{"id":1021,"date":"2017-04-27T08:15:14","date_gmt":"2017-04-27T05:15:14","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=1021"},"modified":"2017-04-28T13:27:40","modified_gmt":"2017-04-28T10:27:40","slug":"liiketta-ja-yrittajyytta-rajattomissa-ekosysteemeissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2017\/04\/27\/liiketta-ja-yrittajyytta-rajattomissa-ekosysteemeissa\/","title":{"rendered":"Liikett\u00e4 ja yritt\u00e4jyytt\u00e4 rajattomissa ekosysteemeiss\u00e4"},"content":{"rendered":"<p><em>Esa Jauhola, FT, yliopettaja, YAMK-yksikk\u00f6, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/www.lapinamk.fi\/fi\/loader.aspx?id=0f237d8f-3bf8-4b40-893c-7ea3ed9d58cb\">Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Maailma muuttuu Pohjolassa ja muualla maailmassa digitalisaation, taloudellisten ja poliittisten kehityskulkujen, vihre\u00e4n ja kiertotalouden ynn\u00e4 muiden tekij\u00f6iden johdosta. Arktisen Euroopan tulevaisuus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 nykyist\u00e4 valoisammalta luonnonvarojen, v\u00e4est\u00f6rakenteen muutosten, ilmaston l\u00e4mpenemisen ja globalisaation ansiosta (Smith 2010).<\/p>\n<p>My\u00f6s yritystoiminta muuttuu. Organisaatiorakenteet, omistajuus, rahoitus, liiketoimintamallit ja ty\u00f6n luonne ovat alustatalouden ja ekosysteemien my\u00f6t\u00e4 saamassa aivan uudenlaisia ulottuvuuksia. Verkostoitumisenkin luonne muuttuu ja sen painoarvo kasvaa entisest\u00e4\u00e4n. N\u00e4iss\u00e4 verkostoissa haetaan jatkuvasti uusia innovaatioita ja luotettavia kumppaneita. Ty\u00f6haastattelussa kysyt\u00e4\u00e4n ydinosaamisen lis\u00e4ksi, millaiset verkostot hakijalla on. N\u00e4iden kehityskulkujen vuoksi my\u00f6s yritt\u00e4jyyden luonne ja rooli muuttuvat. Yritt\u00e4j\u00e4t toimivat monimuotoisissa verkostoissa. En\u00e4\u00e4 ei riit\u00e4 oma kyl\u00e4 tai kaupunki, vaan jo l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti yritt\u00e4j\u00e4n ja h\u00e4nen yrityksens\u00e4 tulee toimia rajat ylitt\u00e4viss\u00e4 alati muotoaan muuttavissa ekosysteemeiss\u00e4.<\/p>\n<h2>Koulutus muuttuu maailman mukana<\/h2>\n<p>Yritystoiminnan muutokset ovat moninaisia. Tarvitaan oman erikoisalan osaamista, mutta ennen kaikkea laaja-alaista ymm\u00e4rryst\u00e4 paitsi oman organisaation toiminnasta, my\u00f6s toimintaymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 ja siin\u00e4 tapahtuvista muutoksista. Erityisesti ylemm\u00e4n ammattikorkeakoulutuksen tulee l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti olla laaja-alaista. Liiketalouden YAMK-koulutuksen painopistein\u00e4 tulee olla yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4inen, kriittinen ja strateginen ajattelu, osaamisen johtaminen sek\u00e4 omien kyvykkyyksien ja yrityksen liiketoiminnan luova kehitt\u00e4minen.<\/p>\n<p>Nykyinen yrityskuva perustuu maailmaan, jota ei en\u00e4\u00e4 ole ja kysymys kuuluu: miten valmistetaan nuoria maailmaan, jota ei en\u00e4\u00e4 ole? Nyky\u00e4\u00e4n ja viel\u00e4 enemm\u00e4n l\u00e4hitulevaisuudessa ty\u00f6 menee ihmisen luo, eik\u00e4 vanhaan malliin, jolloin ihminen meni ty\u00f6n\/koneen luo. Toki poikkeuksiakin on.<\/p>\n<p>Ty\u00f6nantaja- ja ty\u00f6ntekij\u00e4asetelma muuttuu. Riski on siirtym\u00e4ss\u00e4 tavallisille ihmisille. Jokaisen tulee ottaa vastuuta omasta tekemisest\u00e4\u00e4n ja oppia ajattelemaan strategisesti sek\u00e4 toimimaan yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4isesti. Ajattelu ja tekeminen tapahtuvat yhteisty\u00f6ss\u00e4 muiden kanssa eli ne ovat yhteis\u00f6-, ei yksil\u00f6l\u00e4ht\u00f6isi\u00e4. T\u00e4st\u00e4 seuraa, ett\u00e4 ty\u00f6n ja osaamisen perusyksikk\u00f6 on vuorovaikutus.<\/p>\n<p>Kun yritys hakee uusia ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4, ei niink\u00e4\u00e4n en\u00e4\u00e4 kysyt\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4 sin\u00e4 osaat, vaan t\u00e4rkein kysymys on: \u201dmink\u00e4lainen verkosto sinulla on\u201d? Verkosto-osaaminen on siis keskeist\u00e4. My\u00f6s oppisen tulee olla yhteis\u00f6llist\u00e4 unohtamatta substanssiosaamista. Ennen kaikkea kansainv\u00e4lisyysosaaminen ja kielitaito ovat vahvuuksia, jota tarvitaan l\u00e4hes jokaisessa ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4. Tutkijoiden mukaan luovat elementit kuten kulttuuri pit\u00e4\u00e4 ottaa osaksi (liiketalouden) opetusta. Asiantuntijuus ei sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n en\u00e4\u00e4 ratkaise, koska kaikki tieto on koneissa\/tietoverkoissa, vaan verkosto-osaaminen ja kommunikointitaito mukaan luettuna. tunteet, empatia ja ihmisten kohtaaminen.<\/p>\n<p>Suomalaiset opiskelijat ovat varsin konservatiivisia oppijoita, mutta he oppivat koulutuksen aikana, ett\u00e4 keskeist\u00e4 ei ole opettaminen vaan oppiminen, tiedon hakeminen, yhdess\u00e4 pohtiminen, ideointi ja omaa ja yrityksen osaamista edist\u00e4v\u00e4 kehitt\u00e4misty\u00f6. Opettaja on oppimisen fasilitaattori ja kuraattori, joka parhaassa tapauksessa seuraa yksil\u00f6n kehityst\u00e4 pidemm\u00e4n aikaa. My\u00f6s alumnien rooli kasvaa.\u00a0 Toisaalta perinteist\u00e4 opettajal\u00e4ht\u00f6isyytt\u00e4kin tarvitaan edelleen, koska opettaja alansa asiantuntijana saa parhaiten ohjatuksi opiskelijat relevantin tiedon l\u00e4hteille. Ennen kaikkea opettaja on sillanrakentaja \u2013 bridgebuilder.<\/p>\n<h2>Monikulttuurinen osaaminen<\/h2>\n<p>YAMK-koulutuksessa keskeisi\u00e4 kompetensseja ovat siis luovuus, yhteisty\u00f6 ja kommunikointi kognitiivisia taitoja unohtamatta (esim. taloushallinto). Strateginen ajattelu, johtamis- ja esimiestaidot, tiimity\u00f6taidot ja kansainv\u00e4lisyysosaaminen sis\u00e4ltyv\u00e4t n\u00e4ihin ja koskevat my\u00f6s opettajia ja muuta henkil\u00f6kuntaa.<\/p>\n<p>Ammattikorkeakoulun koulutuksen l\u00e4ht\u00f6kohtana on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n- ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4ht\u00f6isyys ja soveltava tutkimus. Master of Business Administration -tutkinnon tavoitteena on antaa monialainen ja monikulttuurinen osaaminen kansainv\u00e4lisen liiketoiminnan teht\u00e4viin pyrkiville ja n\u00e4iss\u00e4 teht\u00e4viss\u00e4 jo toimiville ammattilaisille. Alueen yrityksille tavoitteena on tuottaa kansainv\u00e4listymist\u00e4 tukevia konkreettisia kehitysohjelmia ja tiivist\u00e4 vuorovaikutusta opetukseen ja opiskelijoihin ohjelman eri vaiheissa. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 yhdeksi vahvuudeksi on noussut my\u00f6s opiskelijoiden keskin\u00e4inen verkostoituminen ja toisten kokemuksista oppiminen.<\/p>\n<p>Kansainv\u00e4listyminen on edellytys koko Suomen talouden kehitykselle. International Business Management -koulutus antaa hyv\u00e4t valmiudet toimia kansainv\u00e4lisess\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, koska opetussuunnitelman lis\u00e4ksi sek\u00e4 opettajat ett\u00e4 opiskelijat ovat kansainv\u00e4liseen toimintaan suuntautuneita ja koulutuksen aikana tehd\u00e4\u00e4n yhteisty\u00f6t\u00e4 ulkomaisten korkeakoulujen kanssa. Suurin osa opiskelijoista on kansainv\u00e4lisiss\u00e4 teht\u00e4viss\u00e4 toimivia suomalaisia, mutta mukana on my\u00f6s ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4, hollantilaisia, unkarilaisia, ukrainalaisia, it\u00e4valtalaisia, ghanalaisia, egyptil\u00e4isi\u00e4, brasilialaisia ja kiinalaisia opiskelijoita. Moni heist\u00e4 asuu ja ty\u00f6skentelee Suomessa. Monikulttuurisuus tulee tutuksi ik\u00e4\u00e4n kuin sivutuotteena, vaikka toki asiaa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n my\u00f6s opinnoissa.\u00a0 Esimerkiksi vuonna 2017 toteutetaan toista kertaa yhteinen Diversity Management -opintojakso saksalaisen korkeakoulun kanssa yhteisen ty\u00f6pajan merkeiss\u00e4. Kyseiselle opintojaksolle osallistuu opiskelijoita my\u00f6s suomenkielisist\u00e4 YAMK-koulutuksista, mutta pohdittavaksi j\u00e4\u00e4, miten niiss\u00e4 kansainv\u00e4lisyytt\u00e4 ja monikulttuurisuutta voitaisiin korostaa enemm\u00e4n.<\/p>\n<h2>Leadership digitalisoituvassa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4<\/h2>\n<p>Kansainv\u00e4lisen luonteensa vuoksi IBM-opiskelijat ovat liikkuvaa v\u00e4ke\u00e4. Ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4t viev\u00e4t heit\u00e4 milloin minnekin p\u00e4in maailmaa. Niinp\u00e4 koulutuksen tulee olla joustavaa ja mahdollistaa ty\u00f6n, perheen ja osaamisen kehitt\u00e4misen yhdist\u00e4minen. Kerran viikossa pidett\u00e4v\u00e4t online-sessiot ovat vuorovaikutteisia, mutta jos opiskelija ei p\u00e4\u00e4se langoille, voi luennot kuunnella j\u00e4lkeenp\u00e4in. Materiaalit ja oppimisteht\u00e4v\u00e4t ovat Moodlessa, jolloin opiskelijat voivat ty\u00f6skennell\u00e4 itselleen parhaiten sopivana ajankohtana. Alussa haasteena ovat ryhm\u00e4ty\u00f6t, mutta niiss\u00e4kin aikataulujen yhteensovittaminen onnistuu hyv\u00e4ll\u00e4 suunnittelulla ja k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 GAFE:n (Google Apps for Education) tarjoamia mahdollisuuksia. Kerran lukukaudessa pidett\u00e4v\u00e4t l\u00e4hiviikot hitsaavat ryhm\u00e4\u00e4 yhteen ja niiden aikana opettajatiimin kanssa arvioidaan aiempia opintokokonaisuuksia ja suunnitellaan tulevia mukaan luettuna opinn\u00e4yteprosessi.<\/p>\n<p>P\u00e4\u00e4asiassa kaikki oppimisteht\u00e4v\u00e4t linkitet\u00e4\u00e4n opiskelijan omaan organisaatioon. N\u00e4in teoriaa sovelletaan k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n jatkuvasti. Toisella lukukaudella tehd\u00e4\u00e4n kuitenkin laaja kehitt\u00e4misteht\u00e4v\u00e4 alueen kansainv\u00e4liselle yritykselle, kuten Lappset, BRP, Polarica ja Tormets. Toimeksiannon pohjalta kolmen opintojakson suomalainen, nigerialainen ja it\u00e4valtalainen opettaja suunnittelevat teht\u00e4v\u00e4n, jonka pohjalta opiskelijatiimit analysoivat yrityst\u00e4, haastattelevat johtoa ja ideoivat kehitt\u00e4missuunnitelmia, joista yritys sitten valitsee voittajan. Koska opiskelijoilla on monivuotinen ty\u00f6kokemus, n\u00e4m\u00e4 raportit ovat saaneet erinomaista palautetta yrityksilt\u00e4 ja monia ehdotetuista asioista on toteutettu. Yksi yritys palkkasi opiskelijan vastaamaan viennist\u00e4 ja toinen valmistunut vastaa yrityksen strategian toteutuksesta. My\u00f6s opinn\u00e4ytteit\u00e4 on jatkohankkeena tehty. T\u00e4llaisella l\u00e4hestymistavalla on monia tavoitteita, joista yksi on yritt\u00e4jyyden merkityksen ja yritt\u00e4j\u00e4n persoonan pohtiminen monikulttuurisissa tiimeiss\u00e4. Esimerkiksi Polarica AB on kasvanut pienest\u00e4 yritt\u00e4j\u00e4vetoisesta marjoja ostavasta ja myyv\u00e4st\u00e4 yrityksest\u00e4 Suomessa ja Ruotsissa toimivaksi monialaiseksi ja kansainv\u00e4liseksi bisnekseksi. Polarica AB:n ja muiden case-yritysten johtoa haastattelemalla opiskelijat ovat saaneet hyv\u00e4n kuvan yritt\u00e4misen mahdollisuuksista ja haasteista muuttuvassa pohjoisessa toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n<p>YAMK-yksikk\u00f6 pyrkii omalla toiminnallaan vastaamaan edell\u00e4 kuvattuihin haasteisiin kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 uusia oppimismenetelmi\u00e4 ja \u2013ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 sek\u00e4 verkostoitumalla paikallisten ja kansainv\u00e4listen yritysten ja korkeakoulujen kanssa.<\/p>\n<p>YAMK-koulutus t\u00e4ht\u00e4\u00e4 esimies- ja johtamistaitojen jatkuvaan kehitt\u00e4miseen. Toteutuksessa korostuu yhteisty\u00f6 elinkeinoel\u00e4m\u00e4n kanssa. Uusia opetussuunnitelmia vuosille 2017 \u2013 2020 suunniteltaessa on noussut esille useita osaamisalueita, joita asiantuntijaksi kehittyminen edellytt\u00e4\u00e4, kuten esiintymis- ja vuorovaikutustaidot, itsens\u00e4 ja toisten johtaminen, sitoutuminen, aloitteellisuus ja ongelmanratkaisu, asiakas- ja laatusuuntautuneisuus, tiimity\u00f6taidot, business-ajattelu sek\u00e4 verkostoituminen ja kansainv\u00e4listyminen. Kulttuuri- ja kieliosaaminen on noussut eritt\u00e4in vahvasti esille. Digitalisoituminen muuttaessa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n rakenteita ja organisaatioiden toimintaa my\u00f6s osaamishaasteet muuttuvat.<\/p>\n<h2>Yhteis\u00f6llinen verkkoty\u00f6skentely-ymp\u00e4rist\u00f6<\/h2>\n<p>Yritt\u00e4jyyden opettamisella on pisimm\u00e4t perinteet pohjoisamerikkalaisissa, brittil\u00e4isiss\u00e4 ja hollantilaisissa\u00a0 yliopistoissa (Klandt &amp; Volkmann 2006)). Muut Euroopan maat kuten Saksa, Ranska ja pohjoismaat ovat seuranneet viime vuosina per\u00e4ss\u00e4 ja kehitt\u00e4neet omia mallejaan. Suomen ammattikorkeakouluissa on my\u00f6s tiedostettu se, ett\u00e4 yritt\u00e4jyytt\u00e4 voi oppia jo opiskeluaikana.<\/p>\n<p>Korkeakoulujen yritt\u00e4jyyden opetus on pyrkinyt tarjoamaan opiskelijoille kiinnostusta yritt\u00e4jyyteen (motivaatio) sek\u00e4 kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n siin\u00e4 tarvittavia tietoja ja osaamista (kvalifikaatioita). T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa ei kuitenkaan ole olennaista se, toimivatko opiskelijat my\u00f6hemmin itsen\u00e4isin\u00e4 yritt\u00e4jin\u00e4 vai esimiehin\u00e4 muissa yrityksiss\u00e4. Kysymys on enemm\u00e4nkin Klandtin ja Volkmannin (2006) mukaan yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4isen hengen ja asenteen aktivoinnista ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4isten kompetenssien omaksumisesta.<\/p>\n<p>Perusehto korkeakoulujen yritt\u00e4jyyskoulutukselle on oletus siit\u00e4, ett\u00e4 yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4inen ajattelu ja toiminta eiv\u00e4t ole sis\u00e4syntyisi\u00e4 ominaisuuksia vaan ett\u00e4 niit\u00e4 voidaan kehitt\u00e4\u00e4 kokemusten avulla ja edist\u00e4\u00e4 oikein suunnatulla opiskelulla. Pit\u00e4\u00e4 vain l\u00f6yt\u00e4\u00e4 sopivat didaktiset menetelm\u00e4t ja innovatiiviset toimintamallit (J\u00f8rgensen 2014). Lapin AMK:n Kaupan ja kulttuurin osaamisalan Liikeakatemia on jo py\u00f6rinyt useita vuosia ja siit\u00e4 saadut kokemukset ovat hyvi\u00e4 ja rohkaisevat toiminnan kehitt\u00e4miseen esimerkiksi entist\u00e4 kansainv\u00e4lisemm\u00e4ksi. Oppimismenetelm\u00e4t kehittyv\u00e4t kokemusten my\u00f6t\u00e4. Verkkoty\u00f6skentely ja luokkatilaj\u00e4rjestelyt siirt\u00e4v\u00e4t opiskelijat toiminnan ja huomion keski\u00f6\u00f6n. Opiskelijat voivat harjoitella yritt\u00e4mist\u00e4 paikallisesti, mutta he\u00a0\u00a0 kykenev\u00e4t my\u00f6s verkostoitumaan yli oppilaitosrajojen ja verkon kautta esimerkiksi lappilainen opiskelija tai opiskelijaryhm\u00e4 voivat kehitell\u00e4 bisnessideoita etel\u00e4suomalaisten opiskelijoiden kanssa.<\/p>\n<p>Yhteis\u00f6llinen verkkoty\u00f6skentely-ymp\u00e4rist\u00f6 tarjoaa my\u00f6s mahdollisuudet kansainv\u00e4liseen toimintaan yhteisty\u00f6ss\u00e4 sek\u00e4 l\u00e4hinaapureiden ett\u00e4 kauempanakin sijaitsevien korkeakoulujen kanssa.<\/p>\n<p>Lapin AMK on osallistunut lukuisiin EU-hankkeisiin, joilla on edistetty sek\u00e4 opiskelijoiden ett\u00e4 alueen pienten yritysten yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4ist\u00e4 orientoitumista ja liiketoimintamalleja. Creative Steps ja Transnational Innomarathon ovat hyvi\u00e4 esimerkkej\u00e4 hankkeista, joissa opiskelijat ovat p\u00e4\u00e4sseet tutustumaan yritt\u00e4jyyteen eri Euroopan maissa. Young Innovative Entrepreneurs ja Practice Future ovat puolestaan edist\u00e4neet yritt\u00e4jien ja yritt\u00e4jiksi aikovien sek\u00e4 opiskelijoiden rajat ylitt\u00e4v\u00e4\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 Barentsin alueella. N\u00e4m\u00e4 ovat erinomaisia esimerkkej\u00e4 toteutetuista Lapin AMK:n strategian mukaisista pohjoisista yhteisty\u00f6kuvioista, joilla yritt\u00e4jyytt\u00e4 on pyritty edist\u00e4m\u00e4\u00e4n. Uusien EU-ohjelmien avauduttua kaikille edell\u00e4 mainituille hankkeille on odotettavissa jatkoa ja tarkoitus paitsi on kehitt\u00e4\u00e4 niit\u00e4 edelleen, my\u00f6s saada rajat ylitt\u00e4v\u00e4 yhteinen koulutus osaksi vakimaista toimintaa.<\/p>\n<p>YAMK:n OVET -hanke t\u00e4ht\u00e4\u00e4 pienten yritysten ty\u00f6ntekij\u00f6iden ja yritt\u00e4jien hyvinvoinnin edist\u00e4miseen. Sill\u00e4 olisi hyv\u00e4t mahdollisuudet laajentua kansainv\u00e4liseksi projektiksi YAMK:n kansainv\u00e4lisess\u00e4 verkostossa. YAMK ja Lapin kauppakamari ovat mukana kehitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 alueyhteisty\u00f6t\u00e4 Saksan Schwabenin ja Italian Bolzanon alueiden kanssa ja OVET-hankkeen tavoite soveltuisi erinomaisesti kansainv\u00e4lisen yhteisty\u00f6n teemaksi.<\/p>\n<p>Hankkeiden lis\u00e4ksi Lapin AMK:n tulisi aktivoitua yhteisten kv. koulutusten edist\u00e4miseksi.\u00a0 Esit\u00e4n, ett\u00e4 Lapin AMK ottaa keskeisen roolin pohjoisen toiminta-alueemme yritt\u00e4jyyden edist\u00e4j\u00e4n\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 naapurimaiden korkeakoulujen ja yritysorganisaatioiden kanssa. Arktisen alueen merkityksen kasvaessa yhteinen Master -tutkintoon johtava koulutus taatusti houkuttelisi opiskelijoita niin pohjoisesta kuin etel\u00e4st\u00e4, l\u00e4nnest\u00e4 ja id\u00e4st\u00e4. Kyse on vain Lapin AMK:n tahdosta ja aktiivisuudesta. Ja ekosysteemeist\u00e4.<\/p>\n<h2>L\u00e4hteet<\/h2>\n<p>J\u00f8rgensen E. (2014) Border-crossing business activity in the Barents Region: Understanding the drivers and barriers for transnational entrepreneurship<\/p>\n<p>Klandt H. &amp; Volkmann C. (2006) Development and Prospects of Academic Entrepreneurship Education in Germany.HEINZ KLANDT and CHRISTINE VOLKMANN. Higher Education in Europe, Vol. 31, No. 2,<\/p>\n<p>Smith L. C. (2010) The World in 2050: Four Forces Shaping Civilization\u2019s Northern Future. New York, Dutton.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Asiasanat: ekosysteemit, verkostoituminen, monikulttuurisuus, rajayhteisty\u00f6<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Yritt\u00e4jyyden opettamisella on pisimm\u00e4t perinteet pohjoisamerikkalaisissa, brittil\u00e4isiss\u00e4 ja hollantilaisissa  yliopistoissa. Suomen ammattikorkeakouluissa on my\u00f6s tiedostettu, ett\u00e4 yritt\u00e4jyytt\u00e4 voi oppia jo opiskeluaikana. Yhteis\u00f6llinen verkkoty\u00f6skentely tarjoaa mahdollisuudet kansainv\u00e4liseen toimintaan.<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":994,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[115198,110187],"tags":[7402,6747,94,31084,115193,42987,110207,17802],"class_list":["post-1021","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-115198","category-teema-artikkeli","tag-johtaminen","tag-kansainvalisyys","tag-koulutus","tag-tyoelama","tag-verkko-opiskelu","tag-verkostoituminen","tag-virtuaalisuus","tag-yrittajyys"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2017\/04\/Jauhola-teema-artikkeli-Lumen-lehti-1-2017.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-gt","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1021","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1021"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1021\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1164,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1021\/revisions\/1164"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/994"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1021"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1021"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1021"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}