Markkinointi haltuun

Palvelut eivät tavoita käyttäjiä ilman tehokasta markkinointia. Markkinointi on kokonaisvaltaista ihmisten käyttäytymiseen vaikuttamista. Markkinointi ajatellaan usein liian kapea-alaisesti pelkkänä mainontana. 

Strategisen markkinoinnin ensiaskeleita ovat keskeisimpien käyttäjäryhmien tunnistaminen sekä yrityksen oman identiteetin määrittely. Ketä asiakkaamme ovat, miksi he haluavat käyttää palvelujamme, mitä he haluavat meiltä ja tuotteiltamme, ketkä tai mitkä ovat kilpailijoitamme, mitä haluamme tarjota ja mitä voimme tarjota. 

Markkinointi käsitteenä sisältää mm. mainonnan, myynnin, jakelun ja monia muita osa-alueita. Voidaan sanoa, että yrityksen markkinointi johdetaan asiakkaista, valituista asiakasryhmistä ja heidän tarpeistaan. Asiakkaiden tarpeet pyritään täyttämään mahdollisimman hyvin, ja markkinoinnin tehtävänä onkin valita vallitsevaan tilanteeseen nähden tehokkain markkinointimixeli markkinointikeinojen yhdistelmä. Esimerkiksi markkinointitutkimuksella ja ympäristöanalyysillä voidaan selvittää asiakkaiden tarpeet, kilpailutilanne sekä muita yrityksen ulkopuolisia tekijöitä. (Anttila & Iltanen 2001, 12.) 

Markkinointi ei ole pakkomyymistä eikä kulutushysterian luomista, vaan sen pää- tehtävinä voidaan pitää kysyntään vaikuttamista ja kysynnän tyydyttämistä. Mark- kinointiohjelmia suunniteltaessa pyritään analysoimaan kuluttajien ostokäyttäyty– mistä, ostopäätösten tekoa, tuloja, perheen kokoa, ja muita vastaavanlaisia seikko- ja, jotta voitaisiin havaita yhtenäisiä kuluttajaryhmiä, ja asemoida heidät tietyn tuot- teen tai palvelun kohderyhmäksi. Näiden keinojen avulla voidaan saavuttaa kilpai– luetua muihin vastaavanlaisen tuotteen-/palveluntarjoajiin nähden. (Anttila & Iltanen 2001, 19.) 

On olemassa neljä peruskilpailukeinoa, joiden avulla yritys pyrkii menestymään asiakkaiden luomilla kysynnän markkinoilla. Nämä keinot ovat tuote, hinta, jakelu ja viestintä. 

Asiakkaita on erilaisia, ja niin on myös asiakkuuksia. Kuluttajamarkkinoilla erilaisia asiakkuuksia on määrällisesti paljon enemmän kuin yritysmarkkinoilla, joiden asiakkuudet taas ovat usein monisäikeisempiä kuin kuluttajamarkkinoilla. Molemmilla markkinoilla tavoite on kuitenkin sama: yrityksen tehtävänä on tuottaa arvoa asiakkaalle. Jos tämä ei onnistu, asiakassuhde ei tule olemaan pitkäikäinen. 

Asiakkaalle jokainen kaupankäyntikokemus on uusi ja ainutkertainen. Jos myyjä- osapuoli tekee siitä hänelle elämyksen, myönteinen mielikuva kulkee asiakkaan mukana vuosia. Ensikohtaaminen on aina ratkaiseva. Elämyksellisyydellä erotutaan, ja usein se rakentaa myös luottamusta. Näin voi syntyä hyvin pitkäkestoinen asiakassuhde. 

Vaihtoehtoiset markkinointitavat kasvavat entistä yleisemmäksi yritysten oivaltaessa, kuinka suuri rooli internetillä on markkinoinnissa. Uusien markkinointimuotojen työkalut, kuten sissimarkkinointi, sosiaalinen media ja sisältömarkkinointi, perustuvat kustannustehokkuuteen ja aktiivisempaan asiakaslähtöiseen viestintään. Näillä keinoilla erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset hyötyvät, kun resursseja ei ole perinteisten markkinointikampanjoiden toteuttamiseen. Yhdistettynä yrityksen muuhun markkinointiin, vaihtoehtoisilla markkinointimuodoilla pystytään hyvin kohdistetun viestin lisäksi myös luomaan syvempiä ja tärkeämpiä suhteita asiakkaisiin. (Castronovo & Huang 2012.) 

Asiakkaille, joille tuotetta tai palvelua halutaan myydä, tulee määritellä heihin kohdistettavan markkinoinnin strategia. Jokaiselle asiakasryhmälle suunnitellaan omanlaisensa strategia ja päätetään tavoitteista ja toimintaperiaatteista. Tavoitteiksi voidaan määritellä mm. se, minkälaisiin asiakkuuksiin panostetaan, miten erityyppisille asiakkaille tuotetaan arvoa, minkä tyyppisiä asiakkuuksia pyritään säilyttämään ja mistä halutaan hankkiutua eroon, sekä miten yrityksessä toimitaan asiakkaiden tyytyväisyyden ja uskollisuuden takaamiseksi. Jotta näitä tavoitteita päästään täyttämään, tulee myös toimintatapojen olla mietittyinä ja kunnossa, ja eri asiakasryhmät kunnolla kartoitettu. (Bergström & Leppänen 2002, 191.) 

Lähteet 

Bergström, S. & Leppänen, A. 2002. Markkinoinnin maailma. Edita Prima Oy, Helsinki. 

Anttila, M. & Iltanen, K. 2001. Markkinointi. Ws Bookwell Oy, Porvoo. 

Castronovo, Cristina & Huang, Lei 2012. Social Media in an Alternative Marketing Communication Model. 

Barriers to profitability and their elimination in the Hotel and Restaurant industry.

“Process thinking in a hotel or restaurant must not take away creativity”

In a functioning company, all expenses and income are calculated from the smallest to the larger acquisition. What are the things that make a company work well and professionally? The goal of the company is controlled growth. In this way, it will be possible in the future to respond evenly to the need for sufficient funding. With steady growth, the company keeps tabs on all areas and is on the map with changes in the company. Being able to respond to customer feedback  helps them understand what sells,  and where they succeed.

  •  Clear planning, leadership and a good working atmosphere. The business idea needs to be solid and consistent, with these capabilities you can build a strong organization.
  • Clear product range / service offering within the company. Focus on products and services that are managed. We want to ensure that our customers have the same quality. Not wanting to offer a menu that sprawls in every direction but focuses on the Lapland topic of A la Carte.
  • The management and team must be innovative and inspiring. You need to believe in the product or service you are selling, believing it to be the best on the market.
  • It also has to take marketing and development into the equation. Market research is an important part of a company’s profitability. Failure to understand customers’ needs may lead to a decline in customer interest in the products. Weakening interest also means a drop in sales.

In a Hotel business, as in any business, making the right investment decisions is important. For example, at a Hotel, the beds are changed every three years, it is a fixed known cost. Also, old furniture does not necessarily end up in recycling, but ends up being purchased by staff or other external parties, which can be used to cover some of the incidental expenses.

Providing the customer accommodation and dining service that focuses on the experience searching. Placing a hotel near a beautiful village where the slopes, ski trails and small shops are within walking distance is part of this business idea of ​​working at the Hotel. Employees invest in weekly surprise moments. Surprise the customer on the anniversary with a chef or reception greeting, which can range from sparkling wine to a fruit plate delivered to your room.

A strong part of the hotel theme should be the Restaurant’s Menu, which focuses on local produce and raw materials. These products have often ended up being photographed, especially by international clients, and the images often end up on blog sites. The clear product range ensures surprise for the customer.

It is important to know the customer’s needs and believe in the product or service being sold. “Good business is built on the simultaneous satisfaction of a Trinity; Company – Personnel – Customer ”, which I think is a good example of seeing every corner of work with its weight. When desired, successful business comes from these three, it goes hand in hand with success.

Sources:

Pekka Heikkilä & Timo Saranpää: Internal Accounting in the Hotel and Restaurant Industry

I have used my current work at Break Sokos Hotel Levi as an example for this text.

Kohti menestyneempää yritystä ja parempaa työyhteisöä!

Menestyvä yritys vaatii taustalle paljon työtä. Päivittäisessä työelämässä merkityksellisimpiä asioita on kuitenkin työntekijät, heidän työpanoksensa, ja työyhteisön kyky motivoida työntekijöitään parempiin tuloksiin. Työntekijät ovat kuitenkin heitä, jotka tekevät yrityksessä “näkyvän” työn, markkinoinnista palvelujen tuottamiseen. Valitettavan usein näkee, että työhyvinvointiin ja työntekijöiden osaamisen jakamiseen ja kartuttamiseen ei haluta panostaa, tai ei tajuta panostaa. 

Työntekijöiden osaamisen kehittämien, ja heidän kouluttautumisensa; 

  • Lisää työntekijöiden sitoutuneisuutta 
  • Vähentää työntekijöiden vaihtuvuutta 
  • Arvokas osaaminen pysyy yrityksessä 
  • Parantaa kilpailukykyä & mahdollisuutta menestyä 
  • Työnteko voi muuttua sujuvammaksi, kannattavuus parantua  

Mikäli työntekijöille tarjotaan mahdollisuus kehittää itseään, lisää se mahdollisesti heidän sitoutuneisuuttaan ja motivaatiota työntekoon. Sitoutuneisuus vähentää työntekijöiden vaihtuvuutta, ja lisäksi jos koulutukset tapahtuvat työkavereiden kanssa, lisää se yhteenkuuluvuutta työporukassa ja luo parhaassa tapauksessa halua jatkaa työntekoa samojen ihmisten kanssa. Työntekijöiden osaaminen kasvaa, ja yritys saa arvokasta osaamista lisää yritykseensä. Osaamisen kasvu lisää kilpailukykyä, ja tuo suuremmat mahdollisuudet menestyä. Työyhteisön osaamisen ja kannustavan työyhteisön johdosta työnteko muuttuu sujuvammaksi ja kannattavuus paranee. 

Kouluttautumisen ei tarvitse olla pelkästään ammatillisen osaamisen kehittämistä, vaan myös esimerkiksi kielitaidon, ryhmätyötaitojen ja tietotekniikkataitojen kehittämistä. Kukin yritys voi miettiä mikä olisi heidän työyhteisössään eniten merkityksellistä. Kunkin työntekijän kanssa käytävät kehityskeskustelut tuovat hyviä ideoita ja pohjaa sille, miten kunkin työntekijän kanssa edetään. Olisi hyvä miettiä tulevia tavoitteita, ja kouluttautumismahdollisuuksia. Jokaisen yksilölliset tarpeet tulisi ottaa huomioon mahdollisimman hyvin. Pohjana koulutukselle ja osaamisen kehittämiselle tulisi olla vuosittainen henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet. Minkälaista osaamista työpaikalle tarvitaan lisää, ja kuinka jonkun erityinen osaaminen saadaan jaettua myös muille työyhteisössä? 

Monesti yrityksissä on esimerkiksi vanhempi työntekijä, joka tietää hyvin yrityksen historian ja kehitysvaiheet. Hän osaa hahmottaa asioita eri tavalla kuin uudemmat työntekijät, miten kaikki on aikanaan rakentunut ja miksi. Kaikkea ei välttämättä osata kertoa tai jakaa, vaikka se osaaminen on jollakin tiedossa. Ehkä sitä ei osata ajatella edes tiedoksi mikä pitää jakaa, tai vuosien tai vuosikymmenien työkokemus on mahdotonta jakaa hetkessä. Tätä kutsutaan hiljaiseksi tiedoksi. Hiljaisen tiedon jakaminen on asia, jota tulisi pyrkiä jakamaan.  

Työporukan yhteisöllisyys tuo varmuutta ja mielekkyyttä kommunikointiin muiden työntekijöiden kanssa, ja ehkä myös halua jakaa osaamistaan. Työpaikalla tulisi panostaa yhteisiin keskusteluhetkiin, miksei vaikka kerran viikossa, jolloin puidaan viikon tapahtumia, oivalluksia, kehitysideoita, mikä olisi voinut mennä paremmin. Rehellinen jakaminen ja yhteinen vastuu tuloksista tuo halua jakaa osaamistaan, ja tuo työyhteisölle halua ponnistella kohti parempaa menestystä. Työnteko saa työntekijöiden mielessä merkityksellisyyttä, kun heidän kaikkien osaamiseen halutaan panostaa, ja tämä kasvattaa työmotivaatiota.  

Joten ei muuta, kun kehittämään näitä omassa työyhteisössä, mikäli koette että näihin asioihin ei vielä ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota. Mikäli et itse ole esimies, niin ottaa rohkeasti puheeksi nämä asiat oman esimiehen kanssa, jotta saadaan työnteosta entistäkin mielekkäämpää! 😊  

Lähteet: 

Henkilöstökoulutus. Suomi.fi. https://www.suomi.fi/yritykselle/liiketoiminnan-kehittaminen/osaamisen-kehittaminen/opas/henkiloston-osaaminen/henkilostokoulutus 

Ylilääkäri Timo Vänttinen: Mistä työhyvinvointi syntyy? Ellun Kanat.  https://www.youtube.com/watch?v=rTC3Ayg95gU 

Tuleeko ymmärtää mitä asiakas tarvitsee, vai saada asiakas ymmärtämään mitä hän tarvitsee? – Case Luontomatkailu

“Jos yritys ei ymmärrä asiakkaitaan ja heidän tarpeitaan, vie asiakkuuden kohta joku muu, joka palvelee heitä paremmin.”  

 

Liiketoiminnassa perusidea on tarpeiden kohtaaminen. Yritys tuottaa tiettyjä palveluita, tai tuotteita sillä ajatuksella, että joku sitä tarvitsee ja haluaa siitä maksaa. Matkailuliiketoiminnassa menestyksen tekee se, että matkailupalveluita tehdään tietyn alueen imagoon sopivaksiräätälöitynä potentiaalisille alueen vierailijoille. Kuka nyt perustaisi esimerkiksi ympärivuotisen ulkoilmauimalan Rovaniemelle?  

Asiakkaan pitää kokea saavansa jotain hyötyä palvelusta/tavarasta, josta aikoo maksaa, kyseessä voi olla; 

  1. Taloudellinen hyöty, jolloin tavoitellaan omien/yrityksen kustannusten laskua tai liiketoiminnan kasvua.  
  2. Toiminnallinen hyöty on päivittäisen työn/elämän helpottamista, esimerkiksi ajansäästöllisesti.  
  3. Emotionaalinen hyöty, kun ostopäätöksellä tuetaan asiakkaan henkilökohtaisia tavoitteita, tunteita ja motiiveja. 
  4. Symbolinen hyöty, kun pyrkimyksenä on osoittaa muille valinnoistaan, jotka kuvaavat arvomaailmaa. 

Nämä neljä esimerkkiä osoittavat mitkä hyödyt voivat johtaa asiakkaan ostopäätökseen. Yrityksen ymmärrys asiakkaita, heidän ostopäätöksiänsä ja tarpeita kohtaan on tärkeä menestyksen kannalta, tätä kutsutaan asiakasymmärrykseksi. Asiakasymmärrys vaatii palveluntarjoajalta jatkuvaa tutkimusta kohderyhmästään ja heidän tarpeistaan, mikä on tarpeen koko ajan muuttuvassa maailmassa. Tulee olla koko ajan askeleen edellä, osata ennustaa mikä on tulevaisuuden markkinarako. Asiakasymmärryksen haasteena on tunnistaa asiakkaan käyttäytymismalli sekä motiivi. Asiakkaan valinnat pohjautuvat tunteisiin. Kun yritys ymmärtää asiakkaan valinnan taustalla olevat motiivit, asiakas luottaa tulevaisuudessa hänen saamaan palveluun sekä arvoihin.  

Rovaniemen, ja koko Lapin potentiaali on kauniissa pohjoisessa luontoympäristössä. Luonto ja maisemat ovat ainutlaatuisia. Lapin matkailijat ovat suurelta osin ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita luonnosta. Luontomatkailupalvelut ovat siis hyvä esimerkki siitä, mitä varmasti täällä saadaan myydyksi, kunhan tiedetään miten toimia. Luontoyhteys ja ekologisuus ovat tällä hetkellä pinnalla olevia asioita. Kaupunkilaisetkin ovat alkaneet ymmärtää vieraantumisensa luonnosta, metsä tuntuu monelle jopa pelottavalta asialta. Myös syrjäisemmillä kylillä asustavat ovat huomanneet, kuinka teknologian kehitys on saanut maalaisetkin enemmän tietokoneiden ja puhelimien ääreen. Ihmiset, erityisesti nuorempi kansa viettävät tuntikausia ruutujen ääressä, unohtaen mitä hienoa ympärillä ja ulkona tapahtuu. Ekologisuus on tärkeässä roolissa tänä aikana, kun ilmastonmuutos huolestuttaa valtaosaa. Tulevaisuuden näkymät eivät näytä kovin valoisilta. On tärkeää muistaa kuinka jokainen meistä voi pienillä valinnoillaan vaikuttaa mihin suuntaan tämä maailma on menossa.  

Luontopalvelut yhdistävät meitä takaisin sinne mihin kuulummekin, ja saavat meidät aistimaan ympäristöä kuten joskus oli. Nykyteknologia ja hienot vempeleet eivät tuo onnea, kulutusyhteiskunta on saanut aikaan, että koko ajan on saatava jotain uutta ja hienoa, mitä kalliimpaa ja teknologisempaa, sen parempaa. Mutta vain hetkellisesti, kohta ollaan taas haluamassa jotain uutta. Matkailupalvelujen myyjien olisi hyvä korostaa sitä, mistä se onni oikeasti voi löytyä, hyvinvoinnista ja luonnosta. Ihminen ei oikeasti tarvitse paljoa ollakseen onnellinen, johon kuitenkin kaikkien tulisi elämässään pyrkiä, nykyisin sitä etsitään hieman väärillä tavoilla ja hetkellisiä onnentunteita tavoitellen.  

Miten saadaan jatkossa markkinoitua Lappia, ja sen luontoa asiakaslähtöisemmin? Miten saada ihmiset ymmärtämään luonnon merkityksellisyys vieläkin paremmin? Miten viestiä ja markkinoida kuitenkin niin, että ihmisten mielenkiinto herää ja säilyyjotta he olisivat valmiita maksamaan tarjoamistamme luontopalveluista?  

Toivottavasti teksti herätti uusia ajatuksia ja ideoita. Älkää epäröikö kommentoida, mikäli mieleen tuli kehitysideoita, kritiikkiä tai muita ajatuksia! 🙂 

Lähteet: 

Hanni-Vaara, P. 2019. Powerpointesitys Asiakasymmärryksestä. Lapin Ammattikorkeakoulu. Rovaniemi. 

Ruohola, M. 2011. Asiakastiedosta asiakasymmärrykseen.