{"id":1017,"date":"2017-04-27T08:24:24","date_gmt":"2017-04-27T05:24:24","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=1017"},"modified":"2017-04-27T08:54:31","modified_gmt":"2017-04-27T05:54:31","slug":"yrittajyytta-y-ja-z-sukupolvelle","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2017\/04\/27\/yrittajyytta-y-ja-z-sukupolvelle\/","title":{"rendered":"Yritt\u00e4jyytt\u00e4 Y ja Z sukupolvelle"},"content":{"rendered":"<p><em>Soili M\u00e4kimurto-Koivumaa, FT, YAMK-yliopettaja, Teollisuus ja luonnonvara-ala, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/www.lapinamk.fi\/fi\/loader.aspx?id=b75c42ae-fc7e-4b4e-9521-ef5e8c220f43\">Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<h2>Johdantoa<\/h2>\n<p>Vastik\u00e4\u00e4n valmistuneessa Suomen tilannetta kuvaavassa GUESS-raportissa (Global University Entrepreneurial Spirit Students\u2019 Survey) kerrotaan, ett\u00e4 suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden joukossa yritt\u00e4jyyden kiinnostavuus on vuonna 2016 kasvanut aiempien vuosien (2006, 2008 ja 2011) kyselyihin verrattuna. Raportin tulosten mukaan heti valmistumisensa j\u00e4lkeen yritt\u00e4jyyden n\u00e4kee vaihtoehtona 9,8 % vastanneista, kun v. 2011 vastaava luku oli 5,1 %. Kyselyn tavoitteena on ollut kartoittaa etenkin yritt\u00e4jyysintentioiden kehittymist\u00e4, intentioiden taustatekij\u00f6it\u00e4 ja my\u00f6s korkeakoulujen tarjoamien yritt\u00e4jyyskasvatustoimien osuutta prosessissa. Raportin tulokset perustuvat suomalaisille korkeakouluille l\u00e4hetettyyn kyselyyn, johon vastasi 532 henkil\u00f6\u00e4 (enimm\u00e4kseen ik\u00e4luokkaa 25\u201329 v.) edustaen n. 44 % kaikista suomalaiskorkeakouluista. Aktiivisimpia vastaajia olivat Turun, Lappeenrannan, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ja Lahden korkeakoulut (Pihkala, Ruskovaara &amp; Hytti 2016).<\/p>\n<p>Kyselyn tuloksista k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 vastaajien joukossa PK-yritysten houkuttelevuus tulevaisuuden ty\u00f6paikkana on laskenut, samoin suuryritysten (yli 250 henkil\u00f6\u00e4 ty\u00f6llist\u00e4vien). Vastaajista 15 % on kiinnostunut toimimaan tulevaisuudessa pieniss\u00e4, alle 50 henkil\u00f6n yrityksiss\u00e4 ja my\u00f6s kolmannen sektorin kiinnostavuus on kasvanut. Edelleen, vastausten perusteella n\u00e4ytt\u00e4isi ty\u00f6llistyminen julkiselle ja akateemiselle sektorille kiinnostavan yksityist\u00e4 sektoria enemm\u00e4n (Pihkala, Ruskovaara &amp; Hytti 2016). Kyselyn yhteydess\u00e4 on kartoitettu my\u00f6s vastaajien yritt\u00e4jyysintentiota ja pyritty yksil\u00f6im\u00e4\u00e4n siihen vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4. Yritt\u00e4jyysintention taustalla on kolme tekij\u00e4\u00e4: yksil\u00f6n asenne yritt\u00e4jyyteen, subjektiiviset normit eli l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6n tuki, sek\u00e4 luottamus omiin kykyihin toimia yritt\u00e4j\u00e4n\u00e4 (pystyvyysuskomus) (mm. Ajzen 1991).<\/p>\n<p>Korkeakoulumaailmasta katsoen mielenkiintoista kyselyss\u00e4 on se, mink\u00e4 verran vastaajat ovat osallistuneet tarjolla olevaan yritt\u00e4jyyskoulutukseen. Vastaajista 52 % ei ole osallistunut tarjolla olevaan koulutukseen, 21 % oli osallistunut valinnaisiin ja 25 % pakollisiin yritt\u00e4jyyden opintoihin. Kyselyyn vastanneista koulutukseen osallistuneet olivat enemm\u00e4n kiinnostuneita ryhtym\u00e4\u00e4n yritt\u00e4j\u00e4ksi tulevaisuudessakin: yritt\u00e4jyyskoulutuksiin osallistumattomien yritt\u00e4jyysintentio oli 7,6 % kun taas koulutukseen osallistuneilla se oli 10 \u2013 13 %. Suurinta yritt\u00e4jyyden kiinnostavuus oli \u2013 arvattavasti \u2013 niiden joukossa, jotka ovat hakeutuneet erityiseen yritt\u00e4jyysohjelmaan.<\/p>\n<p>Edell\u00e4 esitettyjen tutkimuspoimintojen pohjalta on syyt\u00e4 pohtia ainakin paria seikkaa hieman enemm\u00e4n. Ensiksikin, mink\u00e4laista yritt\u00e4jyyskasvatusta korkeakouluissa tulisi olla, jotta aikomukset muuttuisivat toiminnaksi. Toiseksi, mill\u00e4 tavalla yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4ist\u00e4 toimintaa tukevassa koulutuksessa olisi huomioitava koulutuksen aloittavien, tulevien sukupolvien erityispiirteet ja toimintatavat.<\/p>\n<h2>Sukupolvien piirteit\u00e4 \u2013 Y ja Z keski\u00f6ss\u00e4<\/h2>\n<p>Sukupolvella voidaan tarkoittaa tiettyyn joukkoon kuuluvia yksil\u00f6it\u00e4 yhdist\u00e4vi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 (kokemukset, ajatukset, k\u00e4sitteet, syntym\u00e4ajankohta) sek\u00e4 tiettyyn aikakauteen liittyvi\u00e4 yhteiskunnan muutoksia (mm. Alestalo 2007, Purhonen 2007). Uudempia sukupolvia edelsiv\u00e4t suuret ik\u00e4luokat, joiksi yleens\u00e4 luokitellaan 1940- ja 1950-luvuilla syntyneet; heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 muokkasivat sotien j\u00e4lkeisen j\u00e4lleenrakennuksen mahdollisuudet, uudet tiedon v\u00e4litt\u00e4misen v\u00e4lineet (esim. televisio) ja elinkeinorakenteen voimakas murros alkutuotannosta teollisuuteen sek\u00e4 mm. 1970-luvun \u00f6ljykriisi. Sit\u00e4 seurasi X-sukupolvi, johon yleisemmin luetaan vuosina -60 ja -70-luvuilla syntyneet. T\u00e4h\u00e4n sukupolveen kuuluvia yhdist\u00e4\u00e4 korkea koulutustaso ja aggressiivinen mediakeskeisyys (mm. Tapscott 2009) sek\u00e4 taloudellisen aseman ja hyv\u00e4n toimeentulon arvostaminen.<\/p>\n<p>Y-sukupolveksi, my\u00f6s milleniaaleiksi tai diginatiiveiksikin kutsuttu, voidaan lukea 1980- ja 1990-luvuilla syntyneet. Heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4ntapaansa on kuulunut tiiviisti maailman laajeneminen internetin ja viestint\u00e4v\u00e4lineiden kehityksen my\u00f6t\u00e4. Kun edelt\u00e4v\u00e4t sukupolvet saivat vaikutteita ja oppivat television v\u00e4lityksell\u00e4, Y-sukupolvi on ottanut laajasti k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n muut tieto- ja mobiilitekniikan v\u00e4lineet (mm. Tapscott 2009). Y-sukupolvea kuvaavia piirteit\u00e4 ovat Tapscottin (2009, 34\u201336) mukaan seuraavat:<\/p>\n<ul>\n<li>valinnanvapauden arvostaminen<\/li>\n<li>r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6innin ja kustomoinnin arvostaminen<\/li>\n<li>asioiden kriittinen tarkastelu<\/li>\n<li>ty\u00f6paikan valinta yritysten arvojen perusteella<\/li>\n<li>huvi ja hauskuus t\u00e4rkeit\u00e4 niin ty\u00f6ss\u00e4 kuin sosiaalisissa suhteissakin<\/li>\n<li>yhteisty\u00f6 ja suhdeverkostot ovat t\u00e4rkeit\u00e4<\/li>\n<li>nopeus eri el\u00e4m\u00e4nalueilla on keskeist\u00e4<\/li>\n<\/ul>\n<p>Y-sukupolven edustajien suhtautuminen ty\u00f6h\u00f6n ja ty\u00f6n tekemiseen on arvioitu muuttuneen verrattuna heit\u00e4 edelt\u00e4neeseen X-sukupolveen. Y-sukupolvi arvostaa enemm\u00e4n perhe-el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja vapaa-aikaa, eiv\u00e4tk\u00e4 he halua sitoutua yhteen ty\u00f6nantajaan, mutta heid\u00e4n ty\u00f6orientoitumisensa ei kuitenkaan ole muuttunut aiempiin sukupolviin verrattuna (Py\u00f6ri\u00e4 &amp; Ojala 2016). Ty\u00f6yhteis\u00f6j\u00e4 tutkittaessa on Y-sukupolveen kuuluvia luonnehdittu eri tilanteisiin sopeutuviksi, moniosaajiksi, itsen\u00e4isiksi toimijoiksi ja hyv\u00e4n itseluottamuksen omaaviksi. Lis\u00e4ksi heit\u00e4 on kuvattu henkil\u00f6iksi, joilla on tarve hallita asioita, ovat k\u00e4rsim\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 ja ep\u00e4ilev\u00e4isi\u00e4 (Anantatmula &amp; Shrivastav 2012).<\/p>\n<p>Z-sukupolveen luetaan hieman l\u00e4hteist\u00e4 riippuen joko 1990-luvun alussa tai vuonna 2000 ja sen j\u00e4lkeen syntyneet, jotka ovat kasvaneet digitalisaation maailmassa ja jonka arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4 ovat sosiaalinen media ja kosketusn\u00e4yt\u00f6t. T\u00e4t\u00e4 sukupolvea edelt\u00e4nyt Y-sukupolvi k\u00e4rsi lamasta ja talouden haasteista, mutta Z-sukupolvi on tottunut my\u00f6s taloudelliseen hyvinvointiin ja erilaisiin poliittisiin kriiseihin sek\u00e4 niiden tuomaan ep\u00e4varmuuteen. Z-sukupolveen kuuluvia yhdist\u00e4v\u00e4t mm. seuraavat piirteet: dynaamisuus, auktoriteettien kyseenalaistaminen, tiedon l\u00e4hteiden monipuolinen hy\u00f6dynt\u00e4minen, hyv\u00e4n ty\u00f6n ja johtamisen arvostaminen (ks. <a href=\"http:\/\/www.opetin.fi\">www.opetin.fi<\/a>). Y- ja Z-sukupolvia yhdist\u00e4\u00e4 erilaisten s\u00e4hk\u00f6isten v\u00e4lineiden laaja-alainen k\u00e4ytt\u00f6 ja jotkut ulottavat diginatiivisuuden k\u00e4sitteen molempiin sukupolviin (ks. H\u00e4kkinen, Juntunen &amp; Laakkonen). Uusia sukupolvia yhdist\u00e4\u00e4 my\u00f6s se, ett\u00e4 he korostavat yksil\u00f6llisyytt\u00e4\u00e4n sek\u00e4 kuluttamisessa ett\u00e4 suhtautumisessaan ty\u00f6h\u00f6n, mutta kuuluvat my\u00f6s useisiin laumoihin sosiaalisten medioiden kautta (Tienari &amp; Piekkari 2011).<\/p>\n<h2>Toiminnallinen tai vaikuttava yritt\u00e4jyys<\/h2>\n<p>Yritt\u00e4jyytt\u00e4 ja yritt\u00e4jyyteen oppimista tulisi tarkastella l\u00e4htien liikkeelle tavoitteesta, johon ollaan pyrkim\u00e4ss\u00e4. Yritt\u00e4jyys ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n yleisimmin yritt\u00e4j\u00e4n\u00e4 toimimisena, jolloin yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4isesti toimivat henkil\u00f6t luovat uusia, kasvavia organisaatioita (Gartner 1990\/Lackeus 2015) tai kehitt\u00e4v\u00e4t jo olemassa olevia yhteis\u00f6j\u00e4 (Shane &amp; Venkataraman 2007). Yritt\u00e4jyytt\u00e4 on kuvattu my\u00f6s prosessina, jossa yritystoiminta syntyy yritt\u00e4j\u00e4n\/yksil\u00f6n, toimintaymp\u00e4rist\u00f6n ja aikaansaadun uuden arvon dialogin tuloksena (Bruyat &amp; Julien 2000, Lackeus 2015). Mik\u00e4li tavoitteena on saada aikaan valmiuksia toimia yritt\u00e4j\u00e4n\u00e4, on luontevaa, ett\u00e4 yritt\u00e4jyyteen oppimisessa painottuu liiketoimintaosaaminen. Yritt\u00e4jyytt\u00e4 ja yritt\u00e4jyyskasvatusta on t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa kuitenkin tarkasteltu kapeasta n\u00e4k\u00f6kulmasta (Lackeus 2015). Kapeaa n\u00e4k\u00f6kulmaa tukevat my\u00f6s aiemmin yleiset piirreteoreettiset tarkastelut, jolloin yritt\u00e4j\u00e4n persoonaa pyrittiin kuvaamaan erilaisin m\u00e4\u00e4rein: suoritushakuisuus, kontrollointikeskeisyys, hyv\u00e4 riskinottokyky, ep\u00e4varmuuden sieto (Neck &amp; Greene 2011). Kapeaa l\u00e4hestymistapaa kuvaa niin ik\u00e4\u00e4n pyrkimys lineaariseen tarkasteluun, ennustamiseen ja kausaaliseen ajatteluun (Sarasvathy 2001), jolloin erilaisin keinoin (esim. liiketoimintasuunnitelmien avulla) pyrit\u00e4\u00e4n ennakoimaan tulevaisuutta mahdollisimman luotettavasti. Neck ja Greene (2011) toteavatkin, ett\u00e4 yritt\u00e4jyys ei ole lineaarista eik\u00e4 ennustettavaa, mutta sit\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n opettamaan ik\u00e4\u00e4n kuin se olisi sellaista.<\/p>\n<p>Laajempaan yritt\u00e4jyyden n\u00e4k\u00f6kulmaan liittyy yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4isen ajattelu- ja toimintatavan oppiminen, johon kuuluu yksil\u00f6llinen kehittyminen, luovuus, itseluottamus, aloitteellisuus sek\u00e4 toiminnallisuuteen ja aktiivisuuteen suuntautuminen (mm. Lackeus 2015). Yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4isen ajattelun oppimisessa on kyse ihmisen toiminnan ymm\u00e4rt\u00e4misest\u00e4 ja kognitiivisista prosesseista (Neck &amp; Greene 2011), jotka tulisi huomioida ainakin peruskoulutuksessa (Sarasvathy &amp; Venkataraman 2011), mutta my\u00f6s korkeakoulujen opetuksen toteuttamisessa (mm. M\u00e4kimurto-Koivumaa 2012).<\/p>\n<p>Miten sitten yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4isen ajattelun kehittymist\u00e4 tukeva koulutus eroaa perinteisest\u00e4? Perinteist\u00e4 koulutusta kuvaa positivismil\u00e4ht\u00f6inen (tieteellisiin ja mitattavissa oleviin tutkimustuloksiin nojautuva) standardoitu toimintatapa, sis\u00e4lt\u00f6l\u00e4ht\u00f6isyys, passiivisuus ja yksitt\u00e4isen oppiaineen n\u00e4k\u00f6kulman korostuminen. Yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4inen koulutus painottaa interpretivismi\u00e4 (tulkinnallisuutta) yksil\u00f6llisyytt\u00e4, aktiivisuutta, prosessiajattelua, projektin\u00e4k\u00f6kulmaa, yhteistoiminnallisuutta ja monitieteisyytt\u00e4 (Lackeus 2015). Perinteisess\u00e4 koulutuksessa yritt\u00e4jyyden opettamisessa l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n teorioista, mutta yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4isess\u00e4 opetuksessa puolestaan painottuu luovuus ja etenkin co-creation (yhteiskehittely tai yhteisluominen) (Lackeus 2015).<\/p>\n<p>Yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4isen ajattelu- ja toimintatavan oppimista tukee Sarasvathyn (2008) esittelem\u00e4 <em>effectual entrepreneurship <\/em>-k\u00e4site, joka voitaneen suomentaa toiminnalliseksi tai vaikuttavaksi yritt\u00e4jyydeksi. Perusajatuksena ja l\u00e4ht\u00f6kohtana Sarasvathylla (2001) on, ett\u00e4 yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4isess\u00e4 toiminnassa ei nopeasti muuttuvissa olosuhteissa voida perustaa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 kausaatioon (<em>causation<\/em>) ja varman p\u00e4\u00e4lle pelaamiseen. Toiminnallisessa yritt\u00e4jyydess\u00e4, effektuaatiossa, on pyritt\u00e4v\u00e4 ennustamisen sijaan siihen, ett\u00e4\u00a0 \u00a0tiedostetaan ja tunnistetaan k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevat erilaiset resurssit ja pyrit\u00e4\u00e4n pikemminkin hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n niit\u00e4 parhaalla mahdollisella tavalla. Sarasvathyn toiminnallinen yritt\u00e4jyys perustuu viiteen periaatteeseen:<\/p>\n<ol>\n<li>Bird in Hand: Tied\u00e4 kuka olet, mit\u00e4 osaat, keit\u00e4 tunnet eli l\u00e4hde liikkeelle resursseista.<\/li>\n<li>Affordable Loss: Mit\u00e4 sinulla on varaa investoida? Sijoita vain sen verran, mik\u00e4 sinulla on vara menett\u00e4\u00e4; sama periaate koskee my\u00f6s kumppaneitasi.<\/li>\n<li>Crazy-Quilt: Muodosta kumppanuusverkosto, keskustele mahdollisten asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa ja muodosta verkosto vain yhteisty\u00f6h\u00f6n sitoutuneiden kanssa.<\/li>\n<li>Lemonade\/Leverage Contingencies: Tarkastele avoimesti mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja; varaudu yll\u00e4tyksiin, \u00e4l\u00e4 v\u00e4lttele niit\u00e4, vaan pyri hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n ne.<\/li>\n<li>Pilot in the Plane: Luo tulevaisuus yhteisty\u00f6ss\u00e4 ja yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 edell\u00e4 olevat periaatteet. Pyri pit\u00e4m\u00e4\u00e4n eri vaihtoehdot hallinnassasi, \u00e4l\u00e4 pyri ennustamaan. (Sarasvathy 2008, 15\u201316.)<\/li>\n<\/ol>\n<p>Perinteisen (kausaalisuuteen pohjautuvan) toimintatavan ja toiminnallisuuteen tai vaikuttavuuteen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4n yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4isen toiminnan eroa voisi kuvata seuraavasti:<\/p>\n<figure id=\"attachment_1019\" aria-describedby=\"caption-attachment-1019\" style=\"width: 610px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"wp-image-1019 size-large\" src=\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2017\/04\/Kuvio-1-M\u00e4kimurto-Koivumaa-1024x576.jpg\" alt=\"\" width=\"610\" height=\"343\" srcset=\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2017\/04\/Kuvio-1-M\u00e4kimurto-Koivumaa-1024x576.jpg 1024w, https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2017\/04\/Kuvio-1-M\u00e4kimurto-Koivumaa-300x169.jpg 300w, https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2017\/04\/Kuvio-1-M\u00e4kimurto-Koivumaa.jpg 1280w\" sizes=\"auto, (max-width: 610px) 100vw, 610px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-1019\" class=\"wp-caption-text\">Kuva 1: Perinteinen toiminta vs. yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4inen toiminta (mukaeltu Lundell, Ruoho, Martikkala, Pajala &amp; Nurmi 2015; Sarasvathy 2008).<\/figcaption><\/figure>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Perinteisess\u00e4, suunnitteluun pohjautuvassa toiminnassa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n ensin tavoite (esim. yrityksen perustaminen) ja sen j\u00e4lkeen k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n niit\u00e4 keinoja, joita tarvitaan annettuun tavoitteeseen p\u00e4\u00e4semiseksi. Yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4isess\u00e4 toiminnassa puolestaan tiedostetaan ja tunnistetaan olemassa olevat keinot ja sen j\u00e4lkeen tartutaan avautuviin tai itse luotaviin mahdollisuuksiin.<\/p>\n<p>Koulutuksen n\u00e4k\u00f6kulmasta toiminnallisuuteen ja vaikuttavuuteen pohjautuva yritt\u00e4jyysajattelu korostaa opiskelijoiden omien vahvuuksien ja osaamisen tunnistamista, verkostoitumisen tukemista opintojen eri vaiheissa sek\u00e4 luovuuden ja yhteistoiminnallisuuden edist\u00e4mist\u00e4 edell\u00e4 kuvattujen viiden periaatteen mukaisesti. Edelleen, yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4ist\u00e4 toimintaa edist\u00e4v\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulma merkitsee my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 positivistisen ja teorioista l\u00e4htev\u00e4n yritt\u00e4jyyden opettamisen t\u00e4ytyy uudistua sek\u00e4 menetelm\u00e4llisesti ett\u00e4 ajattelutavaltaan. T\u00e4ss\u00e4 on taustalla yritt\u00e4jyyden perusolemus, joka ei siis ole lineaarista toimintaa, eik\u00e4 sit\u00e4 sellaisena pit\u00e4isi opettaakaan (ks. Neck &amp; Greene 2011).<\/p>\n<h2>Yhteenvetoa<\/h2>\n<p>Alussa esitellyn GUESS-raportin mukaan n\u00e4ytt\u00e4isi silt\u00e4, ett\u00e4 Suomessakin korkeakouluopiskelijoiden parissa yritt\u00e4jyys ja etenkin PK-yrityksiss\u00e4 toimiminen n\u00e4hd\u00e4\u00e4n kiinnostavana vaihtoehtona. Vaikka yritt\u00e4jyys koetaan mahdolliseksi oman osaamisen k\u00e4ytt\u00e4misen n\u00e4k\u00f6kulmasta, ei pelkk\u00e4 kiinnostus n\u00e4y toimintana \u2013 l\u00e4hinn\u00e4 yritt\u00e4j\u00e4ksi ryhtymisen\u00e4 tai uusien yritysten perustamisena &#8211; ainakaan viel\u00e4. GUESS-raportista ei ilmene sit\u00e4, mink\u00e4 verran Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijoiden joukossa on yritt\u00e4jyydest\u00e4 kiinnostuneita tai kyselyyn vastanneita. Aiempina vuosina tehtyjen valmistuvien kyselyiden mukaan yritt\u00e4jyysaktiivisuus on kuitenkin ollut suhteellisen alhaista. Mielenkiintoista olisi my\u00f6s selvitt\u00e4\u00e4 sit\u00e4, eroavatko eri aloille hakeutuvat yritt\u00e4jyysintentionsa suhteen ja onko yritt\u00e4jyyden polulle ohjaamista syyt\u00e4 l\u00e4hesty\u00e4 koulutusalasta riippuen eri tavoin.<\/p>\n<p>Miten opetuksessa pit\u00e4isi huomioida nykyiset sukupolvet ja heid\u00e4n tapansa toimia? Y- ja Z-sukupolveen kuuluvat arvostavat mm. valinnanvapautta, luovuutta, heille r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6ityj\u00e4 ratkaisuja, yhteisty\u00f6t\u00e4 ja suhdeverkostoja. Diginatiivit pit\u00e4v\u00e4t t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 nopeutta eri el\u00e4m\u00e4n alueilla ja ovat innovatiivisia sosiaalisia verkostoja ja medioita hy\u00f6dynt\u00e4vi\u00e4 yksil\u00f6it\u00e4; he osaavat my\u00f6s k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 erilaisia tietol\u00e4hteit\u00e4. Muutokset opiskelijoiden toiminnassa ja oppimistyyleiss\u00e4 sek\u00e4 arvostuksissa ovat jo nyt arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4. Osaammeko mukauttaa toimintatapaamme n\u00e4ille sukupolville soveltuvaksi vai kaipailemmeko edelleen \u201dvanhojen, hyvien aikojen\u201d per\u00e4\u00e4n, jolloin opettaja oli opetustilanteessa auktoriteetti ja opiskelijat tekiv\u00e4t, mit\u00e4 k\u00e4skettiin?<\/p>\n<p>Y- ja Z-sukupolvi ovat ja el\u00e4v\u00e4t sosiaalisessa mediassa, jossa on mahdollista osallistua, verkostoitua, jakaa sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 ja tietoa. Uudet sukupolvet osaavat toimia yhteis\u00f6llisesti, mutta he osaavat hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 erilaisia ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 ehk\u00e4 paremmin kuin aiemmat sukupolvet. \u00a0Diginatiivien vahvuuksien l\u00f6yt\u00e4miseksi opetustilanteissa tulisi kyet\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n aiempaa paremmin aktivoivia ja sitouttavia pedagogisia k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4, ongelmal\u00e4ht\u00f6isyytt\u00e4 ja tutkivaa oppimista. Niiden lis\u00e4ksi voitaisiin lis\u00e4t\u00e4 ty\u00f6kalupakkiin my\u00f6s k\u00e4\u00e4nteinen opetus (flipped learning), jolloin opiskelijat lukevat artikkeleita, hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t virtuaaliymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 eri tavoin (tiedonhaku, valmiit aineistot) sek\u00e4 osallistuvat verkkokeskusteluihin ja tapaamisiin. Opiskelu vapautuu ajasta ja paikasta; yhteisiss\u00e4 kokoontumisissa voidaan syvent\u00e4\u00e4 oppimista ja ymm\u00e4rryst\u00e4 eri tavoin (H\u00e4kkinen, Juntunen &amp; Laakkonen 2013).<\/p>\n<p>Yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4isen ajattelu- ja toimintatavan kehitt\u00e4mist\u00e4 tukevat viisi periaatetta soveltunevat diginaatiiveille, koska yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4isess\u00e4 toiminnassa on tavoitteena l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ja hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 yksil\u00f6n erilaisia resursseja, tukea innovatiivisuutta ja joustavuutta. L\u00e4ht\u00f6kohtana on edet\u00e4 osaamisen ja resurssien tunnistamisen ja verkostoitumisen avaamien mahdollisuuksien kautta kohti monia, vaihtoehtoisia polkuja. Etenkin Y-sukupolveen edustajilla on hyv\u00e4 itseluottamus, jota koulutuksen yhteydess\u00e4 tulisi vahvistaa ja avata erilaisia mahdollisuuksia testata omia rajojaan.<\/p>\n<p>Nopeasti muuttuva maailma edellytt\u00e4\u00e4 uusien l\u00e4hestymistapojen k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 my\u00f6s yritt\u00e4jyyden opettamisessa. Uudet sukupolvet osaavat ja hallitsevat asioita toisin kuin aiemmat. Ehk\u00e4p\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 tilanteessa yritt\u00e4jyys pit\u00e4isikin n\u00e4hd\u00e4 metodina, jonka kautta oppimista ohjataan (Sarasvathy &amp; Venkataraman 2011). Uusien opetussuunnitelmien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notossa voisi olla hy\u00f6ty\u00e4 tanskalaisesta Kaospilot-konseptista, jonka tavoitteena on auttaa heid\u00e4n koulutukseensa osallistuvia luomaan oma tulevaisuutensa (ks. <a href=\"http:\/\/www.kaospilot.dk\/\">http:\/\/www.kaospilot.dk\/<\/a>).<\/p>\n<h2>L\u00e4hteet<\/h2>\n<p>Ajzen, I. 1991. The Theory of Planned Behavior. Organizational Behavior and Human Decision Processes Vol 50 No 2, 179\u2013211.<\/p>\n<p>Alestalo, M.\u00a0 2007. Rakennemuutokset ja sukupolvet. Yhteiskuntapolitiikka 72: 2, 146\u2013157.<\/p>\n<p>Anantatmula, V. A. &amp; Shrivastav, B. 2012. Evolution of project teams for Generation Y workforce. International Journal of Managing Projects in Business, Vol. 5 No. 1, 9\u201326.<\/p>\n<p>H\u00e4kkinen P., Juntunen, M. &amp; Laakkonen I. 2013. Verkko-oppiminen murroksessa &#8211; yhteis\u00f6lliset ja henkil\u00f6kohtaiset oppimisymp\u00e4rist\u00f6t oppimisk\u00e4sityksen haastajina. Teoksessa Hakala J. T. &amp; Kiviniemi K. (toim.) Vuorovaiktuksen j\u00e4nnitteit\u00e4 ja oppimisen s\u00e4r\u00f6j\u00e4. Aikuispedagogiikan haasteiden \u00e4\u00e4rell\u00e4. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, 87\u201399.<\/p>\n<p>Lackeus, M. 2015. Entrepreneurship in Education: What, Why, When, How. Entrepreneurship 360, Background Paper, OECD. Viitattu 23.1.2017 <a href=\"https:\/\/www.scribd.com\/document\/328034816\/BGP-Entrepreneurship-in-Education\">https:\/\/www.scribd.com\/document\/328034816\/BGP-Entrepreneurship-in-Education<\/a>.<\/p>\n<p>Neck, H. M. &amp; Greene, P. G. 2011. Entrepreneurship Education: Known Worlds and New Frontiers. Journal of Small Business Management 49: 1, 55\u201370.<\/p>\n<p>Lundell, T, Ruoho, J., Martikkala, P., Pajala, A. &amp; Nurmi C. 2015. Opiskele \u2013 toimi \u2013 yrit\u00e4. Satakunnan ammattikorkeakoulun uudet yritt\u00e4jyysopinnot. Satakunnan ammattikorkeakoulun julkaisuja, sarja D, 4: Pori.<\/p>\n<p>M\u00e4kimurto-Koivumaa, S. 2012. <a href=\"http:\/\/jultika.oulu.fi\/Record\/isbn978-951-42-9880-6\">Effectuation in embedded and enquiry-based entrepreneurship education : essays for renewing engineering education at Kemi-Tornio University of Applied Sciences. Acta Universitatis Ouluensis. G57, Oeconomica. <\/a><\/p>\n<p>Pihkala T., Ruskovaara, E. &amp; Hytti, U. 2016. Global University Entrepreneurial Spirit Students\u2019 Survey, National Report 2016 FINLAND. LUT Scientific and Expertise Publications, Reports, 69, Lappeenranta University of Technology<\/p>\n<p>Purhonen S. 2007. Sukupolvien ongelma. Tutkielmia sukupolven k\u00e4sitteest\u00e4, sukupolvitietoisuudesta ja suurista ik\u00e4luokista. Akateeminen v\u00e4it\u00f6skirja, Helsingin yliopiston sosiologian laitoksen tutkimuksia 251. Yliopistopaino: Juvenes Print.<\/p>\n<p>Py\u00f6ri\u00e4, P. &amp; Ojala, S. 2016. Nuorten ty\u00f6asenteet puntarissa \u2013 eroaako Y-sukupolvi edelt\u00e4jist\u00e4\u00e4n? Yhteiskuntapolitiikka 81:1, 30\u201342.<\/p>\n<p>Sarasvathy, S. D. (2001) \u2018Causation and effectuation: Toward a theoretical shift from economic inevitability to entrepreneurial contingency\u2019, The Academy of Management Review, Vol. 26, No. 2,\u00a0 pp. 243 \u2013 263.<\/p>\n<p>Sarasvathy, S. D. (2008) Effectuation, Elements of Entrepreneurial Expertise, Edward Elgar, Cheltenham<\/p>\n<p>Sarasvathy, S. D. &amp; Venkataraman, S. 2011. Entrepreneurship as method: open questions for an entrepreneurial future. Entrepreneurship Theory and Practice, 35, 113\u2013135.<\/p>\n<p>Shane, S. &amp; Venkataraman, S. 2000. The Promise of Entrepreneurship as a Field of Research. Academy of Management Review 25:1, 217\u2013227.<\/p>\n<p>Tapscott, D. 2009. Grown up digital\u00a0: how the net generation is changing your world. New York : McGraw-Hill.<\/p>\n<p>Tienari, J. &amp; Piekkari, R. 2011. Z ja ep\u00e4johtaminen. Kariston kirjapaino Oy: H\u00e4meenlinna.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Asiasanat: yritt\u00e4jyys, yritt\u00e4jyyskasvatus, koulutus, sukupolvi, opetussuunnitelma<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Uudet sukupolvet osaavat toimia yhteis\u00f6llisesti, mutta he osaavat hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 erilaisia ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 ehk\u00e4 paremmin kuin aiemmat sukupolvet. Korkeakouluopiskelijoille yritt\u00e4jyys ja etenkin PK-yrityksiss\u00e4 toimiminen on kiinnostava vaihtoehto.  <\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":969,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[115198,110187],"tags":[110376,94,6751,31084,17802],"class_list":["post-1017","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-115198","category-teema-artikkeli","tag-kilpailukyky","tag-koulutus","tag-talous","tag-tyoelama","tag-yrittajyys"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2017\/04\/M\u00e4kimurto-Koivumaa-teema-artikkeli-Lumen-lehti-1-2017.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-gp","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1017","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1017"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1017\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1020,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1017\/revisions\/1020"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/969"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1017"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1017"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1017"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}