{"id":1107,"date":"2017-04-27T09:30:25","date_gmt":"2017-04-27T06:30:25","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=1107"},"modified":"2017-04-27T09:30:25","modified_gmt":"2017-04-27T06:30:25","slug":"digitalisaatio-tarua-vai-totta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2017\/04\/27\/digitalisaatio-tarua-vai-totta\/","title":{"rendered":"Digitalisaatio \u2013 tarua vai totta?"},"content":{"rendered":"

Leena Viinam\u00e4ki, YTT, yliopettaja, sosiaalialan koulutus, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n

Ville Kivivirta, HTT, tutkijatohtori, hallintotiede, Lapin yliopisto, Rovaniemi<\/em><\/p>\n

Arto Selk\u00e4l\u00e4, YTT, tutkijatohtori\/tilastotieteen lehtori, Lapin yliopisto, Rovaniemi<\/em><\/p>\n

Olli Voutilainen, FT, KTM, tutkimusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6, Vaasan yliopisto, Lev\u00f3n-instituutti, Vaasa<\/em><\/p>\n

Antti Syv\u00e4j\u00e4rvi, FT, HTT, professori, hallintotiede, Lapin yliopisto, Rovaniemi<\/em><\/p>\n

Asko Suikkanen, YTT, emeritusprofessori, sosiologia, Lapin yliopisto, Rovaniemi<\/em><\/p>\n

Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

Artikkelin tausta<\/h2>\n

Artikkelimme perustuu maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6n rahoittamaan Lapin, Pohjanmaan ja Pohjois-Karjalan maakuntiin paikantuvaan Digikansalaisuus ja palveluiden saavutettavuus maaseudulla -hankkeeseen[i]<\/strong><\/em><\/a>, jossa tutkitaan verkkoasioinnin (ml. internet ja mobiili) rajoja ja mahdollisuuksia erityisesti saavutettavuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta. Tarkastelun keski\u00f6ss\u00e4 ovat verkkopalveluiden helppok\u00e4ytt\u00f6isyys, k\u00e4ytt\u00f6nopeus ja palvelutarpeeseen vastaaminen kansalaisryhmitt\u00e4isen ja alueellisen tasavertaisuuden n\u00e4k\u00f6kulmista erityisesti harvaan asutulla maaseudulla asuvan v\u00e4est\u00f6n keskuudessa. Hankkeessa selvitet\u00e4\u00e4n sek\u00e4 palveluiden k\u00e4ytt\u00e4jien ett\u00e4 palveluiden tuottajien k\u00e4sityksi\u00e4 verkkoasioinnin k\u00e4ytt\u00f6intensiteettiin vaikuttavista tekij\u00f6ist\u00e4 mm. kansalais- ja viranomaiskyselyiden avulla. (Digikansalaisuus haastaa julkisten \u2026 2016.)<\/p>\n

Digitalisaatio ja el\u00e4misen arjen arvoitus<\/h2>\n

Digitalisaatiosta on muodostumassa v\u00e4hitellen \u2013 osin jopa vaivihkaa \u2013 el\u00e4misen arjen k\u00e4tev\u00e4 selvi\u00e4misavain optimaalisimmillaan 24\/7\/365 -toimintaperiaatteella niin erilaisia palveluja k\u00e4ytt\u00e4vien kuin niit\u00e4 tuottavienkin tahojen n\u00e4k\u00f6kulmista. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuitenkin olevan osittain sek\u00e4 tarua ett\u00e4 totta.<\/p>\n

Viimeisimm\u00e4n Tilastokeskuksen toteuttaman V\u00e4est\u00f6n tieto- ja viestint\u00e4tekniikan k\u00e4ytt\u00f6 2016 -tutkimuksen mukaan vuonna 2016 k\u00e4ytti 88 prosenttia 16\u201389 -vuotiaista suomalaisista interneti\u00e4. Alle 55-vuotiaista sit\u00e4 k\u00e4yttiv\u00e4t l\u00e4hes kaikki, 65\u201374 -vuotiaista netin k\u00e4ytt\u00e4jien osuus oli 74 prosenttia ja 75\u201389 -vuotiaista 31 prosenttia (V\u00e4est\u00f6n tieto- ja viestint\u00e4tekniikan \u2026 2016.). Yleisimmin interneti\u00e4 k\u00e4ytettiin asioiden hoitamiseen, tiedonhakuun, viestint\u00e4\u00e4n ja medioiden seuraamiseen. Em. tutkimuksen mukaan verkkopankkia oli vuonna 2016 k\u00e4ytt\u00e4nyt viimeisten kolmen kuukauden aikana 81 prosenttia 16\u201389 -vuotiaista. S\u00e4hk\u00f6postia oli k\u00e4ytt\u00e4nyt 79 prosenttia ja yht\u00e4 usea oli hakenut netist\u00e4 tietoa tuotteista ja palveluista. My\u00f6s viranomaisten ja muiden julkisten palvelujen sivuilta haettiin tietoa yleisesti (72 %). Digibarometrin 2016 mukaan vuonna 2015 Suomella oli 22 vertailumaasta parhaat kansalaisten edellytykset digitaalisuuden hy\u00f6dynt\u00e4miseen, mutta kansalaisten digik\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 Suomi oli vasta sijalla 7. Suomi oli sijalla 13. vertailun kohteena olleesta 22 maasta arvioitaessa peruspalvelujen parempaa saavutettavuutta ICT:n hy\u00f6dynt\u00e4misen avulla (Digibarometri 2016). Peruspalveluilla Digibarometrissa tarkoitetaan mm. sosiaali- ja terveyspalveluita, koulutusta ja pankki- ja vakuutuspalveluita. Sen sijaan tietoturvahuolet eiv\u00e4t est\u00e4 suomalaisten viranomaisasiointia internetiss\u00e4, mill\u00e4 ulottuvuudella Suomi oli sijalla 6. Digibarometrissa mukana olleesta 22 maasta vuonna 2015 ja mik\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 erityisesti viranomaisasioinnissa.<\/p>\n

Digiasioinnin optimoijat vs. v\u00e4lttelij\u00e4t<\/h2>\n

Arkip\u00e4iv\u00e4istymisest\u00e4\u00e4n huolimatta digitalisaatio Suomessa on eriytynyt kansalaisryhmitt\u00e4in ja alueittain. Suomessa monilla alueilla on meneill\u00e4\u00e4n joko positiivinen tai negatiivinen rakenteellinen noidankeh\u00e4, jossa ovat kytkeytynein\u00e4 toisiinsa v\u00e4est\u00f6- ja elinkeinorakennemuutokset. T\u00e4llaisen kehityksen taustalla olevista rakenteellisista tekij\u00f6ist\u00e4 keskeisimpi\u00e4 ovat alueiden v\u00e4est\u00f6rakenteen vinoutuminen muuttotappioalueilla ik\u00e4\u00e4ntyv\u00e4\u00e4n v\u00e4est\u00f6\u00f6n ja muuttovoittoalueilla parhaassa ty\u00f6i\u00e4ss\u00e4 olevaan v\u00e4est\u00f6\u00f6n, mik\u00e4 heijastuu alueen elinkeinorakenteeseen, ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynti- ja opiskelumahdollisuuksiin, alueella asuvan v\u00e4est\u00f6n ostovoimaan sek\u00e4 palvelutarpeisiin. Yksityisell\u00e4, julkisella ja kolmannella sektorilla siirret\u00e4\u00e4n enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin palveluja ja toimintoja internetperustaisiksi kustannus-tehokkaalla saavutettavuudella perustellen, mutta verkkoyhteyksien kehitt\u00e4mis- ja rakentamiskustannukset perustuvat liiketaloudellisille kannattavuus- ja kysynt\u00e4l\u00e4ht\u00f6isyysperiaatteille. Erityisesti harvaan asutuilla muuttotappioalueilla asuvilla kansalaisilla internetperustaiset asiointikustannukset muodostuvatkin varsin helposti hintaviksi etenkin kiinteiden laajakaistaliittymien (esim. 100 megan kiinte\u00e4 laajakaista ja valokuitulaajakaista) kohdalla niiden v\u00e4h\u00e4isen kysynn\u00e4n vuoksi. (Viinam\u00e4ki, Selk\u00e4l\u00e4 & Suikkanen 2016.) T\u00e4m\u00e4 puolestaan rajoittaa digiasioinnin muodostumista relevantiksi arjen asiointikanavaksi. My\u00f6s digipalveluiden k\u00e4ytt\u00f6intensiteetin mukaan digikansalaiset ovat varsin heterogeeninen ryhm\u00e4.<\/p>\n

Digikansalaisprofiileja rakenteistavat sek\u00e4 digipalveluiden k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4- ett\u00e4 tuottajal\u00e4ht\u00f6iset tekij\u00e4t (Selk\u00e4l\u00e4, Viinam\u00e4ki, Suikkanen & Vasari 2016). Tuottajal\u00e4ht\u00f6isi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 ovat e-palveluiden alueittainen ja v\u00e4est\u00f6ryhmitt\u00e4inen saatavuus ja saavutettavuus teknisine toimintavarmoine verkkoyhteyksineen tosiasiallisia verkkoyhteyden valinnan mahdollisuuksiakaan unohtamatta. Avainasemassa ovat digipalveluiden tuottajien reaaliaikaiset digikvalifikaatiot. Vastaavasti k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4l\u00e4ht\u00f6isi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 ovat e-asiointiosaaminen erilaisissa asiointiportaaleissa tiedonhakuineen, lomakkeiden t\u00e4ytt\u00e4misineen ja l\u00e4hett\u00e4misineen sek\u00e4 internetperustaisen asioinnin mahdollistavien laitteiden ja verkkoyhteyksien hankintamahdollisuudet. (Emt.)<\/p>\n

Sek\u00e4 Suomessa ett\u00e4 muualla Euroopassa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tutkimuskirjallisuuden perusteella erottuvan internetperustaisen asioinnin intensiteetiss\u00e4 erilaisia digikansalaisryhmi\u00e4 (esim. Henrich-Matejka 2011; DIVSI Entscheider-Studie \u2026 2013). Ensimm\u00e4isen ryhm\u00e4n muodostavat diginatiivit<\/em>, jotka ovat syntyneet digiverkkoon ja el\u00e4v\u00e4t digiverkossa hy\u00f6dynt\u00e4en interneti\u00e4 optimaalisen intensiivisesti el\u00e4misen arjessaan. Toisen k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4ryhm\u00e4n muodostavat digipiipahtajat<\/em>, jotka hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t satunnaisesti \u201del\u00e4misens\u00e4 kiireen\u201d sanelemana interneti\u00e4 arjen asioinnissaan 24\/7\/365 -toimintaperiaatteen mukaisesti pyrkien kuitenkin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n perinteisi\u00e4 asiointikanavia (ml. k\u00e4ynti- ja puhelinasiointi) mahdollisuuksiensa mukaan. Kolmannen ryhm\u00e4n muodostavat digiep\u00e4ilij\u00e4t<\/em>, jotka k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t interneti\u00e4 arjen asioinnissaan enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n vastentahtoisesti \u201dvapaaehtoisen pakon\u201d sanelemana muiden asiointikanavien saavutettavuusintensiteetin (mm. aukioloajat) v\u00e4hentymisen vuoksi. Nelj\u00e4nnen ryhm\u00e4n muodostavat digiv\u00e4lttelij\u00e4t<\/em>, jotka suhtautuvat varsin ep\u00e4ilev\u00e4sti internetperustaisiin asiointimahdollisuuksiin mm. tietoturvaan liittyvien riskitekij\u00f6iden vuoksi pyrkien minimoimaan internetperustaisen asiointinsa. Viidennen ryhm\u00e4n muodostavat digikielt\u00e4ytyj\u00e4t<\/em>, jotka eiv\u00e4t k\u00e4yt\u00e4 interneti\u00e4 arjen asioinnissa lainkaan, vaan he k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t perinteisi\u00e4 asiointikanavia niiden vaikeasta saavutettavuudesta huolimatta. Kuvaamamme digikansalaisryhmien muotoutumisen taustalla on internetperustaisten palveluiden k\u00e4ytt\u00f6kokemukseen perustuva digisukupolvijaottelu. Vanhimpiin ik\u00e4ryhmiin kuuluvilla ei ole ehtinyt kerty\u00e4 internetin k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 kokemusta ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 toimiessaan. Vastaavasti nuorimmat ik\u00e4ryhm\u00e4t ovat tottuneet hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n internetin mahdollisuuksia lapsuudestaan asti.<\/p>\n

2010-luvun digimantrasta totta sek\u00e4 palveluiden tuottajien ett\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4jien n\u00e4k\u00f6kulmasta?<\/h2>\n

Digikansalaisryhmien heterogeenisuus internetperustaisessa asiointi-intensiteetiss\u00e4 haastaa toisaalta palveluja tuottavat tahot huomioimaan erilaiset k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4profiilit palvelutarjontaa kehitt\u00e4ess\u00e4\u00e4n ja toisaalta kansalaiset miettim\u00e4\u00e4n omaksumiensa asiointik\u00e4ytt\u00e4ytymismallien tietoista muuttamista 2010-luvun asiointi- ja palvelukulttuuriin yhteensopiviksi. Alueittain ja v\u00e4est\u00f6ryhmitt\u00e4in tasa-arvoisia internetperustaisia palveluja kehitett\u00e4ess\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomioida sek\u00e4 eri kansalaisryhmien (mm. sosioekonomiselta asemaltaan huono-osaiset, ulkomaalaiset, ik\u00e4\u00e4ntyneet, vammaiset ja maksuh\u00e4iri\u00f6iset kansalaiset) erityistarpeet ett\u00e4 maantieteelliset erityispiirteet. N\u00e4in voitaisiin tunnistaa internetin toimivuutta rajoittavia katvealueita, kun rakennetaan ja yll\u00e4pidet\u00e4\u00e4n teknisesti toimintavarmoja ja kustannus-tehokkaita verkkoyhteyksi\u00e4.<\/p>\n

L\u00e4hteet<\/h2>\n

Digibarometri 2016. http:\/\/www.digibarometri.fi\/uploads\/5\/8\/8\/7\/58877615\/digibarometri-2016.pdf<\/a><\/p>\n

Digikansalaisuus haastaa julkisten palveluiden tuotannon 17.5.2016. Viitattu 20.3.2016 http:\/\/www.ulapland.fi\/news\/Digikansalaisuus-haastaa-julkisten-palveluiden-tuotannon-\/ui4m1i13\/8ac13b25-8c9f-44bc-8d7f-ea743a97f657<\/p>\n

DIVSI Entscheider-Studie zu Vertrauen und Sicherheit im Internet 2013. Viitattu 18.3.2017 https:\/\/www.divsi.de\/wp-content\/uploads\/2013\/07\/DIVSI_Entscheiderstudie-130205-Druckfassung.pdf<\/a><\/p>\n

Henrich-Matejka, J\u00f6rn 2011. Guideline on e-services for rural areas. Work package: 6. Viitattu 20.3.2017 http:\/\/archive.northsearegion.eu\/files\/repository\/20140605112526_Guidelineone-services.pdf<\/p>\n

Selk\u00e4l\u00e4, Arto & Viinam\u00e4ki, Leena & Suikkanen, Asko & Vasari, Pekka 2016. e-Kansalaisuus syrj\u00e4seudulla. Internetin k\u00e4ytt\u00f6kokemuksia Lapista. Yhteiskuntapolitiikka 81 2016:3, 332\u2013342. Viitattu 12.4.2017 http:\/\/www.julkari.fi\/bitstream\/handle\/10024\/130698\/YP1603_Selkalaym.pdf?sequence=4<\/p>\n

Viinam\u00e4ki, Leena & Selk\u00e4l\u00e4, Arto & Suikkanen, Asko 2016. Havaintoja e-kansalaisuudesta er\u00e4iss\u00e4 EU-maissa, Suomessa ja Suomen Lapissa. TEEMA-ARTIKKELI. Lumen. Lapin ammattikorkeakoulun verkkolehti nro 3\/2016, ISSN: 2343-2837. Viitattu 12.3.2017 https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2016\/12\/07\/e-kansalaisuudesta-eraissa-eu-maissa-ja-suomen-lapissa\/<\/p>\n

V\u00e4est\u00f6n tieto- ja viestint\u00e4tekniikan k\u00e4ytt\u00f6 2016. Viitattu 20.3.2017 http:\/\/www.stat.fi\/til\/sutivi\/2016\/index.html<\/a><\/p>\n

[i]<\/a> T\u00e4m\u00e4n artikkelin kirjoittajat muodostavat hankkeen tutkijaryhm\u00e4n, jossa Antti Syv\u00e4j\u00e4rvi<\/em> toimii hankkeen akateemisena johtajana.<\/p>\n

 <\/p>\n

Asiasanat: digitalisaatio, kansalaisuus<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Diginatiivit, digipiipahtajat, digiep\u00e4ilij\u00e4t, digiv\u00e4lttelij\u00e4t ja digikielt\u00e4ytyj\u00e4t. Arkip\u00e4iv\u00e4istymisest\u00e4\u00e4n huolimatta digitalisaatio Suomessa on eriytynyt kansalaisryhmitt\u00e4in ja alueittain.<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":982,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[115198,110187],"tags":[101624,54578],"class_list":["post-1107","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-115198","category-teema-artikkeli","tag-digitalisaatio","tag-hankkeet"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2017\/04\/Viinam\u00e4ki-Kivivirta-Selk\u00e4l\u00e4-Voutilainen-Syv\u00e4j\u00e4rvi-Suikkanen-artikkeli-Lumen-lehti-1-2017.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-hR","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1107","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1107"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1107\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1108,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1107\/revisions\/1108"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/982"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1107"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1107"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1107"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}