{"id":1375,"date":"2017-12-12T10:30:16","date_gmt":"2017-12-12T08:30:16","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=1375"},"modified":"2017-12-12T14:47:53","modified_gmt":"2017-12-12T12:47:53","slug":"hiilidioksidin-talteenotto-ja-sitominen-katsaus-menetelmaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2017\/12\/12\/hiilidioksidin-talteenotto-ja-sitominen-katsaus-menetelmaan\/","title":{"rendered":"Hiilidioksidin talteenotto ja sitominen \u2013 katsaus menetelm\u00e4\u00e4n"},"content":{"rendered":"

Sanna Tyni, ep\u00e4orgaanisen kemian tohtori, erityisasiantuntija, kiertotaloushanke, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n

Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

Johdanto<\/h2>\n

Hiilidioksidin (CO2<\/sub>) muodostuminen on yksi suurimmista haasteista t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n teollisuudessa, alasta riippumatta, ymp\u00e4ri maapallon. Hiilidioksidi on merkitt\u00e4v\u00e4 kasvihuonekaasu ilmakeh\u00e4ss\u00e4 paitsi suuren m\u00e4\u00e4r\u00e4ns\u00e4 mutta my\u00f6s nopean pitoisuuden nousunsa vuoksi. Hiilidioksidi on osa hiilen kiertokulkua maapallolla mutta tilanteen on muuntanut ongelmalliseksi ihmisten vaikutus. Syin\u00e4 pitoisuuden h\u00e4lytt\u00e4v\u00e4\u00e4n kasvuun ovat muun muassa fossiilisten polttoaineiden hy\u00f6dynt\u00e4minen energian tuotannossa ja eri teollisuuden alojen voimakas kasvu. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevat hiilidioksidin sitomiseen ja varastointiin soveltuvat menetelm\u00e4t ns. CCS-menetelm\u00e4t eiv\u00e4t ole edelleenk\u00e4\u00e4n riitt\u00e4vi\u00e4 pit\u00e4m\u00e4\u00e4n hiilidioksidipitoisuutta tasapainossa vapautumisen ja sitomisen suhteen. (Sipil\u00e4, 2008)<\/p>\n

Euroopan unioni on asettanut j\u00e4senmailleen mm. hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6jen tavoiteraja-arvot vuodelle 2020 ja unionin j\u00e4senmaana my\u00f6s Suomi sitoutuu noudattamaan laadittua ilmasto- ja energiapolitiikkaa. Vuonna 2007 UNFCCC:lle (YK:n ilmastonmuutoskonventti, United Nations Framework Convention on Climate Change) raportoitiin Suomen kasvihuonep\u00e4\u00e4st\u00f6iksi 78,3 Mt CO2<\/sub>-eq, joista 66,1 Mt oli fossiilista hiilidioksidia. P\u00e4\u00e4st\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 suurin osa (62 %) muodostui energian- ja l\u00e4mm\u00f6ntuotannosta ja toiseksi suurin osa (16 %) oli per\u00e4isin rauta- ja ter\u00e4stuotannosta. Suomessa mets\u00e4t muodostavat t\u00e4rke\u00e4n linkin hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin suhteen koska biomassat sitovat hiilidioksidia fotosynteesill\u00e4. Biopolttoaineita pidet\u00e4\u00e4nkin hiilineutraaleina energian l\u00e4htein\u00e4. Jos tuotantoprosessissa eroteltu hiilidioksidi hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n esim. paperiteollisuuden raaka-aineena, on kyse hiilidioksidinegatiivisesta p\u00e4\u00e4st\u00f6st\u00e4. Nykyinen energiapolitiikka tosin ei viel\u00e4 huomioi tuotantolaitosten negatiivisia hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 osaksi p\u00e4\u00e4st\u00f6laskelmia.\u00a0(Teir S. H., 2010)<\/p>\n

Taustaa<\/h2>\n

Hiilidioksidin varastoinnin kannalta potentiaalisina menetelmin\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n varastointia maaper\u00e4n geologisiin esiintymiin (esim. ehtyneet \u00f6ljy- ja kaasukenttien onkalot), meriin (kaasun vapauttaminen meriveteen tai varastointi meren pohjaan) ja hiilidioksidin kemiallista muokkaamista ep\u00e4orgaanisiksi karbonaateiksi. (IPCC, 2005)<\/p>\n

Talteenotto<\/h3>\n

Teollisuudessa hiilidioksidi pyrit\u00e4\u00e4n ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n talteen tuotannon eri vaiheissa. Menetelm\u00e4t ovat k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ennen tai j\u00e4lkeen polttamisen tai vaihtoehtoisesti hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n happipolttomenetelm\u00e4\u00e4.<\/p>\n

    \n
  • Polton j\u00e4lkeinen talteenotto (post-combustion)\n
      \n
    • CO2<\/sub> poistetaan pesureiden avulla piippuun menev\u00e4st\u00e4 savukaasusta.<\/li>\n
    • Ekonomisesti tehokas menetelm\u00e4, k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 jo valtaosassa tuotantolaitoksia.<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n
    • Talteenotto ennen polttoa (pre-combustion)\n
        \n
      • Kiinte\u00e4 polttoaine muutetaan kaasumaiseksi ennen polttoprosessia, ja CO2<\/sub> erotetaan kaasusta ennen polttokattilaa.<\/li>\n
      • Polton j\u00e4lkeen CO2<\/sub> poistetaan savukaasusta pesem\u00e4ll\u00e4.<\/li>\n
      • Hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n erityisesti lannoiteteollisuuden puolella sek\u00e4 vetytuotannossa.<\/li>\n
      • Menetelm\u00e4n\u00e4 kalliimpi kuin talteenotto polton j\u00e4lkeen mutta hy\u00f6tysuhde suurempi. Korkeammat CO2<\/sub>-konsentraatiot ja korkeampi paine tekev\u00e4t erotuksesta helpompaa.<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n
      • Happipoltto (oxy-fuel combustion)\n
          \n
        • Poltossa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n korkean puhtausasteen omaavaa O2<\/sub>.<\/li>\n
        • CO2<\/sub>-pitoisuus savukaasussa jopa yli 80 %.<\/li>\n
        • Helpottaa CO2<\/sub>:n erotusta mutta O2<\/sub>:n erotus ilmasta kuluttaa paljon energiaa, mik\u00e4 nostaa kustannuksia. (IPCC, 2005)<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n

          Uusimmilla k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevilla metodeilla p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n jo jopa 90 % talteenottoasteelle mutta ik\u00e4v\u00e4 kyll\u00e4 prosessi tuplaa energiakustannukset (Teir S. H., 2010) Edell\u00e4 esitettyihin jo k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oleviin menetelmiin voidaan yhdist\u00e4\u00e4 my\u00f6s lis\u00e4k\u00e4sittelymenetelmi\u00e4 kuten absorptiota, kryogeenista tislausta, membraaneja, kaasumaisia hydraatteja tai CLC-polttotekniikkaa (chemical looping combustion). Lis\u00e4k\u00e4sittelymenetelm\u00e4t ovat p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti viel\u00e4 kehitysasteella ja paljon tutkimusty\u00f6t\u00e4 on teht\u00e4v\u00e4 ennen kuin tutkijat ovat ratkoneet menetelmien ja materiaalin hy\u00f6dynt\u00e4miseen laajassa tuotantomittakaavassa liittyv\u00e4t ongelmat, kuten kustannus- ja energiatehokkuuden. Pisimm\u00e4ll\u00e4 olevat menetelm\u00e4t hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t hiilidioksidin erottamiseksi CLC-polttotekniikkaa tai hydraatiota. (D’Alessandro, 2010)<\/p>\n

          Menetelm\u00e4t varastoimiseksi ja sitomiseksi<\/h3>\n

          Hiilidioksidin sitomiseksi ja varastoinniksi k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n muutamia toimiviksi ja kustannustehokkaiksi havaittuja menetelmi\u00e4 kuten mereen tai maaper\u00e4\u00e4n siirtoa ja varastointia. Siirto tapahtuu suoraan tehtaasta kiinte\u00e4\u00e4 putkea pitkin tai merien tapauksessa hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 laivoja siirroissa. T\u00e4m\u00e4 tosin on mahdollista vain sellaisilla alueilla, jotka t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t vaatimukset sijainnin, maaper\u00e4n tai tehtaan hiilidioksidin tuotantom\u00e4\u00e4rien suhteen. Menetelm\u00e4t perustuvat fysikaalisiin ja geokemiallisiin tekij\u00f6ihin, jotka sitovat kaasun maaper\u00e4\u00e4n\/mereen ja est\u00e4v\u00e4t sit\u00e4 karkaamasta. Ajan kanssa hiilidioksidista tulee osa luonnollista hiilisykli\u00e4. Teollisuus voisi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 talteenotettua nestem\u00e4ist\u00e4 tai kaasumaista hiilidioksidia omissa prosesseissaan. Kyseess\u00e4 katsotaan olevan kuitenkin verrattain pieni hy\u00f6dynnysaste, koska varastointi on lyhytaikaista. (IPCC, 2005) Esimerkiksi paperinvalmistuksessa hy\u00f6dynnetty hiilidioksidi vapautuu uudelleen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n paperin k\u00e4ytt\u00f6i\u00e4n t\u00e4yttyess\u00e4.<\/p>\n

          Mineraalikarbonaatio on vaihtoehtoinen varastointimenetelm\u00e4 erityisesti alueilla, joilla ei ole sopivia varastointipaikkoja maaper\u00e4\u00e4n tai meren. Karbonaatioreaktiossa hiilidioksidi reagoi alkalimetallimineraalin kanssa muodostaen stabiileja karbonaattiyhdisteit\u00e4. Menetelm\u00e4\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n kuitenkin viel\u00e4 liian kalliina ja energiaa kuluttavana teollisessa mittakaavassa toteutettavaksi. Kehitysty\u00f6 menetelm\u00e4n parissa jatkuu kuitenkin aktiivisesti. (Sipil\u00e4, 2008) Menetelm\u00e4n suurin etu on hiilidioksidin ns. pysyv\u00e4 sitoutuminen muodostuneeseen yhdisteeseen, mink\u00e4 vuoksi karbonaattien sijoittamisella ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ei tutkimusten mukaan ole haitallisia ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksia. Toimivan ja energiatehokkaan karbonaatioreaktion kehitt\u00e4minen hiilidioksidin sitomiseksi voisi my\u00f6s mahdollistaa teollisuuden sivuvirtamineraalien hy\u00f6dynt\u00e4misen reaktiossa. Lis\u00e4ksi tuotetuille karbonaatille olisi mahdollista kehitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s hy\u00f6dynnystarkoituksia. (Teir, 2006)\u00a0(Lavikko, 2017)<\/p>\n

          Suomi<\/h3>\n

          Suomen osalta hiilidioksidin varastointi maaper\u00e4\u00e4n tai meriin ei ole vaihtoehto. Suomen kallioper\u00e4 koostuu kiteisest\u00e4 kivimateriaalista, joka ei sovellu varastointiin. L\u00e4himm\u00e4t varastointiin soveltuvat merialueet l\u00f6ytyv\u00e4t Suomen rajojen ulkopuolelta etel\u00e4iselt\u00e4 It\u00e4merelt\u00e4, jotka sijaitsevat Ruotsin hallinta-alueella.\u00a0(Teir S. H., 2010) Suomen maaper\u00e4ss\u00e4 sijaitsee magnesiumrikasta ultramafista kive\u00e4 kuten peridotiittia, duniittia, sarviv\u00e4lkett\u00e4, pyroksiniittia, komatiittia ja n\u00e4iden metamorfeja. Sopivaa kivimateriaalia karbonaattien raaka-aineeksi on maaper\u00e4ss\u00e4 runsaasti mutta toistaiseksi materiaalin louhinta vain mineraalikarbonaatiota varten ei houkuttele teollisuutta. (Teir S. H., 2010) Mineraalikarbonaatio lienee kuitenkin Suomen t\u00e4m\u00e4nhetkisist\u00e4 vaihtoehdoista potentiaalisin ja sen parissa tutkimusty\u00f6t\u00e4 on jo teikeill\u00e4 mm. \u00c5bo Akademissa. (Sipil\u00e4, 2008) (Lavikko, 2017)<\/p>\n

          Mahdollisuudet<\/h3>\n

          Ajantasaista tietoa hiilidioksidin talteenotosta ja varastoinnista l\u00f6ytyy mm. Carbon Capture Journal<\/em>:n Internetsivustolta, jossa esitell\u00e4\u00e4n tuoreimmat aiheeseen liittyv\u00e4t uutiset ymp\u00e4ri maailman. Syyskuun 2017 uutisia ovat mm. Kanadan 950000$ investointi hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin keskittyv\u00e4\u00e4n instituuttiin sek\u00e4 CO2<\/sub> Solutions<\/em> toteuttaa alustavan tutkimuksen, jolla arvioidaan entsymaattisen hiilidioksidin varastointitekniikan potentiaalia kaivos- ja metalliteollisuudessa. (Carbon Capture Journal, 2017) Vastaavasti Energy Procedia<\/em> on koostanut 13th<\/sup> International Conference on Greenhouse Gas Control Technologies<\/em>-konferenssin julkaisuista oman numeron, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 tuoreimmat tutkimustulokset alalta. (GHGT-13, 2017) Tutkimustulosten julkaiseminen on helpottunut ja nopeutunut digitalisaation my\u00f6t\u00e4, mik\u00e4 my\u00f6s antaa mahdollisuuden entist\u00e4 nopeammalle kehitykselle. Digitaaliset ty\u00f6kalut ovat mahdollistaneet uudenlaisen l\u00e4hestymistavan tutkimusongelmien ratkaisemiseksi. Lis\u00e4ksi yhteisty\u00f6n tekeminen vaikkapa maapallon toisella laidalla olevan tutkimusryhm\u00e4n kanssa on t\u00e4ysin mahdollista uusien menetelmien vuoksi. Uusien CCS-menetelmien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto vaatii viel\u00e4 paljon tutkimusty\u00f6t\u00e4 ja erityisesti useiden eri alojen yhtisty\u00f6t\u00e4 ongelmien ratkaisemiseksi. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevat CCS-menetelm\u00e4t ovat ik\u00e4v\u00e4 kyll\u00e4 ik\u00e4\u00e4ntyneit\u00e4 ja uusia menetelmi\u00e4 niiden rinnalle tai tilalle tarvittaisiin. (D’Alessandro, 2010)<\/p>\n

          Yhteenveto<\/h2>\n

          Teollisuuden toimijoilla ja tutkijoilla on k\u00e4siss\u00e4\u00e4n ongelmakimppu, jonka ratkaisijalle on tarjolla maineen ja mammonan lis\u00e4ksi titteli \u201dMaapallon pelastaja\u201d. Vaikka lausahdus kovin lennokas onkin, niin taustalla piilee kuitenkin totuus. Hiilidioksidipitoisuus, ja erityisesti pitoisuuden voimakas kasvu ilmakeh\u00e4ss\u00e4, on luonut ongelman, jonka ratkaisemiseksi tarvitaan yhteisty\u00f6t\u00e4 ja luovia ajatuksia. Kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4 ajatellen teollisuudessa on jo otettu k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n erilaisia menetelmi\u00e4, joiden avulla on mahdollista hallita tuotantoprosessien p\u00e4\u00e4- ja sivuvirtoja, siten ett\u00e4 tuotanto on yht\u00e4 aikaa tehokasta, taloudellista mutta my\u00f6s ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4\u00e4. Samalta ajatuspohjalta meid\u00e4n tulee l\u00e4hesty\u00e4 my\u00f6s hiilidioksidin talteenottoa ja sitomista. Toteutuskelpoisilla menetelmill\u00e4 on mahdollista samanaikaisesti sitoa hiilidioksidia, hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 raaka-aineena sivuvirtoja sek\u00e4 tuottaa uusia materiaaleja jatkohy\u00f6dynnyst\u00e4 ajatellen. N\u00e4in siirryt\u00e4\u00e4n keskustelemaan ongelman sijaan uusien menestystuotteiden kehitt\u00e4misest\u00e4. Yksitt\u00e4isen\u00e4 tavoitteena ehk\u00e4 suuri ja saavuttamaton mutta pienempiin osiin pilkottuna hallittavissa sek\u00e4 ratkaistavissa oleva haaste.<\/p>\n

          L\u00e4hteet<\/h2>\n

          Carbon Capture Journal. 2017. Future Energy Publishing Ltd. Viitattu 18. 9 2017. http:\/\/www.carboncapturejournal.com\/allnews.aspx<\/p>\n

          D’Alessandro, D. M., Smit, B., ja Long, J. R. 2010. Carbon dioxide capture: Prospects for new materials.<\/em> Angewandte Chemie International Edition. Viitattu 14. 9 2017. https:\/\/infoscience.epfl.ch\/record\/200571\/files\/6058_ftp.pdf<\/p>\n

          GHGT-13. 2017. 13th International Conference on Greenhouse Gas Control Technologies<\/em> Energy Procedia. Viitattu 18. 9 2017. http:\/\/www.sciencedirect.com\/science\/journal\/18766102\/114\/supp\/C?sdc=1<\/p>\n

          IPCC [Working Group III of the Intergovernmental Panel on Climate Change [Metz, B., O. Davidson, H. C. de Coninck, M. Loos, and L. A. Meyer (eds.)]. 2005. IPCC Special Report on Carbon Dioxide Capture and Storage.<\/em> Cambridge Unversity Press. Viitattu 14. 9 2017. https:\/\/www.ipcc.ch\/pdf\/special-reports\/srccs\/srccs_wholereport.pdf<\/p>\n

          Lavikko, S. 2017. Geological and mineralogical aspects on mineral carbonation.<\/em> \u00c5bo Akademi University. Viitattu 14. 9 2017. https:\/\/www.doria.fi\/bitstream\/handle\/10024\/130096\/lavikko_sonja.pdf?sequence=2<\/p>\n

          Sipil\u00e4, J., Teir, S., Zevenhoven, R.. 2008. Carbon dioxide sequestration by mineral carbonation, Literature review update 2005-2007.<\/em> \u00c5bo Akademi University. Viitattu 14. 9 2017. http:\/\/users.abo.fi\/rzevenho\/MineralCarbonationLiteratureReview05-07.pdf<\/p>\n

          Teir, S., Eloneva, S., Fogelholm, C.-J., Zevenhoven, R. 2006. Stability of calcium carbonate and magnesium carbonate in rainwater and nitric acid solutions.<\/em> Elsevier. Viitattu 14. 9 2017. http:\/\/lib.tkk.fi\/Diss\/2008\/isbn9789512293537\/article7.pdf<\/p>\n

          Teir, S. Hetland, J., Lindeberg, E., Torvanger, A., Buhr, K., Koljonen, T., Gode, J., Onarheim, K., Tjernshaugen, A., Arasto, A., Liljeberg, M., Lehtil\u00e4, A., Kujanp\u00e4\u00e4, L., ja Nieminen, M. 2010. Potential for carbon capture and storage (CCS) in the Nordic region.<\/em> VTT. Viitattu 14. 9 2017. http:\/\/www.sintef.no\/globalassets\/project\/nordiccs\/vtt_t2556.pdf<\/p>\n

           <\/p>\n

          Asiasanat: hiilidioksidin talteenotto ja varastointi, CCS-tekniikka<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

          Teollisuudessa on jo otettu k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n erilaisia menetelmi\u00e4, joiden avulla on mahdollista hallita tuotantoprosessien p\u00e4\u00e4- ja sivuvirtoja, siten ett\u00e4 tuotanto on yht\u00e4 aikaa tehokasta, taloudellista mutta my\u00f6s ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4\u00e4. Samalta ajatuspohjalta meid\u00e4n tulee l\u00e4hesty\u00e4 my\u00f6s hiilidioksidin talteenottoa ja sitomista.<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":1426,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":false,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[115203,4234],"tags":[110378,115166,47144,43350,115186,6751,115177],"class_list":["post-1375","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-3-2017","category-artikkeli","tag-biotalous","tag-energia","tag-ilmastonmuutos","tag-kestava-kehitys","tag-liikenne","tag-talous","tag-teollisuuspalvelut"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2017\/12\/Tyni-artikkeli-Lumen-lehti-3-2017.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-mb","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1375","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1375"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1375\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1380,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1375\/revisions\/1380"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1426"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1375"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1375"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1375"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}