{"id":1063,"date":"2017-04-27T08:52:02","date_gmt":"2017-04-27T05:52:02","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=1063"},"modified":"2017-04-27T08:52:02","modified_gmt":"2017-04-27T05:52:02","slug":"lampoyrittajyydesta-elinvoimaa-kuntiin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2017\/04\/27\/lampoyrittajyydesta-elinvoimaa-kuntiin\/","title":{"rendered":"L\u00e4mp\u00f6yritt\u00e4jyydest\u00e4 elinvoimaa kuntiin"},"content":{"rendered":"

Antti Sirkka, insin\u00f6\u00f6ri (AMK), projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6, Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisala, ACE-ryhm\u00e4, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n

Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

L\u00e4mp\u00f6yritt\u00e4jyystoiminta tarjoaa kunnille ja kaupungeille paikallisen energiavaihtoehdon, miss\u00e4 hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n oman kunnan tai maakunnan energiavaroja ja yritt\u00e4jien palveluja (kuva 1). L\u00e4mp\u00f6yritt\u00e4j\u00e4 toimittaa esimerkiksi kunnan tai yrityksen tarpeisiin l\u00e4mp\u00f6energiaa ja huolehtii tuotantolaitoksen toiminnasta ja sen polttoaineen huollosta, tuotantolaitoksen omistajana voi olla l\u00e4mp\u00f6yritt\u00e4j\u00e4 tai kiinteist\u00f6n omistaja. Yleens\u00e4 polttoaineena k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n yritt\u00e4j\u00e4n omista metsist\u00e4 tai l\u00e4hiseudulta hankittua puuta, mutta my\u00f6s puunjalostuksen sivutuotteita, kierr\u00e4tyspuuta ja turvetta. Yleens\u00e4 tuotantolaitosten teho vaihtelee muutaman sadan kilowatin kattiloista useamman megawatin l\u00e4mp\u00f6laitoksiin. Ensimm\u00e4inen l\u00e4mp\u00f6yritt\u00e4jyyskohde k\u00e4ynnistyi vuonna 1992. (Motiva, 2017). Vuonna 2015 Suomessa oli 618 rekister\u00f6itynytt\u00e4 l\u00e4mp\u00f6yritt\u00e4jien l\u00e4mmitt\u00e4m\u00e4\u00e4 kohdetta (Ty\u00f6tehoseura, 2017).<\/p>\n

\"\"
Kuva 1 L\u00e4mp\u00f6yritt\u00e4jyyden hy\u00f6dyt (Motiva Oy, 2017)<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

Pohjoinen energiakartta (POEKA) \u2013hankkeen tavoitteena on ker\u00e4t\u00e4 yhteen ja visualisoida paikkatietomenetelmin Pohjois-Suomen uusiutuvan energian tuotanto ja mahdollisesti korvattavissa oleva fossiilienergian tuotanto. Tarkastelussa huomioidaan kauko- ja aluel\u00e4mp\u00f6laitokset sek\u00e4 omakotitalouksia suuremmat kiinteist\u00f6kohtaiset tuotantolaitokset. Hankkeen p\u00e4\u00e4toteuttajana toimii Oulun ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina Lapin ammattikorkeakoulu ja ammattiopisto Lappia. Hankkeen toiminta-alueena ovat Lappi ja Pohjois-Pohjanmaa.<\/p>\n

Hankkeen taustalla on energiantuotannon ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten pienent\u00e4minen sek\u00e4 uusiutuvan energiantuotannon k\u00e4yt\u00f6n lis\u00e4\u00e4misen mahdollistamat aluetaloudelliset ja ty\u00f6llistymist\u00e4 edist\u00e4v\u00e4t vaikutukset. Uusiutuvan energian lis\u00e4\u00e4miselle on potentiaalia Pohjois-Suomen laajassa puuper\u00e4isten polttoaineiden hy\u00f6dynt\u00e4misess\u00e4, joka osaltaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 riippuvuutta fossiilisiin tuontipolttoaineisiin. Energiantuotantolaitoksien kartoitus toteutettiin Lapin AMKissa p\u00e4\u00e4osin s\u00e4hk\u00f6posti ja puhelinkeskusteluin sek\u00e4 ker\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 yhteen olemassa olevaa tietoa. Tuotantolaitoksien tietoihin pyrittiin saamaan sijaintitiedot, omistajatiedot, yhteystiedot, tuotantolaitoksen teho, tuotantom\u00e4\u00e4r\u00e4 ja polttoainejakauma. Tuotantolaitosten kartoituksessa Lapin AMKin vastuulla oli 11 Lapin kuntaa, ammattiopisto Lappialla loput 10 ja Oulun AMKin teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli selvitt\u00e4\u00e4 Pohjois-Pohjanmaan tilanne.<\/p>\n

Lapin ammattikorkeakoulun kartoituksen tuloksena saatiin tiedot Rovaniemen it\u00e4puolisten kuntien tilanteesta. Lapissa on suhteellisen hyv\u00e4 tilanne kaukol\u00e4mm\u00f6n osalta, sill\u00e4 Utsjokea lukuun ottamatta kaikissa kunnissa on kauko- tai aluel\u00e4mp\u00f6toimintaa. Kaukol\u00e4mp\u00f6verkot kattavat melko laajasti kuntien ja kaupunkien keskusta-alueet ja l\u00e4hes kaikki kuntien omistamat kiinteist\u00f6t verkon alueella on liitetty kaukol\u00e4mp\u00f6\u00f6n. Kaukol\u00e4mm\u00f6n tuotannossa Lapissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n yli 95% kiinteit\u00e4 polttoaineita eli turvetta, puuper\u00e4isi\u00e4 polttoaineita ja muuta biomassaa. Olemassa olevat \u00f6ljylaitokset ovat suurelta osin k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 vain huipputehontarpeen aikana ja toimivat varalaitoksina.<\/p>\n

Suurimmat potentiaalit uusiutuvan energian k\u00e4yt\u00f6n lis\u00e4\u00e4miseksi on havaittavissa kuntien taajamien ulkopuolella, kiinteist\u00f6t ovat kaukol\u00e4mp\u00f6verkkojen ulkopuolisella alueella ja niist\u00e4 viel\u00e4 iso osa on \u00f6ljyl\u00e4mmitteisi\u00e4. Kartoituksesta on selv\u00e4sti havaittavissa, ett\u00e4 suurin osa viel\u00e4 \u00f6ljyll\u00e4 l\u00e4mpi\u00e4vist\u00e4 kiinteist\u00f6ist\u00e4 on kuntien palvelurakennuksia, kuten koulurakennuksia. Kuntien lis\u00e4ksi suurimpia \u00f6ljyl\u00e4mmitteisten kiinteist\u00f6jen omistajia ovat seurakunnat ja Senaatti-kiinteist\u00f6t. Senaatti-kiinteist\u00f6ill\u00e4 on tarkoitus muuttaa l\u00e4hitulevaisuudessa yhteens\u00e4 l\u00e4hes 20 kohdetta fossiilisilta polttoaineilta uusiutuvalle Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Kuntien koulukiinteist\u00f6t ovat useimmiten kattilateholtaan 100 \u2013 500 kW luokassa, lis\u00e4ksi kunnilla ja seurakunnilla on suoras\u00e4hk\u00f6l\u00e4mmitteisi\u00e4 kiinteist\u00f6j\u00e4, joissa kuitenkin on vesikiertoinen l\u00e4mm\u00f6njakoj\u00e4rjestelm\u00e4, joka mahdollistaa l\u00e4mp\u00f6yritt\u00e4j\u00e4mallisen energiantuotannon.<\/p>\n

L\u00e4mp\u00f6yritt\u00e4jyyden lis\u00e4\u00e4ntymiselle Lapissa on siis potentiaalia, suurimmat haasteet ovat kohteiden koossa ja pitkiss\u00e4 v\u00e4limatkoissa sek\u00e4 kiinteist\u00f6jen toiminnan jatkuvuudessa. Kattilateholtaan 100\u2013500 kW kokoisia kohteita pit\u00e4isi olla useampia, jotta liiketoiminta riitt\u00e4isi p\u00e4\u00e4toimiselle l\u00e4mp\u00f6yritt\u00e4j\u00e4lle. Pitk\u00e4t v\u00e4limatkat taas aiheuttavat lis\u00e4kustannuksia useamman pienen kohteen yll\u00e4pidossa. L\u00e4mp\u00f6yritt\u00e4jyyden perustana ovat pitk\u00e4t l\u00e4mm\u00f6ntoimitussopimukset, jotka taas ovat kiinteist\u00f6n omistajan n\u00e4k\u00f6kulmasta ongelmallisia toiminnan jatkuvuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta. Ratkaisuna haasteisiin voisi olla paluu juurille. L\u00e4mp\u00f6yritt\u00e4jyys on l\u00e4htenyt liikkeelle pienist\u00e4 \u00f6ljyl\u00e4mmityskohteista, jotka on muutettu l\u00e4mp\u00f6yritt\u00e4j\u00e4n hoitamaan hakel\u00e4mmitykseen toiminnan ollessa sivuelinkeinona. Kohteiden toiminnan jatkuvuus on ongelmallisempaa, mutta nyky\u00e4\u00e4n markkinoilla olevat siirrett\u00e4v\u00e4t l\u00e4mp\u00f6keskukset antavat mahdollisuuden my\u00f6s l\u00e4mm\u00f6ntuotannon helpommalle siirt\u00e4miselle uuteen kohteeseen.<\/p>\n

Motiva Oy on teett\u00e4nyt vuonna 2014 selvityksen l\u00e4mp\u00f6yritt\u00e4jyyden alue- ja kansantaloudellisesta tarkastelusta, tutkimuksen toteutti Gaia Consulting Oy. Selvityksess\u00e4 tarkasteltiin l\u00e4mp\u00f6yritt\u00e4j\u00e4n investoinnin tuoton ja takaisinmaksuajan lis\u00e4ksi vaikutukset kunta- ja kansantalouteen, huomioimalla ty\u00f6llisyys-, vero- ja kauppatasevaikutukset. Laskelmat toteutettiin kahdesta eri kohteesta (kuva 2), joissa l\u00e4mp\u00f6yritt\u00e4j\u00e4n mets\u00e4hakkeella tuotetun l\u00e4mm\u00f6n vaikutuksia verrattiin fossiilisella tuontipolttoaineella toteutettuun l\u00e4mm\u00f6ntuotantoon. Tarkastelujaksona oli 20 vuotta. Laskennassa hy\u00f6dynnettiin kassavirtapohjaista l\u00e4hestymistapaa, jossa tarkasteltiin vaikutuksia l\u00e4mp\u00f6yritt\u00e4j\u00e4lle, kotitalouksille, kunnille ja valtiolle. (Motiva Oy, 2017)<\/p>\n

\"\"
Kuva 2 Laskennan l\u00e4ht\u00f6tiedot (Motiva Oy, 2017)<\/figcaption><\/figure>\n
\"\"
Kuva 3 Vuotuiset vaikutukset \u00f6ljyl\u00e4mmityksest\u00e4 hakkeelle siirtymisest\u00e4 (Motiva Oy, 2017)<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

Kuvassa 3 on huomioitu vuotuiset taloudelliset vaikutukset eri osapuolille. Lis\u00e4ksi laskennassa tarkasteltiin vaikutuksia ty\u00f6llisyyteen. K\u00e4mmenniemen tapauksessa vaikutus oli 1 htv\/a ja Lapinj\u00e4rven tapauksessa 1,5 htv\/a. Laitosten rakentamiset lis\u00e4\u00e4v\u00e4t suoria ty\u00f6llisyysvaikutuksia eniten ja ne oli jaettu laskelmassa koko tarkastelujakson ajalle. Lis\u00e4ksi laitoksen huolto- ja kunnossapito\u00a0\u00a0 sek\u00e4 polttoaineketju ty\u00f6llist\u00e4v\u00e4t enemm\u00e4n kuin \u00f6ljyll\u00e4 l\u00e4mmitett\u00e4ess\u00e4. Mets\u00e4hakkeen k\u00e4ytt\u00f6 suhteessa \u00f6ljyyn parantaa kauppatasetta, valtiolle koituvia suoria taloudellisia tappioita valmisteverotulojen menetyksest\u00e4 kuitenkin kompensoi muille toimijoille syntyv\u00e4t suorat positiiviset vaikutukset, jotka ovat 3-4,5 kertaiset valtion negatiiviseen tulokseen n\u00e4hden. (Motiva Oy, 2017)<\/p>\n

L\u00e4hteet<\/h2>\n

Motiva Oy. (7. 3 2017). L\u00e4mp\u00f6yritt\u00e4jyys. Noudettu osoitteesta http:\/\/www.motiva.fi\/lampoyrittajyys<\/p>\n

Motiva Oy. (7. 3 2017). Kuinka ostaa l\u00e4mp\u00f6yritt\u00e4j\u00e4palveluita. Noudettu osoitteesta http:\/\/www.motiva.fi\/files\/7714\/Kuinka_ostaa_lampoyrittajyyspalveluita_Motivan_ohje_20130918_NM.pdf<\/p>\n

Motiva Oy. (7. 3 2017). L\u00e4mp\u00f6yritt\u00e4jyyden aluetaloudellinen tarkastelu. Noudettu osoitteesta http:\/\/www.motiva.fi\/files\/8906\/Lampoyrittajyyden_aluetaloudellinen_tarkastelu.pdf<\/a><\/p>\n

Ty\u00f6tehoseura. (7. 3 2017). L\u00e4mp\u00f6yritt\u00e4jyystoiminta vuonna 2015. Noudettu osoitteesta http:\/\/www.tts.fi\/ed\/ttt8\/#\/article\/1\/page\/1<\/p>\n

 <\/p>\n

Asiasanat: yritt\u00e4jyys, uusiutuva energia, hankkeet<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

L\u00e4mp\u00f6yritt\u00e4jyystoiminta tarjoaa kunnille ja kaupungeille paikallisen energiavaihtoehdon, miss\u00e4 hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n oman kunnan tai maakunnan energiavaroja ja yritt\u00e4jien palveluja.<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":974,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[115198,110187],"tags":[115166,54578,47144,43350,110390,17802],"class_list":["post-1063","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-115198","category-teema-artikkeli","tag-energia","tag-hankkeet","tag-ilmastonmuutos","tag-kestava-kehitys","tag-rakentaminen","tag-yrittajyys"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2017\/04\/Sirkka-teema-artikkeli-Lumen-lehti-1-2017.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-h9","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1063","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1063"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1063\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1067,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1063\/revisions\/1067"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/974"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1063"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1063"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1063"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}