{"id":1059,"date":"2017-04-27T08:51:17","date_gmt":"2017-04-27T05:51:17","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=1059"},"modified":"2017-04-27T08:51:17","modified_gmt":"2017-04-27T05:51:17","slug":"puurakentamisen-uusi-aika-hybridirakenteet","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2017\/04\/27\/puurakentamisen-uusi-aika-hybridirakenteet\/","title":{"rendered":"Puurakentamisen uusi aika \u2013 hybridirakenteet"},"content":{"rendered":"

Miika Poikaj\u00e4rvi, insin\u00f6\u00f6ri(AMK), projektiharjoittelija, Arctic Civil Engineering TKI-ryhm\u00e4 Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n

Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

Pyrkimykset rakentamisen hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6jen pienent\u00e4miseen ja kest\u00e4v\u00e4n kehityksen edist\u00e4miseen ovat ohjanneet uusien rakenneratkaisujen kehittymiseen. Yleisesti k\u00e4ytettyj\u00e4 rakennusmenetelmi\u00e4 on alettu miettim\u00e4\u00e4n uudelleen ja puun k\u00e4ytt\u00f6 yhdess\u00e4 perinteisten ter\u00e4s- ja betonirakenteiden kanssa on her\u00e4tt\u00e4nyt paljon kiinnostusta. Puun k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 kiehtoo eniten sen ekologisuus ja toiminta hiilinieluna.\u00a0 Nykyaikaisten insin\u00f6\u00f6ripuutuotteiden k\u00e4yt\u00f6n yleistyess\u00e4, niiden integroimista perinteisiin rakennusmenetelmiin on tutkittu runsaasti (Kars 2014). Suurta suosiota varsinkin Keski-Euroopassa saavuttanut CLT(Cross laminated timber) -rakentaminen on hyv\u00e4 esimerkki ikivanhan rakennusmateriaalin jatkojalostamisesta nykyaikaisin tekniikoin.<\/p>\n

Mik\u00e4\u00e4n ei est\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4st\u00e4 CLT-levy\u00e4 yhdess\u00e4 totuttujen runkoratkaisuiden, kuten ter\u00e4sbetonin kanssa. Betonirunkoisen rakennuksen v\u00e4lipohjat toteutettuna CLT-betoniliittorakenteella, voivat osaltaan auttaa laskemaan rakennuksen kokonaishiilijalanj\u00e4lke\u00e4, kiitos puun negatiivisen hiilijalanj\u00e4ljen.\u00a0 Hybridirakenteet ovat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 liittorakenteita ja liittorakenteen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ohjaa tarve k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 materiaaleja optimaalisesti juuri siell\u00e4, miss\u00e4 materiaalityypille ominaisia piirteit\u00e4 pystyt\u00e4\u00e4n parhaiten hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n. N\u00e4in voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 rakentamiseen k\u00e4ytettyjen materiaalien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ja voidaan mahdollisesti pienent\u00e4\u00e4 rakentamisen kustannuksia. Yleisesti k\u00e4ytettyj\u00e4 ter\u00e4sbetoni rakenteita voidaan joissain tapauksissa korvata puu-betoniliittorakenteella, jolloin puulla pyrit\u00e4\u00e4n vahvistamaan betonin heikkoa vetolujuutta, kun betonia k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ainoastaan rakenteen puristusrasitetulla osalla. (Kars 2014.)<\/p>\n

Puun yhdist\u00e4minen betonin kanssa mahdollistaa puun k\u00e4yt\u00f6n kohteissa, joissa puun k\u00e4ytt\u00e4minen olisi muuten mahdotonta tai kohtuuttoman hankalaa ja sit\u00e4 my\u00f6ten kallista. Samalla se antaa my\u00f6s uusia mahdollisuuksia betonin hy\u00f6dynt\u00e4miseen yhdess\u00e4 puurakenteiden kanssa. Rakennuksen runkomateriaaleja pohdittaessa, vertailut suoritetaan hyvin yleisesti ter\u00e4sbetoni- ja puurungon v\u00e4lill\u00e4. Riippuen rakennuksesta, voi my\u00f6s ter\u00e4srunko olla vaihtoehtona. Joissain tapauksissa puurunko voidaan mahdollisesti j\u00e4tt\u00e4\u00e4 kokonaan harkitsematta, siihen liittyvien ennakko oletusten vuoksi. Massiivipuun korkea hinta on varmasti suurin yksitt\u00e4inen tekij\u00e4, joka vaikeuttaa CLT-rakentamisen yleistymist\u00e4. Rakentajien tulisi kuitenkin ottaa huomioon, ett\u00e4 puulla on my\u00f6s muita arvoja, joiden tulisi vaikuttaa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen tekoon runkomateriaalin valintaa tehdess\u00e4.<\/p>\n

Tulevaisuudessa tullaan mittaamaan rakennusten ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksia ja taloudellista- sek\u00e4 sosiaalista suorituskyky\u00e4 erilaisten standardien avulla. N\u00e4ill\u00e4 standardeilla pystyt\u00e4\u00e4n luokittelemaan rakennuksien suorituskyky\u00e4 kest\u00e4v\u00e4n kehityksen kannalta jo rakennesuunnitteluvaiheessa, jolloin on mahdollista valita se toteutustapa kohteelle, joka toimii parhaiten kest\u00e4v\u00e4n rakentamisen standardien puitteissa. (Rakennusteollisuus 2017.) Puun ja betonin yhdist\u00e4minen hybridirakenteissa voi auttaa parantamaan betonin suorituskyky\u00e4 n\u00e4ill\u00e4 mittareilla mitattuna, kiitos puun ekologisuuden ja toiminnan hiilinieluna.<\/p>\n

Puu-betoniliittorakenteet<\/h2>\n

Maailmansotien j\u00e4lkeisen\u00e4 aikana oli laajalti pulaa ter\u00e4ksen saannissa, jota tarvittiin betonirakenteiden vahvistamiseen.\u00a0 Ter\u00e4svahvikkeiden puuttuessa jouduttiin miettim\u00e4\u00e4n korvaavia rakennevaihtoehtoja ja p\u00e4\u00e4dyttiin kokeilemaan puuta ter\u00e4ksen korvaajana rakenteen vetorasitetulla puolella. Ensimm\u00e4inen puu-betoniliittorakenteisiin liitty\u00e4 patentti on jo 1920\u2013luvulta, mutta merkitt\u00e4vimpi\u00e4 l\u00e4pimurtoja liittorakenteen tutkimusten saralla on tehty viimeisten 30\u2013vuoden aikana. Puun ja betonin liittorakenne kehitettiin alun perin siltojenrakennukseen, sek\u00e4 parantamaan jo olemassa olevien puurakenteisten lattioiden ominaisuuksia. Sit\u00e4 onkin k\u00e4ytetty olemassa olevien puulattioiden vahvistamiseen jo tuhansien neli\u00f6iden alalta. Viimeisten kolmenvuosikymmenen aikana puu-betoniliittorakenteiden k\u00e4ytt\u00f6 on yleistynyt merkitt\u00e4v\u00e4sti silta- sek\u00e4 talonrakennuksessa ja niiden k\u00e4yt\u00f6n uskotaan lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n entisest\u00e4\u00e4n, kun kysynt\u00e4 entist\u00e4 vaativimmille puurakennuksille lis\u00e4\u00e4ntyy. Tulevaisuudessa onkin odotettavissa oma osio puu-betoniliittorakenteille, puurakentamisen suunnitteluohjeita m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4\u00e4n Eurokoodi 5: n. (Dias 2005&2015; Yeoh 2010.)<\/p>\n

Kun tarpeeksi hyv\u00e4 liitos saadaan aikaan puun ja betonin v\u00e4lille, on mahdollista saavuttaa jopa kolminkertainen kantavuus ja kuusinkertainen taivutusj\u00e4ykkyys verrattuna perinteisiin puulattioihin. Puu-betoniliittorakenteen kantavuuden suhde omaan painoon on parempi verrattuna ter\u00e4sbetoniseen rakenteeseen. Sill\u00e4 saadaan my\u00f6s parempi ilma\u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyys kuin puulattioilla suuremman massan ansiosta ja parempi isku\u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyys kuin betonilattioilla puun vaimentavien ominaisuuksien vuoksi. Tulipalossa betonikerros toimii yl\u00e4puolisena palokatkona joka parantaa lattian palonkestoaikaa verrattuna t\u00e4yspuisiin lattioihin, kun puu alkaa hiilty\u00e4 vasta betonikerroksen murruttua. Massiivipuun palaminen hiiltym\u00e4ll\u00e4 ja hyv\u00e4 l\u00e4mm\u00f6neristyskyky taas toimivat alapuolisena suojana betonille. (Ceccotti 2002.)<\/p>\n

CLT-betoniliittorakenne<\/h2>\n

CLT-levy koostuu v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kolmesta ristikk\u00e4in liimatusta puulamellikerroksesta. Lamellikerrosten m\u00e4\u00e4r\u00e4 sek\u00e4 levyn dimensiot vaihtelevat levyn k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksen ja silt\u00e4 vaadittavien ominaisuuksien mukaan. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 valmistajan tuotankokoneiston kapasiteetti ja logistiset j\u00e4rjestelyt luovat rajoituksia levyn maksimidimensioille. CLT-levyll\u00e4 voidaan toteuttaa esimerkiksi yhdell\u00e4 suurelementill\u00e4 kokonainen pientalon ulkosein\u00e4, johon ikkuna ja oviaukot on tehty valmiiksi tietokoneohjatulla jyrsimell\u00e4. Levyn tulee kuitenkin olla s\u00e4\u00e4nvaikutuksilta suojattuna, joten se vaatii ulkoverhoilun ja mahdollisen ulkopuolisen lis\u00e4l\u00e4mm\u00f6neristyksen. N\u00e4m\u00e4 kaikki voidaan kiinnitt\u00e4\u00e4 CLT-levyyn jo tehtaalla, jonka j\u00e4lkeen ulkosein\u00e4elementti on toimitusta ja asennusta vaille valmis.<\/p>\n

Koulurakennus, johon tuli tanssistudio ja sen p\u00e4\u00e4lle isoja luokkahuoneita, rakennettiin CLT:st\u00e4 ja v\u00e4lipohjissa k\u00e4ytettiin CLT-betoniliittorakennetta. V\u00e4lipohjan piti pysty\u00e4 kantamaan tanssijaryhm\u00e4n yht\u00e4aikainen hyppiminen ja tanssahtelu, ilman haitallista v\u00e4rin\u00e4\u00e4 ja taipumaa. Huonekorkeudet oli m\u00e4\u00e4ritelty jo ennakkoon ja t\u00e4m\u00e4 rajoitti v\u00e4lipohjan maksimipaksuudeksi 420 mm. T\u00e4m\u00e4 osaltaan rajasi pois ter\u00e4spalkeilla tuetun v\u00e4lipohjan, joka olisi vaatinut liikaa tilaa ja ontelolaattav\u00e4lipohja olisi vaatinut ter\u00e4sbetonirungon, joka ei tullut kysymykseen maaper\u00e4ll\u00e4, jolla oli huono kantavuus. Rakennuksen rungon tuli olla mahdollisimman kevyt, jotta v\u00e4ltyt\u00e4\u00e4n liiallisilta paalutuksilta perustuksissa. (Lane 2012.)<\/p>\n

Keveys, riitt\u00e4v\u00e4 kantavuus ja avarat tilat pystyttiin toteuttamaan CLT-betoniliittorakenteen avulla. Tanssisalin liittorakenteinen v\u00e4lipohja (Kuvio 1) koostui 300 mm paksusta CLT-levyst\u00e4, jonka p\u00e4\u00e4ll\u00e4 100 mm paksu betonilaatta. Betonivalussa k\u00e4ytettiin normaalia lattiaraudoitusta betonin kutistumishalkeilua vastaan mutta muuta rakenteellista raudoitusta ei tehty. CLT ja betoni on yhdistetty toisiinsa CLT-levyyn sahattuihin uriin liimatuilla ter\u00e4sverkoilla, jotka betonivalun sis\u00e4\u00e4n j\u00e4\u00e4dess\u00e4\u00e4n mahdollistavat j\u00e4yk\u00e4n ja kest\u00e4v\u00e4n leikkausliitoksen n\u00e4iden kahden materiaalin v\u00e4lill\u00e4. (Lane 2012.)<\/p>\n

Liittorakenteen avulla saavutettiin 10,0 m j\u00e4nnev\u00e4li ilman liiallista taipumaa ja haitallista v\u00e4rin\u00e4\u00e4. Puun negatiivisen hiilijalanj\u00e4ljen ansiosta rakenteen kokonaishiilijalanj\u00e4lki pieneni huomattavasti verrattuna ter\u00e4sbetonisiin vaihtoehtoihin. Vaikka huomioon otetaan CLT-levyn p\u00e4\u00e4lle valettu betonilaatta, pysyi rakenteen hiilijalanj\u00e4lki negatiivisena, tarkoittaen sit\u00e4, ett\u00e4 rakenteeseen on sitoutunut enemm\u00e4n hiilidioksidia, kuin sen valmistaminen on sit\u00e4 synnytt\u00e4nyt. My\u00f6s ilma\u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyys parani verrattuna pelkk\u00e4\u00e4n CLT-rakenteeseen tai ontelolaattaan, j\u00e4\u00e4dess\u00e4\u00e4n ainoastaan hiukan huonommaksi siit\u00e4, mit\u00e4 voidaan saavuttaa ter\u00e4sbetonirakenteella sen suuremman massan ansiosta. \u00a0(Lane 2012.)<\/p>\n

\"\"
Kuva 1. CLT-betoniliittorakenne. (Lane 2012.)<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

Hybridirunkoinen tornitalo<\/h2>\n

Yhdysvalloissa on suunniteltu 42-kerroksista puu-betonihybridirakenteista tornitaloa, jonka runkorakenteena toimii betonilla yhdistetty puurunko. Liimapuupilarit kannattelevat CLT-betoniliittorakenteista v\u00e4lipohjaa, mutta puuosat eiv\u00e4t liity toisiinsa, vaan liitokset tapahtuvat ter\u00e4sbetonipalkkien ja liimattavien ter\u00e4skiinnikkeiden avulla, jotka juotetaan betonivalulla yhten\u00e4iseksi laatastoksi ontelolaattojen tavoin. N\u00e4in saadaan vahvistettua liitoksia, joihin kohdistuu suurimmat rasitukset korkeissa rakennuksissa. Rakennuksen ensimm\u00e4inen ja toinen kerros ovat betonirakenteisia, jonka johdosta rakennuksen materiaalien kokonaisjakauma on 70% puuta ja 30% betonia. (SOM 2013.)<\/p>\n

Prototyypin vertauskohteena toimii saman suunnittelutoimiston aiemmin toteuttama 42-kerroksinen ter\u00e4sbetonirunkoinen rakennus. Kerroskorkeus ja perustamistapa valittiin samaksi, mutta johtuen prototyypin hieman paksummasta v\u00e4lipohjarakenteesta, prototyyppirakennus kasvoi hieman korkeammaksi, jolloin siihen kohdistuu enemm\u00e4n tuulesta johtuvia vaakavoimia. T\u00e4st\u00e4 huolimatta, prototyypin perustuksiin tarvitaan ainoastaan 65% betonirunkoisen rakennuksen materiaaleista, johtuen hybridirakenteen keveydest\u00e4. Hybridirakenne my\u00f6s pienent\u00e4\u00e4 rakennuksen hiilijalanj\u00e4lke\u00e4 60-75%. (SOM 2013.)<\/p>\n

Oregonin yliopistossa Yhdysvalloissa valmistettiin testikappale tornitalon prototyypiss\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4st\u00e4 CLT-betoniliittorakenteesta (Kuvio 2), joka oli 2,5 m leve\u00e4 sek\u00e4 11,0 m pitk\u00e4 ja se koostui viisikerroksisesta CLT-levyst\u00e4, paksuudeltaan 170 mm ja p\u00e4\u00e4llystettyn\u00e4 50 mm betonivalulla. CLT-levy ja betonikerros yhdistettiin mekaanisin liittimin jotka saivat aikaan yhteistoiminnan materiaalien v\u00e4lill\u00e4. Kaksi tuntia kest\u00e4neen puristuskokeen aikana rakennetta mitattiin 48 sensorin avulla ja saavutettu murtolujuus oli noin kahdeksankertainen siihen mit\u00e4 amerikkalaiset rakennusm\u00e4\u00e4r\u00e4ykset vaativat \u2013 noin 400 kN, joka vastaa noin 40\u00a0000 kg pistekuormaa. (Johnson 2016.)<\/p>\n

\"\"
Kuva 2. Prototyypiss\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 CLT-betoni liittorakenne (Johnson 2016.)<\/figcaption><\/figure>\n

Vaativat puurakennuskohteet yleistyv\u00e4t kovaa vauhtia Suomessa, kun p\u00e4iv\u00e4koteja ja kouluja on alettu rakentamaan massiivipuusta, vanhoissa betonirakennuksissa todettujen sis\u00e4ilmaongelmien vuoksi. Joissain kunnissa on tehty jopa p\u00e4\u00e4t\u00f6s, ett\u00e4 tulevaisuudessa kaikki uudet julkiset rakennukset tullaan rakentamaan puusta. Rakentamisessa ilmenneiden puutteiden ansiosta on alettu my\u00f6s kiinnitt\u00e4m\u00e4\u00e4n huomiota kest\u00e4v\u00e4\u00e4n rakentamiseen ja sit\u00e4 osataan my\u00f6s vaatia jo suunnitteluvaiheessa.<\/p>\n

Pelk\u00e4ll\u00e4 puulla toteutetuilla rakenteilla on kuitenkin omat rajoitteensa ja t\u00e4yspuiset ratkaisut voivat osaltaan muodostua hyvin kalliiksi ratkaisuiksi. CLT-betoniliittorakenteella saavutetut, perinteisi\u00e4 puurakenteita pidemm\u00e4t j\u00e4nnev\u00e4lit mahdollistavat avarammat tilat, kun v\u00e4lituennan tarve on v\u00e4h\u00e4isemp\u00e4\u00e4 ja t\u00e4ll\u00e4 on suuri vaikutus tilojen estetiikkaan sek\u00e4 muuntojoustavuuteen. Tilojen muuntojoustavuus on t\u00e4rke\u00e4 asia varsinkin julkisissa rakennuksissa, joiden k\u00e4ytt\u00f6tarkoitus voi muuttua useaan otteeseen vuosien saatossa ja t\u00e4m\u00e4 tulisi my\u00f6s ottaa huomioon suunniteltaessa rakennuksia kest\u00e4v\u00e4n rakentamisen n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 artikkeli on toteutettu osana Future possibilities for CLT -hanketta. Lapin alueen toimijoista, Lapin AMK yhdess\u00e4 Kemin Digipolis Oy:n kanssa pyrkiv\u00e4t hankkeessa lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n tietoa CLT-rakentamisesta ja tunnistamaan sek\u00e4 poistamaan mahdollisia esteit\u00e4 CLT-rakentamisen osaamiseen liittyen yhdess\u00e4 alueen liike-el\u00e4m\u00e4n kanssa. (Vatanen 2015, 232.)<\/p>\n

L\u00e4hteet<\/h2>\n

ArchDaily. 2016. Earth Sciences Building. Viitattu 7. 2 2017. http:\/\/www.archdaily.com\/343465\/earth-sciences-building-perkins-will.<\/p>\n

Ceccotti, A. 2002. Composite concrete-timber structures. Progress in Structural Engineering. Viitattu 20.3.2017 https:\/\/www.researchgate.net\/publication\/229964540_Composite_concrete-timber_structures?ev=prf_pub.<\/p>\n

Dias, A, Skinner, J, Crews, K, Tannert, T. 2015. Timber-concrete-composites increasing the use of timber construction. Viitattu 7. 2 2017. https:\/\/www.researchgate.net\/publication\/283282515_Timber-concrete-composites_increasing_the_use_of_timber_in_construction.<\/p>\n

Dias, A. 2005. Mechanical behaviour of timber-concrete joints. University of Coimbra.<\/p>\n

Johnson, N. 2016. Test highlight massive benefits of CLT\/concrete hybrid construction system. Viitattu 20.2.2017. http:\/\/www.architectureanddesign.com.au\/news\/tests-highlight-massive-benefits-of-clt-concrete-h.<\/p>\n

Kars, E. 2014. Modern Timber Connections. StructureMag. Viitattu 7.2.2017 http:\/\/www.structuremag.org\/?p=4061.<\/p>\n

Lane, T. 2012. Designing of dancefloor: Ramboll’s new moves. http:\/\/www.building.co.uk\/designing-a-dancefloor-rambolls-new-moves\/5033378.article.<\/p>\n

Rakennusteollisuus RT. 2017. Kest\u00e4v\u00e4n rakentamisen standardit luovat yhdenmukaiset pelis\u00e4\u00e4nn\u00f6t. Viitattu 17.3.2017. https:\/\/www.rakennusteollisuus.fi\/Tietoa-alasta\/Ilmasto-ymparisto-ja-energia\/Rakentaminen-ja-vaaralliset-aineet\/CENCT-350-Kestava-rakentaminen\/.<\/p>\n

SOM. 2013. Timber Tower Research Project. Skidmore, Ownings & Merrill LLP. Viitatu 20.3.2017 http:\/\/www.som.com\/ideas\/research\/timber_tower_research_project.<\/p>\n

Vatanen, M. 2015. Future possibilities for CLT. Teollisuus ja luonnonvarat \u2013 T&K toiminta ja palvelut. Lapin AMK:n julkaisuja Sarja B 30\/2015. Viitattu 13.2.2017 http:\/\/www.lapinamk.fi\/loader.aspx?id=21559c62-42e6-47fb-83c8-fdccf0ef382a.<\/p>\n

Yeoh, D. 2010. Behaviour and Design of Timber-Concrete Composite Floor System. University of Canterbury, 2010.<\/p>\n

 <\/p>\n

Asiasanat: rakentaminen, puurakentaminen, betoni<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vaativat puurakennuskohteet yleistyv\u00e4t kovaa vauhtia Suomessa, kun p\u00e4iv\u00e4koteja ja kouluja on alettu rakentamaan massiivipuusta. Joissain kunnissa on tehty jopa p\u00e4\u00e4t\u00f6s, ett\u00e4 tulevaisuudessa kaikki uudet julkiset rakennukset tullaan rakentamaan puusta.<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":970,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[115198,4234],"tags":[54578,43350,110390],"class_list":["post-1059","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-115198","category-artikkeli","tag-hankkeet","tag-kestava-kehitys","tag-rakentaminen"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2017\/04\/Poikaj\u00e4rvi-artikkeli-Lumen-lehti-1-2017.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-h5","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1059","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1059"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1059\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1062,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1059\/revisions\/1062"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/970"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1059"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1059"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1059"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}