Arktinen alue elää muutosten aikaa, kun ilmaston lämpeneminen ja jäätiköiden sekä pohjoisen merijään sulaminen mahdollistavat uusien kuljetusreittien syntymisen ja valtavien luonnonvaralähteiden, kuten öljyesiintymien ja mineraalien löytymisen. 17% maailman mineraalivaroista ja neljäsosa öljy- ja kaasuvaroista sijaitsee arktisilla alueilla. 70% EU:n metsäalasta sijaitsee Barentsin alueella ja 50% EU:n kalataloudesta tulee pohjoisesta. Avautuva Pohjoinen Jäämeri tarjoaa uuden kaupankäynnin väylän samalla kun nopeasti etenevät olosuhdemuutokset ja kasvava muuttoliike ovat kasvattaneet globaalia kiinnostusta pohjoisia alueita kohtaan. Pohjoisesta Jäämerestä on muodostunut Euroopan, Aasian ja Pohjois-Amerikan välinen oikotie, jonka arvo myös ulko- ja turvallisuuspoliittisesti on tiedostettava.
Suomi on aliarvioinut pohjoista osaamistaan jo pitkään. Näemme jäänmurtajat usein jääolosuhteissa turvallisen liikkumisen läpimurtona, vaikka todellisuudessa ne edustavat ”vain” arktisen meriosaamisemme jäävuoren huippua. Talviolosuhteiden tutkimuksella, säänkestävällä teknisellä osaamisellamme ja arktisella tietotaidollamme on tärkeä rooli turvallisen arktisen osaamisemme kokonaisuudessa. Esimerkiksi Rovaniemellä toimiva Arctic Power Lab edustaa sellaista edistyksellistä koulutus- ja tutkimusosyhteistyötä, jonka tuottamaa ICT-, energia- ja rakennusalan osaamista sekä valmiita älykkäitä ratkaisuja Arktiksella tarvitaan.
Suomi on aina ollut pohjoisen ulottuvuuden edelläkävijä. Olimme ensimmäisiä, jotka korostivat pohjoisen merkitystä EU:ssa. Meillä on kunnianhimoinen arktinen strategia ja kyky ajatella pohjoista kestävällä tavalla.
On hienoa, että suomalaiset korkeakoulut ovat vahvasti mukana esimerkiksi arktisen matkailun ja -teknologian verkostoissa. Pohjoisen yritykset ovat todistaneet, että yhteistyö ja verkostoituminen ovat eduksi alasta riippumatta. Esimerkiksi matkailualan ja luovien alojen yhteistyö tuntuu vievän molempia toimijoita eteenpäin. Lisäksi korkeakoulujen verkostoilla näyttää olevan selkeä kytkös opiskelijoiden työllistymiseen alueelle ja myös innovaatiotoiminnan ja elinkeinoelämän kehittämiseen. Esimerkiksi Suomen north2north opiskelijavaihto-ohjelma on 15 vuoden toimintansa aikana osoittanut henkilökohtaisten kontaktien luomisen merkityksen alueen kestävälle kehitykselle – saman, minkä Erasmus on tehnyt Euroopassa.
Arktista osaamista pyritään tukemaan kansallisin hankkein. Suomen Akatemian Arctic Academy ohjelman (ARKTIKO, 2014–2018) tavoitteena on tutkia ja ymmärtää Arktisen alueen kehitykseen vaikuttava kehitysprosessi ja muutoksen syyt. Ohjelma tarjoaa uutta tutkimustietoa päätöksenteon tueksi. Tekesin Arctic Seas -ohjelmalla puolestaan pyritään kehittämään keskeisiä liiketoiminta-alueita kuten meriteknologian, meriliikenteen, offshore-ratkaisujen ja ympäristöteknologian osaamistamme pohjoisilla vesillä.
On syytä tunnustaa, että pohjoisten alueiden taloudellinen kehitys kestävällä ja turvallisella tavalla ei ole mahdollista ilman maiden välistä tiivistä yhteistyötä. On yksinkertaisesti liian monia ratkaisemattomia kysymyksiä. Tarvitsemme entistä tiiviimpää kansainvälistä yhteistyötä ja jatkuvaa vuoropuhelua arktisella alueella. Pohjoisen yritykset ovat todistaneet, että yhteistyö ja verkostoituminen ovat eduksi alasta riippumatta. Esimerkiksi matkailualan ja luovien alojen yhteistyö tuntuu vievän molempia toimijoita eteenpäin. Arktisen yhteistyön kehittäminen on nostettava Suomen ulkosuhteiden yhdeksi painopisteeksi ja pohjoisten hankkeiden edistämiseen tarvitaan EU:n panosta.
Taloustutkimus Oy:n Korkeakoulujen imago 2014 -tutkimuksesta käy ilmi, että lappilaiset opiskelijat ovat valmiita suosittelemaan Lapin ammattikorkeakoulua uusille opiskelijoille mielellään – olivatpa he sitten paikallisia tai junantuomia. Samasta tutkimuksesta selviää, että Lapin ammattikorkeakoulun tutkintoja arvostetaan työmarkkinoilla ja ne tarjoavat keskiarvoa paremmat kansainvälistymismahdollisuudet. On hyvä, että Euroopan unionin pohjoisin ammattikorkeakoulu on erikoistunut arktiseen olosuhdeosaamiseen ja pohjoisten toimijoiden tarpeisiin sekä ymmärtää opiskelijoiden edun kansainvälisen kentän ammattilaisina.
Uskon, että Suomi tarvitsee kestävää Pohjolaa nyt enemmän kuin koskaan. Suomi on valmis keskittymään Arktiseen osaamiseen ja kehittämään Arktista Neuvostoa ensisijaisena arktisia asioita käsittelevänä yhteistyöfoorumina puheenjohtajakaudellaan 2017. Vaikka Suomi on pieni maa, tietomme ja aktiivinen osallistuminen pohjoisen asioihin tekee meistä kokoamme vaikuttavamman toimijan.
Olli Rehn
elinkeinoministeri
Etusivun alkuperäiskuva ministeristä: Valtioneuvoston kanslia. Kuvaaja Sakari Piippo.