{"id":1079,"date":"2017-04-27T09:04:58","date_gmt":"2017-04-27T06:04:58","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=1079"},"modified":"2017-04-27T09:04:58","modified_gmt":"2017-04-27T06:04:58","slug":"matkailualan-kasvu-voi-lisata-harmaan-talouden-ja-ihmiskaupan-riskeja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2017\/04\/27\/matkailualan-kasvu-voi-lisata-harmaan-talouden-ja-ihmiskaupan-riskeja\/","title":{"rendered":"Matkailualan kasvu voi lis\u00e4t\u00e4 harmaan talouden ja ihmiskaupan riskej\u00e4"},"content":{"rendered":"<p><em>Pasi Satokangas, YTM, hankesuunnittelija, matkailupalvelujen osaamisala, Lapin ammattikorkeakoulu <\/em><\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/www.lapinamk.fi\/fi\/loader.aspx?id=fc817dde-59b1-4a90-8976-ad248c30b8ec\">Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<h2>Harmaa talous ravintola-alalla tuottaa 300\u2013400 miljoonan euron vahingot<\/h2>\n<p>Harmaa talous on toimintaa, jossa organisaatio tai luonnollinen henkil\u00f6 v\u00e4lttelee lakis\u00e4\u00e4teisi\u00e4 velvoitteitaan, kuten verojen tai ty\u00f6nantajamaksujen maksamista. (Verohallinto 2016.) Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry on arvioinut, ett\u00e4 harmaa talous aiheuttaa yhteiskunnalle verojen ja lakis\u00e4\u00e4teisten maksujen laiminly\u00f6ntien johdosta majoitus- ja ravintola-alalla vuosittain 300\u2013400 miljoonan euron suuruiset vahingot Tyypillisi\u00e4 harmaan talouden ilmenemismuotoja ovat \u201dpimeiden\u201d palkkojen maksaminen, veronkierto ja ohimyynti. N\u00e4m\u00e4 aiheuttavat vakavaa haittaa rehellisesti toimiville yrityksille (MaRa 2015a).<\/p>\n<p>Matkailualan voimakas kasvu ja esim. turvapaikanhakijoiden m\u00e4\u00e4r\u00e4n lis\u00e4\u00e4ntyminen voi lis\u00e4t\u00e4 riskej\u00e4 harmaan talouden ilmenemismuodoille. Harmaa talous voi my\u00f6s ruokkia muita kielteisi\u00e4 ilmi\u00f6it\u00e4, kuten ihmiskauppaa.<\/p>\n<p>Ihmiskauppa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n rikoslaissa toisen henkil\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaan ottamiseksi tai toisaalta v\u00e4rv\u00e4\u00e4miseksi, luovuttamiseksi, kuljettamiseksi, vastaanottamiseksi tai majoittamiseksi siten, ett\u00e4 henkil\u00f6 joutuu esimerkiksi seksuaalisen hyv\u00e4ksik\u00e4yt\u00f6n kohteeksi tai pakkoty\u00f6h\u00f6n. Lis\u00e4ksi tunnusmerkist\u00f6\u00f6n kuuluu ihmiskaupan uhrin heikompi asema rikoksen tekij\u00e4\u00e4n n\u00e4hden. (Finlex 2016.)<\/p>\n<p>Lapin ammattikorkeakoulu (Lapin AMK) toteutti harmaasta taloudesta ja ihmiskaupasta perusselvityksen syksyll\u00e4 2016. Selvitys k\u00e4sitti ilmi\u00f6it\u00e4 kuvaavan tilannekatsauksen sek\u00e4 mm. torjunta- ja kehitt\u00e4mistoimia tekevien tahojen kartoituksen. Lapin AMK:lle laadittiin lis\u00e4ksi toimintasuunnitelma harmaan talouden ja ihmiskaupan torjumiseen liittyvien kehitt\u00e4misvalmiuksien lis\u00e4\u00e4miseksi.<\/p>\n<h2>Suurin osa ihmiskaupan uhreista on nuoria naisia<\/h2>\n<p>EU-maissa rekister\u00f6itiin vuosina 2010\u20132012 yhteens\u00e4 hieman yli 30\u00a0000 ihmiskaupan uhria, joista 80 % oli naisia. Uhreista v\u00e4h\u00e4n yli puolet oli alle 25-vuotiaita. \u00a0Selv\u00e4sti suurin osa uhreista oli kohdannut seksuaalista hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00f6\u00e4, kun taas ty\u00f6voiman hyv\u00e4ksik\u00e4yt\u00f6n kohteena oli ollut vajaa viidennes. Miesten kohdalla l\u00e4hes 2\/3 uhreista oli ty\u00f6voiman hyv\u00e4ksik\u00e4yt\u00f6n kohteena. Suurin osa ihmiskaupan rekister\u00f6idyist\u00e4 uhreista tuli EU:n alueelta. EU:n ulkopuolisista maista yleisimpi\u00e4 ihmiskaupan uhrien kotimaita olivat Nigeria, Brasilia, Kiina, Vietnam ja Ven\u00e4j\u00e4. (Eurostat 2015, 10\u201322)<\/p>\n<p>Suomessa tilastoitiin yhteens\u00e4 108 ihmiskaupparikosta v\u00e4lill\u00e4 2007\u20132014. Luku pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n sek\u00e4 ihmiskaupaksi ett\u00e4 t\u00f6rke\u00e4ksi ihmiskaupaksi m\u00e4\u00e4ritellyt rikokset. Vuosittainen vaihtelu on voimakasta, vuonna 2007 tilastoitiin vain kolme ihmiskaupparikosta, kun taas vuonna 2011 tilastoitiin 30 tapausta, m\u00e4\u00e4r\u00e4n v\u00e4hentyess\u00e4 seitsem\u00e4\u00e4n vuonna 2014. (Poliisihallitus, V\u00e4hemmist\u00f6valtuutetun, 2014, s. 42 mukaan.) \u00a0Ihmiskauppaan liittyvi\u00e4 rikostutkintoja on tehty Suomessa yleens\u00e4 joitakin kymmeni\u00e4 vuodessa. (Human Trafficking\u2026). Ihmiskaupan uhrien auttamisj\u00e4rjestelm\u00e4n piiriss\u00e4 oli vuoden 2016 lopussa 233 henkil\u00f6\u00e4. On huomattava, ett\u00e4 turvapaikanhakijoiden laajamittainen maahantulo lis\u00e4ksi asiakasm\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, ja j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n otettiin 130 uutta asiakasta vuonna 2016. Auttamisj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n ohjautuvat ovat useimmiten ty\u00f6voiman hyv\u00e4ksik\u00e4yt\u00f6n uhreja.\u00a0 Suurimmalla osalla uhriutuminen on tapahtunut Suomessa, tyypillisesti ravintolaty\u00f6ss\u00e4, marjanpoiminta-alalla tai yksityisten henkil\u00f6iden kotona siivous- ja lastenhoitoty\u00f6ss\u00e4. (Maahanmuuttovirasto 2017.)<\/p>\n<h2>Ihmiskauppaa torjutaan yhteisty\u00f6verkostojen avulla<\/h2>\n<p>Ihmiskauppa on kielletty jo Euroopan Unionin (EU) perusoikeuskirjassa. EU toteutti 1990-luvulla lukuisia aloitteita, lakiesityksi\u00e4 ja ohjelmia ihmiskaupan torjumiseksi. Ihmiskaupan vastaisen toiminnan keskeisin kansainv\u00e4linen instrumentti on Yhdistyneiden kansakuntien (YK) kansainv\u00e4lisen j\u00e4rjest\u00e4ytyneen rikollisuuden vastainen yleissopimus. Palermon sopimuksena tunnettu lis\u00e4p\u00f6yt\u00e4kirja sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 puolestaan ihmiskaupan m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n, johon Suomenkin lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 pohjaa. Palermon sopimuksen lis\u00e4ksi EU:n neuvoston puitep\u00e4\u00e4t\u00f6s vuodelta 2002 oli merkitt\u00e4v\u00e4 askel ihmiskaupan vastaisen toiminnan k\u00e4ynnistymisess\u00e4 Suomessa (Roth 2007, 422\u2013423).<\/p>\n<p>Ihmiskauppa lis\u00e4ttiin Suomen rikoslakiin vuonna 2004. Ihmiskaupan vastaista ty\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n ministeri\u00f6iden ja keskusvirastojen ohjaamana. Sis\u00e4ministeri\u00f6n poliisiosastolle sijoitetun ihmiskaupan vastaisen toiminnan koordinaattorin roolina on poikkihallinnollisten asioiden sovittaminen yhteen ja osallistuminen kansainv\u00e4liseen yhteisty\u00f6h\u00f6n. Ihmiskaupan uhrien auttamisj\u00e4rjestelm\u00e4n koordinoinnista ja kehitt\u00e4misest\u00e4 vastaa valtion yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4 Joutsenon vastaanottokeskus. Useiden hallinto- ja turvallisuusviranomaisten lis\u00e4ksi kolmas sektori pit\u00e4\u00e4 yll\u00e4 erilaisia ihmiskaupan uhrien avustamistoimia \u2013 ja eri tahot toimivat jatkuvassa yhteisty\u00f6ss\u00e4 kesken\u00e4\u00e4n. (Human Trafficking\u2026)<\/p>\n<p>Valtioneuvoston ihmiskaupan vastainen toimintaohjelma vuosille 2016\u20132017 k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 toiminnan koordinointiin, uhrien auttamiseen, lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n kehitt\u00e4miseen, koulutukseen ja tutkimukseen liittyvi\u00e4 toimia (Sis\u00e4ministeri\u00f6 2016).<\/p>\n<p>Ihmiskaupan vastainen EU-direktiivi velvoittaa j\u00e4senmaita est\u00e4m\u00e4\u00e4n ihmiskauppa ja puuttumaan sit\u00e4 aiheuttavaan kysynt\u00e4\u00e4n. Vaatimukset edellytt\u00e4v\u00e4t my\u00f6s kansallista ihmiskaupparaportoijaa tai sit\u00e4 vastaavaa rakennetta (Euroopan komissio 2016; V\u00e4hemmist\u00f6valtuutettu 2014, 9, 116). Suomen kansallisena ihmiskaupparaportoijana toimii yhdenvertaisuusvaltuutettu, joka raportoi vuosittain valtioneuvostolle ja eduskunnalle.<\/p>\n<p>Ihmiskaupan vastaisessa toiminnassa ovat mukana my\u00f6s elinkeinojen sek\u00e4 ty\u00f6nantajien ja ty\u00f6ntekij\u00f6iden etuj\u00e4rjest\u00f6t. MaRa ry on sitoutunut harmaan talouden vastustamiseen ja ihmiskaupan vastaiseen toimintaan esimerkiksi Harmaa talous \u2013 musta tulevaisuus -kampanjan kautta (Mara 2015a). J\u00e4rjest\u00f6 on kiinnitt\u00e4nyt viime aikoina huomiota jakamistalouden aiheuttamiin harmaan talouden ja ihmiskaupan riskeihin. Jakamistalouden toimijoiden tulisi MaRa ry:n mukaan noudattaa samoja, mm. turvallisuuteen ja verotukseen liittyvi\u00e4 velvoitteita, kuin j\u00e4rjest\u00e4ytyneiden majoitusyritt\u00e4jien. Jakamistalouden katsotaan lis\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4n harmaan talouden riski\u00e4, koska toimiala ei k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ole viranomaisvalvonnassa. (MaRa 2015b)<\/p>\n<p>Monien tahojen tekem\u00e4st\u00e4 ty\u00f6st\u00e4 huolimatta ihmiskauppa ja harmaa talous vaikuttavat j\u00e4\u00e4v\u00e4n pinnan alla kyteviksi ongelmiksi. Matkailuala muodostaa ilmi\u00f6ihin tartuntapintoja, joiden kautta on mahdollista tehd\u00e4 ehk\u00e4isev\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n<h2>Tutkimus ja kehitt\u00e4minen keskittyv\u00e4t mm. lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6n<\/h2>\n<p>Ihmiskaupasta on tehty Suomessa useita tutkimuksia erityisesti 2010-luvulla. Monet tutkimuksista keskittyv\u00e4t j\u00e4sent\u00e4m\u00e4\u00e4n ihmiskauppaa koskevaa lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4. T\u00e4m\u00e4 viittaa siihen, ett\u00e4 virallisista m\u00e4\u00e4ritelmist\u00e4 huolimatta ihmiskaupan hahmottaminen on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 haastavaa. Ihmiskaupan vastaista toimintaa on analysoinut mm. kansainv\u00e4lisen oikeuden tutkija Venla Roth (2007, 2010). Roth pohtii v\u00e4it\u00f6skirjassaan sit\u00e4, miksi Suomen ihmiskaupan vastaiset toimet eiv\u00e4t saavuta niille asetettuja tavoitteita esimerkiksi uhrien tunnistamisen suhteen. Rothin mukaan toimet johtavat sukupuolen perusteella syrjiviin lopputuloksiin.<\/p>\n<p>Suomessa ja l\u00e4hialueilla on toteutettu monia ihmiskaupan torjumiseen ja sen seurausten lievent\u00e4miseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4vi\u00e4 kehitt\u00e4mishankkeita. Pohjoismainen ministerineuvosto on rahoittanut useita ihmiskauppaan liittyvi\u00e4 hankkeita. Pohjoismaat ovat ihmiskauppiaille yhten\u00e4inen toiminta-alue, joten siihen on puututtu rajat ylitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 yhteisty\u00f6ll\u00e4.<\/p>\n<p>Sis\u00e4ministeri\u00f6n toteuttamassa, vuonna 2014 p\u00e4\u00e4ttyneess\u00e4 hankkeessa laadittiin ehdotus ihmiskaupan uhrien auttamista koskevan lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n kehitt\u00e4miseksi. Lis\u00e4ksi hankkeessa koulutettiin viranomaisia tunnistamaan ja auttamaan ihmiskaupan uhreja. \u00a0(Sis\u00e4ministeri\u00f6 2013.)<\/p>\n<p>Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti (MTI)\/ Lapin AMK osallistui Euroopan Unionin sis\u00e4asioiden rahaston rahoittamaan Combat-hankkeeseen, jossa oli mukana my\u00f6s mm. Oxford Brookes University. Combatin taustalla on havainto ihmiskaupan kasvamisesta L\u00e4nsi-Euroopassa, sek\u00e4 matkailualan voimakas kytk\u00f6s ilmi\u00f6\u00f6n. Matkailijoita ja muita liikkuvia ihmisi\u00e4 palveleva toimiala helpottaa my\u00f6s ihmiskaupan, kuten seksuaalisen hyv\u00e4ksik\u00e4yt\u00f6n tai ty\u00f6voiman hyv\u00e4ksik\u00e4yt\u00f6n j\u00e4rjest\u00e4mist\u00e4. Hankkeessa laadittu, erityisesti hotelleille suunnattu ty\u00f6kalupakki auttaa ihmiskaupan tunnistamisessa. (Oxford Brookes University 2016.)<\/p>\n<h2>Lapin AMK:n vahvuudet harmaan talouden vastaisen toimintasuunnitelman pohjana<\/h2>\n<p>Lapin AMK:lle laadittiin perusselvityksen pohjalta toimintasuunnitelma harmaan talouden ja ihmiskaupan torjumiseen liittyvien kehitt\u00e4misvalmiuksien lis\u00e4\u00e4miseksi. Toimintasuunnitelman periaatteiksi on m\u00e4\u00e4ritelty verkostomaisuus, elinkeinol\u00e4ht\u00f6isyys ja ennakointi. Periaatteet on pyritty luomaan alueen ja Lapin ammattikorkeakoulun sek\u00e4 sen elinkeinol\u00e4ht\u00f6isen verkoston vahvuuksista. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 merkitsee esimeriksi sit\u00e4, ett\u00e4 kehitt\u00e4mishankkeisiin osallistetaan yrityksi\u00e4. N\u00e4in toimenpiteille saadaan laajaa vaikuttavuutta ja sitoutumista. Elinkeinol\u00e4ht\u00f6isyys tuo mukanaan my\u00f6s k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n asiantuntemusta, jota hy\u00f6dynt\u00e4en voidaan tuottaa uusia toimintamalleja. Lapin ammattikorkeakoulun toiminnassa harmaan talouden ja ihmiskaupan teemat kytkeytyv\u00e4t turvallisuusosaamisen painoalan sis\u00e4lt\u00f6ihin, mutta my\u00f6s esimerkiksi arktiseen yhteisty\u00f6h\u00f6n ja pohjoiseen rajaosaamiseen.<\/p>\n<p>Verkostomaista l\u00e4hestymistapaa edistet\u00e4\u00e4n my\u00f6s osallistumalla tutkimus- ja hanketoimintaan sek\u00e4 solmimalla kumppanuuksia yritysten, auttamisj\u00e4rjest\u00f6jen ja harmaan talouden torjumisessa mukana olevien viranomaisten kanssa. Lapin AMK j\u00e4tti alkuvuodesta 2017 Ty\u00f6suojelurahastolle hakemuksen harmaan talouden torjumiseen keskittyv\u00e4st\u00e4 hankkeesta, jossa ovat kumppaneina tutkimuslaitoksina Lapin yliopisto, Poliisiammattikorkeakoulu sek\u00e4 toteuttamiskohteina Lapland Hotels ja Santa\u00b4s Hotels -ketjut. Hankkeen tavoitteena on torjua ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n piiriss\u00e4 esiintyv\u00e4\u00e4 harmaata taloutta toteuttamalla tutkimus- ja kehitt\u00e4misty\u00f6t\u00e4 kohteena olevissa hotelliketjuissa.<\/p>\n<h2>Kirjallisuus<\/h2>\n<p>Euroopan komissio 2016. Together Against Trafficking in Human Beings. EU Actions Explained. Luettu 12.12.2016 osoitteesta: <a href=\"https:\/\/ec.europa.eu\/anti-trafficking\/citizens-corner-eu-actions-explained\/eu-actions-explained_en\">https:\/\/ec.europa.eu\/anti-trafficking\/citizens-corner-eu-actions-explained\/eu-actions-explained_en<\/a><\/p>\n<p>Eurostat 2015. Eurostat Statistical working papers. Trafficking in human beings. 2015 edition. Luettu 18.10.2016 osoitteesta: <a href=\"https:\/\/ec.europa.eu\/anti-trafficking\/sites\/antitrafficking\/files\/eurostat_report_on_trafficking_in_human_beings_-_2015_edition.pdf\">https:\/\/ec.europa.eu\/anti-trafficking\/sites\/antitrafficking\/files\/eurostat_report_on_trafficking_in_human_beings_-_2015_edition.pdf<\/a><\/p>\n<p>Human Trafficking in Finland, Scandinavia and the Baltic States. Country reports for the COMBAT-project.<\/p>\n<p>Maahanmuuttovirasto 2017. Ihmiskaupan uhrien auttamisj\u00e4rjestelm\u00e4, tilannekatsaus 1.1.\u201331.12.2016. Luettu 23.2.2017 osoitteesta: <a href=\"http:\/\/www.migri.fi\/download\/72023_Tilannekatsaus_1.1.-31.12.2016.pdf?f57c4fe0704bd488\">http:\/\/www.migri.fi\/download\/72023_Tilannekatsaus_1.1.-31.12.2016.pdf?f57c4fe0704bd488<\/a><\/p>\n<p>Mara 2015a. Harmaa talous on merkitt\u00e4v\u00e4 ongelma ravintola-alalla. Luettu 8.3.2017 osoitteesta: <a href=\"http:\/\/www.mara.fi\/harmaa-talous-on-merkittava-ongelma-ravintola-alalla\">http:\/\/www.mara.fi\/harmaa-talous-on-merkittava-ongelma-ravintola-alalla<\/a><\/p>\n<p>Mara 2015b. MaRa lausui jakamistalouden vaikutuksista matkailu- ja ravintola-alalle. Luettu 29.3.2017 osoitteesta: <a href=\"https:\/\/www.mara.fi\/uutiset\/mara-lausui-jakamistalouden-vaikutuksista-matkailu--ja-ravintola-alalle\">https:\/\/www.mara.fi\/uutiset\/mara-lausui-jakamistalouden-vaikutuksista-matkailu&#8211;ja-ravintola-alalle<\/a><\/p>\n<p>Oxford Brookes University 2016. Human trafficking. Tackling major challenges of the 21st Century. Luettu 13.12.2016 osoitteesta: <a href=\"https:\/\/www.brookes.ac.uk\/microsites\/combat-human-trafficking\/\">https:\/\/www.brookes.ac.uk\/microsites\/combat-human-trafficking\/<\/a><\/p>\n<p>Roth V. (2007) Paritusta vai ihmiskauppaa? Artikkeli teoksessa Defensor Legis 2007\/3.<\/p>\n<p>Sis\u00e4ministeri\u00f6 2016. Valtioneuvoston ihmiskaupan vastainen toimintaohjelma 2016\u20132017. Sis\u00e4ministeri\u00f6n julkaisu 29\/2016. Sis\u00e4inen turvallisuus. Luettu 13.12.2016 osoitteesta: <a href=\"http:\/\/www.intermin.fi\/julkaisu\/292016?docID=70301\">http:\/\/www.intermin.fi\/julkaisu\/292016?docID=70301<\/a><\/p>\n<p>Verohallinto 2016. Harmaan talouden m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4. Luettu 16.9.2016 osoitteesta: <a href=\"https:\/\/www.vero.fi\/fi-FI\/Tietoa_Verohallinnosta\/Harmaan_talouden_torjunta\/Harmaan_talouden_maaritelma%2814464%29\">https:\/\/www.vero.fi\/fi-FI\/Tietoa_Verohallinnosta\/Harmaan_talouden_torjunta\/Harmaan_talouden_maaritelma%2814464%29<\/a><\/p>\n<p>V\u00e4hemmist\u00f6valtuutettu 2014. Kansallinen ihmiskaupparaportoija, kertomus 2014. Arvio ihmiskaupan vastaisen toiminnan tilasta ja seksuaalisen hyv\u00e4ksik\u00e4yt\u00f6n kohteeksi joutuneiden ihmiskaupan uhrien oikeuksien toteutumisesta rikosprosessissa. Julkaisusarja 16. Luettu 18.10. osoitteesta: <a href=\"https:\/\/www.syrjinta.fi\/documents\/10181\/10854\/55526_ihmiskaupparaportti_2014_fin_web.pdf\/20fe062b-64c0-4e31-82e1-30cc3ef9392e\">https:\/\/www.syrjinta.fi\/documents\/10181\/10854\/55526_ihmiskaupparaportti_2014_fin_web.pdf\/20fe062b-64c0-4e31-82e1-30cc3ef9392e<\/a><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Asiasanat: harmaa talous, ihmiskauppa, matkailu<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Liikkuvia ihmisi\u00e4 palveleva matkailun toimiala voi tahtomattaan helpottaa my\u00f6s ihmiskaupan, kuten seksuaalisen hyv\u00e4ksik\u00e4yt\u00f6n tai ty\u00f6voiman hyv\u00e4ksik\u00e4yt\u00f6n j\u00e4rjest\u00e4mist\u00e4. Toisaalta harmaa talous aiheuttaa vakavaa haittaa rehellisesti toimiville matkailuyrityksille.<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":973,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[115198,110187],"tags":[54578,115199,16009,110212,6751],"class_list":["post-1079","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-115198","category-teema-artikkeli","tag-hankkeet","tag-ihmisoikeudet","tag-matkailu","tag-naisen-asema","tag-talous"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2017\/04\/Satokangas-teema-artikkeli-Lumen-lehti-1-2017.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-hp","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1079","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1079"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1079\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1080,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1079\/revisions\/1080"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/973"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1079"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1079"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1079"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}