasvaaran hiihtoseura, Matti Kivel\u00e4.[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row column_structure=”1_3,1_3,1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/10\/lapin-maakuntamuseo.jpg” alt=”Lapin Maakuntamuseo -logo” title_text=”Lapin Maakuntamuseo” align=”center” admin_label=”Maakuntamuseo -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/01\/Sallamar-JPG.jpg” alt=”Ounasvaaran hiihtoseura -logo” title_text=”Sallamar JPG” align=”center” admin_label=”OH -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_height=”60px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/01\/oh_logo_web_png-200×200-1.png” alt=”Ounasvaaran hiihtoseura -logo” title_text=”oh_logo” align=”center” admin_label=”OH -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_height=”60px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section]<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Saksalaisaika Ounasvaaralla – Historiakierros jatkosodan maisemiinOunasvaara on tunnettu Rovaniemen liikunta -ja virkistyskohteena, mutta tiesitk\u00f6, ett\u00e4 vuosina 1941-1944 se oli my\u00f6s Saksan armeijan, varsinkin Saksan ilmavoimien, eli Luftwaffen leirialuetta? T\u00e4m\u00e4 k\u00e4velyreitti johdattaa sinut virtuaalisesti tai konkreettisesti saksalaisajan j\u00e4\u00e4nteille Ounasvaaran ja L\u00e4hteentien alueella. Reitin eri pisteill\u00e4 voit kuunnella \u00e4\u00e4nisuunnittelun avulla el\u00e4voitettyj\u00e4 \u00e4\u00e4niraitoja, joilla historiantutkija Kalevi Mikkonen kertoo […]<\/p>\n","protected":false},"author":7367,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_et_pb_use_builder":"on","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":"","footnotes":""},"class_list":["post-1319","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7367"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1319"}],"version-history":[{"count":64,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2869,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319\/revisions\/2869"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1319"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
T\u00e4ll\u00e4 rautatien ja L\u00e4hteentien v\u00e4lisell\u00e4 alueella sijaitsi rintamaesikunnan eli Frontleitsstelle 42 :n
lager Ounasvaaran leirialue, joka otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 15.3.1943. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 oli kivikoululta siirtyneen
entisen Frontsammelstellen lukuisia majoitus ja varasto parakkeja, ilmeisesti iso toimistorakennus
autotalli, perunakellari, sauna ja pukeutumistila ja useita k\u00e4ym\u00e4l\u00e4rakennuksia – kaikkiaan noin
kolmisenkymment\u00e4 rakennusta.
Alueella oli noin 10 x 60 metrin kokoinen keskusaukio, jonka ymp\u00e4rill\u00e4 oli nelj\u00e4 isohkoa rakennusta.
Alueelle oli j\u00e4rjestetty Rovaniemen rautatieasemalta sukkulalinja kuljetuksia varten. Kuorma-autot
kulkivat alueelle Ranuantien kautta ja jalankulkijat Ounaskosken rautatiesillan kautta ja sillan
vierest\u00e4 merkitty\u00e4 polkua pitkin. Osa t\u00e4t\u00e4 polkua on n\u00e4kyviss\u00e4 viel\u00e4kin. Leiri oli tarkoitettu lomalle
menevien ja lomalta tulevien sek\u00e4 komennusmiesten ilmoittautumispaikaksi ja tarvittaessa my\u00f6s
majoitukseen. T\u00e4nne majoitettiin my\u00f6s Rovaniemen l\u00e4pi menevi\u00e4 yksik\u00f6it\u00e4 tilap\u00e4ismajoitukseen.
Yksi n\u00e4ist\u00e4 rakennuksista oli rakennussuunnitelman mukaan isohko saunarakennus, jonka j\u00e4\u00e4nteill\u00e4
nyt olemme. T\u00e4h\u00e4n on tehty tukeva betonilattia, jota rakennuksissa ei yleens\u00e4 ollut. Ennen Suomeen
tuloaan saksalaiset eiv\u00e4t tienneet saunomisesta mit\u00e4\u00e4n, mutta pian Suomeen tulon j\u00e4lkeen he
ihastuivat eritt\u00e4in suuresti saunomiseen. Saksalaiset rakensivat kaikille leirialueilleen melkein ensi
t\u00f6ikseen saunan, joka olikin tietenkin tarpeellinen sek\u00e4 puhdistautumista ett\u00e4 virkist\u00e4ytymist\u00e4
varten. Kauppalan keskustassa saksalaiset saunoivat omilla saunavuoroillaan my\u00f6s silloisissa yleisiss\u00e4
saunoissa marssien ryhdikk\u00e4\u00e4sti joukko osastona paikalle.
Nykyisen leirint\u00e4alueen kohdalla oli my\u00f6s sy\u00f6p\u00e4l\u00e4isten puhdistuslaitos. Sen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli puhdistaa
muun muassa t\u00e4ist\u00e4 rintamalta tulleet sotilaat ja heid\u00e4n varusteensa lomalle l\u00e4ht\u00f6\u00e4 varten.
Laitoksen kapasiteetti on ollut noin 500 henkil\u00f6\u00e4 per p\u00e4iv\u00e4. Sy\u00f6p\u00e4l\u00e4isten puhdistuslaitoksia oli useita
rintamien takana ja l\u00e4pikulkuleireill\u00e4 puhdistaminen tapahtui p\u00e4\u00e4osin h\u00f6yryn ja saunan avulla.
Puhdistautumiseen j\u00e4lkeen lomalaiset saattoivat menn\u00e4 l\u00e4pikulkuleireihin, kuten Frontleitstellen
kokoamiskeskukseen, y\u00f6py\u00e4 siell\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n tai pari ja jatkaa matkaansa eteenp\u00e4in kohti Saksaa.
Koska Saksalla oli paljon joukkoja Pohjois-Suomessa lomalaisia kulki sota-aikana kymmeni\u00e4tuhansia
n\u00e4iden puhdistuslaitosten ja l\u00e4pikulkuleirien kautta. Saksalaiset r\u00e4j\u00e4yttiv\u00e4t t\u00e4m\u00e4nkin alueen
rakennukset, joten alueen rakennuksista s\u00e4ilyi vain yksi asuinparakki ja yksi k\u00e4ym\u00e4l\u00e4rakennus, jotka
on sittemmin purettu. Joitakin rakennusten j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, kaivantoja ja r\u00e4j\u00e4ytyskuoppia on viel\u00e4 alueella
n\u00e4kyviss\u00e4, vaikkakin alue on melko t\u00e4ysin metsittynyt ja j\u00e4\u00e4nteet ovat turvekerroksen alla piilossa.
Sodan j\u00e4lkeen t\u00e4\u00e4ll\u00e4 sattui my\u00f6s ik\u00e4v\u00e4 tapaus, kun lasten leikkiess\u00e4 l\u00f6yt\u00e4mill\u00e4\u00e4n r\u00e4j\u00e4hteill\u00e4 ilmeisesti
miina r\u00e4j\u00e4hti ja yksi lapsi kuoli ja useita loukkaantui.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”11. Sicherheitsdientsin vankila
\n-osio” module_id=”Sicherheitsdientsin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
11. Sicherheitsdientsin vankila<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/SDn-vankila-1.jpg” alt=”Vankila” title_text=”SDn vankila 1″ align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Vankila-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Sicherheitsdientsin vankila<\/strong><\/p>\nOlemme nyt Geologisen tutkimuslaitoksen kohdalla, jossa oli saksalaisten rakennusten portaita ja
kaivantoja ennen tutkimuslaitoksen talon rakentamista. Alue oli lasten suosittu leikkipaikka, josta
l\u00f6ytyi runsaasti sodan aikaista tavaraa. Tutkimuslaitoksen talon kohdalla oli saksalaisilla heid\u00e4n
omille vangeilleen tarkoitettu muuratuilla selleill\u00e4 varustettu Sicherheitsdientsin eli
turvallisuusviraston vankila. Alue oli piikkilanka-aidalla ymp\u00e4r\u00f6ity. Tutkimuslaitoksen talon vieress\u00e4
on s\u00e4ilynyt isohko pengeralue, jossa oli rakennuksia, joissa oli luonnonkivireunukset. N\u00e4m\u00e4 voivat
olla ehk\u00e4 vankisellej\u00e4 tai vartijoiden ja muun henkil\u00f6kunnan huoneita.
Rinteeseen on kaivettu kaiketi Lapin sodan aikainen taisteluhauta, joka on noin 50 m pitk\u00e4, keskell\u00e4
ja pohjoisp\u00e4\u00e4ss\u00e4 on ilmeisesti ollut korsun paikka. Sicherheitsdients eli SD oli Saksan SS :n johtajan
Heinrich Himmlerin pahamaineinen tiedustelu- ja turvallisuusvirasto, jonka yhteydess\u00e4 toimivat
my\u00f6s Geheime Staatspolizei eli Gestapo, Kriminalpolizei eli Kripo sek\u00e4 Einsatzgruppet, jotka
murhasivat mm. juutalaisia miehitetyiss\u00e4 It\u00e4-Euroopan maissa.
T\u00e4ss\u00e4 SD :n vankilassa oli vangittuna saksalaisia sotilaita, jotka olivat syyllistyneet rikoksiin Suomessa.
Sinne on my\u00f6s tiett\u00e4v\u00e4sti toimitettu my\u00f6s vangiksi saatuja ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 komissaareja kuulusteltavaksi
ja todenn\u00e4k\u00f6isesti heid\u00e4t on siell\u00e4 my\u00f6s teloitettu. Vankilassa ei luultavasti ollut kovin paljoa
henkil\u00f6kuntaa ja muutenkin SD:n ja Gestapon toiminta Rovaniemell\u00e4 oli varsin v\u00e4h\u00e4ist\u00e4, eik\u00e4 liittynyt
mitenk\u00e4\u00e4n suomalaisiin siviileihin tai sotilaisiin. Enemm\u00e4n heill\u00e4 oli teht\u00e4vi\u00e4 pohjoisessa Norjan rajan
molemmin puolin.
Vankilan toiminnasta ei ole s\u00e4ilynyt asiakirjoja eik\u00e4 suomalaisilla virkamiehill\u00e4k\u00e4\u00e4n ollut sinne asiaa,
joten tiedot sen toiminnasta ovat v\u00e4h\u00e4iset. Pullinpuolella nykyisen Valdemarin tontilla sijaitsi
salaisen kentt\u00e4poliisin eli Geheime Feldpolizei 735 :n majoitusalue. Salainen kentt\u00e4poliisi oli nimens\u00e4
mukaisesti Saksan armeijan eli Wehrmachtin salainen sotilaspoliisi, jonka teht\u00e4vi\u00e4 oli muun muassa
vastavakoilu, maanpetoksellisen toiminnan est\u00e4minen, vastapropaganda, sotilaskohteiden vartiointi
ja avustaminen saksalaisten sotaoikeuksien rikostutkinnoissa. Salaisen kentt\u00e4poliisin tiedet\u00e4\u00e4n my\u00f6s
suorittaneen joitakin pakoon yritt\u00e4neiden sotavankien teloituksia ja mahdollisesti he my\u00f6s teloittivat
SD :n vankilassa olleita komissaareja. Suomalaisiin heill\u00e4 ei ollut mit\u00e4\u00e4n toimivaltaa, eiv\u00e4tk\u00e4 he
tietojen mukaan ole koskaan ylitt\u00e4neetk\u00e4\u00e4n valtuuksiaan.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”12. Rommelin kentt\u00e4
\n-osio” module_id=”Rommelin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
12. Rommelin kentt\u00e4<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Rommelin-kentta.jpg” alt=”Rommelin kentt\u00e4” title_text=”Rommelin kentt\u00e4” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Rommelin-kentta-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Rommelin kentt\u00e4 eli Sportsbahn Feldmarschall Rommel<\/strong><\/p>\nRanuantien it\u00e4puolella on Rommelin kent\u00e4ksi kutsuttu urheilukentt\u00e4. Kent\u00e4n rakensivat saksalaisen
Heerin leipomokomppanian B\u00e4ckerei-Kompanie 602:n ja viereisen Heerin kuljetuskomppanian
miehet vuonna 1943 virkistysalueekseen, antaen kent\u00e4lle mahtipontisen nimen Sportsbahn
Feldmarschall Rommel eli Sotamarsalkka Rommelin urheilukentt\u00e4. Nimi oli kirjoitettu kent\u00e4n portin
yl\u00e4laudoitukseen.
Sotamarsalkka Erwin Rommel oli sodan aikana kuuluisin saksalainen sotap\u00e4\u00e4llikk\u00f6 ja sotasankari
lempinimell\u00e4 \u201cEr\u00e4maan kettu\u201d. Rommel osallistui jossakin m\u00e4\u00e4rin Hitlerin salamurhayritykseen
vuonna 1944 ja koska h\u00e4n oli kansallissankari, Hitler antoi hirtt\u00e4misen ja maineenmustaamisen sijaan
h\u00e4nelle mahdollisuuden tehd\u00e4 itsemurha ja s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 siten perheens\u00e4 ja perheen omaisuuden. Asiassa
painoi my\u00f6s se, ett\u00e4 Rommelin nimi liitettyn\u00e4 Hitlerin salamurhahankkeeseen olisi ollut Hitlerille
kiusallista ja varmasti olisi aiheuttanut kuohuntaa Saksassa. Rommelin kerrottiin kuolleen
lentokonehy\u00f6kk\u00e4yksess\u00e4 saamiinsa vammoihin ja haudattiin kunniamenoin. Rommel itse ei koskaan
k\u00e4ynyt Suomessa.
Rommelin kent\u00e4n juhlalliset avajaiset olivat 18.7.1943. Ohjelmassa oli kahdeksan saksalaisen
jalkapallojoukkueen v\u00e4linen jalkapalloturnaus sek\u00e4 kahden saksalaisen k\u00e4sipallojoukkueen v\u00e4linen
ottelu. Kenraalieversti Eduard Dietl vihki kent\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja jakoi parhaan pelaajan palkinnot.
Kent\u00e4ll\u00e4 j\u00e4rjestettiin muutamia j\u00e4\u00e4pallo- ja jalkapallo-otteluja my\u00f6s saksalaisten ja suomalaisten
v\u00e4lill\u00e4. Kentt\u00e4\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6i silloin koivuaita ja my\u00f6s kenraalieversti Dietl istui joskus seuraamassa pelej\u00e4
koivusta tehdyss\u00e4 juhlakatsomossa. Parhaimmillaan otteluita saattoi katsoa jopa yli 1000 katsojaa.
Seuraava isompi urheilutapahtuma kent\u00e4ll\u00e4 oli 16.9.1943 j\u00e4rjestetty Wehrmacht sportfest, johon
osallistui 18 eri yksik\u00f6iden joukkuetta.
Vuosina 1942, 1943 ja 1944 saksalaisten joukkojen urheilutoiminta sai vauhtia asemasotavaiheen
ansiosta. Dietl oli innokas urheilumies ja halusi sotilaiden pysyv\u00e4n virkist\u00e4ytynein\u00e4 ja hyv\u00e4ss\u00e4
kunnossa urheilun avulla. T\u00e4ll\u00e4 oli tietysti vaikutusta my\u00f6s joukkojen mielialan yll\u00e4pit\u00e4misess\u00e4
varsinkin kun sota it\u00e4rintamalla k\u00e4\u00e4ntyi heid\u00e4n kannaltaan huonoon suuntaan. Rommelin kent\u00e4n
tapahtumien ja talviurheilulajien lis\u00e4ksi ainakin kesin\u00e4 1942 ja 1943 j\u00e4rjestettiin kenraali Ferdinand
Sch\u00f6rnerin toimeksiannosta Pohjois-Lapissa saksalaisten joukko-osastojen v\u00e4linen jalkapallon cup-
muotoinen turnaus loppuotteluineen, k\u00e4sipalloilun Tundra-Pokal -kilpailu ja monia muita
urheilukilpailuja.
Rovaniemen kauppalan vuoden 1946 kunnalliskertomuksen mukaan kentt\u00e4 oli varsin huonosti tehty,
vino ja pehme\u00e4 hiekkakentt\u00e4, ja sen takia p\u00f6lyinen – eli vanhaa vapaapalokuntavitsi\u00e4 lainaten:
\u201cv\u00e4\u00e4rin sammutettu\u201d. Kunnostettu kentt\u00e4 on edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 Kiirunan alueella. Rommelin kentt\u00e4
on ainoa saksalaisajasta muistuttava paikannimi Rovaniemell\u00e4. Rommelin kent\u00e4n nimi eli
vuosikymmeni\u00e4 vain paikallisten asukkaiden ja urheilua harrastavan nuorison suullisena perinteen\u00e4,
koska kaupunki saksalaisajan menneisyytt\u00e4 h\u00e4veten ei hyv\u00e4ksynyt nime\u00e4m\u00e4\u00e4n asemakaavakarttaan
ennen kuin 2000 -luvun alussa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”Yhteisty\u00f6ss\u00e4” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_row _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Yhteisty\u00f6ss\u00e4<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][et_pb_text admin_label=”Text” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]Historiakierroksen asiantuntijana on toiminut Kalevi Mikkonen. Tutustu Mikkosen blogiin\u00a0t\u00e4st\u00e4 linkist\u00e4<\/a>.<\/p>\nSaksalaisajan tunnelmiin el\u00e4ytymist\u00e4 vahvistaa taiteilija\/tuottaja Timo Mets\u00e4joen \u00e4\u00e4nisuunnittelu<\/p>\n
Saksan ilmavoimien parakkileirialue Ounasvaaralla 1941-1944 -videon on mallintanut Studio Sallamar.<\/p>\n
Reittikartan on mallintanut Ounasvaaran hiihtoseura, Matti Kivel\u00e4.[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row column_structure=”1_3,1_3,1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/10\/lapin-maakuntamuseo.jpg” alt=”Lapin Maakuntamuseo -logo” title_text=”Lapin Maakuntamuseo” align=”center” admin_label=”Maakuntamuseo -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/01\/Sallamar-JPG.jpg” alt=”Ounasvaaran hiihtoseura -logo” title_text=”Sallamar JPG” align=”center” admin_label=”OH -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_height=”60px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/01\/oh_logo_web_png-200×200-1.png” alt=”Ounasvaaran hiihtoseura -logo” title_text=”oh_logo” align=”center” admin_label=”OH -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_height=”60px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section]<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Saksalaisaika Ounasvaaralla – Historiakierros jatkosodan maisemiinOunasvaara on tunnettu Rovaniemen liikunta -ja virkistyskohteena, mutta tiesitk\u00f6, ett\u00e4 vuosina 1941-1944 se oli my\u00f6s Saksan armeijan, varsinkin Saksan ilmavoimien, eli Luftwaffen leirialuetta? T\u00e4m\u00e4 k\u00e4velyreitti johdattaa sinut virtuaalisesti tai konkreettisesti saksalaisajan j\u00e4\u00e4nteille Ounasvaaran ja L\u00e4hteentien alueella. Reitin eri pisteill\u00e4 voit kuunnella \u00e4\u00e4nisuunnittelun avulla el\u00e4voitettyj\u00e4 \u00e4\u00e4niraitoja, joilla historiantutkija Kalevi Mikkonen kertoo […]<\/p>\n","protected":false},"author":7367,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_et_pb_use_builder":"on","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":"","footnotes":""},"class_list":["post-1319","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7367"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1319"}],"version-history":[{"count":64,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2869,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319\/revisions\/2869"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1319"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/SDn-vankila-1.jpg” alt=”Vankila” title_text=”SDn vankila 1″ align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Vankila-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Sicherheitsdientsin vankila<\/strong><\/p>\nOlemme nyt Geologisen tutkimuslaitoksen kohdalla, jossa oli saksalaisten rakennusten portaita ja
kaivantoja ennen tutkimuslaitoksen talon rakentamista. Alue oli lasten suosittu leikkipaikka, josta
l\u00f6ytyi runsaasti sodan aikaista tavaraa. Tutkimuslaitoksen talon kohdalla oli saksalaisilla heid\u00e4n
omille vangeilleen tarkoitettu muuratuilla selleill\u00e4 varustettu Sicherheitsdientsin eli
turvallisuusviraston vankila. Alue oli piikkilanka-aidalla ymp\u00e4r\u00f6ity. Tutkimuslaitoksen talon vieress\u00e4
on s\u00e4ilynyt isohko pengeralue, jossa oli rakennuksia, joissa oli luonnonkivireunukset. N\u00e4m\u00e4 voivat
olla ehk\u00e4 vankisellej\u00e4 tai vartijoiden ja muun henkil\u00f6kunnan huoneita.
Rinteeseen on kaivettu kaiketi Lapin sodan aikainen taisteluhauta, joka on noin 50 m pitk\u00e4, keskell\u00e4
ja pohjoisp\u00e4\u00e4ss\u00e4 on ilmeisesti ollut korsun paikka. Sicherheitsdients eli SD oli Saksan SS :n johtajan
Heinrich Himmlerin pahamaineinen tiedustelu- ja turvallisuusvirasto, jonka yhteydess\u00e4 toimivat
my\u00f6s Geheime Staatspolizei eli Gestapo, Kriminalpolizei eli Kripo sek\u00e4 Einsatzgruppet, jotka
murhasivat mm. juutalaisia miehitetyiss\u00e4 It\u00e4-Euroopan maissa.
T\u00e4ss\u00e4 SD :n vankilassa oli vangittuna saksalaisia sotilaita, jotka olivat syyllistyneet rikoksiin Suomessa.
Sinne on my\u00f6s tiett\u00e4v\u00e4sti toimitettu my\u00f6s vangiksi saatuja ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 komissaareja kuulusteltavaksi
ja todenn\u00e4k\u00f6isesti heid\u00e4t on siell\u00e4 my\u00f6s teloitettu. Vankilassa ei luultavasti ollut kovin paljoa
henkil\u00f6kuntaa ja muutenkin SD:n ja Gestapon toiminta Rovaniemell\u00e4 oli varsin v\u00e4h\u00e4ist\u00e4, eik\u00e4 liittynyt
mitenk\u00e4\u00e4n suomalaisiin siviileihin tai sotilaisiin. Enemm\u00e4n heill\u00e4 oli teht\u00e4vi\u00e4 pohjoisessa Norjan rajan
molemmin puolin.
Vankilan toiminnasta ei ole s\u00e4ilynyt asiakirjoja eik\u00e4 suomalaisilla virkamiehill\u00e4k\u00e4\u00e4n ollut sinne asiaa,
joten tiedot sen toiminnasta ovat v\u00e4h\u00e4iset. Pullinpuolella nykyisen Valdemarin tontilla sijaitsi
salaisen kentt\u00e4poliisin eli Geheime Feldpolizei 735 :n majoitusalue. Salainen kentt\u00e4poliisi oli nimens\u00e4
mukaisesti Saksan armeijan eli Wehrmachtin salainen sotilaspoliisi, jonka teht\u00e4vi\u00e4 oli muun muassa
vastavakoilu, maanpetoksellisen toiminnan est\u00e4minen, vastapropaganda, sotilaskohteiden vartiointi
ja avustaminen saksalaisten sotaoikeuksien rikostutkinnoissa. Salaisen kentt\u00e4poliisin tiedet\u00e4\u00e4n my\u00f6s
suorittaneen joitakin pakoon yritt\u00e4neiden sotavankien teloituksia ja mahdollisesti he my\u00f6s teloittivat
SD :n vankilassa olleita komissaareja. Suomalaisiin heill\u00e4 ei ollut mit\u00e4\u00e4n toimivaltaa, eiv\u00e4tk\u00e4 he
tietojen mukaan ole koskaan ylitt\u00e4neetk\u00e4\u00e4n valtuuksiaan.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”12. Rommelin kentt\u00e4
\n-osio” module_id=”Rommelin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
12. Rommelin kentt\u00e4<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Rommelin-kentta.jpg” alt=”Rommelin kentt\u00e4” title_text=”Rommelin kentt\u00e4” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Rommelin-kentta-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Rommelin kentt\u00e4 eli Sportsbahn Feldmarschall Rommel<\/strong><\/p>\nRanuantien it\u00e4puolella on Rommelin kent\u00e4ksi kutsuttu urheilukentt\u00e4. Kent\u00e4n rakensivat saksalaisen
Heerin leipomokomppanian B\u00e4ckerei-Kompanie 602:n ja viereisen Heerin kuljetuskomppanian
miehet vuonna 1943 virkistysalueekseen, antaen kent\u00e4lle mahtipontisen nimen Sportsbahn
Feldmarschall Rommel eli Sotamarsalkka Rommelin urheilukentt\u00e4. Nimi oli kirjoitettu kent\u00e4n portin
yl\u00e4laudoitukseen.
Sotamarsalkka Erwin Rommel oli sodan aikana kuuluisin saksalainen sotap\u00e4\u00e4llikk\u00f6 ja sotasankari
lempinimell\u00e4 \u201cEr\u00e4maan kettu\u201d. Rommel osallistui jossakin m\u00e4\u00e4rin Hitlerin salamurhayritykseen
vuonna 1944 ja koska h\u00e4n oli kansallissankari, Hitler antoi hirtt\u00e4misen ja maineenmustaamisen sijaan
h\u00e4nelle mahdollisuuden tehd\u00e4 itsemurha ja s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 siten perheens\u00e4 ja perheen omaisuuden. Asiassa
painoi my\u00f6s se, ett\u00e4 Rommelin nimi liitettyn\u00e4 Hitlerin salamurhahankkeeseen olisi ollut Hitlerille
kiusallista ja varmasti olisi aiheuttanut kuohuntaa Saksassa. Rommelin kerrottiin kuolleen
lentokonehy\u00f6kk\u00e4yksess\u00e4 saamiinsa vammoihin ja haudattiin kunniamenoin. Rommel itse ei koskaan
k\u00e4ynyt Suomessa.
Rommelin kent\u00e4n juhlalliset avajaiset olivat 18.7.1943. Ohjelmassa oli kahdeksan saksalaisen
jalkapallojoukkueen v\u00e4linen jalkapalloturnaus sek\u00e4 kahden saksalaisen k\u00e4sipallojoukkueen v\u00e4linen
ottelu. Kenraalieversti Eduard Dietl vihki kent\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja jakoi parhaan pelaajan palkinnot.
Kent\u00e4ll\u00e4 j\u00e4rjestettiin muutamia j\u00e4\u00e4pallo- ja jalkapallo-otteluja my\u00f6s saksalaisten ja suomalaisten
v\u00e4lill\u00e4. Kentt\u00e4\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6i silloin koivuaita ja my\u00f6s kenraalieversti Dietl istui joskus seuraamassa pelej\u00e4
koivusta tehdyss\u00e4 juhlakatsomossa. Parhaimmillaan otteluita saattoi katsoa jopa yli 1000 katsojaa.
Seuraava isompi urheilutapahtuma kent\u00e4ll\u00e4 oli 16.9.1943 j\u00e4rjestetty Wehrmacht sportfest, johon
osallistui 18 eri yksik\u00f6iden joukkuetta.
Vuosina 1942, 1943 ja 1944 saksalaisten joukkojen urheilutoiminta sai vauhtia asemasotavaiheen
ansiosta. Dietl oli innokas urheilumies ja halusi sotilaiden pysyv\u00e4n virkist\u00e4ytynein\u00e4 ja hyv\u00e4ss\u00e4
kunnossa urheilun avulla. T\u00e4ll\u00e4 oli tietysti vaikutusta my\u00f6s joukkojen mielialan yll\u00e4pit\u00e4misess\u00e4
varsinkin kun sota it\u00e4rintamalla k\u00e4\u00e4ntyi heid\u00e4n kannaltaan huonoon suuntaan. Rommelin kent\u00e4n
tapahtumien ja talviurheilulajien lis\u00e4ksi ainakin kesin\u00e4 1942 ja 1943 j\u00e4rjestettiin kenraali Ferdinand
Sch\u00f6rnerin toimeksiannosta Pohjois-Lapissa saksalaisten joukko-osastojen v\u00e4linen jalkapallon cup-
muotoinen turnaus loppuotteluineen, k\u00e4sipalloilun Tundra-Pokal -kilpailu ja monia muita
urheilukilpailuja.
Rovaniemen kauppalan vuoden 1946 kunnalliskertomuksen mukaan kentt\u00e4 oli varsin huonosti tehty,
vino ja pehme\u00e4 hiekkakentt\u00e4, ja sen takia p\u00f6lyinen – eli vanhaa vapaapalokuntavitsi\u00e4 lainaten:
\u201cv\u00e4\u00e4rin sammutettu\u201d. Kunnostettu kentt\u00e4 on edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 Kiirunan alueella. Rommelin kentt\u00e4
on ainoa saksalaisajasta muistuttava paikannimi Rovaniemell\u00e4. Rommelin kent\u00e4n nimi eli
vuosikymmeni\u00e4 vain paikallisten asukkaiden ja urheilua harrastavan nuorison suullisena perinteen\u00e4,
koska kaupunki saksalaisajan menneisyytt\u00e4 h\u00e4veten ei hyv\u00e4ksynyt nime\u00e4m\u00e4\u00e4n asemakaavakarttaan
ennen kuin 2000 -luvun alussa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”Yhteisty\u00f6ss\u00e4” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_row _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Yhteisty\u00f6ss\u00e4<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][et_pb_text admin_label=”Text” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]Historiakierroksen asiantuntijana on toiminut Kalevi Mikkonen. Tutustu Mikkosen blogiin\u00a0t\u00e4st\u00e4 linkist\u00e4<\/a>.<\/p>\nSaksalaisajan tunnelmiin el\u00e4ytymist\u00e4 vahvistaa taiteilija\/tuottaja Timo Mets\u00e4joen \u00e4\u00e4nisuunnittelu<\/p>\n
Saksan ilmavoimien parakkileirialue Ounasvaaralla 1941-1944 -videon on mallintanut Studio Sallamar.<\/p>\n
Reittikartan on mallintanut Ounasvaaran hiihtoseura, Matti Kivel\u00e4.[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row column_structure=”1_3,1_3,1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/10\/lapin-maakuntamuseo.jpg” alt=”Lapin Maakuntamuseo -logo” title_text=”Lapin Maakuntamuseo” align=”center” admin_label=”Maakuntamuseo -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/01\/Sallamar-JPG.jpg” alt=”Ounasvaaran hiihtoseura -logo” title_text=”Sallamar JPG” align=”center” admin_label=”OH -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_height=”60px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/01\/oh_logo_web_png-200×200-1.png” alt=”Ounasvaaran hiihtoseura -logo” title_text=”oh_logo” align=”center” admin_label=”OH -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_height=”60px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section]<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Saksalaisaika Ounasvaaralla – Historiakierros jatkosodan maisemiinOunasvaara on tunnettu Rovaniemen liikunta -ja virkistyskohteena, mutta tiesitk\u00f6, ett\u00e4 vuosina 1941-1944 se oli my\u00f6s Saksan armeijan, varsinkin Saksan ilmavoimien, eli Luftwaffen leirialuetta? T\u00e4m\u00e4 k\u00e4velyreitti johdattaa sinut virtuaalisesti tai konkreettisesti saksalaisajan j\u00e4\u00e4nteille Ounasvaaran ja L\u00e4hteentien alueella. Reitin eri pisteill\u00e4 voit kuunnella \u00e4\u00e4nisuunnittelun avulla el\u00e4voitettyj\u00e4 \u00e4\u00e4niraitoja, joilla historiantutkija Kalevi Mikkonen kertoo […]<\/p>\n","protected":false},"author":7367,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_et_pb_use_builder":"on","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":"","footnotes":""},"class_list":["post-1319","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7367"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1319"}],"version-history":[{"count":64,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2869,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319\/revisions\/2869"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1319"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
Olemme nyt Geologisen tutkimuslaitoksen kohdalla, jossa oli saksalaisten rakennusten portaita ja
kaivantoja ennen tutkimuslaitoksen talon rakentamista. Alue oli lasten suosittu leikkipaikka, josta
l\u00f6ytyi runsaasti sodan aikaista tavaraa. Tutkimuslaitoksen talon kohdalla oli saksalaisilla heid\u00e4n
omille vangeilleen tarkoitettu muuratuilla selleill\u00e4 varustettu Sicherheitsdientsin eli
turvallisuusviraston vankila. Alue oli piikkilanka-aidalla ymp\u00e4r\u00f6ity. Tutkimuslaitoksen talon vieress\u00e4
on s\u00e4ilynyt isohko pengeralue, jossa oli rakennuksia, joissa oli luonnonkivireunukset. N\u00e4m\u00e4 voivat
olla ehk\u00e4 vankisellej\u00e4 tai vartijoiden ja muun henkil\u00f6kunnan huoneita.
Rinteeseen on kaivettu kaiketi Lapin sodan aikainen taisteluhauta, joka on noin 50 m pitk\u00e4, keskell\u00e4
ja pohjoisp\u00e4\u00e4ss\u00e4 on ilmeisesti ollut korsun paikka. Sicherheitsdients eli SD oli Saksan SS :n johtajan
Heinrich Himmlerin pahamaineinen tiedustelu- ja turvallisuusvirasto, jonka yhteydess\u00e4 toimivat
my\u00f6s Geheime Staatspolizei eli Gestapo, Kriminalpolizei eli Kripo sek\u00e4 Einsatzgruppet, jotka
murhasivat mm. juutalaisia miehitetyiss\u00e4 It\u00e4-Euroopan maissa.
T\u00e4ss\u00e4 SD :n vankilassa oli vangittuna saksalaisia sotilaita, jotka olivat syyllistyneet rikoksiin Suomessa.
Sinne on my\u00f6s tiett\u00e4v\u00e4sti toimitettu my\u00f6s vangiksi saatuja ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 komissaareja kuulusteltavaksi
ja todenn\u00e4k\u00f6isesti heid\u00e4t on siell\u00e4 my\u00f6s teloitettu. Vankilassa ei luultavasti ollut kovin paljoa
henkil\u00f6kuntaa ja muutenkin SD:n ja Gestapon toiminta Rovaniemell\u00e4 oli varsin v\u00e4h\u00e4ist\u00e4, eik\u00e4 liittynyt
mitenk\u00e4\u00e4n suomalaisiin siviileihin tai sotilaisiin. Enemm\u00e4n heill\u00e4 oli teht\u00e4vi\u00e4 pohjoisessa Norjan rajan
molemmin puolin.
Vankilan toiminnasta ei ole s\u00e4ilynyt asiakirjoja eik\u00e4 suomalaisilla virkamiehill\u00e4k\u00e4\u00e4n ollut sinne asiaa,
joten tiedot sen toiminnasta ovat v\u00e4h\u00e4iset. Pullinpuolella nykyisen Valdemarin tontilla sijaitsi
salaisen kentt\u00e4poliisin eli Geheime Feldpolizei 735 :n majoitusalue. Salainen kentt\u00e4poliisi oli nimens\u00e4
mukaisesti Saksan armeijan eli Wehrmachtin salainen sotilaspoliisi, jonka teht\u00e4vi\u00e4 oli muun muassa
vastavakoilu, maanpetoksellisen toiminnan est\u00e4minen, vastapropaganda, sotilaskohteiden vartiointi
ja avustaminen saksalaisten sotaoikeuksien rikostutkinnoissa. Salaisen kentt\u00e4poliisin tiedet\u00e4\u00e4n my\u00f6s
suorittaneen joitakin pakoon yritt\u00e4neiden sotavankien teloituksia ja mahdollisesti he my\u00f6s teloittivat
SD :n vankilassa olleita komissaareja. Suomalaisiin heill\u00e4 ei ollut mit\u00e4\u00e4n toimivaltaa, eiv\u00e4tk\u00e4 he
tietojen mukaan ole koskaan ylitt\u00e4neetk\u00e4\u00e4n valtuuksiaan.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”12. Rommelin kentt\u00e4
\n-osio” module_id=”Rommelin” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ collapsed=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
12. Rommelin kentt\u00e4<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”\u00c4\u00e4nitys ja teksti” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” positioning=”none” custom_padding=”30px|||||” border_width_all=”15px” border_color_all=”#26224E” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\u00a0 Aineisto<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Rommelin-kentta.jpg” alt=”Rommelin kentt\u00e4” title_text=”Rommelin kentt\u00e4” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Rommelin-kentta-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Rommelin kentt\u00e4 eli Sportsbahn Feldmarschall Rommel<\/strong><\/p>\nRanuantien it\u00e4puolella on Rommelin kent\u00e4ksi kutsuttu urheilukentt\u00e4. Kent\u00e4n rakensivat saksalaisen
Heerin leipomokomppanian B\u00e4ckerei-Kompanie 602:n ja viereisen Heerin kuljetuskomppanian
miehet vuonna 1943 virkistysalueekseen, antaen kent\u00e4lle mahtipontisen nimen Sportsbahn
Feldmarschall Rommel eli Sotamarsalkka Rommelin urheilukentt\u00e4. Nimi oli kirjoitettu kent\u00e4n portin
yl\u00e4laudoitukseen.
Sotamarsalkka Erwin Rommel oli sodan aikana kuuluisin saksalainen sotap\u00e4\u00e4llikk\u00f6 ja sotasankari
lempinimell\u00e4 \u201cEr\u00e4maan kettu\u201d. Rommel osallistui jossakin m\u00e4\u00e4rin Hitlerin salamurhayritykseen
vuonna 1944 ja koska h\u00e4n oli kansallissankari, Hitler antoi hirtt\u00e4misen ja maineenmustaamisen sijaan
h\u00e4nelle mahdollisuuden tehd\u00e4 itsemurha ja s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 siten perheens\u00e4 ja perheen omaisuuden. Asiassa
painoi my\u00f6s se, ett\u00e4 Rommelin nimi liitettyn\u00e4 Hitlerin salamurhahankkeeseen olisi ollut Hitlerille
kiusallista ja varmasti olisi aiheuttanut kuohuntaa Saksassa. Rommelin kerrottiin kuolleen
lentokonehy\u00f6kk\u00e4yksess\u00e4 saamiinsa vammoihin ja haudattiin kunniamenoin. Rommel itse ei koskaan
k\u00e4ynyt Suomessa.
Rommelin kent\u00e4n juhlalliset avajaiset olivat 18.7.1943. Ohjelmassa oli kahdeksan saksalaisen
jalkapallojoukkueen v\u00e4linen jalkapalloturnaus sek\u00e4 kahden saksalaisen k\u00e4sipallojoukkueen v\u00e4linen
ottelu. Kenraalieversti Eduard Dietl vihki kent\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja jakoi parhaan pelaajan palkinnot.
Kent\u00e4ll\u00e4 j\u00e4rjestettiin muutamia j\u00e4\u00e4pallo- ja jalkapallo-otteluja my\u00f6s saksalaisten ja suomalaisten
v\u00e4lill\u00e4. Kentt\u00e4\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6i silloin koivuaita ja my\u00f6s kenraalieversti Dietl istui joskus seuraamassa pelej\u00e4
koivusta tehdyss\u00e4 juhlakatsomossa. Parhaimmillaan otteluita saattoi katsoa jopa yli 1000 katsojaa.
Seuraava isompi urheilutapahtuma kent\u00e4ll\u00e4 oli 16.9.1943 j\u00e4rjestetty Wehrmacht sportfest, johon
osallistui 18 eri yksik\u00f6iden joukkuetta.
Vuosina 1942, 1943 ja 1944 saksalaisten joukkojen urheilutoiminta sai vauhtia asemasotavaiheen
ansiosta. Dietl oli innokas urheilumies ja halusi sotilaiden pysyv\u00e4n virkist\u00e4ytynein\u00e4 ja hyv\u00e4ss\u00e4
kunnossa urheilun avulla. T\u00e4ll\u00e4 oli tietysti vaikutusta my\u00f6s joukkojen mielialan yll\u00e4pit\u00e4misess\u00e4
varsinkin kun sota it\u00e4rintamalla k\u00e4\u00e4ntyi heid\u00e4n kannaltaan huonoon suuntaan. Rommelin kent\u00e4n
tapahtumien ja talviurheilulajien lis\u00e4ksi ainakin kesin\u00e4 1942 ja 1943 j\u00e4rjestettiin kenraali Ferdinand
Sch\u00f6rnerin toimeksiannosta Pohjois-Lapissa saksalaisten joukko-osastojen v\u00e4linen jalkapallon cup-
muotoinen turnaus loppuotteluineen, k\u00e4sipalloilun Tundra-Pokal -kilpailu ja monia muita
urheilukilpailuja.
Rovaniemen kauppalan vuoden 1946 kunnalliskertomuksen mukaan kentt\u00e4 oli varsin huonosti tehty,
vino ja pehme\u00e4 hiekkakentt\u00e4, ja sen takia p\u00f6lyinen – eli vanhaa vapaapalokuntavitsi\u00e4 lainaten:
\u201cv\u00e4\u00e4rin sammutettu\u201d. Kunnostettu kentt\u00e4 on edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 Kiirunan alueella. Rommelin kentt\u00e4
on ainoa saksalaisajasta muistuttava paikannimi Rovaniemell\u00e4. Rommelin kent\u00e4n nimi eli
vuosikymmeni\u00e4 vain paikallisten asukkaiden ja urheilua harrastavan nuorison suullisena perinteen\u00e4,
koska kaupunki saksalaisajan menneisyytt\u00e4 h\u00e4veten ei hyv\u00e4ksynyt nime\u00e4m\u00e4\u00e4n asemakaavakarttaan
ennen kuin 2000 -luvun alussa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”Yhteisty\u00f6ss\u00e4” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_row _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Yhteisty\u00f6ss\u00e4<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][et_pb_text admin_label=”Text” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]Historiakierroksen asiantuntijana on toiminut Kalevi Mikkonen. Tutustu Mikkosen blogiin\u00a0t\u00e4st\u00e4 linkist\u00e4<\/a>.<\/p>\nSaksalaisajan tunnelmiin el\u00e4ytymist\u00e4 vahvistaa taiteilija\/tuottaja Timo Mets\u00e4joen \u00e4\u00e4nisuunnittelu<\/p>\n
Saksan ilmavoimien parakkileirialue Ounasvaaralla 1941-1944 -videon on mallintanut Studio Sallamar.<\/p>\n
Reittikartan on mallintanut Ounasvaaran hiihtoseura, Matti Kivel\u00e4.[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row column_structure=”1_3,1_3,1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/10\/lapin-maakuntamuseo.jpg” alt=”Lapin Maakuntamuseo -logo” title_text=”Lapin Maakuntamuseo” align=”center” admin_label=”Maakuntamuseo -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/01\/Sallamar-JPG.jpg” alt=”Ounasvaaran hiihtoseura -logo” title_text=”Sallamar JPG” align=”center” admin_label=”OH -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_height=”60px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/01\/oh_logo_web_png-200×200-1.png” alt=”Ounasvaaran hiihtoseura -logo” title_text=”oh_logo” align=”center” admin_label=”OH -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_height=”60px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section]<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Saksalaisaika Ounasvaaralla – Historiakierros jatkosodan maisemiinOunasvaara on tunnettu Rovaniemen liikunta -ja virkistyskohteena, mutta tiesitk\u00f6, ett\u00e4 vuosina 1941-1944 se oli my\u00f6s Saksan armeijan, varsinkin Saksan ilmavoimien, eli Luftwaffen leirialuetta? T\u00e4m\u00e4 k\u00e4velyreitti johdattaa sinut virtuaalisesti tai konkreettisesti saksalaisajan j\u00e4\u00e4nteille Ounasvaaran ja L\u00e4hteentien alueella. Reitin eri pisteill\u00e4 voit kuunnella \u00e4\u00e4nisuunnittelun avulla el\u00e4voitettyj\u00e4 \u00e4\u00e4niraitoja, joilla historiantutkija Kalevi Mikkonen kertoo […]<\/p>\n","protected":false},"author":7367,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_et_pb_use_builder":"on","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":"","footnotes":""},"class_list":["post-1319","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7367"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1319"}],"version-history":[{"count":64,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2869,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319\/revisions\/2869"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1319"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”GPS” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” text_font=”||||||||” header_font=”|||on|||||” custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
\ud83e\udded N\u00e4yt\u00e4 sijainti Google Mapsissa <\/a><\/strong><\/h3>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Rommelin-kentta.jpg” alt=”Rommelin kentt\u00e4” title_text=”Rommelin kentt\u00e4” align=”center” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][et_pb_audio audio=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/11\/Rommelin-kentta-final.mp3″ title=”Kuuntele” admin_label=”Audio” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_font=”|800|||||||” title_text_align=”left” title_text_color=”#e20d18″ background_enable_color=”off” background_layout=”light” width=”90%” module_alignment=”center” min_height=”182px” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_audio][et_pb_toggle title=”Lue” open_toggle_text_color=”#e20d18″ open_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” closed_toggle_background_color=”RGBA(0,0,0,0)” icon_color=”#e20d18″ use_icon_font_size=”on” icon_font_size=”41px” open_icon_color=”#e20d18″ open_use_icon_font_size=”on” open_icon_font_size=”41px” admin_label=”littera” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” title_text_color=”#e20d18″ title_level=”h3″ title_font=”|700|||||||” width=”90%” module_alignment=”center” border_width_all=”4px” border_color_all=”#26224e” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Rommelin kentt\u00e4 eli Sportsbahn Feldmarschall Rommel<\/strong><\/p>\nRanuantien it\u00e4puolella on Rommelin kent\u00e4ksi kutsuttu urheilukentt\u00e4. Kent\u00e4n rakensivat saksalaisen
Heerin leipomokomppanian B\u00e4ckerei-Kompanie 602:n ja viereisen Heerin kuljetuskomppanian
miehet vuonna 1943 virkistysalueekseen, antaen kent\u00e4lle mahtipontisen nimen Sportsbahn
Feldmarschall Rommel eli Sotamarsalkka Rommelin urheilukentt\u00e4. Nimi oli kirjoitettu kent\u00e4n portin
yl\u00e4laudoitukseen.
Sotamarsalkka Erwin Rommel oli sodan aikana kuuluisin saksalainen sotap\u00e4\u00e4llikk\u00f6 ja sotasankari
lempinimell\u00e4 \u201cEr\u00e4maan kettu\u201d. Rommel osallistui jossakin m\u00e4\u00e4rin Hitlerin salamurhayritykseen
vuonna 1944 ja koska h\u00e4n oli kansallissankari, Hitler antoi hirtt\u00e4misen ja maineenmustaamisen sijaan
h\u00e4nelle mahdollisuuden tehd\u00e4 itsemurha ja s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 siten perheens\u00e4 ja perheen omaisuuden. Asiassa
painoi my\u00f6s se, ett\u00e4 Rommelin nimi liitettyn\u00e4 Hitlerin salamurhahankkeeseen olisi ollut Hitlerille
kiusallista ja varmasti olisi aiheuttanut kuohuntaa Saksassa. Rommelin kerrottiin kuolleen
lentokonehy\u00f6kk\u00e4yksess\u00e4 saamiinsa vammoihin ja haudattiin kunniamenoin. Rommel itse ei koskaan
k\u00e4ynyt Suomessa.
Rommelin kent\u00e4n juhlalliset avajaiset olivat 18.7.1943. Ohjelmassa oli kahdeksan saksalaisen
jalkapallojoukkueen v\u00e4linen jalkapalloturnaus sek\u00e4 kahden saksalaisen k\u00e4sipallojoukkueen v\u00e4linen
ottelu. Kenraalieversti Eduard Dietl vihki kent\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja jakoi parhaan pelaajan palkinnot.
Kent\u00e4ll\u00e4 j\u00e4rjestettiin muutamia j\u00e4\u00e4pallo- ja jalkapallo-otteluja my\u00f6s saksalaisten ja suomalaisten
v\u00e4lill\u00e4. Kentt\u00e4\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6i silloin koivuaita ja my\u00f6s kenraalieversti Dietl istui joskus seuraamassa pelej\u00e4
koivusta tehdyss\u00e4 juhlakatsomossa. Parhaimmillaan otteluita saattoi katsoa jopa yli 1000 katsojaa.
Seuraava isompi urheilutapahtuma kent\u00e4ll\u00e4 oli 16.9.1943 j\u00e4rjestetty Wehrmacht sportfest, johon
osallistui 18 eri yksik\u00f6iden joukkuetta.
Vuosina 1942, 1943 ja 1944 saksalaisten joukkojen urheilutoiminta sai vauhtia asemasotavaiheen
ansiosta. Dietl oli innokas urheilumies ja halusi sotilaiden pysyv\u00e4n virkist\u00e4ytynein\u00e4 ja hyv\u00e4ss\u00e4
kunnossa urheilun avulla. T\u00e4ll\u00e4 oli tietysti vaikutusta my\u00f6s joukkojen mielialan yll\u00e4pit\u00e4misess\u00e4
varsinkin kun sota it\u00e4rintamalla k\u00e4\u00e4ntyi heid\u00e4n kannaltaan huonoon suuntaan. Rommelin kent\u00e4n
tapahtumien ja talviurheilulajien lis\u00e4ksi ainakin kesin\u00e4 1942 ja 1943 j\u00e4rjestettiin kenraali Ferdinand
Sch\u00f6rnerin toimeksiannosta Pohjois-Lapissa saksalaisten joukko-osastojen v\u00e4linen jalkapallon cup-
muotoinen turnaus loppuotteluineen, k\u00e4sipalloilun Tundra-Pokal -kilpailu ja monia muita
urheilukilpailuja.
Rovaniemen kauppalan vuoden 1946 kunnalliskertomuksen mukaan kentt\u00e4 oli varsin huonosti tehty,
vino ja pehme\u00e4 hiekkakentt\u00e4, ja sen takia p\u00f6lyinen – eli vanhaa vapaapalokuntavitsi\u00e4 lainaten:
\u201cv\u00e4\u00e4rin sammutettu\u201d. Kunnostettu kentt\u00e4 on edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 Kiirunan alueella. Rommelin kentt\u00e4
on ainoa saksalaisajasta muistuttava paikannimi Rovaniemell\u00e4. Rommelin kent\u00e4n nimi eli
vuosikymmeni\u00e4 vain paikallisten asukkaiden ja urheilua harrastavan nuorison suullisena perinteen\u00e4,
koska kaupunki saksalaisajan menneisyytt\u00e4 h\u00e4veten ei hyv\u00e4ksynyt nime\u00e4m\u00e4\u00e4n asemakaavakarttaan
ennen kuin 2000 -luvun alussa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”Yhteisty\u00f6ss\u00e4” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_row _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Yhteisty\u00f6ss\u00e4<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][et_pb_text admin_label=”Text” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]Historiakierroksen asiantuntijana on toiminut Kalevi Mikkonen. Tutustu Mikkosen blogiin\u00a0t\u00e4st\u00e4 linkist\u00e4<\/a>.<\/p>\nSaksalaisajan tunnelmiin el\u00e4ytymist\u00e4 vahvistaa taiteilija\/tuottaja Timo Mets\u00e4joen \u00e4\u00e4nisuunnittelu<\/p>\n
Saksan ilmavoimien parakkileirialue Ounasvaaralla 1941-1944 -videon on mallintanut Studio Sallamar.<\/p>\n
Reittikartan on mallintanut Ounasvaaran hiihtoseura, Matti Kivel\u00e4.[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row column_structure=”1_3,1_3,1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/10\/lapin-maakuntamuseo.jpg” alt=”Lapin Maakuntamuseo -logo” title_text=”Lapin Maakuntamuseo” align=”center” admin_label=”Maakuntamuseo -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/01\/Sallamar-JPG.jpg” alt=”Ounasvaaran hiihtoseura -logo” title_text=”Sallamar JPG” align=”center” admin_label=”OH -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_height=”60px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/01\/oh_logo_web_png-200×200-1.png” alt=”Ounasvaaran hiihtoseura -logo” title_text=”oh_logo” align=”center” admin_label=”OH -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_height=”60px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section]<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Saksalaisaika Ounasvaaralla – Historiakierros jatkosodan maisemiinOunasvaara on tunnettu Rovaniemen liikunta -ja virkistyskohteena, mutta tiesitk\u00f6, ett\u00e4 vuosina 1941-1944 se oli my\u00f6s Saksan armeijan, varsinkin Saksan ilmavoimien, eli Luftwaffen leirialuetta? T\u00e4m\u00e4 k\u00e4velyreitti johdattaa sinut virtuaalisesti tai konkreettisesti saksalaisajan j\u00e4\u00e4nteille Ounasvaaran ja L\u00e4hteentien alueella. Reitin eri pisteill\u00e4 voit kuunnella \u00e4\u00e4nisuunnittelun avulla el\u00e4voitettyj\u00e4 \u00e4\u00e4niraitoja, joilla historiantutkija Kalevi Mikkonen kertoo […]<\/p>\n","protected":false},"author":7367,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_et_pb_use_builder":"on","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":"","footnotes":""},"class_list":["post-1319","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7367"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1319"}],"version-history":[{"count":64,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2869,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319\/revisions\/2869"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1319"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
Ranuantien it\u00e4puolella on Rommelin kent\u00e4ksi kutsuttu urheilukentt\u00e4. Kent\u00e4n rakensivat saksalaisen
Heerin leipomokomppanian B\u00e4ckerei-Kompanie 602:n ja viereisen Heerin kuljetuskomppanian
miehet vuonna 1943 virkistysalueekseen, antaen kent\u00e4lle mahtipontisen nimen Sportsbahn
Feldmarschall Rommel eli Sotamarsalkka Rommelin urheilukentt\u00e4. Nimi oli kirjoitettu kent\u00e4n portin
yl\u00e4laudoitukseen.
Sotamarsalkka Erwin Rommel oli sodan aikana kuuluisin saksalainen sotap\u00e4\u00e4llikk\u00f6 ja sotasankari
lempinimell\u00e4 \u201cEr\u00e4maan kettu\u201d. Rommel osallistui jossakin m\u00e4\u00e4rin Hitlerin salamurhayritykseen
vuonna 1944 ja koska h\u00e4n oli kansallissankari, Hitler antoi hirtt\u00e4misen ja maineenmustaamisen sijaan
h\u00e4nelle mahdollisuuden tehd\u00e4 itsemurha ja s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 siten perheens\u00e4 ja perheen omaisuuden. Asiassa
painoi my\u00f6s se, ett\u00e4 Rommelin nimi liitettyn\u00e4 Hitlerin salamurhahankkeeseen olisi ollut Hitlerille
kiusallista ja varmasti olisi aiheuttanut kuohuntaa Saksassa. Rommelin kerrottiin kuolleen
lentokonehy\u00f6kk\u00e4yksess\u00e4 saamiinsa vammoihin ja haudattiin kunniamenoin. Rommel itse ei koskaan
k\u00e4ynyt Suomessa.
Rommelin kent\u00e4n juhlalliset avajaiset olivat 18.7.1943. Ohjelmassa oli kahdeksan saksalaisen
jalkapallojoukkueen v\u00e4linen jalkapalloturnaus sek\u00e4 kahden saksalaisen k\u00e4sipallojoukkueen v\u00e4linen
ottelu. Kenraalieversti Eduard Dietl vihki kent\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja jakoi parhaan pelaajan palkinnot.
Kent\u00e4ll\u00e4 j\u00e4rjestettiin muutamia j\u00e4\u00e4pallo- ja jalkapallo-otteluja my\u00f6s saksalaisten ja suomalaisten
v\u00e4lill\u00e4. Kentt\u00e4\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6i silloin koivuaita ja my\u00f6s kenraalieversti Dietl istui joskus seuraamassa pelej\u00e4
koivusta tehdyss\u00e4 juhlakatsomossa. Parhaimmillaan otteluita saattoi katsoa jopa yli 1000 katsojaa.
Seuraava isompi urheilutapahtuma kent\u00e4ll\u00e4 oli 16.9.1943 j\u00e4rjestetty Wehrmacht sportfest, johon
osallistui 18 eri yksik\u00f6iden joukkuetta.
Vuosina 1942, 1943 ja 1944 saksalaisten joukkojen urheilutoiminta sai vauhtia asemasotavaiheen
ansiosta. Dietl oli innokas urheilumies ja halusi sotilaiden pysyv\u00e4n virkist\u00e4ytynein\u00e4 ja hyv\u00e4ss\u00e4
kunnossa urheilun avulla. T\u00e4ll\u00e4 oli tietysti vaikutusta my\u00f6s joukkojen mielialan yll\u00e4pit\u00e4misess\u00e4
varsinkin kun sota it\u00e4rintamalla k\u00e4\u00e4ntyi heid\u00e4n kannaltaan huonoon suuntaan. Rommelin kent\u00e4n
tapahtumien ja talviurheilulajien lis\u00e4ksi ainakin kesin\u00e4 1942 ja 1943 j\u00e4rjestettiin kenraali Ferdinand
Sch\u00f6rnerin toimeksiannosta Pohjois-Lapissa saksalaisten joukko-osastojen v\u00e4linen jalkapallon cup-
muotoinen turnaus loppuotteluineen, k\u00e4sipalloilun Tundra-Pokal -kilpailu ja monia muita
urheilukilpailuja.
Rovaniemen kauppalan vuoden 1946 kunnalliskertomuksen mukaan kentt\u00e4 oli varsin huonosti tehty,
vino ja pehme\u00e4 hiekkakentt\u00e4, ja sen takia p\u00f6lyinen – eli vanhaa vapaapalokuntavitsi\u00e4 lainaten:
\u201cv\u00e4\u00e4rin sammutettu\u201d. Kunnostettu kentt\u00e4 on edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 Kiirunan alueella. Rommelin kentt\u00e4
on ainoa saksalaisajasta muistuttava paikannimi Rovaniemell\u00e4. Rommelin kent\u00e4n nimi eli
vuosikymmeni\u00e4 vain paikallisten asukkaiden ja urheilua harrastavan nuorison suullisena perinteen\u00e4,
koska kaupunki saksalaisajan menneisyytt\u00e4 h\u00e4veten ei hyv\u00e4ksynyt nime\u00e4m\u00e4\u00e4n asemakaavakarttaan
ennen kuin 2000 -luvun alussa.<\/p>\n
[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”Yhteisty\u00f6ss\u00e4” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_row _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text admin_label=”Otsikko” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Yhteisty\u00f6ss\u00e4<\/strong><\/h2>\n[\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][et_pb_text admin_label=”Text” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]Historiakierroksen asiantuntijana on toiminut Kalevi Mikkonen. Tutustu Mikkosen blogiin\u00a0t\u00e4st\u00e4 linkist\u00e4<\/a>.<\/p>\nSaksalaisajan tunnelmiin el\u00e4ytymist\u00e4 vahvistaa taiteilija\/tuottaja Timo Mets\u00e4joen \u00e4\u00e4nisuunnittelu<\/p>\n
Saksan ilmavoimien parakkileirialue Ounasvaaralla 1941-1944 -videon on mallintanut Studio Sallamar.<\/p>\n
Reittikartan on mallintanut Ounasvaaran hiihtoseura, Matti Kivel\u00e4.[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row column_structure=”1_3,1_3,1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/10\/lapin-maakuntamuseo.jpg” alt=”Lapin Maakuntamuseo -logo” title_text=”Lapin Maakuntamuseo” align=”center” admin_label=”Maakuntamuseo -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/01\/Sallamar-JPG.jpg” alt=”Ounasvaaran hiihtoseura -logo” title_text=”Sallamar JPG” align=”center” admin_label=”OH -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_height=”60px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/01\/oh_logo_web_png-200×200-1.png” alt=”Ounasvaaran hiihtoseura -logo” title_text=”oh_logo” align=”center” admin_label=”OH -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_height=”60px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section]<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Saksalaisaika Ounasvaaralla – Historiakierros jatkosodan maisemiinOunasvaara on tunnettu Rovaniemen liikunta -ja virkistyskohteena, mutta tiesitk\u00f6, ett\u00e4 vuosina 1941-1944 se oli my\u00f6s Saksan armeijan, varsinkin Saksan ilmavoimien, eli Luftwaffen leirialuetta? T\u00e4m\u00e4 k\u00e4velyreitti johdattaa sinut virtuaalisesti tai konkreettisesti saksalaisajan j\u00e4\u00e4nteille Ounasvaaran ja L\u00e4hteentien alueella. Reitin eri pisteill\u00e4 voit kuunnella \u00e4\u00e4nisuunnittelun avulla el\u00e4voitettyj\u00e4 \u00e4\u00e4niraitoja, joilla historiantutkija Kalevi Mikkonen kertoo […]<\/p>\n","protected":false},"author":7367,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_et_pb_use_builder":"on","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":"","footnotes":""},"class_list":["post-1319","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7367"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1319"}],"version-history":[{"count":64,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2869,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319\/revisions\/2869"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1319"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
Saksalaisajan tunnelmiin el\u00e4ytymist\u00e4 vahvistaa taiteilija\/tuottaja Timo Mets\u00e4joen \u00e4\u00e4nisuunnittelu<\/p>\n
Saksan ilmavoimien parakkileirialue Ounasvaaralla 1941-1944 -videon on mallintanut Studio Sallamar.<\/p>\n
Reittikartan on mallintanut Ounasvaaran hiihtoseura, Matti Kivel\u00e4.[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row column_structure=”1_3,1_3,1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2021\/10\/lapin-maakuntamuseo.jpg” alt=”Lapin Maakuntamuseo -logo” title_text=”Lapin Maakuntamuseo” align=”center” admin_label=”Maakuntamuseo -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/01\/Sallamar-JPG.jpg” alt=”Ounasvaaran hiihtoseura -logo” title_text=”Sallamar JPG” align=”center” admin_label=”OH -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_height=”60px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/files\/2022\/01\/oh_logo_web_png-200×200-1.png” alt=”Ounasvaaran hiihtoseura -logo” title_text=”oh_logo” align=”center” admin_label=”OH -logo” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” max_height=”60px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section]<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Saksalaisaika Ounasvaaralla – Historiakierros jatkosodan maisemiinOunasvaara on tunnettu Rovaniemen liikunta -ja virkistyskohteena, mutta tiesitk\u00f6, ett\u00e4 vuosina 1941-1944 se oli my\u00f6s Saksan armeijan, varsinkin Saksan ilmavoimien, eli Luftwaffen leirialuetta? T\u00e4m\u00e4 k\u00e4velyreitti johdattaa sinut virtuaalisesti tai konkreettisesti saksalaisajan j\u00e4\u00e4nteille Ounasvaaran ja L\u00e4hteentien alueella. Reitin eri pisteill\u00e4 voit kuunnella \u00e4\u00e4nisuunnittelun avulla el\u00e4voitettyj\u00e4 \u00e4\u00e4niraitoja, joilla historiantutkija Kalevi Mikkonen kertoo […]<\/p>\n","protected":false},"author":7367,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_et_pb_use_builder":"on","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":"","footnotes":""},"class_list":["post-1319","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7367"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1319"}],"version-history":[{"count":64,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2869,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1319\/revisions\/2869"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/latu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1319"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}