Malla Alatalo, TaM, projektisuunnittelija, Vastuulliset palvelut, matkailu (MTI), Lapin ammattikorkeakoulu
Jatta Sammalkangas, KM, restonomi YAMK, projektisuunnittelija, Vastuulliset palvelut, matkailu (MTI), Lapin ammattikorkeakoulu, yrittäjä
Mirva Tapaninen, Restonomi YAMK, projektipäällikkö, Vastuulliset palvelut, matkailu (MTI), Lapin ammattikorkeakoulu
Yhteiskunnallinen yrittäjyys edistää kestävää kehitystä
Suomen hallituksen tavoitteena on parantaa osatyökykyisten ja muiden vaikeassa asemassa olevien työllistymistä. Myös Lappi-sopimuksen tavoitteena on muun muassa tukea yrittäjyyden aloittamisen kynnyksen alentamista ja lisäksi luoda uusia palvelupaketteja. Samoin Lapin arktisessa erikoistumisohjelmassa täsmennetään, että sosiaalisesti kestävän talouden toimintaperiaatteisiin sisältyy avoimuus ja pyrkimys yhteiskunnalliseen hyötyyn taloudellisten hyötyjen lisäksi. Mahdollisuus tähän on yhteiskunnallisten yritysten toimintamahdollisuuksien vahvistaminen ja tukeminen. Lisäksi Lapin osallistuminen S3 Social Economy Platformiin osoittaa, että yhteisötalouden eri yritysmuodot ovat varteenotettavia vaihtoehtoja ja Lappi alueena on sitoutunut viemään social economy-teemaa eteenpäin.
Lapin korkeakoulujen strategiassa nostetaan sidosryhmä- ja verkostoyhteistyön perustaksi ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävä kehitys. Esille nousee myös uuden tiedon ja osaamisen luominen arktisen alueen hyvinvoinnille ja toimintaedellytyksille sekä toimijoiden ja yhteisöjen vastuullisuuden vahvistaminen. (Lapin ammattikorkeakoulu s.a.) Myös Arene on linjannut Kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelmassaan osaamisen ja osaajien tuottamisen olevan tapa tukea yhteiskunnallista sekä työ- ja elinkeinoelämän vastuullisuutta (Arene 2020, 3). Koronapandemia nopeutti muutoksia työn tekemisen rakenteissa ja tavoissa. Enää pelkkä teknologinen kehitys ei riitä ennakoinnissa, vaan tarvitaan myös ekologisten, sosiaalisten ja taloudellisten ulottuvuuksien huomioimista.
Kaikkea edellä mainittua huomioimalla saadaan luotua työpaikkoja yrittäjyyttä lisäämällä ja varmistettua olemassa olevan liiketoiminnan jatkuvuus ja kestävyys. Tätä tukee myös se, että uudessa rakennerahasto-ohjelmassa yhteiskunnallisten yritysten merkitys kasvaa. Läpileikkaavat periaatteet ovat, että kestävä kehitys on kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jossa ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa.
SYTYKE-hankkeella tuetaan yhteiskunnallista yrittäjyyttä
Lapin ammattikorkeakoulun hallinnoima hanke Selvitys yhteiskunnallisen yrityksen hautomotoiminnasta, tuttavallisesti SYTYKE (ELY-keskus/ESR/Vipuvoimaa EU:lta), vastaa yhteiskunnallisen yrittäjyyden haasteeseen erityisesti Lapin osalta. Hankkeen tuloksena laaditaan esiselvitysraportti tutkimuskatsauksen, webinaarien ja työpajojen pohjalta. Tuloksena saadaan ajankohtaista tietoa ja hyviä esimerkkejä yrityshautomotoiminnasta sekä Suomessa että Euroopassa. Näin tuetaan toimeentulon ja kehittymisen mahdollisuuksia myös yhteiskunnallisessa yrittäjyydessä.
Yhteiskunnallisen yrityksen käsite ei ole yksiselitteinen. Yhteiskunnallisessa yrityksessä tavoitteena on yhteisen hyvän tuottaminen laajemmin koko yhteiskunnan tasolla liiketoiminnan keinoin ja toiminta on aina jossain määrin arvopohjaista (kuva 1). Kuitenkaan kyse ei ole hyväntekeväisyydestä, vaan yrityksen taloudellisella toiminnalla edistetään yhteistä hyvää (Lipponen 2016, 7). Yhteiskunnallinen yrittäjyys on lähtökohtaisesti taloudellisesti kannattavaa liiketoimintaa, ja sen tuottamasta voitosta valtaosa kohdennetaan yrityksen yhteiskunnallisen tavoitteen edistämiseen. (Arvoliitto 2019). Toimintamuotoja voivat olla esimerkiksi osakeyhtiöt, osuuskunnat, säätiöt ja yhdistykset. Yksi tapa yrittäjyyden eri muotojen tunnetuksi tekemissä on yrityshautomotoiminnan sisällyttäminen jo opintoihin. Esimerkiksi Oulun ammattikorkeakoulussa on saatu hyvää palautetta yrityshautomo-opintoja suorittaneilta opiskelijoilta. (Salin & Penttilä 2016.) Yhteiskunnallisen yrittäjyyden siemen voi itää jo opiskeluaikana.
Kuva 1. Yhteiskunnallinen yritys tuottaa yhteiskunnallista hyvää (mukaellen Mitchell, Kingston & Goodall 2008, 7; Ourgoodbrands.com 2019)
Yrityshautomotoiminta ja muu yritysneuvonta voidaan nähdä erityisesti yritystoimintaa suunnitteleville tai yrittäjätaipaleensa alkumetreillä oleville tukea ja suuntaa antavana turvaverkkona. On kuitenkin olennaisen tärkeää, että hautomotoimijoille ja yritysneuvojille tehdään tunnetuksi yhteiskunnallisia yrityksiä ja niiden erityispiirteitä, jotta myös yhteiskunnallisilla yrityksillä olisi mahdollisuus päästä asiantuntevien yrityspalveluiden pariin.
Yhteiskunnallinen yrittäjyys ja turvallisuus
Työelämän muutos haastaa myös yrittäjyystoimintaa ja käsitys tiukasta jaosta palkkatyön ja yrittäjyyden välillä muuttuu. Yrittäjyys itsessään on jo monitahoinen käsite, eikä siitä ole olemassa yhtenäistä, selkeää ja yksiselitteistä sekä vakiintunutta määrittelyä (Juntti, Kangastie, Mäkimurto-Koivumaa 2016, 13). Suurin osa 2000-luvun ja sen jälkeen syntyneistä työpakoista on pienissä tai keskisuurissa yrityksissä (Suomen Yrittäjät 2021). Erityisesti tämän kokoisille yrityksille verkostot ja tiedollinen osaaminen voivat olla haasteita (Houni 2019). On yritysmuoto mikä tahansa, tulee yrittäjän huomioida turvallisuuden monitahoisuus yrityksen toiminnassa. Turvallisuus on osa yrityksen laatua ja toimintaympäristöä. Se kattaa mm. yrityksen toiminnan käytännön toimista henkilöturvallisuuteen ja työttömyysturvaan (kuva 2). (Iivari 2012, 93.) Kuten huomataan, turvallisuus on monimerkityksellinen ja välillä hyvinkin abstrakti käsite, joka liittyy muun muassa uusiin toimintatapoihin, ymmärtämiseen, kehittämiseen ja sitoutumiseen (kuva 2).
Kuva 2. Yritysturvallisuuden elementtejä (mukaellen Yrittäjät; Matkailuyrittäjän koulutuspaketti 2019; Iivari 2012)
Yrittäjyyden aloittamista voidaan tukea esimerkiksi yrityshautomoissa ja tätä kautta varmistaa turvallisuuden huomioiminen sekä yrittäjän että tarjottavien tuotteiden ja palveluiden osalta heti alusta alkaen. Turvallisuusosaaminen kuuluu myös yhteiskunnallisen yrityksen toimintatapoihin. Parhaimmillaan yhteiskunnallisten yritysten kautta tuotetaan joustavasti asiakkaiden tarpeisiin ja vaatimuksiin vastaavia eettisiä ja kestävää kehitystä tukevia tuotteita ja palveluita turvallisesti. Näin vahvistetaan turvallisuutta myös yhteiskunnan tasolla tarjoamalla mahdollisuuksia toimeentuloon ja antamalla kokemuksia merkityksellisyydestä. Yhteiskunnallisia yrityksiä tarvitaan vaikkakin Suomessa sosiaaliturvajärjestelmä kattaa useat niistä tavoitteista, joita Euroopassa on annettu yhteiskunnallisille ja erityisesti sosiaalisille yrityksille.
Lopuksi
Tulevaisuuden työelämässä arvopohjaisilla yhteiskunnallisilla yrityksillä voi olla tärkeä rooli yhteiskunnallisen turvallisuudentunteen edistämisessä. Lapin pitkät etäisyydet, harva asutus ja palveluverkosto edellyttävät uudenlaista ajattelutapaa työllistämiseen. Yhteiskunnallinen yrittäjyys voi esimerkiksi tuoda yhteisöille vaikutusmahdollisuuksia mm. palvelurakenteisiin, työllistymiseen ja hyvinvointiin sekä muihin yhteisesti tärkeiksi katsottuihin asioihin ja sitä kautta luoda osallisuuden tunnetta. Yhteiskunnallisen yrittäjyyden monipuolisia mahdollisuuksia halutaan tuoda esille SYTYKE-hankkeen kautta.
Selvitys yhteiskunnallisen yrityksen hautomotoiminnasta – SYTYKE-hanke on rahoitettu ELY-keskuksen myöntämällä Euroopan sosiaalirahaston, Vipuvoimaa EU:lta tuella (79 788 €), kokonaisbudjetin ollessa 99 736 €. Hanke on alkanut 11/2020 ja päättyy 12/2021. Hankkeen toteuttaja on Lapin ammattikorkeakoulu.
Lähteet
Arene ry. 2020. Kestävä, vastuullinen ja hiilineutraali ammattikorkeakoulu. Ammattikorkeakoulujen kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelma. Viitattu 17.3.2020 http://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2020/Kest%C3%A4v%C3%A4%20vastuullinen%20ja%20hiilineutraali%20ammattikorkeakoulu.pdf?_t=1606145574
Arvoliitto. 2019. Yhteiskunnalliset yritykset työllistämisen edistäjinä. Viitattu 18.3.2020 https://arvoliitto.fi/uutiset/yhteiskunnalliset-yritykset-tyollistamisen-edistajina/
Houni, P. 2019. Ajatuksia tulevaisuuteen: Yrittäjyyden monta kulmaa. Julkaisussa T. Alasoini & P. Houni (toim.) Työelämä 2020. Work Up! Tulevaisuuden työ. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 22.2.2021 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161299/TEM_oppaat_3_2018_WorkUp_Tulevaisuuden_tyo_22012019_Web.pdf. 38-39.
Iivari, P. 2012. Matkailun turvallisuus. Globaalit muutokset – paikalliset vaikutukset. Viitattu 19.3.2021 https://matkailu.luc.fi/loader.aspx?id=6a01c43a-d21a-4ea9-a871-b63267d0f26b
Juntti, M. – Kangastie, H. – Mäkimurto-Koivumaa, S. 2016. Yrittäjyyden edistäminen Lapin ammattikorkeakoulussa. Lapin ammattikorkeakoulun julkaisusarja B nro 9. Rovaniemi. Viitattu 22.2.2021 https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/114904/B+9+2016+Yrittajyyden+edistaminen+Lapin+AMKissa.pdf?sequence=1
Lapin ammattikorkeakoulu s.a. Esittely. Strategia. Viitattu 22.2.2021 https://www.lapinamk.fi/fi/Esittely/Strategia
Lipponen, K. 2016. Bisnestä arvo edellä. Teoksessa P. Liukkonen & S. Ovaska (toim.) Meillä on idea! – Yhteiskunnallisen yrittäjyyden opas. Suomen Setlementtiliitto. Setlementtijulkaisuja 47. 7. Viitattu 24.3.2021 https://www.meillaonidea.fi/sites/default/files/aineisto/moi_opas_b5_web.pdf
Matkailuyrittäjän koulutuspaketti. 2019. Koulutusmateriaalit. Turvallisuus. Viitattu 12.3.2021 https://blogi.eoppimispalvelut.fi/tourismabc/turvallisuus/
Mitchell, L., Kingston, J., & Goodall, E. 2008. Financing Civil Society: A practitioner’s view of the UK social investment market. Charities Aid Foundation. Viitattu 24.3.2021 https://community-wealth.org/sites/clone.community-wealth.org/files/downloads/report-mitchell-kingston-goodall.pdf
Ourgoodbrands.com. 2019. What is and how operates a Social Enterprise. A comparison of traditional business vs. non-profit vs. social enterprises. Viitattu 24.3.2021 https://ourgoodbrands.com/what-is-how-operates-social-enterprise/
Salin, J. & Penttilä, S. 2016. Oulun ammattikorkeakoulun yrityshautomon merkitys opiskelijoille: Yrityshautomo-opintoja suorittaneiden kokemuksia ja näkemyksiä yrittäjyydestä. Opinnäytetyö. Oulun ammattikorkeakoulu. Viitattu 22.22021 https://www.theseus.fi/handle/10024/107930
Suomen Yrittäjät. 2021. Yrittäjyys Suomessa. Viitattu 18.3.2021 https://www.yrittajat.fi/suomen-yrittajat/yrittajyys-suomessa-316363
Yrittäjät. Yrittäjän turvanurkka. Viitattu 12.3.2021 https://www.yrittajat.fi/varsinais-suomen-yrittajat/turun-yrittajat/a/turku/yrittajan-turvanurkka
Asiasanat: toimintaympäristö, muutos, turvallisuus, työelämä, yrityspalvelut, yhteiskunnallinen yrittäjyys, sosiaalinen yrittäjyys, kestävä kehitys