{"id":1316,"date":"2017-12-12T09:58:22","date_gmt":"2017-12-12T07:58:22","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=1316"},"modified":"2017-12-12T14:44:06","modified_gmt":"2017-12-12T12:44:06","slug":"360-kuvan-ja-videon-hyodyntaminen-pelastustehtavan-harjoittelussa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2017\/12\/12\/360-kuvan-ja-videon-hyodyntaminen-pelastustehtavan-harjoittelussa\/","title":{"rendered":"360\u2019 kuvan ja videon hy\u00f6dynt\u00e4minen pelastusteht\u00e4v\u00e4n harjoittelussa"},"content":{"rendered":"

Petri Hannula, peliteknologia-asiantuntija, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n

Lataa PDF-tiedosto<\/a>
\n<\/em><\/p>\n

Lapin ammattikorkeakoulun ohjelmistotekniikan laboratorio pLab on tehnyt yhteisty\u00f6t\u00e4 Lapin pelastuslaitoksen kanssa toteuttaakseen kahdessa erilaisessa pelastusharjoituksessa mahdollisimman toimivan pelastustilanteen simuloinnin peliteknologiaa k\u00e4ytt\u00e4en. Palo- ja pelastustilanteet ovat arvaamattomia, ja haastavampien kohteiden suunnitelmia on todella vaikea todentaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n harjoituksissa. Harjoitusten toistaminen on kallista ja aikaa viev\u00e4\u00e4. Lis\u00e4ksi koko henkil\u00f6kuntaa on vaikea saada osallistumaan yht\u00e4 aikaa harjoituksiin. Simulaatio on yksi tapa tuoda vaihtoehtoja t\u00e4llaisten tilanteiden harjoitteluun.<\/p>\n

L\u00e4ht\u00f6tilanne rakentamiimme harjoitussimulaatioihin oli harjoitella kokonaista pelastustilannetta useiden toimijoiden yhteisty\u00f6n\u00e4. Palomiehist\u00f6n lis\u00e4ksi harjoituksessa voi olla mukana kohteesta olevaa henkil\u00f6st\u00f6\u00e4, ambulanssimiehist\u00f6\u00e4, lehdist\u00f6\u00e4, lentokentt\u00e4henkil\u00f6kuntaa tai melkein mit\u00e4 tahansa kohteessa ja teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 vastaantulevaa organisaatiota. T\u00e4llaisen harjoituksen j\u00e4rjest\u00e4minen t\u00e4ysin autenttisissa oloissa on eritt\u00e4in kallista ja eritt\u00e4in haastavaa. Aikataulutus ja kaikkien mukaan saaminen on ongelmallista. Jos harjoituksen aikana jokin menee pieleen, koko harjoitus ep\u00e4onnistuu. Suurena riskin\u00e4 on, ett\u00e4 harjoituksen uusinta saattaa olla mahdollista vasta useiden kuukausien p\u00e4\u00e4st\u00e4 ja silloin on olemassa sama riski ep\u00e4onnistumisesta.<\/p>\n

Simuloinnilla pyrit\u00e4\u00e4n mahdollistamaan mahdollisimman l\u00e4hell\u00e4 oikeaa tilannetta oleva tunne jokaiselle osallistujalle. Simulaatio j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n teht\u00e4v\u00e4\u00e4n osallistuvan organisaation tiloissa. Kun simulaatioharjoitus on kerran rakennettu, voidaan se toistaa useita kertoja, jopa saman p\u00e4iv\u00e4n aikana. Jos asiat menev\u00e4t pieleen, kun havaitaan parannettavaa toimintatavoissa tai niin kriittinen ongelma, ett\u00e4 harjoitus on pakko keskeytt\u00e4\u00e4, voidaan harjoitus laittaa tauolle tai se voidaan aloittaa kokonaan alusta. T\u00e4m\u00e4 ei normaaleissa harjoitteluymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 ja -tilanteissa v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole mahdollista, varsinkaan silloin kun osallistujia on useista organisaatioista.<\/p>\n

Simulaatiot rakennettiin ennen LapinAMK:n kanssa teht\u00e4v\u00e4\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 PowerPoint-esityksin\u00e4, jotka kertoivat eri organisaatioille heid\u00e4n tilanteensa kohteessa ja kohdealueella. Kohteesta on etuk\u00e4teen otettu perinteisi\u00e4 valokuvia, jotka ohjaavat hyvin vahvasti simulaatioon osallistuvien immersoitumista harjoitukseen. PowerPoint-simulaatiot ovat usein ajasta riippumattomia, eli ne eiv\u00e4t ota huomioon matka-aikaa kohteeseen tai sit\u00e4, kuinka kauan kierreportaiden kulkeminen t\u00e4ydess\u00e4 palomiehen sotisovassa kest\u00e4\u00e4. Vaikka samaan aikaan olisi k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oikea radioliikenne Virve-verkon kautta, niin silti simulaatio, joka kest\u00e4isi oikeassa tilanteessa 30 minuuttia, ajetaan parhaimmillaan l\u00e4pi viidess\u00e4 minuutissa. T\u00e4m\u00e4 johtaa ongelmiin, joita ei tule eteen oikeassa tilanteessa. Esimerkki t\u00e4llaisesta on radioliikenteen puuroutuminen kun 30 minuutin teht\u00e4v\u00e4 suoritetaan viidess\u00e4 minuutissa. T\u00e4m\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tuo esille oikeita kommunikaatio ongelmia, joita saattaa olla esimerkiksi oikean tiedon v\u00e4litt\u00e4minen ambulanssi henkil\u00f6st\u00f6lle, tai poliisille.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

LapinAMK:lla on osaaminen ja taito tehd\u00e4 simulaatioita k\u00e4ytt\u00e4en hy\u00f6dyksi peliteknologiaa. Esimerkki t\u00e4llaisesta teknologiasta on pelimoottorit ja niiden mahdollisuuksien hy\u00f6dynt\u00e4minen simulaation rakentamisessa. Pelimoottorin k\u00e4ytt\u00e4minen mahdollistaa ajan huomioon ottamisen simulaation l\u00e4piviemisess\u00e4. Henkil\u00f6st\u00f6n on odotettava aika kohteeseen, tai heid\u00e4n on odotettava aika, joka kest\u00e4\u00e4 kohteessa ment\u00e4vien kierreportaiden, hissin, m\u00f6nkij\u00e4n, tai muun koneen kyydiss\u00e4. Ajatuksena ei ole, ett\u00e4 osallistuja istuisivat odottaen valkoista sein\u00e4\u00e4 katsellen. Heill\u00e4 n\u00e4ytet\u00e4\u00e4n video kohteeseen siirtymisest\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in he oppivat reitin ja reitill\u00e4 olevat haasteet, risteysalueet, hankalasti huomattavat risteykset, maamerkit, jne. Optimitilanne on, ett\u00e4 jokaisesta siirtym\u00e4taipaleesta on olemassa video, joka esitet\u00e4\u00e4n oikeassa siirtym\u00e4kohdassa, vaikkapa ne jo mainitut kierreportaat. Oikeat siirtym\u00e4t luovat tilanteesta tarkemman ja reaalimaailmaa vastaavamman kokemuksen osallistuvalle henkil\u00f6st\u00f6lle.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Pelimoottoria hy\u00f6dynnett\u00e4ess\u00e4 t\u00e4rkeimpiin kohteessa oleviin teht\u00e4viin on mahdollista muodostaa interaktiivisia teht\u00e4vi\u00e4.\u00a0 T\u00e4ll\u00f6in ei tarvita henkil\u00f6\u00e4 haastattelemaan, tai ohjaamaan osallistujaa. Simulaatiototeus antaa palautteen vastauksista ja valinnoista, joita osallistuja tekee. T\u00e4llaisia teht\u00e4vi\u00e4 voi olla p\u00e4\u00e4t\u00e4nt\u00e4ketjut: \u201cmist\u00e4 letku olisi optimaalisinta vied\u00e4 kohteeseen\u201d, tai \u201cmiss\u00e4 tilassa valmistaudutaan savusukellusteht\u00e4v\u00e4\u00e4n\u201d, tai \u201cpelasta – sammuta – tuuleta\u201d. Osallistuja tekee valintoja, ja mit\u00e4 realistisempi simulaatio on kyseess\u00e4, sit\u00e4 enemm\u00e4n h\u00e4nelle voidaan sitoa mukaan oikeita reaalimaailman toiminnallisuuksia tukemaan simulaatiototeutuksen teht\u00e4vi\u00e4.<\/p>\n

Periaatteessa simulaatioon osallistuva henkil\u00f6kunta osallistuu peliin, joten he toimivat simulaation suorituksessa pelaajina. Pelaajien kokemus eli immersio on t\u00e4rke\u00e4 osa simulaation onnistumista. Mit\u00e4 l\u00e4hemm\u00e4s reaalimaailman tilanteita p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n visuaalisesti, \u00e4\u00e4nellisesti ja kokemuksellisesti, sit\u00e4 paremmin simulaatio on onnistunut. Mit\u00e4 enemm\u00e4n dataa pelaajalla on k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6stens\u00e4 tueksi, sit\u00e4 paremmin simulaatio on onnistunut. Jos simulaatio pystyy osoittamaan, ett\u00e4 toiminnoissa, prosesseissa, menetelmiss\u00e4, radioliikenteess\u00e4, tai muussa on ongelmia, niin silloin simulaatio on onnistunut. N\u00e4inp\u00e4 yksi tapa realismin tavoitteluun simulaatiossa on hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 kuvia. Perinteiset kuvat ovat hyvi\u00e4. 360\u2019 kuvat jokaiseen suuntaan on viel\u00e4 parempia, koska pelaaja saa kokonaisvaltaisemman kuvan alueesta. Jos kuvissa on viel\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4n liittyvi\u00e4 elementtej\u00e4, sit\u00e4 parempi kokonaiskuva on mahdollista antaa pelaajalle. Perinteinen video on my\u00f6s hyv\u00e4. Siin\u00e4 saadaan annettua laajempi kuva, kuin pelk\u00e4ll\u00e4 kuvalla. Videossa on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 toiminta kohteessa ja sill\u00e4 my\u00f6s voidaan esitt\u00e4\u00e4 helposti teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4, tai kohteessa olevat esteet. J\u00e4lleen 360\u2019 video on parempi, koska silloin pelaaja voi tarkastella ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n laajemmalla perspektiivill\u00e4.<\/p>\n

3d-mallintaminen simulaation toteutuksessa ei ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 paras mahdollinen l\u00e4hestymiskulma, koska 3d-malli on vaikea saada t\u00e4sm\u00e4lleen kohdetta vastaavaksi maastonmuodollisesti ja visuaalisesti. Jos pelaaja on k\u00e4ynyt kohteessa reaalimaailmassa, ei aina onnistuta 3d-mallinnuksessa niin hyvin, ett\u00e4 pelaaja tunnistaisi paikan samalla tavalla reaalimaailmassa kuin simulaatiossa.<\/p>\n

Simulaatiossa pelaajat suorittavat yleens\u00e4 etuk\u00e4teen k\u00e4sikirjoitetun teht\u00e4v\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 on mahdollista, koska yleens\u00e4 osallistuvilla organisaatioilla on prosessit ja toimintamallit erilaisia kohteita ja teht\u00e4vi\u00e4 varten. K\u00e4sikirjoituksen laadinnassa pit\u00e4\u00e4 olla mukana asiantuntija, joka tiet\u00e4\u00e4 prosessin eri vaiheet ja haasteet: mit\u00e4 elementtej\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4n pystyt\u00e4\u00e4n laittamaan tuomaan pelaajalle lis\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00e4nt\u00e4teht\u00e4vi\u00e4 ja haasteita. Haasteita tarvitaan simulaatiossa tuomaan esiin ongelmia, joita voi tulla oikeassa tilanteessa ja jotka vaarantavat suunnitelman toteutumisen.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Simulaation rakentaminen saattaa kuulostaa hintavalle. Tarvitaan paljon osaamista ja j\u00e4rjestettyj\u00e4 tapaamisia kohdealueelle ja kaiken kuvaaminen. Ensimm\u00e4inen kerta on aina hitain. Silloin joudutaan rakentamaan pohja. Ensimm\u00e4inen versio, jonka pit\u00e4\u00e4 toimia niin hyvin, ett\u00e4 siit\u00e4 on j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 l\u00e4hte\u00e4 rakentamaan uutta. Toinen versio on heti halvempi, koska voidaan ottaa edellisen version toiminnallisuus mukaan. Vaikka kyseess\u00e4 olisi kokonaan uusi kohde, niin tekninen toiminnallisuus on hyvin samantyyppinen, vaikka kohde olisi t\u00e4ysin erilainen. Vanhan simulaation pohjalta on my\u00f6s saatu kokemuksia, joiden perusteella on helpompi l\u00e4hte\u00e4 suunnittelemaan uusia toiminnallisuuksia.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Simulaatio ei koskaan vastaa 1:1 oikeaa tilannetta. Varsinkin palo- ja pelastusteht\u00e4viss\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 muuttujia on liikaa. Simulaatiolla pystyt\u00e4\u00e4n rakentamaan kustannustehokkaasti usein toistettavia harjoituksia tietyist\u00e4 haastavista skenaarioista, joita on vaikea harjoitella. Ilman kunnollista harjoittelua riskit kasvavat suuriksi itse tilanteen tullessa eteen. Pelillinen simulaatio on hyv\u00e4 lis\u00e4 harjoitustenj\u00e4rjest\u00e4j\u00e4n ty\u00f6kalupakkiin.<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Palo- ja pelastustilanteet ovat arvaamattomia, ja haastavimpia tilanteita on todella vaikea harjoitella. Harjoitusten toistaminen on kallista ja aikaa viev\u00e4\u00e4. Simulaatio on yksi tapa tuoda vaihtoehtoja t\u00e4llaisten tilanteiden harjoitteluun.<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":1432,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":false,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[115203,4234],"tags":[101624,110208,30368,110207],"class_list":["post-1316","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-3-2017","category-artikkeli","tag-digitalisaatio","tag-pelillistaminen","tag-turvallisuus","tag-virtuaalisuus"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2017\/12\/Hannula-artikkeli-Lumen-lehti-3-2017.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-le","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1316","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1316"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1316\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1366,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1316\/revisions\/1366"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1432"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1316"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1316"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1316"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}