{"id":131,"date":"2015-12-07T12:04:26","date_gmt":"2015-12-07T10:04:26","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=131"},"modified":"2016-09-28T14:44:28","modified_gmt":"2016-09-28T11:44:28","slug":"hyvinvointia-mikro-ja-pk-yrityksille","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2015\/12\/07\/hyvinvointia-mikro-ja-pk-yrityksille\/","title":{"rendered":"Hyvinvointia mikro- ja PK-yrityksille"},"content":{"rendered":"

Pohjoisen yritt\u00e4j\u00e4n ja ty\u00f6ntekij\u00e4n hyvinvointiin suunnitelmallista kehitt\u00e4mist\u00e4\"Lataa<\/a><\/strong><\/h4>\n

Alatalo Mervi, restonomi (AMK), mets\u00e4talousinsin\u00f6\u00f6ri (AMK), restonomi (ylempi AMK)<\/em> -opiskelija
\n<\/em>Kaakkuriniemi Anne, restonomi (ylempi AMK)<\/em>
\nKorpivaara Pia, restonomi (ylempi AMK)<\/em>
\nLonka Lotta, restonomi (AMK), restonomi (ylempi AMK) -opiskelija
\n<\/em><\/p>\n

Mikro- ja pk-yritysten on huolehdittava kilpailukyvyst\u00e4\u00e4n rekrytoimalla oikeat henkil\u00f6t ja sitouttamalla heid\u00e4t sek\u00e4 tunnistamalla ja hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 osaamisensa. N\u00e4ist\u00e4 kaikista huolehtimalla yritys itse antaa itselle parhaat ev\u00e4\u00e4t menestykseen.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 artikkeli on laadittu osana Lapin ammattikorkeakoulun monialaista ylemm\u00e4n AMK-tutkinnon pilottihanketta, jonka p\u00e4\u00e4teemana on pohjoisen hyvinvointia edist\u00e4v\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n kehitt\u00e4minen. T\u00f6iden toimeksiantajina toimivat ohjelmapalveluyritys Safartica Oy sek\u00e4 hotelliketju Lapland Hotels Oy.<\/p>\n

Z-<\/strong>sukupolvi ja monisukupolvinen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 <\/strong><\/h4>\n

Suomalaisessa yhteiskunnassa on n\u00e4kyvill\u00e4 murros, jossa p\u00e4\u00e4omavaltainen talousj\u00e4rjestelm\u00e4 murenee ja downsiftaaminen nostaa p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n. Arvostusta nauttivat kaikenlainen luomu, merkityksellisyys ja hidastaminen, sill\u00e4 taloudellista kasvua ei ole n\u00e4k\u00f6piiriss\u00e4.<\/p>\n

Z sukupolveksi miellet\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti vuonna 2000 ja sen j\u00e4lkeen syntyneet lapset. Heihin viitataan \u201dmillenium-lapsina\u201d, mik\u00e4 vaikuttaa sukupolvi-identiteettiin. (Tienari & Piekkari 2011.) N\u00e4m\u00e4 \u201dmillenium-lapset\u201d miellet\u00e4\u00e4n taloustieteess\u00e4 \u201dsuuren globaalin taantuman sukupolveksi\u201d (J\u00e4rvensivu, Nikkanen & Syrj\u00e4 2014). Zetat kasvavat ajanjaksoon, jolloin maailma on muuttunut nopeammin kuin koskaan. Miss\u00e4\u00e4n vaiheessa historiaa ei ole maailma muuttunut yht\u00e4 nopeasti kuin viimeisen 20 vuoden aikana. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 sen perinteisess\u00e4 mieless\u00e4 on pirstaloitumassa. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 muuttuu niiden ihmisten my\u00f6t\u00e4, jotka siell\u00e4 ovat vaikuttamassa ja ketk\u00e4 sinne ovat astumassa.<\/p>\n

Asenne ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n<\/strong><\/h5>\n

Zetat kokevat etenev\u00e4ns\u00e4 organisaatiossa verkostojen ja lahjakkuuden avulla, sill\u00e4 heille verkossa muodostuneet yst\u00e4vyyssuhteet ovat aitoa sosiaalista el\u00e4m\u00e4\u00e4 siin\u00e4 miss\u00e4 aiemmille sukupolville samaa ovat kasvokkain syntyneet vuorovaikutussuhteet. Verkossa vuorovaikutus menett\u00e4\u00e4 maantieteellisten et\u00e4isyyksien merkityksen ja taito toimia eri kulttuurien parissa voi tulevaisuudessa korostua. Verkossa tapahtuva vuorovaikutus asettaa kohtaamiselle ja luottamukselle haasteita, sill\u00e4 on yh\u00e4 asioita joita hoidetaan kasvokkain, etenkin ty\u00f6yhteis\u00f6iss\u00e4.<\/p>\n

Zetat odottavat kytt\u00e4\u00e4misen ja valvonnan purkamista sek\u00e4 joustavuuden, luottamuksen, ep\u00e4muodollisuuden ja erilaisuuden siet\u00e4mist\u00e4. Valvonnasta pois pyrkiminen lis\u00e4\u00e4 yrityksiss\u00e4 ja ty\u00f6yhteis\u00f6iss\u00e4 l\u00e4pin\u00e4kyvyytt\u00e4. Rehellisyyteen ja aitouteen nojaava sukupolvi Z voi palauttaa t\u00e4m\u00e4n yritysten agendalle tulevaisuudessa. Merkityksellisyytt\u00e4 etsiv\u00e4 kuluttajakansalainen haastaa t\u00e4ten perinteisen tuotantokeskeisen johtajuuden. Zetojen haasteena ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 ovat heihin kohdistuvat stereotypiat.<\/p>\n

Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 ja esimiesty\u00f6<\/strong><\/h5>\n

Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n, johtajien ja esimiesten on valmistauduttava tarjoamaan mahdollisuuksia tuleville ty\u00f6ntekij\u00f6illeen ja sitoa tarinallisuutta, vaikuttavuutta ja merkityksellisyytt\u00e4 my\u00f6s perusty\u00f6n \u00e4\u00e4relle. Nuoret liittyv\u00e4t ty\u00f6yhteis\u00f6ihin niiden edustamien arvojen pohjalta. Keskijohdon ja esimiesten kommunikointitaidot ja tavat ratkaisevat tarinan toimivuuden. My\u00f6s palkitsemista tulisi tarkistaa; mik\u00e4 heit\u00e4 motivoi? Jos kiehtovat ideat vet\u00e4v\u00e4t puoleensa ihmisi\u00e4, annetaan merkityksen johtamiselle <\/em>mahdollisuus. On my\u00f6s muistettava, ett\u00e4 nykylapset oppivat jo esimerkiksi matematiikkaa ryhm\u00e4ty\u00f6skentelyn keinoin, joten esimiesten on monipuolistettava (perus)ty\u00f6n k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4. Esimiesten tulevaisuuden haaste on innostuksen johtaminen<\/em>. Suomessa panostus osaamiseen, suvaitsevaiseen ja kokeilevaan ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n kehitt\u00e4miskulttuuriin auttaa pysym\u00e4\u00e4n muutoksessa mukana. Zetojen n\u00e4k\u00f6kulmasta johtajuus edellytt\u00e4\u00e4 pluralismia<\/em>, moniarvoisuutta. Asioita voi tehd\u00e4 useilla eri tavoilla.<\/p>\n

Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n suhteen parikymppiset zetat saattavat siis olla l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 1990-luvulla aikuistuneita nelikymppisi\u00e4 X:i\u00e4, jotka my\u00f6s siirtyiv\u00e4t ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n lamavuosina. Kaikkia sukupolvia yhdist\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4 on tavoitteellinen ty\u00f6skentely muiden kanssa, joka vahvistaa tervett\u00e4 itseluottamusta ja lis\u00e4\u00e4 uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

Matkailuyritt\u00e4j\u00e4, hae heit\u00e4! – Lappiin sitoutuneen ty\u00f6ntekij\u00e4n profilointi<\/strong><\/h4>\n

Erityisesti matkailualalla jokainen sesongin alku on kiireist\u00e4 ja kuormittavaa vakituiselle henkil\u00f6st\u00f6lle, kun aloitetaan sesonkity\u00f6ntekij\u00f6iden rekrytointi ja perehdytt\u00e4minen. Lapin v\u00e4est\u00f6n vanhetessa ja v\u00e4hentyess\u00e4 tarvitaan ty\u00f6ik\u00e4ist\u00e4 v\u00e4est\u00f6\u00e4 muualta Suomesta pysyv\u00e4sti alueelle. Lappiin muuttavia ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 tulisi pyrki\u00e4 ty\u00f6llist\u00e4m\u00e4\u00e4n ymp\u00e4rivuotisesti ja sitouttamaan alueelle. On ty\u00f6nantajan etu, kun h\u00e4nell\u00e4 on alueelle sitoutunut ja motivoitunut ty\u00f6ntekij\u00e4, jolle voi antaa vastuuta ja suunnitella ty\u00f6teht\u00e4vi\u00e4 pidemm\u00e4lle aikav\u00e4lille kausista riippumatta. N\u00e4in osaaminen pysyy yrityksess\u00e4 ja ty\u00f6n jatkuminen samassa yrityksess\u00e4 motivoi my\u00f6s ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Miellekarttakyselyll\u00e4 ja teemahaastatteluilla etsittiin vastauksia siihen, millainen on Lapin alueelle sitoutuva suomalainen ty\u00f6ntekij\u00e4 ja mitk\u00e4 ovat Lappiin muuton vetovoimatekij\u00e4t. Tutkimuksen kohderyhm\u00e4n\u00e4 olivat muualta Suomesta Lappiin muuttaneet, jotka asuvat Lapissa ja ty\u00f6skentelev\u00e4t p\u00e4\u00e4osin matkailualalla. Profiilien tarkoituksena on helpottaa yritysten rekrytointia kohdistamalla hakua alueelle sitoutuviin ty\u00f6ntekij\u00f6ihin. Profiilien tietojen avulla voidaan my\u00f6s houkutella Lapin alueelle lis\u00e4\u00e4 ty\u00f6ik\u00e4isi\u00e4.<\/p>\n

Tutkimuksessa joukko jakaantui kahteen ryhm\u00e4\u00e4n: 20\u201329-vuotiaisiin (Kuva 1) ja 30\u201340-vuotiaisiin Lappiin muuttajiin (Kuva 2). Lapin alueelle sitoutunein muuttaja on yli 30-vuotias H\u00e4n on hyvinvoiva ja tyytyv\u00e4inen el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 Lapissa. H\u00e4nell\u00e4 on el\u00e4m\u00e4nkokemusta, ammattitaitoa ja hyv\u00e4 motivaatio. Muuton vetovoimatekij\u00f6in\u00e4 toimivat erityisesti luonto ja harrastusmahdollisuudet, jotka ovat osa h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ntapaansa. H\u00e4n nauttii Lapin rauhallisemmasta el\u00e4m\u00e4nrytmist\u00e4 ja yhteis\u00f6llisyydest\u00e4, joka n\u00e4kyy sek\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 ett\u00e4 arkiel\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Ty\u00f6 tai opiskelut ohjaavat 20\u201329-vuotiaan Lappiin. H\u00e4nell\u00e4 muuton vetovoimatekij\u00f6in\u00e4 toimivat my\u00f6s luonto ja harrastusmahdollisuudet. Parhaiten h\u00e4net alueelle sitouttaa vakituinen ty\u00f6, puolison l\u00f6ytyminen ja perheen perustaminen. Lapissa asuessa h\u00e4nen luontosuhde vahvistuu ja sitoo my\u00f6s alueelle.<\/p>\n

\"Profiilikortti:<\/a>
Kuva 1\u00a0 Profiilikortti: 20\u221229-vuotias Lappiin muuttaja. Alatalo 2015.<\/figcaption><\/figure>\n
\"Profiilikortti:<\/a>
Profiilikortti: 30\u221240-vuotias Lappiin muuttaja. Alatalo 2015.<\/figcaption><\/figure>\n

Kansainv\u00e4lisest\u00e4 sesonkity\u00f6ntekij\u00e4st\u00e4 lappilaiseksi moniosaajaksi?<\/strong><\/h4>\n

Ty\u00f6per\u00e4inen maahanmuuttaja ei tarjoa vain kustannustehokasta sesonkity\u00f6voimaa palvelualoille vaan tuo parhaimmillaan mukanaan osaamista, jota Lapista ei ennest\u00e4\u00e4n l\u00f6ydy. Ty\u00f6nantaja, kuten pieni tai keskisuuri matkailualan yritys joka hakee sesonkity\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 vain kiireiseksi talvikaudeksi, k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aikaa ja resursseja kansainv\u00e4lisen sesonkity\u00f6ntekij\u00e4n kouluttamiseen. Usein molemmat, aika ja resurssit, valuvat hukkaan ty\u00f6ntekij\u00e4n vaihtaessa sesongin p\u00e4\u00e4tteeksi ty\u00f6paikkaa tai palatessa takaisin kotimaahansa. Ty\u00f6per\u00e4inen maahanmuutto saattaa kuitenkin olla tulevaisuuden elinkeinoel\u00e4m\u00e4n pelastus palvelualoilla, etenkin terveydenhuollossa, kantav\u00e4est\u00f6n ik\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 ja ty\u00f6ntekij\u00f6iden tarpeen lis\u00e4\u00e4ntyess\u00e4. Kuinka saamme maahanmuuttajaper\u00e4isen sesonkity\u00f6ntekij\u00e4n tai p\u00e4tk\u00e4ty\u00f6l\u00e4isen sitoutettua yritykseen, kun vakituista ty\u00f6paikkaa ei ole mahdollisuus tarjota?<\/p>\n

Lapissa matkailualalla ty\u00f6skentelevien kansainv\u00e4listen sesonkity\u00f6ntekij\u00f6iden haastatteluissa kartoitettiin sitoutuneisuuden asteen ja motivointikeinojen v\u00e4list\u00e4 suhdetta. Sitoutuneet sesonkity\u00f6ntekij\u00e4t n\u00e4kiv\u00e4t urassaan kehityst\u00e4 ja saivat vastuullisia ty\u00f6teht\u00e4vi\u00e4, jotka nostivat motivaation ja sitoutuneisuuden tasoa. Alhaisin sitoutuneisuuden aste havaittiin\u00a0ty\u00f6ntekij\u00f6ill\u00e4, joiden osaamista ei joko havaittu tai osattu hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 ja jotka eiv\u00e4t kokeneet tuntevansa yhteenkuuluvuuden tunnetta ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4. Yhteinen tekij\u00e4 haastatteluissa havaittiin arktisen imagon luomassa vetovoimassa, jonka takia ty\u00f6per\u00e4inen maahanmuutto oli konkretisoitunut. Lapin yritykset voisivat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 arktisuuden luomaa eksotiikkaa rekrytoinnissaan laajemmin.<\/p>\n

Sesonkity\u00f6ntekij\u00e4n kustannustehokkaan ja sitouttavan rekrytoinnin tulisikin alkaa urapolun suunnittelulla. My\u00f6s sesonkity\u00f6ntekij\u00e4 kaipaa kehityskeskusteluja, merkityksellist\u00e4 ja rakentavaa palautetta asiakaspalveluty\u00f6st\u00e4\u00e4n, ty\u00f6yhteis\u00f6\u00f6n kuuluvuuden tunnetta, jota voidaan parantaa yhteisill\u00e4 tapahtumilla sek\u00e4 autonomiaa ty\u00f6teht\u00e4vien suorittamiseen. Ristikk\u00e4issesongillistaminen, eli kes\u00e4- ja talviammattiin kouluttaminen ja ty\u00f6n tarjoaminen kes\u00e4sesonkit\u00f6ist\u00e4, kuten luonnonvara-aloilta, voi ratkaista ymp\u00e4rivuotisen ty\u00f6paikan puuttumisesta johtuvat sitoutumisongelmat. Monialainen urapolku rakennetaan yhteisty\u00f6ss\u00e4 kes\u00e4- ja talvisesonkiyritt\u00e4jien kanssa luoden urapolun kriittisiin pisteisiin ratkaisuja verkostojen avulla. Ty\u00f6n toimeksiantaja, ohjelmapalveluyritys Safartica, on esimerkillisesti luonut tyt\u00e4ryhti\u00f6ns\u00e4 Lapin Mets\u00e4palvelujen kautta ymp\u00e4rivuotisen ty\u00f6paikan sesonkity\u00f6ntekij\u00f6illeen, jotka ty\u00f6skentelev\u00e4t talvisesongin matkailussa ja kes\u00e4sesongin mets\u00e4n hoidossa.<\/p>\n

Tunnista ja hy\u00f6dynn\u00e4 yrityksesi osaaminen<\/strong><\/h4>\n

Yrityksen osaaminen on menestystekij\u00e4 yh\u00e4 kasvavassa kilpailussa. Osaaminen itsess\u00e4\u00e4n ei kehit\u00e4 liiketoimintaa, vaan yrityksess\u00e4 on tunnistettava osaaminen ja hy\u00f6dynnett\u00e4v\u00e4 sit\u00e4. Suurimpana osaamisen hy\u00f6dynt\u00e4misen ja edist\u00e4misen hidasteena on arjan kiire.<\/p>\n

Lapissa matkailualalla toimivan yrityksen osaaminen tunnistettiin haastattelemalla yrityksen vakituinen henkil\u00f6st\u00f6. T\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 tekij\u00e4n\u00e4 osaamisen hy\u00f6dynt\u00e4misess\u00e4 henkil\u00f6kunta koki osaamisen jakamisen, jota puoltaa toimiva yrityksen sis\u00e4inen viestint\u00e4.<\/p>\n

Ammattitaitoiset yritt\u00e4j\u00e4t ja yritykset tiedostavat osaamisen hy\u00f6dynt\u00e4misen t\u00e4rkeyden, mutta kiireinen arki hidastaa suunnitelmallisuutta arjen ty\u00f6teht\u00e4vien suorittamisen ollessa ykk\u00f6sprioriteetti. Arjen kiireen keskell\u00e4 yritys voi pohtia osaamisen tunnistamista ja hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 pikkuhiljaa. Kun ty\u00f6ntekij\u00e4t kehittyv\u00e4t ammatillisesti, heid\u00e4n motivaationsa ja sitoutumisensa yrityst\u00e4 kohti kasvaa. Yrityksen henkil\u00f6st\u00f6 on sen voimavara ja heid\u00e4n osaamisensa hy\u00f6dynt\u00e4minen ja kehitt\u00e4minen kohti monipuolista, yhteist\u00e4 osaamista, on koko yrityksen etu.<\/p>\n

\"Pohjoisen<\/a>
Pohjoisen mikro- ja pk-yritysten k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n mallinnettu urapolku. Lonka 2015.<\/figcaption><\/figure>\n

Kun ensiaskeleet osaamisen polulla on askellettu, voidaan kulkua jatkaa kohti osaamisen kehitt\u00e4mist\u00e4 pohjautuen yrityksen strategisiin tavoitteisiin. Tunnistaminen, hy\u00f6dynt\u00e4minen ja kehitt\u00e4minen ovat avainsanat kohti eteenp\u00e4in menev\u00e4\u00e4 liiketoimintaa \u2013 kohti menestyst\u00e4.<\/p>\n

L\u00e4hteet<\/strong><\/h4>\n

Alatalo, M. 2015. Lappiin sitoutuneen ty\u00f6ntekij\u00e4n profiili. Lapin ammattikorkeakoulu. Opinn\u00e4ytety\u00f6<\/p>\n

Kaakkuriniemi, A. 2015. Mikro- ja PK-yrityksen osaamisen tunnistaminen ja hy\u00f6dynt\u00e4minen. Lapin ammattikorkeakoulu. Opinn\u00e4ytety\u00f6<\/p>\n

Korpivaara, P. 2015. Z-sukupolvinen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4. Lapin ammattikorkeakoulu. Opinn\u00e4ytety\u00f6<\/p>\n

Lonka, L. 2015. MONIKULTTUURISEN TY\u00d6YHTEIS\u00d6N JOHTAMINEN -Kansainv\u00e4lisen sesonkity\u00f6ntekij\u00e4n motivointi ja sitouttaminen. Lapin ammattikorkeakoulu. Opinn\u00e4ytety\u00f6<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Mikro- ja pk-yritysten on huolehdittava kilpailukyvyst\u00e4\u00e4n rekrytoimalla oikeat henkil\u00f6t ja sitouttamalla heid\u00e4t sek\u00e4 tunnistamalla ja hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 osaamisensa. N\u00e4ist\u00e4 kaikista huolehtimalla yritys itse antaa itselle parhaat ev\u00e4\u00e4t menestykseen.<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":133,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":true,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":false,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[684176,110187],"tags":[7402,110376,31084,17802],"class_list":["post-131","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-1-15","category-teema-artikkeli","tag-johtaminen","tag-kilpailukyky","tag-tyoelama","tag-yrittajyys"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2015\/12\/YAMKopiskelijat-teema-artikkeli.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-27","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/131","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=131"}],"version-history":[{"count":15,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/131\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":215,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/131\/revisions\/215"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/133"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=131"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=131"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=131"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}