Arktinen alue el\u00e4\u00e4 muutosten aikaa, kun ilmaston l\u00e4mpeneminen ja j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden sek\u00e4 pohjoisen merij\u00e4\u00e4n sulaminen mahdollistavat uusien kuljetusreittien syntymisen ja valtavien luonnonvaral\u00e4hteiden, kuten \u00f6ljyesiintymien ja mineraalien l\u00f6ytymisen. 17% maailman mineraalivaroista ja nelj\u00e4sosa \u00f6ljy- ja kaasuvaroista sijaitsee arktisilla alueilla. 70% EU:n mets\u00e4alasta sijaitsee Barentsin alueella ja 50% EU:n kalataloudesta tulee pohjoisesta. Avautuva Pohjoinen J\u00e4\u00e4meri tarjoaa uuden kaupank\u00e4ynnin v\u00e4yl\u00e4n samalla kun nopeasti etenev\u00e4t olosuhdemuutokset ja kasvava muuttoliike ovat kasvattaneet globaalia kiinnostusta pohjoisia alueita kohtaan. Pohjoisesta J\u00e4\u00e4merest\u00e4 on muodostunut Euroopan, Aasian ja Pohjois-Amerikan v\u00e4linen oikotie, jonka arvo my\u00f6s ulko- ja turvallisuuspoliittisesti on tiedostettava.<\/p>\n
Suomi on aliarvioinut pohjoista osaamistaan jo pitk\u00e4\u00e4n. N\u00e4emme j\u00e4\u00e4nmurtajat usein j\u00e4\u00e4olosuhteissa turvallisen liikkumisen l\u00e4pimurtona, vaikka todellisuudessa ne edustavat \u201dvain\u201d arktisen meriosaamisemme j\u00e4\u00e4vuoren huippua. Talviolosuhteiden tutkimuksella, s\u00e4\u00e4nkest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 teknisell\u00e4 osaamisellamme ja arktisella tietotaidollamme on t\u00e4rke\u00e4 rooli turvallisen arktisen osaamisemme kokonaisuudessa. Esimerkiksi Rovaniemell\u00e4 toimiva Arctic Power Lab edustaa sellaista edistyksellist\u00e4 koulutus- ja tutkimusosyhteisty\u00f6t\u00e4, jonka tuottamaa ICT-, energia- ja rakennusalan osaamista sek\u00e4 valmiita \u00e4lykk\u00e4it\u00e4 ratkaisuja Arktiksella tarvitaan.<\/p>\n
Suomi on aina ollut pohjoisen ulottuvuuden edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4. Olimme ensimm\u00e4isi\u00e4, jotka korostivat pohjoisen merkityst\u00e4 EU:ssa. Meill\u00e4 on kunnianhimoinen arktinen strategia ja kyky ajatella pohjoista kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla.<\/p>\n
On hienoa, ett\u00e4 suomalaiset korkeakoulut ovat vahvasti mukana esimerkiksi arktisen matkailun ja -teknologian verkostoissa. Pohjoisen yritykset ovat todistaneet, ett\u00e4 yhteisty\u00f6 ja verkostoituminen ovat eduksi alasta riippumatta. Esimerkiksi matkailualan ja luovien alojen yhteisty\u00f6 tuntuu viev\u00e4n molempia toimijoita eteenp\u00e4in. Lis\u00e4ksi korkeakoulujen verkostoilla n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan selke\u00e4 kytk\u00f6s opiskelijoiden ty\u00f6llistymiseen alueelle ja my\u00f6s innovaatiotoiminnan ja elinkeinoel\u00e4m\u00e4n kehitt\u00e4miseen. Esimerkiksi Suomen north2north opiskelijavaihto-ohjelma on 15 vuoden toimintansa aikana osoittanut henkil\u00f6kohtaisten kontaktien luomisen merkityksen alueen kest\u00e4v\u00e4lle kehitykselle \u2013 saman, mink\u00e4 Erasmus on tehnyt Euroopassa.<\/p>\n
Arktista osaamista pyrit\u00e4\u00e4n tukemaan kansallisin hankkein. Suomen Akatemian Arctic Academy ohjelman (ARKTIKO, 2014\u20132018) tavoitteena on tutkia ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 Arktisen alueen kehitykseen vaikuttava kehitysprosessi ja muutoksen syyt. Ohjelma tarjoaa uutta tutkimustietoa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon tueksi. Tekesin Arctic Seas -ohjelmalla puolestaan pyrit\u00e4\u00e4n kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n keskeisi\u00e4 liiketoiminta-alueita kuten meriteknologian, meriliikenteen, offshore-ratkaisujen ja ymp\u00e4rist\u00f6teknologian osaamistamme pohjoisilla vesill\u00e4.<\/p>\n
On syyt\u00e4 tunnustaa, ett\u00e4 pohjoisten alueiden taloudellinen kehitys kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 ja turvallisella tavalla ei ole mahdollista ilman maiden v\u00e4list\u00e4 tiivist\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4. On yksinkertaisesti liian monia ratkaisemattomia kysymyksi\u00e4. Tarvitsemme entist\u00e4 tiiviimp\u00e4\u00e4 kansainv\u00e4list\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 ja jatkuvaa vuoropuhelua arktisella alueella. Pohjoisen yritykset ovat todistaneet, ett\u00e4 yhteisty\u00f6 ja verkostoituminen ovat eduksi alasta riippumatta. Esimerkiksi matkailualan ja luovien alojen yhteisty\u00f6 tuntuu viev\u00e4n molempia toimijoita eteenp\u00e4in. Arktisen yhteisty\u00f6n kehitt\u00e4minen on nostettava Suomen ulkosuhteiden yhdeksi painopisteeksi ja pohjoisten hankkeiden edist\u00e4miseen tarvitaan EU:n panosta.<\/p>\n
Taloustutkimus Oy:n Korkeakoulujen imago 2014 -tutkimuksesta k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 lappilaiset opiskelijat ovat valmiita suosittelemaan Lapin ammattikorkeakoulua uusille opiskelijoille mielell\u00e4\u00e4n \u2013 olivatpa he sitten paikallisia tai junantuomia. Samasta tutkimuksesta selvi\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Lapin ammattikorkeakoulun tutkintoja arvostetaan ty\u00f6markkinoilla ja ne tarjoavat keskiarvoa paremmat kansainv\u00e4listymismahdollisuudet. On hyv\u00e4, ett\u00e4 Euroopan unionin pohjoisin ammattikorkeakoulu on erikoistunut arktiseen olosuhdeosaamiseen ja pohjoisten toimijoiden tarpeisiin sek\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 opiskelijoiden edun kansainv\u00e4lisen kent\u00e4n ammattilaisina.<\/p>\n
Uskon, ett\u00e4 Suomi tarvitsee kest\u00e4v\u00e4\u00e4 Pohjolaa nyt enemm\u00e4n kuin koskaan. Suomi on valmis keskittym\u00e4\u00e4n Arktiseen osaamiseen ja kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n Arktista Neuvostoa ensisijaisena arktisia asioita k\u00e4sittelev\u00e4n\u00e4 yhteisty\u00f6foorumina puheenjohtajakaudellaan 2017. Vaikka Suomi on pieni maa, tietomme ja aktiivinen osallistuminen pohjoisen asioihin tekee meist\u00e4 kokoamme vaikuttavamman toimijan.<\/p>\n
Olli Rehn<\/em> Etusivun alkuper\u00e4iskuva ministerist\u00e4: Valtioneuvoston kanslia. Kuvaaja Sakari Piippo.<\/p>\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
\nelinkeinoministeri<\/em><\/p>\n