![\"\"](\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2017\/04\/Logokokoelma-Kinnunen-1024x252.png\")
<\/p>\n<\/p>\n
Johanna Kinnunen, FM, agrologi (AMK), projektisuunnittelija, Teollisuus ja luonnonvarat, luonnonvara-ala, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n <\/p>\n Lapissa ty\u00f6tt\u00f6mien osuus ty\u00f6voimasta on suurempi kuin Suomessa keskim\u00e4\u00e4rin. Helmikuun 2017 lopussa Lapin ELY-keskuksen alueella ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4ksi oli ilmoittautunut 12370 ty\u00f6nhakijaa. Ty\u00f6tt\u00f6mien osuus vaihtelee Lapissa kunnittain: esimerkiksi Savukoskella ja Posiolla ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 oli yli viidennes ty\u00f6voimasta, vilkkaiden tunturimatkailukeskusten Muoniossa ja Kittil\u00e4ss\u00e4 puolestaan alle kymmenen prosenttia. \u00a0\u00a0(Elinkeino-, liikenne- ja ymp\u00e4rist\u00f6keskus 2017.)<\/p>\n Lapin ty\u00f6tt\u00f6myysluvuissa esiintyy paitsi alueellista, my\u00f6s ajallista vaihtelevuutta, mink\u00e4 huomaa vertaamalla maakunnan helmikuisia ty\u00f6tt\u00f6myyslukuja vaikkapa hein\u00e4kuun 2016 tilastoihin (Kuvio 1). Kes\u00e4ll\u00e4 ty\u00f6tt\u00f6mien ty\u00f6nhakijoiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli Lapissa kokonaisuudessaan selke\u00e4sti talvea suurempi eli 14610 ty\u00f6t\u00f6nt\u00e4 ty\u00f6nhakijaa. Kausity\u00f6aloista erityisesti talvimatkailun merkitys korostuukin maakunnassa. Matkailusesongin alueellisen vaikutuksen voi huomata vertaamalla esimerkiksi Muonion ja Kittil\u00e4n ty\u00f6llisyystilanteita kes\u00e4- ja talviaikoina. N\u00e4iss\u00e4 talvimatkailun vahvoissa kunnissa ty\u00f6tt\u00f6mien osuus ty\u00f6voimasta on kes\u00e4aikana huomattavasti talvisesonkia suurempi. (Elinkeino-, liikenne- ja ymp\u00e4rist\u00f6keskus 2016.)<\/p>\n <\/p>\n Luonnolla ja luonnonvaroilla on Lapissa suuri merkitys matkailun lis\u00e4ksi monille muille elinkeinoille. Useat toimialat ja yritykset toimivat t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vuodenkierron mukaan ja ovat selke\u00e4sti kausiluontoisia ty\u00f6llist\u00e4ji\u00e4. Kaikille kausiluontoisille aloille yhteist\u00e4 on se, ett\u00e4 joitakin t\u00f6it\u00e4 on tarjolla vain osaksi vuotta tai selv\u00e4sti runsaammin tiettyyn aikaan vuodesta \u2013 sesonkien ajankohdat vain vaihtelevat aloittain. Kuten mainittua, matkailu on Lapissa merkitt\u00e4v\u00e4 ty\u00f6n tarjoaja nimenomaan talvisesonkina. Esimerkiksi luonnontuote- sek\u00e4 puutarha-alat ty\u00f6llist\u00e4v\u00e4t puolestaan lumettomana aikana, samoin kuin mets\u00e4talous.<\/p>\n T\u00f6iden sesonkiluonteisuus aiheuttaa tietysti taloudellisia haasteita ty\u00f6ntekij\u00f6ille, mutta vaikuttaa my\u00f6s ty\u00f6nantajien toimintaan. Henkil\u00f6st\u00f6n suuri vaihtuvuus sek\u00e4 toistuva uusien ty\u00f6ntekij\u00f6iden rekrytointi ja perehdytt\u00e4minen sy\u00f6v\u00e4t yritysten resursseja, mink\u00e4 vuoksi yrityksille olisi edullista, ett\u00e4 samat kausity\u00f6ntekij\u00e4t tulisivat t\u00f6ihin useammin kuin vain yhden sesongin ajaksi. T\u00e4m\u00e4 p\u00e4tee erityisesti sellaisilla aloilla, joilla kausity\u00f6ntekij\u00e4lt\u00e4 edellytet\u00e4\u00e4n muutakin kuin hyvin yksinkertaisia ja p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 toiseen samanlaisena toistuvia ty\u00f6teht\u00e4vi\u00e4. Er\u00e4\u00e4n\u00e4 ratkaisuideana henkil\u00f6st\u00f6n suuren vaihtuvuuden ongelmaan on esitetty, ett\u00e4 kausity\u00f6ntekij\u00f6iden ymp\u00e4rivuotista ty\u00f6llistymist\u00e4 olisi mahdollista edist\u00e4\u00e4 lyhytkoulutuksen kautta. Mik\u00e4li esimerkiksi matkailualan kausity\u00f6ntekij\u00e4 hankkisi lis\u00e4osaamista joltakin eri sesonkina ty\u00f6llist\u00e4v\u00e4lt\u00e4 alalta, paranisivat h\u00e4nen edellytyksens\u00e4 ty\u00f6llisty\u00e4 Lapissa my\u00f6s matkailusesongin ulkopuolella eli ymp\u00e4rivuotisesti. Olennaista t\u00e4ss\u00e4 olisi kuitenkin se, ett\u00e4 kausity\u00f6ntekij\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n kiinnostaa vakituinen ty\u00f6skentely Lapissa ja useammalla eri alalla.<\/p>\n T\u00e4h\u00e4n liittyen Kausity\u00f6ntekij\u00e4st\u00e4 moniosaajaksi<\/em> \u2013hankkeen toimeksiannosta on Lapin ammattikorkeakoulussa valmistumassa opinn\u00e4ytety\u00f6, jossa on kartoitettu erilaisia kausiluontoisia aloja sek\u00e4 aloilla ty\u00f6skentelevien tarpeita ja kiinnostusta lyhytkoulutukseen. Koivistoisen & Pikkaraisen tutkimuksessa (2017) haastateltiin yht\u00e4toista kausity\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 palkkaavaa lappilaista ty\u00f6nantajaa eri toimialoilta. Haastatteluihin osallistui toimijoita hyvinvointi-, matkailu-, mets\u00e4-, puutarha- sek\u00e4 turvealalta. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi opinn\u00e4ytety\u00f6ntekij\u00e4t toteuttivat kyselyn, johon vastasi 97 kausity\u00f6ntekij\u00e4\u00e4 seitsem\u00e4st\u00e4 eri yrityksest\u00e4 luonnontuote-, matkailu- ja mets\u00e4alalta.<\/p>\n Kausity\u00f6n tekemiseen l\u00f6ytyy monia syit\u00e4. Kausity\u00f6l\u00e4isyys voi olla ty\u00f6ntekij\u00e4n oma valinta silloin, kun se sopii el\u00e4m\u00e4ntilanteeseen. Kausity\u00f6n tekeminen ei l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n aina tarkoita sit\u00e4, ett\u00e4 henkil\u00f6 olisi toimettomana sesongin ulkopuolisen ajan. Esimerkiksi Koivistoisen & Pikkaraisen (2017) tutkimukseen osallistuneista kausity\u00f6l\u00e4isist\u00e4 vain reilu kolmannes oli ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 muun ajan vuotta. Kausity\u00f6ntekij\u00e4t tekev\u00e4t vuoden kierron mukaan usein joko muita t\u00f6it\u00e4 (45 % vastanneista) tai opiskelevat (32 % vastanneista). Erityisesti tunturikeskukset vet\u00e4v\u00e4t talvisesonkina paljon ty\u00f6voimaa my\u00f6s muualta Suomesta tai jopa ulkomailta. Opiskelijoille tiivis ja ty\u00f6llist\u00e4v\u00e4 sesonki tuo tarpeellisia tienestej\u00e4, joiden turvin voi kattaa opiskelun kuluja. Matkailuala onkin Lapissa suuri kausity\u00f6t\u00e4 tarjoava ja nuoria aikuisia ty\u00f6llist\u00e4v\u00e4 toimiala. T\u00e4m\u00e4 tosiasia ilmenee my\u00f6s Koivistoisen & Pikkaraisen selvityksest\u00e4, johon osallistuneista kausity\u00f6l\u00e4isist\u00e4 96 prosenttia oli ty\u00f6skennellyt matkailualalla ja l\u00e4hes 90 prosenttia oli i\u00e4lt\u00e4\u00e4n alle 40-vuotiaita. Runsaasti nuoria ja opiskelijoita ty\u00f6llist\u00e4v\u00e4ll\u00e4 matkailualalla ty\u00f6ntekij\u00f6iden vaihtuvuus onkin selv\u00e4sti suurempaa kuin esimerkiksi mets\u00e4-, puutarha-, hyvinvointi-, turve- tai luonnontuotealan yrityksiss\u00e4, joissa samat kausity\u00f6ntekij\u00e4t ty\u00f6skentelev\u00e4t samalla ty\u00f6nantajalla yleens\u00e4 useampana kautena.<\/p>\n Joskus kausity\u00f6l\u00e4isyys voi kuitenkin olla pakon sanelema ratkaisu eik\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4n ensisijainen vaihtoehto. Ty\u00f6n l\u00f6yt\u00e4minen Lapissa miellet\u00e4\u00e4n haastavaksi eik\u00e4 ty\u00f6paikkaa aina ole tarjolla vuoden ymp\u00e4ri, vaikka vakituinen ty\u00f6llistyminen alueella sin\u00e4ns\u00e4 kiinnostaisikin. Kausity\u00f6 onkin n\u00e4iss\u00e4 tapauksissa vain ohimenev\u00e4 vaihe el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 – ty\u00f6, jota tehd\u00e4\u00e4n niin kauan, kunnes pysyv\u00e4 ty\u00f6paikka l\u00f6ytyy (Kuvio 2). Yli 4\/5 Koivistoisen & Pikkaraisen kyselyyn (2017) vastanneista kausity\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4 olisi halukkaita ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n Lapissa ymp\u00e4rivuotisesti. Vakituisempi ty\u00f6llistyminen maakunnassa kiinnostaa selvityksen mukaan erityisesti yli 30-vuotiaita \u2013 mik\u00e4 sin\u00e4ns\u00e4 on linjassa sen oletuksen kanssa, ett\u00e4 juuri nuorista kausity\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4 suuri osa on opiskelijoita tai l\u00e4ht\u00f6isin muualta kuin Lapista.<\/p>\n <\/p>\n Mielenkiintoisena tuloksena Koivistoisen & Pikkaraisen ty\u00f6st\u00e4 (2017) voisi nostaa esiin my\u00f6s sen, ett\u00e4 54 prosenttia vastaajista oli kiinnostuneita yritt\u00e4jyydest\u00e4. T\u00e4m\u00e4 otos kausity\u00f6l\u00e4isist\u00e4 siis suhtautuu omalla kohdallaan ajatukseen yritt\u00e4jyydest\u00e4 suunnilleen samoin kuin suomalaiset yleens\u00e4. Esimerkiksi vuoden 2016 Amway Global Entrenepreneurship Reportista k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 55 prosenttia suomalaisista haluaisi ryhty\u00e4 yritt\u00e4jiksi, mutta vain 42 prosenttia on sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 heill\u00e4 olisi tarvittavia edellytyksi\u00e4 yrityksen perustamiseen. Yritt\u00e4jyyteen ja yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4isyyteen voi kuitenkin oppia ja yritt\u00e4jyyskasvatusta onkin syyt\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 kaikessa koulutuksessa eri koulutusasteilla korostaen sek\u00e4 my\u00f6nteisi\u00e4 asenteita ett\u00e4 yritt\u00e4jyyteen liittyvi\u00e4 perustaitoja ja valmiuksia.<\/p>\n Kausity\u00f6ntekij\u00e4lt\u00e4 vaadittava osaaminen riippuu hyvin paljon siit\u00e4, millaisissa teht\u00e4viss\u00e4 ja mill\u00e4 toimialalla h\u00e4n ty\u00f6skentelee. Yksinkertaisemmista t\u00f6ist\u00e4 voi vasta-alkajakin selvit\u00e4 lyhyen perehdytyksen avulla, mutta monimutkaisemmat ja erityist\u00e4 ammatillista osaamista vaativat ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4t edellytt\u00e4v\u00e4t joko koulutusta, aiempaa kokemusta tai pitk\u00e4\u00e4 perehtymisjaksoa \u2013 mik\u00e4 useinkaan ei yritt\u00e4jilt\u00e4 kiireisen\u00e4 sesonkiaikana onnistu. N\u00e4iden yritt\u00e4jien perehdytystaakkaa voisivat helpottaa alakohtaisesti suunnitellut ja toteutetut lyhytkoulutukset, jotka antaisivat riitt\u00e4v\u00e4t valmiudet tiettyjen perusty\u00f6teht\u00e4vien suorittamiseen. Kausity\u00f6ntekij\u00f6ilt\u00e4 yleisesti edellytetty\u00e4 perusosaamista ovat esimerkiksi alakohtaisten ty\u00f6v\u00e4lineiden ja \u2013menetelmien tuntemus, ty\u00f6turvallisuuden hallinta sek\u00e4 usein my\u00f6s asiakaspalvelu- ja kielitaito.<\/p>\n Koulutusten j\u00e4rjest\u00e4misen edellytyksen\u00e4 ovat kuitenkin potentiaalisen kohderyhm\u00e4n, eli itse kausity\u00f6ntekij\u00f6iden, eiv\u00e4tk\u00e4 niink\u00e4\u00e4n ty\u00f6nantajien kiinnostus ja tarpeet. Koivistoisen & Pikkaraisen tutkimus (2017) puoltaa osaltaan lyhytkoulutusten suunnittelua ja j\u00e4rjest\u00e4mist\u00e4, sill\u00e4 64 prosenttia kyselyyn vastanneista kausity\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4 ilmoitti olevansa kiinnostunut my\u00f6s itselleen uusista, muiden alojen t\u00f6ist\u00e4. Kausity\u00f6l\u00e4isten keskuudessa mielenkiintoa her\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 toimialoja olivat matkailun ohella erityisesti siihen sesonkiensa puolesta yhdistett\u00e4viss\u00e4 olevat luonnontuoteala sek\u00e4 mets\u00e4talous. Suurin osa uusilla toimialoilla ty\u00f6skentelyst\u00e4 kiinnostuneista olisi kyselyvastausten perusteella my\u00f6s valmiita hankkimaan itselleen uutta osaamista, mik\u00e4li tarpeen mukaista lyhytkoulutusta olisi tarjolla. Vastausten perusteella sopiva koulutuksen pituus olisi maksimissaan 3 kuukautta. Kausity\u00f6ntekij\u00f6ille mieluisinta olisi saada lis\u00e4osaamista tiiviiss\u00e4 muodossa l\u00e4hiopetuksena \u2013 mik\u00e4 varmasti onkin toimivin sapluuna, kun tarkoituksena on tehokkaasti oppia ne k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n perusty\u00f6t, jotka hallitsemalla voi p\u00e4\u00e4st\u00e4 kiinni ty\u00f6skentelyyn aivan uudella alalla. V\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mien perustaitojen hallinta mahdollistaa ty\u00f6llistymisen, jonka j\u00e4lkeen ammattitaito kehittyy edelleen ty\u00f6kokemuksen karttuessa.<\/p>\n Kaksi eri alaa yhdist\u00e4v\u00e4\u00e4 lyhytkoulutusta pilotoidaan parhaillaan Kausity\u00f6ntekij\u00e4st\u00e4 moniosaajaksi<\/em> \u2013hankkeen 55 opintopisteen laajuisen Mets\u00e4 ja matkailupalvelujen tuottaja<\/em> \u2013koulutusohjelman kautta. Lis\u00e4tietoa http:\/\/www.lapinamk.fi\/Kausityontekijasta-moniosaajaksi<\/a>.<\/p>\n <\/p>\n AGER 2016. Amway Global Entrepreneurship Report. Viitattu 12.4.2017. http:\/\/globalnews.amway.com\/assets\/501484\/ager_2016_publication.pdf<\/a><\/p>\n Elinkeino-, liikenne- ja ymp\u00e4rist\u00f6keskus. 2017. Ty\u00f6llisyyskatsaus helmikuu 2017. Viitattu 10.4.2017. http:\/\/www.temtyollisyyskatsaus.fi\/graph\/tkat\/tkat.aspx?ely=13&lang=fi#<\/a><\/p>\nSesongit n\u00e4kyv\u00e4t Lapin ty\u00f6llisyysluvuissa<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2017\/04\/Kuvio-1-Kinnunen-1024x511.jpg\")
Kausity\u00f6ntekij\u00f6iden vaihtuvuus haastaa yritt\u00e4j\u00e4t<\/h2>\n
Kausity\u00f6l\u00e4isyys – oma p\u00e4\u00e4t\u00f6s tai pakkopullaa<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2017\/04\/Kuvio-2-Kinnunen.jpg\")
Ty\u00f6nkuvalla suuri merkitys kausity\u00f6ntekij\u00e4n osaamisvaatimuksille \u2013 koulutus t\u00e4rke\u00e4 keino osaamisen kasvattamiseksi<\/h2>\n
L\u00e4hteet<\/h2>\n