{"id":1083,"date":"2017-04-27T09:09:14","date_gmt":"2017-04-27T06:09:14","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=1083"},"modified":"2017-04-27T09:10:49","modified_gmt":"2017-04-27T06:10:49","slug":"startup-lapland-northern-challenge-kokemuksia-valmennusten-varrelta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2017\/04\/27\/startup-lapland-northern-challenge-kokemuksia-valmennusten-varrelta\/","title":{"rendered":"Startup Lapland – Kokemuksia valmennusten varrelta"},"content":{"rendered":"

Anu Harju-Myllyaho, restonomi YAMK, projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6, Startup Lapland -hanke, Lapin ammattikorkeakoulu <\/em><\/p>\n

Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n

Startup Lapland, Northern Challenge – Kokemuksia valmennusten varrelta<\/h1>\n

Johdanto<\/h2>\n

Startup-yritt\u00e4jyys ja siihen liittyv\u00e4t toimintamallit ovat nopeasti tulleet osaksi korkeakoulujen yritt\u00e4jyystoimintaa. My\u00f6s Lapin ammattikorkeakoulussa (Lapin amk) startupeja ja niihin liittyv\u00e4\u00e4 oheistoimintaa on tehty n\u00e4kyv\u00e4ksi. Lapin amkin hallinnoima ja Lapin yliopiston osatoteuttama Startup Lapland \u2013hanke (ESR, Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus) k\u00e4ynnistyi 1.8.2015 vastaamaan tarpeeseen nostaa startup-tietoutta Lapin korkeakouluissa. Hankkeen p\u00e4\u00e4asiallisena tavoitteena on startup-valmennusohjelman suunnittelu ja toteuttaminen taustaorganisaatioissa. (Startup Lapland 2015). Lis\u00e4ksi hankkeen tuella korkeakoulujen yritt\u00e4jyydest\u00e4 kiinnostunutta henkil\u00f6kuntaa ja opiskelijoita on kannustettu osallistumaan erilaisiin startup-yritt\u00e4jyystapahtumiin ja \u2013tilaisuuksiin.<\/p>\n

Startup<\/em> on termin\u00e4 jokseenkin k\u00e4ytetty, mutta sille on muodostunut monia merkityksi\u00e4. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 ensimm\u00e4isen\u00e4 hankkeen toimenpiteen\u00e4 oli m\u00e4\u00e4ritell\u00e4, mit\u00e4 startup-yritys ja \u2013yritt\u00e4jyys Startup Lapland \u2013hankkeen puitteissa tarkoittaa. Yleisesti ajatellaan, ett\u00e4 startupit ovat nuoria kasvuhakuisia yrityksi\u00e4. Steve Blank m\u00e4\u00e4rittelee startupit n\u00e4in:<\/p>\n

\u201d [\u2026] <\/em>a startup is an organization formed to search for a repeatable and scalable business model<\/em>.\u201d (Blank 2010).<\/p>\n

Hupparih\u00f6rh\u00f6 ja bisnesmies -teoksestaan sek\u00e4 muiden muassa Hupparih\u00f6rh\u00f6- ja Underhood-yrityksist\u00e4\u00e4n tunnettu Sami Kuusela (2013) jatkaa Blankin ajatuksenjuoksua toteamalla, ett\u00e4 startup-yritys (Kuusela k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 synonyymia kasvuyritys<\/em>) ei alkuvaiheessa v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tied\u00e4, kuinka se tekee rahaa mahdollisimman hyvin. Startup-yrityksell\u00e4 voi siis olla liike- tai tuoteidea, jolle se etsii mahdollisimman suurta kannattavuutta. (Kuusela 2013, s. 15.) Startup Lapland \u2013hankkeessa ei kuitenkaan l\u00e4hdetty m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4\u00e4n startup-yrityksi\u00e4 kovin tiukasti. L\u00e4ht\u00f6kohtana startup-yritt\u00e4jyydelle hankkeessa n\u00e4hd\u00e4\u00e4n esimerkiksi Eric Riesin n\u00e4k\u00f6kulma aiheeseen:<\/p>\n

\u201da human institution designed to create new products and services under conditions of extreme uncertainty<\/em>.\u201d (Ries 2017)<\/p>\n

N\u00e4in ollen ymm\u00e4rrys startup-yritt\u00e4jyydest\u00e4 voidaan laajentaa koskemaan kaikkia alkavia yrityksi\u00e4, sill\u00e4 varsinkin alkuvaiheessa yritysten tilanne on yleisesti ottaen ep\u00e4varmaa. Riesin ajatusta mukaillen, Northern Challenge \u2013valmennuksessa ei olla siis painotettu skaalautuvuutta tai teknologian\u00e4k\u00f6kulmaa, vaan liikkeelle ollaan l\u00e4hdetty siit\u00e4, ett\u00e4 startupeissa painottuvat prosessi ja tekemisen tapa. Lean startup \u2013menetelm\u00e4st\u00e4 kirjan julkaissut Ries (2017) on todennut, ett\u00e4 startup-yrityksen menestys voi riippua itse kehitt\u00e4misprosessista, ja t\u00e4m\u00e4 puolestaan tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 menestyv\u00e4n startupin kehitt\u00e4mist\u00e4 ja johtamista voi my\u00f6s opettaa ja oppia (Ries 2017).<\/p>\n

\"\"
Kuvio 1. Startup-prosessi (mukailtu Ries 2017)<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

Northen Challenge -valmennus<\/strong><\/p>\n

Lapin ammattikorkeakoulussa on toteutettu yritt\u00e4jyytt\u00e4 edist\u00e4v\u00e4\u00e4 toimintaa pitk\u00e4\u00e4n. Esimerkiksi Unelmatehdas-hankkeessa tehtiin pohjaty\u00f6t\u00e4 monialaisen yritt\u00e4jyysvalmennuksen rakentamiseksi Lapin korkeakoulukonserniin. (Harju-Myllyaho, Hirvaskari, Ojuva 2013). Yritt\u00e4jyytt\u00e4 edistet\u00e4\u00e4n my\u00f6s opintojaksoilla, erilaisissa kehitt\u00e4misymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 ja tapahtumissa. Northern challenge \u2013valmennuksessa ero aikaisempiin toimintamalleihin on p\u00e4\u00e4asiassa siin\u00e4, ett\u00e4 ideoita pyrit\u00e4\u00e4n testaamaan ja kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n lean-menetelm\u00e4n avulla. Lean \u2013menetelm\u00e4ss\u00e4 tunnistetaan liikeidean ydin, niin sanottu Minimum Viable Product (MVP) ja testataan sit\u00e4 mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta saadaan tietoa siit\u00e4, onko tuotteelle tai palvelulle kysynt\u00e4\u00e4 tai onko syyt\u00e4 muuttaa jotakin palvelun osaa tai tehd\u00e4 suurempia korjausliikkeit\u00e4. (ks. esim. Ries 2017). Tosiaan, sanonta \u201dFail fast, learn fast\u201d tuli viidelle ensimm\u00e4isess\u00e4 valmennuksessa mukana olleelle tiimille tutuksi. Ensimm\u00e4isen valmennuksen rakenne on kuvattu kuvioon 2.<\/p>\n

\"\"
Kuvio 2. Ensimm\u00e4inen Startup Lapland Northern Challenge \u2013valmennuksen runko<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

Ensimm\u00e4inen monialainen Northern Challenge -valmennus j\u00e4rjestettiin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2016. Opiskelijarekrytoinnin aikana syksyll\u00e4 2015 vierailtiin Suomen suurimmassa Startup-tapahtumassa, Slushissa, mik\u00e4 vauhditti opiskelijarekrytointia ja toi paljon uusia kokemuksia. Ohjelma k\u00e4ynnistyi kickoff-p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 19.1.2016, jolloin innovatiivisilla, liikeidean omaavilla opiskelijoilla oli mahdollisuus rekrytoida tiimiins\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 ja esitell\u00e4 ideaa.<\/p>\n

Olennaisena osana valmennusta olivat ulkopuoliset asiantuntijat Heidi Alariesto ja Sami Kuusela. Kuusela tuli Helsingist\u00e4 Rovaniemelle auttamaan valmennuksen k\u00e4ynnist\u00e4misess\u00e4 ja lopuksi h\u00e4n sparrasi tiimej\u00e4 loppu-pitchauksiin (hissipuhe). Alarieston johdolla opiskelijat osallistuivat intensiiviviikonloppuun, jossa ideoita vietiin huimin harppauksin eteenp\u00e4in. Valmennuksen ja ryhm\u00e4ytymisen kannalta t\u00e4rke\u00e4\u00e4 oli my\u00f6s Oulun Polar Bear Pitching \u2013tapahtumaan osallistuminen.<\/p>\n

Valmennuksen aikana opiskelijat kehittiv\u00e4t tiimeiss\u00e4 liikeideoita nopean kehitt\u00e4misen, eli lean-menetelmien avulla. Toisilla tiimeill\u00e4 ideat muuttuivat huomattavasti prosessin aikana, toiset totesivat alkuper\u00e4iset ideat toteuttamiskelpoisiksi ja kehittiv\u00e4t niit\u00e4 edelleen paremmiksi. Joidenkin tiimien ideat osoittautuivat mahdottomiksi tai hyvin hankaliksi toteuttaa, joten my\u00f6s uudelleenorganisoitumista tapahtui tiimien keskuudessa.<\/p>\n

Valmennus p\u00e4\u00e4ttyi loppu-pitchauksiin Arctic Design Weekin 2016 (ADW) kainalotapahtumana j\u00e4rjestetyss\u00e4 pitchaus-n\u00e4yt\u00f6ksess\u00e4 Kauppakeskus Revontulessa, jossa viisi tiimi\u00e4 esitti taidonn\u00e4ytteens\u00e4. Ideoista palkittiin innovatiivisin idea ja paras esitys. (Kuva1)<\/p>\n

\"\"
Kuva 1. Iloiset pitchaajat ja sparraajat Revontulessa 26.2.2016 (Kuva: Juho Uutela)<\/figcaption><\/figure>\n

Valmennuksen j\u00e4lkeen ker\u00e4ttiin osallistujien palautetta sek\u00e4 valmentajien ja j\u00e4rjest\u00e4jien havaintoja onnistumisista ja kehitt\u00e4miskohteista. Lis\u00e4ksi Neea Ketola (2016), Lapin yliopiston opiskelijat teki kandidaatin tutkielman havainnoimalla valmennusta osallistujan n\u00e4k\u00f6kulmasta. Tutkielmasta saatiin paljon arvokasta tietoa k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin ja ryhm\u00e4ytymiseen liittyen.<\/p>\n

Ketola (2016, s. 24) kirjoittaa tutkielmassaan mm. ett\u00e4<\/p>\n

\u201dToisaalta t\u00e4llaisessa tilanteessa johtajan johtajuustaidot pistet\u00e4\u00e4n koetukselle, koska johtajan tulisi osata yhdist\u00e4\u00e4 tiimins\u00e4 niin, ett\u00e4 kaikki kulkevat yhten\u00e4isen\u00e4 joukkona kohti yhteist\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ja pyrkiv\u00e4t parhaimpaan mahdolliseen suoritukseen tiimins\u00e4 hyv\u00e4ksi. Huonollakin tiimill\u00e4 on pakko pysty\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n tulosta, koska johtajalla ei ole mahdollisuutta luovuttaa. \u201dPaska tiimi\u201d ei siis v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole toiminnan este, se voi my\u00f6s olla t\u00e4rke\u00e4 opettaja siit\u00e4, miten annetuilla resursseilla pystyy ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n tehokkaasti<\/em>.\u201d (Ketola 2016, s. 24.)<\/p>\n

Kev\u00e4\u00e4n 2016 valmennus oli tiivis kokonaisuus, mutta palautteen perusteella koettiin, ett\u00e4 \u201desivalmennus\u201d-tyyppinen aloitus voisi olla paikallaan, jotta opiskelijat p\u00e4\u00e4sisiv\u00e4t ideoimaan ja pohtimaan my\u00f6s toimintaymp\u00e4rist\u00f6n tarjoamia mahdollisuuksia. Lis\u00e4ksi mm. Ketolan kandity\u00f6n pohjalta todettiin, ett\u00e4 olisi hyv\u00e4, jos opiskelijoilla olisi mahdollisuus vaihtaa tiimi\u00e4, l\u00e4hte\u00e4 valmennuksesta tai tulla mukaan valmennukseen tiettyin\u00e4 aikoina kesken valmennuksen. N\u00e4in valmennus olisi joustavampi. Kehitt\u00e4misen tuloksena kev\u00e4\u00e4n 2017 valmennus j\u00e4rjestettiin syklimallina 19.1.2017-5.4.2017. (kuvio 3.).<\/p>\n

\"\"
Kuvio 3. Northern challenge 2017<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

Vuoden 2017 Northern Challenge \u2013valmennus muodostui varsin erilaiseksi kuin ensimm\u00e4inen. T\u00e4ll\u00e4kin kertaa painottuivat matka Polar Bear \u2013tapahtumaan sek\u00e4 Heidi Alarieston pit\u00e4m\u00e4 intensiiviviikonloppu. My\u00f6s alun pre-valmennusosio tuotti hyvi\u00e4 ideoita (Kuva 2). Palautteen ker\u00e4\u00e4minen ja analysointi ovat viel\u00e4 t\u00e4m\u00e4n valmennuskierroksen osalta kesken, mutta er\u00e4s opiskelija kirjoittaa reflektiopaperissaan seuraavaa:<\/p>\n

\u201dOpin ryhm\u00e4ty\u00f6skentelyst\u00e4 paljon. Ennen kaikkea huomasin, miten suuri etu ryhm\u00e4ty\u00f6skentelyss\u00e4 on ideoinnin kannalta verrattuna itsen\u00e4iseen ty\u00f6skentelyyn. Ryhm\u00e4ty\u00f6skentelyss\u00e4 ideoista muovautuu parempia, koska t\u00e4ll\u00f6in ei lukkiudu ajattelemaan vain omasta n\u00e4k\u00f6kulmasta asioita. Kun kaikki tuovat omat ideansa esille syntyy lopputuloksesta parempi. Ryhm\u00e4mme toimi mielest\u00e4ni sulavasti ja saimme mielest\u00e4ni hyv\u00e4n lopputuloksen.<\/em>\u201d (Nothern Challenge \u2013osallistuja, 2017)<\/p>\n

\"\"
Kuva 2. Ideointia pre-valmennuksessa kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2017 (kuva: Sari Nisula)<\/figcaption><\/figure>\n

Syklimalli toimi toivotulla tavalla ja uusia opiskelijoita saatiin rekrytoitua mukaan valmennukseen pitkin matkaa. Ensimm\u00e4isen valmennuksen kohdalla kuitenkin oltiin todettu, ett\u00e4 tiimi- ja ryhm\u00e4hengell\u00e4 on suuri merkitys onnistumisen kannalta ja valmennuksen aikana my\u00f6s muut valmennettavat oman tiimin lis\u00e4ksi tulevat t\u00e4rke\u00e4ksi osaksi oppimiskokemusta. T\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta syklimalli poikkesi edellisen vuoden tiiviimm\u00e4st\u00e4 valmennusmallista.<\/p>\n

Oppimiskokemuksia<\/strong><\/p>\n

Molemmilla valmennusmalleilla, tiiviill\u00e4 kokonaisuudella ja syklimallilla, on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 tiivis kokonaisuus voi osoittautua liian lyhyeksi kehitt\u00e4misen kannalta ja saattaa johtaa siihen, ett\u00e4 valmennus tehd\u00e4\u00e4n loppuun \u201dhampaat irvess\u00e4\u201d tiimin ja idean toimivuudesta tai toimimattomuudesta huolimatta. Toisaalta syklimalli ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 sitouta osallistujia prosessiin ja prosessi voi muodostua liian pitk\u00e4ksi. Molemmissa valmennuksissa on ollut mukana sek\u00e4 Lapin amkin ett\u00e4 Lapin yliopiston henkil\u00f6kuntaa ja opiskelijoita ja vahvuus onkin ollut monialaisuudessa ja innovatiivisissa tiimeiss\u00e4.<\/p>\n

Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston yritt\u00e4jyyskasvatukseen ja -toimintoihin startup-valmennus tuo hyv\u00e4n lis\u00e4n. Startup-toiminta ja ketter\u00e4 kehitt\u00e4minen ovat t\u00e4rkeit\u00e4 my\u00f6s suuremmissa organisaatioissa, sill\u00e4 niiden avulla on mahdollista l\u00f6yt\u00e4\u00e4 uusia toimintamalleja ja inspiraatiota.<\/p>\n

Tapahtumiin osallistuminen ja \u201dstartup-p\u00f6hin\u00e4n\u201d luominen alueella ovat olleet t\u00e4rkeit\u00e4 asioita, sill\u00e4 startupit ovat tulleet suomalaiseen yrityskentt\u00e4\u00e4n j\u00e4\u00e4d\u00e4kseen. Hankkeesta on osallistuttu esimerkiksi Slush-tapahtumaan, joka on ollut sek\u00e4 opiskelijoille ett\u00e4 henkil\u00f6kunnalle motivoiva kokemus. Mahdollisuuksien luominen ja tapahtumiin osallistumisen tukeminen n\u00e4hd\u00e4\u00e4n t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 my\u00f6s jatkossa. Opiskelijan kokemusta kuvaa hyvin er\u00e4\u00e4seen raporttiin kirjattu kuvaus:<\/p>\n

\u201dReissu oli kaikin puolin eritt\u00e4in mielenkiintoinen ja opin paljon uutta ja tapasin lukemattoman m\u00e4\u00e4r\u00e4n uusia ihmisi\u00e4. Mielest\u00e4ni parhain verkostoitumistilaisuus oli kuitenkin afterpartyt jossa ihmiset ja sijoittajat tulivat helpommin juttelemaan ja kell\u00e4\u00e4n ei ollut kiire. K\u00e4teen reissusta j\u00e4i paljon hy\u00f6dyllist\u00e4 tietoa tulevaa start up -valmennusta varten ja vinkkej\u00e4 omaan el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja opiskeluun, kannatti todellakin l\u00e4hte\u00e4!!<\/em>\u201d (Slush-osallistuja 2016.)<\/p>\n

\"\"
Kuva 3. Startup-valmennusta intensiiviviikonlopun aikana kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2017 (kuva: Sari Nisula)<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

L\u00e4hteet<\/h2>\n

Blank, S. (2010). What\u2019s a startup? First principles. Osoitteessa https:\/\/steveblank.com\/2010\/01\/25\/whats-a-startup-first-principles\/<\/a>. Haettu 6.4.2017.<\/p>\n

Harju-Myllyaho A., Hirvaskari M., Lempi\u00e4inen M., Ojuva J., (2014). Unelmatehdas – Oivalla porukalla! Sarja B. Raportit ja selvitykset, Lapin ammattikorkeakoulu.<\/p>\n

Ketola, N. STARTUP-VALMENNUS. Tutkimus johtajuuden merkityksist\u00e4 startup-valmennusohjelmassa. Kandidaatin tutkielma. Lapin yliopisto.<\/p>\n

Kuusela, S. (2013). Hupparih\u00f6rh\u00f6 ja bisnesmies. Opas startup-kulttuurin ymm\u00e4rt\u00e4miseen. Helsinki: Taloustieto Oy.<\/p>\n

Ries, E. (2017). The lean startupmethodology. Osoitteessa http:\/\/theleanstartup.com\/principles<\/a>. Haettu 7.4.2017.<\/p>\n

Startup Lapland (2017). Hankesuunnitelma.<\/p>\n

Linkkej\u00e4 artikkelissa mainittujen tapahtumien ja toimijoiden verkkosivuille:<\/p>\n

Startup Lapland \u2013hankkeen blogi: http:\/\/startuplapland.blogspot.fi\/<\/a><\/p>\n

Slush: http:\/\/www.slush.org\/<\/a><\/p>\n

Polar Bear Pitching: http:\/\/www.polarbearpitching.com\/<\/a><\/p>\n

Lainaukset ovat otteita Startup Lapland -hankkeen osallistujien raporteista reflektiopapereista (julkaisemattomia).<\/p>\n

 <\/p>\n

Asiasanat: yritt\u00e4jyys, yritt\u00e4jyyskasvatus, startup-yritykset<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Lapin AMKissa on tehty startupeja ja niihin liittyv\u00e4\u00e4 oheistoimintaa n\u00e4kyv\u00e4ksi. Ammattikorkeakoulun ja yliopiston opiskelijoille suunnattu Startup Lapland \u2013hankeen valmennusohjelma on nyt viety l\u00e4pi kaksi kertaa. <\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":1129,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[115198,110187],"tags":[110376,94,115200,6751,17802],"class_list":["post-1083","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-115198","category-teema-artikkeli","tag-kilpailukyky","tag-koulutus","tag-palvelutuotanto","tag-talous","tag-yrittajyys"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2017\/04\/Harju-myllyaho-teema-artikkeli-Lumen-lehti-1-2017.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-ht","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1083","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1083"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1083\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1136,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1083\/revisions\/1136"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1129"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1083"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1083"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1083"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}