{"id":1046,"date":"2017-04-27T08:38:41","date_gmt":"2017-04-27T05:38:41","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=1046"},"modified":"2017-09-27T13:03:17","modified_gmt":"2017-09-27T10:03:17","slug":"pohjoinen-puhtaus-missa-mennaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2017\/04\/27\/pohjoinen-puhtaus-missa-mennaan\/","title":{"rendered":"Pohjoinen Puhtaus \u2013 miss\u00e4 menn\u00e4\u00e4n"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/p>\n

Rainer Peltola, erikoistutkija, T\u00e4sm\u00e4tietoa Lapin luonnontuotteista maakunnalle, Luonnonvarakeskus<\/em><\/p>\n

Seija Niemi, projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6, T\u00e4sm\u00e4tietoa Lapin luonnontuotteista maakunnalle, Lapin ammattikorkeakoulu <\/em><\/p>\n

Johanna Kinnunen, projektisuunnittelija, T\u00e4sm\u00e4tietoa Lapin luonnontuotteista maakunnalle, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n

Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

Pohjoinen puhtaus vuonna 2012<\/h2>\n

Luonnonvarakeskus (silloinen Maa-ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) julkaisi vuonna 2012 yhdess\u00e4 Lapin tutkimusseuran kanssa koosteen \u201dPohjoinen puhtaus\u201d1<\/sup>. Teokseen koottiin kuuden asiantuntijan laatimat artikkelit Lapin ymp\u00e4rist\u00f6n tilasta. Julkaisu sai hyv\u00e4n vastaanoton, usean lappilaisen toimijan mielest\u00e4 juuri t\u00e4llaista tietoa tarvittiin Lapin br\u00e4nd\u00e4\u00e4miseen puhtaana, turvallisena ja terveellisen\u00e4 toimintaymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4 ja matkakohteena.<\/p>\n

Julkaisusta on nyt viisi vuotta, ja toivomuksia teoksen p\u00e4ivityksest\u00e4 on esitetty. Puoli vuosikymment\u00e4 on kuitenkin lyhyt aika ymp\u00e4rist\u00f6muutosten kannalta, pois lukien yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4t ja laaja-alaiset ymp\u00e4rist\u00f6onnettomuudet. T\u00e4llaisilta ik\u00e4vyyksilt\u00e4 Lappi on onneksi v\u00e4lttynyt. Vaikka pohjoiset alueet ovatkin kaukana teollisen ymp\u00e4rist\u00f6kuormituksen l\u00e4hteist\u00e4, ymp\u00e4rist\u00f6myrkkyj\u00e4 kertyy t\u00e4nnekin ilmakeh\u00e4n virtausten takia. T\u00e4m\u00e4n takia mik\u00e4\u00e4n valtio ei voi yksin est\u00e4\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4 turmeltumista ja siksi ymp\u00e4rist\u00f6lle haitallisten yhdisteiden k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ja ymp\u00e4rist\u00f6n tilan seurannasta pyrit\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n kansainv\u00e4lisell\u00e4 yhteisty\u00f6ll\u00e4. Uusia koosteita ja raportteja ymp\u00e4rist\u00f6n tilasta julkaistaan jatkuvasti, joissakin my\u00f6s Lappi on mukana. T\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa luodaan yleiskatsaus joihinkin edell\u00e4 mainituista julkaisuista, tarkimman k\u00e4sityksen Lapin ymp\u00e4rist\u00f6n t\u00e4m\u00e4nhetkisest\u00e4 tilasta saa kuitenkin perehtym\u00e4ll\u00e4 alkuper\u00e4isiin l\u00e4hteisiin.<\/p>\n

Kaukokulkeutuvat ymp\u00e4rist\u00f6myrkyt pohjoisilla alueilla<\/h2>\n

Valtioneuvoston kanslia julkaisi 2016 raportin \u201dKaukokulkeutuvat ymp\u00e4rist\u00f6myrkyt Suomen pohjoisilla alueilla\u201d2<\/sup>. Raportin ovat laatineet Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen, Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen sek\u00e4 Ilmatieteen laitoksen asiantuntijat.<\/p>\n

Raportin johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 <\/strong><\/p>\n

Ilman elohopeapitoisuus on jatkuvassa muutoksessa arktisella alueella, kun jo aikaisemmin ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n p\u00e4\u00e4ssyt elohopea haihtuu ja sitoutuu uudelleen maaper\u00e4\u00e4n ja vesist\u00f6ihin s\u00e4\u00e4vaihteluiden my\u00f6t\u00e4. Pallaksen mittausasemalla ei kuitenkaan n\u00e4it\u00e4 kaasumaisen elohopean pitoisuuden muutoksia ole havaittu mittaushistorian 1996\u20132014 aikana. Silti Lapin ilmasta mitataan hieman korkeampia kaasumaisen elohopean pitoisuuksia kuin etel\u00e4ss\u00e4 arktisille alueille suuntautuvan kaukokulkeutumisen takia. T\u00e4st\u00e4 huolimatta elohopealaskeuma mittausasemalla on selv\u00e4sti pienempi kuin etel\u00e4isemmill\u00e4 mittausasemilla. Elohopean t\u00e4rkeimm\u00e4t terveysriskit liittyv\u00e4t kalan, etenkin petokalojen sy\u00f6miseen. Pohjoismaiden pienimm\u00e4t kalojen elohopeapitoisuudet mitataan Pohjois-Skandinaviassa.<\/p>\n

Likainen tusina<\/h2>\n

Vanhojen, p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti jo kiellettyjen POP-yhdisteiden (Persistent Organic Pollutants, pysyv\u00e4t orgaaniset ymp\u00e4rist\u00f6myrkyt, \u201dlikainen tusina\u201d) pitoisuudet Lapissa ovat l\u00e4hes poikkeuksetta selv\u00e4sti matalampia tai korkeintaan yht\u00e4 suuria kuin Skandinavian etel\u00e4osissa. Vanhojen POP-yhdisteiden pitoisuudet ovat my\u00f6s laskevia tai muuttumattomia sek\u00e4 ilmassa, ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, ett\u00e4 ihmisess\u00e4 (Taulukko 1). Ravintoketjun kautta tapahtuvan altistumisen riski Lapissa on v\u00e4h\u00e4inen. Poikkeuksena on poron maksa, jonka dioksiini- ja PCB-yhdisteiden pitoisuudet ovat olleet korkeita my\u00f6s Lapissa.<\/p>\n

My\u00f6s \u201dlikaiseen tusinaan\u201d kuulumattomien, uudempien POP-yhdisteiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 s\u00e4\u00e4dell\u00e4\u00e4n. Osa niist\u00e4 on my\u00f6s kiellettyj\u00e4. Monilla on kuitenkin edelleen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 mm. palonestoaineina. N\u00e4iden ymp\u00e4rist\u00f6myrkkyjen pitoisuuksista on niukemmin tietoa kuin edell\u00e4 mainitusta \u201dlikaisesta tusinasta\u201d (Taulukko 1). T\u00e4rkein altistumisen reitti n\u00e4ille yhdisteille on ravintoketju, ainakin kaloissa uusien POP-yhdisteiden pitoisuudet ovat Lapissa samaa tasoa kuin muissa Suomen hajakuormitetuissa vesiss\u00e4 ja pienempi\u00e4 kuin teollisuuden kuormittamien taajamien vesiss\u00e4 ja rannikkovesiss\u00e4.<\/p>\n

Taulukko 1. Vanhojen ja er\u00e4iden uusien POP -yhdisteiden arvioidut pitoisuudet ja pitoisuusmuutokset ilmassa, muussa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 ja ihmisess\u00e4\"\"<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Pienhiukkaset<\/h2>\n

Tutustumisen arvoinen tietol\u00e4hde on my\u00f6s Maailman terveysj\u00e4rjest\u00f6n ilmanlaatutietokanta, joka on ladattavissa excel-tiedostona j\u00e4rjest\u00f6n sivuilta3<\/sup>. Tietokantaan on koottu kahden eri kokoluokan pienhiukkasten pitoisuudet eri puolilta maailmaa. Koko tietokannan alhaisimmat PM2,5-pienhiukkasten (pienhiukkaset, joiden koko on alle 2,5 \u00b5m, eli millimetrin nelj\u00e4ssadasosa) pitoisuudet eiv\u00e4t l\u00f6ydyk\u00e4\u00e4n Suomesta, vaan Yhdysvalloista \u2013 toinen mittaus on tehty keskelt\u00e4 Montanan metsi\u00e4 (Sinclairin pikkukaupunki, vuotuinen keskiarvo 1,6 \u00b5g \/m3<\/sup> eli 1,6 gramman miljoonasosaa pienhiukkasia kuutiometriss\u00e4 ilmaa) ja toinen Arizonan aavikolta (Wendenin pikkukaupunki, vuotuinen keskiarvo 2,0 \u00b5g \/m3<\/sup>). Kolmanneksi alhaisin mittaustulos onkin sitten Suomen Lapin Muoniosta (vuotuinen keskiarvo 2,21 \u00b5g \/m3<\/sup>). Rakkaan naapurimaamme alhaisin pienhiukkaspitoisuus mitattiin vuonna 2013 Kiirunasta (2,27 \u00b5g \/m3<\/sup>). WHO:n suosituksen mukaisesti keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen vuotuinen pienhiukkaspitoisuus ei saisi olla yli 10 \u00b5g \/m3<\/sup>.<\/p>\n

Koko Suomen keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen vuotuinen pienhiukkaspitoisuus on 7 \u00b5g \/m3<\/sup> (24 mittauspistett\u00e4). T\u00e4ll\u00e4 tuloksella Suomi sijoittuu jaetulle toiselle sijalle globaalissa ilmanlaatukilpailussa yhdess\u00e4 Kanadan kanssa, kun mukana on 105 maata. Edelle kiilaa niukasti Ruotsi (6 \u00b5g \/m3<\/sup>).<\/p>\n

Pienhiukkasten suhteen huonoin tilanne oli Iranin Zabolissa vuonna 2012 (217 \u00b5g \/m3<\/sup>\u2013 siis satakertainen pitoisuus Muonioon ja yli kaksikymment\u00e4kertainen WHO:n suositukseen verrattuna!). Kahdentoista likaisimman mittaustuloksen joukossa kaksi on per\u00e4isin kiinalaisista kaupungeista (126 \u2013 128 \u00b5g \/m3<\/sup>). Euroopan huonoin ilmanlaatu on mitattu Makedonian Tetovossa (81 \u00b5g \/m3<\/sup>). Edell\u00e4 mainitut pitoisuudet ovat kuitenkin vuotuisia keskiarvoja, ep\u00e4edullisen s\u00e4\u00e4tilan vallitessa hetkelliset pienhiukkaspitoisuudet voivat olla aivan toista luokkaa. Kiinan Beijingiss\u00e4 on mitattu PM2,5 \u2013 pitoisuuksia, jotka ovat ylitt\u00e4neet 500 \u00b5g\/m3<\/sup>. Ei siis ihme, ett\u00e4 Lapissa n\u00e4kyy yh\u00e4 enemm\u00e4n sik\u00e4l\u00e4isi\u00e4 turisteja hengitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 puhdasta ilmaa.<\/p>\n

Euroopan ilmanlaatua k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n varsin perinpohjaisesti my\u00f6s Air Quality in Europe-koosteessa4<\/sup>. Koosteen mukaan WHO:n tiukemman suosituksen (keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen PM2,5-pitoisuus korkeintaan 10 \u00b5g \/m3<\/sup> vuodessa) mukaista ilmaa hengitet\u00e4\u00e4n vain kahden Euroopan maan kaikissa mittauspisteiss\u00e4 \u2013 Suomessa ja Virossa. Virossa mittauspaikkakuntia on tosin vain nelj\u00e4 kun Suomesta pienhiukkasia mitataan 24:lla paikkakunnalla. Ruotsissa valtakunnallinen, keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen pienhiukkaspitoisuus on hieman alhaisempi kuin Suomessa mutta sielt\u00e4kin l\u00f6ytyy paikkakuntia, joiden mittausasemilla WHO:n tiukka kriteeri ei t\u00e4yty.<\/p>\n

\"\"
Kuvat: Pienhiukkasten (PM2.5) pitoisuuksia Euroopassa vuonna 2014. http:\/\/www.eea.europa.eu\/publications\/air-quality-in-europe-2016<\/figcaption><\/figure>\n

Pienhiukkasten pitoisuuksia hengitysilmassa seurataan hyv\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4. Ne ovat suora terveysriski, sill\u00e4 hengitysilman korkeat pienhiukkaspitoisuuden aiheuttavat hengityselimist\u00f6n sairauksia sek\u00e4 syd\u00e4n- ja verisuonielimist\u00f6n sairauksia. Pienhiukkasaltistuksen arvioidaan aiheuttavan maailmanlaajuisesti yli kolme miljoonaa ennenaikaista kuolemaa vuosittain6<\/sup>, pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Kiinassa n\u00e4it\u00e4 kuolemia on arvioitu olevan yli miljoona vuodessa7<\/sup>. Lis\u00e4ksi pienhiukkaset ovat erinomaisia p\u00e4\u00e4st\u00f6indikaattoreita.<\/p>\n

Ilmanlaatuportaali<\/strong><\/p>\n

Kotimaista ilmanlaatutilannetta voi seurata l\u00e4hes reaaliajassa Ilmatieteen laitoksen yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4n ilmanlaatuportaalin5<\/sup> kautta. Muutamalla klikkauksella voidaan todeta, ett\u00e4 vuoden 2017 ensimm\u00e4isen\u00e4 vuorokautena pienhiukkasten keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen pitoisuus Helsingin Mannerheimintiell\u00e4 oli 8,5 \u00b5g\/m3<\/sup>. Rovaniemen Ruokasenkadulla vastaava pitoisuus oli py\u00f6re\u00e4 nolla. Toki suomalaisissakin kaupungeissa – sek\u00e4 Lapissa ett\u00e4 ruuhka-Suomessa – mitataan hetkitt\u00e4isi\u00e4, useiden kymmenien mikrogrammojen pienhiukkaspitoisuuksia erityisesti kev\u00e4taikaan tuulen p\u00f6llytt\u00e4ess\u00e4 katuhiekkaa.<\/p>\n

Pohjoinen puhtaus vuonna 2017<\/h2>\n

Hengitysilman lis\u00e4ksi ihmisten jokap\u00e4iv\u00e4inen elinehto on vesi. Sis\u00e4vesien ekologinen tila Lapissa \u2013 ja koko Pohjois-Suomessa \u2013 on p\u00e4\u00e4osin hyv\u00e4 tai erinomainen8<\/sup>, eli vesist\u00f6n tila ei ole heikentynyt lainkaan tai hyvin v\u00e4h\u00e4n ihmisen vaikutuksesta. Vaikka etel\u00e4isess\u00e4 Suomessa etenkin pienet j\u00e4rvet k\u00e4rsiv\u00e4t rehev\u00f6itymisest\u00e4, koko Suomen mittakaavassa j\u00e4rvien pinta-alasta 85 prosenttia on hyv\u00e4ss\u00e4 tai erinomaisessa kunnossa. Jos oman l\u00e4hij\u00e4rven tai -joen ekologinen tila kiinnostaa, asian voi helposti tarkistaa Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen ja ELY \u2013 keskusten yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4st\u00e4 vesikartasta9<\/sup>.<\/p>\n

Vuonna 2012\u201dPohjoinen puhtaus\u201d<\/em> -julkaisussa kirjoittaneiden asiantuntijoiden mukaan Lappi kuten my\u00f6s muu Suomi on elin- ja toimintaymp\u00e4rist\u00f6lt\u00e4\u00e4n puhdasta. Nyt tehdyn p\u00e4ivityksen mukaan \u201dPohjoinen puhtaus\u201d<\/em> on edelleen ajantasainen teos.<\/p>\n

L\u00e4hteet<\/h2>\n

http:\/\/www.lapintutkimusseura.fi\/files\/Acta%20Lapponica%20Fenniae%2024.pdf<\/a> (suomi)<\/p>\n

http:\/\/lapintutkimusseura.fi\/files\/Acta_Lapponica_Fenniae_24_netti.pdf<\/a> (englanti)<\/p>\n

http:\/\/vnk.fi\/julkaisu?pubid=13402 <\/a><\/p>\n

http:\/\/www.who.int\/phe\/health_topics\/outdoorair\/databases\/cities\/en\/<\/a><\/p>\n

http:\/\/www.eea.europa.eu\/publications\/air-quality-in-europe-2015<\/a><\/p>\n

http:\/\/www.ilmanlaatu.fi\/ilmanyt\/nyt\/ilmanyt.php<\/a><\/p>\n

http:\/\/ec.europa.eu\/environment\/integration\/research\/newsalert\/pdf\/370na4_en.pdf<\/a><\/p>\n

http:\/\/english.pku.edu.cn\/news_events\/news\/research\/5076.htm<\/a><\/p>\n

https:\/\/helda.helsinki.fi\/handle\/10138\/177569<\/a><\/p>\n

ymparisto.fi\/vesikartta\/<\/p>\n

 <\/p>\n

Asiasanat: pohjoinen, puhtaus, ilmanlaatu, pienhiukkaset, ymp\u00e4rist\u00f6myrkyt<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Lappi kuten my\u00f6s muu Suomi on elin- ja toimintaymp\u00e4rist\u00f6lt\u00e4\u00e4n puhdasta. My\u00f6s pohjoisimmille alueille kertyy ymp\u00e4rist\u00f6myrkkyj\u00e4 ilmakeh\u00e4n virtausten mukana. T\u00e4m\u00e4n takia mik\u00e4\u00e4n valtio ei voi yksin est\u00e4\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4 turmeltumista. Raportteja ymp\u00e4rist\u00f6n tilasta julkaistaan jatkuvasti, joissakin my\u00f6s Lappi on mukana.<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":989,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[115198,4234],"tags":[110194,43350],"class_list":["post-1046","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-115198","category-artikkeli","tag-arktinen-alue","tag-kestava-kehitys"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2017\/04\/Peltola-Niemi-Kinnunen-artikkeli-Lumen-lehti-1-2017.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-gS","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1046","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1046"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1046\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1053,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1046\/revisions\/1053"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/989"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1046"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1046"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1046"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}