LOVO-hankkeen puitteissa ollaan kehittämässä nettitestikysymyspankkia hoitotyön koulutusohjelmaan. Kohdeaiheina ovat anatomia ja fysiologia sekä lääkehoito. Erityisenä tarpeena hyvinvointialalla on englanninkielisen kysymyspankin synnyttäminen.
Nettitestillä tarkoitetaan tässä yhteydessä tietokoneella tehtävää testiä, jossa on monivalinta-, yhdistelmä-, oikein-väärinkysymyksiä tai aukkotehtäviä monivalinnalla. Eli ei avoimia kysymyksiä, koska pienikin kirjoitusvirhe aiheuttaa opiskelijalle väärän vastauksen.
Hyville ja laadukkaille nettitestikysymyksille olisi kysyntää. Ja niitä voi hyödyntää pedagogisesti monella tapaa.
Itsenäistä opiskelua etäpäivinä
Laajasta nettitestikysymyspankista voi koota hyvän itsenäisen opiskelun materiaalin tietystä rajatusta aiheesta tai isommastakin kokonaisuudesta. Käytettäessä nettitestiä opiskelumateriaalina pitää opiskelijan pystyä tekemään sama testi ainakin kaksi kertaa, mielellään kolme.
Itsenäisessä opiskelussa nettitestin oikeat ja väärät vastaukset pitää näkyä heti testin tekemisen jälkeen. Ja yleensä opiskelija koukuttuu toistamaan testin saman tien uudestaan, koska hän haluaa ”kaikki oikein”.
Nettitestitehtävällä opiskelija voi opiskella kurssin kannalta oleelliset perustiedot, jolloin nettitestin tekeminen voi olla ehto kurssille osallistumiseen. Itsenäisellä nettitestillä opiskelija voi myös valmistautua etukäteen seuraavien tuntien aiheeseen, ja valmistautuminen näkyy myös opettajalle.
Nykyisille ”diginatiiviopiskelijoille” nettitestit ovat näyttäytyneet mielekkääksi tavaksi opiskella tai testata omaa osaamista. Siinä on ehkä jotain tuttua pelimaailmastakin. Opiskelijat kyselevät, etteikö tästäkin osiosta voisi olla testi, jolla harjoitella/ kerrata asiaa.
Parhaimpana houkuttimena opiskelijoille itsenäisten nettitestien tekemiseen on näyttäytynyt olevan lähtöpisteiden kerääminen kurssin lopputenttiin tai loppuarvosanaan.
Itsenäistä opiskelua kontaktipäivinä
Toinen hyvin tärkeä tapa hyödyntää nettitestien kysymyspankkia, on tehdä kysymyspankin avulla itsenäisen opiskelun rasteja kontaktipäiville. Hoitotyön koulutusohjelmassa opiskelijan harjoitellessa kädentaitoja, mm. injektion antamista, on opettajan oltava konkreettisesti vieressä. Opiskelijaryhmät ovat suuria ja opettajat joutuvat kehittämään monenlaisia itsenäisen työskentelyn muotoja, jotta opiskelijat eivät turhautuisi odottaessaan omaa vuoroaan.
Kysymyspankista voi esimerkiksi valita luustokysymyksiä ja hakea luokkaan luurankomalli, johon on pysyvästi merkattu luiden latinalaiset nimet, jotka ovat lähes samat englanniksi. Opiskelijat täyttävät 6-8 hengen ryhmissä nettitestin, luurankoa pyöritellen. Siinä menee hienosti 45-60 minuuttia, eikä opiskelijoille tule oloa turhasta jonottamisesta.
Osana tenttiä
Kolmas tapa nettitestikysymyspankin käyttöön on luonnollisesti tentin pitäminen pankista kerättyjen kysymysten avulla. Koko tentti voi koostua nettitestikysymyksistä.
Olen kehitellyt myös hiukan monipuolisempaa tenttimallia. Siinä tehdään ensin yksilönettitesti. Nettitestitulosten mukaan opettaja jakaa opiskelijat pareihin niin, että pariksi saa samalla tavalla testissä menestyneen. Opiskelijoiden tietosuoja säilyy, koska parit ilmoitetaan aakkosjärjestyksessä; ei ”menestysjärjestyksessä”.
Parit kirjoittavat yhdessä kaksi esseetä. Tentin arvosana koostuu siis 1/3 nettitestistä, 2/3 esseistä. Esseevastaukset kertovat selkeämmin onko opiskelija jaksanut opiskella vaikeita syy-seuraus suhteita, jotka mm. ihmisen fysiologiassa ovat avainasemassa.
Mutta ennen kaikkea näin tenttistä tulee oppimistilanne, kun esseitä kirjoitetaan yhdessä. Nettitestikysymyspankki mahdollistaa oikeudenmukaisten parien muodostamisen, mikä on näyttäytynyt olevan opiskelijoille äärimmäisen tärkeä ja positiivinen asia.
Osana osaamisen näyttöä
Neljäs tapa hyödyntää nettitestikysymyspankkia siintää tulevaisuudessa. Hoitotyön koulutusohjelman kansainväliseen ryhmään tulee opiskelemaan yhä enemmän EU:n ulkopuolisista maista valmiita sairaanhoitajia. He hakevat pätevyyttä toimia sairaanhoitajana Eu-maissa. Heidän opintojen hopsaaminen on haasteellista.
Hoitotyön osaamista opiskelija voi osoittaa näytöillä, joiden järjestäminen vaatii kuitenkin paljon resursseja. Suuri nettitestikysymyspankki mahdollistaisi niin opiskelijalle kuin amkille nopean ja resursseja säästävän tavan näyttää osaamistaan. Nettitestit voisivat olla seulova tekijä osaamisen näyttöön pääsemiseen, ja helpottaisivat erilaisten opintopolkujen rakentamista ilman korvaavuuksia.
Nettitestistä on moneksi.
Annette Sjöman FM
Anatomian ja fysiologian lehtori
Lapin AMK, Hyvinvointialat