[et_pb_section fb_built=”1″ _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” custom_margin=”2px|30px|2px|30px|true|true”][et_pb_row _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default”][et_pb_text _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default”]<\/p>\n
< Takaisin Kuukkelin j\u00e4ljell\u00e4 -materiaaliin<\/a><\/p>\n [\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”2. Tiivistelma” module_id=”tiivistelma” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” box_shadow_style=”preset1″ custom_margin=”-5px|30px|-5px|30px|true|true”][et_pb_row custom_padding_last_edited=”on|phone” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” custom_margin=”||||false|false” custom_padding=”|300px|||false|false” custom_padding_tablet=”|0px|||false|false” custom_padding_phone=””][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default”][et_pb_text admin_label=”otsikko” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default”]<\/p>\n <\/p>\n [\/et_pb_text][et_pb_divider color=”#e20d18″ divider_weight=”6px” admin_label=”Otsikon alusviiva” _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” width=”40px” module_alignment=”left” custom_margin=”-25px|0px||0px|false|false” custom_padding=”0px|||0px|false|false” global_module=”662″ saved_tabs=”all”][\/et_pb_divider][et_pb_text _builder_version=”4.8.2″ _module_preset=”default” ol_font=”|700|||||||” ol_font_size=”18px”]<\/p>\n Rovaniemel\u00e4inen, enimm\u00e4kseen Yll\u00e4ksell\u00e4 majaileva Pekka Peltoniemi aloitti vuonna 2006 Yll\u00e4ksen kuukkelitutkimuksen, jonka aikana h\u00e4n on rengastanut yli 2500 kuukkelia. Tutkimuksessa rengastetuista kuukkeleista on kertynyt jo\u00a0yli 15 000 havaintoa\u00a0<\/span>vuoteen 2022 menness\u00e4. Kuukkeleilla on v\u00e4rilliset lukurenkaat, joiden koodit ovat helposti luettavissa kiikareilla tai valokuvista. <\/span><\/p>\n Pekka on kirjoittanut kuukkelitutkimuksesta ja havainnoistaan Yll\u00e4ksen kuukkelitutkimus -blogiin vuodesta 2014 l\u00e4htien.\u00a0<\/span>Peltoniemen lintuharrastus sai alkunsa, kun h\u00e4n lapsena ihmetteli suop\u00f6ll\u00f6n suuresiintymist\u00e4 Pohjanmaalla 60-luvun lopulla.\u00a0<\/span><\/p>\n <\/p>\n Kuukkeli on paikkauskollinen lintu, joka pysyttelee hyvin pienell\u00e4 alueella suurimman osan el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n. Nuoret kuukkelit j\u00e4\u00e4v\u00e4t suurimmalta osin 1\u20133 kilometrin p\u00e4\u00e4h\u00e4n synnyinreviirist\u00e4\u00e4n. Valtaosa Yll\u00e4ksen kuukkelitutkimuksen kuukkeleista havaittiin kontrolleissa joko alkuper\u00e4iselt\u00e4 rengastuspaikalta tai korkeintaan 3\u20134 kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 siit\u00e4.<\/p>\n Kuukkelin monipuolinen ruokavalio mahdollistaa sen pysymisen pienell\u00e4 alueella, ja kauemmas l\u00e4hdet\u00e4\u00e4nkin vain etsim\u00e4\u00e4n puolisoa tai valtaamaan uutta reviiri\u00e4. Mik\u00e4li populaatio on tarpeeksi tihe\u00e4, l\u00f6yt\u00e4\u00e4 kuukkeli puolison yleens\u00e4 hyvin l\u00e4helt\u00e4. Etel\u00e4mp\u00e4n\u00e4 kuukkelit joutunevat liikkumaan pidempi\u00e4 matkoja l\u00f6yt\u00e4\u00e4kseen itselleen puolison ja sopivan, vapaan reviiriin.<\/p>\n Kuukkelille sopivia elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 l\u00f6ytyy sek\u00e4 Etel\u00e4-Suomesta ett\u00e4 Lapista. Etel\u00e4ss\u00e4 kuukkelimets\u00e4t ovat kuusivaltaisia, kun taas pohjoisessa pesiminen tapahtuu p\u00e4\u00e4osin m\u00e4ntyvaltaisissa sekametsiss\u00e4 ja soisilla alueilla.<\/p>\n Pohjoisessa kuukkelit ovat rohkeampia liikkumaan my\u00f6s avoimessa maastossa sen vuoksi, ett\u00e4 se on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, mutta toisaalta my\u00f6s petolintujen uhka on pienempi kuin etel\u00e4ss\u00e4. Elokuussa kuukkelit saattavat uskaltautua jopa tuntureiden puurajan yl\u00e4puolelle herkuttelemaan auringon kypsytt\u00e4mill\u00e4 mustikoilla. Kuukkeleita voi tavata avosoiden reunoilla ker\u00e4ilem\u00e4ss\u00e4 ruokaa ja varastoimassa sit\u00e4 l\u00e4heisiin puihin talven varalle.<\/p>\n Kuukkelit ker\u00e4ilev\u00e4t ruokaa my\u00f6s hakkuaukeilta, etenkin jos niihin on j\u00e4tetty siemenpuita tai s\u00e4\u00e4st\u00f6puuryhmi\u00e4. Jos kuukkelin pes\u00e4paikka eli reviirin ydin hakataan, siirtyv\u00e4t linnut kokonaan uudelle reviirille. Muuten kuukkelit voivat vierailla hakatulla alueella sy\u00f6m\u00e4ss\u00e4 kuten ennenkin.<\/p>\n Kuukkelit vierailevat my\u00f6s asuinalueiden reunamilla niill\u00e4 seuduilla, jotka rajoittuvat mets\u00e4\u00e4n ja joiden puustoa on rakennusvaiheessa s\u00e4\u00e4stetty. Tuntureiden m\u00f6kkikyliss\u00e4 kuukkeli on tuttu vieras my\u00f6s lintulaudalla.<\/p>\n Kuten muutkin varislinnut, my\u00f6s kuukkeli on kaikkiruokainen. Kuukkeli k\u00e4tkee ruokaa aina kun sit\u00e4 on tarjolla ylen m\u00e4\u00e4rin. N\u00e4in kovalla ty\u00f6ll\u00e4 ker\u00e4tyt k\u00e4tk\u00f6t pysyv\u00e4t muiden lajien ulottumattomissa:<\/p>\n \u201dKuukkeli liimaa syljell\u00e4\u00e4n sopivan kokoiseksi py\u00f6ritt\u00e4m\u00e4ns\u00e4 palan korkealle puuhun oksan k\u00e4rkeen. Kiinnitys tapahtuu useimmiten sel\u00e4ll\u00e4\u00e4n alasp\u00e4in roikkuen, jolloin k\u00e4tk\u00f6 syntyy oksan alapinnalle. Oksan k\u00e4rki (m\u00e4nnyn tai kuusen) on niin hento ja taipuisa, ettei isommilla linnuilla ole mit\u00e4\u00e4n mahdollisuutta tyhjent\u00e4\u00e4 varastoa. L\u00e4hinn\u00e4 muut varislinnut ovat ruokak\u00e4tk\u00f6ist\u00e4 kiinnostuneita, mutta joutuvat seuraamaan neuvottomina lopputulosta.\u201d<\/em> (Pekka Peltoniemi, Yll\u00e4ksen kuukkelitutkimus \u2013blogi.)<\/p>\n Sulan maan aikana kuukkelin ravinto on monipuolisempi, ja kev\u00e4isin lumien sulaessa talven varalle tehdyt k\u00e4tk\u00f6t j\u00e4\u00e4v\u00e4t sy\u00f6m\u00e4tt\u00e4. Kuukkeleiden ravinto koostuu muun muassa marjoista, sienist\u00e4 ja hy\u00f6nteisist\u00e4 \u2013 sy\u00f6v\u00e4tp\u00e4 ne my\u00f6s hunajaakin, jos sattuvat sit\u00e4 l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Kuukkelit n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t samalta riippumatta siit\u00e4 onko kyseess\u00e4 naaras vai koiras. Sukupuolta voidaankin arvioida siksi vain koon (paino) ja mittaamisen (k\u00e4sisiiven pituus) perusteella.<\/p>\n Kuukkelit el\u00e4v\u00e4t useimmiten vain muutaman vuoden, mutta Yll\u00e4ksen kuukkelitutkimuksessa tavattiin usein my\u00f6s 4\u20136 vuotta vanhoja yksil\u00f6it\u00e4. Vanhimmat havaitut kuukkelit ovat olleet jopa 13\u201316-vuotiaita, mutta n\u00e4m\u00e4 enn\u00e4tysyksil\u00f6t ovat harvinaisia.<\/p>\n Mik\u00e4li lukurengastetun kuukkelin ik\u00e4 kiinnostaa, lintuyksil\u00f6n historiatiedot ovat saatavilla Rengastustoimistosta lukurenkaan tunnuksia vastaan. Muussa tapauksessa kuukkelin i\u00e4n m\u00e4\u00e4ritt\u00e4minen tapahtuu tarkastelemalla sen sulkia ja k\u00e4yt\u00f6st\u00e4.<\/p>\n Kuukkeli \u00e4\u00e4ntelee kutsuakseen toisia kuukkeleita ja pit\u00e4\u00e4kseen niiden kanssa yhteytt\u00e4, koordinoidakseen ryhm\u00e4n etenemist\u00e4, varoittaakseen vaarasta ja ilmoittaakseen l\u00f6ytyneest\u00e4 ruoasta. Kuukkeli osaa matkia muiden lajien \u00e4\u00e4ni\u00e4, esimerkiksi kotkanpoikasen ruoankerjuu\u00e4\u00e4nt\u00e4 tai varpushaukan soidin\u00e4\u00e4ni\u00e4. Kuukkelin laulua Pekka Peltoniemi kuvaa seuraavasti:<\/p>\n \u201dLaulu koostuu solisevista liverryksist\u00e4, v\u00e4risevist\u00e4 pulinoista, huilumaisista vihellyksist\u00e4, maiskahduksista, naukaisuista ja hiljaisesta rupattelusta. Koiras esitt\u00e4\u00e4 laulunsa yleens\u00e4 hyvin n\u00e4kyv\u00e4ll\u00e4 paikalla, tavallisesti kuusen latvassa.\u201d (<\/em>Pekka Peltoniemi, Yll\u00e4ksen kuukkelitutkimus \u2013blogi.)<\/em><\/p>\n Kuukkelit tulevat yleens\u00e4 paikalle kuullessaan vihellyksi\u00e4 \u201dkovaa ja korkealta\u201d. Ne oppivat my\u00f6s nopeasti tunnistamaan ihmisi\u00e4 vihellyksen perusteella.<\/p>\n Kuukkelit eiv\u00e4t parveudu, vaikka useampiakin kuukkeliryhmi\u00e4 saattaa pohjoisessa kerty\u00e4 ruokailemaan samalle paikalle. Ryhm\u00e4t tunnistavat toisensa ulkon\u00e4\u00f6n perusteella jo kaukaa ja reagoivat vain oman ryhm\u00e4n kutsu\u00e4\u00e4niin.<\/p>\n Kuukkeliryhm\u00e4t muodostuvat kahdesta tai useammasta, yleens\u00e4 enint\u00e4\u00e4n kuudesta yksil\u00f6st\u00e4. Kuukkelit ovat yksinel\u00e4ji\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 silloin, kun ne etsiv\u00e4t itselleen uutta puolisoa. Pesinyt kuukkelipari hylk\u00e4\u00e4 aina osan poikasista, jotka sitten saattavat adoptoitua toisiin ryhmiin. Hein\u00e4kuun j\u00e4lkeen kuukkeliparin mukana kulkee enint\u00e4\u00e4n kaksi saman vuoden poikasta. Yleisimmin pohjoisessa esiintyy kolmen kuukkelin ryhmi\u00e4, joihin kuuluu yleens\u00e4 vanha koiras ja naaras sek\u00e4 yksi poikanen \u2013 joko oma tai adoptoitu.<\/p>\n Kuukkelit ovat todella terveit\u00e4 lintuja verrattuna useisiin muihin lajeihin. Niiden kyky selviyty\u00e4 jopa viidenkymmenen pakkasasteen kausista on huikea, eik\u00e4 Pekka Peltoniemi ole koskaan tavannut sairauden tai n\u00e4l\u00e4n heikent\u00e4m\u00e4\u00e4 yksil\u00f6\u00e4. Tuhansista Peltoniemen rengastamista kuukkeleista ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n l\u00f6ytynyt pintaloisia.<\/p>\n Pohjoisessa kuukkelin vihollinen numero yksi on hiirip\u00f6ll\u00f6. Yleens\u00e4 lajien kohdatessa kuukkelit pyrkiv\u00e4t yhteisvoimin h\u00e4tistelem\u00e4\u00e4n pedon pois r\u00e4\u00e4kym\u00e4ll\u00e4 ja sy\u00f6ksym\u00e4ll\u00e4 aivan p\u00f6ll\u00f6n p\u00e4\u00e4n vierest\u00e4. Kuukkelit eiv\u00e4t ala ruokailla ennen kuin p\u00f6ll\u00f6 on saatu turvallisen matkan p\u00e4\u00e4h\u00e4n. Kuukkelikanta harvenee usein paikoilla, jonne hiirip\u00f6ll\u00f6 asettuu pesim\u00e4\u00e4n. My\u00f6s varpusp\u00f6ll\u00f6 on pienest\u00e4 koostaan huolimatta yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n tehokas saalistamaan kuukkeleita talvisin.<\/p>\n Muilta petolinnuilta kuukkeli on suhteellisen turvassa: Kotkalle se on liian pieni ja vaikeasti napattava kohde. Kanahaukalle kuukkeli kelpaisi makupalaksi, mutta kanahaukkakannat ovat romahtaneet ainakin Yll\u00e4ksen alueella. Varpushaukka taas on luontaisesti harvinainen Lapissa.<\/p>\n Varislintujen v\u00e4liset suhteet ovat useimmiten hyvin neutraaleja. Pihapiirist\u00e4 tutut harakka ja varis eiv\u00e4t ole toistensa kilpailijoita, vaikka samasta suupalasta saattaakin tulla nahinaa. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n n\u00e4rhi ja kuukkeli eiv\u00e4t ole ekologisesti toistensa kilpailijoita, vaikka n\u00e4in usein v\u00e4itet\u00e4\u00e4nkin. N\u00e4rhet n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t jossain m\u00e4\u00e4rin seuraavan kuukkeleita, sill\u00e4 n\u00e4m\u00e4 ovat taitavia l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n ruokapaikkoja. N\u00e4rhet k\u00e4tkev\u00e4t ruokaa puiden alaosiin, kun taas kuukkelit yl\u00e4oksille. Kuukkelia kaksi kertaa painavampi n\u00e4rhi ei p\u00e4\u00e4se hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n kuukkelin tekemi\u00e4 ruokak\u00e4tk\u00f6j\u00e4, sill\u00e4 hentoiset oksank\u00e4rjet eiv\u00e4t kannattele sit\u00e4.<\/p>\n Helpoimmin kuukkeleihin voi t\u00f6rm\u00e4t\u00e4 syksyisill\u00e4 p\u00e4iv\u00e4retkill\u00e4, kun kuukkelit ovat ker\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ahkerasti ruokavarastoja talven varalle. Kuukkelit saattavat viel\u00e4 k\u00e4yd\u00e4 tutuilla ruokapaikoilla loka- ja marraskuussa, mutta ne eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 etsi\u00e4 uusia paikkoja. Joulu- ja tammikuussa kuukkeli pysyttelee paikallaan ja ruokailee ainoastaan l\u00e4heisill\u00e4 ruokak\u00e4tk\u00f6ill\u00e4\u00e4n. Kovilla pakkasilla kuukkeli voi pysytell\u00e4 samassa puussa jopa kaksi kuukautta pit\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kylm\u00e4\u00e4 muutaman ruokak\u00e4tk\u00f6n turvin. Helmikuussa kuukkelit alkavat virkisty\u00e4 ja nousevat usein puiden latvoihin, joita aurinko jo l\u00e4mmitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n Maaliskuussa kuukkelit ovat soitimella, ja maalis- ja huhtikuussa n\u00e4lk\u00e4iset kuukkelit saattavat etsi\u00e4 ruokaa hieman kauempaakin. Huhti- ja toukokuussa kuukkelit aloittavat pesinn\u00e4n ja katoavat n\u00e4k\u00f6piirist\u00e4 \u2013 joskin koiraan voi n\u00e4hd\u00e4 vilaukselta ruoanhakureissulla. Touko- ja kes\u00e4kuussa kuukkelinpoikaset ovat maastossa ja ne vaativat \u00e4\u00e4nekk\u00e4\u00e4sti ruokaa vanhempien ollessa l\u00e4hettyvill\u00e4. Hein\u00e4kuussa kuukkelit liikkuvat enimm\u00e4kseen y\u00f6ll\u00e4 ja aamuy\u00f6st\u00e4, mutta elokuussa rytmi muuttuu ja kuukkelit liikkuvat vain p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n Ensimm\u00e4inen kuukkeli rengastettiin Suomessa verrattain my\u00f6h\u00e4\u00e4n vasta vuonna 1954. Syyskuuhun 2021 menness\u00e4 kuukkeleita on rengastettu kaikkiaan 7800*. Yll\u00e4ksen lis\u00e4ksi rengastus on painottunut Kuusamon ja Suupohjan alueille. L\u00e4hett\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kuukkelin renkaan tiedot rengastustoimistoon saa tiedot kyseisen linnun historiasta ja aikaisemmista havainnoista. (*l\u00e4hde<\/a>: Luonnontieteellisen keskusmuseon rengastustoimisto)<\/p>\n Lis\u00e4tietoja Pekka Peltoniemen Yll\u00e4ksen kuukkelitutkimus \u2013blogista<\/a>, alla oikopolkuja blogiteksteihin kohdennetusti:<\/p>\n Tutkimuksen alku ja kulku 20.12.2014<\/a><\/p>\n Kuukkeli, paikkalintu 8.1.2016<\/a><\/p>\n Kuukkelin elinymp\u00e4rist\u00f6, 23.12.2014<\/a><\/p>\n Kuukkelin ravinto 27.12.2014<\/a><\/p>\n Kuukkelin koko ja sukupuoli 18.2.2015<\/a><\/p>\n Kuukkelin i\u00e4nm\u00e4\u00e4ritys 10.3.2015<\/a><\/p>\n Kuukkelin \u00e4\u00e4net 8.1.2015<\/a><\/p>\n Kuukkelikertym\u00e4t 7.4.2015<\/a><\/p>\n Kuukkeliryhmien kokoonpano 5.2.2015<\/a><\/p>\n Ontuva Eriksson 19.3.2015<\/a><\/p>\n Kuukkeli ja hiirip\u00f6ll\u00f6 11.1.2015<\/a> Syksyn 2019 vanhimmat kuukkelit<\/a><\/p>\n N\u00e4rhi ei ole kuukkelin kilpailija 15.1.2015<\/a><\/p>\n2. Tiivistelm\u00e4 Yll\u00e4ksen kuukkelitutkimus -blogista<\/strong><\/h2>\n
\n
\n
\n
\n
\n
\n
\n
\n
\n
\n
\n
\n