{"id":1391,"date":"2017-12-12T13:41:38","date_gmt":"2017-12-12T11:41:38","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=1391"},"modified":"2017-12-13T10:52:12","modified_gmt":"2017-12-13T08:52:12","slug":"verkostotoiminnan-haasteet-valtakunnallisen-koulutuksen-kehittamisessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2017\/12\/12\/verkostotoiminnan-haasteet-valtakunnallisen-koulutuksen-kehittamisessa\/","title":{"rendered":"Verkostotoiminnan haasteet valtakunnallisen koulutuksen kehitt\u00e4misess\u00e4"},"content":{"rendered":"

Kalle Santala, mets\u00e4talousinsin\u00f6\u00f6ri (YAMK), projektisuunnittelija, Luonnonvara-ala, Lapin ammattikorkeakoulu <\/em><\/p>\n

Lataa PDF-tiedosto <\/a>
\n<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

Ammattikorkeakoulut ja yliopistot ovat kehitt\u00e4neet erilaisia koulutus- ja verkostotoimintamalleja viime vuosien aikana niin omarahoitteisesti kuin erin\u00e4isten hankerahoitusten kautta. Lapin ammattikorkeakoulu on ollut kehitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 muun muassa valtakunnallista Green Care -korkeakoulutusta ja useita eri erikoistumiskoulutuksia.<\/p>\n

Green Care -koulutusmalli korkea-asteelle on kuuden ammattikorkeakoulun ja yhden yliopiston yhteinen hanke, jonka tavoitteena on kehitt\u00e4\u00e4 valtakunnallisesti yhtenev\u00e4inen Green Care -koulutus. Koulutussis\u00e4lt\u00f6jen lis\u00e4ksi hankkeessa kehitet\u00e4\u00e4n verkostomaista toimintaa, jolla on tarkoitus turvata koulutuksen kehittyminen ja valtakunnallisen yhtenev\u00e4isyyden jatkuminen tulevaisuudessa.<\/p>\n

Suomeen lanseerattiin vuonna 2015 uusi korkeakoulutusmuoto tutkintoon johtavien koulutusten ja t\u00e4ydennyskoulutusten rinnalle. Uudet erikoistumiskoulutukset tulivat koulutuskent\u00e4lle vastaamaan muuttuvan ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n tarpeisiin edist\u00e4en ammatillista kehittymist\u00e4 ja erikoistumista. Koulutuksien kehitt\u00e4miseen ja siirtym\u00e4vaiheen tukemiseen Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6 korvamerkitsi korkeakoulujen 2016 rahoituskehyksest\u00e4 nelj\u00e4 miljoonaa euroa. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot perustivat laaja-alaisia konsortioita yhteens\u00e4 18 eri erikoistumiskoulutuksen kehitt\u00e4miseksi.<\/p>\n

Koulutusmallien kehitt\u00e4misen rahoituksen edellytyksen\u00e4 on ollut koulutusorganisaatioiden v\u00e4linen yhteisty\u00f6 sek\u00e4 kehitysty\u00f6n ett\u00e4 tulevan koulutuksen toteutuksen osalta. Verkostojen toiminnan organisointi ja hankkeen j\u00e4lkeisen pysyvyyden varmistaminen on koettu vaativaksi kokonaisuudeksi niin erikoistumiskoulutuksien kuin esimerkiksi Green Care -koulutusmallinkin kehitt\u00e4misen osalta.<\/p>\n

Mik\u00e4 koulutusorganisaatioiden v\u00e4lisess\u00e4 verkostoty\u00f6ss\u00e4 on haasteellista?<\/h2>\n

Yleisesti ottaen yksi merkitt\u00e4vimmist\u00e4 syist\u00e4 verkostotoiminnan haasteille on organisaatioiden v\u00e4linen kilpailu. Kilpailu rahoituksesta, toiminnan pohjautuminen samankaltaisien aihepiirien ymp\u00e4rille ja pelko ideoiden kopioimisesta saavat organisaatiot harkitsemaan tarkasti, miten avoimesti verkostoissa toimitaan. T\u00e4m\u00e4 haaste on kohdattu my\u00f6s koulutusmallien kehityksess\u00e4.<\/p>\n

Yhteisten n\u00e4kemysten, tavoitteiden ja visioiden puute tekev\u00e4t verkostoty\u00f6n p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi ja aiheuttavat tuloksettomuutta, jolloin ty\u00f6 verkostossa koetaan kuormittavaksi ja jopa hy\u00f6dytt\u00f6m\u00e4ksi. T\u00e4m\u00e4 voi olla ongelma erityisesti hankerahoituksella toteutetussa verkostoty\u00f6ss\u00e4, jos verkostoa yll\u00e4pidet\u00e4\u00e4n keinotekoisesti ilman yhteist\u00e4 tahtotilaa. Kun kaikki verkoston osapuolet saavat konkreettista hy\u00f6ty\u00e4 verkostotoiminnasta, ei t\u00e4llaisia ongelmia p\u00e4\u00e4se syntym\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Ongelmia verkostotoiminnalle aiheuttavat my\u00f6s tiedon ja yhteisen ymm\u00e4rryksen puutteet. Tiedon liikkumista verkoston sis\u00e4ll\u00e4 voidaan edist\u00e4\u00e4 tietoteknisill\u00e4 keinoilla, mutta mukaan tarvitaan my\u00f6s yksil\u00f6iden tahtoa, panostusta ja henkil\u00f6iden v\u00e4list\u00e4 vuorovaikutusta. Koulutusmalleja kehitett\u00e4ess\u00e4 on huomattu, ett\u00e4 tieto verkostoissa ei liiku itsest\u00e4\u00e4n, sit\u00e4 on liikutettava aktiivisesti.<\/p>\n

Hankkeen j\u00e4lkeisen jatkuvuuden suunnittelemiseksi on mallien kehityksess\u00e4 ratkottu my\u00f6s tulevaisuuden haasteita. Hankerahoituksen j\u00e4lkeen ty\u00f6ntekij\u00e4t toimivat verkostoissa usein oman ty\u00f6n ohella. Jos verkostolla ei ole nimettyj\u00e4 vastuuhenkil\u00f6it\u00e4, tapaamiset, tiedonv\u00e4litys, toimintojen suunnittelu, organisointi, toiminnan kehitt\u00e4minen ja arviointi voivat j\u00e4\u00e4d\u00e4 vaillinaisiksi, jolloin koko verkoston toiminta k\u00e4rsii. Hankerahoituksen turvin toteutettu verkostotoiminta ei yleens\u00e4 k\u00e4rsi samankaltaisesta resurssiniukkuudesta mutta toiminnan jatkuvuuden kannalta t\u00e4m\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulma on osattava ottaa huomioon jo hankkeiden aikana. Verkostotoiminnan tavoitteet t\u00e4ytyy asettaa k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevien resurssien mukaisiksi.<\/p>\n

Moniulotteinen verkostok\u00e4site<\/h2>\n

Verkoston teht\u00e4v\u00e4 koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4misess\u00e4 ja kehityksess\u00e4 voidaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 eri organisaatioissa eri tavoin. Osa organisaatioista n\u00e4kee, ett\u00e4 yhteisesti suunniteltu ja toteutettu koulutus tulee n\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 opiskelijoille nimenomaisesti verkoston tarjoamana, ei yksitt\u00e4isen korkeakoulun j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4n\u00e4. Osa kokee, ett\u00e4 verkoston teht\u00e4v\u00e4 on toimia ainoastaan tiedonvaihdon ja keskusteluyhteyden yll\u00e4pit\u00e4j\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

Suppeimman verkostok\u00e4sityksen mukaan yhteisty\u00f6t\u00e4 kyll\u00e4 kannatetaan mutta tuotantopanokset ja koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4misest\u00e4 saatava hy\u00f6ty halutaan pit\u00e4\u00e4 omissa k\u00e4siss\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in verkoston asema j\u00e4\u00e4 vaisuksi, koulutuksen vaikuttavuus ja valtakunnallinen yhtenev\u00e4isyys k\u00e4rsiv\u00e4t ja jatkuva ajantasaistusty\u00f6 toteutuu puutteellisesti.<\/p>\n

Sopimukset ovat edellytys verkostoyhteisty\u00f6n pysyvyydelle ja vaikuttavuudelle<\/h2>\n

Sopimusten kautta mukana olevat organisaatiot osoittavat sitoutuneisuutensa toiminaan ja niiden my\u00f6t\u00e4 sopijaosapuolet voidaan velvoittaa toimimaan verkoston tarkoituksen edellytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tavalla. Ilman sopimuksia verkoston toiminta ei ole koordinoitua eik\u00e4 tasapuolisuus j\u00e4senten v\u00e4lill\u00e4 toteudu. Sopimusten tekeminen laaja-alaisissa konsortioissa on koettu koulutuksen kehitt\u00e4misen hankkeissa hankalaksi, koska jokaisella organisaatiolla on omia tavoitteitaan ja vaatimuksiaan, jotka usein edellytt\u00e4v\u00e4t sopimusehtojen h\u00f6llent\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n

Kaiken kattavien sopimusten tekeminen on mahdotonta tai v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin resurssitehotonta. Sopimusten ulkopuolelle j\u00e4\u00e4 aina liikkumavara, jonka t\u00e4ytt\u00e4miseen tarvitaan yhteinen tahtotila ja molemmin puoleinen luottamus. Sopimukset t\u00e4ytyy tehd\u00e4 keskeisimmist\u00e4 toiminnoista ja suhteessa verkostolle asetettuihin tavoitteisiin.<\/p>\n

Verkoston tekem\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6s on usein kompromissi<\/h2>\n

Verkosto tarvitsee johtamista mutta se ei tarkoita p\u00e4\u00e4t\u00f6sten tekoa verkoston puolesta, vaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon tukemista verkostossa. Verkostoissa teht\u00e4v\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6kset syntyv\u00e4t yleens\u00e4 hitaasti ja keskustelua asioista vaaditaan hierarkkista p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa enemm\u00e4n. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksen lopputulos ei useinkaan ole ennakoitavissa ja vaikka verkostossa yhteisty\u00f6ss\u00e4 tehdyt p\u00e4\u00e4t\u00f6kset olisivatkin selkeit\u00e4, ei niihin v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole yhteist\u00e4 tahtotilaa. Luottamus p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon kasvaa verkostoyhteisy\u00f6n pidentyess\u00e4. Verkoston paine pakottaa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon, jossa j\u00e4senet joutuvat tekem\u00e4\u00e4n my\u00f6nnytyksi\u00e4 omiin tavoitteisiinsa. Selke\u00e4t tavoitteet parantavat verkoston kyky\u00e4 tehd\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4.<\/p>\n

Kompromisseihin perustuvien p\u00e4\u00e4t\u00f6sten lis\u00e4ksi toinen haaste verkostomaiselle p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteolle on verkoston ulkopuolisten toimijoiden huomioiminen. Usein koulutusverkoston tekem\u00e4t p\u00e4\u00e4t\u00f6kset vaikuttavat toimintaan verkostoj\u00e4seni\u00e4 laajemmalla sektorilla. Rahoituksesta riippuen verkoston toiminnasta syntyv\u00e4t tulokset voi t\u00e4yty\u00e4 antaa my\u00f6s verkoston ulkopuolisten toimijoiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

Keskin\u00e4isen luottamuksen rakentamista ja sit\u00e4 my\u00f6t\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa koulutusmallien kehitt\u00e4miseksi hidastaa koulutusorganisaatioiden fyysisesti pitk\u00e4t v\u00e4limatkat. Et\u00e4neuvotteluv\u00e4lineet ovat nykyaikaa mutta varsinkin yhteisty\u00f6n alkumetreill\u00e4 kasvotusten tapahtuvan keskustelun merkityst\u00e4 yhteis\u00f6llisyydelle ei sovi v\u00e4h\u00e4tell\u00e4.<\/p>\n

Ty\u00f6ntekij\u00e4vaihdokset vaarantavat verkoston toiminnan<\/h2>\n

Verkoston muodostavien organisaatioiden esimiesten on oltava sitoutunut verkostoty\u00f6h\u00f6n. Koulutusorganisaatioissa henkil\u00f6st\u00f6\u00e4 on paljon ja vaihtuvuus teht\u00e4viss\u00e4 suurta. Verkostotoiminta on usein henkil\u00f6itynyt organisaatioittain tiettyyn ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4n ja mik\u00e4li h\u00e4n siirtyy muihin teht\u00e4viin, on verkostoty\u00f6n jatkuvuus koetuksella. Verkostoty\u00f6h\u00f6n sitoutuneet esimiehet ovat t\u00e4ll\u00f6in avainasemassa jatkuvuuden takaamiseksi uuden ty\u00f6ntekij\u00e4n l\u00f6yt\u00e4misess\u00e4 ja perehdytt\u00e4misess\u00e4 verkoston toimintaan.<\/p>\n

Kaikki l\u00e4htee laadun tavoittelusta<\/h2>\n

Parhaimmillaan koulutuksen verkostoty\u00f6 tarjoaa parhaan asiantuntijuuden koulutuksen kehitt\u00e4miseen, sis\u00e4ll\u00f6ntuottamiseen, toteutukseen ja ajantasaisuuden yll\u00e4pit\u00e4miseen. Verkostossa k\u00e4ytt\u00f6kelpoisimmat innovaatiot levi\u00e4v\u00e4t nopeasti, asiantuntijuus lis\u00e4\u00e4ntyy ja loppujen lopuksi asiakkaan, koulutustapauksessa opiskelijan, kokema laatu paranee. Verkostossa olevan julkisen organisaation t\u00e4ytyy luopua pelk\u00e4n oman edun tavoittelusta ja pyritt\u00e4v\u00e4 omalla panoksellaan parantamaan kokonaisuuden tuottamaa laatua asiakkaiden tarpeiden mukaisesti.<\/p>\n

Koulutusmallien kehitt\u00e4minen verkostomaisesti useiden koulutusorganisaatioiden konsortiona ei palvele pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n koulutusmallia itsess\u00e4\u00e4n, vaan luo mahdollisuuksia organisaatioiden v\u00e4lisen yhteisty\u00f6n syventymiselle laaja-alaisesti.<\/p>\n

L\u00e4hteet<\/h2>\n

Aira, A 2012. Toimiva yhteisty\u00f6 \u2013 Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n vuorovaikutussuhteet, tiimit ja verkostot. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto. Jyv\u00e4skyl\u00e4: Jyv\u00e4skyl\u00e4 University Printing House. V\u00e4it\u00f6skirja<\/p>\n

Kivim\u00e4ki, P. 2015. Suuri osa projektitoiminnan kehitt\u00e4misest\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n turhaan. Viitattu 28.11.2017. Osoitteessa: https:\/\/www.pasaati.com\/blog\/suuri-osa-projektitoiminnan-kehitt%C3%A4misest%C3%A4-tehd%C3%A4%C3%A4n-turhaan<\/p>\n

Vanhatalo, R. 2014 Vuorovaikutuksen yhteys verkoston rakenteeseen toimintaan ja toimijoiden kokemuksiin. Tampereen yliopisto. Tampere: Suomen yliopistopaino Oy \u2013 Juvenesprint. V\u00e4it\u00f6skirja<\/p>\n

 <\/p>\n

Asiasanat: verkostot, koulutus, Green Care, erikoistumiskoulutus<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Yksi merkitt\u00e4vimmist\u00e4 verkostotoiminnan haasteista on organisaatioiden v\u00e4linen kilpailu. Kilpailu rahoituksesta, toiminnan pohjautuminen samankaltaisien aihepiirien ymp\u00e4rille ja pelko ideoiden kopioimisesta saavat organisaatiot harkitsemaan tarkasti, miten avoimesti verkostoissa toimitaan. T\u00e4m\u00e4 haaste on kohdattu my\u00f6s koulutusmallien kehityksess\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":1470,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":false,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[115203,110187],"tags":[115151,94,42987],"class_list":["post-1391","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-3-2017","category-teema-artikkeli","tag-green-care","tag-koulutus","tag-verkostoituminen"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2017\/12\/Santala-teema-artikkeli-Lumen-lehti-3-2017-e1513154252918.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-mr","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1391","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1391"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1391\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1394,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1391\/revisions\/1394"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1470"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1391"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1391"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1391"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}