{"id":1103,"date":"2017-04-27T09:23:43","date_gmt":"2017-04-27T06:23:43","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=1103"},"modified":"2017-04-27T09:23:43","modified_gmt":"2017-04-27T06:23:43","slug":"murroskausi-%e2%94%80-mita-mahdollisuuksia-tulevaisuuden-yritys-ja-tyoelamaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2017\/04\/27\/murroskausi-%e2%94%80-mita-mahdollisuuksia-tulevaisuuden-yritys-ja-tyoelamaan\/","title":{"rendered":"Murroskausi \u2500 mit\u00e4 mahdollisuuksia tulevaisuuden yritys- ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n?"},"content":{"rendered":"

Marika Saranne, KTM, TKI-p\u00e4\u00e4llikk\u00f6, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n

Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

Resurssiviisaudesta liiketoimintaa<\/h2>\n

Taloudessa ja yhteiskunnassa on alkamassa kehityksen kuudes aalto, joka on jo muuttamassa vanhaa, olemassa olevaa tilaa. Viidett\u00e4 aaltoa leimasivat henkil\u00f6kohtaisen tietotekniikan ja sen mobilisoitumisen voittokulku ja kuudennen aallon tunnistaa \u00e4lykk\u00e4ist\u00e4 energiateknologioista. Nykyisen kehityksen taustalla vaikuttavat globaalit megatrendit, joista isoimpina ovat raaka-aineiden niukkuus ja ymp\u00e4rist\u00f6kysymykset.<\/p>\n

Kuudennen aallon megatrendein\u00e4 ovat yhteiskunnan yh\u00e4 pitemm\u00e4lle kehittyv\u00e4 tietoteknistyminen ja resurssitehokas toimintatapa. Kuudennessa aallossa on hyvin erilaisia ilmenemismuotoja, joista osa liittyy selv\u00e4sti resurssituottavuuden kysymyksiin. N\u00e4ist\u00e4 voidaan mainita mm. nopea tuotekehitys hajautetuissa energiaj\u00e4rjestelmiss\u00e4 ja niiden tuottamat ratkaisut energiatehokkuuteen. Lis\u00e4ksi \u201dsharing economy\u201d eli jakamistalous tuottaa mielenkiintoisia uudenlaisia avauksia, joilla on mahdollista nostaa rakennetun ymp\u00e4rist\u00f6n ja kestokulutushy\u00f6dykkeiden k\u00e4ytt\u00f6astetta. My\u00f6s teknologian avulla lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 automaatio ja resursseja s\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4t toimintamuodot haastavat teollisen aikakauden yhteiskunnalliset organisoitumismuodot.<\/p>\n

Kiertotalous on uusi talouskasvun l\u00e4hde<\/h2>\n

Kiertotalous, johon sis\u00e4ltyy my\u00f6s jakamistalouden n\u00e4k\u00f6kulma, tulee vastaamaan yhteiskunnalliseen kest\u00e4vyyskriisin ja se tulee olemaan uusi talouskasvun l\u00e4hde. Kiertotaloudessa vaalitaan materiaalien ja niihin sitoutuneen arvon kiertoa mahdollisimman pitk\u00e4\u00e4n. Kiertotalousn\u00e4k\u00f6kulmaan liittyy my\u00f6s seuraavat n\u00e4k\u00f6kulmat; kest\u00e4v\u00e4 ruokaj\u00e4rjestelm\u00e4, mets\u00e4per\u00e4iset ja teknisen kierrot, liikkuminen ja logistiikka sek\u00e4 yhteiset toimenpiteet.<\/p>\n

Kest\u00e4v\u00e4ss\u00e4 ruokaj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 kuluttajat valitsevat ruokaa, joka on tuotettu alkutuotannosta l\u00e4htien raaka-aineita viisaammin k\u00e4ytt\u00e4en ja ravinteita kierr\u00e4tt\u00e4en. Mets\u00e4per\u00e4isess\u00e4 kierrossa mets\u00e4teollisuuden globaali kilpailukyky nojaa uusiin biopohjaisiin tuotteisiin, palveluihin, yhteisty\u00f6malleihin ja digiteknologiaan. Teknisess\u00e4 kierrossa kilpailuetu rakentuu neitseellisten raaka-aineiden v\u00e4h\u00e4iseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, sek\u00e4 materiaalien ja tuotteiden pitk\u00e4ik\u00e4isyyteen. Liikkumisen ja logistiikan osalta liikkuminen kehittyy saumattomaksi, \u00e4lykkyytt\u00e4 ja fossiilittomia polttoaineita hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4ksi. Yhteiset toimenpiteet sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t ajatuksen systeemisest\u00e4 muutoksesta, johon tarvitaan lains\u00e4\u00e4t\u00e4j\u00e4\u00e4, yrityksi\u00e4, yliopistoja ja tutkimuslaitoksia, kuluttajia ja kansalaisia sek\u00e4 elinvoimaisia alueita.<\/p>\n

Kiertotalouden osalta voidaan esitell\u00e4 viisi kiinnostavaa liiketoimintamallia. Ensimm\u00e4inen on tuote-elinkaaren pident\u00e4minen<\/em><\/strong>, jossa tuotteita pidet\u00e4\u00e4n alkuper\u00e4isess\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksessaan mahdollisimman pitk\u00e4\u00e4n tai sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n useita kertoja mm. korjaamisen ja kunnostuksen keinoin. T\u00e4ll\u00f6in uusien tuotteiden ostamisen ja valmistamisen tarve v\u00e4henee. Toinen mielenkiintoinen liiketoimintamalli sis\u00e4ltyy tuote palveluna<\/em><\/strong> -k\u00e4sitteeseen, jossa asiakas maksaa vain tietyst\u00e4 toiminnosta tai suorituskyvyst\u00e4 ja siten v\u00e4lttyy omistamisen riskeilt\u00e4. Palveluntarjoajalla s\u00e4ilyy omistajuuden kokonaiskustannukset ja tuloja kertyy esim. liisaus- tai vuokrasopimuksesta.<\/p>\n

Kolmas liiketoimintamalli on jakamisalustat<\/em><\/strong>, <\/em>jotka ovat digipohjaisia alustoja joilla edistet\u00e4\u00e4n tavaroiden ja resurssien k\u00e4ytt\u00f6asteiden kasvattamista sek\u00e4 elinkaaren pident\u00e4mist\u00e4 mm. vuokrauksen, myymisen, jakamisen ja uudelleenk\u00e4yt\u00f6n my\u00f6t\u00e4. Nelj\u00e4nten\u00e4 tulee uusiutuvuus<\/em> <\/strong>eli tuotteissa ja niiden suunnittelussa suositaan uusiutuvia, kierr\u00e4tett\u00e4vi\u00e4 ja biohajoavia materiaaleja sek\u00e4 ekosuunnittelun periaatteita. T\u00e4h\u00e4n liittyy fossiilisten energianl\u00e4hteiden korvaaminen uusiutuvilla l\u00e4hteill\u00e4. Viidenten\u00e4 mielenkiintoisena liiketoiminnan mallina tulee resurssitehokkuus ja kierr\u00e4tys, <\/em><\/strong>joka pohjaa teknologiseen kehitykseen. T\u00e4ss\u00e4 mahdollistetaan resurssitehokkuuden kasvun arvoketjuissa, prosesseissa ja tuotteissa sek\u00e4 tehostettu kierr\u00e4tys. T\u00e4h\u00e4n liittyv\u00e4t sivuvirrat, jotka ovat arvokasta raaka-ainetta uusiotuotteisiin ja -materiaaleihin.<\/p>\n

Ty\u00f6n muutoksen ajureina digitalisaatio ja resurssitehokkuus<\/h2>\n

Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 muuttuu murroskausien ja niihin liittyvien aaltojen my\u00f6t\u00e4. Yrityksilt\u00e4 odotetaan innovatiivisuutta, uudistumiskyky\u00e4 ja tuotanto- ja toimintaprosessien tehostamista, jotta ne p\u00e4rj\u00e4isiv\u00e4t kovenevassa kilpailussa ja globaalissa toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. T\u00e4t\u00e4 kautta muuttuvat paitsi ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4t, mutta my\u00f6s ty\u00f6n ja muun el\u00e4m\u00e4n rajat. Mit\u00e4 tapahtuu perinteisille ty\u00f6teht\u00e4ville resurssituottavuuden, teknologian ja digitalisaation laajetessa? Digitalisaatio ja digitalisoituminen muuttaa arkea, toimintatapoja ja vuorovaikutusta. Se luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja palveluita sek\u00e4 haastaa osaltaan perinteisi\u00e4 toimialoja sek\u00e4 toimintamalleja.<\/p>\n

\"\"
Kuva 1. Perinteiset alat digitalisoituvat ja muuttuvat<\/figcaption><\/figure>\n

Ty\u00f6 on jo muuttunut ja yleiset ty\u00f6n muutoksen ajurit ovat digitalisaatio, globalisaatio ja v\u00e4est\u00f6n ik\u00e4\u00e4ntyminen. Palkkaty\u00f6ss\u00e4 on meneill\u00e4\u00e4n polarisaatio, jossa on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 kaksi \u00e4\u00e4rip\u00e4\u00e4t\u00e4; matalapalkkaiset ty\u00f6t ja supertuottavat tekij\u00e4t. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tulee olemaan yh\u00e4 enemm\u00e4n sekaty\u00f6t\u00e4, jossa vanhanmalliset, yhden ammatin ammattikuvat katoavat. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 ja ty\u00f6ntekij\u00e4t tulevat tarvitsemaan uudenlaisia kyvykkyyksi\u00e4. Ty\u00f6n tekemist\u00e4 ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 tulee leimaamaan resurssiviisaus eli resurssiviisas ty\u00f6. T\u00e4h\u00e4n liittyv\u00e4t k\u00e4sitteet et\u00e4ty\u00f6st\u00e4, resurssikatveista, t\u00e4ysautomaatiosta ja algoritmisoidusta ty\u00f6st\u00e4.<\/p>\n

Ty\u00f6n tuottamisen sijaan ty\u00f6nsis\u00e4lt\u00f6 tulee muuttumaan tietointensiivisyyden ja merkityksellisyyden suuntaan. Organisaatioita ja ty\u00f6n k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 leimaavat muutos pysyvist\u00e4 hierarkkisista organisaatioista v\u00e4liaikaisiin ja itseorganisoituviin yhteis\u00f6ihin. Osaamisen osalta siirryt\u00e4\u00e4n erillisest\u00e4 investoinnista jatkuvaan oppimiseen. Toimeentulo tulee muuttumaan yhdest\u00e4 palkkatulosta monista l\u00e4hteist\u00e4 ker\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4n palkkatuloon. Kansantalous pohjautuu nykyisest\u00e4 kilpailukyvyst\u00e4 kest\u00e4vyyteen ja syrj\u00e4ytymisen torjunta muuttuu monimuotoisen yhteiskunnallisen osallistumisen tukemiseen.<\/p>\n

Yhteinen, rajaton muutos<\/h2>\n

Tulevaisuudessa organisaatioiden liiketoimintaa kehitet\u00e4\u00e4n yli toimialarajojen ja uusia ekosysteemej\u00e4 luoden. Ekosysteemit ja yhdess\u00e4 tekeminen tulevat olemaan arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4 tulevaisuudessa. Ty\u00f6n tekemisen uudet muodot ja rajojen h\u00e4m\u00e4rtyminen tulevat vaikuttamaan ty\u00f6kyvyn johtamiseen sek\u00e4 asettamaan uusia haasteita yrityksille. Miten organisaatio voi saada kokonaiskuvan koko henkil\u00f6st\u00f6n ty\u00f6kyvyst\u00e4, jos puolet yrityksen henkil\u00f6st\u00f6st\u00e4 muodostuu freelancereista ja yksityisyritt\u00e4jist\u00e4, jotka tarjoavat osaamistaan eri verkostoissa eri yritysten k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n?<\/p>\n

Rajat tulevat h\u00e4lventym\u00e4\u00e4n ty\u00f6n ja muun el\u00e4m\u00e4n v\u00e4lill\u00e4. T\u00e4m\u00e4 luo ty\u00f6ntekij\u00f6ille ja yrityksille uusia mahdollisuuksia rytmitt\u00e4\u00e4 ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ja tarjoavat uudenlaista joustoa ty\u00f6ntekij\u00f6iden eri el\u00e4m\u00e4ntilanteissa. Tulevaisuudessa voi olla, ett\u00e4 yh\u00e4 laajempi joukko ei en\u00e4\u00e4 edes halua tehd\u00e4 rajoja ty\u00f6n ja muun el\u00e4m\u00e4n v\u00e4lille, vaan he haluavat joustavasti integroida kaikki el\u00e4m\u00e4n osa-alueet. \u00a0Ty\u00f6antajan ja -tekij\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta huomiota tulisi siirt\u00e4\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4n oman ty\u00f6kyvyn johtamiseen alati muuttuvissa tilanteissa ja tukea siihen, miten nykyiset ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4t opitaan tekem\u00e4\u00e4n uudella tavalla, uudenlaisissa ekosysteemeiss\u00e4. Organisaatioiden ty\u00f6yhteis\u00f6jen onnistumisen kokemukset ja menestyminen riippuvat siit\u00e4, mit\u00e4 saadaan yhteisesti aikaan erilaisissa verkostoissa.<\/p>\n

\"\"
Kuva 2. Kansainv\u00e4linen verkosto kehitt\u00e4\u00e4 yhdess\u00e4 digiteknologiaa, SmartSet-projekti.<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

Elinkeinorakenteiden ja ty\u00f6n uudistuminen edellytt\u00e4v\u00e4t yrityksilt\u00e4 aloitteita ja toimia, jotka vaativat uudenlaista n\u00e4kemyst\u00e4, rohkeita valintoja ja tekoja yli toimialarajojen. Aiemmin yksitt\u00e4inen yritys on voinut toimia menestyksekk\u00e4\u00e4sti omalla alallaan, mutta t\u00e4m\u00e4 p\u00e4tee vain harvoin nykyisess\u00e4 avoimessa ja globaalissa taloudessa. Resurssitehokkuus tulee olemaan teknologisen, sosiaalisen ja taloudellisen muutoksen ajurina. Avainaloja ovat ymp\u00e4rist\u00f6-, nano ja bioteknologiat sek\u00e4 terveydenhuolto, joiden ymp\u00e4rille kuudes aalto kehittyy uudenlaisen teknologialustan ymp\u00e4rille luoden uusia tuotteita ja palveluita.<\/p>\n

El\u00e4mme nyt ajassa, jossa yhteisty\u00f6 ja uteliaisuus korostuvat. Kiinnostus maailmaa kohtaan ja kyky ratkaista erilaisia ongelmia ovat keskeisi\u00e4 asioita tulevaisuuden hyvinvoinnin ja menestymisen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Tulevaisuudessa yhdess\u00e4 tekeminen, verkostoituminen ja ty\u00f6kyky tulevat kulkemaan k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4.<\/p>\n

Taustal\u00e4hteet<\/h2>\n

https:\/\/studio.kauppalehti.fi\/mehilainen-tyoelamapalvelut\/ytimessa-tyon-muutos-milta-nayttaa-tulevaisuuden-tyoelama<\/a><\/p>\n

https:\/\/www.utu.fi\/fi\/Ajankohtaista\/Artikkelit\/Sivut\/kuudetta-aaltoa-tulevaisuuteen.aspx<\/a><\/p>\n

https:\/\/www.tekes.fi\/globalassets\/global\/ohjelmat-ja-palvelut\/kampanjat\/innovaatiotutkimus\/policybrief_5_2013_6wave.pdf<\/a><\/p>\n

http:\/\/www.varsinais-suomi.fi\/images\/tiedostot\/Aluekehittaminen\/2017\/Ennakointi\/Dufva-Mikko.pdf<\/a><\/p>\n

http:\/\/www.varsinais-suomi.fi\/images\/tiedostot\/Aluekehittaminen\/2017\/Ennakointi\/Wilenius_Markku.pdf<\/a><\/p>\n

http:\/\/www.varsinais-suomi.fi\/images\/tiedostot\/Aluekehittaminen\/2017\/Ennakointi\/Herlevi_Kari.pdf<\/a><\/p>\n

http:\/\/www.varsinais-suomi.fi\/images\/tiedostot\/Aluekehittaminen\/2017\/Ennakointi\/Koponen_Johannes.pdf<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

Asiasanat: kuudes aalto, resurssitehokkuus, resurssiviisaus, liiketoimintamallit, muutos, ty\u00f6el\u00e4m\u00e4, tulevaisuus<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Taloudessa ja yhteiskunnassa on alkamassa kehityksen kuudes aalto, jonka megatrendej\u00e4 ovat yhteiskunnan yh\u00e4 pitemm\u00e4lle kehittyv\u00e4 tietoteknistyminen ja resurssitehokas toimintatapa. Mit\u00e4 tapahtuu perinteisille ty\u00f6teht\u00e4ville resurssituottavuuden, teknologian ja digitalisaation laajetessa? <\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":981,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[115198,110187],"tags":[101624,115164,6751,31084,17802],"class_list":["post-1103","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-115198","category-teema-artikkeli","tag-digitalisaatio","tag-kiertotalous","tag-talous","tag-tyoelama","tag-yrittajyys"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2017\/04\/Saranne-teema-artikkeli-Lumen-lehti-1-2017.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-hN","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1103","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1103"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1103\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1106,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1103\/revisions\/1106"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/981"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1103"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1103"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1103"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}