{"id":1068,"date":"2017-04-27T09:00:43","date_gmt":"2017-04-27T06:00:43","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=1068"},"modified":"2017-04-27T09:00:43","modified_gmt":"2017-04-27T06:00:43","slug":"lappilainen-sisavesikala-jatkojalostajia-tarvitaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2017\/04\/27\/lappilainen-sisavesikala-jatkojalostajia-tarvitaan\/","title":{"rendered":"Lappilainen sis\u00e4vesikala \u2013 Jatkojalostajia tarvitaan"},"content":{"rendered":"

Petri Muje, FM, projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6, Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisala, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n

\u00a0Lataa PDF-tiedosto<\/a>
\n<\/strong><\/p>\n

 <\/p>\n

Lapin puhtaasta luonnosta saadaan ensiluokkaisia raaka-aineita, joiden paikallinen jatkojalostus edist\u00e4isi paikallistaloutta tarjoamalla ty\u00f6t\u00e4. Lapin sis\u00e4vesikala ei poikkea t\u00e4lt\u00e4 osin useista muista alueemme tarjoamista luonnon raaka-aineista: kala vied\u00e4\u00e4n usein ns. py\u00f6re\u00e4n\u00e4 tai parhaimmassa tapauksessa fileoituna maakunnan ulkopuolelle. Varsinaisia jalostajia maakunnassa on vain muutamia. Sis\u00e4vesikalassa on n\u00e4hty potentiaalia maakunnan kehitt\u00e4mishankkeissa. Esimerkiksi ASE-hankkeen arktisessa \u00e4lykk\u00e4\u00e4ss\u00e4 maaseutuklusterissa se on nostettu yhdeksi seitsem\u00e4st\u00e4 elintarvikesektorin painopisteraaka-aineista. Paikallisella sis\u00e4vesikalalla on n\u00e4hty olevan my\u00f6s merkityst\u00e4 matkailusektorilla ja globaalina trendin\u00e4 olevassa ruokamatkailussa – asia on huomioitu mm. tiedotukseen keskittyv\u00e4ss\u00e4 Lapin AMK:n ruokamatkailuhankkeessa.<\/p>\n

Sis\u00e4vesikala EU:ssa<\/h2>\n

EU muodostaa maailman suurimman kalatuotemarkkinan. Olemme kalatuotteiden nettotuoja: EU:n oman tuotannon osuus kulutuksesta on 45 prosentin luokkaa. Merialueilla kalastussaaliit ovat laskeneet vuodesta 2000 vuoteen 2014 yli 20 prosenttia. Vesiviljely ei ole pystynyt paikkaamaan kalansaaliiden alenemaa eli tuonnin osuus on tasaisesti noussut, ja koko EU:n vesiviljelytuotanto on alempi kuin Norjan (lohi)tuotanto (European market observatory for fisheries and aquaculture products 2017). Sis\u00e4vesikalan osuus kokonaissaaliista on parin prosentin luokkaa (noin 100\u00a0000 tonnia), josta Suomen osuus on puolestaan 6 prosentin luokkaa. EU:ssa tuotetun kalan osalta tarjonta tulee jatkossakin v\u00e4henem\u00e4\u00e4n merien kalakantojen heikon tilan vuoksi samalla kun kysynt\u00e4 nousee, mik\u00e4 luo my\u00f6s paineita tuotteiden hintoihin. T\u00e4m\u00e4 on viimeisen vuoden aikana realisoitunut my\u00f6s Suomessa lohen ja kirjolohen hinnoissa.<\/p>\n

Kaupalliset kalastajat pyysiv\u00e4t Lapin sis\u00e4vesist\u00e4 vuonna 2014 noin 621 tonnia kalaa, josta kauppakalaa oli noin 450 tonnia. Kaupallisesti t\u00e4rkeimpi\u00e4 lajeja ovat muikku, siika, ahven, hauki ja kuha. S\u00e4rke\u00e4 saadaan huomattavia m\u00e4\u00e4ri\u00e4 sivusaaliina, mutta t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 sen hy\u00f6dynt\u00e4minen elintarvikkeena on v\u00e4h\u00e4ist\u00e4.\u00a0 Samana vuonna maakunnassa viljeltiin ruokakalaa, p\u00e4\u00e4osin kirjolohta, 321 tonnia (kaupallinen kalastus sis\u00e4vesill\u00e4 2015).\u00a0 Lapissa tuotetun kalan (kalastettu ja viljelty) suhde maakunnassa laskennallisesti sy\u00f6tyyn kalaan (kalan kulutus 2015, 2016) on noin 50 prosenttia. Kun otetaan huomioon kaupallisen kalastuksen ja kalanviljelyn mahdollisuudet Lapissa ja harva asutus, voisi suhde olla korkeampi.<\/p>\n

Jalostajia tarvitaan<\/h2>\n

Lapissa kalatalouden arvoketjun suurimpana haasteena on jalostusyritysten puute ja t\u00e4t\u00e4 kautta ty\u00f6n valuminen muihin maakuntiin. Sek\u00e4 luonnonkalan ett\u00e4 viljellyn kalan osalta p\u00e4\u00e4osa tuotannosta toimitetaan kauppoihin tai maakunnan ulkopuolelle ns. py\u00f6re\u00e4n\u00e4, perattuna tai fileen\u00e4. Varsinaista jalostusta tehd\u00e4\u00e4n alle kymmeness\u00e4 yrityksess\u00e4, jotka ovat p\u00e4\u00e4osin muutaman henkil\u00f6n ty\u00f6llist\u00e4vi\u00e4 mikroyrityksi\u00e4. Julkinen sektori on EU-rahastojen avulla pystynyt tukemaan varsin hyvin mm. kalasatamainvestointeja (tuet jopa 90 %) ja osin my\u00f6s kaupallista kalastusta. Kalan jatkojalostuksen tuet ovat alhaisempia ja toiminnan tulee olla my\u00f6s jatkossa markkinal\u00e4ht\u00f6ist\u00e4 ja liiketaloudellisesti kannattavaa. Yritystoiminnan tukemiseksi haetaan Lapissa uusia malleja ASE-hankkeen maaseutuklusterissa eri toimijoiden v\u00e4lisen\u00e4 yhteisty\u00f6n\u00e4 \u2013 klusterimalli pyrkii edist\u00e4m\u00e4\u00e4n yritysten v\u00e4list\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 ja yritystoiminnan tukea (yrityksille kohdentuvaa palveluliiketoimintaa); samalla kehitet\u00e4\u00e4n oppilaitosten v\u00e4list\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 kalastusta ja kalanjalostusta tukevan paikkariippumattoman koulutusmallin luomiseksi.<\/p>\n

Ruoka ja matkailu k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4<\/h2>\n

Matkailu el\u00e4\u00e4 Lapissa nousukautta. Ruoka ja sy\u00f6minen ovat v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n osa matkailua. Ruokamatkailu on maailmalla nouseva trendi, joka on huomioitu my\u00f6s mm. Suomen ensimm\u00e4isess\u00e4 valtakunnallisessa ruokamatkailustrategiassa ja Lapin AMK:n ruokamatkailuhankkeessa.<\/p>\n

Lapille ominaiset raaka-aineet ja niihin liittyv\u00e4 ruokaperinne ovat asioita, jotka voivat nostaa lappilaisen ruoan perustarpeen eli n\u00e4l\u00e4n tyydytt\u00e4misest\u00e4 yhdeksi syyksi tulla t\u00e4nne.\u00a0 Poron ja luonnontuotteiden ohella my\u00f6s sis\u00e4vesikala on raaka-aine, jota on Euroopankin tasolla varsin rajallisesti saatavilla. Harvinaisen, puhtaan ja siksi tavoittelemisen arvoisen raaka-aineen ymp\u00e4rille on hyv\u00e4 rakentaa ruokamatkailua, joka tasokkaan makuel\u00e4myksen ohella voi rakentua siihen liittyv\u00e4n elinkeinotoiminnan ja toimijoiden esittelyyn. Matkailu tarvitsee hyv\u00e4n lopputuotteen ohella my\u00f6s aitoja lappilaisia ja tarinoita \u2013 n\u00e4ist\u00e4 muodostuu kokonaisvaltainen ruokamatkailutuote.<\/p>\n

 <\/p>\n

Viitteet<\/h2>\n

European market observatory for fisheries and aquaculture products 2017. Viitattu 13.4.2017. http:\/\/eumofa.eu\/documents\/20178\/61322\/European+Union.pdf\/f6357f0b-45c1-uf55-b08c-78ab773b9eae.<\/p>\n

Suomen virallinen tilasto (SVT) 2015. Kaupallinen kalastus sis\u00e4vesill\u00e4. Helsinki: Luonnonvarakeskus. Viitattu 13.4.2017. http:\/\/stat.luke.fi\/kaupallinen-kalastus-sis%C3%A4vesill%C3%A4<\/p>\n

Suomen virallinen tilasto (SVT) 2016. Kalan kulutus 2015. Helsinki: luonnonvarakeskus. Viitattu 13.4.2017. http:\/\/stat.luke.fi\/kala-kulutus-2015.fi<\/p>\n

Asiasanat: Lappi, sis\u00e4vedet, kaupallinen kalastus, ruokamatkailu, kalanjalostus<\/p>\n

Etusivun kuva: Lapin materiaalipankki \/ Lapin Safarit<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Lapin sis\u00e4vesikaloista kaupallisesti t\u00e4rkeimpi\u00e4 lajeja ovat muikku, siika, ahven, hauki ja kuha. Kalatalouden arvoketjun suurimpana haasteena on jalostusyritysten puute ja t\u00e4t\u00e4 kautta ty\u00f6n valuminen muihin maakuntiin.<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":1070,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[115198,110187],"tags":[110194,115184,115158,110377,94804,16009,17802],"class_list":["post-1068","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-115198","category-teema-artikkeli","tag-arktinen-alue","tag-elintarvikkeet","tag-luonnontuotteet","tag-luonnonvarat","tag-luonto","tag-matkailu","tag-yrittajyys"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2017\/04\/Muje-teema-artikkeli-Lumen-lehti-1-2017-e1493207889812.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-he","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1068","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1068"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1068\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1071,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1068\/revisions\/1071"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1070"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1068"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1068"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1068"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}