{"id":1387,"date":"2017-12-12T13:33:15","date_gmt":"2017-12-12T11:33:15","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=1387"},"modified":"2017-12-13T08:04:17","modified_gmt":"2017-12-13T06:04:17","slug":"prosessiteollisuuden-pk-yritykset-hakevat-kasvua-verkostoista-ja-verkostoitumalla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2017\/12\/12\/prosessiteollisuuden-pk-yritykset-hakevat-kasvua-verkostoista-ja-verkostoitumalla\/","title":{"rendered":"Prosessiteollisuuden pk-yritykset hakevat kasvua verkostoista ja verkostoitumalla"},"content":{"rendered":"<p><em>Leena Parkkila, tuotantotalouden insin\u00f6\u00f6ri (YAMK), Projekti-insin\u00f6\u00f6ri, Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisala, Lapin ammattikorkeakoulu <\/em><\/p>\n<p><em>Jukka Leinonen, automaatiotekniikan insin\u00f6\u00f6ri (AMK), Projekti-insin\u00f6\u00f6ri, Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisala, Lapin ammattikorkeakoulu <\/em><\/p>\n<p><em>Jani Sipola, DI, projekti-insin\u00f6\u00f6ri, Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisala, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/www.lapinamk.fi\/loader.aspx?id=0ebe9aad-21b7-49c2-b916-cfe14d4c9f34\">Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<h2>Johdanto<\/h2>\n<p>Viimeisimpien vuosikymmenten aikana paikalliset prosessiteollisuusyritykset ovat fuusioituneet Euroopan tai jopa maailmanlaajuisiksi yhti\u00f6iksi. T\u00e4m\u00e4 on asettanut haasteen my\u00f6s paikallisille alihankintaa tarjoaville pk-yrityksille. Nyt niiden t\u00e4ytyy pysty\u00e4 tarjoamaan palvelujaan samalle yhti\u00f6lle useampaan maahan tai v\u00e4hint\u00e4\u00e4n naapurimaihin eik\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kotimaahan. Jotta t\u00e4m\u00e4 olisi mahdollista, t\u00e4ytyy pk-yritysten verkostoitua kotimaan ja naapurimaiden pk-yritysten kanssa.<\/p>\n<p>Auttaakseen pk-yrityksi\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 haasteessa, on Lapin ammattikorkeakoulu mukana Process-SME -hankkeessa yhdess\u00e4 Oulun yliopiston, Lule\u00e5n teknillisen yliopiston, Northern Research Institute Narvik AS:n, Nivala-Haapaj\u00e4rven seutukunnan kehitt\u00e4misyhti\u00f6 Nihak Oy:n, Nivalan Teknologiakeskus Nitek\u2019in, IUC Norr AB:n ja Narvik Science Parkin kanssa. Hanke on alkanut 1.9.2016 ja se p\u00e4\u00e4ttyy 31.8.2019. Hankkeen p\u00e4\u00e4tavoitteet ovat:<\/p>\n<ul>\n<li>Parantaa prosessiteollisuutta palvelevien pk-yritysten kilpailukyky\u00e4 tukemalla tuotteiden ja liiketoimintamallien kehitt\u00e4mist\u00e4.<\/li>\n<li>Tukea pk-yritysten kansainv\u00e4list\u00e4 verkostoitumista ja osallistumista EU-hankkeisiin.<\/li>\n<li>Lis\u00e4t\u00e4 rajat ylitt\u00e4v\u00e4\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 pk- ja suurten prosessiteollisuusyritysten kesken.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Lis\u00e4ksi hankkeen tavoitteena on toteuttaa tarvehaastattelut 90:ss\u00e4 prosessiteollisuutta palvelevassa pk-yrityksess\u00e4 ja 15:sta prosessiteollisuuden suuryrityksess\u00e4 Pohjois-Suomessa, -Ruotsissa ja -Norjassa. Haastatteluiden perusteella m\u00e4\u00e4ritet\u00e4\u00e4n kehitt\u00e4mistarpeet ja kehitet\u00e4\u00e4n liiketoimintaa pk-yritysten, teollisuuden ja yliopistojen kesken. Hankkeen aikana tunnistetaan 6-10 kehitt\u00e4mistarvetta, jotka on tarkoitus hankkeistaa. Lis\u00e4tietoja verkkosivuilta osoitteesta: <a href=\"http:\/\/process-sme.eu\/\">http:\/\/process-sme.eu\/<\/a>.<\/p>\n<p>Process-SME -hankkeessa haastateltiin vuoden 2017 toisella puoliskolla Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa 31 prosessiteollisuutta palvelevaa pk-yrityst\u00e4 ja seitsem\u00e4n prosessiteollisuuden suuryrityst\u00e4. Tutkimusmenetelm\u00e4n\u00e4 k\u00e4ytettiin tapaustutkimusta (case-tutkimus) ja aineistonkeruumenetelm\u00e4 toteutettiin yrityskohtaisina henkil\u00f6haastatteluina. Haastattelutulosten tutkimuksessa k\u00e4ytettiin aineistol\u00e4ht\u00f6ist\u00e4 sis\u00e4ll\u00f6nanalyysi\u00e4. Seuraavissa kappaleissa on kerrottu haastatteluiden merkitt\u00e4vimmist\u00e4 havainnoista.<\/p>\n<h2>Pk-yritysten avainhaasteet<\/h2>\n<p>Process-SME hankkeessa toteutettiin syksyn 2017 aikana 31 pk-yrityshaastattelua, joiden tuloksena saatiin selville yritysten avainhaasteet:<\/p>\n<ol>\n<li>osaaminen,<\/li>\n<li>markkinointi ja myynti,<\/li>\n<li>rahoitus<\/li>\n<\/ol>\n<p>Osaamisen kohdalla t\u00e4rkeimpin\u00e4 voidaan mainita osaavan ty\u00f6voiman saanti ja ty\u00f6ntekij\u00f6iden osaaminen ty\u00f6paikalla. Ty\u00f6ntekij\u00f6iden t\u00e4ytyy hallita monenlaista osaamisen alaa, useimmiten heid\u00e4n t\u00e4ytyy tuntea ja hallita yrityksen tuotantoprosessi ja siin\u00e4 prosessin eri ty\u00f6vaiheet. Markkinointi ja myynti vaativat mikro- ja pk-yrityksilt\u00e4 paljon resursseja, sek\u00e4 aikaa ett\u00e4 rahaa. Markkinointi on usein yritysten pullonkaula, sill\u00e4 usein kehitt\u00e4misteht\u00e4vilt\u00e4 ei j\u00e4\u00e4 aikaa eik\u00e4 rahaa tuotteen ja palveluiden markkinointiin. Markkinoinnilla saadaan yritysten tuotteille ja palveluille n\u00e4kyvyytt\u00e4.<\/p>\n<p>Ensimm\u00e4isten kauppojen tekeminen on aina haastavaa varsinkin uusilla aloittelevilla yrityksill\u00e4. Asiakkaan vakuuttaminen ja tuotteen myyminen vaativat suuria ponnistuksia. Usein yrityksilt\u00e4 vaaditaan referenssikauppoja, jolla voidaan todentaa tuotteen toimivuus. Markkinointi ja myynti vaativat rahaa, kuten my\u00f6s tuotteiden ja palveluiden tuottaminen. Pk-yrityksiss\u00e4 liiketoiminnan rahoitus on suuri haaste, varsinkin kassavirran hallinta. Suurten yritysten kilpailutusprosessien kesto ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon hitaus sek\u00e4 isojen kauppojen rahoitus aiheuttavat ongelmia pk-yrityksen rahoituksen hallinnassa.<\/p>\n<p>Suomen Yritt\u00e4jien, Finnvera Oyj ja ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6n syksyn 2017 pk-yritysbarometrien alueraportit on tehty mm. Lapin alueelle, Pohjois-Pohjanmaalle ja koko maahan, ks. taulukko 1. Tutkimuksessa on haastateltu yhteens\u00e4 4\u00a0662 pk-yritysten edustajaa. Taulukosta 1 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 kaikilla alueilla kehitt\u00e4mistarpeita ja -esteit\u00e4 oli eniten markkinoinnissa ja myynniss\u00e4 ja toiseksi eniten henkil\u00f6st\u00f6n kehitt\u00e4misess\u00e4 ja koulutuksessa eli henkil\u00f6st\u00f6n osaamisen kehitt\u00e4misess\u00e4. Lapissa ja koko maassa kolmanneksi eniten kehitt\u00e4mistarpeita ja -esteit\u00e4 oli yhteisty\u00f6ss\u00e4\/verkottumisessa ja alihankinnassa. Pohjois &#8211; Pohjanmaalla kolmantena oli rahoitus, talous ja laskentatoimi, kun taas rahoitus, talous ja laskentatoimi olivat Lapissa ja koko maassa nelj\u00e4nnell\u00e4 sijalla. (Suomen yritt\u00e4j\u00e4t, 2017),\u00a0(Huovinen, ym., 2017)<\/p>\n<p>Taulukko 1. PK-yritysten kehitt\u00e4misen tarpeet ja -esteet % (Suomen yritt\u00e4j\u00e4t, 2017), (Huovinen, ym., 2017)<\/p>\n<table>\n<tbody>\n<tr>\n<td width=\"179\"><\/td>\n<td width=\"126\">Lappi<\/td>\n<td width=\"135\">Pohjois-Pohjanmaa<\/td>\n<td width=\"126\">Koko maa<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td width=\"179\">Markkinointi ja myynti<\/td>\n<td width=\"126\">53<\/td>\n<td width=\"135\">54<\/td>\n<td width=\"126\">53<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td width=\"179\">Henkil\u00f6st\u00f6n kehitt\u00e4minen ja koulutus<\/td>\n<td width=\"126\">32<\/td>\n<td width=\"135\">35<\/td>\n<td width=\"126\">31<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td width=\"179\">Yhteisty\u00f6\/verkottuminen, alihankinta<\/td>\n<td width=\"126\">28<\/td>\n<td width=\"135\">20<\/td>\n<td width=\"126\">31<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td width=\"179\">Rahoitus, talous ja laskentatoimi<\/td>\n<td width=\"126\">20<\/td>\n<td width=\"135\">21<\/td>\n<td width=\"126\">19<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone wp-image-1347 size-full\" src=\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2017\/12\/Kuva-Parkkila-et-al.jpg\" alt=\"\" width=\"853\" height=\"556\" srcset=\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2017\/12\/Kuva-Parkkila-et-al.jpg 853w, https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2017\/12\/Kuva-Parkkila-et-al-300x196.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 853px) 100vw, 853px\" \/><\/p>\n<p>Kuva 1. Sanapilveen koottuna haastatteluissa esiin nousseita sanoja.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<h2>Huomioita pk-yritysten ja suuryritysten verkostoitumisesta<\/h2>\n<p>Pk-yritykset hakevat kasvua verkostoista ja verkostoitumalla. Yritysten verkostoitumiset kesken\u00e4\u00e4n eri tavoin voivat my\u00f6s nopeuttaa kasvua. Lis\u00e4ksi he voivat hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 yhteisi\u00e4 markkinointikanavia tai vaihtaa asiantuntijaosaamistaan. (Rainio, 2009, s. 27) T\u00e4rkeimpin\u00e4 syin\u00e4 pk-yritysten verkostoitumiselle voidaan n\u00e4hd\u00e4 erikoistumisen, tehokkuuden, joustavuuden, kustannuss\u00e4\u00e4st\u00f6jen, kriittisen massan, synergiaetujen, riskin jakamisen, uskottavuuden lis\u00e4\u00e4misen ja toisilta oppimisen tavoittelu\u00a0(Varam\u00e4ki;Pihkala;Vesalainen;&amp; J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4, 2003). Suomessa on mahdollisuuksiensa mukaan kasvamaan pyrkivi\u00e4 pk-yrityksi\u00e4 37 %. (Suomen yritt\u00e4j\u00e4t, 2017).<\/p>\n<p>Hankkeessa suoritettiin syksyn 2017 aikana haastatteluja seitsem\u00e4ss\u00e4 metalli-, mets\u00e4- ja kaivosteollisuuden suuryrityksess\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 esitell\u00e4\u00e4n haastattelujen tuloksia kootusti. Suuryrityksill\u00e4 on ollut jo jonkin aikaa suuntauksena alihankkijoiden m\u00e4\u00e4r\u00e4n v\u00e4hent\u00e4minen. T\u00e4m\u00e4 osaltaan pit\u00e4isi kannustaa mikro- ja pk -yrityksi\u00e4 verkostoitumaan kesken\u00e4\u00e4n ja muodostamaan isompia kokonaisuuksia ja p\u00e4\u00e4st\u00e4 siten suuren prosessiteollisuuden toimijaksi.<\/p>\n<p>Yhten\u00e4 v\u00e4yl\u00e4n\u00e4 pk-yrityksen p\u00e4\u00e4semisess\u00e4 kansainv\u00e4lisille markkinoille, on osoittaa osaamistaan ja kykyj\u00e4\u00e4n paikallisella tasolla ensin isommalle alihankkijalle, joka toimii maailmanlaajuisesti. Hyvin onnistuessaan t\u00e4m\u00e4 avaa mahdollisuuksia myyd\u00e4 tuotteita ja palveluita kansainv\u00e4lisille markkinoille. Lis\u00e4ksi pk-yrityksen on t\u00e4rke\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 kokonaiskuva, miten suuryrityksen liiketoiminta ja prosessit toimivat. T\u00e4ll\u00f6in pk-yritysten on helpompaa p\u00e4\u00e4st\u00e4 suuryrityksen toimittajaksi ja heill\u00e4 on mahdollisuus kasvattaa liiketoimintaansa.<\/p>\n<p>Alihankkijana toimivan pk-yrityksen ei kannata antaa huonoa kuvaa toiminnastaan, koska maineen paikkaaminen on my\u00f6hemmin hankalaa. Suuryritykset kyselev\u00e4t omista verkostoistaan uuden pk-yrityksen kohdalla, ett\u00e4 miten se on hoitanut toimensa muualla. Pk-yrityksen palkatessaan kiire tapauksissa uusia ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4, heid\u00e4n tulisi varmistaa ty\u00f6ntekij\u00f6iden riitt\u00e4v\u00e4 ammattitaito. Huono kiireapulainen voi pilata pk-yrityksen maineen.<\/p>\n<p>Suuryrityksen toimittajaksi ryhtyess\u00e4\u00e4n, pk-yritykselt\u00e4 vaaditaan mm. seuraavia ominaisuuksia:<\/p>\n<ul>\n<li>ty\u00f6prosessit pit\u00e4\u00e4 olla kunnossa, jotta ty\u00f6turvallisuus on kunnossa<\/li>\n<li>kokemus aikaisemmasta, osaaminen ja joustavuus<\/li>\n<li>luotettava yhteisty\u00f6kumppani, joka tekee luvatut asiat<\/li>\n<li>j\u00e4rkev\u00e4 hinnoittelu, laskutuksen ja tuntikirjausten selkeys<\/li>\n<li>seuranta ja raportointi ovat kunnossa<\/li>\n<li>kommunikointi<\/li>\n<li>laadukas tekeminen<\/li>\n<li>osaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 erilaisia j\u00e4rjestelmi\u00e4, osataan mm. kirjata tiedot j\u00e4rjestelmiin ja tieto on luotettavaa<\/li>\n<li>yhteiskunnalliset velvoitteet hoidettu<\/li>\n<li>edellytet\u00e4\u00e4n jossain tapauksissa my\u00f6s kest\u00e4v\u00e4n kehityksen huomioimista. Esim. hiilidioksip\u00e4\u00e4st\u00f6jen (CO<sub>2<\/sub>) v\u00e4hent\u00e4mist\u00e4.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Suuryritykselle palvelun ostaminen pienelt\u00e4 pk-yritykselt\u00e4 on riski\/haaste. Is\u00e4-poika ja pakettiauto eiv\u00e4t aina riit\u00e4 nykyp\u00e4iv\u00e4n haasteisiin. Pk-yrityksen avainhenkil\u00f6n sairastuminen tai menehtyminen voivat aiheuttaa hankaluuksia suuryritykselle. Oman haasteensa suuryrityksille tuovat alihankkijoiden ketjuttaminen. Iso alihankkija voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 pienempi\u00e4 yrityksi\u00e4 omissa t\u00f6iss\u00e4\u00e4n. Kysymys kuuluukin, miten ty\u00f6n tilannut suuryritys voi olla varma, ett\u00e4 ketjun alkup\u00e4\u00e4ss\u00e4, on riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 osaamista ty\u00f6n suorittamiseen ja tehd\u00e4\u00e4n laadukasta ty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n<p>Suuryrityksen ja pk-yrityksen v\u00e4linen avoimuus on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Pitk\u00e4aikaisissa ostosopimuksissa alussa olevat asiat ovat vanhentuneet ja esim. kustannukset ovat nousseet merkitt\u00e4v\u00e4sti. Avointen v\u00e4lien ansiosta on mahdollista tehd\u00e4 yhteinen toimintasuunnitelma, jotta molempien osapuolien tuotto-odotukset saavutetaan. Avoimet v\u00e4lit mahdollistavat my\u00f6s kehitt\u00e4\u00e4 tuotetta tai palvelua yhteisty\u00f6ss\u00e4 molempia osapuolia hy\u00f6dytt\u00e4en.<\/p>\n<h2>Yhteenveto<\/h2>\n<p>Pk-yritysten toiminta paikallisesti ei en\u00e4\u00e4 riit\u00e4, vaan niiden t\u00e4ytyy pysty\u00e4 tarjoamaan palvelujaan kansainv\u00e4lisille yrityksille. Pk-yritysten t\u00e4ytyy verkottua sek\u00e4 kansallisesti ett\u00e4 kansainv\u00e4lisesti. Process SME -hankkeen haastattelujen tuloksina saadut Pk-yritysten esteet\/ haasteet ovat: osaaminen, markkinointi ja myynti sek\u00e4 rahoitus. Tulokset vastaavat Suomen Yritt\u00e4jien ja kumppaneiden tekem\u00e4\u00e4 syksyn 2017 pk-yritysbarometrin alueraportin tuloksia. Jotta verkostoituminen pk-yritysten ja suuryritysten kanssa toteutuu mahdollisimman hyvin, tulisi pk-yritt\u00e4jill\u00e4 olla maine kunnossa ja molemminpuolinen luottamus ja avoimuus sek\u00e4 suuryritysten vaatimat toimittajavaatimukset kunnossa. Pk-yritysten keskin\u00e4inen verkostoituminen antaa voimaa kohdata suurten prosessiteollisuusyritysten palvelemisen haasteet.<\/p>\n<h2>L\u00e4hdeluettelo<\/h2>\n<p>Huovinen, P.;K\u00e4rp\u00e4noja, J.;Kuismanen, M.;Malinen, P.;Svartstr\u00f6m, T.;&amp; Tikkanen, E. (2017). <em>Pk-yritysbarometri, syksy 2017 &#8211; Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa.<\/em> Helsinki: Suomen Yritt\u00e4j\u00e4t. Noudettu osoitteesta https:\/\/www.yrittajat.fi\/sites\/default\/files\/alueraportti_pohjois_pohjanmaa_syksy2017_0.pdf<\/p>\n<p>Rainio, E. (2009). <em>Kasvuyritysten toimintaedellytysten parantaminen ja rahoituksen tehostaminen.<\/em> Valtionvarainministeri\u00f6. Noudettu osoitteesta http:\/\/vm.fi\/dms-portlet\/document\/0\/438204<\/p>\n<p>Suomen yritt\u00e4j\u00e4t. (2017). <em>Pk-yritysbarometri, syksy 2017, alueraportti.<\/em> Helsinki: Suomen Yritt\u00e4j\u00e4t ry. Noudettu osoitteesta https:\/\/www.yrittajat.fi\/sites\/default\/files\/sy_pk_barometri_syksy2017.pdf<\/p>\n<p>Varam\u00e4ki, E.;Pihkala, T.;Vesalainen, J.;&amp; J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4, M. (2003). <em>Pk-yritysverkoston kasvu ja suorituskyvyn mittaus &#8211; Esiselvitys.<\/em> Sitra. Helsinki: Suomen itsen\u00e4isyyden juhlarahasto Sitra. Noudettu osoitteesta https:\/\/media.sitra.fi\/2017\/02\/27173149\/raportti31-2.pdf<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Asiasanat: verkostoituminen, alihankinta, prosessiteollisuus<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Syksyn 2017 aikana on haastateltu 31 pk-yritt\u00e4j\u00e4\u00e4. Haastattelujen mukaan yritysten avainhaasteet ovat 1) osaaminen, 2) markkinointi ja myynti ja 3) rahoitus. Pk-yritysten keskin\u00e4inen verkostoituminen antaa voimaa kohdata suurten prosessiteollisuusyritysten palvelemisen haasteet.<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":1416,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":false,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[115203,110187],"tags":[54578,110376,6751,115177,42987,17802],"class_list":["post-1387","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-3-2017","category-teema-artikkeli","tag-hankkeet","tag-kilpailukyky","tag-talous","tag-teollisuuspalvelut","tag-verkostoituminen","tag-yrittajyys"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2017\/12\/Parkkila-Leinonen-Sipola-teema-artikkeli-Lumen-lehti-3-2017.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-mn","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1387","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1387"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1387\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1390,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1387\/revisions\/1390"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1416"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1387"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1387"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1387"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}