{"id":1383,"date":"2017-12-12T11:06:08","date_gmt":"2017-12-12T09:06:08","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=1383"},"modified":"2017-12-13T08:03:35","modified_gmt":"2017-12-13T06:03:35","slug":"rikasta-pohjoista-rikasta-verkostoa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2017\/12\/12\/rikasta-pohjoista-rikasta-verkostoa\/","title":{"rendered":"Rikasta Pohjoista \u2013 Rikasta verkostoa!"},"content":{"rendered":"

Aslak Siimes, insin\u00f6\u00f6ri (AMK), K\u00e4ynniss\u00e4pidon tutkimuksen tiiminvet\u00e4j\u00e4 ja projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6, Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisala, Lapin ammattikorkeakoulu <\/em><\/p>\n

Arja Kotkansalo, insin\u00f6\u00f6ri (YAMK), projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6, Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisala, k\u00e4ynniss\u00e4pidon tutkimus, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n

Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

Rikasta Pohjoista -seminaarin juuret ovat jo varhaisen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun ajoissa. Tarkoituksena oli Digipolis Oy:n j\u00e4rjest\u00e4mien Oktoberfestien vastapainoksi j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 my\u00f6s kev\u00e4isin teemallinen seminaari.<\/p>\n

Ensimm\u00e4inen seminaari j\u00e4rjestettiin 2010, ja sen teemoitus perustui kunnossapitotiimin silloisten projektien tulosten julkaisemiseen kunnossapitoon liittyv\u00e4st\u00e4 strategisesta, taktisesta ja operatiivisesta tiedonkeruusta, sen analysoinnista ja hy\u00f6dynt\u00e4misest\u00e4 k\u00e4yntivarmuuden hallinnassa. P\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti osallistujina olivat projektissa mukana olleet yhteisty\u00f6yritykset, runsaat parikymment\u00e4 asiantuntijaa. Seminaari sai kuitenkin sen verran vaikuttavan arvioinnin, ett\u00e4 muuta vaihtoehtoa ei ollut kuin j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 jatkossakin uusi tapahtuma. Sovitusti seuraava toteutus oli kahden vuoden kuluttua vuonna 2012, ja teemana oli silloin kunnossapitotoiminnan muutos k\u00e4ynniss\u00e4pitotoiminnaksi. Seminaarin helmen\u00e4 oli dosentti Jorma J\u00e4rvi\u00f6n maalaama visio kunnossapidon tulevaisuudesta globaalissa viitekehyksess\u00e4. Osallistujien m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvoi selv\u00e4sti, ja havaittiin, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n tyyppiselle tilaisuudelle voisi olla jopa vuotuinen tarve. P\u00e4iv\u00e4n anti ja seminaarin aikana k\u00e4ydyt keskustelut osoittivat suoranaisen hy\u00f6dyn, kun tietoa jaetaan yritysten sek\u00e4 ammattikorkeakoulun kesken.<\/p>\n

Seuraavana vuonna paikalliset suuryritykset p\u00e4\u00e4siv\u00e4t \u00e4\u00e4neen pienempi\u00e4k\u00e4\u00e4n unohtamatta, teemana edelleen ollessa k\u00e4ynniss\u00e4pito. Visioita maalaili t\u00e4ll\u00e4 kertaa Kemin kaupunginjohtaja Tero Nissinen, jonka viesti koski alueemme teollisuuden tulevaisuutta ja itse ammattikorkeakouluun liittyv\u00e4\u00e4 uudistusta, yhdistymist\u00e4 Rovaniemen AMKin kanssa.<\/p>\n

Yhdistyminen Rovaniemen AMKin kanssa tapahtui virallisesti vuoden 2014 alussa ja sen j\u00e4lkeen on toimittu Lapin ammattikorkeakoulun nimiss\u00e4. Muutos sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n ei tuonut lis\u00e4haasteita, pikemminkin leve\u00e4mm\u00e4t hartiat seminaarien j\u00e4rjestelyille. Lis\u00e4mauste kuitenkin tuli kaivostoiminnan rajusta kasvun\u00e4kym\u00e4st\u00e4 Lapin maakunnan alueella. Silloinen materiaalien k\u00e4ytett\u00e4vyyden tutkimusryhm\u00e4 oli ajatellut j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 kaivososaamiseen liittyv\u00e4n seminaarin, joka yhteisymm\u00e4rryksess\u00e4 p\u00e4\u00e4tettiin integroida K\u00e4ynniss\u00e4pitoseminaarin yhteyteen. L\u00e4hinn\u00e4 kunnossa- ja k\u00e4ynniss\u00e4pitoon liittyv\u00e4 seminaari sai rinnalleen kaivostoiminnan ja materiaalien k\u00e4sittelyyn liittyv\u00e4n kokonaisuuden, joka entisest\u00e4\u00e4n rikastutti teemojen ja k\u00e4vij\u00f6iden osalta seminaarin laajuutta. Ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa tapahtuma oli kaksip\u00e4iv\u00e4inen ja ohjelmaan molemmille p\u00e4iville, oli kirjattu verkostoitumiseen liittyv\u00e4 osakokonaisuus. Kaivosp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 huomio keskittyi l\u00e4hinn\u00e4 tulevaisuuden visiointiin ja koulutuksen muutokseen my\u00f6s kaivostoimintaa tukevaksi, josta maamerkit takoi Lapin AMKin vararehtori Reijo Tolppi. K\u00e4ynniss\u00e4pito-osuudessa seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 huomio oli henkil\u00f6st\u00f6n- ja k\u00e4ynniss\u00e4pidon johtamisessa. Muutoksesta johtamisessa, teollisuuden n\u00e4k\u00f6kulmaa valaisi tulosyksik\u00f6n p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Kalevi Rantala Efora Oy:st\u00e4 varsin johdonmukaisesti ja tulevaisuutta maalaillen. Rantalan arviot, n\u00e4in j\u00e4lkik\u00e4teen arvioiden, olivat sen suuntaisia, ett\u00e4 niiden voidaan katsoa toteutuneen.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Vuonna 2015 suuri muutos oli visuaalisen ilmeen muuttuminen yhten\u00e4iseksi ja yhteisen tapahtumabr\u00e4ndin aikaansaaminen. K\u00e4til\u00f6n\u00e4 edell\u00e4 mainitussa toimi Heli Lohi Lapin AMKista. Syntyi Rikasta Pohjoista -foorumi, jonka alla kyseisen vuoden ja tulevienkin vuosien seminaarip\u00e4iv\u00e4t j\u00e4rjestettiin ja j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n j\u00e4lleen huhtikuussa. Samalla p\u00e4ivien yhteyteen lis\u00e4ttiin iltatapahtuma, jossa p\u00e4\u00e4paino oli edelleen verkostoitumisen lis\u00e4\u00e4minen hieman kevyemm\u00e4ss\u00e4 ilmapiiriss\u00e4. Kaksip\u00e4iv\u00e4inen toteutus mahdollisti my\u00f6s siis aihepiirien lis\u00e4\u00e4misen sek\u00e4 osallistujien kutsumisen my\u00f6s laajemmalta alueelta. Vuonna 2015 seminaarissa saatiin jopa tuulahdus hallituksen taholta asti, kun silloinen elinkeinoministeri Jan Vapaavuori k\u00e4vi tuomassa valtiovallan tervehdyksen.<\/p>\n

Mainittavaa on, ett\u00e4 ASM-tiimin (aiemmin Materiaalien k\u00e4ytett\u00e4vyys) mukaan tulo on el\u00e4v\u00f6itt\u00e4nyt Rikasta Pohjoista -foorumia ja useat osallistuvatkin molempiin p\u00e4iviin, vaikka aihepiirit voivat olla kovin erilaisia. Vuosien varrella odotettuja luentoja ovat olleet jo legendoiksi kohonneet geologi kullankaivaja Antti Peroniuksen matkakertomukset, jotka ovat olleet v\u00e4rikkyydess\u00e4\u00e4n vertaansa vailla.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuva 1. Antti Peronius puhumassa seminaarin “t\u00e4ydelle tuvalle”<\/p>\n

Alun alkujaan tarkoituksena oli saada merkitt\u00e4vi\u00e4 talousalueen sek\u00e4 my\u00f6s valtakunnallisia vaikuttajia ja yritt\u00e4ji\u00e4 luennoimaan l\u00e4hinn\u00e4 paikallisia toimijoita kiinnostavista asioista. Erilaisten teemojen k\u00e4sittely, runsaat keskustelut aiheista ja erityisesti illan vapaamman tapahtuman aikana syntyneet kontaktit olivat ja ovat sek\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4v\u00e4lle osapuolelle ett\u00e4 osallistujille merkitt\u00e4vi\u00e4 asioita. Teemoituksia mietitt\u00e4ess\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n aihepiirilt\u00e4\u00e4n sellaisia kohteita, jotka ovat sill\u00e4 hetkell\u00e4 ajankohtaisia ja huomioimalla my\u00f6s edellisten vuosien palautteet.<\/p>\n

Luennoitsijoita on vuosien varrella k\u00e4ynyt kymmeni\u00e4 ja kuulijoita satoja. Aihepiirit ovat sopivasti vaihdelleet ja monet osallistujista ovatkin k\u00e4yneet useissa tilaisuuksissa. Lis\u00e4ksi erinomaista on ollut se, ett\u00e4 my\u00f6s virkahenkil\u00f6it\u00e4 on ollut mukana runsaasti tuomassa my\u00f6s sen puolen osaamista ja verkostoa yritt\u00e4j\u00e4\/yrityspainotteiseen osallistujakuntaan. My\u00f6s Lapin AMKin insin\u00f6\u00f6riopiskelijoilla on ollut mahdollisuus osallistua tapahtumiin ja siten saada ajantasaista tietoa, mit\u00e4 teollisuudessa on meneill\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Mik\u00e4 parasta, seminaarit jatkuvat. Huhtikuussa 2018 Rikasta Pohjoista saa jatkoa ja teemana K\u00e4ynniss\u00e4pito-p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 on k\u00e4ytt\u00f6varmuus. Foorumi j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n kuten ennenkin eli Kemiss\u00e4. K\u00e4ynniss\u00e4pidon seminaarip\u00e4iv\u00e4 on samalla my\u00f6s Promaintin (ent. Kunnossapitoyhdistys) k\u00e4ytt\u00f6varmuusp\u00e4iv\u00e4, joka j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa n\u00e4in pohjoisessa.<\/p>\n

Kemill\u00e4 on keskeinen rooli Pohjois-Suomen teollisena keskittym\u00e4n\u00e4 suurten teollisuus- ja tuotantolaitosten l\u00e4heisyytens\u00e4 vuoksi. Lapin AMKin tutkimusryhm\u00e4t toteuttavat ja ovat toteuttaneet erilaisia tutkimustoimeksiantoja teollisuudelle. Nyt j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4 foorumi\/seminaarit ovat oivallinen tapa jakaa uusinta tietoa ja lis\u00e4t\u00e4 eri toimijoiden yhteisty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n

Tapahtuman verkkosivu: http:\/\/www.lapinamk.fi\/fi\/Esittely\/Ajankohtaista\/Tapahtumakalenteri\/Rikasta-Pohjoista<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kemill\u00e4 on keskeinen rooli Pohjois-Suomen teollisena keskittym\u00e4n\u00e4. Lapin AMKin tutkimusryhm\u00e4t toteuttavat erilaisia tutkimustoimeksiantoja teollisuudelle. Vuosittainen Rikasta pohjoista -foorumi on oivallinen tapa jakaa uusinta tietoa ja lis\u00e4t\u00e4 eri toimijoiden yhteisty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":1422,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":false,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[115203,110188],"tags":[110194,7402,94,6751,115177],"class_list":["post-1383","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-3-2017","category-puheenvuoro","tag-arktinen-alue","tag-johtaminen","tag-koulutus","tag-talous","tag-teollisuuspalvelut"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2017\/12\/Siimes-Kotkansalo-puheenvuoro-Lumen-lehti-3-2017.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-mj","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1383","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1383"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1383\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1386,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1383\/revisions\/1386"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1422"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1383"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1383"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1383"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}